Vapaus, May 12, 1956

              E) — Valti0(fc':|
lanottiin viime!
i s t i Puolan lä»'i
1 pitää lakata]
maassa olevia^
tlaamaan ;koti'i]
Uijat syyttiTii
1 vtrkaUIjat*:;»
lan' kansalait 'j
dät palaamaan]
iperilirolaisfen
ilitkoja fcoidfeftli
I Vrilliamissa
; Kakd ioioli ja 4
ioukfcaantui^ tstutoiier
; omiettomtiiidessa 1 .
•.•| , GalL ;Tnrsto
; ajoi \ täällä ''"tontsu^
; kahddla veturilla Vasiiftettu <Ä^^^^
j tavarajuna ;j5xJ«*eJy,^^i^^
n n i t » » . Tssii- j. . ; vaihtefssa. TOnnSyksea joiMasta
Fort iraiMiD- - TaälU tiedoi.; „,o-emmat t a v a r a j u i in v e t u i t «yök-sunnuntaina,
että Great; syiv^t pois raiteilta, murskasivat s i i ­mes
Paper Co. ja tmiot ovat alle-1 l an j a putosivat alla olevalle kadolle:
Hoittaneet kahden vuoden työ-
Itosoplmuksen, joka astui \'oi-toukokoun
1. päivästä läh-
!
ipimuksen mukaan korotetaan
alaisten tuntipalkkoja heti 12
Utilla ja tulevan vuoden ~ toukd-
Eun 1. päivästä lähtien 5 prosen-
[Vaikka minne
jakosk
Onnettomuudessa menetti henkensä
veturinkuljettaja waiiam Palmer
Torontcsta. Joka olisi viettänyt 50-
vaotispäiväänsä sunnuntaina Ja Tho­mas
Watson. 20-vuotlas Jarrumlesj _
Galtlsta. Neljä muuta junan miehis- | ^ S-näytöJcsinen huvinäytelinä
töön kuuluvaa lienkilöä loukkaaititui.
C P R : n virkaflijain 'ihnoitoksen
mukaan silta saadaan korjatuksivja
VancouveiilaisMii
vieraMirfös
ladj^ffliissa
Vancouver. — CSJ:n täkäläisen
osaston nä>ielmäseura tulee vierai­lemaan
Ladysmithissa tämän tou­kokuun
19 pnä k e l l o 7 U l a l l a .
Pyydämme Ladysmithin J a ym­päristön
suomalaisia ottamaan tä­män
huomioon. Vierailunäytänto-ybilSMHiiKaerkl^
ainakin pääraiteilla voidaan liikenne
aloittaa kolmen päivän kuluttua.
Toistaisekisi liiicenne tapahtuu sivulle
asetettuja väliaikaiäa raiteita myö­ten.
- -
'Päivä penjättärenä". Sen on kir­joittanut
H i l d a Valtonen^ Toivom­me
hyvää yleisökannatusta.
Tervetuloa siis k a i k k i Vancouve­r
i n saaren suomalaiset l a d y s m i t h in
haaliUe.
Näytelmäkomitean puolesta' A^> K ;
Koskinen.
Albertan hallitus lyhiynyt vastiistamaan
"t<Anlc"-sarja1(uvakirjaifl ievifläitiistä
n i i n me järjestämme teille
viehättävän huvimatkan,
mihin tahansa Canadaan; ' v
valtoihin tai Mdcsikkoöh!
oitte nauttia- täysin siemauksin,:
teidän koko matkanne, lukeu-i
siihen hotellihuoneiden tilaa-päivittäiset
matkaohjehnat.
etket, sanalla sanoen kaikki,
itetään edestänne etukäteen
kalkki teidän yhdellä kertaa
aksamasta alhaiäesta hinnasta,
alitkaa suosimanne matka ja h i in
at^alle, varmoina ettei ole m i n -
Inlaisia lisämenoja! ^ J
iHuöleltomia huvimalkoj a
ävlssä kaikktoa pälvtoä
ew Yorkin kaupunkiin .; . .$ 67.91
7 päivää
Poridan rengasmatka ' . . . . $134.14
14 päivää
exlco City $134,14
14 päivää .
anadan Kalllovnorille ....$145.55
13 päivää
. Ohjattuja matkoja
litkaa 40,lomalaisten suosimasta
ueesta! Miatkustakaa Greyhoun-
•linja-autossa, taitava ohjaaja
örässä;' mukavassa > •'• seurassa - - - ja
,itkanjohtajan hoivissa! Käykää
^litfcorissamme tai, kirjoittakaa
pytäen lähempiä tietoja.
UNION BUS DEPOT
(1 Etan S t E . Pub. OS. 5-5671
Edmonton. Äskettäin Albertan
hallituksen ^ sopimatonta % k i r j a l l i ­suutta
käsitteleviä ^ neuvonantovalio-:
kunta j u l k a i s i aistikkaan 16-sivuisen
kirjasen otsikolla "What's Wrong
With Cornit B o o k s " ( mikä on: v i ­kana
^sarjakuvaicirjoilla.) : : Mikäli
tiedämme tämä on ensimmäinen
kerta kun mikään hallitus Pohjois-
Amerikan mantereella .on virallises­t
i julkaissut olijelurjan vanhemmil­le
käsitellen "comic"-kirjaongelmäa.
