1963-06-22-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmsm. Sivti 2 Tii^taina,;kesäk. 25 p. — Tuesday, June 25, 1963 TAPAUS i INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FJNNlSHf CANADIANS (LIBERTY) . Estsbllsbed Nov. 6. 19ir PfMä^^Cq^M4^H^I0^ Sj^bittjTv Oomxi», Camjla. , gjjjt 2.7^. Suomessa: 1 vk. $10Ä» 6 kk. 5.75 HUt. T l i ^ y i^ nai»^^ kaiketi?- -UIpi^pl?teri;,Mw«»,<m;sitä Canadan kansa — ia parlaini(!i|ttwi?i^ «^«.P^''***^^**^!^^ "valkeus mm^a-klnBl| «fyd^.ts^^f^ . ' - Täi^^/oyi^taiqei^.as^e tuli. ilmi alahuoneen istunnossa viikko 8ltJertiistai9?,.i9^awliUUti0^iniste^ri'Martin 'sotilassalaisuuteenV vedoten s ^ t t l , . « P > Bh!^wURW«e^^ ^ VO» kaisUt seM.J^djr^ti^i^Hq^itt^^ Iqiin ^kokojiaisui^desiisakaan niitä asia-kiFJoja, jQl4n,i^ii$t^l9^Jiber9alit<övät väittänee^ ^ttg. edellinen h^IiW oliivi mpka tehnyt ,"sitou1ni\iksia" ydinaseiden vastaanottamiseksi. Alahuoiieeh isWo liyväksyi kesäkuun 5 päivänä Stanley Khow-lesin (Npp Vinpipeg Nort^ Centre), paätöslauyelntaihdötuksen, , mi^sä^y4^t|iip hallitusta esittSmääq asiakirjoja todistelisi liberaalipuolue^, väi^it^Hf^ ^U^ edeltinen (konservatiivipuoule^n) hallitus oli' tehnyt sitoumuksia ydinkärkien vastaanottamiseksi. • Ulkoministeri Martin sanoi silloin, että hän tulee harkitsemaan, esitetäänkiTalahuoneen jäsenille asiaa koskevat asiakirjat selaisenaan^ vai esitetäänkö niistä vain yhteenvedot. Puolustusmiiusteri/Märtin, s^^ nyt (viime tiistaina) että hallitus on tutkinut uudelleen asiaa ja ottä tutkimustensa perusteella hallitus on/tullut siihen johtopäätök.«een .että näitä asiakirjoja ei, voiilA turvallisuus- eli; salalsuussyistä, julkaista. kokonaan eikä edes osittain! f NPP:n edustaja Knovles esitti tällöin uuden pyynnön, että hal-litiis antaisi nämä salaisiksi väitetyt sitoumukset — joiden olemassa^ Ql(^ edellisen halituksea pääministeri John Diefenbaker jyrkästi kiel-tää — alahuoneen muodostaman puolustuskomitean salaisen istunnon tuikittavaksi, jotta ainakin parlamentin jäsenet tulisivat vakuuttu-neiisX n M e n , * sitoun^usten" olemassaolosta. ; :V[astauksena tähän {pyyntöön ulkoministeri Martin sanoi, että hä-ncI||^. W ole jpitään l|sätt^|ä.^»aan. Toisin sanoen, hän antoi ymmär-tj^^ lsttä Uberäalipuolueella^^^^^^e^ tällaisia todisteita ydinase-sit »umUksist4f-=^ jos ei-nimi|pi'n.omaksuta sellaista.käsitystä, ettei hallitus voi luovuttaa eräitä ' valUosalaisuuk^a" edes juuri sitä alaa 'käsittelemään muodostetun parlamenttivaliokund^ salaiselle kokouk-seUe! ^ ' • . J o s on, kysymys viimeksimainituista seikasta, siUoin on ihmeteltävä, löytyykö Katlituksen -mielestä ' lojaalisia" jj^ "luotettavia" ca-nadälaisiav i)||is^$^n^ muualta^; ^t:»^ jenkkien ydinaseita puolustavien virkamiesten'ja- parista, kun kansanedustajillekaan ei voida tapaista luott^mu^Uisia tietoja antaa. • I Vaikka liberaalipuolueen vähemmistöhallituksella on ilmeisesti taipumusta ydinasepolitiikkaansa vastustajien mustamaalaamiseen, niöi meist^ tuntuu kuiieqkin uskottavammalta olettamus ,että libe-räam eivät voi kerta kaikkiaan esittää mitään sellaisia allekirjoituk silla varustettuja sopimuksia joiden perusteella edelliden hallitus olisi "siteUtuniit''>astaanottamyaan jenkkien ydinaseita; Uuden demokraattisen puolueen (NDP) kansallinen johtaja T C: Douglas oli mielestämme oikeassa kuri hän ulkoministeri Martinin kieltäytymislausun-nosta sanoi canadalaisten yleensä vetävän sellaisen johtopäätöksen ettei mitään sitoumuksia ole sittenkään.tehty. > Asia saa oikeastaan hirtehisen leiman kun muistetaan pääministeri Pearsonin vakuuttelu, että hän henkilökohtaisesti vastustaa