Vapaus, June 22, 1963

              mmsm.
Sivti 2 Tii^taina,;kesäk. 25 p. — Tuesday, June 25, 1963
TAPAUS i INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FJNNlSHf CANADIANS
(LIBERTY) . Estsbllsbed Nov. 6. 19ir
PfMä^^Cq^M4^H^I0^ Sj^bittjTv Oomxi», Camjla.
, gjjjt 2.7^. Suomessa: 1 vk. $10Ä» 6 kk. 5.75
HUt.
T
l i ^ y i^ nai»^^ kaiketi?-
-UIpi^pl?teri;,Mw«»,<m;sitä Canadan kansa — ia
parlaini(!i|ttwi?i^ «^«.P^''***^^**^!^^ "valkeus mm^a-klnBl|
«fyd^.ts^^f^ . ' -
Täi^^/oyi^taiqei^.as^e tuli. ilmi alahuoneen istunnossa viikko
8ltJertiistai9?,.i9^awliUUti0^iniste^ri'Martin 'sotilassalaisuuteenV ve­doten
s ^ t t l , . « P > Bh!^wURW«e^^ ^ VO»
kaisUt seM.J^djr^ti^i^Hq^itt^^ Iqiin ^kokojiaisui^desiisakaan niitä asia-kiFJoja,
jQl4n,i^ii$t^l9^Jiber9alit<övät väittänee^ ^ttg. edellinen
h^IiW oliivi mpka tehnyt ,"sitou1ni\iksia" ydinaseiden vastaanottami­seksi.
Alahuoiieeh isWo liyväksyi kesäkuun 5 päivänä Stanley Khow-lesin
(Npp Vinpipeg Nort^ Centre), paätöslauyelntaihdötuksen, ,
mi^sä^y4^t|iip hallitusta esittSmääq asiakirjoja todistelisi liberaali­puolue^,
väi^it^Hf^ ^U^ edeltinen (konservatiivipuoule^n) hallitus
oli' tehnyt sitoumuksia ydinkärkien vastaanottamiseksi.
• Ulkoministeri Martin sanoi silloin, että hän tulee harkitsemaan,
esitetäänkiTalahuoneen jäsenille asiaa koskevat asiakirjat selaisenaan^
vai esitetäänkö niistä vain yhteenvedot.
Puolustusmiiusteri/Märtin, s^^ nyt (viime tiistaina)
että hallitus on tutkinut uudelleen asiaa ja ottä tutkimustensa pe­rusteella
hallitus on/tullut siihen johtopäätök.«een .että näitä asia­kirjoja
ei, voiilA turvallisuus- eli; salalsuussyistä, julkaista. kokonaan
eikä edes osittain!
f NPP:n edustaja Knovles esitti tällöin uuden pyynnön, että hal-litiis
antaisi nämä salaisiksi väitetyt sitoumukset — joiden olemassa^
Ql(^ edellisen halituksea pääministeri John Diefenbaker jyrkästi kiel-tää
— alahuoneen muodostaman puolustuskomitean salaisen istunnon
tuikittavaksi, jotta ainakin parlamentin jäsenet tulisivat vakuuttu-neiisX
n M e n , * sitoun^usten" olemassaolosta.
; :V[astauksena tähän {pyyntöön ulkoministeri Martin sanoi, että hä-ncI||^.
W ole jpitään l|sätt^|ä.^»aan. Toisin sanoen, hän antoi ymmär-tj^^
lsttä Uberäalipuolueella^^^^^^e^ tällaisia todisteita ydinase-sit
»umUksist4f-=^ jos ei-nimi|pi'n.omaksuta sellaista.käsitystä, ettei
hallitus voi luovuttaa eräitä ' valUosalaisuuk^a" edes juuri sitä alaa
'käsittelemään muodostetun parlamenttivaliokund^ salaiselle kokouk-seUe!
^ '
• . J o s on, kysymys viimeksimainituista seikasta, siUoin on ihmetel­tävä,
löytyykö Katlituksen -mielestä ' lojaalisia" jj^ "luotettavia" ca-nadälaisiav
i)||is^$^n^ muualta^; ^t:»^ jenkkien ydinaseita puolustavien
virkamiesten'ja- parista, kun kansanedustajillekaan ei
voida tapaista luott^mu^Uisia tietoja antaa.
• I Vaikka liberaalipuolueen vähemmistöhallituksella on ilmeisesti
taipumusta ydinasepolitiikkaansa vastustajien mustamaalaamiseen,
niöi meist^ tuntuu kuiieqkin uskottavammalta olettamus ,että libe-räam
eivät voi kerta kaikkiaan esittää mitään sellaisia allekirjoituk
silla varustettuja sopimuksia joiden perusteella edelliden hallitus olisi
"siteUtuniit''>astaanottamyaan jenkkien ydinaseita; Uuden demokraat­tisen
puolueen (NDP) kansallinen johtaja T C: Douglas oli mieles­tämme
oikeassa kuri hän ulkoministeri Martinin kieltäytymislausun-nosta
sanoi canadalaisten yleensä vetävän sellaisen johtopäätöksen
ettei mitään sitoumuksia ole sittenkään.tehty.
