Vapaus, May 4, 1968

              Sivu'2 Lauantai, toutoolk. 4 p . . ~ Saturdlay, May 4, 1968
V A P A U S LIBERTYV
INDEPENDENT LABOR OftGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlshed Nov. 6. 1911
, ^ y i U | h " y V . EKLUND ^ MANAOKRi « . SUKSI
;!Mf;YvVif, ^ OFFICE ANOd5DiTORiAi.i)ft74-4Z64
tfubilsnetf'tfirice weelUy: iniesdays, Thursdaya and SaturdaysOy Vapaus
PubliehUtg Co. Llmitedi 1IOO-IO2 E lm St. West, Sudhury, Ontario, C a n a ^
m i l i n g adäsessriBox:^
•:'V;'<Mt»*ftiaing rates upon application, translatlon Iree of ehaTg«
\^liHaöä a» second class mall by the Poat Office Department. Ottawa,
•.M >ic..i'in.(;;^ and for payment of; postage-ln cash
^ CANADIAN LÄNGUAGE-PRESS
riLAUSHINNAT
m i m (}lek.$525 :USA:n,
l i k 11.80. :6Hk.
Muistikuva vuoddtä 1933:
VAALIT LAPl^A^iAfCIEN VARJOSSA
VaardBista 8e9dkaikqMitiikkaa
'Kaikista vetooinulkBista ja varoitulflsista huolimaitta Israel
äikoö jiärjfestää tämän viikon lauantaäna: (toukok. 4 pnä) 20-
vuötispäivähsä sotilaisparaatin Jordanille kuuluvaan Jerusale­min'kaupunginosaan,
mi'tä-se pitää .'imdiitetftynä, kesäkuun s^
tavttititonsa perusteella YKai päätöksiä ja maadihnan ykistä
mielipidettä uihmaiten.
Arabimaat pitävät 'tätä midenosoituksellista toimenpidet­tä
osoituksena siitä fettä Israel rei laädkaan luopua laittomasti
miethittäimistääin.alueista, puihin siitä, että se suos­tuisi
kunnialliseen ja hyväksytrtävään raulhansopimukseen.
Viitaiten isiihen tosiasiaan, että Israelin jatkuvat hyötöfiäylkset
Jördiania ja muita aiaibimaita «vastaan on nostattanut miltei
ylipääsemättömiä esteitä YK:n pääsititeeri U Thantin' puo-
Itesita Keski-idässä rauhan hyväksi työskeroteLevän ruptsalai-
SBii dipliomäatim, Gunnar Jairingin tielle, /Egy5>tin »presidentti
Abdel Nasser sanoi aafcuviikoUa sotavoimiensaupseereiOle pi-tömämsä
puheen yhte3^essä," että uusi sota Israelia vastaan
näyttää välttämättömyydeltä.
Ilmeistä onkin, että jos Israel ei nyt pian kuuntele jär­jen
ääntä ja lopeta' sotaista esiintymistään ' araibimaita' vas­taan,
se joutuu siitä lopulta maksamaan kalliin hinnan, sillä
selvää cn, että arabimailla tulee itulevaisuud«ssa olemaan niin
sotilaalilisesti. kuin taloudellisesti ja poliittisestikin monin
kerroin suuremmat voimat kuin Israelilla.
Sanotaan, että kaakun laatu todetaan syödessä. Näin on
talpahtuimassa myös Israelin hyökkäysohjelman suhteen. Mo­nen
monitiiiset sellaisetkin länsilehdfit — Toronton aamuleh­ti
mukaanluettuna — jotka kesäikuussa antoivat avoimen tu­kensa
Israelin hyökkäykselle arabimaita vasrtaan, joutuvat
nyt toteamaan, että Israel aiheuttaa ystävilleen pettymyksiä
pettymysten jälkeen.
Israel on kieltäytynytt toteuttamastai YK:n -turvallisuus-rieuvoston
päätöksiä asevoimiensa pois vetämiseksi miehite­tyiltä
alueilta; Isra-el on järjestänyt toistumiseen uusia hyök­käyksiä
arabirriäita, viimeksi Jiordaniaa vastaan muka "kos-tdtioiimenpiteinä"
väitettyjen arabisissien toiminnasta. Israel
on todella saattanut Gunnar Jarringin aseman ja mahdolli­suudet
vähintään kyseenalaiseen ahmaan.
Ja kaiken tämän jälkeen, vastoin YKm./turvalUsuusn^
voston päätöstä ja monien länsimaisten ystäviensä vetoomuk­sia,
Israel aikoo nyt järjestää 20-vuotispäivänsä sotilasparaa­tin
Jerusalemin vanhaan kaupunginosaan^ minkä se on lait­tomasti
miehittänyt.