ydinaseiden Vastaanottamista, mutta on pakoitettu aikaisempien sitoumuk-sie^ vmukaan kuitenkin niitä ottamaan, jotta voisi myöhe^ neuvotella "uusista' sltöumuk;Bista"'nitarettä^^,^ asevoimille tulisi NikTO^avaiptaValisten asevoimien osa. Selvä» tietenkin on, etteie yksikään ajattelieva canadalainen voi enää pahoinvointia tuntematta vastaanottaa tällaisia selityksiä — eUei hallitus esitä pyydettyjä to-disfeita niistä "sitoumuksista". \ : «lidmaa lalmratoriotyötä • V Berliinistä äskettäin äaapuneeiiuutistiedon mukaan Länsi-Saksassa olevat, ilmateitse kuljettavat; yhdysvaltalaiset asevoimat varus: tetaan pian ujisilla, keveillä, pienikaliberisilla Armalite-kivääreillä. Yhdysvaltain armeijan^sihteeri Cyrus Vänce seHtti tätä kiväärin vaihdosta sanoen, että se on kokeiltu Etelä^Vietnamissa ja todettu siellä erittäin teholjkjaksi lähitaistelussa. Toisin sanoen, Yhdysvaltain korkein sotajohto pitää sittenkin Etelä-Vietnamin sotaa jonkinlaisena laboratoriona, missä ihmisveren, inblmiUisten kärsimysten; aa ihmishenkien hinnalla — omiasuusme-netyk^ istä puhumattakaan ^ k o k e i l l a a n uusii ja tehokkaimpia aseita j9. sodai^äyntitappja! ' -Amerikkalaisten kenraalien sanotaan nitävän Etelä-Vietnamia ' edullisena kublemanvälineiltensä tokeilupaikknna monestakin syys-t^ iMeirieken-otaan, että Etelä-Vietnam^ suoalueet Ä' y | ä t a s a n g b t , ' p i t k ä t rannilföt ja korkeat vuoristoalueet varaavat "hiODPoUiseii laboratorion" sodankäyntivälinoiijen kokeilulle. Tämä laboratorio voi toimja sitäkin tehokkaammia. kun Etelä Vietnamissa on ja siellä yllytetään jatkuvaa sotaa patrioottisia sissijoukkoja vastaan. Tässä "labpratoriossa" amerikkalaisten kerrotaan tutkineen ja ahUysoineen aseistustaan. Siellä on arvioitu lentokoneiden emälaivor jen osuudelta sodankäyuUin. heUJcopterien käyttämistä sotilaiden ja varusteiden kuljetukseen maalla ja vedessä kulkevien ajoneuvojen käyttökelpoLsuudesta Jne. ' Erikoisen tärkeänä pidetään kuulema niitä "kokemuksia" mitä km^riji;kalai3et kenraalit saavat hölikopterei('en käytössä EteläViet-mmiiQ^ Mman- vapaustaistelijoita vastaan. Kun esim. kuljetustarkoi-tukseoi käytettyjä amerikkalaisten, transporttikonaita rupesi putoamaan-^' taistelualueilla" aifls,-niin amerikkalaiset aseistivat ne 30 ka- U ^ r i i ^ konekivääreillä. .',!.VMU»?^^e^kalalset ^enr^alit' ovat kieltäneet syytökset, ett'ä hfl;iäi!?y»t |?an8ai?»vä|lsVj*!)9in tuomitBemaa niyrkkyaotaa Etelä-Vlet-tiMg^ l mist he ovat kuitenkin myöptäneet. että ho ovat käytifineet ' kai^lUsuoden hävittätn^oq sellaista ."rikkaruohon' tappaja-ainetta" vji^kjl Jrib^ sanon,taa käyttäen "ei normaa'ise8tl käyttäen" ole vaa- • ^ i l ^ ^ l i j D l U e eikS ijtmisllle, Asia erikseen on tietenklh, käytetäänkö P^l^ .V! iMI^f^I^'^^^^^^ sptatoiroissa "jiormaaliseUa" tavalla? Näi-kerrotaan kuitenkin tuottaneen Etelä-Vietnam- SYNTY/VJÄ- PÄIVIÄ ^fntpk mty^tien; Long Lake, Ont. täytt&a, t&aä&n, kesä^kuun 2$ pnä, 72 vuotta. Koivula, Long Lake, Ontj, täyttää torstaina* kesäkuun 27,pnä 75 vuotta. ' Alma Karjalainen, Long Lake. Onti, täyttää torstaina, kesäkuun '27 pnä 75 vuotta. Vväuk MBiimisitfi* Wawa, Onti. täyttää- sunnuntaina, kesäkuun -30 päivänä 65 vuotta: - Yhdymme sukulaisten ja tuttovain onnentoivotuksiin. ~ Buenos Aires.. -> Are^tiinan puoIusi^isminlsteriSn antamien tle- UyigHi mokaatDfiiimteUiin. keskiviikkona JiHiMm: ilmavoimien upseereita. > Pidätysten ^rytik ei ilmoitettu, mntts itsepintaiset huhut ovat viime aikoina väittäneet^ ^ t t ä Oma-voimat on suunnitellut vallan- Icaappaoste. Sanomalehtimiehet eivät saaneet tietoonsa pidätettyjen nimiä, matta heille kerrotuin, etta näicten joukossa oli ainakin k^ksi everstiä ja kolme everstiluutnanttia. Puolustusministeriö ilmoitti keskiviikkona, että 94. armeijanupseeria nli saanut kehotuksen siirtyä eläkkeelle. Toimenpiteen syytä ei. ilmoitettu, mutta tavallisesti luotettavien lähteiden mukaan useimmat näistä upseereista ovat sekaantuneet äsket- ^äm tapahtuneisiin mellakoihin. Näistä 94 upseerista yksi on eversti. 