Vapaus, October 21, 1961

              Sivu 2 Lauantqiha, lokak. 21^p. — Saturday, Ott. 21, 1961
VAPAUS
4tipBB1T)/^ Independent Labor
Organ of Pinnisti Cänadians. Bs-*
tabUohed Nov. 6. 1917; AuthorlMd
« i Inco^:,Glas8 ma^ tbe Post
Vitk^ Departmeot, cntavra. Pub'
^ed-^tbric8 weekly: Tuaadajra.
fliundaya ai\(18iatuMajnil)y Vapaus
Pi^ttUshing Ooinpaiiy Ltdi at 10a-l(t3
Sbn &t W..' Sudbury, On\, .Canada.
Telephones: Bus. Office 08. 4-4284;
Editorial Of f ice 08. 4-4265. Manager
S. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertislng rates upon appllcatlon.
Translatlon free of charge.
Tn^nSHINNAT:
C^nadaoaa: - 1 vjt 8JOQ 9 kk. 4.26
3 kk. aJO
Thdysvallolsaa: 1 vk. 9in 6 Ik. 180
Suomessa: 1 rk. 9.50 6 kk. 5.2S
USAn NOPEA VASTAUS
KIUKUTTAA $OTALEHTIÄ
Sekaanhuks» i^äfttÄrmscfcsi
• Lehdessämme olleet "ristiriitaiset" tiedot CSJ:n Tpk:n
laajennetun kokouksen ja Vapaus-kustannusliikkeen yhtiö­kokouksen
pitoajastf»yoiyat:ehHä;?iheuttaa hieman sekaan­nusta;
Siksi lienee paikallaan'kajotajisiaan.
M pitää Sudburyssa, mar^
r^skuyn 11 ja 12 pnä. _
Nyt öh ikuitenkinSudburyn osasto ehdottanut^ että kun
näiden kokousten valmistavaa Keskustelua varten ei ole riit­tävästi
aikaa moninaisten järjestötoimien^ erikoisesti CSJ:n
59-VUötisjuhlien vieton takia, niin osaston mielestä olisi hyö-dyllisön^
pää ja edullisempaa, että nämä kokoukset lykättäi­siin
tammikuuhun. Se antaisi lehtiemme lukijoille ja kan^
nattäjille sekä GSJ:n jäsenille jne enemmän aikaa ja mah­dollisuutta
keskustella nykyhetjcen-ongelmista ja tehtävistä
sekä esittää ehdotuksia niiden ratkaisenfiisen hyväksi.
^^^^^ on siis seuraava: Sudbu:^yn osasto on vain "eh­dottanut",
että näiden kokousten pitoaikaa lykättäisiin. Me
emme tiedä, miten Järjestön Tpk ja Vapauden johtokunta
tulevat tähän ehdotukseen suhtautumaan. Me emme luon­nollisestikaan
tiedä sitäkään, miten siihen ehdotukseen suh­tautuvat
Järjestön muut osastot jäsenineen ja lehtiemme lu-kijat.
^
Tämä'' tarkoittaa, ellei asiasta toisin päätetä, Järjestön
Tpk:n J a Vapauden yhtiökokous pidetään näiden tietojen
mukaan marraskuun 11 ja 12 pnä. Älköön siis jäätäkö odot­tamaan,
mitä mahdollisesti; tapahturnaan tulee, vaan tehtä­köön
valmisteluja näitä kokouksia varten niin huolellisesti
ja perusteellisesti kuin voidaan. Se on takeena siitä, ettei
näitä kokouksia pidetä niin, ettei jäsenistöllä ja lukijakun­nalla
ole ollut etukäteen mahdollisuutta mielipiteittensä il­maisemiseen
asioista. Ja siinäkin tapauksessa, vaikka ko-kousaikaa
lykättäisiin, kuten Sudburyn osasto ehdottaa, tä­mä
alkuvalmistelu ei mene hukkaan, sillä ne kokoukset on
kuitenkin pidettävä viimeistään tammikuussa.
l^tiemme lukijoilla ja Järjestön osastoilla on luonnol­lisesti;
oikeus, kuten Sudburynkin osastolla, ilmaista
ömarrmielipiteensä siitä, tulisiko nämä kokoukset pitää nyt,
kuteE^on sui,uiniteltu, vai onko edullisempaa lykätä ne tam­mikuuhun,
kuten Sudburyn osasto ehdotfefta. Meidän tarkoi­tuksemme
ei ole liioin vaikuttani m^ siihen, miten
Järjestön keskus ja Vapauden johtbkuntioämän kysymyksen
ratkäjjsee; Mahdollisen sekaannuksen välttämiseksi haluam­me
V|in kiinnittää huomiota siihen eroon, mikä tässä yhtey-dessä^
on yhl^ääl^ä kiinfeid^n päätösten ja:.toisaalla niiden
suhteen tÄdynmuutosehciptuksen välillä.
