Vapaus, February 20, 1965

              Sivu ? Lauantaina, helmik. 20 p. — Saturday, Feb. 20, 1965
VAPAUS ' N D E P E N D E N T L A B O H O R G AN
O F P I N N I S H C A N A D I A N S ' -
1 L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
EDIYOR W E K L U N D ' ^ MANAGER E SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 . -
S^W/^|^^d'thrice weekly: Tuesdavs. Thursdays and Saturdays by Vapaus
*:^plishiug Co. Limited. 100-102 Elm St. 'VVcät.Sudbury, Ontario, Canada.
.. ' Mailing Addi-ess: Box 69 \
Advertising rr.te.s upon application, translation five of charge.
AuUiohzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
, and Jjr payment of postagi In ciish.
M.^be.M,H,,CANADIAN:LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Grtuadussa: 1-vk. $9.00,6 kk. $4.75 U3A:i.sa : 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.86
.•• 3 kk. ; 2.75 Suome.-^sn: 1 Vi. 10.50. 6 kk. 5.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Aune Koivu, Sudbury, Ont., läyt
tää tiistaina, helmikuun 23 pnä 71
vuotta.
Nestor Paavola, Green Point,
Port Arthur, Ont.i täyttää keskiviik­kona,
helmikuun 24 pnä 70 vuotia.
Askel oikeaan suuntaan
. A l a h u o n e e n istunnolle keskiviikkona annettu hallituksen
"licdoitus, että eläkeikäraja alennetaan asteettain vuoteen.
1970, mennessä-65 ikävuoteen,;ötT askel oikeaan suuntaan., jo­t
a , t a p a u s tervehtii lämpiiffästi. ~
Valitsevat olosuhteet huomioiden tämä "askel oikeaan
suuntaan"' on kuitenkin aivan liian lyhyt. Palauttakaamme
mieltemme seuraavaa: Arvovaltaisten talousmiesten arvioin­tien
mukaan Canadan työmarkkinoille tulee seuraavan v i i -
dei,v vuo i e n aikana niin paljon nuoria miehiä ja naisia, että
C.anadass.i tarvitaan vuoteen 1970 mennessä vähintään 1,500,-
000 uutta \yomaata. Toisaalta on tilanne kehittynyt sellaisek­si,
että 50 vuotta täyttäneen henkilön on miltei mahdoton
saada enää koista työmaata, jos hän vakituisen työpaikkansa
menettää.
; Nämä kut.noamattomat tosiasiat puhuvat sen puolesta,
että, eläkeikärajan alentaminen pitäisi astua voimaan heti —
että k a i k i l l e 65 v.iotta täyttäneille miehille ja 60 vuotta täyt­täneille
naisille olisi myönnettävä täysi eläke tästä hetkestä
lukien. Yleisön mi-?lipiteen painostus on saanut aikaan sen.
että eläkeikää luvat-aan nyt laskea asteettain (vuosi kerralla,
c l i . q i i n , että ensi vuonna annetaan eläke kaikiMc 69 vuotta
täyttäneille, seuraavana vuonna kaikille 68 vuotta täyttäneillo
ja viiden vuoden kuluUua eli 1970 kaikille 65 vuotta täyttä­neille).
Mutta jos tämä yleisen mielipiteen painostus ilmais­taan
nyt k y l l i n voimakkaasti, eläkeiän alentaminen voidaan
toteuttaa hetikohtaisesti kuten maan tilanne ja kansakunnan
tarpeet edellyttävät.
Käytännössä tämä eläkeikärajan alentaminen tarkoHtaa
sitä, että kaikki 65-vuoiiaatcanadalaiset tulevat saamaan,
mikäli Canadan eläkesuunnitelma (maksullinen eläke) toteu­tetaan-
nykyisessä muodossaan, ja mikäli he ovat maksullisen
eläkkeen (Canadan, eläkesuunnitejman) kohdalta suorittaneet
kaikki vaaditut maksut, $179 kuukausieläkkeen, jota vastoin
he olisivat saaneet ilman tätä ikäraja-alennusta (6ö-vuotiaina^
vain $155 eläkkeen. •
Kiireellisenä j i i ehdottomasti tarpeellisena vaatimuksena
on tässä yhteydessä korostettava sitä, että nyt voima.ssaole-vaa
valtion eläkettä pitäi.si viivyttelemättä korottaa. $75.00
kuukausieläke on nykyisen hintatason vallitessa aivan riittä­mätön.
Nyt voimassa ole\-a kuukausieläkes .olisi, saatava vä­hintään
sataan dollariin.