> Asia saa oikeastaan hirtehisen leiman kun muistetaan pääminis­teri
Pearsonin vakuuttelu, että hän henkilökohtaisesti vastustaa ydin­aseiden
Vastaanottamista, mutta on pakoitettu aikaisempien sitoumuk-sie^
vmukaan kuitenkin niitä ottamaan, jotta voisi myöhe^ neuvo­tella
"uusista' sltöumuk;Bista"'nitarettä^^,^ asevoimille tulisi
NikTO^avaiptaValisten asevoimien osa. Selvä» tietenkin on, etteie
yksikään ajattelieva canadalainen voi enää pahoinvointia tuntematta
vastaanottaa tällaisia selityksiä — eUei hallitus esitä pyydettyjä to-disfeita
niistä "sitoumuksista". \
: «lidmaa lalmratoriotyötä
• V Berliinistä äskettäin äaapuneeiiuutistiedon mukaan Länsi-Saksas­sa
olevat, ilmateitse kuljettavat; yhdysvaltalaiset asevoimat varus:
tetaan pian ujisilla, keveillä, pienikaliberisilla Armalite-kivääreillä.
Yhdysvaltain armeijan^sihteeri Cyrus Vänce seHtti tätä kiväärin vaih­dosta
sanoen, että se on kokeiltu Etelä^Vietnamissa ja todettu siellä
erittäin teholjkjaksi lähitaistelussa.
Toisin sanoen, Yhdysvaltain korkein sotajohto pitää sittenkin
Etelä-Vietnamin sotaa jonkinlaisena laboratoriona, missä ihmisveren,
inblmiUisten kärsimysten; aa ihmishenkien hinnalla — omiasuusme-netyk^
istä puhumattakaan ^ k o k e i l l a a n uusii ja tehokkaimpia aseita
j9. sodai^äyntitappja!
' -Amerikkalaisten kenraalien sanotaan nitävän Etelä-Vietnamia
' edullisena kublemanvälineiltensä tokeilupaikknna monestakin syys-t^
iMeirieken-otaan, että Etelä-Vietnam^ suoalueet
Ä' y | ä t a s a n g b t , ' p i t k ä t rannilföt ja korkeat vuoristoalueet varaavat
"hiODPoUiseii laboratorion" sodankäyntivälinoiijen kokeilulle. Tämä
laboratorio voi toimja sitäkin tehokkaammia. kun Etelä Vietnamissa
on ja siellä yllytetään jatkuvaa sotaa patrioottisia sissijoukkoja vas­taan.
Tässä "labpratoriossa" amerikkalaisten kerrotaan tutkineen ja
ahUysoineen aseistustaan. Siellä on arvioitu lentokoneiden emälaivor
jen osuudelta sodankäyuUin. heUJcopterien käyttämistä sotilaiden ja
varusteiden kuljetukseen maalla ja vedessä kulkevien ajoneuvojen
käyttökelpoLsuudesta Jne.
' Erikoisen tärkeänä pidetään kuulema niitä "kokemuksia" mitä
km^riji;kalai3et kenraalit saavat hölikopterei('en käytössä EteläViet-mmiiQ^
Mman- vapaustaistelijoita vastaan. Kun esim. kuljetustarkoi-tukseoi
käytettyjä amerikkalaisten, transporttikonaita rupesi putoa­maan-^'
taistelualueilla" aifls,-niin amerikkalaiset aseistivat ne 30 ka-
U ^ r i i ^ konekivääreillä.
.',!.VMU»?^^e^kalalset ^enr^alit' ovat kieltäneet syytökset, ett'ä
hfl;iäi!?y»t |?an8ai?»vä|lsVj*!)9in tuomitBemaa niyrkkyaotaa Etelä-Vlet-tiMg^
l mist he ovat kuitenkin myöptäneet. että ho ovat käytifineet
' kai^lUsuoden hävittätn^oq sellaista ."rikkaruohon' tappaja-ainetta"
vji^kjl Jrib^ sanon,taa käyttäen "ei normaa'ise8tl käyttäen" ole vaa-
• ^ i l ^ ^ l i j D l U e eikS ijtmisllle, Asia erikseen on tietenklh, käytetäänkö
P^l^ .V! iMI^f^I^'^^^^^^ sptatoiroissa "jiormaaliseUa" tavalla? Näi-kerrotaan
kuitenkin tuottaneen Etelä-Vietnam-
SYNTY/VJÄ-
PÄIVIÄ
^fntpk mty^tien; Long Lake, Ont.
täytt&a, t&aä&n, kesä^kuun 2$ pnä, 72
vuotta.
Koivula, Long Lake, Ontj, täyt­tää
torstaina* kesäkuun 27,pnä 75
vuotta. '
Alma Karjalainen, Long Lake.
Onti, täyttää torstaina, kesäkuun '27
pnä 75 vuotta.
Vväuk MBiimisitfi* Wawa, Onti. täyt­tää-
sunnuntaina, kesäkuun -30 päi­vänä
65 vuotta: -
Yhdymme sukulaisten ja tuttovain
onnentoivotuksiin.
~ Buenos Aires.. -> Are^tiinan
puoIusi^isminlsteriSn antamien tle-
UyigHi mokaatDfiiimteUiin. keskiviik­kona
JiHiMm: ilmavoimien upseerei­ta.