Kongon uuri tilanne
^lädevalla otsikolla kirjoitti Suorti^g, laajimmin leviä­vä't5*
väenlehti, SKDL:n äänenkannattaja^ Kansan Uutiset-lehti^
riime torstaina seuraavaa:
Syyskuun puolivälissä näytti jo siltä/että tarinalle 'itse­näisiä"
Kätangasta la sen "presidentistä" Moise Tsombesta
olisi ^antu piste. Nojautuep turvallisuusneuvoston viime
helmj^cuussa ja heinäkuussa tekemiin päätöksiin ryhtyi YK:n
joukkojen ylipäällikkö eonnorO'Brien. toimintaan, Elisa-bethvillen
solmukohdat oli pian vailoitettu, Tshombe ja Mu-nongci
pakenivat. Mutta sen jälkeen tehtiin taas äkkiä so-pinii^'
YK:n kanssa, YK:n joukkojen toiminta tyrehtyi, ;a
Tshogibe on taas saanut siinä määrin maata jalkojensa alle,
että hän saattaa jälleen esiintyä tutunomaisella pöyhkeällä
tavallaan. Mitä siis on. tapahtunut?
Ehsinnäkin on syytä palauttaa mieleen, että Leopoldvil-
JessäSr.keskushallituksen taholla, tapahtui heinäkuussa ehey­tyminen.
Parlamentti kokoontui asettuen Patrice Lumum-baa
tukeneen suuntauksen taakse ja uusi hallitus muodostet­tiin
Cyrille Adoulan johdolla. Samalla tehtiin päätös koko
kongjpn yhdistämisestä ja se koski myös Katangaa.
^selvää, että Tshombe ei yksinään voisi vastustaa sekä
YKn vturvalli?i^usneuvoston että uuden keskushallituksen te­kemiä
päätöksiä, joten hänen takanaan on voimia, jotka uh­maavat
kumpaakin. Ja samalla voimia, joiden vaikutusvalta
ulottUu voimakkaana aina avainasemassa olevaan YK:hon
saakka. Nämä voimat muodostavat Kongon toisen avain­tekijän
ja ne edustavat jättimäistä: kaivosyhtymää Union
Minilre de Haut Katangaa.
' T*mnettu brittiläinen lehti "The Guardian" kertoi hil-jattam,
että mainittu yhtymä tuotti Tshomben valtion en­simmäisen
''itsenäisen vuoden aikana (11.7.1960—11.7.1961)
300.0Q0 tonnia kuparia, Joka on uusi ennätys. Koboltin tuo-tantGf;
laski Jiieman, mutta se oli silti edelleen 60 prosenttia
koko^aailman tuotannosta. Lisäksi yhtymä on saanut uu­den
kultamunia munivan kanan germaniumista, jota käyte­tään
transistoriradioihin. Union Minieren takana on kirjava
määrä kansainvälistä pääomaa. -Belgian hallitus oniistaa
mup4o^lisesti sen osakkeista-12 % ja toinen merkittävä osak­keenomistaja
on brittiläinen Tanganjika Concessions, jonka
osakiteita taas on viime aikoina alettu ostaa mm. amerikka­laisen
Rockefeller-yhtymän kassakaappeihin.
• Kaikilla näillä- piireillä on luonnollisesti soi^menga Kon­gon
jä Katangan tapahtumissa ja myös juuri ne pitävät jat­kuvasti
pystyssä Tshombea. Yleisesti tiedetään (myös sen
kertoi "The Guardian"), että ensimmäisen vuoden aikana
Unioif Miniere maksoi % Tshomben "hallituksen" menois­ta,
vaikka budjetti muodollisesti silti osoitti kuukausittain
noin 500 milj. Suomen markan tappiota.
Näin siis YK on jälleen ruvei:mut yksjtyiakapitalististen
etujen vartijaksi Kongossa ja se tekee sen kahdella tavalla:
suojelemalla jälleen Tshomben nukkehallitusta ja estämällä
keskvishalHtusta ryhtymästä asian vaatiniiin toimenpiteisiin.
SiteiOilanne Kongossa on uudelleen n^uodostuflut tulenarak­si,
sillä näin ei voi loputtomiin jiitkua.
T I L A T K A A V A P A U S!
B e r l i i n i . — ^ Kovaa politiikkaa
edustavat Län^i-Berliinin lehdet
olivat torstaina hyvin harmissaan
siitii, että USAn hallitus vastasi
heti — joskaan ei viraHista diplo­maattista
tietä — Saksan Demo-luraattisen
Tas^vjallan vastalause-'
noottiin. Joka ^koski i^suunniteltu^
cj^änsisakialaisten pplllsiyksiköi-
:den läheitämistä LänsiBerliiniln.
