Vapaus, March 8, 1962

              I l i
1, • • 1
Sivu 2 Torstaina, maalisk. 8 p. — Thursday, March 8,1962
' l i r;;:
M
'.i';t(:,;:;-k'i;(i!;F
..i;';§i;v!;r;-;!?iiik'
VAPAUS
(UBEBTT) — mdepe&dent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tablltiied
Nov; 6, 1917. Authörlzdd
assecond dass mail by the Post
Cfflce Department, Ot^wa. Pub-ished
thrlce .weeklyi Tuesdays,
° rhursdays a,nd 3aturdäys by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W.,'Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus: Olflce OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-^4265. M&nage?
E. Spksi. Editor W. Elclund. Mailing
address: Box 69/ Sudbory^ Ontario. Adv^rtising rates upon applicatlon.''
Trarislation free öf^charge. ;
TILAUSHtNNAT: ^
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.35
S.kk. a.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 Oltk. 4.80
Suomessa: 1 vk. Oi» 6 kk. 636
Kaikki 3rhden ja yksi kaikkien puolesta
Jokin aika sitten kerrottiin uutistiedoissa, että Canadan
slaavilaisten valtuuskunta kävi Otta wassa, esittääkseen siirto-lais--
ja kansalaisuusministeri mrs. Ellen FaircJoughiUe pro­testin
siitä Vumasta ja tuomittavasta syrjinnästä, jota valtio^
vallan toimesta harjoitetaan kansalaisoikeuksien myöntämi­sen
yhteydessä. Tällä edustajistolla oli tilaisuus keskustella
asiasta Uuden demokraattisen puolueen edustajain, mutta ei
valitettavasti kyllä mrs. Faircloughin kanssa.
Julkaisömmeoheellisena englanninkielisen Ukrainian
Canadian-lehden maaliskuun 1 pnä toimituskirjoituksen tästä
asiasta. Kirjoitus kokonaisuudessaan on seuraava:
V Canadan Slaavilaiskomitean viime kuussa aloittama kan­sallinen
kampanja kansalaisoikeuksien puolesta on erittäin
tärkeä kaikille canadalaisille. Se on kysymys, johon liittyy
* ihmisoikeudet, joiden kieltäminei^ vain muutamiltakin, muo­dostuu
vissillä tavalla vaaraksi kaikille kansalaisille.
Tämä kysymys ihmisoikeuksista, johon,liittyy suuri mää­rä
sellaisia ihmisiä, joilta on kansalaisoikeudet kielletty Otta­wan
viranomaisten toimesta poliittisten ja luokkaennakkoluu-lojen
perusteella, on osa laajemmasta diskriminatiosta. Jos
ihmisiltä voidaan kieltää perustavaa laatua olevat kansalais­oikeudet
vain siksi, että he kuuluvat edistyksellisiin järjes­töihin,
tai lukevat sanomalehtiä joiden laillisuudesta'ei ole
tehty kysymystä, silloin olkivaarassa jokaisen canadalaisen
•^oikeus ajatella ja toimia omantuntonsa mukaisella tavalla.
,,0n lukemattomia esimerkkejä RCMP:n vainosta ja sil­mälläpidosta
nuorten ihmisten- kohdalta heidän edistykselli-
•sen taustansa perusteella; siksi kun he lukevat haluamiaan
sanomalehtiä, siksi kun perheen joka jäsen on aktiivinen työ­väenliikkeessä,
siksi kun he itse ovat puhuneet kaikenlaista
vääryyttää vastaan, tai siksi kun heitä epäillään jostakin sel-laisesta.
s
Yksi vainon muoto johtaa.toiseen. Poliisipeloittelu on ke­hittynyt
varallisessa mittasyhteessa myös Ganadassa, vaikka
sillä ei ole: minkäänlaista paikkaa demokraattisessa yhteis-kunnassa.
