Vapaus, August 27, 1970

              Sivu2 Torstai, etok. 27 p. — Ttesday, Aimg. 27,1970
INDEPENDENT LABOR OROAN
V A P A U S OF FINNISH CANADIAN8
( LIBERTY > BstaUtehed Nov. 8,1917
BdHtar: W. EKLUND SSaD$«(er: S. SPBDSI
Cto. Uinlted, 100-Iia~S&n St. WeBt, Sudburr. Omtaiio. QmaOa.
Advotifllng i»l98 i q > ^^
SeooDd Claas MuO n ^ l s t ^ ^ 1078
CANADIAN LAf^GUAGc-r
OaioaUassa: 1 vk. $10.00,6 kk. $5^
^ Skk.$3JW
mAITSBINHAT:
USA:a: 1 vk. $11.00. « kk.^:76
1 vk. $ i m O kk. «0.35
Ministed Greene
Canadan voinm- ja resurssimipiistari^^^^^ Greene on hyvä
esiintyjä? Ääkettäin esitetyssä CBC:n ohjemassa mr. Greene
sanoi, että Canadaa ön USA:n taholta paiaioatettu myymääai
voimalähteitään Yhdysvaltain manopoleille; että USA:ila on
niin paJjoA voimavaroja kudai- se tarvits^eQqji ja että koko
Canadan vojjjiavaroja koskeva ky^ytöy^ riippuiii hinnoiistä.
Canadan voima on haflvemipaa. Voimimefco me, samoi mr.
Greene, muuttaa nämä vöianaiyärat raJha&si iai ulkomaöaiiya-:
kiutaiksi?
NDP:n johtaja T . C . Douglas on leimannut, ja oikeute­tusti,
koko hommam maamime resisrssäen konikaupaksi.
kohservaitiivi^i jolhtaija Staöifield on puolestaan saiostuvainen
Näyttää siltä, että näan rakennetaan näyttämö, jönlka
kautta tullaan myymään Caaiadan^^^l^ <wmen por-variemme
toimesta Vuosikyntimeniäooakäyrty^i^ takanai
suoritettua kauppaa. Nämä ovat olhjefania, joiden avulla on
saatu aikaan nyt Canadassai vallitseva suuri työttömyys, va-kiaiva
asuntokriisi,; puuitteellinm terveyähuölto ja vajafvainen
sosiaatUhudtosysteenii- olhjelniia jotka ovat paflcottaneet viisi
miljoonaa canadaladsta elämään köj^yysrajan 'alapuolella ja
dhjdmia, jottopiakoittavat farmareita jättäimäsai -maansa
mahoksi eli kesannolle.
Kaikissa Canadan resursseja koskevissa kaupoissa tulisi
ehdottomasti, säilyttää Canadan' omistusoikeus niihin ja eri-j
koisösti' vesivaroihin. Näillä perusteilla Canadan kehittämis­suunnitelmat
tulisivat antamaan ttflevadsuudeasa mahdollisuu­den
uusille sukupolville ja vo&i aikaansaada uusia työpalk­koja,
koteja sekä jaitkuvasti nousevan elintason canadaHaisille
työläisille.
Nyt olisi jokaisen canadalaisen aika korottaa äänensä
kaikkia kulissien takaisia fcauppoja vastaan ja vaatia halli­tusta
'käsittelemään hionnonrikkauksiamme koskevat kaupat
maamme etujen mukaisesti.
bnpmalistinm ajattelutapa
Uutisissa kerrottiin Mljattaih, että USA:n presidentin vii
rassa ollessaan ammutuQcsi tullut John F. Kennedy haricitsi
Kuuban pääministeri Fidel Castron muihauttamista. Ketnaie-dyn
sanotaan harkinneen Castron murfliaamisefn. mahdolliseksi
ja keskustelleen siitä poliittisten tuttaviensa kanssa sekä ap­rikoineen
mitä poliittisia vadkutulksia Castron muiflialla tulisi
oleniaan.
Nyt voidaan jäädä sidhen käsitykseen, että Castron murhaa
aikeet jätettiin toteuttamatta, koska Kuuban päämiehen mur­halla
olisi voinut oDa negatiiviset jäJkiseuiraukset USAn kan
pitalismille.
Yleisten tietojen pitäisi poistaa kiansojeni mielestä ^^k^
harhakuvitelmat, joita heillä on mahdolliisesti ollut, imperia­lististen
maiden johtajista.