_ -Länsi-Saksan osavaltioiden sisä­ministerit
olivat tehneet Saarr
Ijrueckenissa 5. 10. pitämissään ko-
•icouksessa päätöksen lähettää . " l i i -
iejii^epjoliispja" Länsi-Berliiniin,
jotta Länsi-Berliinin poliisi, "voisi
pacepiminrr omistautua tehtävineen
sektoriraialla".
USAn ulkoministeriön taholta
lausuttiin keslciviikkona, että Län­tisten
liittoutuneiden sotavoimien
tukemana : Länsi-Berliinin poliibi
hallitsee;tilantee^ hyvin. T^män
vuoksi el odoteta, että apu olisi
välttämätöntä nykyisissä olosuh­teissa'.
Vaikka tämä lausunto on suora
vastaus SDTn noottiin, korostavat
jotkin länsisaksalaiset ja länsiber-liiniläiset
lehdet, ettei " U S A ota I^ohtalonkysymyksiä, jäävät sen s i -
noottia huomioon". Toiset lehdet jaan vastausta vaille".
taas tuovat peittelemättä j u l k i har^
minsa ja katkeruutensa nopean vas­tauksen
johdosta.
Erityisen vihaisia ovat länsiberlii-niläiset
"Der Tag" j a "Morgenpost".
Edellinen viittaa Länsi-Saksan ja
länsivaltojen yhteistyössä esiinty­viin
vaikeuksiin j a valittaa sitä, et­tä
U S A teki tyhjäksi Länsi-Saksan
.sisäministerien -"kiitettävän tarkoi­tuksen".
Amerikkalaisia opettaen
Iphti k i r q i t t ^ a es^ellfien: *V/^ashipg-t
o n i n ' o l i s i pitänyt-.tutu^tii^a y ^ u -
^ausel}irjelmä|ii^'ia heittää^^i^
r,ikQri|n ^edelttsit^ seuraan. I k ä i ­nen
yi^ldus ^ I ^ l i l ^ - B e r l i u i i n , «^si
r,iittanyt'i?7arnu^5toip|iep^
käänuse&; j n i k S U . v a k a v ^ -jaet­tiin
fa^anikaluuksia. Nyt on t a p ^ t u -
nut I^assuinta, mitä vielä voitiin
qdotta^: Washington on esittänyt
virallisen Isäntänsä . . ."
"Moirgeqpost" taas kirjoittaa n^m.
USAn ulkoministeriön antaneen
selvästi ymmärtää, että "Wa8hing-ton
ei hyväksy länsisaksal^ten,po­liisien
lähettämistä Länsi-Berlii­niin.
Elokuun 13. päivän muurin
rakentajille annettiin de-facto-va<s-tfius.
Monet meidän kysymyksis­tämme,
jotka ovat (länsi-) Saksan
Kalliita ovat
sotaharjoitukset *
Berliipi. — Viiiqe hejmikuussa
Ylä-]^alzi];$a Länsi-Saksassa järjes­tetyt
ijATO-joultkojen : talviharjoi­tukset,
joiden nimenä oli " T a l v i k i l -
pi I I " , aiheuttivat ivirainsten tieto­jen
mukaan 19 miljoonan D-marllan
.vahingot. Tämä sumina on nimit­täin
myönnetty "virallisesti tun­nustettuina"
korvaulcsina vahinkoja
kärsineille Ylä-Pfalzin asukkaille.
" T a l v i k i l p i -kakkoseen" osallistui
kaikkiaan noin 60,000 sotilasta Län­si-
Saksassa olevista U S A : n j a Hans­kan
miehitys oukoista sekä Länsi-
Saksan armeijasta.
Vahinkojen suuruus oli kolmin­kertainen:
^edellisen/cvuoden Talvi-kilpi"-
j^^rjoitfisten -aiheu^miäyer-rattun3;|
i 'I •
Suomalainen kulttuuriviikko
Karl Marx-stadtissa
HelsinkL r-r- Viime sunnuntaina
matkusti maastamme useita valtuus­kuntia
Saksan demokraattiseen tasa­valtaan
osallistuakseen Karl Marx-
Stadtissa ensi viikolla järjestettävään
suomalaiseen kulttuuriviikkoon. Vii-
Kon aikana esiintyy kaupungissa
Kaasalllsoopperan baletti, kapelli­mestari
Onnr Kelo. Johtaa kaksi sin­foniakonserttia
ja lisäksi esitetään
kaupunginteatterissa Ensio Rislakin
••Ruma Elsa" Jorma Panulan säveltä­mänä
muiicalina. Runsaasti edustet­tuna
Karl Marx-Stadtin kulttuurivii-isolla
on Tampere, joka on Karl
Marx-Stadtin ystävyyskaupunki.