Kansalaisoikeuksien kieltäminen slaavilaissyntyisiltä on
vain pieni osa Canadan kansalaisuus- ja siirtolaisministeriön
harjoittamasta laajemmasta diskriminatiosta. Se ulottuu tois­ten
kansallisuusryhmien tuhansiin koteihin, suomalaisiin, un­karilaisiin,
juutalaisiin, italialaisiin ja muihin, jotka ovat jou­tuneet
sen, uhreiksi.Rangaistus edistysmielisestä ajattelusta
menee pitemmälle kuin kansalaisoikeuksien kieltämiseen; sii­hen
sisältyy myös karkoitusvaara Canadan monelle siirtolai­selle
sellaisen pikkuseikankin johdosta kuin liittymisestä am­mattiyhdistykseen
tai ammattiyhdistyksen perustamisen
avustaminen, tai lakkoon osallistuminen. .
Tämän vuoksi ukrainalais-canadalaiset kehoittavat tuke­maan
kaikkien canadalaisten kansalaisoikeuksia, rotuun,, vä­riin
tai mielipiteisiin katsomatta.
.Vapaus puolestaan yhtyy täydellisesti tähän Ukrainian
Canadian lehden vetoomukseen^ sillä kumoamaton tosiasia
on, että kaikkien canadalaisten kansalaisoikeudet ovat silloin
suiiressa vaarassa, jos joiltakin kanssaihmisiltämme voidaan :
mielivaltaisesti kieltää niinkin alkeelliset demokraattiset oi^
keudet, kuin kansalaisoikeudet, vain sillä "perusteella'', että
kansalaisoikeuksia anovat henkilöt ajattelevat väärin valtio­vallan
tämänpäiväisten edustajain mielestä.
Ensimmäinen suojasää
Pari kuukautta miltei yhtä mittaa kestäneen kovan pak­kaskauden
jälkeen täällä Sudburyssa, ja Pohjois-Ontariossa
yleensä, oli tiistaina ensimmäinen suojasää.
Se oli ensimmäinen merkki siitä, että kevät taitaa tulla
sittenkin tänne kovien pakkasten -ja paksujen lumihankien
pohjolaan. Se on tietenkin hyvin tervetullut "taivaan merkki".
Samalla kertaa on kuitenkin syytä palauttaa mieleemme,
että tällaisen paksulumisen talven jälkeen on myös se vaara,
että keväällä on tavallista'pahempia tulvia. Me emme luon­nollisestikaan
halua aiheuttaa mitään aiheetonta paniikkia tai
huolestuneisuutta. Mutta toisaalta on kuitenkin syytä katsoa
tosiasioita silmiin sellaisena kuin ne ovat, ja tehdä tarpeellisia
valmisteluja pahimman varalta. Vaikka mitään tulvia ei tuli-sikaan,'
niin alkeellinen varustelu pahimman varalta ei oikein
suuria vaadi.
V, Tosiasia tietenkin.on, että tänä talvena on saatu koko
Ontarion maakunassa keskinkertaista enemmän lunta. Tähän
liittyy välittömästi se, että ainakaan Pohjois-Ontariossa ei ole
koko talvena ollut yhtään'ainoata suojasäätä. Tämä sittenkin
vaikka nyt ollaan jo pian maaliskuun puolivälissä, jolloin
.voidaan, jos sattuursaada lämpimiä, aurinkoisia päiviä ja sä-
-teftakin. _._ "
Kun lunta on saatu keskinkertaista enemmän 6ikä se ole
sulanut lainkaan koko talven aikana, niin se tietenkin'tarkoit­taa,
että tänä keväänä on lunta melko paljon. Ken taha|isä
ajaa autolla — tai junalla — eri puolilla Pohjois-Ontarioa,
iiän voi tulla -henkilökohtaisesti vakuuttuneeksi siitä, että
lunta on eikä oleskele. Jos tässä tilanteessa saadaan joitakin
pätviä kestäviä hyvin lämpimiä päiviä tai sateita, niin se tar­koittaa^
että tulvatilanne voi kehittyä monilla.paikkakunnlla
erittäin pahaksi.
• Tulvia on tietenkin ollut ennenkin ja tulee olemaan vielä
pUkän aikaa,' ennenkuin ihminen saa luonnonvoirnat riittä­västi
kontrolliinsa. **• .