Imperialistit halveksuvat fcaöcendaista demokratiaa, ellei
se tuota heille voittoa. Jos ianperialistit voivat, niin he pois­tavat
viroistaan kaikkien keski- ja etelä-Amerikan maiden
sellaiset hallitukset, jotka eivät anna tukeaan USAn ilmperia-'
listien toimillcf.
Historia on osoittanut runsain mitoin todeksi, että USAn
presidentit, nekin, joiden nimien ympärille on rakennettu
keinotekoinen sädekehä, ovat olleet vahniita päästämään val­loilleen
salamurhaajat. Ja sitten kun Kennedyn suunnitelmat
ajoivat yhteen CIAm suunnitelmien kanssa, niin hän itse
kaatui. salamurhaajan luodista.
Moskovan ja Bonnin äsken alle­kirjoittama
sopimus on tekstin
lyhykkäisyydestä huolimatta
myönnetty kaikkialla historialli-aeksi
ja kSäate^ntekeVftkai. Suur­poliittinen
jäpekulointi on täydes­sä
käynnissä^ Mutta tämän ohella
kaUcki ovat ottaneet puntaroita-wki&
en- kysymyksen, mitä kau­pallisia
ja taloudellisia näköaloja
,avaa Ngyiyostoliiton j a Länsi^Sak-aaia
vfilinen' sopimus. Voimakasta
kasvua ja pitkäjftnteiBtfi ja laa-j
^ yhteistyötä pidetään ilmeise­nä
ei ainoastaan ao. maiden, vaan
myös yleensä idän ja lännen vä­lillä.
Tämä puolestaan edellyttää
turvallisuuden ja rauhan pitkä-jänteiBtä
takaamista Euroopassa.
Sopimuksen lyhyessä esiosassa
on mm. lausuma: ^ VHaluten i l ­maista
sopimuksen muodossa va­kaan
päätöksensä parantaa J a
laajentaa sopimusmaiden välistä
yhteistyötä, taloudelliset suhteet,
tieteelliset ja tekniset ja kulttuu­riyhteydet
mukaan luettuna mo­lempien
osapuolten edun mukai­sesti,
sopimuspuolet sopivat. .
Bonnin virallinen kommentti
asiasta kuului:
"Euroopan turvallisuuden luja
järjestelmä luo objektiivisen mah
dollisuuden ja välttämättömän
välineen yhteisille ponnistuksille
suurten voimataloutta, liikennet­tä,
yiesi- ja ilmatilaa, terveyttä
(^äaötetta vastaan) koskevien
su»nnitelmien toteuttamiseksi,
mikä koituuMkoko maanoean kan­sojen
hyvinvoinnin edistäjw^en
eduksi. Tarkalleen täroä yhteinen
tekijä voi ja täytyy tulla Euroop­palaisen
yhteistyön perustaksi." ;
liFeiivostolBton ja ItaiUan viime
vuoden lopulla solmima maakaasu
teräsputkikauppa ja sitä ennen
Togliiittin autotehdaskauppa oli­vat
merkkinä uuden aikakauden
sarastamisesta. Tätä täydensi
muutamaa kuukautta myöhem­min
Neuvostoliiton ja Länsi-Sak­san
kesken solmittu samansuun­tainen
maakaasu—teräsputki-kauppa.
Tällaisten projektien to­teuttaminen
edellyttää turvalli­suuden
ja pysyvän rauhantilan
tunteen luomista. Näin kommen­toi
eräs englantilainen asiantun­tija
tilannetta, joka on nyt Mos­kovan
ja Bonnin sopimuksella si­netöity.
Tähän asti Länsi-Saksa on saa­vuttanut
suurimmat taloudelliset
menestyksensä lännessä, nimen­omaan
EEJC-maiden puitteissa.
Menestys tällä suunnalla vielä
jatkuu, mutta yhä rajoitetumpa­na.
Sen sijaan LänsirSaksa, joka
on itse asiassa keskieurooppalai­nen
valtio, on ollut neljännesvuo­sisadan
ajan keinotekoisesti ero-
YHTEISTOIMINNASTA
Nimimerkki Justiinan kysymys
on aivan oikein; Miksi eivät Ca­nadan
suomalaiset siirtolaiset sovi
yhdessä toimimaan valistus- ja
kulttuuripyrinnöissä? Jos tietäi­sikin
taudin syyn, olisi varmaan
siihen helppo löytää lääkkeitä.
Tuli tässä mieleeni useitakin
yrityksiä yhteistoimintapyrin-nöistä.