"Tilanne on selvästi niin suuressa räjähdysvaarassa, että
kukakin, joka haluaa estää uuden räjähdyksen. talpahtumisen
lähi-idässä, ei halua ryhtyä mihinkään toimenpiteeseen mikä
provosoi selkkauksen, joka laukaisee ladaitim pyssyn" sanoi
Toronton Globe and Mail lehti ikeskiviikkona ja Msäsi:
. "Tässä on 'tu'lossa' vuosijuhla, 'mitä Israelin ystävät seu­raavat
tyrmistyn'einä ja suruissaan,"
Kuten sanottu, YK:n turvallisuusneuvosto on yksimieli­sesti
vaatinult, että Israelin täytyy luopua tästä .mielettömästä
paraatiaikeesta, mutta voittonsa hurmasta juopuneet Israelin
johtarjait haluavat ilmeisesti lyödä lopullisen pisteen kaikille
puheille Israelin "rauhanrakkaudesta".
Ejuiätys ^^puolueettomuudessa"
Keakiviikifcoilitaisten 'uutistietojen nvukaan Yhdysvaltain
hallitus oli jalomielisesti hyväksynyt Indonesian ehdotuksen,
että alustavat keskustelut rauhanneuvottelujen aloittamiseksi
Pohjois-Vietnamin ja Yhdysvaltain välillä, pidöttäisiin jonkin
indonesialaisen sotalaivan kannella Tonkinin lahdella.
Mutta, sanottiin AP:n Waishingtonin uutisessa, USA
"hämmästyisi jos Hanoi hyväksyisi tämän ehdotuksen" hyl-jättyään
aiemmin Yhdysvaltain ehdotuksen, e(ttä nämä kes-kustelut
järjestettäisiin Indonesian pääkaupun'kiin,.Jakartaan.
Indonesian ulkoministeri Adam Malik anitoi vihjeen, että
asiasta on tiedoitettu etuikäteen AVaishingtoniMe ja ehkä Ha­noillekin,
ja hän esitti; että Indonesia on valmis lähettämään
Pohjois-Vietnamin jia Kiinanmeren välillä olevalle Tonkindm
lahdelle keskustelujen pitopaikaksi indonesialaisen sotalaivan;
Tervehtien ikihyvästi tätä esitystä, USAn presidentti
Johnsonin kerrotaan sanoneen, että "puolueettoman^ maan lai­va
puolueettomalla merellä olisi yihtä hyvä kokoontumispaik­ka
'kuin mikä tahansa."
Tämän johdosta on vain syytä kysyä kuinka "puoluecston"
paikka se on ja minkälaista "puolueettomuutta" Washington
tässä yhteydessä hailuiaia? —
Kieltäytyessään hyväksymästä Pohjois-Vietnamin ehdotta­mia
joko Kambodzhan 'tai PUolan pääkaupuinlkeja kohtaamis­paikoiksi,
presidentti Johnson on esittänyt neuvottelupaikalle
seuraavat neljä ehtoa:
Että se on puolueettomassa ilmapiirissä; että sieltä on
riittävät tiedonantomahdollisuudet; että siellä kaikkien"" mai-"
deh .uutispalvelulla on täydet vapaiudet, ja että sinne voivat
tulla kaikki asiaan kiintyneiden maiden edustajat.
. Miten nämä "puolueettomuuteen" perustuvalt kelpoisuus-vaaTMlikset
sopivat Indonesian söta;l'a'ivalla mahdollisesti käy-'
taviin alustaviin keskusteluihin?
M^nie on jatkuvasti väitetty, että Yhdysvaltain likainen
sotai;5¥i?a^tä Vietnamin kansaa vastaan kohdistuiu todellisuu-dessa^
iSiinaa vastaan. Tatikoitus on tämän version muikaan pi­tää
Viötnamin kansaa vain pelinaippulana, jotta voillaisiin "es­tää
Kiinan laaijenemismahdollisuudet", kuten .Washington on
lujkemaittomia kertoja julistanut.
Tältä pohjalta, siis nimenomaan yhdysvaltallaisellia näkö­kannalta.
katsoen Kiinan tonsantasavalta on "aisiaan kiintynyt
rtiaa, jonka tulisi saada vapaasti lähettää edustajansa neuvot­telupaikalle."
• Mutta Kiinan ja Indonesiani väliset diplomaattisuhlieet u-
VatHhojen arkistojen kätköiltä,
lläytyi /mielenkiintoinen sMlaki^
•—• ote 'Suonenjoen "kunnallisvaa-llen
keskusvaalilautakunnan ko-,
kouksen pöytäkirjasta lokakuun
18 jJäivöltä V. 1933. ?PöytäkirJflii
midtaan kokouliseen osallistuivat
lautakunnan puheenjohtaja J; P.
