Vapaus, November 22, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, jnarrask. 22 p. — Tuesday, Nov. 22. 1955
VAPAUS 'me^uam: S » . OOIo» iO0.44I0«:
Biitoriai^OtSiof OB. 4-<2». «bsiaxer
J5. SufatL Edltoriy. fiUundTsSifi^
address; S<>x €9, fiadbtny; Oatario;
Ozgan «f FtonlBb Canadian».; gg-tabUsbed
Ko7. «, 1917. Autbbrized
as «econd cJass xnaU bjr tbe Post
QUIce Departmest, Ottava, Pub»
Jlabed tJuIce ffceU;: TuesdaTS,
Tbundays axul Satmdaya t>y Vapat»
Publiablng Ck»spahy Xtd., at 100-102
Adveitlstzig ratea ti^pon mTpUcation.
TraasIaUoo free ta cbaxge.
TILAyfiHIMJIAT;
Casadasaa: i irk. 74» « kk.
8 kk.'325'
^nidTOTaUolMa: I tk. ZM e kk. i20
Suom«8sa: 1 Tk. 8A> 6 kk. 4.7»
Xa4
mi
•I
{
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Kuten briVuutJsticdoissakmottu,^ Canadan edustajisto ehdottaa,
ja sitä tukee viräilisesti 24 muuta maata, mukiianlukienBritahnJa,
että YK.: n jäseniksi hyäksytiaisiin yhteiÄeh päätöksen perusteella 18
; maata, jotka ovat ilmaisseet halunsa p jäseniksi.
Xäista kahdeksastatoista maasta on l i kapitalistiseen maiailman-
' osaan kuuluvaa valtaa —-Itävalta, Italia, Espanja, Trlahriiii tasavalta,
Laos, Cambodia, Libya, Xepa;!, Portugali, Ceylon, Suomi, Japani jaf
Jordan. iS'äiden maiden • lisäiisi Canadan ehdotuksen mukaisesti hy- .
väksyttäisiin viisi sosialistiseen maailmanosaan; lukeutuvaa maata,;
Albania, Unkari, Romania, Bulgaria ja Ulko-^Iongolia.
Yleisesti tiedetään; että kysymys niiiden maiden hyväksymisestä
YK:n jäsenyyteen on aiheuttanut pitkäaikaista väittelyä jä kiistaa.
Yhläältä; Ori Neuvostoliilon toime.sta moneen kertaan kuluneitten
: vuosien aikana esitetty sellaista ratkaisua, että hyväJksyttäisiin yhdellä
kertaa kumrriatikin puolen ehdottamat jäsenehdokkaat, jotta •. vältyt­täisiin
yksityisten valtojen mustamaalaamiselta. Jos täniä Ne
liiton ehdotus olisi hyväk.sytty; suurin osa näistä maista, mukaanlu-
:kiert Suorn;, biisi jo vuosia sitten päässyt YK:h jäseneksi. ; Mutta
Yhdysvaltain 'hallitus On kokonaan itsekkäistä syistä vastustanut
kiven kovaan "nippuratkai.sua", 'kuten se on halveksuen selittänyt.
Tosiasia on^^ hallitus On vastustanut tätä ''ijajyek-sittua
nippurätkaisuä'' kokonaan itsekkäistä ja äiis todella halveksit-"
tavista syistä ja yastusita^^^^
^- ; palauttaa inieleemme, että vaikka YKrn
jäsenyyteen ehdotetaan hyyäksyttäyäksi miltei kolme Icertäa enem­män
kapitalistisia kuin sosialistisia maita, niin sittenkin näiden valto­jen
jäseniksi hyväksyminen muuttaa 'melkoisessa määrässä YK:n ole­musta.
Kuten tiedetään, Yhdysvallat on voinut ''äänestyskbheis-
.tohsa'Vavulla mielin m 'komennella. YK:n Yleiskpkousta. Se on';
voinut huoleUa luottaa s^^^ saa ainakin Filippiinien li.säksi
. Latinalaisen Amerikan kahdenkymmenen pikkumaah kannatuksen.
Nämä äänet ovat olleet iiina Yhdysvaltain vaituuskuhnän ''liivintas­kussa"
ja niillä se on voihut estää kaikki tärkeimmät päätökset, joiden
toteuttamisck,<>i tarvitaan kahden kolmanneksen enemmistöpäätös.
^ alutta jos: YK: n- jäsenyyteen hyväksytään kahdeksantoista uutta
jäsenValtaai niin voiniasuhteety muuttuvat silloin siinä määrin,..ettei
Latinalaisen Amerikan pi^ enää mielin määrin
'komennella YK:n Yleiskokousta.
T^ kaiken-
, laisten tekosyiden verhossa vastustanut uusien jäsenten hyväksymistä.
Siinä bn syy, miksi Yhdysvallat ori estänyt niin S
."kin jäsenyyttä anoneiden maiden jäseniksi, hyväksymisen. Täs.sä pn
myös syy, miksi Yhdysvalloissa puhutaan vieläkin siitä, ettei ainakaan
Ulko-Mongoliai^^^^^^ hyväksyä YK:n jäseneksi, mikä käytän­nöllisesti
tarkoittaa sitä, että jos Ulko-}iIongoliaä ei hyväksytä jäse-;
neksi, niin silloin ei hyväksytä mitään toistakaan, maata YK:n jäse-neksi'.