. Tässä mielessä hallituksen päätös eläkeikärajan alenta^
miseksi asteettain on lämpimästi tervehdittävä askel oikeaan,
suuntaan.
\'hdymine sukulaisten
vain onpentoivcjtuksiin.
ja tutta
Indonesian asenne
U3Ahan tiukkenee
Djakarta. — Indonesian hallitus
ilmft^JUviiine maanantaina ötTavan-sa
valvontaan.sä" Djakartassa sijait­sevan
amerikkalaisen kulttuurikesä
kuk.sen. Sen yhteyteen kuuluu
myös Amerikan tiedotuspalvelun
kirja.sto, jossa on lähes 80,000 teos­ta.
Valvontapäätös tehtiin joukko-mieleno.
soifusten jälkeen, jotka oli
järjestetty USA.n Vietnamin Demo­kraattista
Tasavaltaa vastaan suo­rittamien
l.yökkäy.sten lohdosla. Tä­nään
pidettyyn mielenosoitukseen
osallistui u.seita kymmeniä tuhan­sia
Indonesian pääkuupun^Mn asuk­kaita.
INTIAUINEN ARVIO
SUOMEN PÖLITHKASTA
Helsinki. — NeUäuhesvuosittain
Ibncstyvän iutialaisen "Afj-cvA/
sian and World Affairs"-niniiscn
julkaisun talvinumerossa oli' Suo­mea
esittelevä artikkeli, joka kuu­luu
Euroopan puolueettomia vai'
tioita käsittelevään sarjaan. Pre­sidentti
Kekkosen Intian matkan
johdosta on mielenkiintoista tu­tustua
tähän kirjoitukseen. Aika­kauslehden
julkaisijana on Afro-aasialaisten
ja maailinankysymys
tcn instituutti, jonka puheenjoh­taja
on pääministeri Nehrun la-;
heinen sukulainen _ Rames8wari
Nehru.
II. G. Pantin kirjoittamassa a r t i kj
.celissa '-Em-oopan- puolueettomat- |
i .Suomalaiset ' o n runsaasti kaytettj !
I / r i mai.ssa ilmestynyttä kirjallisuut j
:a. Suomalaisesta lähteistä mainit_{
lakoon Eino .Jutikkalan Suomen j
historia sekä Kalf Törniirenin, Go ;
an von Bonsdorffin j a Max .lakobs i
ioniu artikkeleita. j
KiijOituksenKa alkulauseessa Pant |
toteaa, että lii'.toutumattomien mai i
den kokous Kairossa on juuri päät
tynyt ja jalkaa: "Eräs osanottaja
vaikka tietysti huomioitsijan omi.
naisuudessa, oli Suomi. Jo ;iikai
semmui suomalaisia oli ehdotettu
huomioitsijoiksi .Belfiiadin kokouk
seen ja Intia oli kannattanut heidän
mukaanottamistaan. mutta eivät on
Parlamentin kokoonnuttua
...-Kuten on .uutistiedois.sa kerrottu, Canadan 26. parla­mentti,
mikä keskeytti työskentelynsä joululoman merkeissä
kokoontui uudelleen viime tiistaina, jatkaakseen työtään s i i ­tä'mihin
se päättyi joulukuun 21 pnä;
Vaikka tämä parlamentti istui viime vuonna ennätyspit-kän
ajan, kaikkiaan 314 päivää, niin sen työn tulokset ovat
tavallisen kadun miehen käytännöllisten etujen kannalta:
katseen melko vaatimattomia. Valtapiirit halusivat kerta
kaikkiaan lykätä "uudelle vuodelle" tai pitemmällekin, sel­laisten
tuiki tärkeiden kysymysten kuin eläke- ja työsuhde-lakiehdotusten
sekä tuomari H a l l i n esittämän sairaushuoltoä
koskevan ehdotuksen käsittelyn. ."Sanotaan, ettei väkisin
metsään viety koira hauku oravaa" ja siitä myös johtuu että
molemmat vanhat puolueet syyllistyivät mieluimmin, ajan
haaskaamiseen esim. kansallisesti tärkeän lippukysymyksen
käsittelyssä, kuin oli.sivat ryhtyneet ratkomaan maan edessä
olevia eräitä toisia päivänpolttavia sosiaalisia ja taloudellisia
kysymyksiä-
. Nyt puhutaan, että tämä istuntokausi olisi lopetettava
mahdollisimman nopeasti ja kummankin vanhan puolueen
riveis.sä on piirejä, jotka kaikista "ci-vaaleja" lupauksista
huolimatta laskelmoivat, että liittovaalien järjestäminen voi­si
tuottaa niille poliittista pääomaa. Kon.servatiivipuoluee.ssa
laskelmoidaan, että liberaalipuolueen hallituksen ympärillä
kehittyneet skandaalisyytökset voivat antaa torypuolueelle
"kultaisen mahdollisuuden". Liberaalien piireissä aprikoi­daan,
että konservatiivipuolueen johtajakriisi" voisi antaa
liberaaleille "kultaisen mahdollisuuden"; Tältä pohjalta
asiaa katsoen on ennusteltu- että liittohallitus voi järjestää
äkkiarvaamatta.yllätysvaalit joko aikaisin keväällä tai myö-hemjnin
kesällä, tai että konservatiivipuolue yrittää nyt o i ­kein^
tosissaan saada munituksi epäluottamuslauseen halli­tukselle
niin, että' torypuolue pääsisi tavallaan määrittele­mään
vaalien pitoajan.