Heikkinen, varapuheenJohtaJa^Esa
Vainlkainien sekä jäsenet Sakari
Rossi, Elias Vcisterinen ja :NiiIo
Kortemäki. Kokouksessa^ käsitel­tiin
vaaleihin .osallistuvien valit-sijamiesyhdlstysten
jSttämSt eh­dokaslistat
ja päätettiin nUden
kohtalosta.
Pöytäkirjan ote jatkuu:
" L i s t a n:o 14. Tuomainen iKalle,
tilallinen;- Riipinen Milcto, 'pienti­lallinen;
Koivistoinen Juho, työmies;
Markkanen Gabriel, pientilallinen;
Konttinen Juho, pientilallinen; Ne­nonen
Aatu, pientilaUinen; asiamies
Esa Vepsäläinen.
jonka ehdokaslistan keskuslauta­kunta
pääifcti yksimielisesiti hylätä
nojautumalla kunnallisvaalien 12
§ : n ' 4 'mom. säännöksiin syystä, että
ehdokas Kusti Jalkanen on ollut v.
1930 Suonenjoen kunnallisvaaleissa
koinmunistisen ryhmän edustajaeh-dokas
n:o 17.
Hylätyt listat n:ot 12, 14, 19 ja
20 alistetaan Kuopion läänin Maa­herran
ratkaistaviikfii, sekä ilmoite­taan
pöytäkirjaotteella kyseellisten
llstain aslaraiehille lain säätämässä
järjestyksessä."
MIKSI LISTAiT «VLXmiN
Pöytäkirjan •miricaan keskusvaali­lautakunta
iiylkasi mainitulla .syyllä
kaikki työläisten ehdokaslistat; Por­variston,
diktatuuriin perustuvan
"kommunistipykälän" nojalla saivat
f>ri kuntien keskusvaalilautakunnat
täysin mielivaltaisesti hylätä kaikki
ne ehdokaslistat, joiden ne katsoivat
vaarantavan porvarien omien eh­dokkaiden
valituksitulon.
Eikä tässä vielä kaikki. Jo yrityk­setkin
työläisten valitsijayhdistysten
perustamiseksi leimattiin silloin
laittomaksi j a "ohraaan" miehet
usutettiin kimppuun pienimmästä­k
in syystä. Tämän vuoksi joutuivat
työläiset j a pienviljelijät eri kun­nissa
noudattamaan äärimmäistä
varovaisuutta saadakseen valitsija­yhdistykset
perustetuiksi, niille
riittävän määrän allekirjoittajia ja
paperit jätetyiksi keskusvaalilauta­kunnille.
Mutta seuratkaamme tuon lista
n:o 14 vaiheita valitsijayhdistyksen
perustamisesta alkaen.
— Lapuanliikkeen pahimpana ai­kana
v. 1930-^33 oli kunnallisvaa­leihin
valmistautuminen työläisille
j a pienviljelijöille äärimmäisen vai­keata,
kertoi silloisissa vaalivalmis­teluissa
mukana ollut veteraanitove-r
i Iisakki Manninen, T Syksyllä v.
1930 lapuanliikkeen painostuksesta
häädettiin mm. Suonenjoen kunnan­valtuustolta
10 vasemmistovaltuu-tettua.
Samana syksynä toimeenpan­nuissa
kunnallisvaaleissa tehtiin työ­läisten
taholta sitkeitä yrityksiä
omien valitsijayhdistysten perusta­miseksi,
mutta turhaan. Keskusvaali­lautakunnalle
esitetyt ehdokaslistat
hylättiin armotta. Oli mahdotonta
saada valitsijayhdistysten ehdokas­listoille
sellaisia 'henkilöitä, joita ei
keskusvaalilautakunan taholta lei­mattu
kommunisteiksi. Niinpä sitten
lapualaiskauden ensimmäisissä vaa­leissa
t u l i k in valituksi puhdas por­varillinen
kunnanvaltuusto Suonen­joelle.
V A A L I V A L M I S T E L U T
" M A A N A L L A"
Seuraavat kunnallisvaalit' pidet­tiin
v. 1933 syksyllä. Lapualaislait
olivat vielä voimassa; Pula j a taan­tumus
rehottivat. Työläisten valmis­tautuminen
kunnallisvaaleihin nousi
esille entistä polttavampana. Tilan­ne
oli vaikea, mutta yrittää (täytyi.
Valtustoon piti saada työväen edus-taijia,
mutta miten. Julkinen järjes­tötoiminta
«li kielletty. Harvat us­kalsivat
avoimesti edes pohtia näitä
kysymyksiä. Sen vuoksi järjestö- ja
vaalitoiminnan tuli tapahtua salai­sesti..'