•/
'Alaailman yleinen mielipide vaatii kuitienkin näiden maiden yh­teistä
hyväksymistä YK: n jäsenyyteen. Canadan yaUuiiskurita t€'ki
todella liyvän ehdottiksen kansainvälisten suhteiden parantamiseksi ja
Y^Krn tehostamiseksi esittäessään päätöslauselman, riiihka tavoitteena
on koi kahdeksantoista maan hyväksymisen YK:n jäsenyyteen.'
.Ihmiskunnan yleisen mielipiteen^ voimaa ja merkitystä kuvaa
myös se, että vastustettuaan yksitoista vuotta ns; '•nippurätkaisuä"
Yhdysivaltain hallitus ,on nyt ilmoittanut, että se ei enää tule äänes­tämään
sitä vastaan välittömästi. Yhdysvattaiin hallitus on nyt va|-
imiiria pidättymään äänestyksestä ja siten hyväksymääri "nippurat-
'kaisun;'. yleensä, tosin -sillä •varauksella, ettei se hyväksy Ulko-iMon-golian
jäsenyyttä — mikä asialiisesti tarkoittaa sitä, että käytännön
politiikassa YhdysT,'aliat vastustaa edelleenkin uusien jäsenten hyväk-syniistä
YK: n jäsenyyteen.
Toivottavasti Yhdysvaltain hallitus luopuu kuitenkin tästä här-käpiiisestä.
jarrutuspolitiikastaan ja hyväksyy lopulta Canadan ehdo­tuksen,
että nämä 18 maata hyväksytään YK:n jäsenyyteen. Joka­tapauksessa
maailman yleinen mielipide seuraa valppaana tätä kysy­mystä
ja vetiiä sen ratkaisusta omat johtopäätöksensä.
Nick SotkooU, Fort WilUa9iista
täyttää t&mn, snanrasicuun 22 jmä
70 i-uotta.
Hrc. ätaar» BaiUa, Kixkland lakel'
täyttää perjantaina, maxraOaim 25
pnä 75 vuotta,
Yhdymme «ukulalsten Ja tuttavain
cnnentoivotv^ln. • •
Romanian ja
Tydvaehliiicfceen hyväksi suuren päivätyön
tebnyt Sula nukahti rauhallisesti kuolon
uneen 2 vuotta 'kestänee^
Romanian kansanta3a.vallan ja Kii­nan
kansantasavallan välillä, ovat
muodostaneet läheiset . jaloudelllset
yhteydet, joiden tuloksena on aika-r
nutvlGcas Mupaxikäyntl näiden mai­den
kesken. 'Kllnkn^kansan tehtyjen
kauppasopimusten mulcaan Romania
on viime vuosina tuonut Kiinasta ti­naa,
antimonia, rautamalmia juuttia^
kasvisöljyjä teetä silkkikankaita ja
vienyt Kiinaan naftätuotteita kiVen-nö
isöljyjä, naf tät«)lllj5UTJden tuotan­tokoneistoa,
yärjäysaineita, pumpuli-kankaita
ja •kemikaaleja. Tasa-arvoi-suuden
ja keskinälshyödjm periaat­teille
pohjautuva' 'kaupankäynti näi-.
den maiden kesken laajenee laätkaa-matta.
Tänä vuoima Romania on
ensi ikerran vienyt kiinaan höyxyvöi*'
malaitosten {koneistoa.; Näiden inai.'
den kesken vallitsevan teknillisen
avunannon puitteissa mnanialalset
naf tateoliisuusalan . spesialistit ovat
.VTcicsina 1954^1955 auttaneet kiina­laisia
naf tateolllsuiusalan työntekljÖI- •
tä Romaniasta saatujen porauslaittei­den
asennuksessa ja käyntiinpänossa.'
m
mmi ^/tei;
mMM
m
Se eläkerajaJtysymys
Ikä- tai vanhuusasioissa '•kansainväliseksi auktoriteetiksi'' mai-:
nostettu tri jXIartin 'Hoffman, Montrealista, sanoi viime viikolla Van-cbm'erissä
antamansa sanömalehtihaastattelun yhteydessä, että"pä-koUinbn
eläkkeelle jääminen 6S-vuotiaana aiheuttaa suurisuuntaista
(cblössal) tuptantovoimien haaskausta Cänadassa".
, Me maallikot ja tavalliset kuolevaiset olemme tietenkin tämän
"kansainyälisesti tunnetun auktoriteetin'' kanssa samaa mieltii siitä^
että, kansakunnan tulee käyttää hyväkseen fyysillisesti jä henkisesti
•hyvässä kunnossa olevien 65-vuottä täyttäneiden kansalaisten tietoa
ja: taitoa...- - ' v . \ ••.
Mutta nieiclän tavallisten kansanihmisten näkökannasta katsoen
tätä kansakuiitaa ei uhkaa niinkään paljoa se, että 65-vuoliaat ''pä-kpitetaan"
jää.niaän eläkkeelle — vaan se, että teollisuulaitokset heit­tävät
säälimättä vaiihemmat kansaiaisemime työttömien armeijaan.