Mutta tulvien aiheuttamia vahinkoja voidaan fiuömatta-vasti
vähentää. Mainittakoon vain, että monta vahinkoa voi­daan
välttää jos alhaisilla paikoilla olevat koneet, välineet ja
laitteet viedään korkeimmille paikoille, jos pienemmät työ­välineet,
laittept ja koneet nostetaan siksi ylös, että^itulvavesi
ei niitä turmele. Laskuojien avaaminen ja muut sellaiset toi­menpiteet
voivat olla oikein hyväksi avuksi yksilöille.
• Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että kunnanhallin­tojen
tehtävissä olevat henkilöt kaupungeissa ja kunnissa
tekevät mahdollisimman perusteellisia valmisteluja mahdol­listen
tulva vahinkojen välttämiseksi. Tässä yhteydessä ori yh­täällä
"kunnan isiltä*' vaadittava tällaisia valmisteluja ja tow
YLEISÖN
KIRJE
VIELÄKIN TYÖN
TEMPPELISTÄ
Vapauden helmikuun ^22 pn nu-^
merossa nimimerkki "Brother"
esittää mielestäni hieman liian yk­sipuolisen
t.ulkii^nan täkäläisen
Työn Temppelin asioista sikäli,' et­tä
's& voi johtaa väärinkäsitykseen
esim. mainitun laitoksen omistus­suhteista.
>•
Omistussuhteiden kannalta kat­soen
Työn--Temppelissä ei ole ta­pahtunut
mitään muutosta. Se on
nyt vuokrattu äskettäin perustetul­le
Finlandia klubille j a niinmuo­doin
todellisena muutoksena on
se, että haalitoiminnassa on tullut
IWW:n leiman tilalle Finlandia
klubin leima.
Tärkeintä on kuitenkin se, että
mainitun klubin nykyisestä ohjel­masta
huolimatta valtaosa sen jä­senistä
on työläisiä, joita kiinnos­taa
työläisten edut j a tavoitteet, ja
niinmuodoin he eivät tule oikein
helposti ainakaan pitempää aikaa
olemaan porvarillisen propaganda-hapatuksen
mukana. — Topi Poju.
toiseii
KOTA-MIKKOKIN
JÄRKEILEE ASIAA
Minäkin ajattelin tuoda^mielipi-teeni
julki tämän Vapaus-lehden
suhteen kuten kaikki muutkin. Siis
tie auki vain sanoi Kota-Mikko kun
kahdella dollarilla Vapauden pape-rirahastoa
kartutti. Eihän siitä pal­jon
paita pauku, muitta lisänä on
rikkakin rokassa ja samalla vas­taus
niiye, jotka panettelevat leh­teä.
Sitä minä en kuitenkaan ymmär­rä
kun jotkut sellaiset ihmiset, jot­ka
sanovat käyttäneensä yöelämään
peräti $25.00. puhuvat Vapauden
liikkeen "tuhlaamisesta" ja "vuo­doistakin"
sen sijaan että läh6ttäi-
.sivät vaikkapa viitosen talousvaike­uksien
voittamiseksi. Tckko siitä se
•yöelämäkään" liikaa kärsisi? Joku
voi tällaiselle järkeilylle nauraa,
mutta ajatellaan asiaa oikein. Ei
minulle kenenkään elämä kuulu ja
vähän kai meistä aivan ' o i k e i n"
elää. Mutta kun pannaan asioita
tärkeysjärjestykseen, niin eiköhän
sitä saada melko helposti vaunu­lasti
paperia Vapaudelle?
N i i n , ja halloo Saikkos-Jussi, mi­tä
sinä sillä tarkoitit kun sanoit
jossakin olevan sellaisen lehden
toimittajan joka ylityönään toimit­taa
koko lehden ilman palkkaa?
Haehan toveri Suksi se mies esille,
maksa hänelle tavallinen palkka ja
aja kaikki toiset toimittajat pois.
Jos tulee vaikeuksia l e h d e n— ha­luamamme
laisen työväenlehden
ulossaannissa, niin Saikkonen antaa,
kaiketi lisää neovoja.