Tampereelta matkusti Saksan de-,
mokraattiseen tasavaltaan kaupun­gin
virallinen valtuuskunta jota joh­taa
kaupunginjohtaja Vartola ja jo­hon
kuuluvat varatuomari Halonen
sekä kaupunginvaltuuston jäsenet
Auvinen ja Halonen. Edelleen Tam­peretta
edustavat opettajavaltuus-kunta
Ja eri nuorlsojärjescöjen edus-cajistaVkokoonpantu
valtuuskunta.
Suomi DDR-Seuran valtuu:.>.ivntaa
Johtaa sen sihteen Oncro Vur^aneii
Valtuuskuntaan kuuluu mjn. caitöiU-joita
sekä Suomi-DOR-Seuran Hä
meonlhinan ja Kemin osastojen sih­teerit
Tikka ja Vanamo. Karl Marx-
Stadtin suomalaiselle kulttuuriviikol­le
osallistuvat myös "Ruman Elsan"
säveltäjä Panula ja kirjailija Rislak­ki,
jotka ovat läsnä Karl-Marx-Stad^
tin teatterissa "Ruman Elsan" esi
tyksessä. •
Suomen kansallisoopperan baletti,
joka parhaillaan vierailee DDR:ssä,
esiintyy kulttuiurlviikolla ja kapelli-mestari
Onni Kelo johtaa kaksi sin-foniakonaerttla.
Suomalaisten vieraiden Joukossa
ovat edelleen Suomen teatterijärjes­töjen
keskusliiton puheenjohtaja,
professori Vuorenrinne, sekä Kan­sainvälisen
teatteri-instituutin Suo­men
keskuksen sihteeri, maisteri
Veistäjä.
KOULUHAUUTUKSEN
VALTUUSKUNTA
Snnnnntaina matlmsti myös Suo­men
koulnhallituksenvaltauskDnta
DDR'n opetnsministeriön kutsusta
Saksan demokraattiseen tasavaltaan
tutustuakseen tiellä kansanope­tuksen
järjestelmään ja kouloihin.
Valtuuskuntaa Johtaa koainhalU-tuksen
pääjohtaja Reino Oittinen.
Valtuuskuntaan kuuluvat edelleen
kouluneuvokset Pauli Palva ja .OUi
Sampola.
Vierailun yhteydessä keskustellaan
käytännöllisen yhteistyön kysymyk­sistä
kansanopetuksen alalla, s.o. kie
lenopetuksen ongelmista, kirjallisuu­den
vaihdosta ja koulujen johtajien
välisten ,: yhteyksien kehittämisestä
molempien maiden kesken.
DDR:ään matkustavia suomalaisia
vieraita olivat saattamassa lentoken­tällä
DDR :n kaupallisen edustuksen
johtaja, prof. Agricola sekä kulttuuri­sihteeri
Stier.
YKn ratkaistava
Perliinin kriisi,
^anovat britit
Lontoo. — Kahdenkymmenen
johtavassa asemas<;a olevan englan-
,tilaisen allekirjoittamassa julistuk­sessa
ehdotetaan, että YK:ta ke^
ibotettalsiin ratkaisemaan Berliinin'
JcrUsi ja että TK :n joukko-osasto
asetettaisiin Berliiniin siellä olevien
snnrvaltojen joukkojen tilalle.
Mielestämme BerUinin kriisi voi­daan
ratkaista ainoastaan siinä ta­pauksessa
että 56 saatetaan kylmän
sodan taistelujen ulkopuolelle. Tämä
voi tapahtua ainoastaan päästämällä
YK BerliinUn, sijoittamalla smne
YKn poliisivohnia ja poistamalla
miehitysvaltojen juokot kaupungista,
sanotaan julistuksessa; Allekh-jöitta-jien
' joukossa on rauhanpalkinnon
saaja lordi Boyd-Orr.
Äigeriafon taas
Algier. —. Suuret ranskalaiset po­liisi-
j a sotilas oykot piirittivät tors­taina
panssarien tukemina Algerin
eräällä kukiculalla sijaitsevan r a ­kennuksen.
Saatujen tietojen mu­kaan
toimenpide o l i yhteydessä sa­laisen
armeijan järjestön (OASn)
viime aikaisiin "merirosvolähetyk-s
i i n " .