Ylftiöiden johtajat ja valtion palveluksessa olevat toimenhaltijat
ovat tietenkin ppikkeusasemassä sikäli, että he saavat eläkkeen 65
vuotta täytettyään ja tulevat siten "pakoitetuksi" jäämään eläkkeelle.
Mutta työläisten ja farmarien sekä muiden pikkiieläjäin kan­nalta
katsoen on asia vallan toinen. Omasta työstään elävää farmaria
ei kukaan ••pakoilä'' jäämään 65-vuotiaana eläkkeelle. Teollisuus­laitosten,
kaivosyhtiöiden, rakennusurakoitsijain ja muiden yhtiöiden
palveluksessa olevia työläisiä ei liioin "pakoiteta" eläkkeelle 65 vuotta
täytettyään. Päinvastoin •halutaan työhön" ilmoituksissa koroste­taan
jatkuvasti, että 40,-vuotiaiden ei tarvitse vaivautua, sillä he ovat
muka jo "liian vanhoja". ^
Toisaalta tiedetiiän, että nikkeliteollisuus on ainoa joukkotuotan-totebirisuus,
missä työläiset ovat voittaneet itselleen oikeuden vapaa­ehtoisesti
jäädä eläkkeelle 65 vuotta täytettyään ja; IncOnkin palve-lukseissa
on eläkkeelle jääminen tässä iässä kokonaan vapaaehtoisuu­den
pohjalla! Kaikissa muissa Canadan suurteollisuuksissa on siitä
korkeampi ikäraja.
Tämän lisäksi on otettava huomioon vielä kaksi erittäin tärkeätä
asiaa: Tekniikan parantuessa kehittyy äärettömän nopeasti.tehtaiden
automatisointi, missä muutama tekniikko ja korkeasti kehittyrtyt
ammattimies suorittaa satojen, jopa tuhansien työläisten työt. Ja
tämä aikana, jolloin työläisten kirouksena on jp nyt ainakin äika-ajöttain
joukkomittainen työttömyys.
Selvää siis on, jos mielimme pitää talouselämämme käynnissä ja
tasapainossa, työpäivää on pyrittävä jatkuvasti lyhentämään'ja sa-,
maila järjestämään niin, että työläisetkin saavat elämänsä ehtoopuo-lelia
vähän kevyemmän elämän, mikä tarkoittaa sitä, että elakerajaa
60 miljoohaa
NL :ri kouluissa
Moskova. — (DLP) V. 1920 oU
Euroopan puoleisella Venäjällä, Poh-;
jois-Kaukaasia.s.sa ja Läxisl-Siperias-sa
319 luikutaitöista kiUtaJdn tuhatta
asukasta iohti; Vähemmlstökansalli-suu':<
sien väestö olt melkein kokonaan
lur.cutaidotonta.
Nykyään . nousee Neuvostoliitossa
koululaisten ja opiskelijoiden luku­määrä
iso miljoonaan heiiJcilödn. Par­haillaan
toteutetaan siirtymistä ylei­seen
keskikoulupaSckoon. Venäjän S-f1NT:
h alueella pn keskikoulupalkkp
astunut voijnaan jo 120 aUpunglssa.
18 miljoonalla
union - kortti-v^
Wasbington, D. C. — Työd^?art-mentin
virkaUlJat tiedolttlvat, että
vuosien 1952—55 nrälisenä aiikana on
ammattiliittojen jäsenmäärä kasvä-f.
nut yhdellä miljoohalia, mutta sitten­kään
el tuo 'kasvu ole aivan täysin
jpfysynyt lisääntyneen työvoiman lu­kumäärän
rinnalla.
Työdepartmentin uuden arvion
md.:aan on Amerikan ammattiliitois­sa
nyt 18 mUJoonaa jäsentä, - joista
miljcoua on Canadan puolella.
ffanDW Sulan: ^
kelinoii^sakin olosuhteissa vähem­piosaisten
asiaa puolustanut ääni
ei laiultienää.;::. •••^C
Sairastettuaan yli kaksi vuotta,
ensin sydänvikaa Ja myöheinmin
sen iisäkpl vielä muita valkeita
' tauteja, toimittaja Sula nukahti.
: ranhaiiisesti kuolon uneen maa-:
nantaina, marraskuun 21. pnä klo
,8 aamulla, gulä sai ensimmäisen
sydänkQbtaaksen ^-iiZ vuotta sit­ten,
mutta elinvoimaisena ja tarr
. mofckaana miehenä hän palasi ly­hyen
sairasloinan jälkeen takai- ^
sln työhön.;Sen jälkeen e*es-mennyt
Sula sai aivolialvatik^n
Ja Joutui sen vuoksi tfoln kiiusi
kuukautta sitten, toukokuun 12.
phä iiyvin sairaana mieiienä sai­raalaan.
Hetken . aikaa kesällä
näytti siltä; että liän olisi tol-pnmassa
mutta pian sen jälkeen
Sula joutiU uudelleen sairaalaan.