Selvää kuitenkin on, että maan ja kansan edut vaativat
tällä, hetkellä enemmän käytännöllisiä toimenpiteitä parla-mentiita^
a vasta-toisella sijalla'uusia vaaleja.
Canadan kansa" odotta, että.parlamentin tämän istunto­kauden
aikana hyjväksytään kolmannessa lukemisessa j a saa­tetaan
voimaan Canadan eläkelaki sellaisine parannuksineen
että se varaisi kaikille canadalaisille omiin maksuihinsa pe- •
rustuvan, siis maksullisen eläkkeen nyt voimassaolevan eläk­keen
lisäksi.
Pairlamentin tehtävänä on hyväksyä työministeriön eh­dottama
kansallinen työsuhdelaki, mikä määrittelee. liitto­valtion
työsuhdelakienalai.sille työtätekeville alinpalkkatak-sat
sekä työviikon lakivoimaisen lyhentämisen ja määrätyt
juhla- ja lomapäivät.
Parlamentin istunnolta odotetaan käytännöllisiä toimen­piteitä
tuomari Hallin johtaman kuninkaallisen komissionin
e.sitysten toteuttamiseksi kansallisen sairashuoltopalvelun
tiimoilta sen sijaan, että hallitus omaksuisi sen jonkinlaiseksi,
vaälisyötiksi eli lupaukseksi, että valituksi tultuaan, ise on
muka valmiina sitä asiaa, harkitsemaan. Tuomari H a l l i n suo-
.sittelemaa kansallista sairashuoltopalvelua tärvitpari, v i i v y t -
tele'mättä. Sen vuoksi monet canadalaispiirit. Vapaus mu-de
Gatilen ajatuksille
vastakaikua Moskovassa
Moskova. — Presidentti dc
Gaullen IchdislöKonfercnssissaan
esittämillä' ajatuksilla on suuri
merkitys ja ne avaavat mielen­kiintoisia
näköaloja, kirjoittaa
Pravdassa sunnuntaina arvovaltai­nen
nimimerkki Tarkkailija. Tä­mä
on riisimmiiinen laajempi yh­teenveto
dc (•aulien esityksistä.
Nimimerkin ajatukset tavallisesti
kuvastavat hyvin tarkoin neuvos­tojohdon
kiisityksiä ja enteilevät
sen poliittisia toimenpiteitäkin.
Artikkeli on osoituksena mielen­kiinnosta,
jota Neuvostoliitossa
nykyisin lunnet»:-ii Hanskan poli­tiikkaa
kohtaan.
^Erityisella tvvHvaisyvdolla nimi­merkki
tervehtii tie Gaullen Y K : la
koskevia lausunloj.-' ja aialusta. et­tä
järje.ston toiminnan tervehdyttä­miseksi
olisi sen pahittava lähtö­kohtaansa
ja saantojen tiukkaan
noudattamiseen. Ja niiden perusta­na
on. viiden, suurvallan yksimieli-;
syyden pe; laate turvaliisiiusneuvos-;
to.ssa. Tarkkailua yhtyy tävsin de
Gaullen alatuksiin mutta huomaat- .
1 taa olevan kuitenkin: luonnollista,.
! että Kiinan kans:mtasavallan tulee;
saada paikkansa YKn turvallisuus-neuvostcssa.
Realistisiksi mainitsee Tarkkai­lija
presidentin kansainvälisestä
valuuttapolitiikasta esittämiä aja­tuksia,
jotka suuntautuvat pääasi­assa
dollarin valta-asemaa vas­taan.
— On jo kauan sitten ollut
aika luopua mielivalla.sta myös
kansainvälisten valuuttasuhteiden
alalla, lausuu Tarkkailija..