> Pidätysten ^rytik ei ilmoitettu,
mntts itsepintaiset huhut ovat vii­me
aikoina väittäneet^ ^ t t ä Oma-voimat
on suunnitellut vallan-
Icaappaoste.
Sanomalehtimiehet eivät saaneet
tietoonsa pidätettyjen nimiä, mat­ta
heille kerrotuin, etta näicten
joukossa oli ainakin k^ksi everstiä
ja kolme everstiluutnanttia.
Puolustusministeriö ilmoitti keski­viikkona,
että 94. armeijanupseeria
nli saanut kehotuksen siirtyä eläk­keelle.
Toimenpiteen syytä ei. ilmoi­tettu,
mutta tavallisesti luotettavien
lähteiden mukaan useimmat näistä
upseereista ovat sekaantuneet äsket-
^äm tapahtuneisiin mellakoihin.
Näistä 94 upseerista yksi on eversti.
8' everstiluutnantteja. 31majuria^ ja
54 kapteeneja.
Arviolta 49 Ihmistä sai surmansa
ja sata^ vammoja epäonnistuneecsa
vallankumousyrityksessä, jonka, ar­meija
ja- laivasto. panivat toimeen
viime huhtikuussa presidentti Jpse
Maria Guidoa ja hallitusta vastaan'.
Buenos Airesksa kierteli torstaina
huhuja, että heinäkuun 17. päiväksi
määrättyjä yleisiä vaaleja Joudutaan
siirtämään sen hämmennyksen Johr
do<:ta. Jonka ovat aiheuttaneet mää-räyk^^
t. joiden mukaan Peronin kan-^
pa^tajia kielletään asettumasta eh­dokkaiksi.
Tuomioistuhnet kiistelevät vielä
siitär ovatko nämä määräykset lail­lisia.
- "
Suositulta presidenttiehdokkaalta
Vlcente Solano I,iraalta. jota tukevat
sekä ei-peronistiset puolueet että
• ammattiliitot, riistettiin keskiviikko^
na oikeus asettua ehdokkaaksi, kosr
ka hänellä on ollut "yhteyksiä pero-nisteihin".
' Moskova. Maahaapaluun on­gelma
on eräs.kaUckein vaikeim­pia
avarHUsle^noifssa^ kor9St9a
avairuustekidikan Insinööri V. Te-rehov,
joka < torstain Sovetskaja
Bl^^ljsus» k«rMr, «ttHen avaruus­alusten
lasku tapaktoi.'T^^
va ja Bykctvski aloittivat jo hy-,
vssä »jAin>niiei| l ^ k i ^ VJ^miste-lutrtarkäs^
vat'(avaruusaluksen
laiteiden kiliiBltyksen äekä^suor^t-:
tivaj^voind^lii^,; jotta eUtai^^
valmistau^isi' siirtymään päinot-to^
v[Hdes|a ^'moqiijikertaiseen. rasi-t
i i k ^ n ka^vjitjP^ jota kayai^
vauhdilla. tapal\t)|va p^ljfiu tiinei­siin
' ilmakerroksiin merkitsee^
Lasku voidaan suorittaa Ajoko
maasta- aunetuila ohjauksella: tai
aviar»usl«ntjUäiK teimeäta,
Neuvostoliitospa ei^ ole ilmoitettu.
Iqumpaa keinoa käytettiin Vostok 5
j ^ V<istok fi.laskeatues^a^ eikävmyös-kiään;
kerrotti! tapahtuiko lentäjien
I^aluu maan pernalle koko ajan ava-nuusatuksen
sisällä pysyen, vai käy­tettiinkö
katapulttia joka heitti len­täjät'
ulos avaruusaluksesta ja maa­hantulo
tapahtui laskavar join; Kun
aikaisemmissa avaruuslentoselostuk^
sissa kerrottiin ^ avaruusaluicsen ja
M-lnttQ varoitti
Japanin liaifibistft
tISAn y-fultiMdisfa
Moskova, -r- Neuvostoliiton halli­tus
on lähettänyt Japanin hallituk­selle
julistuksen, jossa varoitetaan
USAn sotavalmisteluista Japanid
maaperällä. Julistuksessa tähdennt'-
tään, että. Japanin hallitus kantaa
vastuun niistä seurauksista, 'joita
edellämainitut toimenpiteet voivat
aiheuttaa Japanille ja sen kansalle
Julistuksen aiheena ovat japani­laisissa
lehdissä olleet kirjoitukset,
joissa on kerrottu, että USAn ilma­voimien
johto on ryhtynyt sijoitta­maan
Japanissa oleviin amerikkalai-'
slin lentotukikohtiin ääntä nopeam­pia
F—105 tyyppisiä häyittäjäpom-mittajia,
joiden ydinpommituslen
not voivat ulottua 3200 fcmn säteel­le.
Neuvostoliiton,hallitus muistuttaa,'
että ydinäsehyökkäyskenttien laa-^
jontaminen aiheuttaa vastatoimenpi-^
toenä maalialueen laajenemisen..