8' everstiluutnantteja. 31majuria^ ja 54 kapteeneja. Arviolta 49 Ihmistä sai surmansa ja sata^ vammoja epäonnistuneecsa vallankumousyrityksessä, jonka, armeija ja- laivasto. panivat toimeen viime huhtikuussa presidentti Jpse Maria Guidoa ja hallitusta vastaan'. Buenos Airesksa kierteli torstaina huhuja, että heinäkuun 17. päiväksi määrättyjä yleisiä vaaleja Joudutaan siirtämään sen hämmennyksen Johr do<:ta. Jonka ovat aiheuttaneet mää-räyk^^ t. joiden mukaan Peronin kan-^ pa^tajia kielletään asettumasta ehdokkaiksi. Tuomioistuhnet kiistelevät vielä siitär ovatko nämä määräykset laillisia. - " Suositulta presidenttiehdokkaalta Vlcente Solano I,iraalta. jota tukevat sekä ei-peronistiset puolueet että • ammattiliitot, riistettiin keskiviikko^ na oikeus asettua ehdokkaaksi, kosr ka hänellä on ollut "yhteyksiä pero-nisteihin". ' Moskova. Maahaapaluun ongelma on eräs.kaUckein vaikeimpia avarHUsle^noifssa^ kor9St9a avairuustekidikan Insinööri V. Te-rehov, joka < torstain Sovetskaja Bl^^ljsus» k«rMr, «ttHen avaruusalusten lasku tapaktoi.'T^^ va ja Bykctvski aloittivat jo hy-, vssä »jAin>niiei| l ^ k i ^ VJ^miste-lutrtarkäs^ vat'(avaruusaluksen laiteiden kiliiBltyksen äekä^suor^t-: tivaj^voind^lii^,; jotta eUtai^^ valmistau^isi' siirtymään päinot-to^ v[Hdes|a ^'moqiijikertaiseen. rasi-t i i k ^ n ka^vjitjP^ jota kayai^ vauhdilla. tapal\t)|va p^ljfiu tiineisiin ' ilmakerroksiin merkitsee^ Lasku voidaan suorittaa Ajoko maasta- aunetuila ohjauksella: tai aviar»usl«ntjUäiK teimeäta, Neuvostoliitospa ei^ ole ilmoitettu. Iqumpaa keinoa käytettiin Vostok 5 j ^ V<istok fi.laskeatues^a^ eikävmyös-kiään; kerrotti! tapahtuiko lentäjien I^aluu maan pernalle koko ajan ava-nuusatuksen sisällä pysyen, vai käytettiinkö katapulttia joka heitti lentäjät' ulos avaruusaluksesta ja maahantulo tapahtui laskavar join; Kun aikaisemmissa avaruuslentoselostuk^ sissa kerrottiin ^ avaruusaluicsen ja M-lnttQ varoitti Japanin liaifibistft tISAn y-fultiMdisfa Moskova, -r- Neuvostoliiton hallitus on lähettänyt Japanin hallitukselle julistuksen, jossa varoitetaan USAn sotavalmisteluista Japanid maaperällä. Julistuksessa tähdennt'- tään, että. Japanin hallitus kantaa vastuun niistä seurauksista, 'joita edellämainitut toimenpiteet voivat aiheuttaa Japanille ja sen kansalle Julistuksen aiheena ovat japanilaisissa lehdissä olleet kirjoitukset, joissa on kerrottu, että USAn ilmavoimien johto on ryhtynyt sijoittamaan Japanissa oleviin amerikkalai-' slin lentotukikohtiin ääntä nopeampia F—105 tyyppisiä häyittäjäpom-mittajia, joiden ydinpommituslen not voivat ulottua 3200 fcmn säteelle. Neuvostoliiton,hallitus muistuttaa,' että ydinäsehyökkäyskenttien laa-^ jontaminen aiheuttaa vastatoimenpi-^ toenä maalialueen laajenemisen.. Neuvostohallituai toivoo; ettäs Japani, joka joutui ensimmäisenä kärsimään atomiasehyökkäyksestä, tekee tarvittavat johtopäätökset siitä voimistuvasta vaarasta, jota USAn uudet toimenpiteet merkitsevät, sanotaan julistuksessa. lentäjien tudonrfeen lähelle toisiaan ja kun tällä: kertaa ei tällaisia selostuksia ole7/arinettu,f saattaa olla mahdollista, että lentäjät olivat aluksissa aina: maahantuloon saakka; ^arrutusongelma on;r-Jaskun