Vuoteen 1955 mennessä kehittyi
vaatimus hallituksen kontrollisia;
rikosta, haureutta j a väkivaltaisuut­ta
kuvissa esittäviin j ulkaisuihin
n i in voimakkaaksi, että hallitus ei
enää voinut sitä ylenkatsoa. :Useat
järjestöt, niiden mukana Katolisten
Naisten Liitto ja Edmontoninllair
nakirjaston johtokunta., ilmaisivat
vakavaa huolestuneisuutta tällaisen
iukuaineiston paheen johdosta. L i i t ­to-,
maakunta- ja kunnallisvaalien
ehdokkaat ovat vaatineet .hallituk-,
seita toimenpiteitä paheksuttavim-pien
comic-kirjojen myynnin kieltä­miseksi.
: Keväällä v. 1955 Albertan maar
kunnan prokuraattori lähetti lukui­sille
järjestöille kutsun ongelmaa
käsittelevään konferenssiin. Far-mers
Union of Albertan naisten ja­osto,
poliisilaitos, lainakirjastot,
lasten suojelusdepartmentti jne.' oli­vat
kutsun saaneiden joukossa.
&Iyös jotkut muut järjestöt, niiden
mukana Albertan Rauhanneuvosto
pyysivät ja saivat luvan osallistua
konferenssiin: Ensiniraäisessä ko­kouksessa
valittiin mainittu välibr
kunta .käsittelemään epäsuotavan
kirjallisuuden julkaisemista.
Valiokunnan kirjassa annetaan
vastaukset kuuteen tärkeämpään
kysymykseen;
1. Onko poliisi useammin vähem­män
älykäs k u i n rikollinen? Joissa­k
i n sarjakuvakirjoissa ylistetään r i ­kosta
j a r i k o l l i s i a.
2. Jääkö lapsiinne vahingoittava
käsitys sukupuolisuudesta;.Ja avior
liitosta? Jotkut sarjakuvakirjat
esittävät vääristellyn, epäterveelli:
sen j a epämoraalisen käsitteen su-
^kopuolisuudesta j a avioliitosta. : ;
3. Onko roisto tavallisesti ^ ulko­maalainen?
Onko hän valkoisen
rodun jäsen? Onko roisto ttavalli-sesti
kotoisin jostain muusta maas­ta?.
Jotkut sarjakuvakirjat kehittä'
vät ennakkoluuloja luokkien, rotu­jen,
eri u^ontunnustuksen omaa­vien
j a kansallisuuksien kesken;
4. Edistävätkö teidän lastenne l u ­kemat;,
sarjakuvakirjat hyvää- hen­kistä
tervejrttä? Jotkut sarjakuva­kirjat
kuvaavat kuolemaa,, eriskum­mallisia,
mielikuvituksellisia ja
luonnottomia olijoita inhottavalla
realismiUä.
5. Ovatko k i r j o j en paperi huonoa;
painos sekavaa j a väri epämiellyt­tävää?
Useimmat sarjajkluvakirjat
ovat epätaiteellisia. •> '
: 6. Onko olemassa mitään hyvää
lapsillenne sarjakuvakirjoista, jota
hyväf lasten ku-jat eivät voisi teh­dä
paremmin? Kaikki sarjakuvakir­jat
ovat vahingollisia hyvälle luku­halulle.
Hallituksen kirjasta.. vastaan ei
ole esitetty kuin yksi 'paheksumi­nen:
siinä e i katsota sotakuvasarjo-ja
i vahingollisiksi. •; Edmontonin
Rauhanneuvosto on pyytänyt, että
ne myös luettaisiin.: epäedullisten
sarjakuvien joukkoon, mutta mai­nittu
valiokunta ei> ole ottanut vis'
siä kantaa siinä suhteessa.
Vetr Torkis» HmesfyviMi. ;
dy»vallaln .fcoBamonfithfn .pm'''
loeen • äänfnkannafta/aw», Dalljr
Worfcerfsa, on .klrjtdlcftu hyvin :
lamjuU !rksaöfcaUtifc)«ymylaest&^
Sen miltei JokalnluaenxKa on eri-;:
fcolskirjollalcsla. toisinaan koko 1
siron miUIU tästä aiheesta. Tiui-».';
-nettn vasemmlstolahien itirJilUJa,'V'
Alan Mas käsittelee <AeIsessa klr-
Joltoksessaan. Joka on lalnätttt
Dany Workerista' tätä kyvytnyiVi
. nimenomaan Thdjrsvaltain <Ja J.
miksei tovidlaao myös 'Ctetiadfm);v
marxilaisen näkökannalta.:
Olen; lukenut- Kew York Timesistä
muutamia ktlVauksia; joissa'' kerrö-^'
taan.- miten rauhallisesti tavalllneii'
neuvostokansalainen suhtautuu vii­meiseen
20 vuoteen ja Stalinin joh­don
puutteisiin kohdistuneeseen ar-,
Vosteluun.
Neuvostoliiton kansa näyttää suh^
tautuvan tähän kehitykseen paljon'
rauhallisemmin ktUn useat amerikka­laiset
marxilaiset r ~ Itseni mukaan
lukien. (Jokainen'marxilainen,- Joka
kieltää hätkähtäneensä, ei joko ole
rehellinen itselleen tai sitten, minun
mielestäni, väheyksyy sen kehityksen
laajuutta, joka parhaillaan tapahtuu
Neuvostoliitossa.)