Neuvostohallituai toivoo; ettäs Ja­pani,
joka joutui ensimmäisenä kär­simään
atomiasehyökkäyksestä, te­kee
tarvittavat johtopäätökset siitä
voimistuvasta vaarasta, jota USAn
uudet toimenpiteet merkitsevät, sa­notaan
julistuksessa.
lentäjien tudonrfeen lähelle toisiaan
ja kun tällä: kertaa ei tällaisia se­lostuksia
ole7/arinettu,f saattaa olla
mahdollista, että lentäjät olivat
aluksissa aina: maahantuloon saakka;
^arrutusongelma on;r-Jaskun vai­kein,
insinööri TereJbt^ sanoo. Mi­käli
alus joutuu tilieisiiii ilmaker
roksiin,rnApeu(lelIa, jolla se liikkuu
avan^udes^, se palaa tuhkaksi kirk­kaana
soihtuna kuin tähdenlento.
On • mahdollista »käyttää jarrutuk:
seen toisaalta jaj;i;ur^kettimoqj;toreiv
ta^ to^isaalta par))aan, mahdqllii^en
laskeutumisradan, valintaa, jotta tq-lokulma
tiheisiin ilmakerroksiin on
eduUisi^. Tässä on erittäin suuri
merkitys avaruusaluksen kärjen oi­kealla
muodolla.
Insinööri ei mainitse, kumpaa
jarrutusmehetelmää käytettiin tällä
kertaa, mutta; kaikesta päättäen
alastulossa yhdistyivät molemmat
menetelmät. Mikäli käytettäisiin yk­sinomaan
jarrutusraketteja, se joh­taisi
valtavaan rakettien starttipai-riojen
lisääntymiseen. Jos esimers
kiksi; jarrutetaan 7,000 kilon pai^
noista avaruusalusta rakettimootto­reilla
niin, että sen nopeus vähenee
11 kilometrisekunnista 7,6 kilo-metrisekuntiin,
niin aluksessa pitää
olla tätä varten polttoainetta 27
tonnia; Toisilta planeetoilta tapah­tuvan
maahanpaluun kaikkein yk­sinkertaisin
jarrutus on,, lento ns.
jarruttavaa ellipsiä käyttäen. Ava­ruusalus
lentää spiraalintapaista
suurta ellipsiä, vauhti hidastuu kun­nes
alus tavoittaa maan. Tämä sys­teemi
on yksinkertaisuudestaan
huolimatta- erittäin vaikea, siliä sii­nä
täytyy laskelmissa ottaa huo
mioon maan kiertoliike, joka esim.
päiväntasaajan kohdalla merkitsee
noin 1;700 km tunnis.sa. Ja jos jar-rutusrataa
laskettaessa syntyy yh
den sadasosa-asteen virhe, merkit­see
se maahantulossa jo 12 km heit­toa.
Toisin sanoen, tarvitaan erit­täin
herkkiä laitteita ja suorastaan
yliluonnollista tarkkuutta.
ll^aisil alueista]
Helsinki. — Meksikolla ja Poh­joismailla
on paljon yhteistä poli-;
tilkan,'kaupan ja kulttuurin alal-:
la; sanoi Meksikon täällä vieraile­va
ulkoministeri Mapuel Tello;
torstaisessa '
Meksikon !ja Suomen'hallituksilla'
on esimerkiksi samanlainen asen-noitpmirien
atomlvapaisiin vyö-hykkeisiiti
ja atomi^eistukseen;
nähdeVi yleensä.' Naista, kysymyk-
' sistä ön ministeri Telld täällä vie-
''^aill^saan- keskustellut! Suomen
''ädu^tajieä kanssa.. —
,,, Meksiki» on yhdessä Brasilian
Bolivian, Ecuadorin ja Chilen hai
litusten kanssa tehnyt Geneven 17
vallan- konferenssille , esityksen la;
tinalaisen ; Amerikan julistamisesta
ydinasevapaaksi alueelisi. Samanlai
sia esityksiä on tehty myös Pohjois,
maissa - (Undenin suunnitelma ja
pres. Kekko.sen esitys). Ministeri
Tello arveli näiden esitysten tule­van
yksityisenä aloitteena esille
myösYKssa. "Me tulemme voitta­maan,
sillä asia on hyvä", ministeri
Tello sanoi. Hän oli vakuuttunut
MAf^ova. — ^ p ^ v e n ker^ ,uSAn k a n ä a D , ^ l i a l b | a.
NEUVONANTAJIA
Parkuva Ja kiukutteleva lapsi ylei­sessä
kuPcuneuvossa ei ole viehättää
vää matkaseuraa, mutta yleensä ta­paus
ymmärretään. Eräänä iltana
muuan pikkumies sai raitiovaunussa
oikean raivokohtauksen; Äiti yritti
hyssytellä lasta rauhp^tumaan, mut-
'ta väsynyt lapsi ei myöhäisenä ilta?'
hetkenä oUut vähällä lepyteltävissä.
Poika potki; Ja kirkui Jft liukui jrähän
väliä lattialle äitinsä sylistä. Tus­kastunut
äiti loi: anteeksipyytäviä
katseita muihin matkustajiin Ja nä­mä
näyttivät ymmärtävän hänen.tu­kalan
tilanteensa. Mutta sitten kuu­lui
takapenkistä kovaäänistä Julistus­ta:
— Tuollaisiksi ne kakarat kasvaa
kun niille ei anneta vitsaa. Jos tuo
olisi minun pentuni, nihi kyllä Itku
loppuisi lyhyeen. Antakaas rouva sil­le
muutama läimäys, niin hyvä tu­lee.
