Vapaus, December 8, 1955

              Sivu 2 Torstaina, joulukuun S p. — Thursday, Dee. 8,1955 •
i
TdQAtones: Sa». CfRce 06. M M ;
Sdttonal Office 0 8 , 4 . 4 » » . fSamgts
Umbea Vm, €, mi. Amoxixed
as tecxmd «Ia» sui) tj ti» Fosl
OfiBce DejfaiUneat, Ot^vt. Enb-
IlaSMil tbrice w«ailr: lueaaa.y»,
.Tbtmddjs AOd CKatBtd»}» t v Vapsiu
ELD 6fc W^6udtn»7, Ont, Canada.
Aflvertislag rstes upo»; »ppUcatlon.
TrazudstioD free «f cbafge.
Casadas»; i «k. 7,00 e kk, f .95
3 kk. 2^
TbdTsraSdiaa»? S vk. 8iK> 6 kk.
SiMmuasa: l Tk. 8£0 e kk. «.75
Sibeliuksen <90-vuoti8päivSyaä
^1
i i
^ ^ ^ ^
m
i i
l i
Tänään, joulukuun' '8 pnä, läyftää kansainvälistä kuuluisuutta
saavuttanut. Suomen suuri säveltäjä- Jean (John Julius Christian)
. Sibelius 90 vuotta.
Tämän merkkipäivän kunniaksi on Suomessa järjestetty suuria
.julUiajau^onsertteja, missä esitetään^^tö mestarin sävel-
«lyjtsiä 'ja kiinnitetään -huomiota niiden merkitykseen ja arvoon. -
EÄä tämä' Sibelius-juhlien järjestäminen rajoitu yksinomaan
iSuomenirajojen sisäpuolelle. Uutistiedoissa kerrotaan, että esimer-y
I kfksi huomen suuressa itäisessä naapurimaassa, Neuvostoliitossa, mis-jsä
annetaan suuri^^ a
: 'kyvylle, vietetään iätä merkkipäivää erikoisesti suomalaisen musiikin
> juhlairäivänä;' Sibeliul^^ «kunniaksi pidetään Moskovan konserva-
^^^^ ^ t^^
: ' 1^ Mainittakoon vielä, että sinfonia orkesteri
! esittää siellä Kurt Zanderlingin johdolla Sibeliuksen toisen sinfonian
^ s0kä runoelman Tuonelan Joutsen.
' ; '^Sibeliuksen vuosipäivän kunniaksi on järjestetty toisia saman-
^ ^ Ruotsissa ^ .Atlantin tälläkin puo-
' ' ien vaikka ei kohtakaan niin laajakantoisessa mitassa kuin tätä
•Tnerkkitapausta juhlitaan Suomessa ja Neuvostoliitossa. Erittäin
:'< suurella tyydytylisellä on pantava imcrkllle myös se, että täkäläiset
««aflisturieeit Sibelius-juhlien viettoon, siten vaalien arvokkaita kult-
• V tuuriperinteitämme. OH »kerrassaan juhlavaa kuulla CSJ :n Sudburyn
^: ö ikonsertjssa nimenomaan Sibeliuksen vuosi-
; i päivänfe^ otettu "Finlandia",- mitä juhlatuhtoi-o;
nen yleisö kuunteli aivan henkeää pidättäen sitten puhjeten raiku­vien
suosionosoitusten antoon.' On ilolla todettava se, että GSJ: n
: + eräät muut osastot ovat järjestänet juhlia Sibeliuksen vuosipäivän
[{kunniaksi, samoinkuin tervehdimme sitäJcin, että saman-suuntaisia
V j.tilaisiiuksia on järjestetty eräissä muissa'kin piireissä. Valitettavana
H sen sijaan todettava, ettei edes Sibelius-juhlien järjestämir
• • • sessä voitu sivuuttaa jonnin joutavia rybmäriitoja ja järjestää todella
'suuria ja sytyttäviä yhteisjuhlia Sibeliuksen työn j a saavutusten kun-
• ' n i o i f t ^ odottaa suuren säveltä-
^ 1^ ennen kuin löydämme joukkojen yleisesti
vÄialuaman tien yhtenäisyyteen tällaisten suurkysymysten yhteydessä?
• » * -
Sibelius syntyi 90 vuotta sitten, joulukuun 8 pnä 1865 Hämeen-
;^ linnassa, missä hänen isänsä Ghristian Gustaf Sibelius oli kaupungin
^ lääikärinäi Päästyään ylioppilaaksi Jean Sibelius harjoitti lakitieteel-
* iisiä opintoja yliopistossaj mutta musikaaliset harrastukset rupesivat
i vetämään häntä yhä enemmän puoleensa.. Niinpä hän, opiskeltuaan
»Helsingin musiikkiopistossa .4 vuotta, lähti v. 1889 Berliiniin sävel-
! läjä-Albert Beckerin oppilaaksi.