Joukot piirittivät erään kuusiker­roksisen
rakennuksen :Chemis Sha-kespearella,
josta on näköala y l i
kaupungin.: OAS välitti uuttaiiähe-tystä
aivan; Ranskan radion käyttää
mää aalto^ifuutta lähellä olevasta
^sebasta %o' 13 paiiiallistfid mpia
torstaina. ' Lähetyksessä sähqtiitn;
mm;: "Algeria on Ranskan lä^lam-'
ta samalla tavalla kuin Ala^^^^yh-,
dysvalloille kuuluva osavaltib''.': v
Yhdysvaltojen vapaat ihmiset kat­sokoot
maailmankarttaa. Kommu­nismin
punainen väri ulottuu aivan
Yhdysvaltojen rannikoille asti".
Lähetyksen aikana lensi viisi ar-mei
an helikopteria kaupungin ylä­puolella.
Koneiden uskotaan yrittä­neen
suorittaa peilausta radiolähet­timen
löytämiseksi. Vain tuntia
myöhemmin ryhtyivät poliisit j a so­tajoukot
toimintaan.
Kaksi rajua räjähdystä tärisytti
torstaina Algeria. Ne aiheuttivat
huomattavia aineellisia vahinkoja.
Kukaan ei kuitenkaan loukkaantu-nut.-;-:
.
f T T g r O T f l B fl B a B B
o-b
o
b
o
9
o '
o •
o •
m^lN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Beaver Lakella
o
e
e
. o
e
o
Spaak hylkää Tshomben!
Bryssel.. •— Belgian nlkomlnlsterl
Spaak sanoi viime lauantaina, että
LeopoldviUessa -toimiva Kongon
keskushalUtns olisi tunnustettava
koko Kongon hallitukseksi..
T u l i käytj^ Sudburyssa. Oikeas­taan
oli tarkoitus mennä sinne
näyttämöjuhMlle, mutta\ kun juhlat
viimetingassa ^peruutettiin niin
mentiinpä^ ' tarkastamaan Beaver
• Laken haaliaJ '. ' ' •' .
f|||||^ on varjnasti paljon sellaisia
lie^kilöitä, jotka ovat, rahallisesti
^ ' l l aineellisesi^ ^ avustaneet haalin
rakentai^isessa ja. tuskin koskaan
joutuvat itse sitä näkemään, niin
heille voin kertoa, ettei apunne
ole mennyt hukkaan, niin komea
on tämä kulttuurikoti, että se puo­lustaisi
hyvin paiklcaansa missä hy­vänsä
kaupungissakin. Se on vaa'
leaksi rapattu, alakerrassa on keit­tiö
j a suuri ruokasali. Juhlasali on
pääovesta mentäessä heti vastassa
j a yläkertaan .tulee taloudenhoita­jan
asunto. Siinä talossa mahtuu
toimimaan suurempikin joukko ja
se on käniii^^6^oitus siitä, että vie­lä
elää tuo' esi-isiemme kaunein
naapuruussuhde — talkootyö. Tal­kootyönä
ovat nousseet palaneista
raunioista'. tämän haalin seinät,
talkootyö on: kannustanut matko-jen
päässä asuvia .tekemään lahjoi­tuksia
talon hyväksi Idahan, raken­nustarpeiden
kaluston tai muun
muodossa.-Kirjojakin on haalille
lah oitettu mutta niitä ei ole eh­ditty
vielä järjestää niille kuulu­valle
paikalle kun kiireellisimmät
työt on ollut ensin tehtävä. Bea-^
ver Laken Jehun nuoret urheilijat
ovat 'täyttäneet lahjaksi saadun
palkihtokäapin ja se on-pian: liian
ahdas' jos lie samalla_^valla-tuo'
vät palkintoja seuralle kuin mitä
oleiAme viime aikoina saaneet k i l ­pailuissa
todeta. N i i n sitä pitääkin
että saa siinäkin suhteessa palo­vahingot
korjatuiksi. Lämmitys­laitteet
ovat haalilla myös ettei
kylmän kanssa tarvitse talvella
käpristellä sillä ei ole yhtä lemv
peä.tämän paikkakunnan talvi mi­tä
se on kesäisin ja nyt viimeksi
siellä käydessämme. Nythän heidän
onkin hauskaa toir,i!a uudessa, puh­taassa
ja lämpimässä haalissa.
NL vaatii Linnaksen
iuovuttamista
Yhdysvatioista
Moskova. — Neuvostoliitto pyy­tää
USAta luovuttamaan siellä asu­van
eestiläisen sotarikollisen Karl
Linnaksen Neuvostoliitossa tuomit­tavaksi.
Neuvostoliitto on esittänyt
vaatimuksensa nootissa, jonka si
sältö julkaistiin viime perjantaina.
Linnas on syntyisin Tartosta ja
asuu nykyään USAssa osoitteessa 21
Goldsmith Avenue, Greenlawn, II.