Ja muistakaa vanha viisaus,: Jo­ka
kuritta kasvaa se kuimiatte. kuo­lee':
Parkuvan iM>Jan äiti selitti ettei
tähän lapseen tahoa ruumlilUnenku-^
ritus Ja el varstakaan nyt, kun se on
väsynyt Ja poissa tolaltaan.
Mies Jatkoi motkotustaan väittäen
kurituksen tehoavan aina. Hän opetti
oikeata lastenkasvatusta—vielä ; tovin
senkin Jälkeen, kun äiti Ja lapsi oli­vat
poistuneet raitiovaunusta, r
' Perhe on kävelyllä metsäpolullauJa
in sotalaborntorioissa ihelkompia tu­loksia
kuin muut kokeilut Siitä
huolimatta tätä "Ranch Hand" tji-meä
kantavaa operatiota jatketaan
edelleen, ei vain teiden varsilla
olevan kanvullisuuden hävittämi­seksi,
kuten toisinaan: selitetään^
vaan myös "svvällä viidakoissa ole-vien"
sission tukikohtien "valittuja
Viljelyksiä vastaan", kuten on tiedpir
tettu.
' Todella julmaa "laboratoriotyö­tä",
josta olisi tehtävä loppu niin
ptan kuin mahdollista. Toivpttavasti
liittohallituksemme kiinnittää hupr
miota siihen ja ryhtyy Geneven sor
pimuksen mukaan muodostetussa
on yksi jäsenmaa, asian vaatimiin
valvontäkomissionissa. josta Canada
toimenpiteisiin moisen "laborato­riotyön"
lopettamiseksi.
nauttH. kauniista Ilmaata Ja vapau­den
tunnosta; Eniten näistä metsä-retkistä
nauttii koh», s i p täällä se
saa pelmuta. vapaastL • Se on Ihan
vilUnä riemusta. Mutta yhtäkkiä tu­lee
tien mutkassa vastaan kaksi rou­vashenkilöä.
Koh« : Juoksee polun
poikki Juuri rouvien edestä Ja toinen
rouvista potkaisee koU-aa, Joka ulvah­taen
Juoksee turvaan isäntänsä luok­se.
^ Mitä pa.hBa se teki teille? kysyy
koiran isäntä.
— Minä vihaan noita rakkeja kun
ne eivät anna ihmisten kulkea rau­hassa.
KehtaävatUn elättää tuollaisia
susia. Parempi olisi kun löisivät ha­lolla
päähän.
— Kuulkaahan, rouva, sanoi koi­ran
isäntä; minäkta vihaan monta
asiaa tässä maailmassa. En esimer­kiksi
rakasta tuollaisia häijynnäköi-siä
rouyaslhmlsiä. Mutta olen opetel­lut
pitämään vihat vatsassani, koska
maaihna. ei paljoakan perusta minun
tunteistanr:lrolvotta vaati t ä d n opit­te
sen, kun> tapaamme «seuraavan
kerran. Ellette ole oppinut, nihi mi-
'nä sanon koiralle että pus kii Ja koi­ra
tottelee minua.
Lapset Jotka olivat hyvltelleet lou­kattua-
koiraa, pelästyivät isän kiih­tynyttä
ääntä Ja alkoivat vetää, hän­tä
poispäta vihaisesta rouvasta!
Päästyhän kuulomatkan päähän van­hin
lapsista sanoi:
Voi Jeh, jos. seuraava koira Jota
t^' täti potkaisee, olisikin vihainen
susikoira eikä tällainen kiltti lassie^
• • I*
• Lihakaupaafsa ost$ui.. nupri rouva
säilykepurkkeja. H^nen takanaan
odotta vuoroaan tukeva, t^ti-lhmi-nen,
- Joka aikansa, rouvan, ostoksia
seurattuaan putkahtaa puhumaan:
— On se merkilllatäikun nuo ny­kyajan
nuoret naiset eivät ole ope­telleet
' laittamaan ruokaa. Säilyke­purkkeja
vaan: Mitä siitä niieskään
kostuu; Mitil^ kun en veisi pöytään
tuollaista. moskaa,; vaikka salata Il­maiseksi.
SHUykeruoan ostaja el puhu mi-tätl-
l|)m,)|)en. eaa esittää miellpiteenr
tään Ja myyjätkin ovat hiljaa. Joten
säkenenltaän häiritsemättä.
F'-^ ^'''^^^ v'-'';.:,^-'
t On- varmaa, että Jokainen noista
n^uvontanjlata kehui Jälkeenpäin it­seään:
^ Mutta kua minä sanoin
allia niin . . .
Jemen mukaan
liittovaltioon
Kairo. — Yhdistynyt Arabitasa
valta on hyväksynyt Jemenin otta
misen Syyrian ja Irakin muodosta^
man, liittovaltion jäseneksi, ilmoitti
Kairon radio.
siitä, että myös muut latinalaisen
Amerikan maat yhtyvät aloittee­seen.
AUiance; for, Progress-nimisestä.
•latinalaisen Amerikan kehitysliitos-ta,
josta viime aikoina on esitettyi
paljon arvostelua, min. Tello sanoi
Meksikon pitävän liittoa ennen
muuta latinalaisen Amerikan yh­teistyöelimenä,
jossa USA on tois
sijaisessa asemassa. Meksikon käsi
tyksen mukaan on maan itsensä rat­kaistava
omat probleemansa.