Kerrankin toimittiin tääl­lä
kokolailla yhteisesti toisen
maailmansodan jälkeen Suomi-apu
merkeissä. Oli edustajia eri
seuroista, yhdistyksistä ja kir­koista
ja hyvin me mielestäni yh­dessä
toimittiin . . . mutta, sitten
kun joltakin taholta tuli ehdotus,
että järjestettäisi oikein suuri ja
arvokas ohjelmallinen tilaisuus
Suomen itsenäisyysjuhlana . . .
silloin loppui yhteistoiminta aina­kin
kulttuurillisesti.
Tämän ehdotuksen hyväksyivät
useiden seurojen, kirkkojen ja
järjestöjen ehdokkaat innokkaas­ti,
mutta yksi puheenvuoro mitä­töi
kaiken. Aina tulen muista­maan
tämän edesmenneen henki­lön
sanat: "Emme me voi yhteisiä
juhlia järjestää, sillä juhliin kuu­luu,
aina, varsinkin tämänluontoi-siin,
juhlapuhe. Ja kun meitä täs­sä
nyt on niin monia eri seuroja,
niin tietysti juhliin silloin pitäisi
antaa tilaisuus Suomalaisen Jär­jestön
puhujalle, ja myöskin 'Ca­nadan
suomalaisia' edustavalle
puhujalle, ja koska vielä tänä päi­vänä
Suomen itsenäisyyden histo­ria
tulkitaan kahdella eri tavalla,
on parasta, että emme yhteisesti
juhlia järjestä, juhlikoon jokai­nen
omassa joukossaan". Näin
sai yhden henkilön puheenvuoro
yhteiset yrityksemme mitättö­mäksi/
Onkohan ajat muuttuneet? Ca­nadan
Centennial vuotena Sudbu-ryn
suomalaiset antoivat mainion
esimerkin, mitä yhteistoiminnas­sa
voidaan saada aikaan, ikävä
vaan, että se ei jatkunut. Missä
ovat syyt, mikä olisi tie päästä
yhteisymmärrykseen? Yrityksiä
on tehty . . . nyt tarvittaisi hyviä
neuvoja. — ht.
Dian vain ohimennessä
Canadan hallitus kokoontui viime viöconlopuilla Ottawas-sai.
Hallitus tarkasti nmn asiioita aivan samanlaisella tarkkuu­della
kuin lääkäri, joka määrittelee potilaan terveydentilan
yhdestä sydämenlyönnistä.
Nopeilla laukaisijoilla varustetut kamerat olisivat voineet hänen lähettämistään intiailai-^
napata 'kuvan pääministeri Pierre Elliott Ttudeausta hänen sista tytöistä: Joko-katojlilaiset
saapuessaan hallituksen kokoushuoneeseen Karibianrtneren . papitkin ovat niim huonosti
saarilla viettämältään lomjalta' ja poistuessaan uudelle lo- palkattuja, etta heidän tarvit-malle,
jdfca johti Välimeirelle. Hallituksen kokoontumisesta see hankkia sivutuloja ihmis-ei
jäänyt paljoakaan todisteita jös ei oteta huomioon sitä var kaupalla?
roitusta, että ellei postityöläisten palkk^istaa «xvita 10 päi- Mahtaako katolilaisen kirkon
vän kuluessa, niin silloin hallitus ryhtyy lisätoimenpiteisiin, nunnakahta olla niin vähissä.
Voisikohan täyddliseen nopeuteen idi^ineetkaan parantaa
nir. Trudeaun saavutusta tässä liikemiesmäisessa asiain hoi­dossa?
(Nähdäänkö "viikon tai^lO päivän" kuluttua mitään eri­koista,
sillä silloin pitäisi postikiista olla sovittu? MahtaaBco
Trudeau antaa lausuntonsa tkovaäänosen vahvistamana Otta­vaan
yU lentävästä suihkufeöivaesta?
HYVÄSTI M A A I L MA
Toronto Starin etusivulla oli
laivan kuva ja otsikko: "Kuole­man
laiva matkalla Atlantin valt^i-meren
hautaan". Nyt on sitten se
hermokaasu, jonka yksi pisara voi
tappaa ihmisen, valtameren sy­vyyksissä.