Ensimmäisen sävellyksensä Sibelius antoi Helsingissä 1892
|siis jo 63 vuotta sitten! Sibeliuksen tuotanto onkin harvinaisen laaja
f j a monitahoinen, v Hän liikkuu Kalevalan tarumailla, 'kertoilee his-,
? itorlaa ja kuvailee jopa itämaiden saloja. Sibeliuksen populäärisem-
I pänä ja parhaiten tunnettuna tuotteena pidetään vieläkin ''Valse
«Triesteä" minkä hän sävelsi Arvid Järnefeltin näj'1elmään " K u o -
^ lcmä*> Mutta aivan "Valse Triesten" kintereillä ja monen ''kadun
{miehen" mielestä aivan sen rinnalla on kautta maailman tunnettu
V."Einlandia", sekä lukuisat sinfoniat ja kymmenittäin Kalevala-aihei-
. I sia 'ja muita sävellyksiä niin kuoroille kuin orkestereillekin. Karelia
V jOvertyjrrin Sibelius sävelsi jo 1893j Finlandian Suomen kansan suu-
| i rena merkkivuonna 1905 ja Valse Tricsten v. 1904. Vuodesta 1897
'vuoteen 1915 Sibelius säwlsi S sinfoniaa. Säveltaiteen nicstarina hän
\ on Jatkanut luomistyötään tähän päivään asti, mikä sellaisenaan 'ku-
; vaa hänen suurta tarmokkuuttaan ja ehtymätöntä luomi^kykyään.
j Kansanrunouden innoittamien teosten lisäksi Sibelius on säveltän>-t
j Ikalkkiaan seitsemän sinfoniaa, viulukonserton ja jousikvartetti ''Voce-jsmtimae"
jotka ovat hänen pääteoksiaan. Kucroillc ja orkestereille
hän on säveltänyt noin 90 yksinlaulua j a toistasataa pienempää
; sävellystä. '
, Kuten sanottu,^'Sibeliuksen suuruus on viimeaikoina tullut laa-
IJalti tunnetuksi kaikissa kulttuurimaissa, mutta erikoisen ilahduttavaa
• on tietoisuus siitä, että hän on- myös "profeetta omassa maassaan'',
i missä 'hänen nimeään «kantaa Suomen ainoa musiikkikorkeakoulu —
' Sibelius-akatemia—Vja missä hänen 90-vuotispäivänsä 'kunniaksi on
J järjestetty lukematon määrä suurempia ja. pienempiä konsertteja
: j a muita 'juhlatilaisuuksia.
'Lehtemme lukijat yht>n'ät epäilemättä siihen, kun liitymme kaik­k
i in niihin, jotka toivottavat onnea ja menestystä sekä pitkää ikää
päivän sankarille, pienen. Suomen kansan suurelle säveltäjälle Jean
Sibeliukselle. .
Sudburyn seudun vaaleista
Vaikka nikkelialucen kunnallisvaaleissa ei saatukaan murretuksi
, torypuolueen •voimilla varusteltua - taantumifksen linnakkeita, niin
; sittenkin on syytä kiinnittää hucmiota siihen tosiasiaan, että nyt
käyty vaalitaistelu toi huomattavasti lähemmäksi sen päivän,, jolloin
työtäte!kevät'kin saavat edustuksen kunnallishallintoihin.
Turhaa ja asiatonta olisi tietenkin' kieltää, etteikö "työväenliike
yleensä ja katienomistajat erikoisesti -kärsineet tappioita maanan-
. täisissä vaaleissa. Tappioita tuli vaikka huomioidaan Neelon-Gar-
' sonin suuri vaallvoittofkin; JärjestjTieen työväen suurissa voimakes-,
'kuksissa,Sudburyssa Ja McKimissa ei saatu valituksi yhtään työväen-miestä
>tai -naista kunnallishallintoihin. Tämä sellaisenaan osoittaa,
'kuinka nuori, kokematon?ja poliittisesti kehittymätön tämän alueen
•järjestynyt työväenliike vielä on.
Mutta nyt ja viimeksikuluneitten vuosien aikana, käyty vaali-
Haistelu on sittenkin jättänyt pysyvän jäljen nikkelialueen kunnallis­elämään.
Taantumusvoimat 'Voi'vat iloita maanantaisen vaalivoit­tonsa
johdosta, mutta sydämensä syvyydessä ne tietävät, ettei heidän
; asemansa kestä enää montakaan tällaista-Vaalivoittoa".
' Tosiasia nimittäin on, että työväenehdokkaat ovat saavuttaneet
.suuria moraalisia voittoja. Vaikka työväenehdokkaita ei ole saatu-
; (kaan valituksi, niin heidän ohjelmansa — kuntiemme rahavaikeuk-
: sien,voittaminen nrkkeliteollisuudeniverottamisen aMiUa on saanut
: jo niin suuren kannatuksen, että miltei kaikki muutkin «hdokkaat
; joutuivat tavalla tai toisella myöntämään, että juuri siinä — M e t r o -
• ratkaisussa—on ulospääsytie.
• Työväen toinj^a on -käyty tosimielessä vaalitaistelua täysin;
Yi.tietoisena siitä, että vain työväenehdoldcaiden valinnan avulla^ mikä
1'^ tarkoittaisi kunnalUsobjelman jyrkkää muutosta, -voidaan kuntiemme
talousasema korjata'ja 'kotienomistajam verotaakkaa huojentaa. Tässä
Kfspjrksn^
vaslaBksla
KSBjmrtf H a l u a i s i cssda tJetää,
voidaanko erätä C$»vuoUaan Henki'
!ön m: vyosyvytiomyypBavmUis '• itui
a]ji)x) siM perusteeSä. jcs henkUö
o-Tilstaa arvoltaan nrajaan tubannen
dollarin arvoisen asunnon, josta ei
ole asianomaiselle mitään ttiloja. —
Tiedosta kiitollinen.