Neuvostoihmiset ovat / rauhallisia
monesta syystä; ainakin: minä .näen
asian siten. Ensinnäkin on arvos­telu-
j a tarkasteluprosessi jatkunut
heidän jokapäiväis^ elämässään Jo
yli kolmen vuoden ajan. Ja toiseksi
he ensi sijassa kokivat Iculuneen 20
vuoden puutteet j a erehdykset, joista
anierlkkalalset marxilaiset olivat Joko
tietämättömiä tai sitten he kapno-maalailivat
i nUtä. i Lopuksi neuvosto­kansa
on myös kokenut' sen valtavan
edistyksen, jota kapitalistisetkaan p i i ­rit
eivät enää kiellä.
Monet kysymykset askarruttavat
njrt mm. minua:
Mutta meidän amerikkalaisten
marxilaisten on myös pohdittava
omaa osuuttamme, niissä lukuisissa
kysymyksissä, jolta Neuvostoliitossa
nyt arvostellaan. • ^ Sillä itse; asiassa:
minkä kannan amerikkalaiset, marx!-;
laiset kussakin tapauksessa ottlvatkin
he tekivät sen vapaasta tahdostaan.
Kukaan ei käskenyt heitä tekemään
n i in tai näin. eiltä kukaan määräimyt
heidän asennoitiunlstaan. ' .f
Eräät seikat näyttävät mbiusta:
j Tdnmb»; 5un&Uttttinft, touko-
I kuun 20 fd^i#li. fn; i>m I l M M i
4 inJM&le»kii|itoiDra pii^
ilutllsisuus: suurta puheenaihetta
*'/ ' l antaneesta Stalinin licsildpalvonla*
kuitenkin ihneistttÄ. Kun me manti-1 asiasta. Kysymyksen alustaa Vapau-laiset
puolustimme NeiivostolUton: den toimittaja W. Eklund. Kokous
r Lauantaina, toulcok. 12 p. Saturday. |iCay. l2,}$S(t
määrättyjä elämänpuolla. JoUca Neu-vostoltitossa
nyt todetaan .vääriksi,
n i in me tehnme sen määrätyssä U -
lanteessa. Tömä tapahtui Neuvosto­liiton
mustaamisen ilmapiirissä..jota
— toista maailmansotaa 'lukuunotta­matta
iimenr koko! kihuheen: 38
vuoden aikana. Tämä mlistaaihhien
pe]:ustui paläniznan' laattfiseen Vä&-
rentämiseen, Uka^Iseen Ja' usein
suoranaisUn valheisiin;' Sillä ,pyrit-t
i i n puolustelemaan omaa 'Ja muiden
alkaa keUo 3 UtapäivlUS. Tk>rvetu-loa.
hallitusten hiten'entib'ita fioslälismin
enshnniäis^ii htaahan 20-lUvulla. b t l -
Heidän runsauden maljansa el täyty...
Pyydämme ystävällisesti olemaan läsnä tyttäremme ;
LEILAN ^ .
TARMO KUJANPÄÄN
Itiaätilalsuudessa 9 päivä kesäkuuta 1956, Timminsissa;Ont. Vihkiminen
ttoimltetaan :klo 2 lp. First United kirkossa. Algonquin Blvd. East,
ITimmins.Ont. Hääjuhlaan Harmony haaline kokooimutaan klo 7.30 ip.
Kaikki sydämellisesti tervetulleita! ' ~(
H I L J A J A J A C K RÄIHÄLÄ,
76-4th Aveniie. Schimiacher, Ont.
AGAPETtJKSEN R I E M U K A S HUVINÄYTELMÄ •
"HILMANPÄIVÄT"
Pääosissa: Atoo>Mantsas, Matti Ranta, Edvin Laine, Tauno Palo •
LISÄNÄ TUL:n UUSI LIITTOJUHLAFILMI |
Esitetään seuraavilla paikkakpnnilla: |
[ M O K O M O N . Union aaU,inaaDantahia, tonkofc. 14 p. keUo 8 illalla. •
SOUTH GILLIES,<k«nmmity€;entre;tiMalnaitODlu>k 15 p / l ^
t NOLALU, Finnish-Hall. kesUvUkkona, tonkok. 16 p. keUo 8 illalla. , •
iKAMINISTIQUIA, Pohjolan Uan,tor8tahia,toakoh.lf'p, kello 8 iUaUx
; PORT ARTHUR, Polish Hall, perjantaina; tOnkok. 18 p. keUo 8 Ulalla. ;
I T A R M O L A N haaUna, laontabia. tonkokmm 1^ p. klo 8 illalla. :
SISÄÄNPÄÄSY $1M — L A P S E T 25c ' ;
V. s. ALANNE:
Suomalais-engrlantilamen 1
SANAKIRJA
1111 sivua — H i n l a sid. $15^5.
KOKONAAN
UUDELLEEN
TOIMITETTUNA*
• Monivuotisen j a perusteellisen työn tuloksena Insinööri Alanne
on saanut valmiiksi tämän UUDEN SUOMALAIS-ENOLANTILAI-SEN
SANAKIRJANSA. Se on täydellisin, monipuolisin j a laajhi
Suomessa ilmestyneistä rieraan kielmsanakirjoista.^^^^^^^^^^^/T^
: laajuutta kuvaa se. että siinä on noin 130,000 hakusanaa j a lause-;
partta^ Mukaan on otettu suomen kielen uusimmatkta sanat. Var-,
sinkin tekniilran j a tieteen alalla viime vuosikymmeninä syntyfiei-slin
nusiinsanoihin o n pantu painoa^ Urheilun sanasto. o n , n i i n >
ikään hyvin' edustettuna. Sanakirjan käyttöarvoa lisää huomatta-
. vasti se. että tekijä on sen alkuun liittänyt seikkaperäiset englannin :
kiele» ääntämisohjeet ja,etta hän kantta teoksen on kiinnittänyt
huomiota Englannissa j a Amerikassa käytetyn kielen eroavaisuuksiin.