Ja sitä on siellä vuota­vissa
säiliössä niin paljon, että
voidaan kaikki elollinen maan
päällä tappaa neljään kertaan;
Väitteistä huolimatta, että suola­vesi
neutralisoi myrkyn'; ei sitä
varmasti kukaan tiedä, aika tulee
näyttämään mitä tapahtuu; Suuri
vaara on, että merivirrat kuljet­tavat
vähitellen vuosien aikana
tätä myrkkyä kaikkiin valtame­riin,
ja on ihme, että kaikista vas­tustuksista
huolimatta Amerikan
armeijan sallittiin tämä tehdä.
Melkein joka päivä saa lehdistä
lukea tuhoaseista. Kesäkuussa
Yhdysvaltain armeija kaikessa
hiljaisuudessa upotti maahan,
North Dakotassa ihan Canadan
rajan lähelle 10 Minuteman-oh-justa,
joissa on jokaisessa kolme
ydinasetta, tähdättynä kolmeen
eri kaukosuuntaan^ jotka voidaan
räjäyttää tietokoneilla. Ja Yhdys­valloilla
on päämääränä lähitule­vaisuudessa
asettaa näitä tuho­aseita
500, useita Canadan rajalle.
Joka paikassa maailmassa on kil­pailu
yhä uusien, yhä suurempien
ydinaseiden valmistamiseen. Ei se
ole ihme, että nuorison keskuu-dessakin
on niin paljon levotto­muutta,
siliä tulevaisuus on epä­varma.
Jos emme kaikki yhdisty
rauhanvoimien kanssa toimimaan
ja toimimaan tarmokkaasti, voim­me
sitten vaan yksinkertaisesti
sanoa "hyvästi maailma". — Heta.
tettiUia' eräistä luOnnoIllBimmista
markkinoista, jotifea. ovat Itä-Äu-roopäflBa.
ToisaaltaNeuvostolli-ton
ja muiden litfi-Euroopaa ac^
sialististen maiden eräät luonnol-lisimmat
ja edullisimmat nxvp^^
nat ovat Länsi-Euroopan mäissä.
Englantilainen Financial Tim.es
mainitsee muutamia esimerkkejä,
Baijeri on ollut miltei kokonaan
suljettu pois Itä-Euroopan luon­nollisilta
markkinoilta. Länsi-
Saksan valtion omistama jättiläis
mainen hiili- ja teräsyht^ä
Sal2gitter rakennettiin aikoinaan
vanhan Saksan sydämeen; Nyt se
on muutaman kilometrin päässä
Saksan DeSttiokraattisen" Täteval-lan
rajasta. Yhtiö on tuottanut
voittoa korkeasuhdanteen aikana.
Mutta kun tulee huono aika; mis­tä
muualta on helpommin löydetf-tävissä
markkinoita kuin idästä,
jotka ovat käden ulottuvilla. Ham
purin satama, jonka olemassaolo
perustuu valtaosaltaan ns. tran-sitotavarakuljetuksiin,
käsitteli
idän ja lännen kaupasta vuonna
1936 7.6 miljoonaa tonnia tava­raa.
Nyt käsitelty tavaramäärä
on vain alle puolet tästä, vaikka
maailmankauppa on suuresti laa­jentunut
tuosta ajasta. Hampuri
voi ottaa uusissa oloissa entistä
menestyksellisemmän paikan idän
ja lännen tavaraliikenteen välit­täjänä.
Länsi-Berlini "kukoistaa"
todellisuudessa vain liittohallituk
sen suurien tukipalkkioiden va­rassa.
Toisella puolella kaupun­kia
on sen luonnollisen menestyk-
.sen avain. .
Neuvostoliiton suunnattomat
öljy- ja ennen kaikkea maakaasu-varat
sijaitsevat suurelta osalta
Siperiassa. Miksi sijoittaa tänne
uusia suuria tuotantolaitoksia,
Ford afkoo riisiaä
Melbourne. — Fordin autoyhtiö
ilmoitti viime viikolla uuden kan­sainvälisen
yhtiön perustamises­ta.
Yhtiön tarkoitus on aloittaa
erityisesti aasialaisille tarkoite­tun
halvan auton valmistaminen.
Yhtiön nimi on Ford Asia-Paci-fic
and South-Africa Incorpora-ted.
Suunnitelmiin kuuluu van­han
T-Saloon-mallin uuden muo­toilun
valmistus. Auton hinnaksi
on ai-vioitu noin $750.00, kertoi
uuden yhtiön pääjohtaja William
Bourke Melbournessa.
Hän kertoi edelleen, että autos­ta
tulee hyvin yksinkertainen, ko­ko
kan.salle tarkoitettu ja Aasian
oloihin sovellettu malli. Auton
hinnan edullisuus perustuu siihen,
että se on suunniteltu rakennetta­vaksi
ja huollettavaksi halpahinr
laisella työvoimalla.