vaikein, insinööri TereJbt^ sanoo. Mikäli alus joutuu tilieisiiii ilmaker roksiin,rnApeu(lelIa, jolla se liikkuu avan^udes^, se palaa tuhkaksi kirkkaana soihtuna kuin tähdenlento. On • mahdollista »käyttää jarrutuk: seen toisaalta jaj;i;ur^kettimoqj;toreiv ta^ to^isaalta par))aan, mahdqllii^en laskeutumisradan, valintaa, jotta tq-lokulma tiheisiin ilmakerroksiin on eduUisi^. Tässä on erittäin suuri merkitys avaruusaluksen kärjen oikealla muodolla. Insinööri ei mainitse, kumpaa jarrutusmehetelmää käytettiin tällä kertaa, mutta; kaikesta päättäen alastulossa yhdistyivät molemmat menetelmät. Mikäli käytettäisiin yksinomaan jarrutusraketteja, se johtaisi valtavaan rakettien starttipai-riojen lisääntymiseen. Jos esimers kiksi; jarrutetaan 7,000 kilon pai^ noista avaruusalusta rakettimoottoreilla niin, että sen nopeus vähenee 11 kilometrisekunnista 7,6 kilo-metrisekuntiin, niin aluksessa pitää olla tätä varten polttoainetta 27 tonnia; Toisilta planeetoilta tapahtuvan maahanpaluun kaikkein yksinkertaisin jarrutus on,, lento ns. jarruttavaa ellipsiä käyttäen. Avaruusalus lentää spiraalintapaista suurta ellipsiä, vauhti hidastuu kunnes alus tavoittaa maan. Tämä systeemi on yksinkertaisuudestaan huolimatta- erittäin vaikea, siliä siinä täytyy laskelmissa ottaa huo mioon maan kiertoliike, joka esim. päiväntasaajan kohdalla merkitsee noin 1;700 km tunnis.sa. Ja jos jar-rutusrataa laskettaessa syntyy yh den sadasosa-asteen virhe, merkitsee se maahantulossa jo 12 km heittoa. Toisin sanoen, tarvitaan erittäin herkkiä laitteita ja suorastaan yliluonnollista tarkkuutta. ll^aisil alueista] Helsinki. — Meksikolla ja Pohjoismailla on paljon yhteistä poli-; tilkan,'kaupan ja kulttuurin alal-: la; sanoi Meksikon täällä vieraileva ulkoministeri Mapuel Tello; torstaisessa ' Meksikon !ja Suomen'hallituksilla' on esimerkiksi samanlainen asen-noitpmirien atomlvapaisiin vyö-hykkeisiiti ja atomi^eistukseen; nähdeVi yleensä.' Naista, kysymyk- ' sistä ön ministeri Telld täällä vie- ''^aill^saan- keskustellut! Suomen ''ädu^tajieä kanssa.. — ,,, Meksiki» on yhdessä Brasilian Bolivian, Ecuadorin ja Chilen hai litusten kanssa tehnyt Geneven 17 vallan- konferenssille , esityksen la; tinalaisen ; Amerikan julistamisesta ydinasevapaaksi alueelisi. Samanlai sia esityksiä on tehty myös Pohjois, maissa - (Undenin suunnitelma ja pres. Kekko.sen esitys). Ministeri Tello arveli näiden esitysten tulevan yksityisenä aloitteena esille myösYKssa. "Me tulemme voittamaan, sillä asia on hyvä", ministeri Tello sanoi. Hän oli vakuuttunut MAf^ova. — ^ p ^ v e n ker^ ,uSAn k a n ä a D , ^ l i a l b | a. NEUVONANTAJIA Parkuva Ja kiukutteleva lapsi yleisessä kuPcuneuvossa ei ole viehättää vää matkaseuraa, mutta yleensä tapaus ymmärretään. Eräänä iltana muuan pikkumies sai raitiovaunussa oikean raivokohtauksen; Äiti yritti hyssytellä lasta rauhp^tumaan, mut- 'ta väsynyt lapsi ei myöhäisenä ilta?' hetkenä oUut vähällä lepyteltävissä. Poika potki; Ja kirkui Jft liukui jrähän väliä lattialle äitinsä sylistä. Tuskastunut äiti loi: anteeksipyytäviä katseita muihin matkustajiin Ja nämä näyttivät ymmärtävän hänen.tukalan tilanteensa. Mutta sitten kuului takapenkistä kovaäänistä Julistusta: — Tuollaisiksi ne kakarat kasvaa kun niille ei anneta vitsaa. Jos tuo olisi minun pentuni, nihi kyllä Itku loppuisi lyhyeen. Antakaas rouva sille muutama läimäys, niin hyvä tulee. Ja muistakaa vanha viisaus,: Joka kuritta kasvaa se kuimiatte. kuolee': Parkuvan iM>Jan äiti selitti ettei tähän lapseen tahoa ruumlilUnenku-^ ritus Ja el varstakaan nyt, kun se on väsynyt Ja poissa tolaltaan. Mies Jatkoi