LAFTAsta; latinalaisen Amerikan
yhteismarkkinajärjestöstä, ministeri
Fello sanoi, että sen vaikutuksesta
on latinalaisen Amerikan maiden
välinen kauppa kasvanut 100 pro
sentillä. Kauppatase USAn kanssa
on Meksikolla sen sijaan epäedulli­nen:
päivittäin ostaa Meksiko US
Asta miljoonan dollarin arvosta ta
varaa enemmän kuin USA Meksi­kosta.
USA onkin etusijalla Meksi­kon
ulkomaankaupassa; Sen osuus
xauppavaihdosta on 62 pros.
Vierailun yhteydessä on min.
Tello luovuttanut: tasavallan presi­dentille
meksikolaisen Azteekkikot-kan
ritarikunnan suurristin. Luovu­tustilaisuudessa
. pres. Kekkonen
mainitsi mm. yhtyvänsä Belgian ul­koministeri
Paul-Henri Spaakin
lausuntooa,. Euroopiäi.:'-« ydinaseetto­mien
vyöhyltkeiden muodostamisen
tärkeydestä.
;i»%i^.kaks^v,u|»?|^D!j^jii|ta kejfe
tiineen kyhnM äbdiiit ätkaiia VS-An
presidentti on julkisesti sano­nut,
että, USAn ja Neifvpstoliitoa
välisiä suhteita on perusteellisesti
tarkistettava^ ja vjoBsaUn määrin
häm on: tunnustanut rauhanomal-sen
- rlnnakkainolon vättämättö-mäksii:
kirjoittaa Sovetskaja Ros-:
sijan ulkopoliittinen huomioitsija'
Eduard Baskakov kommentoides-
'saanv.ppesi^entti.^Kenne^yn pari-l
viikkpa slUen ylioppilaiUe l^it^-
mää puhetta.' Hän kiinnittää huo­miota
siihen, että K/^nnedy piti
puheensa ajankohtana^ jolloin on
sovittu siität että Neuvostolijiton,;
Yhdysvai^in ia' |^gl«miiih «eri­koisedusta
jat tapaavat heinäkuus­sa
Moskovass^^ neuvotellakseen
ydinasekokeiden lopettamisesta-
On ilmennyt mahdollisuuksia pa-antaa
^merkittävästi kansainvälistä
ilmapiiriä, mikä ilahduttaa kaikkia
todellisia: rauhanpuolustajia, kirjoit­taa
Baskakov. Kymmenentuhatta
amerikkalaista - osoitti suosiotaan
presidentin sanoille-ilmaisten siten-
Kennet^OY V:ii)(^Uil|a4J^ lännessä • "•<»
saama vastaanotto :vaikättaa enim '' '
mäkseen .suopealta. Kuitenkaan se'-
ei miellytä ^kiihkeimpiä kylmän sor..ui.-
dan asianajajia, jotka haluavatkuu- '
maa sotaa. ^'Raivohullut"^ nostivat r ^
melun ga: vaativat '•kovan voimapoli',
tilkan" jatkumista.^ "
Baskakov korostaa ' presidentti'
aa, joi9A;a; m ^ i ^ n j i ^
^ iek«Aei^:^ma|^:;);:"^^
»arempi l ^ i n • ai»i-» »
den kalistelu, miitta maailman odot- J
taa. enemmän! .fta(uhan edut j a kan- •
sojenj^tut^allisuus vaativat ongeK.'-':\
man kolcönajs^qtkalsua,. ^kaikkien
ydinasekoke1deh'^iöpeitamlsta maan !
ja veden alla. Ilmakehässä ja ava- '
Kennef
USA ei^e
masin;;nusiä1}
pssäi -TiS
ruudessa.
Amerik^r-IYhdysvaltojen -laajatr»!
taantumuj^^l^j^voimat eiyätjJid^^i»;^:
p r e s i d e h l ^ l l ^ K s l m m ä s t i i ^ p f i h e ^ S^
ta. Ne (tulevat kamppailemaan; ~
mutta yksit asia on kuitenkin sdvä:
tie rauhaan on rauhanomaisen rin-nakkainolonj
gK(^stariisunnan ja yJ^-J - j ^ ;
teistoimihnaVi \ie.'
"KUUMASTA LINJASTA"
SOPIMUS WASHINaTOiNlN
JA MOSKOVAN VÄLILU I l , !>->>l;/.
Geneve. — Yhdysvallat ja Neur
vostoliitto allekirjoittivat torstai­na
Moskovan j a Washingtonin vä­listä
suoraa kaukoyhteyttä koske­van
sopimuksen. Tätä yhteyttä on
tarkoitus käyttää hätätilanteessa,
jotta voitaisiin estää sodan syt-.
tyminen vahingossa tai virhelas:
kelman vuoksi.