Uusi yhtiö valvoo Fordin koko
tuotantoa Australiassa. Etelä-
Afrikassa, Uudessa Seelannissa,
Filippiineillä ja Singaporessa.
joiden tuotteet olisi kuitenkin
Iralj^ttavapltlteiön matkojen'^
kaa maalKnanroarkkinoirie. J^h
edullisempaa eilriM t&äift.vxM
putkia myöten NeuvostoliUon^uf
roopaopuoleisiin osiin. Itll-Euroö-pan
sosialistisiin maihin ja Länsi-
Eurooppaan. Alkatiaaft tulfemme
lämmittämä ^yös Pariisia Si­periasta
putkia myöten kuljete­tulla
maakaasulla, eräs Neuvosto­liiton
maakaasuasiantuntija lau­sui.
Ja ilmeiseltä vaikuttaa, että
Neuvostoliitto nöjäa Katikö-Si^-
rian luonnonvarojen kehittämi­sessä
ensi sijassa yhteistyöhön
Japanin kanssa.
Muutokset jä kehitys Neuvos­toliiton
ja Länsi-Saksan kaupal­lisissa
ja taldudeUUdaitia «iihteissa
eivät tapahdu kädenkäänteessä,
mutta ' kehityksep suuntaviivat
ovat jö nyt todettavissa. — Libra.
, Bonn. — Tilanne vuokrarinta ,
mail^. käy yliä. tufaoisammak^i(
saa9V»t länsi-saksalaiset lehdf^
jatkuvista vuokrien korotuksia^;
ilmoJlttaessaan. Länsi-Saksan
asuintuotantoministeriön tieto'-'.'
jen mukaan ovat vuokrat kohon­neet
viimeisten 10 vuoden aika-1
na kaksinkertaisiksi. Neue.
Rhein-zeitungin mukaan työtäte­kevät
jotitUyat maksamaan- pair
koin asunnostaan yli 40 prosent­tia
palkastaan. I
Syynä vuokrien kohtuuttomuur
teen on kiinteistö- sekä tontti-keinottelu
ja rakennuskustannus­ten
jatkuva nouseminen. Asuin- .
tuotantoministerin tunnustuksen
mukaan asuu Länsi-Saksassa^ ai>-
nakin 800,000 ihmistä väliaikai-i
sissa parakein ja asuinkelvot­tomissa
rakennuksissa.
Dmitri Gudkov:
K U K A VASTUSTAA?
/Päästyään valtaan Englannin
konservatiivinen hallitus ryhtyi
viipymättä modernisoimaan Bri­tannian
ulkopolitiikkaa. Ennen
kaikkea tarkistettiin suhteet Ete­lä-
Afrikan tasavallan rasistiseen
hallitukseen, jota konservatiivit
ovat kaikesta päätellen taipuvai­sia
pitämään, ansaitseroattomasti
loukattuna. Hallituksen erityistä
tyytymättömyyttä on herättänyt
se tilanne, joka vallitsee aseiden
myynnissä Etelä-Af rikalle., Kuten
tunnettua. Englannin kanta tässä
kysymyksessä johtui labourhalU-tuksen
vuonna 1964 julistamasta
sotatarviketoimituskiellosta.
Ei ole mikään salaisuus, että
vientikiellosta huolimatta englan­tilaisten
toiminimien ja Etelä-
Afrikan tasavallan sotaministe-riön
väliset suhteet ovat pysyneet
ennallaan. Mutta sen jälkeen kun
Englannin oli pakko luopua eräis­tä
suurista asetilauksistaan Etelä
Afrikassa, tilanne alkoi vaikuttaa
ulkonaisesti sangen suotuisalta.
Kukaan ei voinut suoranaisesti
syyttää Englannin hallitusta siitä,
että se aseistaa Etelä-Afrikan ta­savallan
rasistista hallitusta. Sii­tä
huolimatta konservatiivien
päästyä valtaan hallituksen en­simmäisissä
istunnoissa päätettiin
muuttaa Englannin virallista kan­taa
ja lisätä asetoimituksia Ete­lä-
Afrikkaan.
Englannin hallituksen kannan^-
muutoksen voimme selittää vain
sillä, että konservatiivit aikovat
labourilaisia avoimemmin noudat­taa
imperialistista linjaa ulkopo­litiikassa.