Toimitusmcnot saataisiin siten
melko pieniksi, mutta minkälaista
painotuotetta se yhden miehen toi­mitus
meille antaisi? Paincmusteel-
)a tahritusta paperista ei siltikään
kannata mitään maksaa. Toisin sa­noen,
sellainen muutos olisi ver­rattavissa
siihen, jos palattaisiin
sähkövaloista isoäidin öljylamppu­jen
aikaan tai siihen, jos lampusta
loppuisi pimeän tultua öljy. .
Leikki sijansa saakoon, mutta tä­hän
tapaan ajattelee Kota-Mikko,
'larzwell, Ont.
KANSALAISOIKEUDET
LAITTOMASTI EVÄTTYJEN
IHMISTEN PUOLESTA
Yksi asia, erikoise*sti näin vaa­lien
edellä, on sydämelläni, Nimit-täin^
kulee usein kysyttävän ihmi-oiltä,
jotka ovat tyytymättömiä val­lassa
olevaan halliti'>kseen. että mik­si
olette sellaisen valinneet?
Kysymys olisikin paikallaan jos
k a i k i l l a täysi-ikäisillä ihmisillä oli­si
äänioikeus. Valitettavasti on suu­r
i joukko ihmisiä, joilla sitä ei
ole. huolimatta siitä, että ovat Ga­nadassa
vuosikymmeniä kunnialli­sesti
ja laillisesti eläneet. Useat jo
lapsena tuodut tänne ovat anoneet
kansälaiooikeuksia kielteisellä tu­loksella.
On vastattu: anomuksen­ne
hyljätty, kahden vuoden kulut­tua
voitte anoa uudelleen. Hake-,
neet uudestaan samalla tuloksella.
Siis näillä ihmisillä ei ole min­käänlaista
osuutta hallituksen, va­lintaan,
vaikka demokraattisten oi­keuksien
mukaan pitäisi olla. Mie­leltäni
heillä on syytä olla tyyty­mättömiä
sellaiseen hallitukseen
joka ulkokultaisesti, demokratialla
kerskuen on evännyt heiltä oikeu­den
osallistua yhteiskunnalliseen
toimintaan.
saalta oltava myös valmiina an­tamaan
tukea sellaisille käy­tännöllisille
toimenpiteille, joi­den
tarkoituksena on mahdol­lista
tulvatilannetta huojentaa.
Kukaan ei luonnollisesti tiedä
varmuudella tuleeko tulvati­lannetta
tai eikö tule. Me ha­luamme
myös uudelleen koros­taa,
että kaikenlainen pelko ja
hälyyntyminen pahentaa asiaa
edelleien. Mutta järkevä valmi^
tautuminen pahimman mahdol­lisen
varalta voi sliti olla "hy­vänä
vakuutuksena'? silloin jos
tulvatilanne kuitenkin kehit­tyy.
^ f
H e l s i n k i . T a s a v a l l a n presi­dentti
Urho Kekkonen aloitti
torstaina/ maalisk. 1 pnä järjes-t(>
tyin juhlallisuuksin toisen kuu­sivuotisen
presidenttikautensa.
Aamupäivällä hSii saapui «dus-kuntaan
ja antoi eduskunnalle
hallitusmuodon edellyttämän juh­lallisen
vakuutuksen. Eduskun­nassa
pitämässään puheessa hän
erityisesti korosti sodanjälkeisen;
ulkopolitiikan tulosten syyttä­mistä,
jonka hän sanoi olevan
päätehtävänsä.
Eduskunnan istunnon jälkeen
päivän juhlallisuudet jatkuivat-pre­sidentinlinnassa,
jossa tasavallan
presidentti otti vastaan ulkomaiden
edustajistojen päälliköt, hallituksen
ja korkeimman virkamieskunnan
edustajat.
Tasan kello 12 eduskumnan istun­tosaliin
astui tasavallan presidentti
juhlamenojen ohjaajan, ministeri
Lepon, varapuhemiesten Aution ja
Saikkosen seka adjutanttinsa saat­tamana.