Euroopan turvalhsuutta koskovis- •
ta presidentin ehdotuksista Tark-!
kaiiija hyväk.svv o';an, mutta toisia!
hän arvostelee. Hän yhtyy ajatuk^j
seen, että Euroop: in turvallisuus ja i
Sak.san ky.symys on ennen kaikkea j
euiooppal.-iisten ivia l a e l t a amerik­kalaisten
olisi aika vetiia .sotavoi-i
mansa pois Länsi-Saksasta. Tark- '
kailija tukee elulotusla Länsi- ja
Ita-Kuroopan vaMioiden lahersem-niasta
kan.ssakavmj.sesla, mutta sa­noo,
että erhass'1 kohda.s.sa realis­tisten
ajatusten «.'sittajalta on häi­pynyt
realismin ta|u — nimittäin
siinä, etta hän ei nae kahden Sak^
san v.iltion olenia.ssaoloa ja pitaä
Euroopan tiiivallisuuden takeena
•ilta etta Kuroonan sosiali.^^tisissa
maissa tapahtuisi länsimaiden maun
mukainen evoluutio.
nisluneet' Tällä kertaa suomalai
set, joita Intia jälleen ,voimakkaasti
tuki, sallittiin osallistua huomioit
sijana Kairon kokoukseen. Tällai
.seita' asia näyttää" Intian näkökul­masta,
mutta tie,dämme, ettei asia
ole näin yksinkertainen. Suomessa
kin on näet ollut voimia, jotka ovat
vastustaneet Suomen osallistumista
tähän tärkeään kokoukseen. (Ky
.symy.s^ on riippumattomien valtioi
den kokouksesta.) ' .
I Johdannpn jälkeen esitellään,
i Suomea ja sen kan.saa sekä historiaa
! kahden valtion alaisuudessa. . Kir-
I joittaia viittaa mm. Keren.skin hai
lituksen haluun säilyttää Suomi Ve
näjän yhteydessä ja Leninin sei
vään kantaan Suomen kysymykses
?ä, mikä saL ilmauk.s-ensa Suomen
itsenäisyyden tunnustamisessa.——
Suomella oli itsenäisyyden alku
I aikoina monta . kyvykästä johtajaa
; mutta 'huolimatta heidän vilpittö
myydostäim ja antautumisestaan a
i .sialleen he eivät kyenneet käsittä
1 mään naapurimaassaan tapahtuneen
suuren sosialistisen vallankuinouk
, sen nierkitystä, jota heidän oli kii
j tettävä jopa itsenäisyydestään", sa
I noo kirjoittaja edulleen. Kerrottu
i :^an Suomen silloisten vallanpitäji
en yhtedyestä kansainvälisiin impe­rialistisiin
D i i r e i h m kirjoittaja to
teaa: "Neuvostovastaisuuden .sieme
net, jctka kylvettiin vapauden aa
munkoittee.ssa j a viljeltiin pitkän a i
kaa :sen jälkeen, kantaisivat kätke
' . i n -adon a i k a a mvöten".
Kerrottuaan l.apuanliikkeesta ja
' ;in-luviin kehilvk-sesta Pant siirtyj
lalvisot.-ia edeltiineeseen kauteen
Kertoen Suomeu kaaiitymisestr.
Kansainliiton puoleen j a Nein^osto
liiton S i l a seuranneesta erottamises
!a Pani toteaa: ' , ; . kuitenkin maa
ilman e(listyks..'!linen mielipide;
siihen ia'^kettun;i inyos liUia. v a i i t t;
to«in Neuvostoliiton toiminnan tar
I peellisuutta. mutta osoitti sille
t ä y t t ä ymmärtämystä erikoisen pu I
kottavien olosiihteiden vallite-;sa."' i
Kirjoituksen loppuosassa P:ml I
' kertoo 1 'a.-isi ki \ e n iiIkopol1111isest;)
linjasta j a antaa, sille erittäin kor-
Mies vankilassa
»vaimo arestissa
lohanaesbiirg- -^Etelä-Afrikan
viranoQiaiset ovat jo toistunoiseen
rajoittaneet 30-vuotiaan rouva Win-;
nie Mandelan' vapautta, ilmoittivat
, Jol^tnnesburgin l«hdet sunnuntai­na.
Rouva Mandelan puoliso, nee­keri
johtaja • Nelson Mandela on van­gittuna
Robbenin saarella, Kapkau­pungin
ulkopuolella.