Vastaos; £1 pitäisi voida kieltää.
Mutta tässä talee muletaa- että sitä
ns. t3'ö3qffivyttöinyys.<vanlmudenelä-xettä
e i anneta lain säädasten mukai­sesti
kaikille, Scuten axmetaan van-
Jiuudereläfcettä 70 vuotta täyttäneille
Työk3rvyttömy5-s - vanhuudcneläkkeen
saannin ehtona on Köyhyys j a tiyö-
.syvyttömyys ja k u n on tällaisia " e h -
-x>Ja", niin asianomaisista virkaiU-oista
riippuu huomattanrasti. ee. pir
^.väHsö he henkilöä työkyvyttömänä
:a rutiköyhänä.' Meidän käsityksem-
3ie kuitenkin ön, että telillä on* t l -
alsuus; vaatia edelleen tätä avustus-a,
sillä tuhannen dollarin hintainen,
nitään: tuottamaton asunto el kä-jittääJssenime
ole sellainen tekUä.että
-,en perusteella voitalsiirf 1E.O. • avustus
tai "eräke" evätä.
Raiskan soroliisbaborttffi^^^
.Mitä muut sanovat
'SUUNTA ON VIHDOIN " -
PAREMPAAN PÄIN» ^
Itsanäinen isänmaamme alkaa.koh­ta
ikolmannenkymmenennen yhdek­sännen
vuositaipaleensa. Nykyhet-ksn
nuorls» katselee nyt, .mitä eräs
sruurimmmista klEjailijoistamme oii
nimittänyt "kotomaamme armaDcsi
äidlnkasvciksl" j a tulee tuskin ' a j a ­telleeksi,
etteivät ne aina ole olleet
sellaisst kuin nyt.
Lähes koLme ensimmäistä itsenäi­syytemme
.vuosikymmentä riitti a i ­kaa.
Jolloin isänmaamme kasvot oli­vat
aivan toisennäköiset kuta nyky­ään.
Sitä nmiensivat Gcansalaissodas-sa
is'.cetyt haavat, (vankileirien piik­kilanka-
aitaukset. Sitä rumensi pe­rustuslaki,
joka el pitänjrt sitä, mitä
se kirjaunessaan lupasi.'— painova­pautta
ajatuksenvapautta; iSsokoaR-tumiavapautta;.
Vahälalmmilläfcin te-:
kosyillä suljettiin edistyksellisiä k a i i -
salaisia. vankilaan, maan opiskeleva
nuoriso hämättiin valtaosaltaan mie­lettömillä
laaJentumishaaveUla, suo­jeluskunnat
mar&stvat,. sot<avaruste-luJen
taalcka: kasvoi:. . Avointa viha-anielrsyyttä
lietsottiin sitä iiaapxi«-
moatamme. kohtaan,- joka ensimmäi­senä
kaikista o l i tunhustaniit '.tse-näiiyytemme.
OBdistykseiliset Hpolltiikot -ja kansa­laiset
kävivät siCktöä, mutta epäta­saista
taistelua toi-juakseen uhkaavan
onnettomuuden. Heidän syynsä ei ol'-
lut, että suuruudenhullut ajatukset
lopuksi pettivät omat luojansakin.
Kahdesti jyrisi sota; isanmaainme y l i ,
ja mitä se meille mailfsoi, siltä näem'-
me. sankarihadoillakin vein pienen
osan. Mutta: yksi voitto noilla u h ­reilla
sitten&in saaivutettlin — isän­maan
kasvoja voitiin 'ryhtyä kaunis­tamaan.
Kalkkkl se, mitä niissä nyt on kau-nsta.
se on edistyksellisten ihmisten
aikaaiisaamaa aktiivisella työllään.
Mutta tehtävää on vielä paljon —
enemmän, kuin. ikoko nylcypolvi e n ­nättää
suAlttaniaankaan.
Suunta on 'kuitenkm nyt vihdoin
r arempaan, päin. Sitä el ole aikaan­saanut
sota, vaan rauha,, Btvätf r e ­pijät,
ivaan rakentajat.—- S K O L :n
paä-äänenkannattaja, Vapaa Sana,
Helsinki. " I \
Pysäyksissä olevia
koulubusseja ei .
saa sivuuttaa
Toronto. — Helmikuun 1; päivästä
lähtien kaikkien Ontarion autoilijoi­den
täytyy pysäyttää autonsa / jos
koulubussista päästetään pois koulu­lapsia
taikka jos • lapsia otetaan bus­siin.
.
Tielakiin tehdyn lisäyksen mukaan
läytj-^' kaikissa koulubusseissa olla t i ­laa
.vähintään 10 henkilölle. Kalkkiin
koulubusseitxin täytyy selvästi mer­kitä"
etupäähän, että! ne ovat koulu­busseja
j a takapäähän, ettei bussia
saa sivuuttaa, kxm se on pysähdyk­sissä.
Busseissa täytyy olla kaksi keltaista'
pysähitymisvaloa edessä j a kaksi p u ­naista
pysähtj-misvaloa takana.
Jos autoilija el pysähdy bussin py­sähtyessä,
thäntä .voidaan sakottaa
ensimmäisestä liikennelain rikkomi­sesta
$10 ja toisesta $20.