Puhuessaan parlamen­tissa
Englannin ulkoministeri sir
Alec Douglas-Home sanoi suo­raan,
että asetoimitusten aloitta­minen
jälleen Etelä-Afrikan tasa-
^'Joulun" avufttajille
Vanhojen perinteiden mukaan hyvissä ajoin ennen jou­lua
ilmestyvän Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten yh­teiseen
"Joulu"-julkaisuun halutaan avustajien kirjoituksia
ja niihin liittyviä kuvia. Lyhyet novellit, kertomukset, muis­telmat,
runot ja käännöksetkin ovat lämpimästi tervetullei­ta.
Kuvat — käytettäväksi hyväksyttävät ja syystä tai toi-
.sesta käyttämättä jäiivät — palautetaan pyynnön perus­teella
luhettäjille.
Olkaa ystävällisiä ja lähettäkää avustuksenne mahdol­lisimman
aikaisin, ja viimeistiiän lokakuun 5 päivään men­nessä.
:,• •
Etukäteen arvostetusta avu.stuksesta kiittäen,
"Joulun" toimitus
Box 69, Sudbury, Ont.
valtaan vastaa myös Englannin
itsensä etuja. On tietysti helppo
arvata, että Englannin etujen ta­kana
piilevät tässä tapauksessa
nsaan hallitsevien piirien edut.
Ekiglannin imperialistit tarvit- '
sevat Etelä-Af rikkaa sotilastuki-kohdakseen
valvoakseen niitä tär-.
keitä merireittejä, jotka kulkevat
Etelä-Afrikan rannikon ympäri.
Englannin ja Etelä-Afrikan tasa-'
vallan yhteistyö tässä kysymyk­sessä
on määritelty erityisessä
Simonstovvnin sopimuksessa. Sitä
paitsi Britannia tarvitsee rasisti-hallituksen
sotakoneistoa Etelä-
Afrikan kansallisen vapautusUik- '.
keen tukahduttamiseen. Ja vih­doin
Englannin monopolit ovat
sangen kiinnostuneita . säilytta- ;
mään kiinteät taloudelliset suh­teet
Etelä-Af rikan tasavaltaan,
jotka Etelä-Afrikan afrikkalaista '
väestöä ja sen työtä riistämällä
saavat suuria voittoja.
Vaatiessaan konservatiiveja tu­kemaan
enemmän Etelä-Afrikan
tasavaltaa brittiläiset hallitsevat
piirit noudattavat periaatetta, et­tä
se joka maksaa, saa myös vali­ta
musiikin. Y l i puolet konserva­tiivisen
puolueen vaalirahaston
varoista saatiin konserneilta, jofl- '
la on haaraliikkeitä Etelä-Afri­kassa.
Nämä yhtymät jos mit­kään
ovat kiinnostuneita säilyt­tämään
suotuisan investointi-il­maston
J^telä-Airikassa. Konser­vatiivisen
hallituksen ei muuten
tarvinnut kauan empiä määritel­lessään
myöhempien suhteiden
kohtalon Etelä-Af rikan osalta.
18 :sta hallituksen jäsenestä kah- _
deksan toimi yhtiöissä, joilla on ^
kiinteät taloussuhteet Etelä-Afri- i
kan tasavaltaan. Päästyään hai- ;
litukseen he ovat väliaikaisesti •:
luopuneet johtajanviroistaan mut- *
ta eivät suinkaan osakepapereis- -
taan... , ...:;
Englannin sotateollisuusmono- .
polit kiinnittävät erityisiä toivei- ;
ta asetoimitusten lisäämiseen •.
Etelä-Afrikkaan; Asekauppiaat ;
aavistelevat suuria voittoja. Ky­symys
on siitä, että Etelä-Af rik­ka
tuottaa tavallisia ampuma- :
aseita itse. Siksi se lentokone- ja ,
elektroniikkatehtaiden sekä laiva-veistämöiden
suureksi iloksi , oh
tehnyt Englannissa suuria lento- •
kone- ja sota-alustilauksia. Eräi- -
den arvioiden mukaan Englanti
toimittaa Etelä-Afrikalle 4—5
vuoden kuluessa näitä taisteluko- ;
neita ainakin 15(KmiljoOHan pun-
(Jatkuu sivulla 4)
PÄIVÄN PAKINA
SISSIT JA USÄ:n KEHITYSAPU
E4>ävannalta näytti
'että nunnaluostairien on tur­vauduttava
renesanssi-iaikaisiin
temppuihin vielä näin atomijv
kaudellakin? Kaikillehan on
tuttua miten renesähssiaika-kaudella
katolilainen kirkko
pystyi esimerkiksi antamaan
tekemättömätikin synnit anteek
si, kun vain syntiin sitten myö­hemmin
lankeavalla henkilöllä
oli tarpeeksi rahaa.