Tervehdittyään eduskuntaa
Tasavallan presidentti antoi puhe­mies
Kleemolan kehotuksesta seu­raavan
juhlallisen vakuutuksen:
"Minä, Urho Kekkonen, jonka
Suomen kansa on valinnut tasa­vallan:
presidentiksi, vakuutan tä­ten,
että minä presidentin toimes­sani
tuleh vilpittömästi ja uskol­lisesti
noudattamaan ja voimassa
pitämään tasavallan valtiosään­töä
ja Jakeja, sekä kaikin voimin
edistämään Suomen kansan me­nestystä."
Vakuutuksen antamisen jälkeen
tervehti puhemies Kleemola presi­denttiä
eduskunnan puolesta ja toi­votti
hänelle menestystä työssään.:
J O K A I N E N KANSALAINEN
ON OSAVASTUUULLINEN
Tasavallan presidentti Kekko­nen
lausui virkaanastujaispuhees­saan:
Undelleen vallttona Suo­men
tasavallan presidentiksi ja
annettuani nyt edaskunnan edes­sä
juhlallisen vaknntaksen, ryh­dyn
edelleen hoitamaan tasaval­lan
presidentin tointa. Pyridmy^-
seni on parhaan kykyni mokaan
täyttää tasavallan presidentille
valtiosäännön mukaan kuuluvat
tehtävät, mikä tapahtuu, yhteis­toiminnassa
kansan eduskunnan
: ja sen luottamusta nauttivan hal­lituksen
kanssa.
Kiitän teitä, herra puhemies, on-nentoivotuksistanne.
Näen niissä i l ­mauksen
koko kansamme hartaista
toiveista, että rauha ja turvallisuus
voitaisiin säilyttää maamme kaikis­sa
vaiheissa. Vavahduttavalla taval
ta tämä tuli esille arkkipiispa Salo­miehen
valittua viime maanantaina
valtiopäiviisaarnansa tekstiksi Bet­lehemin
kaupungin vanhimpien ky­symyksen
Samuelille: "Tietääkö tu­losi
rauhaa".
Tasavallan presidentin vaali oh
Iällä kertaa suoriteltu suuremmas­sa
määrin ulkopolitiikan merkeissä
kuin meillä yleensä on tapahtunut.
Syynä siihen on oUrt se, että krii-lillisQn
kansainvälisen tilanteen
vaikutukset ovat heijastuneet mei­dän
mauhamme saakka enemmän
kuin olimme otaksuneet. Lisäksi
on syynä ollut se. että ulkopoliitti­nen
asemamme, jonka voidaan sa­noa
olevan ainutlaatuinen nykyhet­ken
maailmassa asettaa meille siitä
johtuvat erikoiset vaatimukset.
Ne tulokset joihin sodanjälkei­sellä
ulkopolitiikallamme on
päästy valtiollisen itsenäisyytem­me
turvaamiseksi ja jsen pohjalta;
tapahtuvan kansallisen elämäm
me kehittämiseksi, eivät säily it­sestään,
yhtä vähän kuin niihin
.on päästy itsestään tai sattumal­ta.
Kansainvälisen elämän kovat
tosiasiat eivät tunne mitään "saa­vutettuja
oikeuksia", jonkalaisia
tavataan vaitioidett sisäisessä öi-'
keusjärjestyksessä. Tämän vuoksi
sodanjälkeisen ulkopolitiikkam­me
tulosten säilyttäminen vaatii
kansaltamme jokapäiväistä valp­pautta.
Tähän liittyy päätehtävä­ni
alkavalla uudella toimikaudel­la.^
Mutta vastuu maamme suhteista
dkovaltoihin ei suinkaan ole yk­sinomaan
tasavallan presidentin.