Hebtokl. iV6) ^ .Vaida«nk«!
lutoUoen Usisko ia. iiyO» af'
hftnwfänrirtä. I»i9j»ykälfst» Idto^
nlpltävä faanikan JialUtns frefr
tnata paltinmirfclllä? KygjmjM^
l a filDien on oikcDtokBeosa. Läb-lökobto
o n «äjsä: lääPffpUifeD
atTfoinnln: : lookaan tebilään
BAnikaiKa vsosUtaIn 400/»0—L-OCO^
COO laitonta aboHtH. Joiden
lovun nseiminat aslantnntijat sf-ioittavat
€00.O0ft--7()0iMOieen.
Vaonna 1950 tnafoltsi profes­sori
Bortez Banskan lääkäriliiton
fcokonksessa, että abortteja esiin­tyy
Banskassa voosittaln ylitä
paljon koin synnytyksiä. Toisin
suioen: Jokaista synnyttävää
ranskalaista äitiä kohdJen on Jon-k
i n puoskarin tai enkelintekljän
, luona nainen keskeyttämässä r a s -
kandentilaansa. J a — n i i n arvioi­vat
aslantnntijat edelleen ~ 20,-
000-60,000 näistä naisista me­nettää
vuosittain henkensä tai­tamattomasti
j a epätyydyttävis­sä
olosuhteissa snoritetnn abor­tin
vuoksL Kukaan ei tiedä, m i ­ten
monelle nabelle täten ^ e n t e -
taan steriUteetti, mutta mikäU
vielä turvaudumme asiantuntljol-
' den lausuntoon, Johtuu 60 pros. <
ranskalaisten naisten steriliteetti-tiloista
-Juuri 1: taitamattomasti
suoritetuista aborteista.
- Nämä ilmiöthän eivät mitenkään
ole uusia^^^Hätabortlt on lailla kiel­letty
monissa maissa, vaikka laki ei
takaisikaan syntyvälle lapselle kun­nollisia
elinehtoja. -Ranslcassa kir­kon
ja hallituksen -vastuu on kuiten­k
i n paljon raskaampi kuin .monissa
muissa maissa. Ensinnäkin sekä k a ­tolinen
kirkko että laki kieltävät
abortit jyrkästi, uhkaavat useta niin
raakata hengellista ja maallisin r a n -
g a i s t i ^ t a , että raskauden keskeyt­tämisen
. vuoksi kuolemansairaaksi
tullut nainen vain harvoissa,tapauk­sissa
tiskaltaa kääntyä edes lääkä-^
rta puoleen — sairaalaan.menoa hän
tuskin tohtii ajatellakaan. -
VALISTUSTYÖ K I E L L E T T Y ,
R a n u a n hallituksen vastuu ei vie­lä
pysähdy täihän. Lisäksi Ranskas­sa
on yhä edelleen voimassa v. 1920
katolisen kirkon myötävaikutuksella
säädetty laki, joka ei kiellä vain
abortteja, vaan kaiken propagandan,
joka tähtää syntyväisyyden. säännös-telemiseen
j a kaikki laitokset tai jär­jestöt,
joiden ohjelma viittaa, vastg^a-viin
asioihin. Rans&assa ei siis itse
asiassa saa harjoittaa minkäänlaista
valistustyötä ' ehkäisytoiminnaii iiy.-;
vaksi, lukuunottamatta tapausta. Jol­loin,
ehkäisyn tekee mies, mutta läh­tökohtana
ön tällöinkin sukupuoli­tautien
leviämisen estäminen;
Luonnollista on, että Ranskan nais­ten
kesikuudessa tietämättömyys su­kupuoliasioista
on suuri j a siitä a i ­heutuu
monenmoisia onnettomuuksia
Ja traagillisia kohtalolta. Eräät tut­kimukset
ovat osoittaneet, että abort­teja
eivät, ensi sijassa pyri tekemään
ns. hairahtuneet perhetytöt, vaan
naimisissa olevat naiset. Suurimpina
syinä ovat tällöin sekä sairaudet että
kestämättömät sosiaaliset olot, lähin­nä
huono ja epäterveellinen asunto.
7 VUODEKSI VANKILAAN
Ranskan tuomioistuimissa on esi­tetty
j a esitetään traagillisia näytel­miä,
jotka aiheuttavat nimenomaan
nuorten avioparien keskuudessa i l ­menevästä
tietämättömyydestä. Ei
ole pitkää aikaa kulunut siitä, kun
eräs nainen tuomittiin 7 vuodeksi
vankilaan sen vuoksi, että hän oli
syyllistynyt lapsensa kuolemaan. Hä­nen
tarinansa on seuraava: mentyään
naimlsita hän sai vuoden kuluttua
lapsen, kului vielä. vu<jsi ja syntyi toi­nen
lapsi. Aviopari eli yhtä onnellise­na
ja rakasti lapsiaan. Mutta kolman­tena
-aviovuonna syntyi kolmas lap­si.
Tämän jälkeen oli äiti jo niin ra-,
slttunuti että lapsi, tyttö; kuoli jon­kin
ajan kuluttua hoidon puutteeseen.
Tällöin äiti odotti jo neljättä lastaan
ja rasittui sitä odottaessaan yltä
enemmän. K u n tämä oli syntynyt,
lausui isä, että enempää: lapsia ei saa
syntyä, muuten hän lähtee talosta.
Joka tapauksessa: nainen tuli jäl­leen
raskaaksi, isä muutti pois kotoa
j a äiti synnyttlr viidennen lapsensa
vankilassa. Mikäli JK). nainen olisi
saanut riittävästi tietää ehkäisykei­noista,
olisi draama —= samoin kufn
tuhannet muutkta — voitu välttää.