— Eräänä sunnuntaina elokuun
lopulla V . 1933 sain kuitsun tulla l i s -
vedelle neuvottelemaan vaaliasiois-ta,
jatkoi toveri Manninen; Noudatin
kutsua. Kokous pidettiin erään i i s -
veteläisen (toverin luona. Meitä oli'
6—7 heiiikilöä.
Olimme yksimielisiä siitä, että
vaaleihin o l i ehdoltomasti osallistut­tava.
Tätä tarkoitusta varten pää­timme
perustaa kunnan alueelle
kolme valitsijayhdistystä:, lisvedel
le, Suonenjoelle ja Itä-Suonenjoelle,
Sovimme myös periaatteessa siitä,
millaisia henkilöitä; näille , listoille
otetaan saadaksemme ne keskus­vaalilautakunnassa
hyväksytyiksi.
1) heidän tuli olla myötämielisiä
työväenliikkeen asialle,
2) heillä täytyi olla kunnallinen
äänioikeus,.
3) heillä täytyi olla kahden edel­lisen
vuoden kunnallisvei-ot maksetr
luina. • .>.
Näiden periaatteiden pohjalta
annettiin itse kullekin tehtäväksi va­litsijayhdistyksen
~ perustaminen.
Minun tehtäväkseni jäi valitsijayh­distyksen
perustaminen Itä-Suonen­joelle.
Seuraava kysymys eli,mistä sai­simme
huomiota herättämättä välit:
sijayhdistyksille perustamiskaavak-keita.
Hai-kittuamme asiaa sovimme
siitä, että minä noudan ne Kuopios­ta.
Matkalla mielin, miten voisin sil­loisissa
oloissa noutaa kolmet asia­paperit,
sillä' meikäläisten liikkeitä
pidettiin tarkasti silmällä. Kuopioon
saavuf.uani menin sosdem puolueen
piiritoimistoon j a pyysih tarvittavat
kaavsldceet, kosfka 'heillä oh ensi
;?unnuntaina valitsijayhdistysten pe­rustamiskokoukset".
Minua pidettiin
ilmeisesti sosiailidemokraattina-ja i l ­man
kyselyjä sain tarvittavat pape­rit.
Piirisihteerinä o l i , E m i l Putko­nen,
jcflta lisäksi antoi ohjeita valit­sijayhdistysten
perustamisesta. Hän
kiitti minua kädestä pitSen ja toi­votti
menestystä vaalivalmisteluissa;
Sosialide(m'Okraateilla oli kokous
mainittuna sunnuntaina, joten piici-sihteeri
yhdisti suoralta kädielfö
käyntini siihen.
Mutta meidän kokoi^csenune oli
lisvedellä. Siellä saimme saamani
asiakirjat. Ensimmäinen tehtäväni
oli nyt kmtsua "-maanalaisert" frytamS
toverini neuvotteluun. Meitä oli v i i s i
henkilöä j a kokous pidettiin eräänä
.«iyysillanaLejnpjvnkylän lähistöllä
sijaitsevassa metsikössä. Syysilta oli
kuitenkin sateinen ja sen vuoksi
siirryimme SaitanraDnalla sijaitse­van
talon saunaan. Tukimme ikku­nat
kylpyvastoilla, sytytijnme kynt­tilänpätkän
j a pidknme mäkisessä
saunassa historiallisen valitsijayh­distyksen
perustamistilaisuuden.
Neuvottelimme ; ehdoQtaslistoiUe
asetettavista henkilöistä aikaisem^
min sovittujen periaatteiden pohjal­ta.
Yö oli jo pitkällä ennen kuin
caimme mieleisemme ehdokaslistan
syntymään. Seuraavana toimenpiteen
(Jatkuu sivulla 3)
Kiiiicm suurvail^^llset
Moskova. — Neuvostoliiton kom
munistipuoluecn johtava^teoreetti-nen
aikakauslehti Kommunist jul­kaisi
tiistaina 4ähiin asti, jyrkim-
-män Mao Tse4ungin arvostelun
pä^ijoitukBesso, 'jossa eritellään
Kiinan nj^kyisten tapahtumien
taustaa. -
K i i n a n kommunistisessa puoluees­sa
ovat alusta alkaen taistelleet i n -
iternationaliatinien marxilainen suun­taus
j a mationalistinen pikkuporva­rillinen
suuntaus. Mao Tse-tungiri
ryhmä ontietoisesti sanoutunut i r ti
marxismi-4eninismistä suurvaltapyr-kimyetensä
takia, kirjoittaa lehti.