Neuvostoviranomaisten tutkimusten
mukaan^Linnas toimi heinä-elokuus­sa
194^1 upsieerina Tarton Iceskitys-leiri^
ä j9 sitten toukokuun 1942
leirixii päällikkönä j a antoi määräyk­siä
sjt^ä osallistui itse tuhansien ,ih-mistih
murhaamiseen. Tämä t^
pahtui 4-kilometrin päässä Tartosta
olevissa hyökkäysvaunuji^n torjun­taa
varten kaivetuissa .v^ibaudois-)
sa. Kaikkiaan surmattiin Tarton
keskitysleirissä 12.000 ihmistä, v suu­rin
osa Linnaksen pääUikköaikana
sanotaan- tääUä. ?
1944 Linnas pakeni Eestistä ja
vasta viime vuonna saatiin selville,
että hän asuu USArssa.,
Viitaten mm. Neuvostoliiton, U -
SAn / a Ison-Britannian 30. 10. 1943
sekä Y K n 13. 2. 1946 sekä 31. 10.
1947 hyväksymiin sopimuksiin ja
päätöksiin, ilmoittaa neuvostohalli­tus
odottavansa U S A l t a toimenpitei­tä
Linnaksen saattamisesta Neuvos­toliitossa
tuomittavaksi.
Mainituissa sopimuksissa j a pää­töksissä
osapuolet ilmaisevat val­miutensa
luovuttaa alueellaan ole­via
sotarikollisia rikoksen tapahtu-mamaassa
tuomittavaksi. /
KLn ja f^!oHannin
iähettillät kotiin
Moskova. — Neuvostoliitto on
kutsunut Hollannin snurUihetti-lääma
kotiin ja Ilmoittanut HoDani-nllle,
ettei maan Moskovan suur­lähettilään
oleskelu Moskovassa ole
enää mahdollista. Tämä nenvosto-halUtnksen
Ilmoitus saatettiin jair
kl lauantaina ^Moskovassa ja sitä
koskeva Ilmoitus oH Jätetty Hollan­nin
hallitukselle perjantaina.
Syynä toimenpiteeseen on kohte-r
In, jonka alaiseksi Nenvostolllten
Hollannin suurlähettiläs F. K. Po-nomarenko
jontai Amsterdamin
lentokentällä yhdessi muun lähe-tystöhenkllökunnan
kanssa. Snnr-lähettUääseen
ja neuvostolaiseen
dlplomaatUknntaan käytUvät hol­lantilaiset
poliisit väkivalta näiden
suojellessa neuvostokansakdsta l.
Aleksejevaa.
Mainittu naishenkilö oli yhdessä
muiden neuvostoturlstien kanssa pa­laamassa
HoUannista kothnaahan,
kun hoUantUaispoliisit järjestivät
provokaation tarkoituksenaan estää
Aleksejevan kotiinpaluu. Lähettilään
Ja muun lähetystöhenkUökunnan oli
pakko käyttää diplomaattien tavan­omaisia
mahdollisuuksia kansalais­tensa
suojelemiseksi. Jotta Aleksejeva
voitiin saattaa turvaan. Tässä yhtey-de.
ssä hollantilaispoliisit rikkoivat
karkeata ruumiillista väkivaltaa
käyttäen diplomaattien koskematto-muusperiaatetta.
Välikohtaus sattui 9 päivänä loka­kuuta
Ja 12. päivänä Hollannin haIli-_
tus lähetti asiasto muistion neuvosto-hallitukselle__
syyttäen tapahtumasta
n6uvosjto<Jipl9mt^atteJ%. ^ o Netiypsto-hootti
:klbläll<ijö4tteet JyrJJästi-^rsa-no<^''
höUantilaiselhitenf tphne«4dtieitä
jnrityksfeksi huohonta&^iaittenl^lisiä
suhteita. , '
Samalla kun neuvostohallituksen
nootti ; esittää tapahtumasta jyrkän
vastaia,useensa, se vaa^M HoUantia
rankaiSeinaaiii^ kyyllisiä.'
' Ilmoittaessaan pitävänsä välttä­mättömänä
Hollannin suurlähetti­lään
Henri Hellerln poistumista Mos-kö\'
a8ta mahdollisimman pian, neu­vostohallitus
sanoo samalla, ettei toi­menpide
johdii lähettilään käytök^
sestä. •
On käynyt selville, sanotaan noo­tissa,
että toimenpide oli suoritettu
Hollanhh) hallituksen hyväksymisel­lä
Ja näin luotu tilanne; joka ei salli
sen paremmin Neuvostoliiton suurlä­hettilään
oleskelua Alankomaissa
kuin Alankomaiden lähettiläänkään
oleskelua.'Neuvostoliitossa;
Beaver Laken osastolta paloi hTvin epäilTitävissä olosuhteissa Kaalt mutia
"majavajärvelä'set'' panivat toisten j irjestötoverien tukemana, löp^äksi; ja
niin |iousi haali uudelleen — entisti ehompana.