KatolilaisCTi kirkon historia
on tunnettu ra)hankäytöstä ja
näyttää ilmeiseltä, että rahaa
Alkuviilkol]ja< levisi EnooopaiBta tieto/ että iPOomakifikatoU^
laiset nunnaluostarit ovat ostaöaet intialaisia tyttöjä, koska
luostaireissa on puute nunniksi aikovista naisista.
Uutinen sai vahvisrtuksen ditä kun Vatacaanin silmääte­kevät
pitivät sunnuntaina hätätilafcokouksen yrittääkseen il- käytetään edelleenkin silloin
meisesti peitellä tätä orjakaitBppagffi viittaava ihJmiskafiippaa, kun ei enää sumutuskeinot
fotsk nunnaluostarien sanotaan harjoittaneen' jo useanvnan vuo­den
ajan.
Tyttöjen kauppaa Ifcoskevasta tiodosta ei voi pääMä muu-,
hun käsitykseen kuin siihen, että ei taida se aumnlenkaani
elämä oOia ruusuilla tanssimistia, sillä Pireihzessavltaliasea si­jaitsevasta
«räästä luostarista jouduttifai ktajettamaan yksi
Intiasta ostetut takaifan k)otImaiahänsai sen jäKkeen
fcun tyttö oU kärsinyt m i e ^
Mutta Ikiauppaa tehdpn kaijkella
vaallineh voima. Firenzessä sijaitseva ej:^ toinen mjnmaluos-tari
oli maksanut Ihtlajisa toimivalle eräälle papHle $7,200 sä muodossaan pysyminen;
ei
auta. Toivottavaa kuitenkin
pljsl, että fcaitölllaiseri kirkon
tä'ilaiset edesottamukset saisi
yat nopean lopun, sillä eletään­hän
nyt 1900-luvUn loppupuo­liskoa
eikä 1300-^luvulla.
Jos katolilaisen kirkon nun-nakunnan
(jatkuvuus riippuu
ihmiskauipoista ,niin epävar­malta
näylAää kirkon nykyises-
Uruguayn salaisen poliisin en­tinen
päällikkö Alejandro Otero
kertoi viime viikolla eräälle bra
silialaiselle lehdelle, että Uru­guayn
kansallisen vapautusliik­keen
Tupamarosin surmaama
amerikkalainen Daniel Mitrior
ne oli provosoinut oman kuo­lemansa
käyttämällä väkivaltaa
ja kidutusta Tupamarosin tu­kahduttamiseksi;
Mitrlonen tapaus antaa lisä­valaistusta
USA: n käyttämiin
menettelytapoihin taistelussaan
latinalaisen Amerikan sissiliik­keitä
vastaan. Sissitoiminnan
painopiste on nyt muuttunut" la
tinalaiscssa Amerikassa maaseu
dulta kaupunkeihin. Uruguayn
lisäksi on varsinkin Brasiliassa
ja Argentiinassa lisääntynyt
kaupunkilaississien toiminta
huomattavassa mitassa. Samal­la
ovat myös muuttuneet USAn
käyttämät menetelmät,
Maaseutusisslen . torjuntaan
USA -on osallistunut eri mais-maan
johtaneen kampanjan oli
suunnitellut CIA:n miehet, jo­ten
amerikkalaiset osallistuvat
itsekin' sissien kontrolli- ja tor-juntatoimiiri
latinalaisen Ame­rikan
eri maissa.
. Kaupunkilaississien toiminnan
lisääntyminen on nyt saanut
USA: n vastavallankumousstra-teglt
kiinnittämään päähuomion
sa poliisivoimiin. Kuuluisaksi
tulleen latinalaisen Amerikan
kiertueensa jälkeen kuvernööri
Nelson Rockefeller ilmoitti ra­portissaan,
presidentti Nixonil­le,
että on USA:n etujen mu­kaista
vahvistaa latinalaisen
Amerikan poliisivoimia. Epäile­mättä
Rockefeller teki rapor­tin
omakohtaisten havaintojen­sa
perusteella. Ainoastaan Pa­raguayssa
ja Haitissa riittivät
poliisivoimat suojelemaan Roc-,
kefelleriä mielenosoituksilta.