Teos on korvaamaton > apuväline erftyisöti kiijeenvaibta^lle Ja
> kääntäjille sekä engiannhi kfeKä opMcdeville.
Insinööri Alannetta ovat hänen työssään avustaneet Helshigta y l i -
' opiston englannin kielen dosentti. f lL t r i T . F . Mustanoja j a suomen
kielen osalta flL kand. Teriio Itkonen.
T I L A T I K A A O S O I T T E E L L A:
Vapaus PubBshii^ Company Ltd.
Box 69, Sttdbury, Oniärk»
O l i helppo tuntea OsäaottavalsuUt-r
ta University- -v'ja 'College-katujeh
kulmaukisessa viime viikolla' selsonÄlr
le ja almuja pyytävälle torontolaiselle
kansalaiselle. Mutta oli' vähän vaikea
käsittää miksi hän oli vaUnniit juuri
malnitim ' kadunkulmauksen • tolml-alueckseen.
• .
Sillä se alue on pyhitettyä aluetta.
Se on siinä sxihteessa kiellettyä aluet^
ta. Se: on toisenlaisten, kansalaisten
valtaamaa aluetta. Jos henkilöllä el
ole kh-jalmia " M P K ' (latalaatijakun-nan
jäsen) nimensä jäljessä..niin r a ­han
kerjääminen sillä alueella on eh-.
dottomasti kiellettyä; J a jos tavallinen
kansalainen kaikesta huolimatta ttse-plntalsestl
ylenkatsoo säännöt ja
päättää pyytää almljja sillä alueella,
n i in hän tekee sen omalla vastuul­laan.-
Umooillset poliisimme katsovat s i l -
lotarettä hän on syntinen.. J a ohikul­kijatkin
voivat häneen luoda vain'
vihaisia katseita, sillä he voisivat hy­vinkin
erehtyä j a pitää häntä jonkin­laisena
keinottelijana, jonka-pääma ja
sijaitsee mainitusta kadunkulmauk-sesta
pohjoiseen > olevassa ::.Q
Parkissa, maakuntamme hallitusta-lolla.
Juuri .tässä almujen pyytäjämme
erehtylkin, jsillä, vaikka, 'maakuntam­me
lainlaatijakunnan talon sdnien
sisällä ''olevilla herroilla ' o n oikeus
pyytää ihmisätä rahoja, ja vieläpä
laatia' lakeja]^,; joiden., perusteella
voidaan pakolttaa ihmiset. luopumaan
rahoistaan,'nIIn siellä katsotaan.ker-saasti
niitä 1 ^
tilkopuolella olevia Ihmisiä. Jotka epä­röiden
ojentavat kätensä J a hilJaJsel-la
ja valittavalla äänellä pyytävät, et­tä
Jos herra olisi hyvä J a antaisi kym­menen
senttiä Jotta lääsisi kahville.
Queens Parkin hallitustalon etu­penkeiltä
i>idettyjä puheita on sanottu
vaUiotaidoksi. Muttk xoiestä. Joka
nousee .itse Qtieens Parkin puiston
penkiltä sanoakseen : Jokseenkin s a ­maa,
kutsutaan kerjäläiseksi. O n kyllä
totta; että hän o n syyllistyziyt juuri
s a m a n l a i ^ ^ . . tekoon kuin useiden
lainlaatijakunnan jäsenten tiedetään
syyllistyneen, mutta missään .lehdissä
ei Julkaista toimituskirjoitusta ylis­täen
häntä' hänen - kansalle' anta-'
mansa taloustilaraportin: Johdosta, •
Teidän mielipideilmaisunne, että tä­mä
ei ole tasavertaista, on tarpeeton.
Kalkkihan tietävät, että se e i ole.tasa­vertaista
suhtautumista. Mutta kyl­mät
tosiseikat, voivat .hyvinkin,! olla,
etta almuja pyytänyt kansalainen*
viettää: i nyt aikaansa • palkallisessa
putkassa, j a : lainlaatijakunnan jäsen,
joka äskettäin; latalaatlJakunnan. y i l^
me Istuntokaudella äänesti itselleen
$1.200 vuosittaisen palkankorotuksen,
on vapaana; j a elää Iloista Ja ^huole­tonta
elämää ansaitsemattomilla ra­hoillaan.
Lainlaatijakuntamme Jäsen;voi hy-,
vin sanoa, että raha sellaisenaan ei
ole kaikki kaikessa^ Hän tulee näin
OSCAR BAY - Räätäli
P U K U J A MITTOJEN BfUKAAKT
PUHDISTUSTA J A KORJAUSTA
Pukunne prässätään odottaessanne
Puhelin CL Z-923Z
1044 Dtonttlaxd Rd., mnOaor, G a l .
P. W. VIIKERI
SuomaUuneh sSmSlasispesuditti
SILMIEN TABKASTUSTA
Taranfo ~ U^SaaOM An.
Joka keikMlkkb klo S-^Bip.
korostamaan erikoisestikin silloin kun
vanhuudeneläkelälset Dyytävät hei­dän
niukkaa kuukausimaksuaan. koro­tettavaksi.