Hbtkaa Yapaos!
MuotihuUuutta
Pommisuoja on nyt se piste " i i n"
päälle jonka jokaisen aikaansa seu- •
raavan ihmisen on rakennettava ta­lonsa
alakertaan tai takapihalleen
— niin määrää tämänhetken yleis-muoti
joka leviää kulovalkean t a ­voin
sellaisten ihmisten keskuuteen
jotka kulkevat kuin tahdoton lam­maslauma
mihinkä heidät suvaitaan
viedä. Sen nyt vielä käsittää että';
rikkaat niitä rakennuttavat. Onhan
ollut puhetta että sen pitäisi olla
verovapaa sijoitus, mutta kun työ­läinen
lainaa rahat tätä tarkoitus­ta
varten niin ei voi muuta sa­noa
kuin ettei hän halua katsoa:
nenäänsä pitemmälle eikä ajatel-,
la itse omasta puolestaan. Se on
s i ä aivopesua j a hän on propagan­dan
uhH.
. Englannin puolustusministeri
Harold Watkinson on sanonut Lon­toolaisten
Nuorten konservatiivien
kokouksessa: "Pommisuojilla ei
ole mitään tekemistä tulevassa so­dassa.
Ehkä se jatkaa :elämää jon-v
kun verran, mutta sellaisen olemi­nen
omassa: ^pihassa -ei tuota m i ­tään
hyvää. Tuleva sota pyyhkii
olematiomiin, sivistyneen maail­man.
Mutta .minä -en usko että se
on tosiasia jota on pelättävä. Me
löydämme pian käännekohdan niin,
'että—pelottelu jää vain pelotteluk­s
i . " "
SITÄl
JA
TÄTÄ
OMANTUNNON M U K A AN
Pikkupoika ^ l i päättänyt ruveta
luomaan lunta naapuriensa pihoilta
saadakseen taskurahoja.
Isä huomautti pojalle, että pitäi­si
ensiksi avata kotipolut ennenkuin
menee naapuriin lunta luomaan.
Poika aukaisi kotinsa polut ensik­si
j a isä kysyi kuinka paljon pojan
pitäisi saada työstään omantunton­sa
mukaan.
" E i mitään, mutta entäs teidän
omantuntonne?" vastasi poika.
Naiset ovat aina vieneet erittäin suurta osaa CS J:n toiminnassa. Kuvassa'Sä|r^iian naisten kerho.
• T U P L A S T I " MOLEMPIA
' Pelkään, että minun on veloitet­tava
teiltä kaksinkertainen hinta",
sanoi kristallipallosta ennustaja.
"Näen, että menette kahdesti naimi­s
i i n . "
PÄIVÄN PAKINA
l kokousta - kalidenlainen tulos
TäkiUäiset lehdet, uutistoimistot,
radiot j a ,TV-kommentaattorit ker­toivat
äskettäin siitä, miten ryh­mä
yhdysvaltalaisia pasifisteja o li
marssinut San Franciscosta Mos­kovaan
astivja miten näitä •rauhan­marssiin
o s ^ s t u j i a V. tervjQiuiittiin
siellä.. hyvin i ^ t ä y ä U ^ t i j ; ; iiiyii, ^m-toiir^^
iUssa^^^vap^Mi? miiisuistiMr^
tä;oii>i|i9tj^.yrmitty;
Samassa; iyhteydes^, oi^atnmin
hieman ' myöhempiin, kerrottiin
edelleen, miten näipä yhdysvalta­laiset
pa?|fi§tit .olivat ^osfeovan
kuuluisassa^ yliopistossa pitäneet p u '
heitä j a keskustelleet neuvostoliit­tolaisten
ylioppilaiden kanssa, suo­sitellen
oman pasifistisen maail-niankatsomuksensa
perusteella, et­tä
neuvoistoliiton pitäisi hyvää esi­merkkiä
näyttääkseen riisua itseh-sä
yksipuolisesti aseista.-
Näissä 'ruutistiedoissa — j a me
puhumme -edelleenkin täkäläisten
eli porvarillisten uutistoimistojen
ja lehjtiem, tietojen perusteella —
selitettiin meille,- että neuvostoliito
tolaiset ylioppilaat ilmaisivat eriä-yän
nMe\ipiteeensä näistä pasifis­tien
ehdotuksista selittäen. että
maailmofr-'rauha voidaan taata ja
turvata vain yleisen ja täydellisen
aseistariisumissopimulcsen perus­teella
niin että mikään maa e i saa
sotillaalista yliotetta toisista mais­ta,
eikä minkään maan taryits>e .pe­lätä-
toisten maiden aseY0^a.\
:; ;Moskovän ^yliojspUasJ^ok^ut^s^ss^
oli' siis erimielisyyttä jsii^i
voidaan parhaiten maailm^p' raju­han
puoI)|^taa, j a jotku(7'^äläiset
lehdet paisuttelivat aivan mah^qi-tbmasti
tätä erimielisyyttä. "
Mutta todella tärkeä seikka, jon­ka
lukija on ya^maan pajDuaut j()
merkille, oli sittenkin t ä ^ yhtey­dessä
se, että yhdysvaltalaiset pa­sifistit
saivat vapaasti järjestää
kulkueen Moskovan kjadulla, va­paasti
mainostaa katsantokantojaan
rauhan asiasta eikä kukaaan yrit­tänytkään
häiritä heidän kokoustaan
ja puheitaan yliopistotalolla, vailcka
neuvostoliittolaiset ylioppilaat i l ­maisivatkin
e^Uaisen käsityskan­nan
visseistä kysymyksistä. .