Nyt viimeksi häh oli sairaalassa .
vähän toista, iriikkoä jä muun li­säksi
bäneUe jouduttiin teke­mään
leikkaus viime torstaina.; :
Edesmennyt Hannes Sula on j ä t ­tänyt'
syvän yaon :Suqmen j a ennen­kaikkea
Canadan työväenliikkeen r i -
yeihin,: sillä, hän oli sanan •vakinai­sessa
.mielessä työväenliikkeen kas- ^
vatti ja aktiivijäsen.; ;
Sula syntyi kirvesmiehen poikana
Tampereelia Suoinessa väliäri yli 61
vuotta sitten, eli kesäkuun 29. pnä
1894. ;^^ ^ v - ^ ; •
Tampereelta häh muutti kymmeri-
(vuotlaana vanhempiensa mukana
Helsinkiin, rhissä elinvoimaisena jä
eteenpäha pyrkivänä riiiorukaiJsena
osalfistui sosiaildemökraattisen nuo-ristoliiton
Helsingin osaston perustar
miseen. minkä puiieenjohtajana hän
toiini. Piati tämäri jälkeen Sula liit^,
tyi Suomen sosialidemokraattiseen
puolueeseen j ä kaikesta tästä toimin­nastaan
huolimatta hänellä oli vielä
alkaa urheilutoiminnan harrastami­seen
aina siinä määrin, että hän voit--
ti 100 metrin Suomen mestaruuden
v. 1916.
Vaikka Sulan koulunkäynti ra- ,
Jpittui kansakouluun Ja erinäi­siin
iitakursseihin (mm, kauppa-:
koulukurssin siiorittamiseen) niin
suurena kirjojen ystövähä ja vä--
symättöihänä lukijana sekä aktii­visena
työväenliikkeen jäsenenä
hän hankki itseileeh ihmeteltä­vän
suuren pohjasi'vistykseh ja .
. laajat tiedot työväenliikkeen his­toriasta
jalukulsntä muilta elä­män
aloilta,'mistä yhtenä fodis-
: tuksena voidaan mainita ."Kysy-
UUSI
NUKKUMALLA
Uusi nukkmhlsteraplan sovelta­miseen
perustava instttnuttl avat­tiin
lokakuussa ,Buchissa, 1'tä-
Berliinlssä. Täällä holdetaui
rauhas-, maha- ja verenkierto­häiriöitä
kärsiviä potilaita Uman
lääkkeitä tai idrnrgisi» menetel­miä.
Instttantin johtajana toi­mii
tri Banmann, joka kuuden
vuoden ajan: on tntkinnt uni te­rapiaa
ja tutustunut tarkoin
mm. niihin tuloksiin, joiliin neu­vostoliittolainen
fysioloiri prpf. I.
F. Favkiv on päässyt uhiterapiaa
soveltamalla.
Päättynytt ilniiriita
Japanista kantautuneet tiedot
kertovat, että sikäläisesi sosialis­tisessa
piuolueessa neljän 'vuoden
ajan vallinnut liajaannus on nyt
ainakin; muodollisesti saatettu
pois päiväjärjestyksestä. Loka­kuussa
pitivät sekä yasemmisto-että
oikeistosiipi yliteisen kokouk­sen,
J o ^ hyväksytiin tulevat toi­mintaperiaatteet.
Niiden tärtiebn-pinä
pykälinä on pyrkimys vaih- .
taa maan kapitalistinen Järjestel-bä
sosialistiseksi ja sekä palaut­taa
Japanille täydellinen itsenäi-sy^
is. Ohjelman ilmeinen : radi­kaalisuus
viittaa siihen, että pe­rääntymään
on Joutunut Jo alun
alkaen vähemmistönä esiintynyt
oikeistosiipi. Siten myös yhty­neen
puolueen sosialisti puheen­johtajaksi
valittiin vasemmisto­johtaja
Mosaburo' Sundd, Joskin
pääsihteeriksi tuli oikeiston edus­taja
Inejiro Asanuma;
Instituutti sijaitsee. rauhallisella
...paikalla Buchin sairaäläkestcatoessa
jä kun rakenniikseeh astuu, bn vaikea
kuvitella saapuneensa lainkaan sai­raalaan.
Silmä et tavdita :min'käärir
laisia lääketieteellisiä kojeita, ei
myöskään sairaälavuoteita eikä laäke-puUöja.
Siistit kahden täi koLmen
hengen huoneet on varustettu noja­tuolein,
matalin pöydin ja .jalkalam-puin,
jotapaitsi ilmastointilaitteet pi­tävät
lämmön aina sopivana.
Huoneiden seinät kätacevät kova­äänisjärjestelmän^
mutta äänieriste­tyt
seinät aiheuttavat sen, että huo­neissa,
olevat potilaat ikuulevat.-vain
haluamansa: hiljaisen aaltojen kohi­nan,
sateen rapinan, kellon tikityk­sen
tms. Tosin on myös huoneita,
joissa pn mitä monimutkaisimpia
teknillisiä laitteita, mutta potUas jou­tuu
niiden kartssa tekemisiin -v^ih
silloin, kun hän menee Pavlov-mene;-
telmän edellyttämiin ääni tai yäriko-keisiin,
joiden perusteella lääkärit
määräävät parhaaksi .katsotun hoito­menetelmän.