MahdolIisesU siinä joutaa
vanpäiväisyydessä., että raha ei ole
kaikki kaikessa, voi.olla vähän niin­kuin
siteeksi tottakin. Se kuitenkta
on totta, että Ontarion lahilaatljakun-nan
Jäsenellä on vähemmän tyytyväi­syyden
kapasiteettia kuin kadulla
kynunentä senttiä kerjäävällä k ^ a -
laisella. Vaikka lalnlaatijakuniian
Jäsenten runsaudenmaljaöllsl ylitse­vuotava;
l i i i n he siitä huolimatta vain
pyytävät lisää.
He palaavat Queens Parkita ensi ke­säkuussa,
nämä miehet. Jotka potevat
sielullista halvaantumista. Epäilemät-täkta
he tulevat: pyytämään, hAra-remminkin
sanoen, vaatimaan .teiltä
enemmän rahaa Ja heitä tullaan y l i s ­tämään
porvarilehdissä hyväntekijöi­nä.
Valitettavasti heillä el ole sarvia
Ja kavioita; muuten voisi olla lall-^
lista pyydystää heitä Jä periä tappo­rahoja.
— Bystander.
valtnamiousua.' Miissollhta hallltilsia
ja:Francon'kaptaaa.' Sitä kfitytettlin
sopivana aseena, jolla yrltettlto lyÖdS
maahan edistykselliset, työväen Ja
New Deal-lilkkeemme. Sodan Jälkeen
tätä Neuvostoliiton mustaamista kily-tettiiD
kylmän sodan, vartisteluohjel-^
man, jopa^-sotaan osallistumisen.puo­lusteluun,
kuten tapahtui koreassa.
Tässä tilanteessa talsteUvat ame­rikkalaiset
marxilaiset urheasti kyl­män
sodan propagandaa vastaan, joka;
asetti maamme vaaranalaiseksi; E i
vahkila. eivät vainot eivätkä karkoi-t
u ^ t voineet työntää heitä pois tältä
periaatteen pohjalta Ja amerikkalai­set
marxilaiset voivat.ollasllfä ylpeitä.
Mutta saman alkalsestfanunuimme
y l i maalta puolustaessamme sellaisia^
asioita kuin Stalinin erehtymättö­myys,
vastustaessamme kalkkia väit­teitä,
että Neuvostoliitossa ei kpnnlol-.
toettaisi slvillivapauksla. .vaimentaes-^
sanune vakavaa keskiistejua ja arvos­telua.
Joka olisi koskenut Neuvostolii­ton
ebkuvataidetta. kirjallisuutta Jn&
Itse asiassa: kun Neuvostoliiton rau­hanpolitiikan
puolustämtaen. oU pai­kallaan
ja välttämätöntä myös' Ame­rikan
kansan tulevaisuuden kannalta,
oli kuitenkin toisissa kysymyksissä t a ­pahtunut
yliampumltien väärää Ja t u ­hoisaakin.
Siten muodostui tarpeet-:;
toman vaikeaksi : saada . tavalUnen
amerikkalainen kuulemaan kantaam* i
me tärkeämmlssä, perustavaa laatua
olevissa kysymyksissä. Taantumuksen
dll helpompi vataota meitä j a eristää
meidät.
Kaikki tämä tai ainakin huo­mattava
osa slitä.-olisl voitu välttää,
h i i n ; mtausta tuntuu. Jos. me, marxl-,
laiset olisimme seisseet tukevam­min
omilla Jatoinamme näissä- kysy­myksissä,
samota '•: kuta olemme teh­neet
Marxin oppien soveltamisessa
Amesrikkaan, jossa: kommunistinen
puolue on aina seissyt omalla maar
perällään.
Sappista, että täsrö suhteessa' kan-tavatyvastuun
n i i n marxilaiset kuta
ei marxilaisetkin. Mitä plkeminln me
kaiklj;! ' yhdistymme lopettaaksemme
kylmän isodan, sitä pikemmin on var
paus .'palautettu omaan ihaahamme,-
sitä helpompi on Neuvostoliiton va-pautiiav
kohtuuttomuuksista, sitä hel­pompi
o n meidän - marxilaisten ottaa
täysin: itsenätaen kanta kaikkien so-sialismta
maiden kehitykseen
Port Arthur. — Merimfesunion
virkailijat tfiiytä vakuuttavat, että
millään ei voida estää sisävesien la­kon
alkamista.; ^^Tfitiiia JSrvieripSäs-sä
tulee lakltoutuniaan' noin 1.600
lä pyrittiin puoli^telemaä'n Hitlerin* laivoissa työskenteleviä; työläisiä
' • tämän viikon ibrsloW./Viaatien;^^^
pimusta Johon sisältyy - palkankoro­tus
ja kaikkien ;sisaj8rvien tyäläis-ten
muut vaatimukscft: ' V;
Toiseh: lakonuh^^^
puhkien SriM
Brot|ierhood o i 1^^
unioon kuuluu Fort Williamli\ ja
Port Arthurin viljatehhihaalien alu­eella
työskentelevät työläiset, luku­määrältään
npin 2.000, Jotka ovat
Iäkäs nainen
säikähti kuoliaaksi
Lon«: Beach. Callf. — Eräs läkSs
nainen sai täällä aikaista sunnuntai­aamuna
kuoleman aiheuttaneen sy-dänhalvauksen.