Viranomaiset määräsivät aikai­semmin,
että rouva Mandela saa
liikkua vain tietyissä kaupungin
osissa. Nyt. hänen ' liikkumavapaut­taan
on edelleen rajoitettu. Työmat­kojaan
lukuun ottamatta . hän' saa
oleskella vain iohannesburgin af­rikkalaisella
kaupunginosa.ssa, joslsä
hänen kotinsa siji/tiee. Uuden rirtää-
!äyksen mukaan h ^ n ' e l eriäa saa'
käydä kfluluissa'vli<)'pistOissa tai'"öi-_
keusistuimissa. Aikaisemmtn häntäJl
kiellettiin osallistumasta yhteiskun
nallisiin ja poliittisiin kokouksiin.
flmMMiiHninmiiiiiimiiniinjiiiii^^^^^^
Mitä muut aanoyat
iiinläUiiiu
UfVfi SAATUAMME^ ;
.Canadalaiset paljastivat tällä viikolla k ^ i k k i a J ^ .maaj|hnassa uud^än
lippunsa. Se japai^tUQia edustaa tärkeitä virstantQli^^ maan j^it-källä
ja kivisellä tiellä itsenäisyyttä ja kansallista'sPitenäisyyttä kph^.
Eräällä tavalla uusi lippu voi tulla meidän iisMSisyytemme, ja yh­tenäisyytemme
symbooliksi, mutta vain siinä määrin, kuinka paljon
työskentölemme ja taistelemme kahden mainitun lavoitVeen hyväksi
Tosiasiassa, nyt ,kun"meillä on lippu, jokaisen canad^laisen tulisi kiin­nittää
huomiota siihen, "minkälainen on se maa,-missä tämä lippu lie­huu-
— The Canadian Tribune.
• REUNAE-JUISUURSIA" LAKOSTA
Liiilenh,eiait<>styöläiiten union -—Transport WorkersUnioii —virai?^
töoh Philadelphiaan _ sfäapuneiessa eräässä kirjeessä'selvitellään yhd^,
lakkbhikiieen antamia "reunaetuisuuksia". ~ '
' N ew Yorkissa asuva.sisk(>nik^^^^^ miilulle, eifä teidän uniorine-kean
arvo.sanan. Pant kuvaa oikein
Suomen ulkopoliliikan pääperiaat
teitä ja osoittaa, etteivät ne ole oi
leet vain hurskaita, aikomuksia
vaan että Suomi on niiden mukai­sesti
antanut huomattavan panok
sen kan.sainvälisen jännityksen lie­ventämisen
ja rauhan puolesta. Suo
malaiset "ovat koko ajan välttäneet
liittymistä tähän l a i tuohon leiriin
Toisin kuin jotkut afro aasialaiset
puolueettomat maat se on kieltäyty
nyt tunnustamasta
koska ci ole
DDIliiä. Suomalaiset ovat ollee»
seksi.
'Täs^ä ei ole kuitenkaan kaikki. Eräänä päivafiä työpaikkaansa" koh^"
kävellessään hän tapasi miehen, joka osoittautui yhdeksi lakossa olevaksi
linja^auton ajuriksi. Nyt on heistä tulo.ssa aviopari. Miksi te ette j a r - '
jestä lakkoa siellä Philadelphiassa?' - - U . E . GUirfe, tammikuussa 1965.V
iittii miMiiiit
Toronton opiskelijat Vietnamin kriisistä
Toronton yliopiston lehti "Varsity
julkaisi helmik. 8 päivänä seuraa
van toimituskirjoituksen:;
Yhdvsvallat.selittää vaaralliset,.j^,.
provosoivat ilmahyökkäyksensä kos
toksi Vietkong 'sissien Etelä Vief
namissa tekemälle hyökkäy'Kseire;
,tamasta Lansi Saksaa pjmuksesta Vietnamin kysymykses
tunnustanut myöskään Yhdysvallat ryhtyi viikon väih
iiomalaLset ovat ollee» , ^^^.^ p.,,.; ^jj^^^j, ^ijter
mm. Pohjois-Eurooppaa käsittävien pommittamaan Pohjois-Viet
y d i n a . e N a p a i d e n vyöhykkeiden en keskuksia,
simmäiset. esitaistelijat civalka; ,. . ^ ,.