Näet: potilaat suhtau­tuvat
erilailla erilaisiin väreihin ja
ääniin, tulokset rekisteröilään ja pa­ras
"imimuoto" valitaan. :
Potilas nukkuu tavallisesti noin 16
tuntia päivässä ja hänen nukkuessaan
"valvoo" seismografi, joka ilmoittaa
tarkkailuhuoneeseen jokaisen hänen
liikkeensä ja merkitsee sen kortille.
Potilaan havaitsematta toiniii myös
esim. sydämen lyönnit laskeva mik­rofoni
Ja muita teknillisiä laitteita.
DEPA-yhtymä on valmistanut ins­tituutin
työstä dokumenttielokuvan;
jota .kohdakkoin ryhdytään esittä­mään
niin: Saksan denaakraattisessa
tasavallassa kuin ulkomaillakin.
on paljon nykyisestä alennettaya. Ei ole mitään työvoiman haas-kausta
jos järjestetään niin, että kaikki työmiehet voivat jäädä vapaa­ehtoisuuden
perusteiellä elälckeellc öS-vuotiaina. ja että kaikki'\yöläis-naisctöO-
vubtiaiha, sillä jos he ovat silloin vielä hyvässä työkunnossa,
useimmat heistä jatkavat edelleen työskentelyä. M u l t a työvoiman
rikollista haaskausta on se, jos pidetään talouselämämme sellaisessa
räf^iokunnossa, että sadattuhannet elinvoimaiset ja työhaluiset työ­läiset
joutuvat olemaanAnikko- ja kuukausikaupalla joka vuosi työt­töminä.
Tämä pn tcklellinen pulma vnnhuudeneläkeiästä keskustel­taessa.
myksien ja vastaoksien'' osaston
toimittaminen Vapaudessa: ':
Suomessa Ollessaan Sula toihii Pa­raisten
kalkkivuoriosakeyhtiön kont­toristina,
minkä lirari vuortna 1918
puhjennut sisällissota lopetti. Silloin
liittyi Sula: Jiuorisoiilttö-osastonsa
mupdostaman • punajkaärti-komppa-niaan,
jonka yhtenä johtajana hän
toimi. Myöhemmin — vähää, ennen
kansalaissodan onnetonta päättyniis-
'tä, lähetettiin Sula yhdessä muiden
tcdellisten väpaiistaistelljaih • k a n ^
vissejä tehtäviä suorittamaan iMur-manille.
Sieltä hän siirtyi, tunnetus­sa
historian Vaiheessa brittiläisiin
Joukkoihin ja saapui yhdessä muiden
Murmahin legionalaisten kanssa ' ' ^
oltuaan noiii 9.kuukautta Englannis­sa
— vuonna 1920 Ganadaan.:
Kaikesta ylläkerrotusta buoli-
. matta voidiaan oikeutetusti sanoa,
että Canadan työväenliikkeelle ja:
. Canadan kansalle edesmennyt
Sula on sittenkin suurimman pa-:
noksensa antahul Hyvänä kieli­miehenä
ja\ aktiivisena työväen­liikkeen
jäsenenä Sula oppi yar-
; hain rakästainaan; uutta k»^
maataan ja erikoisesti juuri Sdd-bur^-
n kaupunkia, missä; liän eräi- ;
ia välipäitä lukuunottamatta
alusta alkaen on asunut ja väi-
; kuttanut. ••,•>;••:.•.•
Urheilu- ja kulttuuritoiminhan
harrastajana Sula on osallistuhiit lä­hes
35 vuotta täkäläisten maänmies-tehime
rientoihln,:cSJ:n ja SCAUL:n
.sekä sen edeltäjään, toimintaan. ~',
•Sulan toiminta kantautui heti hy­vin
laajoille alpllie, Neljänriesyiiosi-sata
sitteri hän osallistui aktiivisesti
Ontarion metsätyöläisteri järjesty-miskampanjaan,
antaen metsämlehil-le
kaiken mahdollisen apunsa,: toimien
mm: jonkin alkaa :\MetsätyöIäisen":
toimittajana. '
:30-luvun liälkävuosinä, ^ jolloin
.'Rautakorko-^Bennettin" terrori oU
korkeimmillaan. Sula oli : noin cpuor
litoista .'vuotta Canadan ' työttöinien-jäfjestön
kansallisena slhteermä. Se
oli aikaa, jolloin taisteltiin leivästä: ja
puhevapaudesta; aikaa, jolloin; jär­jestettiin
suuria .mielenosoituksia,
kulkueita: ja "marsseja" (mm; "Ot­tavaan
marssi'') ' työttömien liengen
ylläpitämiseksi sekä kokoontumis- ja
puhevapauden säilyttämiseksi; tässä
:maassa. Sula oli silloin, kuten:rtiuisr
tetaan, tämäii suuren liikkeen yhtenä
,hu.omätuirapaha johtajana, ja:kute'n;
tiedetään,' tämä työttömien taistelu,
johti lopulta siihen, että tähän maa­han
.saatiin nykyinen, työttö.*nyysya-kuutuslaki,
joka kaikista heikkpuk-
:sistaah huoliihatta edustaa -valtavan
suurta edistysaskelta.