Tällainen ystSvillinen vastaan­otto
ja puhevapaus myönnettiin
siis , NeuvosteUitossa kapitalisti
sen maaiimankalsomnksen omaa­ville
rauli«npuoIust«jllIe4 ^
Mutta entäs tääUä "vapaassa
maailmassa", sanokaamme meillä
kotona Canadassa?
C P : n uutistiedon mukaan hajoit-tivat
"bolshevikivastaisen blokin
nimellä ylpeilevät roskajoukot
Oshawassa kokouksesn, missä oli
puhujana eräs canadalainen kom­munisti,
jonka puheen aiheena o l i
kerrassaan "kauhea" ajatus: " E i
sotaa Berliinin vuoksi!"
Selvää,-tietenkin on, että tällai-f
e ^ niaaädi>?kuin'^ €anadasäa
l^ilen moloissä' muissakin maissa —
.on sekä f a ^ ^ ^ etta n i u i t ^ ^ h u -
•^^namiehiä.''joua eivät ymmärrä
demq>kraattisif»ta menettelytavoista
.leivätkä Jiuhfr j a kokoontumisva­pauksia
sen'; ^l^emp^ kuin sika
ymmärtää tuulimyllystä. Silta poh­jalta
katsoen ei siis ole ihmetel­tävää,
vaikka rauhan asiasta puhu­minen
nostattaa sen sortin miehiä
takajaloilleen.
Multa ihfUfteUä täytyy, miksi
ei valtiovelan toimesta panna
sulkua tällaiselle hulinoimiselle?
Tosiasiassa näyttää siltä että
valiiovallan toimesta yllytetään
tällaisia roskajoukkoja häiritse­mään
kaikjua kokouksia j a järjes­töjä
missä keskustellaan rauhan
tärkeyde^f|L.",\.
Vain täm^^- selittää sen, miksi
valtiovallan • tojmesta on julkisesti
selitetty, eVtä ItQMPm miehet p i t i ­vät
siImäUä.yJiQppilaiden. xauhan-,
toimintaa^yliBidstoissa^^jVaia.^-timfi
selittää sen miksi kaikille täällä
C a n a d a s s a toimiville rauhan
järjestöille yritetään antaa jori-kinlainen
"epäilyksenalaisuudessa"
olevan leima — olkoon sitten kysy­mys
tunnettujen tiedemiesten j o h :
lamasta radioaktiivista säteilyä
vastustavasta järjestöstä, tai keski-luokkalais-
naisten muodostamasta
"Naisten ääni"-järjestöstä eli mis­tä
tahansa.
Rauhanasia on ilmeisesti liitto­hallituksen
mielestä niin paha asiaj'^ •
että siitä puhuminen lähentelee—
muija maanpetosta? '
tulos on sitten sen mukai­nen,
Neuvostoliitossa — missäs
on sanottu vallitsevan täydellinen-puhevapauden
puute — saavat por­varillisen
, maailmankatsomuksen
omaavat vierasmaalaiset, yhdysval­talaiset
rauhanpuolustajat puhua
rauhassa j a keskustella asentees­taan
kenekään häiritsemättä.
Mutta täällä porvarillisessa Ca-'
nadassa ei saa kuitenkaan kommu­nistisen
maailmankatsomuksen
omaava canadalainen henkilö rau­hassa
ilmaista mielipiteitään siitä,
miten pitäisi välttää sota B e r l i i n in
ongelmassa?
Näinkö huonoon suuntaan kulkee -
kehitys meidän maassamme?
Me vain kysymme toivoen, että
maamme hyvä nimi säilytettäisiin '
sittenkin turvaamalla kansalaisten
puhe- ja kokoontumisvapaudet
K A I K I L L E ja ennenkaikkea kai­k
i l l e ' . r a u h a n p u o l u s t a j ia
Käpsäkoura.