Hän' pelästyi sen
vuoksi ktm Yhdysvaltata mertjalka<r
väkeen (marUnelhta) kuuluva mies
koputti hänen oveensa.
Kuoleman uhriksi joutui 71-ruotias
mrs. Elmerta Thomas'.' ^ •
KJO. sotilas, joka on pidätetty Juo-pumussyytöksen
peröstcella; , «anoi
luulleensa koputtaneensa : tyttöiyBtä-vänsä
ovea?
Kemi OY ^'väikelIksissa?^
HebfokL — CVS) K y m i O y : n äsken
valmistuneen tiltapäätöksen mukaan
yhtiön nettolaskutus oli viime vtRm-na
14.274 miljoonaa .markkaa vas­taavan
luvun oltua vuotta; aikaisem-mta
12.457 miljoonaa. Vuoxma 1954
yhtiön voitto oU 977v8 miljoenaä-anaric-kaa
Ja vihne vuonna r^tiani^kamp»
pallia kuEtaimudcri&lssä'^ v b U ]^
I das nettovoitto 617.9 miljoonaiainaik-i
k a a .
Modernin talteen
pilkkaa Lontoossa
HEVONEN MAALATTAVA NIIN,
ETTÄ « E MUISTUTTAA HEPOA
Lontoo. — Eräs 10.000 taideteokses­ta.
Jotka pn jätetty Royal Academyn
vuosinäyttelyyn, on herättänyt hil­peyttä
taiteilijapiireissä. Kysymyksesr
sä on S i r Alfred Munntagsin maalaus.
Sh- Alfred on 77-vuotias j a hän on
aikalsemmhi tobntaut akatemian pre-;
sidentttaä ja hän johtaa koulua, jon-'
ka mielestä "hevonen on maalattava
nlta, että se, muistuttaa hevosta".
Taulu (esittää tamisjoukkoa taidesar
longissa;; He tarkastelevat muodotto­mia
klvintöhMleitä, Jotlca ovat Jalus-toilla.
Seinäliänähdään Picasson tyy­lisiä
maaiatäcsia. .Niiden Joukossa o li
eräs ''Äiti-Ja lapsi'.'." joIden-kasvot.bU-vat
vääntyneet, hiukst vihreät j a kä­det
siniset. Toinen taulu esittää alas­tonta
naista, Jolla el öle päätä, mutta
sensijaan kolme rintaa Ja vielä on sei­nällä
taiflUi jossa pergamenttihahmo
pitää kädessään kirjaa makkaraa
muistuttavta sormin. Taulun nimenä
on: "Önkb aiheella todella jotakta
merkitystä'/.
Eräs nykyaikaista taidetta ihaile­vien
rytunässä muistuttaa Blr John
Rothensteinia, Tate-gallerian johta­jaa.
Tauluni esittää taidesalonkia. Jossa
myydään nykyaikaista taidetta, Mun-ntags
seUttää. Tarkoituksena on, että
Sir John o n haltioissaan ja muut pyö­rällä
ii^äästäänj Panin stane koirani
Tobyn leQcta vuoksi.
$500,WO tulipalo
Fort heissä
Fort E r l e ; - - - TöukokuunJI päivänä
riehui tulipalo'Hart and Cooley M a -
nufacturing <k>:n teaitaalle, missä
vabnistetoan iradiaattoreita Ja läm-pöjohtoaukkojen
sulku- j a säätölait­teita,
. Tulen tiskotaan saaneen a l ­kunsa
maalausosastolla.
Huono veden saanti vaikeutti suu­resti
samonötustydtä. lähistöllä el
ollut sellaista . vedensaantipaikkaa.
mi/i£ä olisi ollut kyllta suuri patae.
joten vesivoli tuotava 500 gallonan^
säiUötrokeuia. kuhnes vedettita ve­siletku
xiota 'H mailta päässä ole­vasta
vedensaantipaikasta.
Tulen aiheuttamat vahmgot ärvl<d-daan
noin SÖOfiOO dollariksi.
päättäneet lakkoutua ellelviit vilja
yhtiöt suostu uniönvVaatlmulcsiin.
Union edustajain tiedoitiiksien mu­kaan
tähänastiset neuvottelut yh­tiöiden:
kanssa, eivät ole onnistuneet
saamaan 20 sentin tuntipalkäii l^o-rotusta,
10 sentin pölyn aiheutta­maa
sairastus boontis korotusta, jot­ka
ovat petniskyömykset uuden so­pimuksen
puolesta taistelussa. ATH.
A. T. Ml 6n
sairaslistalla
Port Arthur. — Vapauden täkäläi­sen
sivuliikkeen hoitaja A. T. Hill
joutui täkäläiseen sairaalaan hoidet­tavaksi
umpisuolivian takia. En­nakkotietojen
M a a n 'hänelle piti
suoritettaman leikltaus torstaina,
toukok, 10 pnä.
Sukkäkutomo erottaa
työläisiä, kiihd^itaU
toisille työtehoa
Gremisboro, N . € , Chester H.
Roth-yhtiön on tiedottanut, että se
tulee erottamaan 180 työläistä tääl­lä
sijaitsevalta qreen^boro .Hosl^ry^
M i l l s tahtaalta; jossa jehneh kudottita
^'Mojud" leimalla tunnettuJa haisten^
sukkia, samaihv:j&lellitvjasnjeUle työ-,
Iäisille annetaan, 10 prödentta palkan­alennus
kappaletyössä. :
mentä viisi kutomokonetta tullaan
jättämään Joutilaaksi.