"Maon kirjoituksiin sisältyvillä
marxilaisilla käsitteillä on miltei ai­na
kokonaan toinen sisältö, sanoo
lehiti. MaöTptiKuu ptx>letariaatin dik­tatuurista
tarkoittaen omaa. ehdo­tonta
valtaansa. Mao puhuu sosialis­tisesta
demokratiasta tarkoittaen kav
rannäairia ja ihmisen muuttamista
byrokraattisenkoneen ruuviksi. Mao
puhuu imperialismin vastaisesta
taistelusta tarkoittaen koko vapaus­liikkeen
alistamista suurvaltatavoit-teilleen.
L e h t i syyttää Mao Tse-tun-gia
edelleen siitä, että hän vastasi
vuonna 1941 syksyllä kieltävästi ko­minternin
suoraan pyyntöön voim is-taa
taistelua Japania vastaan.
Ensimmäisinä vuosina Kiinan kan
santasavallari muodostamisen jäl­keen
Mao j a hänen ryhmänsä, ottivat
lukuun kansainvälisen sosiali3iftin
kokemukset, mutta kun s u u r in osa
puolueesta piti sitä yhteiskunnan so­sialistisen
uudistamisen > igyqimena,
Maoa jai hänen kann^aji^,«0iJASir
vat ennen kaikkea nationaJi^t^eticär
sitykset, kuten nyt on k ^ y t sel­väksi,
sanotaan kirjoituksessa; He
halusivat käyttää yhtejstyöKS^Neir-vostoliiton
ja m u i d e n " v ^ i j ' ^ ^ a i i^
kanssa saavutettua suur|la;^^stystä
toteuittaakseen hegemomätavtiltteeh-sa.
. 1 ' I I S , .
Kysymys ihmisen kyvystä täsmälliseen a-janmäärittelyyn
kiinnostaa yhä. enemmän
psykologeja ja eri alojen asianttmtijoita. Tut-kimu!
kset siitä, miten aika koetaan eri olo­suhteissa
, (lihasten aktiivisuuden rajoittami­nen,
pitkällinen eristys, yksitoikkoinen ym­päristö)
osoittavat, että ihmisen orientoitu­minen
ajassa muuttuu konkfreettisista ympä­ristötekijöistä
riippuen: aikavälit arvioidaan
joko Uian pitkiksi tai liian lyhyiksi.
Mikä tdhansa aivoissa tapahtuva patologi­nen
prosessi muuttaa ihmisen käsitystä ajas­ta.
Tällaisessa tapauksessa voidaan puhua
"biologisen" tai "aivokellon" koneiston toi­minnan
häiriytymisestä. Jo viime vuosisadal­la
Venäläinen fysiologi Ivan Setsenov mää­ritteli
tämän ajan laskemiseen kykenevän ko­neiston
keskushermoston cminaisuudökBi. . ,
Neuvostoliittolaiset tiedemiehet Leonid Vo-roninin
käsityksen mukaan aivot toimivat
"kellokoneiston" tehtävää suorittaessaan yh­tenäisenä
kortikaalis-subkortikaalisena jär^
jesteLmänä. Ärsyyntymis-: ja turtumisproses-sien
vaihtelut ja niiden väliset jaksot saatta­vat
toimia tässä järjestelmässä "fysiologise­na
kellona".
Luonnollista on, että pitkällisen avaruus­lennon
aikana ulkoisien ärsykkeiden määrän
jyrMsti vähetessä saattaa horjua eikä sub­jektiivinen
a janarvo enää osu yksiin objek­tiivisen
ajanlaskun kanssa. Näissä olosuhteis­sa
saa erityisen' merkityksen tapahtumien vä­liaikainen
johdonmukaisuus, koska - avaruus- .
lentäjien työ' ja lepojärjestelmä poikkeaa
suuresti normaalista.
Avaruuslentojen kehitys on saanut tutki-r
jat kiinnostumaan tästä ongelmasta myös suh­teellisuusteorian
kannalta. On esiniei-kiksi esi­tetty
olettamus, että kahden avaruusaluksen
kiitäessä toisiaan vastaan tarkkailijat (ava­ruuslentäjät),
jotka ovat suhteellisen liikkeen
tilassa, voivat havaita rinnan muiden muu­tosten
kanssa myös poikkeamia kellon kulun
nopeudessa toisella aluksella. Nämä ajalliset
eroavuudöt ovat mahdollisia sen vuoksi, että
avaruus ja aika eivät ole absoluuttisia, toisis­taan
riippumattomia suureita.
Viime vuosina on ilmestynyt joukko tutki­muksia,
jotka on omistettu "ajan paradoksil­le"
biologisten kohteiden kohdalla: Oletetaan,
että suuriin nopeuksiin päästäessä biologiset
prosessit tulevat tapaihtumaan avaruusaluk­sella
hitaammin kuin Maassa. Tämäntapaiset
teoreettiset tutkimukset nostavat esiin jou­kon
ongelmia, joiden ratkaisulla on 'käytän­nön
merkitys pitkien avaruuslentojen menes­tykselliselle
suorittamiselle.