motkotustaan väittäen kurituksen tehoavan aina. Hän opetti oikeata lastenkasvatusta—vielä ; tovin senkin Jälkeen, kun äiti Ja lapsi olivat poistuneet raitiovaunusta, r ' Perhe on kävelyllä metsäpolullauJa in sotalaborntorioissa ihelkompia tuloksia kuin muut kokeilut Siitä huolimatta tätä "Ranch Hand" tji-meä kantavaa operatiota jatketaan edelleen, ei vain teiden varsilla olevan kanvullisuuden hävittämiseksi, kuten toisinaan: selitetään^ vaan myös "svvällä viidakoissa ole-vien" sission tukikohtien "valittuja Viljelyksiä vastaan", kuten on tiedpir tettu. ' Todella julmaa "laboratoriotyötä", josta olisi tehtävä loppu niin ptan kuin mahdollista. Toivpttavasti liittohallituksemme kiinnittää hupr miota siihen ja ryhtyy Geneven sor pimuksen mukaan muodostetussa on yksi jäsenmaa, asian vaatimiin valvontäkomissionissa. josta Canada toimenpiteisiin moisen "laboratoriotyön" lopettamiseksi. nauttH. kauniista Ilmaata Ja vapauden tunnosta; Eniten näistä metsä-retkistä nauttii koh», s i p täällä se saa pelmuta. vapaastL • Se on Ihan vilUnä riemusta. Mutta yhtäkkiä tulee tien mutkassa vastaan kaksi rouvashenkilöä. Koh« : Juoksee polun poikki Juuri rouvien edestä Ja toinen rouvista potkaisee koU-aa, Joka ulvahtaen Juoksee turvaan isäntänsä luokse. ^ Mitä pa.hBa se teki teille? kysyy koiran isäntä. — Minä vihaan noita rakkeja kun ne eivät anna ihmisten kulkea rauhassa. KehtaävatUn elättää tuollaisia susia. Parempi olisi kun löisivät halolla päähän. — Kuulkaahan, rouva, sanoi koiran isäntä; minäkta vihaan monta asiaa tässä maailmassa. En esimerkiksi rakasta tuollaisia häijynnäköi-siä rouyaslhmlsiä. Mutta olen opetellut pitämään vihat vatsassani, koska maaihna. ei paljoakan perusta minun tunteistanr:lrolvotta vaati t ä d n opitte sen, kun> tapaamme «seuraavan kerran. Ellette ole oppinut, nihi mi- 'nä sanon koiralle että pus kii Ja koira tottelee minua. Lapset Jotka olivat hyvltelleet loukattua- koiraa, pelästyivät isän kiihtynyttä ääntä Ja alkoivat vetää, häntä poispäta vihaisesta rouvasta! Päästyhän kuulomatkan päähän vanhin lapsista sanoi: Voi Jeh, jos. seuraava koira Jota t^' täti potkaisee, olisikin vihainen susikoira eikä tällainen kiltti lassie^ • • I* • Lihakaupaafsa ost$ui.. nupri rouva säilykepurkkeja. H^nen takanaan odotta vuoroaan tukeva, t^ti-lhmi-nen, - Joka aikansa, rouvan, ostoksia seurattuaan putkahtaa puhumaan: — On se merkilllatäikun nuo nykyajan nuoret naiset eivät ole opetelleet ' laittamaan ruokaa. Säilykepurkkeja vaan: Mitä siitä niieskään kostuu; Mitil^ kun en veisi pöytään tuollaista. moskaa,; vaikka salata Ilmaiseksi. SHUykeruoan ostaja el puhu mi-tätl- l|)m,)|)en. eaa esittää miellpiteenr tään Ja myyjätkin ovat hiljaa. Joten säkenenltaän häiritsemättä. F'-^ ^'''^^^ v'-'';.:,^-' t On- varmaa, että Jokainen noista n^uvontanjlata kehui Jälkeenpäin itseään: ^ Mutta kua minä sanoin allia niin . . . Jemen mukaan liittovaltioon Kairo. — Yhdistynyt Arabitasa valta on hyväksynyt Jemenin otta misen Syyrian ja Irakin muodosta^ man, liittovaltion jäseneksi, ilmoitti Kairon radio. siitä, että myös muut latinalaisen Amerikan maat yhtyvät aloitteeseen. AUiance; for, Progress-nimisestä. •latinalaisen Amerikan kehitysliitos-ta, josta viime aikoina on esitettyi paljon arvostelua, min. Tello sanoi Meksikon pitävän liittoa ennen muuta latinalaisen Amerikan yhteistyöelimenä, jossa USA on tois sijaisessa asemassa. Meksikon käsi tyksen mukaan on maan itsensä ratkaistava omat probleemansa. LAFTAsta; latinalaisen Amerikan yhteismarkkinajärjestöstä, ministeri Fello sanoi, että sen vaikutuksesta on latinalaisen Amerikan maiden välinen