Sopimuksen mukaan tullaan
perustamaan kaksi eri linjaa. Toi­nen
on Lontoon, Qööpenhanunan,
Tukholman ja Helsingin kautta
kulkeva kaksisuuntainen kauko-kirjoitinyhteys
ja toinen on ra-diokaukokirjoitinyhteys
Washing-
Matkan yhteydessä on ulkominis
teri Merikoski. saanut kutsun: Mek­sikoon
samoin kuin hänen muut
pohjoismoiset virkaveljensä. : Myös
kauppaministeri on saanut jokinai^
ka sitten vierailleen 'meksikolaisen
kauppavaltuuskunnan esittämänä
kutsun Meksikooni Syys-lokakuussa
saapuu maahamme Meksikon kaup- - • u •t- '..-''ii-'^- j^i^'^' • ',
pa. ja teollisuusmrriisteri-RaUl 3aU-^?^!!!'[l'i\lSrÄte
nas Lozano. ,
Sanomalehdistössä 0^ viime aikoina puhuttu paljon siitä, että tupakoiminen aikaansaa keuh»
kosyöpää. Kuvassamme esiintyy lääkärin tutkit tavaksi saapunut mies kuitenkin väittää, että hän
oli aikoja sitten luopunut tupakanpoltosta va ikka keuhkot vielä näyttävätkin sellaisilta. TNS.
ton—Tanger—Moskova. '
Neuvostb^iton Geneven aseista'/
riisuntakonferenssin päävaltuutettu ^. i > •>
Semjon< Tsarapkin sekä hänen ani^'
rikkalainen—kollegansa Charloa-
Stelle allekirjoittivat sopimuksen,,,,
joka on ensimmäinen 'aseriisunta^: *
konferenssin tuloksena saavutettu
konkreettinen.sopimus.
Helsingin W l l a : k u l k 6 v a päälinja
on kaukokirjoitint^ppinen ja lähe<
tykset tapahtuvat englanniksi ja
venäjäksi, mutta sanomat kirjoite­taan
salakielellä. Toista linjaa tul*
laan ^ käyttämään silloin kun kaapeli­yhteys
on katkennut. ,
Asiantuntijapiireistä ilmöitetaaif,
että linjan perustaminen ei tuota
mitään teknillisiä^ vaikeuksia. Esi­merkiksi
presiinbtti Kennedyn Eu-roopan-
matkan johdosta on perua
tettu täm^n^altainen linja hyvifi
lyhyessä ajassa. ' > >
rresidept*»-'Kennedyn-Ja päämi:^
niseteri t Hri^Ittshevin välisen äuo-'
ran ja nopeah yhteyden, tarpeelli-^
suus{ tuli^elvästiUmVviidie^:^.'^''
kuuhan %^isih*^t!^l^essä7 IjcMoih
tapahtumat ylittivät; tavanomaisten
t i e d o t u s v ä l ^ i ^ ^ Itopeuden.t,'; -
SITÄ mmmmmmmm
JA
. Kaukaiselle metsätyömaalle lähe­tettiin
sata miestä Ja kaksi naispuo­lista
kokkia. Metsäyhtiön johtaja
kirjoitti työnjohtajalle:
"lähettäkää lyhyitä Jä selkeitä m- ^
portteja. Ms[j5itkaa tärkeipunät
asiat: Säästäkää sanoja. Aika on ra-l],
aa." 'i-, ,
Seuraavassa kuukausiraportissa lu­k
i : , \ii\t " ^
"Viime kaksi ,prosM»ttJ4 |
miehistä narsata prosentti naisista."
JUHANNUSKESKUSTELUA „
— Kokko. •'
Kokkoko?.
— Koko kokko.
-—Koko kokkoko? i Mr
" — Koko kokko.
"Mitä sinä teet päivän mitaan toi­mistossasi?"
, -
"En yhtään mitään."
"Miten herran nimessä sitten tie­dät,
koska työsi tulee valmiiksi?"
PÄIVÄN PAKINA
Kun Jumala lyö stedella
Sanotaan, että Jumala lyö sokeu­della,
ne. Jotka hän haluaa, hävittää.
Mikäli tämä pitää paikkansa — ja
monet merkit viittaavat siihen suun­taan
— silloin on rotusyrjinnän '*»ar-^<'
jQittaJlUa edessä-lopun päivät:;Joka*
tapauksessa oi^> selvää, että rotusyjT
Jihtää harjoittavat ^ monopolistlt Ja
heidän palkkalaisensa : eivät ole ai-^
noastan sojceita, vaan henkilöitä, Jot­ka
kieltäytiMt näkemästä — ja sel­laisenaan
ihe ova,t sokeitakin Ixuo-nommassa'
|asemassa".'
Ottakaamme vaikkapa -"Valtojen"
puolelta -:- ^'vapaan maailman!' sy-i
dämestä .viime keskiviilckona saapu­nut
uutlstieto, jossa kerrottiin -sana­tarkasti
tiäin mieltäylentävistä asi­oista:
"Gadsden.Ala. Patukoitaan. hei­luttava
t^ Ja • sähköllä i toimivia kärja-
Tuoskla-. (electHc livestock prodders).
käyttävät kypäräpäiset valtion ase­voimat
saartoivat 350 neekerimielen-oaoittajaa
Ja ajoivat heidät oikeusta­lon
nurmikolle varhain tänään.
"Useita tyttöjä mukiloitiin (polii­sien)
patukoilla- maahan. , Neekerit
protestoivat sitä kun edellisenä päi­vänä
oU "vangittu m neekeriä , .