Demokraattinen valtiojärjestyksem-me
tuo jokaisen kansalaisen osavas-tuuseen
ystävyys- ja puolueetto­muuspolitiikkamme
menestykselli­sestä
jatkamisesta. Jokaisella kan­salaisella
on mahdollisuus teoin ja
sanoin auttaa politiikkamme toteut­tamista,
mutta jokainen voi sitä
myös vaikeuttaa. Ulkopoliittinen
asemamme näyttää tällä erää ole-v&
n sellainen, että mikään ei voi
vahingoittaa meitä enemmän kuin
me itse. Ulkopolitiikkamme menes­tyminen
edellyttää kansalaisten ta­holta
ei vain yksimielisyyttä, vaan
myös kunkin kohdalla arvostelu­kykyistä
valppacitta j a tarvittaessa
pidättyvyyttä. On syytä erityisesti
muistaa, että ulkopolitiikassa vää­rät
sanat ovat samalla myös vahin­gollisia
tekoja useammin kuin mo­nella
muulla elämänalalla. Mitä
suuremman , tuen ulkopolitiikan
johtamisessa saan kaikilta kansa­laisilta
ja erityisesti julkisessa ase­massa
olevilta — joiden joukossa
te, arvoisat kansanedustajat, olette
ensimmäiset — sitä paremmat ovat
mahdollisuudet saävatettujen me­nestysten
säilyttämiseen j a kansain­välisen
asemamme jatkuvaan lujit­tamiseen.
Kun seuraamme ulkomaailman
tapahtumia, voimme.havaita, että-
. sisäinen leVottomnos bn tavoitta­nut
monia maita, joukossa van­hoja
demokratioitakin.
Tämän rinnalla voimme olla tyy­tyväisiä
omaan kehitykseemme. De­mokraattisen
valtiojärjestyksen
puitteissa olemme voineet ratkaista
monet nykyaikaan liittyvät poltta­vat
ongelmat. Demokratian voima
c i ole suinkaan vain sen ulkonai­sessa
järjestysmuodossa, vaan sen
kyvyssä tyydyttää kansakunnan po­liittiset,
sivistykselliset j a sosiaali­set
tarpeet. Kokemuksemme antaa
meille luottamusta siihen, että me
voimme oman demokratiamme tietä
noudattaen parhaiten toteuttaa
kansanvaltaista yhteiskuntapolitiik­kaa
sosiaalisen eriarvoisuuden pois­tamiseksi
j a sosiaalisen turvallisuu­den
takaamiseksi kaikille kansalai­sille.
Arvoisat kansanedustajat. •
Ryhtyessäni jatkamaan tasavallan
presidentin tointa toivon teiltä sa­maten
kuin koko Suomen kansalta
tukea työlleni. Sen p y r in suoritta­maan
kaikin voimin parhaan tai­toni
mukaan ainoana silmämäärä-näni
Suomen kansan onni j a me-jiesfys.
,lHt4.
VAUNULASTI SANOMALEHTIPAPERIA
3-PÄIVÄISEN VAPAUDEN HYVÄKSI
Tähänastinen tulos $828.42
Tähän katsaukseen saatiin kaik­kiaan
80 lahjoitusta, joista yhteen­sä
karttui sievoinen summa ^18.50
Nyt on. sanomalehtipaperirahastoon
saatu jo lahjoituksina kaikkiaan
$828:42 lehtemme tilaajilta ja ystä-viltä.
Sydämellisesti kiitämme kaikkia
yksityisiä osastoja, seuroja ja nais-tenkerhoja,
jotka ovat lahjoituksil­laan
tukeneet sanomalehtipaperira-hastoa.
Toivomme, että seuraavassa
Katsauksessa jo jsivuutamme puolet
tavoitteestamme.
Tähän katsaukseen saapui lahjoi­tuksia
.<ianomalehtipaperirahastoon
seuraavilta: ;
Hugo Malmltaen, Stralak, Ont. $ 2.00
Hilja ja John Rajala, Matachewan, Ont. — 5 . 0 0
Oscar Hauta, Dinsmore,Sask. 1.00
Ander Anderson, D i n s n » o r e , S a s k . _ _ . - ^ - ^ _ - - - . 1 . 0 0
John Särkilahti, DInsmore, Sask. _ . 3 . 0 0
Lyyli ja Jussi Pärssinen, POrt Credit, Ont. 5.00
Kerttu ja Viljo Suomi, Port Credit, Ont. . . . . . . . . . - 5.00
Katri Mert.anen, Toronto, Ont. .. — — --__^„_-__^
Mrs. A. Koski, Schreiber, Ont. —l . — ..