1 •" .- , . . „ „ „ ; . , . ; . i „ ; , . ' Kun oli JO puheenalaisena neu
ole saas aneet mitaan ponnisteluja , . j * ut •-
. - , • I i " 1 VO te ujen pito lasta .sodasta, ehka
r a u h . i n turvaamiseksi Itämeren alu-; . , v , ., .
pa jonkinlai.seen
Aikana jolloin näkyi joitakin toi ^ yhdysvaltalaista sotilasta
von piikahcuksia tulevaisuuden so
eella tehdäkseen siitä Tauliiin me
r e n ' " . Nämä ponnistelut ovalkin
kantaneet hedelmää sekä heille et
fä muille.'" Näistä kirjoittaja lo
puksi mainitsee tärkeimpänä: "Suc . . . . ,. ., ,
men uln kopolitii-kia,n l1a ajia t«u..«n»t«e.m.ni; t,n ister,i -A. le,x,e.i ^K osy.g m oli viera.i„lu l
neuvotteluratkai­suun
pääsystä. Yhdysvallat r.vhtyi
toime>tpiteisiin mitkä voivat johtay
tämän sodan laajentumiseen. Sin"
aikana kuin Neuvostoliiton päämi
hen ja arvostaminen ci vain kahden
•leirin' piirissä mutta myös liittou
tumattomien: kansakuntien kasva
van perheen joukossa."
la Pohjois-Vietnamissa — ja meilk:
on uskoteltu että Yhdysvallat ei ole
.-uuresti vastustanut tätä — on Yh
dy.svallat suorittanut ilmahyökkäyk
siä siellä olevia kohleita vastaan.
kuoli ja 109"haavoittui. • /
Tämä yhdysvaltalaisten viimeisiii '
hyökkäys, niin kuin Yhdysvaltain
.solilat.llinen oleminen Vietnamissa'
ennen .sitä on pahastui; Tämä v i i
meinen hyökkäys aiheuttaa myös
kriisin ja' saattaa totaalisen soJ'ap "
vieläkin mahdollisemmaksi.
Jokainen canadalaineu; jokainen
Toronton ylioppiston oppilas on vaa
. rassa tämän uhan takia. Jokainen
canadalainen, jokainen Toronton '
liopiston oppilas on syyllinen tähän
h'F.peällisyyteen niin kauan k u n '
hän ei puhu sitä vastaan. •
Ryhmä Toronton yliopiston oppi-'
laita, jotka edustivat y l i p p i s t o n - ^^
järjestöjä, kokoontui sunnuntaina
pidettyihin - hätätilannekokouk&iin
keskustellakseen mahdollisista tdi '
menpiteistä tämän kiiLsin johdosta;'
Toronton yliopiston oppilaita ke
hoitetaan. antamaan nimikirjoituk­sensa
vetoomukseen Canadan pääv
ministeii Pearsonille, että saataisiin
tämä häpeällinen ja vaaranalainen,
sota loppumaan. Oppilaita kehoite-taan
ottamaan osaa mielenosoituk
siin tätäsotaa vastaan: Heitä kehoi-v
tetaan iln^ai.s^pna.an kantansa TorQn,
lon. väestön edessä ja pyytämään tQr
rontolaisia osallistumaan tämän so­dan
vastustamiseen. ,i
Jokai.sen - tämän . lehden, lukijan -
edessä on käytännöllisyj'den ja.mp:
.aalisuuden knisl. . ;
Sota Vietnamissa on. teidän so
tänne, niin kauan kuin ette sanoudn-siitä
irti.
Vanha kotliiosaa kiertää hyvinkin kätketyt raudat.
Ranska; maksaa . T
velat Kullassa
Pariisi. — Ranskan valtiovarain­ministeri
Valery Giscard d'Estaing
ilmoitti viime viikolla Pariisissa, .et­tä
Ranska suorittaa vastaisuudessa
maksutasevelkansa kullassa.
Ministeri puhui järjestelyistä, joi­ta
on ehdotettu kansainvälisiä mak-suvelvoituksia,
omaaville mdiUe,
Ranska toteuttaa ehdotukset omal
ta osaltaan välittömästi; hän sanoi.
Niiden mukaan keskuspankkien o l i - '
si hoidettava kansainväliset maksun­sa
toisilleen kulla.ssa ja pankkien
varannon tulisi samoin olla kulta­na.
Presidentti de Gaulle vaati viime •
viikolla .siirtymistä uuteen kultara-hakantaan.-
kaanluetluiia, ovat sila mieltä, että
parlainentinv nykvinen istunto jät­tää
velvolli.suuksicii.sa l.'iyttämi.sen
toteuttamatta tältä kohdin, ellei jo­takin
tehdä tuo.tiari Hallin komisr
sion ehdotusten toleuUamiseksi.