Tämän jälkeen Sula osallistui Ca­nadan
kommunistisen puolueen maa-kuntajärjestäjän
ominaisuudessa * si­käläisten
hiilenkalväjain taistelujen
jä järjestymlsyritysten avustamiseen.
Albertassa.
Viimekslkuluneet 20 vuotta-sula an­toi
kaiken energiansa ja Icykynsä tä­käläisten
maänmieistemme: kUlttuu-:
rltoiminnan hyväksi.. Hän oli viisi
eri kertaa, aina kiin miestä kipeim­min:
tarvittiin. Vapauden .palveluk­sessa,
ollen nyt viimeksi ylitä mittaa
yli kymmenen yuotta Vapaudeii toi-mittajana:
:;
Naliateoilisiii^eA
kehitys^ tCiinassa
I nan »aftftläJateldirn ja öj5?riJliÄ«t»-.
; rosjen Jphtejain neuvptteJulKikoiis
i jcEsä iaaottjin, että vw
I Kiinan naftan tuotanto Itasvi»^ ^
1 prcsehtaia /Etduavn vMoäea «uunniteJ-
' maan verraten. BeotsUnJn. dieeeli»
polttoaineen petrolin Ja jooneöljyjen
tuotanto kasvaa huomattavasti. Naf"
tateollisuuteen sijoitetaan tulevana
: vuonna pääcmia 42 prosenttia; enemv
niän kuin tänä vuonna; Huomatta­vasti
lisätään geologisia tutkimustöitä
sekä muiden tutkimusretkiicuntieh lix-kua.
joSkä tutkivat uusia naftalöyty-miä.-'-
• .'.:• y/'':--
SITÄ
Varsinaisen työnsä ohelLa hän: uh­rasi
kaikki iltansa ja vapaa-aikänsa
työväen järjestötoiminnan : hyväksi^
:Hän oli CSJ.-n paikallisen osaston ak­tiivinen
i jäsen, toimien mm. sen ra-r
hastonholtäjanä ja inyöliemmlh • t i ­lintarkastajana
ja vallstustoimlkun-.
nän jäsenenä.; Sula oli CSJ :n kan-
.sallisen arkiston hoitaja ja arkistö-komitean
johtava sielu.;
Sotavuosina, jolloin paikalliset kai­vosmiehet
inurtivat kahleensa. Sula
antoi suuren pahoksen nikkelityöiäis-ten
järjestymiseh hyväksi ja oli kuol­lessaankin
Mine-Mille General Work-ers
union osasto 902 jäsen.
'' Sula oli opiskelunsa jäkokemusten-
;.sä perusteella tullut siihen vakaaseen
lopputulokseen, että työväen täytyy:
. toimia yl-itä hyvin poliittisilla kuiix ta-
:loudellisilla, -ja ;:kulttuurelliseliakin
alaiia. Tämän:. vuoksi; hän, liittyi so­sialidemokraattiseen
nuorisoliittoon jp
hyvin nuorena. Tämän vuolisi hän
liittyi rnyös Canadan koirtmunisti-.
seen puolueeseen noin 30; vuotta sit­ten.
Tämän vuoksi: häh oli kuolles­saan
LPP:n jäsen ja puolueensa: Sud-buryn
piiritoimikunnan yksi johtava
jäsen, joka vielä pari vuotta sitten
oli muusta työtaakastaan välittämät­tä
rahastonhoitajan vaativassa teh-
;tävässä. •.•.::::•,:-• :••;
: Sula sai jimostttsta toiminnal­leen
ja tarvittavaa iroiiuaa siihen
iiitä - suuresta rakkaudesta,. Jota
hän tunsi tätä maata Ja kansaa
kohtaan sekä n i i ^ sosiaUstisisti»
aatteista joiden tinkimätön puo­lustaja:
hän öIL lEldesmennyt Sula'
Iialusi, että tämä jmaa kasvaisi Ja :
edistyisi niin, että kaikilla oUsI
tilaisniis vauraaseen ja kuittnu- .
. rellisesti täyteläiseen elämään.
Tämän vuoksi hän: rakasti rau­haa,
vihasi sotaa ja työskenteli
riistosta, sorrosta ja toisten mai­den
holhouksesta vapaan Caha- .:
dan puolesta.
Haimes Sulaii kuolema dli sii^uri
menetys Canadan työväenliikkeelle jä
ennenkaikkea hä:nen rakastetulle vai-moyeeri
Ölgäilei joka itseään isäästä-mättä
hoiti; Sulaa näiden raskäideri
viikkojen j a kuukausien aikana. Su­remaan
jäi myös' yksi serkku: Det-i'
roitissa sekä useita serkkuja Suomes­sa,
sekä suuri toveri- ja tuttavaplAri'"' Suurimman ösaii:metsäni
tä suorittavat maatalpuso;
ja: keskinäisen avun ryhi
vuonna ovat talonpojat i
vupristoseuduilla 8,00o uui
.talpusosuuskuhtaa:; Ensimr
sivuotissuunnltelman. muk;
i953—57.- määrä; istuttaa m
sl miljoonaa hehtaariä eli .1
kertaa niin suurelle alalle
gia. (Uusi Kiina)
eriiöisestt Sadbuiyssa, mutta myös
kaikkialla muualla Cänädassa.