PAAVIN OHJELMA
. Ranskan valtio j a katolinen kirkko
hallitsevat yhteistuumin "synty väi-syysmarkktaoita"
rautaisella kädellä.
Kiriskö jyrisee jatkuvasti kaikkia
."keinotekoisia" ehkäisytoimenpiteitä
vastaan. Vuonna 1951 jtilisti paavi
Plus X I I JUrkon selvän ohjelman:
ainoana ehkäisymuotoa» v o i t i in a j a '
teUa nais»} "vannoja päiviä". Siato»
liset avioparit, jotka haluavat sekä
rajoittaa syntyväisyyttä Ja samanai­kaisesti
elää nonzuaalia avioelämää,
joutuvat näiden säädösten edessä
täysin kestämättömään tilanteeseen.
Jcmmastakummasta on tingittävä,
joko fysiikan väätimt2ksista tai paa­vin
sanoista.
Nurja tilanne o n viime aikoina a i ­heuttanut
Ranskassa paljon pole-ynljkkia
J»toielipiteiden vaihtoa. S a -
toJist» kirkkoa on 9»adittu luopu­maan
pferitaaatumuksellisistft raama­tun
tulkhmoistaao Ja hallitusta p a i ­nostettu
uudistamaan lainsäädäntö
Mikäli näin kerran tapahtuu, se mer-kitfee
valoisamman elämän avautu­mista
juuri varattomissa kansanker-rcksissa
solmituille avioliitoille. Sillä
kas. 'rahavuorten päällä hoidetaan
myös tällaiset 'epämiellyttävät"
asiat" setelitukkujen voimalla.
Suomen Työkansan Sanomat
viettänyt 10-v. juhlaansa
HeblnkL — Suomen Kansan Demo­kraattisen
Liiton suuren jäsenjärjes­tön
totaen päälehti. Suomen Kommu­nistisen
Puolueen pää-äänenkannat-taja
Työkansan Sanomat juhli s u n -
ntmtaina Joulukuun 4. päivänä 10-7
vuoti^päiväänsä.
Tämän merkkipäivän,kunniaksi oli
Messuhallissa erikomen lO-vuotisjuh'-
la, mitä samalla -vietettita pääkau-pungta
työläisten itsenäisyysjuhla­na.
Juhlassa puhuivat puolueen pää­sihteeri
Ville Pessi; j a päätobnittaja
Mauri ' Ryömä.; jMuusta Ohjelmasta
mainittakoon, näyttelijä Tarmo M a n -
nta lausmna, Aira Sinervon kirjoitta­ma
juhlaruno, Helstagta nalsorkeste-r
i n musikaaliset numerot sekä Suo­men
Työväen Teatterta näyttelijöi­den
esittämä, Urpo Laurin ohjaama
Tics-revyy, mihin sisältyi joukko To-veriseuran
kisällipolkien reippaita
lauluja.
Lukuisat lähetystöt kävivät onnit­telemassa
Työkansan Sanomia tämän
merkkitapauksen johdosta j a S K D L : n
pää-äänenkannattaja Vapaa Sana
lausui etusivulla julkaisemassaan on-nltteluklr
joltuksessa:
Nuorempi veljeslehtemme Työ­kansan
Sanomat, Stiomen Kan­san
Demokraattisen Liiton suuren
jäsenjärjestön, Suomen Kommu­nistisen
Puolueen pää-äänenkan­nattaja
täyttää tänään 10 vuot­ta.
Lehti alkoi ilmestyä suuren
sodan päätyttyä'Ja sotarikollisten
tuomitsemisen ollessa päiväjärjes- :
tyksessä. Se .alkoi ilmestyä rau­han,
suomalaisen kansanvallan Ja
Suomen työtätekevän kansan o i ­keuksien
puolesta j a puolestapu­hujana.
Se: on käyttänyt sanaa
.terävästi j a : pelottomastl, se .on
näyttänyt yhtektöimtnnän ja r a ­kentavan
työU tietä' ja sillä on
ollut voimakas vaikutus kaikkien .
demokraattisten Järjestöjen aktU-,
. visimpien työntekijäin keskun-; '
dessa.
Vapaa Sana.r joka kuluneitten
vuosien aikana on ollut ja on mo-nella
tavalla- yhteistyössä veljes-
' lehden kanssa, tervehtii sen merk-n ~
'kipälvää suurella iloUa. Varttu-:
koon Työkansan, Sanomat, ulot-v
tukoon sefi vaikutus yhä laajem-^
malle! Maamme demokraattinen.
väestö/ kaikki totuutta etsivät i h ­miset
tarvitsevat voimakkaan de­mokraattisen
lebdlstöh apua.
Kasvakoon kansandemokraattisen
liikkeen toUen päälehti yliä!
Suomen työväenlebdistö on mon­ta
kertaa niitetty maahan; mutta
se on aina noussut uudestaan.