Parlamentilta odotetaan, että liit­tohallitus
lähettää Bomaic ja muut
ydinaseet pois maamme kamaralta,
kuten pääministeri Pear.son lupaili
silloin kun hänen hallituksensa
suostui näitä sotilaalii.seltakinkan.
naita kat.soen jo vanhanaikaistunei-i
ta, mutta "silti äiuettöman kalliita
• tuhovläineita Yhd.vsvalloista-_:Ostar
; maan.
iiallituksolta odotetaan selvää ja
määijitictoista kannajiilmaisua kan-
-sainyälisen rauhan hyväksi ViXTt-namissa
riehuvan-likdscn sodan lo-pettainiseksi
sekä yleisen ja täydel­lisen
aseistariisunnan hyväksi.
Parlamentin tältä istunnolla odo­tetaan
kauniitten puheitten asemes­ta
käytännöllisiä toimenpiteitä sen
hyväksi, cUäeanadalaisille saadaan
varatuksi seuraavan viiden vuoden
aikana, eli vuotfen 1979 mennessii
vähintään 1,.500,000 luilta työpaik­kaa.
Lyhyesti sano.'n, meidän lehtem­me.
Vapaus liittvv niihin canadalai.s-piireihin,
jotka »oivovat, että van­hojen
puolueiden poliitikot jättäi:
sivät' poliittisen .näpertelyn vähem­pään
ja paneuuiisivat tosimielessä
maan ja kan.sanedes.sä olevien tär­keiden
taloudellisten ja .sofviaalisten
ongelmien ralkainuin. .
PÄIVÄN PAKINA
SHERIFFIN PITÄISI TULLA PIAN
" V i l l i n lännen" elokuvan, juoni
ja sisältö on yhtäällä niin yksin­kertainen
ja suoraviivainen kuin
se on toisaalta nuoria ".seikkailu-mieltii"
kiihoittava ja vissinlaista
varttnneempaa kansalaista "sa-maniaisuutensa"
perusteella väsyt
lavä. • .__
Nopea.ssa lempo.ssa^-PSritellävien
J ^ V i l l i n lännen" filmien taväflise-jia
perustajana on "kolmiyhteys'',
"paha mies", tavallisesti pyssyä Ji"
nyrkkcMä vapattsti käyttävä, rosvo
tai. joku muu. konna: 'hyvä mies"
-tavallise.st-i- komea ".sankarityyp
pi", joka on loppukädessä joku
"lain ja järjestyksen ylläpitäjä"
ellei nyt aivan sheriffi, ja sitten
tietysti "palkkio", eli joku sievä
Eevan tytär, joka lopulta putoaa
tietysti "hyvän miehen"; cli san­karin
.syliin kuin valmiiksi kypsy­nyt
omena puusta.
Juonen kehitys ja tapahtumien
kulku ei tietenkään ole vallan näin
suoraviivainen
Toisinaan tuntuu, mikäli kuva­uksen
tehokeinot saavat kaLsojan
kiskaistuksi mukaansa, että shc
riffin tai muuten vain "hyvän mie­hen",
tulo viipyy aivan liian kauan
— että jo.s hyvä hiies ei tule tuos'-
sa tuokiossa, niin silloin on pely
menetelty.
Outoa ei ole .sekaan että "paha
mies'' pakottaa, tai ainakin yrittää
pakottaa jonkun sivullisen, eli ai­van
asiaan kuulumattoman mie­hen
tai nai.scn tekemään likaista
karkeistyötä hyväkseen, jos ci itse
olosuhteiden pakosta siihen pysty
tai jos hän _k:itsoo, että siten on
helpompi peittäjromat jälkensä;"
Tällaista " V f i l i n LäiTTien" elo
kuvaluonnosla on nyt saatu kiit--
s-ella maailinanlaajjiisessa mita.ssa.
Ja iilmin juoni on.niin jännä, et­tä
aivan henkeä salpaa.
Kulisseja ei. tässä filmi.ssä ole
käytetty lainkaan, sillä se on val-
. mistettu luonno.ssa. Tavallaan on
siis kysymys "villin lännen" jän­närin
dokumenttikuvan yhdislel-m
iistä.
Esittelyjen ja muiden tarpeel-hsten
alkuvalmistelun jälkeen nä
emme ensin maailman valkokan­kaalla"
kuvattavana roiman j a räv-häsuiseii
"pahan miehen", jonka
vyö uippuu lonkalta alas kuusi
kertaa laukeavan revolin ja sen
patruunien painosta yhtä uhkaa­vasti
kuin roikkuvat toisinaan joi;
denkiii ukkorähjieh housujen^ta-kamustat,
jotka saavat teini-ikäi­set
aprikoimaan, että; mikä ih;
meen voima saa estetyksi niiden
putoamisen.