kauppa kasvanut 100 pro sentillä. Kauppatase USAn kanssa on Meksikolla sen sijaan epäedullinen: päivittäin ostaa Meksiko US Asta miljoonan dollarin arvosta ta varaa enemmän kuin USA Meksikosta. USA onkin etusijalla Meksikon ulkomaankaupassa; Sen osuus xauppavaihdosta on 62 pros. Vierailun yhteydessä on min. Tello luovuttanut: tasavallan presidentille meksikolaisen Azteekkikot-kan ritarikunnan suurristin. Luovutustilaisuudessa . pres. Kekkonen mainitsi mm. yhtyvänsä Belgian ulkoministeri Paul-Henri Spaakin lausuntooa,. Euroopiäi.:'-« ydinaseettomien vyöhyltkeiden muodostamisen tärkeydestä. ;i»%i^.kaks^v,u|»?|^D!j^jii|ta kejfe tiineen kyhnM äbdiiit ätkaiia VS-An presidentti on julkisesti sanonut, että, USAn ja Neifvpstoliitoa välisiä suhteita on perusteellisesti tarkistettava^ ja vjoBsaUn määrin häm on: tunnustanut rauhanomal-sen - rlnnakkainolon vättämättö-mäksii: kirjoittaa Sovetskaja Ros-: sijan ulkopoliittinen huomioitsija' Eduard Baskakov kommentoides- 'saanv.ppesi^entti.^Kenne^yn pari-l viikkpa slUen ylioppilaiUe l^it^- mää puhetta.' Hän kiinnittää huomiota siihen, että K/^nnedy piti puheensa ajankohtana^ jolloin on sovittu siität että Neuvostolijiton,; Yhdysvai^in ia' |^gl«miiih «erikoisedusta jat tapaavat heinäkuussa Moskovass^^ neuvotellakseen ydinasekokeiden lopettamisesta- On ilmennyt mahdollisuuksia pa-antaa ^merkittävästi kansainvälistä ilmapiiriä, mikä ilahduttaa kaikkia todellisia: rauhanpuolustajia, kirjoittaa Baskakov. Kymmenentuhatta amerikkalaista - osoitti suosiotaan presidentin sanoille-ilmaisten siten- Kennet^OY V:ii)(^Uil|a4J^ lännessä • "•<» saama vastaanotto :vaikättaa enim '' ' mäkseen .suopealta. Kuitenkaan se'- ei miellytä ^kiihkeimpiä kylmän sor..ui.- dan asianajajia, jotka haluavatkuu- ' maa sotaa. ^'Raivohullut"^ nostivat r ^ melun ga: vaativat '•kovan voimapoli', tilkan" jatkumista.^ " Baskakov korostaa ' presidentti' aa, joi9A;a; m ^ i ^ n j i ^ ^ iek«Aei^:^ma|^:;);:"^^ »arempi l ^ i n • ai»i-» » den kalistelu, miitta maailman odot- J taa. enemmän! .fta(uhan edut j a kan- • sojenj^tut^allisuus vaativat ongeK.'-':\ man kolcönajs^qtkalsua,. ^kaikkien ydinasekoke1deh'^iöpeitamlsta maan ! ja veden alla. Ilmakehässä ja ava- ' Kennef USA ei^e masin;;nusiä1} pssäi -TiS ruudessa. Amerik^r-IYhdysvaltojen -laajatr»! taantumuj^^l^j^voimat eiyätjJid^^i»;^: p r e s i d e h l ^ l l ^ K s l m m ä s t i i ^ p f i h e ^ S^ ta. Ne (tulevat kamppailemaan; ~ mutta yksit asia on kuitenkin sdvä: tie rauhaan on rauhanomaisen rin-nakkainolonj gK(^stariisunnan ja yJ^-J - j ^ ; teistoimihnaVi \ie.' "KUUMASTA LINJASTA" SOPIMUS WASHINaTOiNlN JA MOSKOVAN VÄLILU I l , !>->>l;/. Geneve. — Yhdysvallat ja Neur vostoliitto allekirjoittivat torstaina Moskovan j a Washingtonin välistä suoraa kaukoyhteyttä koskevan sopimuksen. Tätä yhteyttä on tarkoitus käyttää hätätilanteessa, jotta voitaisiin estää sodan syt-. tyminen vahingossa tai virhelas: kelman vuoksi. Sopimuksen mukaan tullaan perustamaan kaksi eri linjaa. Toinen on Lontoon, Qööpenhanunan, Tukholman ja Helsingin kautta kulkeva kaksisuuntainen kauko-kirjoitinyhteys ja toinen on ra-diokaukokirjoitinyhteys Washing- Matkan yhteydessä on ulkominis teri Merikoski. saanut kutsun: Meksikoon samoin kuin hänen muut pohjoismoiset virkaveljensä. : Myös kauppaministeri on saanut jokinai^ ka sitten vierailleen 'meksikolaisen kauppavaltuuskunnan esittämänä kutsun Meksikooni Syys-lokakuussa saapuu maahamme Meksikon kaup- - • u •t- '..-''ii-'^- j^i^'^' • ', pa. ja teollisuusmrriisteri-RaUl 3aU-^?^!!!'