Työväenluokka on : tullut : n i in
voimakkaaksi, että sananvapautta
el sUtä enää voida riistää.' J a t -
' bukoon V demokraattisen lehdisr
: tömme-yhteinen taistelu työtäte­kevän
kansan lopulliseen voliioon
saakka, viitatkoon se. alati tietä
vauraaseen ja onnelliseen Suo-
• • meen! •
Työkansan Sanomat julkaisi 10-
vuotispäivänään toimittaja Matti
Janhusen artikkelin, jbssa sanotaan
lehden tehtävistä j a merkitykseätä
mm. seuraavaa:
LooiUHHikaasun
isen
väri Arthor. — C S J : n Port A r t h u ­r
i n 'Ceasto käsitteli viime kokoukses­saan
suhtautumista kaupungin vaa­leihin
ja päätti keho:ttaa suomalaisia
äänestäjiä/lEaxmattamaan ehdokkaita
jotka haistelevat luonnon' kaasmt-^-Jar
keyjn. kunnallisen oöJistuksefl''pno-lesta.
.'Hyväksytty lausunto on seu­raava:
• .
Canadan ;Sucmala'nen'JäFiestö on
ottanut!«;caa9^.'taisteluun - yleiscanada--
laisen kaasuputkilinjan puolesta, h a l ­van
kotien^j. lämmityksen- j a .'voiman
teollisuuksien: kä^töön .varaamiseksi;
Nyt iCS^:ft Port Arthurto osasto Oh
sitä n^^ät^. että kaasun jakeluv tulisi
järjestää yleiteen om'stuksen'pohsJalla.
Eäslleen .täs,tä Kysymyksestä tulisi r a t ­kaista
ivässtön yleisäänestyksellä p a l -
kaUisesti.,'7
' Näissä 'vaaleissa, me: siis keholtam­me
äänestäjiä valitsemaan ehdokkai­ta,
jötica ovat ottaneet selvän. k a n ­nan
riäiffiä Icysymyksissä.
C 3 J : n ^ o f t Ärthurta osastonptiolesta
Valistuskomitea.
SITÄ
KEHUI
Jsog talcn isäntä njaan^jej
sa hoidolla, ierskaajessaa»:
. Joo. vaem c n kyllä saati
sellaiseen kuntoon, «ttä miaä
hyvin lannoittaamn iiidenk
nen hehtaarin ptata-alah,
• • •
KA TIESI
:.W«L"Äiti, minä kaadoin ra
takapihalla."
Äiti; "Stoun on paras iknoiti
tä isälle.'-''
• Itaile: "Isä tietää jo, sillä 1
roikkumassa räystäskourim va
Tai^ieetpn ikielto
on poistettu
(Neuvostoliitossa on laMa
aborttotekokielto, ilmoittaa P K
'/Päätöksen teki korkeimman ii
ton puhemiehistö viikko sitten
töstä. psrusteUaan sillä, etta i
äitiyttä edistävät toimenplteel
naisten heräävä vastuuntuntc
tehneet .mahdolliseksi poistaa TI
1936 annettu laki .abortta kle
seksi.; Lakia tiukennettiin viel
sen. maailmansodan päätyttyä.
"Työkansan Sanomien ensim­mäinen
10-vuotiskausi on ollut
työntäyteinen Ja tapahtumarikas.
Rohkealla esiintymisellään työ­kansan
asian puolesta lehti on
saavuttanut yhä laajempien jouk­kojen
kannatuksen. Nykypäivän
työläiset; tuntevat lehden,: omak­seen
samalla tavoin kuin van­han
työväenliikkeen ihmiset a i ­koinaan
Työmies-Iehden, Kun
porvaristo kostonhalussaan . vuo­sisadan
allissa kielsi Työmles-leh-den:
painokoneelta sähkövirran,
pyörittivät työläisd^ käsivoimin
painokonfetta ja lehti IlmestyL S a ­malla
tavalla ovat työläiset ja
työväenjärjestöt tukeneet Työ­kansan
Sanomia ja lehti on aina
selviytynyt vaikeuksista. Se on
muodostunut välttämättömäksi
piiolueen jäsenille. Jos se jonain
päivänä jää meiltä lukemalla, on
kuin puuttuisi jotain, mikä valai­see
Ja näyttää tietä.^'
Etijdottakoon Canada
kokeiden lopettamista
Kuusi henkilöä sai
surmansa ' ,
Rio de Janebro. — Neljä lentoko­neen
"henkilökimtaan kuuluvaa: ja
kaksi matkustajaa salvat surmansa
kun lentokone räjähti jumi silloin
kun se nousi ilmaan Belemlssä- s i ­jaitsevalta
Valdegasin lentokentältä
torstaina.
Toronto.'^— "Eräitten maiden
jatknvat Tetypommlkokeilnt o-soittavat,-
että asioita ei voida
: jättaä''siihen, mihin ne Jäivät a l -
koministerikonfcrenssin päätyt­tyä
Genevessä", sanoo Canadan
Rauhankongressin puheenjohtaja:
James .G. Endieott täällä Julkai­semassaan
lausunnossa, missä se­litetään,
-kysymystä seuraavasti:;
"Yleinen^ mielipide pak^itti luopu­maan
• vefcypommi-terrorlin perustu­vasta,
oiij^hnasta-; <ja. omaksumaan
nsuvctteluÄn tien. Ylemen mielipi­de
Canads^ssa j a kaUdssa maissa air
heutti 'sen,' .että. suiu-valtojen,' pää­miehet
kokoontuivat "korkeimman
portaan? neuvotteluun astuakseen
n£uvot'telurätkadsujen. tielle. >
"Sitä säurännut >uIkomln'sterikon-ferenssi,
osoitti kuinka vaikeista k y ­symyksissä,
c n neuvoteltava. 'Näitä
kysymyksiä*^" selvennetään j a : ne voi­daan
askel askeleelta ratkaista y h -
tElseneovittelun avulla j a kaikkien
n:a"isri-Aa^iisallisedut huomioiden. •.