Kukaan d yritäkään väittää, että
nämä neekerit olisivat tehneet mi­tään
pahaa. He olivat vain rauhalli-jella
^.mielenosoituksella .kiinnittääk-xeni
Muren yleisöri huomion siihen,
'et|;ä • Jielltä" kielletään' "vapaan maa-
41man'' ^\johtavassa maassa kaikkein
klkeelljlslnwaafr ihmisoikeudet. '
Mutta- mitä tekevät omahyväiset,
jumalisuuttaan ja- demokraattisuut-taankii).
ylistävät Yhdysvaltain val­koiset
hallitsijat'?
Jos ei vifihetetä rukoilumielenosoi-tuksicen
osallistuvien neekerien kimp­puun
vlhialsiltsl opetettuja pjtdlisIkolT
ria, niin sitten pannaan kypäräpäiset
kaartilaiset "hakkaamaan patukoil­laan
nuoria tyttöjä maahan Ja tyrk­kimään
karjan kuljetuksessa • käytet-.
tavilla, sähiöiskun antavilla aseilla
rauhallisia: •. ihmisiä. Jotka kaiken l i ­säksi
ajettiin myös karjan lailla oi­keustalon
edustalla olevalle nurmi­kolle!
Voiko kulqian kuvitella tämän Jär-
Jettömämpä^'• IhmlskohtelUÄ puhu-mattakaan
liyt'; mltääh Ihmlayyskä-sittelstä
yleaaaS:" tai kansalaisten ta-sa-
arvösto, V kansalaisoikeuksista Ja
sen 6ellalfi<tota?>«- > / —
Tämä palauttaa mieleemme toisen
tapauksen, Yhdysvaltain hallituksen
läheisen • henkiystävän, Portugalin
menettelytavoista. Mutta ettei meitä
epäiltäisi puolueellisuudesta, lienee
syytä tässäkin puhua suulla suu­remmalla
; Reutersin Lontoon uuti­sensa
kerrottiin meille toukokuim 14
pnä:
"Eräs sanfranciscolainen lakimies.
Joka 'osallistui poliittiseen oikeuskuu-lusteluun
Lissabonissa (Portugalin
pääkaupungissa), sanoi täällä_eilen
illalla, että syytetty hakattiin siellä
avoimesti olkeusväen edessä . ; .
"Mainittu sanomaehti (Times) ker­toi
lakimies Patrick Hallinanin osal­listuneen
portugalilaisille amnestiaa
vaativan brittiläisen komitean edus-tajana
angolalaisen opiskelijan: Ja<>e
Bemardinon oikeuskuulusteluun . . .
'-"];imes kertoo Hallinanin sanoneen,
että- kun mainittu angolalainen. (An­gola:
on Portugalin raa'asti hallitse­ma
siirtomaa-alue : Afrikassa) yritti
oikeuskuulustelussa selittää; miksi
h)än kuuluu laittomaksi' julistettuun
kommunistiseen puolueeseen, hänen
kimppuunsa lähetettiin (set upon)
noin 10 polilslasiamlestä. i '
.: "Häntä hakattiin "pampuilla, kali­koilla
ja nyrkeillä, kurmes' ^nuoru­kainen.
makasi talnnoksia^ lattlallai'>
sanoi Hafilpan.": •;Hänet, raahättftn
tiedottomassa ' tilassa 'pois.' i^ikeu^tp-^
losta^ eikä hän oilt^t; saapuvilla sil­loinkaan
kljri tuomio langetettiin].*'
^ .''JBernandQ .tuonUttli^i, mibvbrsUvl-sesta
toiminnasta (!) kahdeksi -ja
puoleksi vuodeksi vankUaan Ja kan­salaisoikeutensa
menettäneeksi 15
vuodeksi; tiedoitti Times.
"Lontoolainen lakimies, Ronald
Waterhouse,: Joka oli myös seuraa­massa
tätä Lissabonin oikeuskuulus-telua
("oikeuskuulustelua?") sanoi,
että "se oli naurettavaa brlttllälseff"
katsantokaiman pohjalta. Tuomari-kielsi
syytettyä ^puhumasta kommuh
nlstlsesta-puolueesta, ja etupenkissä
Istuneet, roistot (thugs) ^kävivät hä­nen
klmppuiuisa.'V -
Voiko kukaan kuvitella, että tällai­nen
keskiaikainen'komento voi Jat­kua
tänä ydinvoiman ja avaruuslen-"
tojen aikakautena?^
Eipä tietenkään I ^^remminkta on.
todennäköistä, että" nämä "näkönsä
menettäneet'! taantumuksen tukipyl­väät
j a karkeistyön tekijät menette­levät
nähi Juuri siksi kun historian
kehitys — sanottakoon sitä vaikka;
Jumalan tuomioksi — ennustaa heil­le
perinpohjaista Ja suhteellisen no­peata
perikatoa..
' Ja siihen kurimukseen, liittyvät ne
"vääriä ajatuksia"" nuuskivat RC-MP:
n' miehet - ja, heidän palkkaa­mansa
kurjat, urkkijat, joiden ^sokeus
on Jo saavuttanut sellaisen pim^yT
den,' että l i e Julistavat mustalista-tukd
"vääristä ajatuksista" epftU^-'
Jeh ihmisten kummit Ja ;kahnat s«kii,-';
mm 'mm