Tässä suiitcessa ansaitsevat osakseen huo­miota
sellaiset tutkimuteet ajan 'kokemisen
selvittämiseksi olosuhteissa, joissa jäljitellään
avaruusaluiksessa oleskelua, mm. eristäytynfei-syyttä
ja xajoibettua liikkumista. Saadut tu­lokset
osoittavat ns. "ympäristötekijöiden"
vaikuttavan säädettyjen ajanjaksojen toistu-misdynaimiikkaan.
Mielenkiintoisia ovat myös (tulokset, jotka
on saatu subjektiivisista ajanmäärittelyistä
eristetyssä tilassa, kun.on puuttunut mahdol­lisuus
kontrolloida ajankulkua kelloista. Rans­kalaiset
luolanfcutkijat ovat saaneet esimer-
' kiksi tuloksia, jotka osoittavat ajantajun ka­toavan
oltaessa maan alla täydessä yksinäi­syydessä.
Niinpä Michel Siffre Umoitti ennen
63i;päiväisen iMÖceen loppumista puhelimitse,
että hänen laskelmiensa mukaan oh elakuiin
20. päivä, vaikka elettiin^ 14. syyskuuta 1962.
Toinen tutkija Antoine Senni' oli hämmästy­nyt,
hun hänelle hänen 122; luolassaolopäivä-nään
2. huhtikuuta 1965 ilmoitettiin kokeen
pian päättyvän. Hänen laskelmiensa mukaan
oli vasta helmikuun 6. päivä.
Englantilainen David Lafferthy, joka saa­vutti
vuonna 1966 maailmanennätyksen maan
alla oleskelussa täydessä yksinäisyydessä
(130 päivää), erehtyi hänkin ajanmäärittelys­sään.
Kun häneltä ennen kokeen päättymistä
tiedusteltiin päivämäärää, hän vastasi 7. hei-näkuuta.
Silloin oli jo elokuun 1. päivä..
Jotta pystyttäisiin menestyksellä selviä­mään
pitkällisistä avaruusleimoista' on erit­täin
tärkeää selvittää ihmisen mahdollisuus
sopeutua orientoitumaan ajassa vuorolrauuen
työrytmin muuttuessa ja eräiden muiden te­kijöiden
vaikuttaessa samanaikaisesti;
NL:ssa onkin tätä silmälläpitäen suoritettu
tutkimus siitä täsmällisyydestä, jolla koehen-ki'löt
pystyvät määrittelemään ajanjaksot 15-
vuoroikautisten -kammokokeiden aikana. Kol­me
koehenkilöä (samat molemmissa kokeis­sa)
joutuivat elämään olosuhteissa, joissa vuo-rokausirytjmi
oli muuttunut, ja imeen, työhön
ja aktiiviseen lepoon varatut, jaksot olivat eri­laiset.
Uneen, aktiiviseen lepoon ja työhön. varat-
"VALLANKUMOUKSiiN - '
SAAVUTUKSET VAARASSA^
Sissisodan aikaisen. poUtitkan dogr
maattinen noudattamiin (..^sosialis­mia
rakennettaessa johti tällä^^lcau-della
katastrofaalisiin, p^^pjnksiib.
Tammikuussa 1961 Kiinan kononu-nistipuolueen
johdon oli:i>akko ryh­tyä
harjoittamaan realistisempaa :
talouspolitiikkaa. Sen;seurauksena
alkoi elpyä myös laajicmpaa .demo­kratiaa
haluavat voimat.,]^on aok- -
loriteetU j a usko hänen erejhtyanftt-tömyyteensä
alkoi samalla...laskea
puolueen piirissä ja kansan keskitti-dessa,
kirjoittaa lehti.
Vastauksena tähän suuntaukseen
alkoi maassa valtiollisen; demokra­tian
kaventaminen, yhteiskuntaelä­män
sotilaallistaminen, armeijan
osuuden lisääminen, kansaOiskiihr
kon lietsominen j a Maon keltin t o i ­mittaminen,
sanotaan kirjoituksessa.
Samaan aikaan alettiin avoimesti
parjata muita sosialistisia ^ naita.
Suoritettiin sotilaallisia provokaati­oita
tavoitteena kansainvälisen 11-/
lanteen kärjistämisen ja esitettiin
vallankumouksellisia tunnuksia.
Näin haluttiin kääntää kansan huo­mio
pois sisäisistä vaikeuksista ja
toteuttaa Maon hegemoniahaaveet.