Yhtiön ,ps^idcmti Jo^ph,J. Blrd
sanoi, että.fle SO konetta Jotka jäte»
tään käyntiin tuUaan nopelstutta-maan
siinä määrin, että palkanalen,'i
suksesta huoUmatta. työhön Jäävät
työläiset (tulevat tienaamaan enemr
män kuin tähän asti,. >
TSryhe Pälcfnläeii
M U I S T O L L E
Kuoli toukokuun 13 p. 1955.
On yksi Vuosi kulunut
kolmastoistapälvä toukokuuta,.
kun:Staä> Tyyne, äkkiä luotani
poistuit.
En unhoita Sinua koskaan.
Miehesi Mlkko.
Xldta muJstoUe, kirj. Kertto,
Vuosi n y t on hiljaa mennyt^
muistot vain on jäljellä.
Päivät, viikot, kuukaudet,
«aan elämän tietä kävellä.
Ilman äidta rakkautta —•
Mummun lohtua lapsilla.
Kipu. työ Ja kärsimykset,
pois on haudan povella.
Kaipauksella muistellen,
Kerttu, Gerry, Monica Ja Raady.
Me muistamme äitiä Icalvaten,
muistamme hymyäsi hyvää.
Elit elosi meitä varten,
unesi olkoon kaunista syvää.
Poikasi Jtorl j » Jorma,
KätkeraU» auriill» Uooitamme;
että meidän ainoa tytiäMmaie
Shirley Marjone
Rintamäki
kiurfl tapafonnafsMil Tor&nUMut
huhUkoun 2G pbä 19S6. Bill oU
syntynyt Torootoauk tammlkonn
23 lälvänä 1^9,
On koti niin kylm& j a k<äkko,
kun äkkiä siirryit sä pois.
Mutta muistot el haihdu koskaan,
mitä rakkaasta Shiriyesta Jäi.
Ne el kuihdu, el kuole,
ne kukkivat vain. - "
j a ruusuina seuraa suapovehen -
maan..
; Rafckaodella. muistaen. . j •
VUnan kesässä kukkii tuomi,
kerran iässä lapsuus myös.
Kerran iä«tä kUisuu tuoni,
vaikka keticeM nuoruuden.
guknlalsei ToronfoMa;
Hilja S» }ikk BIntämäfcl
R4«fc* ftihn BfiiisiBild
Bfn. Hihaa Kekkl
KmDmltatI:'
BIiK Kaffit Sjöblom
K I I T O S
Haluamme laiisua »yiamelUiei
kiitokset kaOdDe svkuIalsIIJe,;ysUi..
ville ja tuttaville' osanotostanne
syvään suruumme, ihanlsUt kukka*
laitteista, os3notto)(orfelsta;Jia kir-jelsö.
Kiitollisuudella,, /
ELVI JA o n L BÖdviHkjn J
fmM liteniMi
^aMkeftl.iiivuitA>
men vuoden luduttuaT v Jos: parla­mentti
kiittelee.aika-ajoittain tä-mSn
iniSrtohtin myöntiuiistS, niin
fte «m pärlimentin oikeuksien kSyt-tJUnlstil
Jksen asiaÄkSälttelyn tulos
on .riippuvainen suuressa määrin
siitä -kuinka paljon CBC saa kän-:
san kannatttKa.
Öleftaeh; ettft laajennettu Ja pa­rannettu
lAtvelu tulisi maksamaan
$62 «UUoönaa (31 kertaa kaksi mil-
Joohaa kotia), täten jaisi.$32inill-joohaa
hankittavaksi. i.i8äk6ikerr
tyiäi.vähintäin $12 miljoonaa eri
ilmoittajien maksamilta ohjelmista,
jotka muuten olisivat CBC:n la­vastamia
ja sen johtamia ja-yksi-tyjsUle
asemill^Järjestetyistä' oh-jelmlsiUt.
(.Yksistään Umoitustuloja
VV. |954-rS5 p i i yU $6 miljoonaa,)
Täten jäisi.$20 miljoonaa hankit­tavaksi
muiUa keinoilla.
Näin saatuihin rahoihin voidaan
lisätä televislolalttelden myynneis­sä
kerätyt, verot,,Jotka nyt muo­dostavat
suurimman osanKA^CBC:n
käytettävissä oläVista varoista, jo­ten
erikoisten Jisenssien vaatimia
nen käy jokseenkin tarpeettomaksi
ef^lkblsestikln kun otetäon huo­mioon
«hnustottu vastaanottimien
määrän koksinkeftaistuminen tule­vina
nauutambia. vuosina.