[l'i\lSrÄte nas Lozano. , Sanomalehdistössä 0^ viime aikoina puhuttu paljon siitä, että tupakoiminen aikaansaa keuh» kosyöpää. Kuvassamme esiintyy lääkärin tutkit tavaksi saapunut mies kuitenkin väittää, että hän oli aikoja sitten luopunut tupakanpoltosta va ikka keuhkot vielä näyttävätkin sellaisilta. TNS. ton—Tanger—Moskova. ' Neuvostb^iton Geneven aseista'/ riisuntakonferenssin päävaltuutettu ^. i > •> Semjon< Tsarapkin sekä hänen ani^' rikkalainen—kollegansa Charloa- Stelle allekirjoittivat sopimuksen,,,, joka on ensimmäinen 'aseriisunta^: * konferenssin tuloksena saavutettu konkreettinen.sopimus. Helsingin W l l a : k u l k 6 v a päälinja on kaukokirjoitint^ppinen ja lähe< tykset tapahtuvat englanniksi ja venäjäksi, mutta sanomat kirjoitetaan salakielellä. Toista linjaa tul* laan ^ käyttämään silloin kun kaapeliyhteys on katkennut. , Asiantuntijapiireistä ilmöitetaaif, että linjan perustaminen ei tuota mitään teknillisiä^ vaikeuksia. Esimerkiksi presiinbtti Kennedyn Eu-roopan- matkan johdosta on perua tettu täm^n^altainen linja hyvifi lyhyessä ajassa. ' > > rresidept*»-'Kennedyn-Ja päämi:^ niseteri t Hri^Ittshevin välisen äuo-' ran ja nopeah yhteyden, tarpeelli-^ suus{ tuli^elvästiUmVviidie^:^.'^'' kuuhan %^isih*^t!^l^essä7 IjcMoih tapahtumat ylittivät; tavanomaisten t i e d o t u s v ä l ^ i ^ ^ Itopeuden.t,'; - SITÄ mmmmmmmm JA . Kaukaiselle metsätyömaalle lähetettiin sata miestä Ja kaksi naispuolista kokkia. Metsäyhtiön johtaja kirjoitti työnjohtajalle: "lähettäkää lyhyitä Jä selkeitä m- ^ portteja. Ms[j5itkaa tärkeipunät asiat: Säästäkää sanoja. Aika on ra-l], aa." 'i-, , Seuraavassa kuukausiraportissa luk i : , \ii\t " ^ "Viime kaksi ,prosM»ttJ4 | miehistä narsata prosentti naisista." JUHANNUSKESKUSTELUA „ — Kokko. •' Kokkoko?. — Koko kokko. -—Koko kokkoko? i Mr " — Koko kokko. "Mitä sinä teet päivän mitaan toimistossasi?" , - "En yhtään mitään." "Miten herran nimessä sitten tiedät, koska työsi tulee valmiiksi?" PÄIVÄN PAKINA Kun Jumala lyö stedella Sanotaan, että Jumala lyö sokeudella, ne. Jotka hän haluaa, hävittää. Mikäli tämä pitää paikkansa — ja monet merkit viittaavat siihen suuntaan — silloin on rotusyrjinnän '*»ar-^<' jQittaJlUa edessä-lopun päivät:;Joka* tapauksessa oi^> selvää, että rotusyjT Jihtää harjoittavat ^ monopolistlt Ja heidän palkkalaisensa : eivät ole ai-^ noastan sojceita, vaan henkilöitä, Jotka kieltäytiMt näkemästä — ja sellaisenaan ihe ova,t sokeitakin Ixuo-nommassa' |asemassa".' Ottakaamme vaikkapa -"Valtojen" puolelta -:- ^'vapaan maailman!' sy-i dämestä .viime keskiviilckona saapunut uutlstieto, jossa kerrottiin -sanatarkasti tiäin mieltäylentävistä asioista: "Gadsden.Ala. Patukoitaan. heiluttava t^ Ja • sähköllä i toimivia kärja- Tuoskla-. (electHc livestock prodders). käyttävät kypäräpäiset valtion asevoimat saartoivat 350 neekerimielen-oaoittajaa Ja ajoivat heidät oikeustalon nurmikolle varhain tänään. "Useita tyttöjä mukiloitiin (poliisien) patukoilla- maahan. , Neekerit protestoivat sitä kun edellisenä päivänä oU "vangittu m neekeriä , . Kukaan d yritäkään väittää, että nämä neekerit olisivat tehneet mitään pahaa. He olivat vain rauhalli-jella ^.mielenosoituksella .kiinnittääk-xeni Muren yleisöri huomion siihen, 'et|;ä • Jielltä" kielletään' "vapaan maa- 41man'' ^\johtavassa maassa kaikkein klkeelljlslnwaafr ihmisoikeudet. ' Mutta- mitä tekevät omahyväiset, jumalisuuttaan ja- demokraattisuut-taankii). ylistävät Yhdysvaltain valkoiset hallitsijat'? Jos ei vifihetetä rukoilumielenosoi-tuksicen osallistuvien neekerien kimppuun vlhialsiltsl opetettuja pjtdlisIkolT ria, niin sitten pannaan kypäräpäiset kaartilaiset "hakkaamaan patukoillaan nuoria tyttöjä maahan Ja tyrkkimään karjan kuljetuksessa • käytet-. tavilla, sähiöiskun antavilla aseilla rauhallisia: •. ihmisiä. Jotka kaiken l i säksi ajettiin myös karjan lailla oikeustalon edustalla olevalle nurmikolle! Voiko kulqian kuvitella tämän Jär- Jettömämpä^'• IhmlskohtelUÄ puhu-mattakaan liyt'; mltääh Ihmlayyskä-sittelstä yleaaaS:" tai kansalaisten ta-sa- arvösto, V kansalaisoikeuksista Ja sen 6ellalfi<tota?