: Tämä "paha mies" on tehnyt jo
kaikki koltto.sensa. Hän on lyönyt
uhriaan, potkinut häntä, hyppinyt
tasakäpälää pienen va.stustajansa
vat-san päällä, yrittänyt lyödä pari
kertaa_suurella jakkaralla ja heit­tänyt
pitkäpiikkiscn heinähangon
kin aivan uhrinsa pään ohi tallin
.seinään kiinni.
Mutta jostakin käsittämättömäs­tä
syystä "paha mies" ei ole saa­nut
uhriaan lyödyk.si- matalaksi.
Päinvastoin nähdään, että heikois^
ta voimistaan huolimatt4t"pahan
miehen" uhriksi joutunut tappelee
kynsin ja hampain elämänsä ja oi­keuksiensa
puolesta.
Juuri tässä vaiheessa nousee
"pahan miehen" muutenkin pirul-:
lisille huulille suorastaan kuole­man
irvistystä ennakoiva virnis­tys.
Hän nimittäin muistaa yhtäkkiä
että liian sitkeäksi palaksi o.soil-tautuneella
uhrilla on läheisiä su­kulaisia
naapuritalos.sa.
Mitä ei pakkokeinoin saada tältä
uhrilta, se saadaan varmasti lo-teutetuksi
hänen omaisiaan kidut
tamallä, mukiloimalla, potkimal­la
ja tappamalla, hän tuumii
Karskina toiminnan heppuna
"paha mies" ei odota sen enem­pää
vaan ryhtyy välittömästi te­kosia
suorittamaan.
Kuten tavallista tälläkin "pahal­la
miehellä" on pienempiä apulai­sia,
jotka hän nyt komentaa ilman
muuta lyömään ja potkimaan uh­rinsa
sukulaisia naapuritalo.ssa.
Ja kun hänen miehensä olivat
lyöneet ja potkineet pahaa-aavista
matonta naapurin asukasta kuten
v a i n " V i l l i n lännen" pahat-miehet
apureineen saattavat lyödä, niin
siltoln huuta;ij=^o itse pahojen
miesten pää_eli pääpaholainen ai­dan
y l i , että-lisää-kuritusta tulee,
jo.s, et tule aviJkseni pyytäen ja
rukoillen, että täällä uljrinani ole
vai ihmiset antautuvat ehdoilta
tahtoni ja määräystcni täyttäjiksi.
Mutta kun naapuritalossa asuvat
sukulaiset kieltäytyivät näin alhai
sista tekosista, pahoinpitelystä, k i ­ristyksestä
ja uhkailusta huoli­matta,
niin silloin antaa "paha
mies" taas " V i l l i n lännen" filmi-juonta
seuratakseen apulaisilleen
määräyksen mukiloida entistä pa­hemmin
heitä.
Kaikesta huolimatta tätä kir­joittaessa
yrittävät sekä pahan
miehen uhri että hänen sukulai-sen.
sa naapuritalossa pitää puoli­aan
ylivoimaisesti aseistettua "pa­haa
miestä" vastaan,
Nämä uhrit osoittavat ^ todella
ihailtavaa sitkeyttä ja urheutta
mutta katsojasta tuntuu kuitenkin-jo
siltä, ettS kyllä "hyvän - mie­hen
*, sanottakoon häntä sitten
sheriffiksi tai ei, pitäisi pian tulla
apu:in.
Ja jos ylläolevalla on jotakin
yhtäläisyyttä sep tosiasian kans­sa
kun Yhdysvaltain imperialismi
on kaikista sotavouhotteluistaan
huolimattaepäonnistunut J^t^J.äi.
Vietnamin siilsien tuhoamisyritykr
sissä, ja yrittää nyt naapurimaa­ta
pommittamalla pakottaa Poh-joi.
s-Vietnamin '^estämään Etelä-
Vietnamin sissien' hyökkäykset""^-
merikkalaisia vastaan", kuten on
Washingtonista selitetty, niin se
johtuu pelkästä sattumasta, kuten
sanotaan.
Jaa, että inistäkö saadaan se
"hyvä mies" eli sheriffi, Jonka
tehtävänä on "pahan miehen" ka­talien
aikeiden estäminen?
Maailman yleisestä mielipitees­tä,
j a vain siitä! "Hyvänä mielxe-nä"
ole Sinä. arvoisa lukija, ja tii­man
kirjoitta].'! sekä miljoonai­set
samanlaiset ihmiset Canadassa
ja kautta maailman. -
Yleinen mielipide on sc "hyvä
mies", joka tässä todellisuusfilmis-sä
voi panna " h i l u t " pahan' mie
hen käsiin—- mutta aika el enää
odota. On siis tullut "hyvän mie­hen"
tolmihnan hetki.
/ Känsäkoura.