"Vaikka ne ovat vaikeita pulmia.
no'vcl:l2.an*kuit2hkih ratkaista. N i i n ­pä
.yleir..en 'mielipide odottaa, että
ulkoministerit Äoiosntuvat uudelleen
neiiv-otteluiui- j a pyrkivät sopimuk­seen
ni":stä'-asioista, missä ratkaisu
cn nyt maJidollinen. että voidaan
tehdä -muita scpirnuksla myöhemmin^
'•Yleinsn mielipide ei anna koskaan
per'ksi - t3ssä" asiassa- Voimakkaam­pi
ja •yhtenäisempi yleisen mielipi­teen
ilmaus tulee poistamaan kalkki
esteet.
"Canadaa kiinnostaa Euroopan t u r -
valliraus j a Saksan yhdistämine
me emme 'halua sekaantua i
sotaan:. "Euroopan vaUat voiva
tehdä sopimuksen taatakseen i
tolscn-a - tuEvallisuuden. Myii
maiidc-llista saavuttaa Saksan
näsyys niin ettei se uhkaa n
ariuuta maata. Esteenä on Oe
hsngesrä poikkeavat, loinen to
vastaan kohdistuvat hitot. Mut
voidaan vähitellen sivuuttaa: t
kaampisn liittojen avulla.
"Kauppa ja kulttum-iyhteydel
kaavamassa Ja. tätä suuntaa vo
tehostaa: lisäämällä yhteyksiä (
dan ja> itäisten maiden välillä;
; " y i i kaiken muun on realista
taa vak&;7ia toimenp! teitä sopiini
saavuttamiseksi aseistuksen väli
misen suhteen. Ai&aisemmin j
syksynä meidän hallituksenun
k m t t i meille, että suurta edi
on saavutettu, Ja .että jälella
vaikeudet on;: voitettavissa,
mään syytä,aniksi;meidän ha
ss.nim£ -pitäisi - luopua: omasta
nastaan jos jotkut muut maat
öuvat..san^anlaisen asenteen.
: "Voidaan ryhtyä' hetiköhtaisil
menpltcislin: jos. Canada ehd
y K : n . alaisen. - aseistianfcGtor
kautta, etta. kalkki maat lopetti
fltcoiiaseiden kokailut. Tassäj
esille kysymys tarkkailusta j a v
nas/ä sUlä atom'räjähdys .v(
heti ttdata miltei ka-ikklalla
masia.. Sopimus näiden koke
lopettamisiksi olisi tärkeä aske
hl.'aseiden hävittämiseksi - j a :
aseistuksen Vähentämiseksi."
mielessä on tehty paljon työtä J a suuria uhrauksia työväen ehdokkai­den
valitsemisen hyväksi. Mutta vaikka tässä ei ole vielä onnis­tuttu,
niin mitään syytä ei kuitenkaan ole toivottomuustilaan vaipu-niiselie.
Tulee muistaa, ettei "Roomaakaan rakennettu yhtenä päi­vänä"',
kuten sanotaan. Myös on muistettava, että lyöväenehdokkai-den
moraalinen voitto ohjelmansa tunnetuksi tekemisen suhteen joh­taa
ennemmin tai myöhemmin siihen, että kunnallishallintoihin väli-taan
työväenmiehiä ja -naisia.
Vaikka emme olisikaan t>-jt>väisiä vaalikampanjan käytännölli­siin
tuloksiin — ja sitä me emme voikaan olla — niin työväenliikkÄn
saavuttamat moraaliset voitot.innoittavat.ja rohkaisevat jatkamaan
laistdua uuden kunnallisobjelnun puolesta niin, että Inco joutuu
maiksamaan sille Jcuuluvan osan kunnallismenoistamme, jotta voi­daan
kotienomistajam verotaakkaa huojentaa.
"Te ette siis hyväksy Itä- ja liänsi-Saksan yhdistämistä.'
L-Saksan talonpojat
tyytymättömiä
Hamburg. — Länsi-Saksan
lonpoikieti päättäväisyys taist
vaatimustensa puolesta kas
päivä päivältä.
Kaikkialla pidetään kokonk
joissa arvostellaan ankarasti I
Utuksen \, inaatalouspclitiikl
Samaten vaaditaan yleisesti m
(alonsmbiisteri Lubken eroa.
kuten aikaisemmin Niedersa
scnissa jä Reinbunaa-Pfalsld
aikovat Baden-Wurttenbersin|
lohpojat ryhtyä määrättylhin,t]
menpltclsUn, jotka käslttäi
yleiseen ostolakkcon ryhtymia
Talonpojat vaativat mm. kor^
ampaa hintaa Jauhoille, Mri
\-ää sijoituskbrkoa, verohclpoto
sia sekä taloudellista avnslui
Erikoisesti ori arvostelun koht
ria lliitohallltuksen päätös esi
k u l u t u s Jauhojen hinnamioi
snbvcntiöpolitlikan avulla. ,
PÄIVÄN PÄKINÄ
Totuus ei pala tulessakaan
Kuten tiedetään. Suomen ansioitu­nut
presidentti J . K ; Paasikivi sai
85-vuotispäiVTänsä johdosta vastaan­ottaa
lukemattoman määrän onnitte­luja,
mtkä sellkisenaan osoittaa, että
rauhanomaista "Paasikiven linjaa*
"Suomen kansan imjaa". edustava
mies nauttii suurta luottamusta ja
arvonantoa ennenkaikkea : Suomen
kansanjoukkojen keskuudessa, mut­ta
myös annaan synnyinmaammera-jojeh
tilkopuolellakin.