, Jos CBC on valmis laajentamaan
palveluaan niin kuin sM^ on hah-moiteltu,
' jiU'ie9tämään yalintava-raisia
Ohjelmia niille alueille, joilla
ei ole. kuin yksi televisioasema,
laojentamaan. palveluaan ^niillekta
pienennmille paikkakunnille, joilla
nykyään sitä ^alveluo ei ole, paran-i*
Äanica^^
, Kalkia X^\tmtif^xai»a:,i^
ehdotuksen. [^Svm^aimm^mM
sinä tullaan epäUemlttlUtint^Utti^ Vv^^
mään lukuisia multa,. ^M^ tcä^^fc^--^
kin otei^me « i t f t i n ^ l t l l . ' . .^ q
liintäin puolet CBC:tt|n«ii6»bi|^i$i^
äi mal»aa valti(iran>Illa;^ ellei.iäBeffi* ^
märtkin ' ' I d h s i a i i i e h ^ l t ö B ä ^ ^ j ^M
•hityksen auttamtedtsi^ W^<Ä^S(gl#"
kuoi-mltettu^-vertjii' 'vaOu^nk^m^SM
saa .el'.suinkaan. ;ybl;'edell«sp^|5^^
^sittaa. koko, suunnitdman^'^rau|p|«
nuksllla. ja v^^Xi&mk .lam^^
$32.50 C B C ^ l sutakaan-edliöl^simiiift'
teitään yleisöön.'Se wi s m i n p t o ^
-masU liikaa. ' ; r A - , •
. ^BC;:n väitteet i^haniniMlg^f?^
elintä" vastaan, jota New Yorkiitii'
«lä|lWyksensä
viat suuret^mainostajatj
i
la
ten asemien, ttmistojat ^kxvmilfyti^
oynt ^hdoUonuia'1»erusl^^P^
oikeat JoskaiTOUImmCma^iöiÄ
CBC^,,Ut.^,nyt..,niin .«|WMpp"^'
porttien avaamiseen amerikkB|aiseV
le-ka%utelWle-<Äi3eIraallS2^teiiii
si murskaavan Iskun kansia^
mm
kulttuurlinme kelilfyksem .
—OtLmäta^ luotettiUi
91.3^.^
530 polkUpyöräit j a Ä i o t l I n^Sig|S
• ' 1 - TrihläadliCsa^ j<Ätf ^»^11
eteläisimraistä Länsl-Intian sodl^l t <!
t - «.»..lu A — i k a n H niahi'A -
S i i l i i ii
ta. erottaa . EtelSrAmeril^an H i i i a M i i | |
niermaasta vain inatala lahti; Mtm^MM
VIERAILKAA JOPA
I L M A N t I S A M AK
No^ea yölento Suomeen SASlUa päästö.rlip^umsttö., i
saksi voitte nauttia erikoisedusta MeraiUa, jo|>ji. 14 )l8^ic|ii4-
pangissa, mukaanluettuina Os)o,'Kö$penhainin9 J E *
holraa Helsingin menopaluulipullanne., ]^([ENK^AA.
• ^ O T T A K A A YHTETI^ MÄTI^ f^lPiflif
liSiliiitti-""-^
SCAIWINJilVIAll
AIRUNESf SVar^M
1010-'8ti~^C4thMltUDi''
- f
Scandinavian I>entoliriJ^a 'edustaa tum,
OJC Johtison & Co. Ltd.
MatkaUatobnlsto
697 BAV ST.; TOBONTO; ONT. '
Fobelln EM. 11^188
Ritari Ageneies^ Lt^lS f»
Sydämelliset mmttelimme
hänen 70-vuotissyntynjtäpäivähsä johdosta
toivottavat allamainitut ystävät ja toverit- .»^'•.iv,--.i-,
"f.', f KU'
Jenny ja John Viirre ja pojat
Elsa ja Arvo Virkkala
J . Isokoski
Matti Koski
Otto Hinkkuri Ja perhe
Emma Ja Ellaa Linna
Hulda j a Ilmar Sivunen
Solonum Shroder
Erq Ja Onni Heinänen
Tom Piirainen
Anni Ja Niilo Aho
Be» Ja Henry Meyer
Anni Salo ja Kauko
Martta jä Jussi Saloranta
Oiva Ja H i l ja Wälsänen
Agnetta Tanner
Maija Hahto
Lyyli Murtonen
Allan, Aino Ja Otto Korkola
John Sorvisto
Linnea..ia Jalmar K o n i
Hilda Paukkunen
TUda Pahkala
Jenny j a Eero Kallio
Silja Ja Lasse Ahnala
Martta j a Kugo Ekholm
Aino.vatte
Maija Joensuu ^ ,. <
Hulda Ja L i n da
Jemiy j a Vätaö t a i n e ,;
Olga Koskela ^ c >
Martta ja'Jde Dereskevlelus
THda.Järvis"-,' " > ^
Blilna'Viitasaari ' . ,
Hanna j a Anton Mäki
Famqr Risthnäki
AttOSL Ja'KaIle.SbirJofii<tt
Alma j a Ed.,Aho ; , '
Natalia Ja Harry Raketti' ^ <
Anni Ja A da
MiaryHill
Lempi j a Oskar Shnola .'
VUJo, HUjafja AlexKotfeeia -
Tyyne j a Etao taatxiaaen
Ester Ja G a r th Teeple Ja lapset
HUma m|4ton^^
Jalmar Kuitunen
Fells Aho . ,
Impi jaEfaio-Aho '
Aura ja Ronnie Buek .'
i i i
Kil I T O S
Kauniit, kiitokset teille toverit yllätyksestä J<mka^jarJ<»tltife'caJin. .
Ilmmlnsta osaslon haaUllemtaun täyttäessäni 70 vuotta. Samota
kittte covetellle, jotka kaiken järjestivät, ja-iroänniUe UtOta^baaxSA^^
vät keittlöuä. laittaen kahvia Ja maukkaita vplleiplä. i f h '/m
Kauhls OU pöytä herkkutaeen Ja lahjotaferi;. J<flta,>l^««*etttt;g|
runsaalla mitalla, KUtos rahalahjasta. Jolla pUAIsl osliia sltiafiaslt(^
yatA IkämiM tarvitsee. Ä!s'toiwS'MiJdttte1ll^^^
Mm
mmi
i
I i i i