>«- > / — Tämä palauttaa mieleemme toisen tapauksen, Yhdysvaltain hallituksen läheisen • henkiystävän, Portugalin menettelytavoista. Mutta ettei meitä epäiltäisi puolueellisuudesta, lienee syytä tässäkin puhua suulla suuremmalla ; Reutersin Lontoon uutisensa kerrottiin meille toukokuim 14 pnä: "Eräs sanfranciscolainen lakimies. Joka 'osallistui poliittiseen oikeuskuu-lusteluun Lissabonissa (Portugalin pääkaupungissa), sanoi täällä_eilen illalla, että syytetty hakattiin siellä avoimesti olkeusväen edessä . ; . "Mainittu sanomaehti (Times) kertoi lakimies Patrick Hallinanin osallistuneen portugalilaisille amnestiaa vaativan brittiläisen komitean edus-tajana angolalaisen opiskelijan: Ja<>e Bemardinon oikeuskuulusteluun . . . '-"];imes kertoo Hallinanin sanoneen, että- kun mainittu angolalainen. (Angola: on Portugalin raa'asti hallitsema siirtomaa-alue : Afrikassa) yritti oikeuskuulustelussa selittää; miksi h)än kuuluu laittomaksi' julistettuun kommunistiseen puolueeseen, hänen kimppuunsa lähetettiin (set upon) noin 10 polilslasiamlestä. i ' .: "Häntä hakattiin "pampuilla, kalikoilla ja nyrkeillä, kurmes' ^nuorukainen. makasi talnnoksia^ lattlallai'> sanoi Hafilpan.": •;Hänet, raahättftn tiedottomassa ' tilassa 'pois.' i^ikeu^tp-^ losta^ eikä hän oilt^t; saapuvilla silloinkaan kljri tuomio langetettiin].*' ^ .''JBernandQ .tuonUttli^i, mibvbrsUvl-sesta toiminnasta (!) kahdeksi -ja puoleksi vuodeksi vankUaan Ja kansalaisoikeutensa menettäneeksi 15 vuodeksi; tiedoitti Times. "Lontoolainen lakimies, Ronald Waterhouse,: Joka oli myös seuraamassa tätä Lissabonin oikeuskuulus-telua ("oikeuskuulustelua?") sanoi, että "se oli naurettavaa brlttllälseff" katsantokaiman pohjalta. Tuomari-kielsi syytettyä ^puhumasta kommuh nlstlsesta-puolueesta, ja etupenkissä Istuneet, roistot (thugs) ^kävivät hänen klmppuiuisa.'V - Voiko kukaan kuvitella, että tällainen keskiaikainen'komento voi Jatkua tänä ydinvoiman ja avaruuslen-" tojen aikakautena?^ Eipä tietenkään I ^^remminkta on. todennäköistä, että" nämä "näkönsä menettäneet'! taantumuksen tukipylväät j a karkeistyön tekijät menettelevät nähi Juuri siksi kun historian kehitys — sanottakoon sitä vaikka; Jumalan tuomioksi — ennustaa heille perinpohjaista Ja suhteellisen nopeata perikatoa.. ' Ja siihen kurimukseen, liittyvät ne "vääriä ajatuksia"" nuuskivat RC-MP: n' miehet - ja, heidän palkkaamansa kurjat, urkkijat, joiden ^sokeus on Jo saavuttanut sellaisen pim^yT den,' että l i e Julistavat mustalista-tukd "vääristä ajatuksista" epftU^-' Jeh ihmisten kummit Ja ;kahnat s«kii,-'; mm 'mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 22, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-06-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630622 |
Description
Title | 1963-06-22-02 |
OCR text |
mmsm.
Sivti 2 Tii^taina,;kesäk. 25 p. — Tuesday, June 25, 1963
TAPAUS i INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FJNNlSHf CANADIANS
(LIBERTY) . Estsbllsbed Nov. 6. 19ir
PfMä^^Cq^M4^H^I0^ Sj^bittjTv Oomxi», Camjla.
, gjjjt 2.7^. Suomessa: 1 vk. $10Ä» 6 kk. 5.75
HUt.
T
l i ^ y i^ nai»^^ kaiketi?-
-UIpi^pl?teri;,Mw«», |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-06-22-02