Vaikka meidän lehtemme Vapaus
on julkaissut koko joukon niistä ter­vehdyksistä
mitä presidentti Paasi­kivelle
tämän merkkipäivän johdosta
on lähetetty, niin emme siltikään m a l ­ta
olla julkaisematta täkäläisestä päi-välehdesta
(Sudb'ary Daily Star.
jouiuk. 2 p.>, saksittua .toimitusfcir-jcltuksen
osaa, - ndssä sanotaan, että
Suomen presidentti' Paasikiven 85
«vuotispäivän johdosta tulisi antaa
asianomainen tunnustus Paasikivelle
j a selitetään:
'"Mr. Paasikivi o l i Suomen 4.^!-
savallan presidentiksi tnllessaan>'-^
75-TUotlas. / Kylmän.soäan:'' ja
yleismaailmallisen levottomuus-kauden
aikana, hän antoi Johtoa.
'mikär-^Jobdatti Suomen pois v a i ­keuksista
(troubled ivaters). I l ä -
nen valtlomiestaitonsa palautti '
yleisen luottamuksen maahan ja
maan hallitukseen. Nyt on Suo­mi
suuressa arvossa idin ulko.^
kuin slsäpoliittisestiUn."
Kaikki tämä on totta!
hin. ^ ' ^
Lukemattomia yrityksiä o n viimek-s^
uluniideri' .vuosien aikana 'tehty
sen hyväksi; että Suomi saataisiin
joteniun-'Vedetyksi ikylmän sodan
pyörtöisiln: 'Näissä puuhissa Suomen
kansan'" pään menoksi: ovat riehu­neet
sekä'submalalset-taantumusvoi-mat
että >'heidän ulkomaiset tausta-miehensä-."
- '" '
Mutta'kxJten paikallinen päivälehti
tstesi c.nyt'rtoimituskirjoltuksessaan,
prssldantti Paasikivi osoitti :tcdellls ta
.valtiomlestaitoa npjasi suoinala'slln
rauhanpuolustajiin; Suomen^ todelll-sUn
isännman ystävUh j a toriui'kaik-ki
yritykset,^ joiden tarkoituksena oli
huoncu taa Suomen suhteita sen n a a -
pu^Hmäiden,'' erikoisesti suuren NeU:-
vöstoliuon'; kanssa jä kieltäytyi läh­temästä
V litulin.-seikkailuihin.
Muistetaanpa v a i n '-kylmän sodan" i Slll|^in>'\lititrn muistetaan, k^joitus-puhkeaminen.
Se alkoi ns. Marshal­lin
anm puitteissa. Suomessa oli
valitettavasti kyllä sUloIn sellaisia
hourupäitä. jotka eivät ole historlastf
mitään oppineet, eivätkä mlätän u n ­hoittaneet.
•
lYhdessä ulkomaalaisten "neuvon-antajainsa"
kanssa nämä edesvas­tuuttomat
- taantimiusvoimat vaativat
.vaatimaa, että Suomen plälsi lähteä
uudelleen kansainvälisiin seikkailul­la
konsiden ääressä istuneet ja Istuvat
propagandistit eivät juuri kiitosta a n -
taneet.fju^jldenttlPaaslklvelle.Päln-vastoln
o l i asia. Mentlintä joissakin
piireissä • niinkto pitkäUe;*. että " e n ­nustettiin"
Suomen itsenäisyyden
täydeUistä:tuhoutUmista sen Johdosta
-kUn Suomi ei llitbynyt kaikkivaltiaan
^Jankkiän' dollarimahdin -'•johtamaan
kylmään sotaan.
Mutta -nyt tunnustetaan, että
Paasikivi oli sittenkin oikeas
kuten oUvat suomalaiset rauha
puolustajat yleensä kieltäyi)-'
sään "kunniasta" ryhtyä kyhn
bodari kenraaUen pelinappulai
Ja tuloksena on," ei Suomen
rjlisyyden menetys, kuten sillom
Utetttlta krokodlilm k>-yneleitä
dattaen. vaan se, etto "Suomi
nyt ar\-os3a nim uiko- kuin sls
liittisestikto."
Toisin san=en hyljättyään Suo
le vitx^tia vihamieliset vaatia
set kylmään sotaan yhtymisen '
teen. presMenttl Paasikivi toimi
inen kainsan j a Valtion parhai
etujen'muka'£ella tavalla niin,
hänen ohjehnansa.
ja" on nostanut Sucmen esimen
muille iapltalisthnaiUe siitä, m
vokiaan järjestää " r a u b ^ ea
nakkalsolo" kap'talistisen Ja sos^
tisen maanvälillä. _
Sellaista on maaOxnan meno n
aikana. Mitä kyhnän sodan he«
cdlen hammasta purren Ja n j r
puiden manasivat, sitä he jo
kiittävät - vaikka joutuvat «
syömään omat oksennuksensa. ^_
. Ihmiskunnan historiassa ei OM
dellakaan olhit koskaan
kuntoista aikakautta