Tämän vuoksi hän ilmeisesti :
ehdottikin, että "maanosan so­tilas-
ja poliisivoimien koulu-sa,
sekä suoralla taistelutoimin- tusta iäajennettaisiin jä syven-nalla,
että kouluttamalla upr
seeroja: USA:n erikoisjoukkojen
eli vihreitten barettien slssien-torjuntakoulussa,
USA:h hallit­semalla
Panaman kauavavyö-hykkeellä.
Myös Uruguay on
lähettänyt miehiä tähän kou­lutin.
Guatemalassa on esimer­kiksi
suoritettu napalrhipommi-tuksla
ja Che Guevaran kuole-nettälsiln"
entistä enemmän.
Tämäntyyppinen "kehitysapu"
annetaan USÄ:n kansainvälisen
kehltysaputolmiston AIDn kaut
ta ja se vie suuren osan ra­hoista,
joilla . AID:n pitäisi
^edistää "sosiaalisia uudistuksia"
latinalaisen Amerikan mäissä.
' Panamassa tapahtuvan polli-slpäällystön
koulutustoiminnan
lisäksi lähetetään latinalaisen
Amerikan maihin "yleisen tur­vallisuuden
neuvonantajia" an­tamaan
virka-apua paikan pääl­lä.
Jo vuonna 1968 näitä "neu­vonantajia'
'oli virallisten tie­tojen
mukaan noin 100 latina­laisen
Amerikan eri maissa.
Nyt voidaan hyvällä syyllä
olettaa -,että näiden "neuvonan­tajien'
'lukumäärä on lisäänty­nyt
vähintään samassa„suhtees-sa
kuin sissienkin toiminta kau-punkipai
koissa.
Tähän Yhdysvaltain apuun
kuuluvat koulutuksen ohella l i ­säksi
erilaiset mellakkatorjunta-välineet
ja ajoneuvot. USA:n
sormet ovat olleet myös luo­massa
latinalaisen Amerikan eri
maiden nykyaikaisia tiedustelu­palveluja.
Näihin AID:n neuvonantajien
joukkoon lukeutui myös Mitri-one,
joka oli hankkinut käytän­nön
kokemusta toimiessaan v .i
1960—67 Brasilian poliisin
"yleiseni turvallisuuden heuvon-antajana."
Tiedossa ei kuitenkaan ole
kuinka paljon Mitrione vaikutti
Brasilian poliisin pahamainei-isiin
menetelmiin, joita poliisit
käyttävät hallituksen vastusta­jia
kohtaan. Varsjnkin kaupun­kien
poliisit ovat Braalliasaa
tulleet tunnetuiksi ns. "yöllä
toimivista poiatolilgoiBtaan".
Näiden yöllä toimivien tappo-;
ryhmien sanotaan murhaavan
alamaailman tai toisin sanoen
järjestäytyneen rikosliigan jä­seniä,
mutta yhtä hyvällä syyl- •
lä voidaan olettaa, että tämä ^
tapporyhmä tekee myös harven-"
nusta hallitusta vastustavien
piirien sisällä.
Uruguayssa Mitrione ryhtyi;
salaisen poliisin neuvonantaja­na
ollessaan käyttämään "väki­valtaisia
tukahduttamiskeinoja
ja kidutusta", salaisen poliisin,
entisen päällikön Oteron sano­jen
mukaan.
Mutta kun salaisen poliisin .
päällikkö ei hyväksynyt näitä
keinoja sai Mitrione lähteä pai­kaltaan.
Tämäkin osoittaa mis­sä
määrin latinalaisen Ameri- •
kan poliisivoimat ovat USA:n
vaikutuksen alaisena.
Tällä viikolla on Uruguayssa ;
ollut käynnissä laajat etsinnät
Tupamarosin sissien kiinni saa- ;
miseksi, sillä sisseillä on edel- >^
leen panttivankina brasilialai- ,
nen diplomaatti ja amerikka­lainen
"mäatalousneuvonanta-:
j a " . Nähtäväksi jää käykö näi- >
den panttivankien samoin kuin*
Mitrlonen, vai öuostuuko U r u - '
guayn hallitus luovuttamaan •
sissien vaatimat 183 poliittista
• vankia. ; •
Ilmeiseltä, näyttää se, että el- -
tei Uruguayn hallitus vapauta •
vankeja, niin panttivangit ta- r
paavat kohtalonsa, sillä slsseil--
lä ei ole mitään menetettfi- r
vää, vaan kaikki voitettava-i"
naan^'— Nyrkki,
/