Hautajaiset pidetään, torstaina,
marraskuuh 24. pnä kello 3 iltapäi­vällä.
Surusaattue kokoontuu silloin
Pinnish-haa'iuie,:ininne^-aih^ ma­mis
tuodaan Jackson &; Bernardin
hautaustoimistosta.; /;
• Isossa hattuliikkeessä bi:
^inyyntlja tungos öli.tävati
csiakas tulee mj9^ä6 luo
scfisa ja .tuhatlappunen tc
:-deBsään.; ^ . y\:
'.'-^^ässä.on rahat, hän s£
hatun minä panen päähär
"•-r-' Mutta ;eikö- eiitlneh':]
panna pakettiin?; l^ysyi' mj
El tarvitse; Minä ii
sen.;'-';''';:-.;:: ••••'/.;;•:•
:••..••;:•:;;;;......•;;••;'•;*
VAf ODOTTA.t:
? Mr. Howen (kauppaminl;
Hcwe) ohjelmana on Vh
odotus. Jos. asiat kehitty
Washingtonissa, ne kehittj
.pttawassa - - hetken- kuli
voi olla pitkä: hetkinen ja
tulla; nälkä odotellessa, rii
masentuko, rhr. Howe vo
Hänelle ei tule nälkä. j
binsoh, Toronto: Telegram
Kiinassa istutettu
paljon metsää
, ; Tänä vuonna oh; eri puol
istutettu '.puita :1.06; niiljo(
taarin alalle.'/ Pohj olsessa
riissa on aloitettu jo syysi
• Öh arvioitu, että tä.-n£
metsänistutussuunnltelmä,
naa;heihtaaria, tulee ylitet
: Beitsemäisä eteläisessä ir
sa,' Piikienissa. Hupehissa,
Kiangsissa, Setshuanlssa, E
sa ja k-Ä-ängtungissä on
.mäntyä, kiinalaista kuusta,
tusta ja muita .rakennusta
käytettäviä puulajeja 430,0
rin alalle. Myös, saksahps
teeöljypuuta: on istutettu;
— Canadalalset. juovat kaikkiaan
24 maasta jä viidestä ihaänosästa; tuo­tettua
kahvia — kuluneen puolen
vuoden aikana yli 49 miljoonaa päu-häa,
arvoltaan $27,387,926.
— Viime vuonna tuotet
dassä tiirVepehkua kaikkia
kassa eli neljässä ertemmär
ja 18 ehemmän kuin 194]
Uutistiedoissa kerrottiin ä s k e t t ä i r i , b t t ä majavat antavat huutia; insinööreille
ja yrittävät rakeritäa patoa 180 j a l k a a - l e v e än K äm joen poikE nöiri 20 mailia
Foi-t Williamistä: pphjoiseeri. ;Eräässä uutistiedossa kerrottiin majavien kaata-
, -neeh noin 80 puuta ja r ^ Myöhemmissä uutistie­doissa
kyllä kerrottiin, että majayat eivät ehkä rakennakaan patoa, yaän uu­den
kodin, majavien pesän. Kuvassa nähdään p i ö a i - m ä j a v a viittä vaan. Öfta-
•vvaari päin ja k y s y v ä n isäukolta, että eikö sieltä kasin ;pitäisi myö^ ra:kentaa
pato Yhdysvaltain tunkeutumista vastaani
Vanhoja lehtilefiflkeleitä. viikon lo­pulla
tarkastellessa tuli käteenune
Londonista Ontariosta märraskutm 7
pnä lähetetty: uutistieto, joka ansait­see
- - n i i n yltslpuolinen, jässnyucksl.
epäoikeutettu kuin ise o n k i n ; v a ­kavaa
huonilota,. - Mainitun uutistie-
; don alussa; sanotaan:; :
"Maamme yksi;johtava ekonomisti
sanoi tänäiin, että Yhdysvalloista joh­detut
työväenunlot kieltävät Canä-daita
täydellisen itsemääräämisoikeu­den
ja loukkaavat yksilöllistä va­pautta/^
'
Kutea "pelin avauksesta" heti nä-
'kyy, kysymys oh työväelle %'ihamie-ilsen
henkilön puheesta, ja . lausun-iioista.-:,
Mutta mässään ei ole vielä kielletty
sitä, etteikö työväenliilckeen sovi; op­pia
myös vihollisiltaan — ja tässä
otf meillä tapaus, missä Canadan työ-vaenMilkeelle
.vihamielinen henkilö
esittää lausuntosja, joista on:työväeUe
ja • varshokin ammattiyhdistysväelle
paljöh opittavaa.