Kommunistisen liikkeen kansain­välistä
kokousta valmistavan neuvot­telun
aattona julkaistussa kirjoituk­sessa
sanotaan edelleen, että Kiinan
suuren kommunistipuolueen ole­massaolo
on joutunut uhan alaisek­si
ja että vaarassa ovat myös K i i n an
vallankumouksen sosialistiset saavu­tukset,
:
tu kokonaisaika oli mo. enmiissa kokeissa yh­täläinen,
mutta eri ajanjaksojen vuorottelus­sa
oli huomattavia, eroja. Ensimmäisessä ko­keessa
otettiin pohjaksi 24 tuntia uneen, le­poon
ja työhön, mutta toisessa otefttiin käyt­töön
keinotekoinen 18-tuntinen vuorokausi
(6 tuntia uneen, lepoon ja työhön). Jälkim­mäisessä
tapauksessa siis eUntoimintojen pe­rusjaksojen
vuorottelu oli tiheämpää; Tämä
seifck«a antoi mahdoUisuuden havaita eräs koe­henkilöiden
käytöksen muuttumisessa esiinty­vä
perusmomentti.
Koehenkilöiden tarkkailu -ja heidän toimin­tansa
ajanmäärittely osoittivait, että jälkim-mäisessä
kokeessa eräiden operaatioiden suo­ritus
supistui huomattavasti. Ensimmäisessä
(Jatkuu siv. 3)
VIETNAM
V I E T N AM —
RENGAS K E T J U S SA
Vietnamin sota ei, ole erillinen i l -
niiö. Se on näkyvin tulos j a sanalla
verisin osoitus yhtenäisestä kan­sainvälisestä
politiikasta joka kos­kee
viittä maanosaa. Yhdysvaltain
hallitus on osallistunut Guatemalan
ja Indonesian, < Laosin ja Bolivian^
Korean ja Kolumbian, F i l i p p i i n i en
ja Venezuelan, Kongon j a Domini­kaanisen
Tasavallan aseellisiin selk­kauksiin.
Tämä luettelo ei ode täy.
dellinen. Monia -•nuita valtioita hal­litaan
Amerikan lukiessa :sorron,
korruption ja nälän, voimalla. K u ­kaan
ei voi enää tuntea olevansa
tui-vassa, ei Eui:oopassa eikä Y h ­dysvalloissa.
K i r j a i l i ja Hans-Magnus Enzens-berger
kirjeessään, jonka hän jätti
Wesleyan yliopiston rehtoi"ille s i i r ­tyessään
USA:sta Kuubaan, tammi­kuun
30. päivänä 1968.
K E H I T T Y N E E T JA
A L I K E H I T T Y N E E T
Meidän pitäisi kutsua vallanku-m.
ouksellisia maita kehittyne&si
maiksi, j a länsimaita, jotka ovat
yhä säilyttäneet luokkamuodostuk-seen
ja riistoon perustuvan yhteis-ikuntajärjestelmänsä,
' puolestaan
a l i k e h i t t y n e i k s i . . . Yhdysvaltoihm
iverrattuna Vietnam on 'kehittynyt
maa. Yhdysvaltain yhteiskuntamuo­to
.sisältää atavistisia, taantumuksel­lisia
ja epäinhimillisiä aineksia
rotuviha on elossa* 'mahliiylunät
hallitsevat kansakunnan enommis.
töä.
Näytelmäkirjailija Peter' Weiss,
Tricontinental 2/67.
PÄIVÄN PAKINA
H A R V O I N KAKSI K O I M A H N E T TA
vat tällä kertaa 'poikki. Kiinal­la
ei siis ole vapautta lähettää
edustajiaan^ Indonesian sota­laivalle
eikä Kiinan .kohdalta
- voi sellaisessa neuvottelupai­kassa
olla "puolueettomuuden
ilmapiiriä".
Kysymys siis on, että minkä-
•: laista "puolueetonta paikkaa"
WashingtJon loppujen lopuksi
ensimmäiseksi kohtaamispai­kaksi
etsii?
Vai onlkio sittenkin asia niin,
kuten yhä, laajemmissa piireis­sä
katsotaaUi että USA jarrut­taa
ja' pitkittää tairkoiltukselli-isesti
keskustelujen alkamista
siinä hurskaassa toivossai, että
se . saisi. • jotenlkin 'korjatuksi
Tet-operatioiden aikana menet­tämiään
sotilualHaia asemiia?
YK:ssa Yhdysvaltain suurlähetti­läänä
toiminut Arthur Goidberg
erosi loimestaan noin viikko sitten.
Tämä seil;ii.senaan palautti mie­leemme
otsikossa olevan vanhan
virkkeen, vaikka onkin totta, että
se ei sovi aivan .saumattomasti näi­hin
liitoksiin.
Kirttfn muistetaan,.vuodesta toi­seen
ralkai-soviii voittoja Vietna­mista
lupaillut kenraali AVcstmore-land
sai siellä olevien U S A i n ase­voimien
komentajan paikalta pot-kun
"yläkertaan".