Kysymys on hamiltonilaisen Steel
Company of Canadan presidentin ta­loudellisen
neuvonantajan Stuart Ar-mourin
puheesta, jonka yhteydessä
hän sanoi:
Ainoastaan Canadassa, eikä, mis­sään,
muussa maassa tässä maailmas­sa,
mikäli minä olen saanut selviJJe,
joutuvat liikemdehet ja har.itusvirän-ä
muftei.;.
omaiset neuvottelemaan täi muuten
asioita käsittelemään työvajgh unioi-den
kanssa, joista suurin osa ei voi
itse aliekircittaä työehtosopimustaan,
nsuvottalematta ensin asiasta maam­me
rajojen ulkopuolella . . . "
Hän sanoi, että Yhdysvaltaih unio-
. pomojen; määräyksiä seuraavista Ca­nadan
unioista on tullut "eräänlaisia
satraappeja , YhdysvallolUe" ja että
tämän vucksi "meldaii puheename
• täydellisestä Itsenäisyydestä on vain
pelkkää tuulenpieksehtää
"...: Minusta tuntuu, että jos me
emme liyt voi vapautua Yhdysvaltain
holhoTxksestai niin se tosiasia yksinään
panee rajoituksia kansallisen kehirj
tyksemme tielle . . . . ';; ;
"Vbiäaah väittää että uniot ovat
autonomisia . . . mikä tahaiasa täl­lainen
katsomus on aivan liian naivl
tänä aikakautena . . . " '
Se silta.
yatkka tämä ammatillisen Jiikkeem-me
arvostelu tuleekin "aidan toiselta
puolen", niiii rehellisyyden nimissä
on myönnettävä että asiassa on
vankka perä. ;
Ei ole allekirjoittaneeiikaan tiedos­sa
yhtään ainoata toista maata missä
ei ole Itsenäisesti toimivaa ammatti-j-
hdist>"sllikettä. Ei ole luultavasti
toista maatta, tai ei ainakaan älle-
•kirjöittanut tiedä olethan minkä iun-mattiyhdistyslilke
on toisen — suu­remman
:maan unipporaojen määrät- . nituh ekonomistin nir. Ar
tavissa sillä tavoin kuin pn Canadan heeseen uudelleen.
;. 'Sanomattakin kaiketi,a
ta liän, pitää; aivan luonni
ana että yhdysvaltalaisi
liikkeet: perustavat Canac
tiöitä, jotka: riistävät- (
työvoimaa ja samalla e.-
maisen ; teoriisuuden,; k
Tcslasiässa mi-. Armou:
näitä yhdysvaltalaisia lail
el ole tietävinäänkäänsii
dysvaltalaiset rähamiehe:
taneet Canadan: kaivos.-, p
sähkö- ja miiihln teöllisi
jardeja dollareita tehdei
nadasta -taloudellisesti,
paljon Yhdysvalloista r
yhdysvaltaläisll'e • rahair
voittoja tuettavan "siirto:
Armour eiole; tietävinää
että Yhdysvaltain; raliam:
dän hallituksensa 'ko-Tien
däh maatamme 'kiitos sui
liittohallituksemme kurj;
4itiikaile':ama
^ymys sodan ja rauhan a'
jo .'uisunlit pois: Cana;
:valtion ja hallituksan kä
Toisin sanpen, niin hu(
mittavaa kuin yhdys vaiti
mattiyhdistysjohtajain k<
ta tä-män maan a-iimat
o r ^ . — eikä sitä .voi 1
lustaa — sittenkin on sa
tämän maan itsenäisyj'
tuhat kertaa enemmän
laisten rahamiesten ja 1
tuksensa toimesta.
Va^ika mr. Armourin
vain siinä, että hän "
toistan sihnisjä rnutta
äimna ttiyhdistysliike. Selvää myös
ön että tällainen. tilanne vaiikirttaa
haitallisesti maamme itsenäisyyteen.
Muistetaanpa tässä yhteydessä esi-m
erkiksi nyt.miltei unhoitetun "Mar­shallin
suunnitelma". Se oli öcuten
tiedetään kauniisiin verliolhln kää­ritty
"; :Yhdysvaltahi suurpääoman
suunnitelma muiden maiden ja; eri­koisesti
Euroopan maiden kansoja
vastaan, . Mutta ;Yhdj-svaltaih am-mattiyhdistys^
iikkeeh. oikeistojcdito
rupesi sitä ikannattamaa,n vaatien,
että: esmierkiksi Canadan ammatti­yhdistysliikkeen
tJäytyy omaksua
Marshallin. suunnitelma yhdeksi;n3-
konkappaieeksi —- ja mitkä Uniot ei­vät
sitä hyväiksyneet he joutuivat
"vääräcppisina" mustamaalattaviksi,
erotettaviksi jne.
Onneksi —- ja tästä nu". Armour
vatkense kuin. hauta — Canadan am­mattiyhdistysliikkeessä,
oh nousemasi-sa
erittäin yohnakas yaathnus^itser
näistymisen puolesta;. Viime syksynä
pidetyssä katolisten unipiden itooirfe-renssissa
korostettiin että nämä 'uuipt
eivät halua, liittyä <X;L:n ja TT^rh
yhteisesti muodostamaan kedcusjär-jestöon
niin kauan kuin yastapenis-tettavayhtenälsyysjärjestö
on yluiys-valtalajsten
unippomojen komennet­tavissa;;
/^.^ : ;"\:;;":
Sellaiset;, elinvoimaiset liitot kuin
Mine-Mill ja sähkötyölälsten uniot
(UE) ovat jo muodostaneet täjr'sin
itsenäisesti toimivat canadialaiset jär-.
jestöorgaanlt jne.. ,•
Varmaa myös on, että tämä kehi-tyssuimta
tulee'jatkumaan ja yolidla-tumaaii.
:"'"":
.tkaamme alussa mai,-