Tälä ennen joutui USA;n sota­ministeri
llobeilMcNamara sivuu­tetuksi
toimestaan.
Ja sitten ilmoitti itse president­ti
Johnson, että hän ei ryhdy enää
puolueensa presidenttiehdokkuutta
tavoittelemaan, ja että hän on an­tanut
määväyksen Pohjois-Vietna­min
alueiden pommituksen rajoit­tamiseksi.
Nyt tuli sitten imr."Goldber({in
ero Y K : n edustustehtävistä.
Mr. GoldboVf^in m o ' e i tullut ai­van
ylläliläeu, sillä -«iilä.<^ suatu
huhutietoja jo muutamia viikkoja.
Yleisesti myös tiedetään,-_ että
mr. Goidberg ei ole enää ollut eri­koisen
mieltynyt toimeensa. "Hy­vänä
lakimiehenä" ja hallituksen
palvelukseen sitoutuneena diplo-maatitina
hän on tehnyt kaikkensa
Yhdysvaltain veriruskeiden toimen
piteiden ja likaisten olijelmien
puolustamiseksi, mutta yleisesti
tiedetään kuitenkin, että henkilö­kohtaisesti
hän ei ole pahimpia
solahaukkoja.
Surkuteltava tilanne hänen koh­daltaan
on vanha toteamus, että
kun annetaan paholaiselle, tässä
tapauksessa sotapaholaisellc, pikku
sormi, niin se vanha rienaaja vie
pian koko käden.
Näin kävi luultavasti mr. Gold-bergille;
Sen sijaan, että hän olisi
voinut dip'lomaattiasemastaan aut­taa
Vietnamin asiaa, mitä uskom^
mfe hänen sydämensä syvyydessä
toivovan, mr. Goidberg joutui jat­kuvasti
puolustamaan ja puhtaak-sipesemään
sodan uusin eskalaa­tioita.
Eronsa yhteydessä mr. Goidberg
sanoi:
"Minä olen yrittänyt parhaani
(Vietnamin rauhan saavuttamisek­si)
huomioonottaen virkapaikkani
rajoitukset , . . OlerThyt eronniit
uskoen, että minä voin parhaiten
edistää näitä tavoitteita olemalla
vapaa Yhdisitynect Kansakunnat
jänjestön . suurista velvollisuuk-'
sista.",
Uskomme, että mr. Goldbergilla
on tulevaisuudessa enemmänkin
"katumuksen" ja "pahoittelun"' sa­noja,
vaikka hän yhdistikin väitök­set
crimielisyyk.';istä Johnsonin
hallituksen kanssa.
Toisaalta, kun presidentti John­son
esitti tiedon mr. Goldberyin
erosta tavanmukaisia kiitoslauseila
esittämättä, mitä on pidetty mei-k-kinä
• siitä, että lopullisen eron
edellä oli ollut kulissientakainen
yhteenotto Vietnamin asioista.
Mr. Goidberg, tunnettu am­mattiyhdistysliikkeen
asianajaja,
sai henkilökohtaisesti kokoa kuin­ka
kiitiläjiiälön on soluhulUlus pal­velijoilleen,
joita ei voida sjo^S
tai toisesta enää käyttää. Milteinpä
. hänelle sanottiin, "Mauri on työn­sä
tehnyt. Mauri saa nyt mennä."
Huomiota on kiinnitetty myös
siihen, miksi mr. Goidberg eroaa
nyt, jolloin on toiveita siitä, että
sotatoimien jatkuvan eskalaation
~asemcsta Washington voi ryhtyä
neuvottelemaan raul(än .asioista
Vietnamissa?.
" Yhtenä syynä tähän voi olla se,
että poltettuaan aikaisemmin sor­mensa,
mr. Goidberg saattaa epäll-^
lä Washingtonin nykyistäkin " r a u -
hanrakkautta". .
Jokatapauksessa mr. Goidberg
näyttää vetäneen sellaisen johto­päätöksen,
että ei hän, joka pitää
itseään oikein tai väärin, rauhan
miehenä, vaan joku muu tulee joh­tamaan
Yhdysvaltain rauhanneif>
votteluija, jos ja kun tällaiset neu­vottelut
saadaan'käyntiin.
Tämä kaikki on sellaisenaan mr.
Goldbergin mielestä verrattavissa
siihen, jos avoimeen verihaavaan
hierotaan kovakouraisesti suolaa.
Uskomme, «stitä mr. Goidberg on
nyt melko pettynyt mies, mutta
vasta tulevaisuus näyttää mitäMn
oppi diplomaattiuvaltaan vai oppi­ko
hUn mitään. — KiiniiiUMMra. .•