Elina Sandholm, R.R. 1, Whitefish, Ont.
Helga ja W. Basto; TVanup, Ont. -
Aili ja Toivo, Sudbury, O n t . — —
J.vLiinamaa, Sudbur}', Ont. 1 — —
Olga ja M. Jaakola. Hearst, Ont.
Martti Rasinperä, Hearst, Ont. —
Aune Liikala, Hearst, Ont.
Tyyne ja M. Myllyniemin Hearst, Ont. . . . . . . _ . . _ _ . .
Heikki Vehkalahti, Hearst, Ont. .-....^..^
Alma ja Sakari Keto, Hearst, Ont. _. — — — — —
Hanna ja Onni Sa|o, Hearst, Ont, - - _ . . - , , . - — _ . - - - - . . . „ - - - - .
International Co4}p Guild, Fort WiHiam 5.00
Ystävä, GarsoQ, Oht. ^ . - _ _ .^^ 10.00
Eino Wm. Salo, Toronto, Ont. ... — . - — . „ - . _ - . 5.00
Yrjö Mäki, Toronto, Ont. ...J... 5.00
Lyyli Suominen, Toronto, Ont, 2.00
J. Terho, St Catharines, Ont 2.00
U. Harju. St Cal^arines. Ont . 2.00
(Jatkuu sJv. 4) • -
5.00
1.00
5.00
2.00
2.00
2.00
2.00
2.00
2.00
2.00
5.00
.Toronto. — CSJ:n Toronton O S MS
ton tavanmukainen kuukausikokoCfi
pidettiin. Don-haalilla 5 päivänä
maaliskuuta j a saapuvilla oli puo­leen
väliin kolmisenkymmentä hen^
kilöä. Puheenjohtajana toimi M.
Rasmus ja sihteerinä A. - Nummi.
Edellisen kokouksen pöytäkirjaa ei
ollut- saapuvilla ja sitä ei. siis voitu
lukea. .
- Ensi kesän Suurjuhlien isäntä-paikkakunnalta
Pcrt Arthurista oH
lähetetty Toronton osaston myytä­väksi
300 kirjaa juhlalippuja, joi­den
myynti tasattiin puoleksi osas­ton
ja kuoron kesken.
Johtokunnan raportissa esitettiin
uuteen johtokuntaan valittujen- ni­met.
~ Ehdotettiin, -että jäsenryn-täystä
jatketaan seuraavaan: eduis-tajakckoukseen
asti. Seurasi ylei­nen
keskustelu> tästä asiasta j a va-listuskomitean
puolesta tehtiin eh­dotus,
että olisi pyrittävä saamaan
edes kannattavia jäseniä osastolle..
Ehdotettiin tehtäväksi lista josta
ilmenisi esim. Vapauden ja L i e k in
tilaajien nimet ja tämän nimiluet­telon
mukaan olisi koetettava lä­hestyä
sellaisia henkilöitä jotka
.ovat ' mieleltään työväen aatteen
kannattajia ja käyvät haal^lla mut­ta
eivät ole jäseniä. Tuli myöskin
ouhetta siitä, että liian vähän jä­seniä
ottaa osaa joka^^^kuukauden
ensihnmäisenä maanantaina pidettä­viin
osaston kokouksiin. Päätettiin
kokeilla sellaista keinoa, että kul
lekin jäsenelle lähetettäisiin k o r
kouskutsu. Samoin ehdotettiin, että
kokoukset olisi saatava mielenkiin­toisiksi
järjestämällä niihin jota­kin
ohjelmaa — kuten ajankohtai-
.sia keskusteluaiheita, sillä "tappe-lukokoukset"
vetävät puoleensa ei^
kä niissä tule kenellekään aika pit-'
kaksi vaikka luonnollisesti 'aseina"
Käytetäänkin terävää sanan miek­kaa,
jonka iskut sattuvat puheena­olevaan
asiaan eikä keskustelijoi­hin:
..
Kahden sentin huviveron perimi­nen
kaikista tilaisuuksista päätet­tiin
telTdä niin, että kaikille komi­teoille
valittaisiin eri rahastonhöiv
taja vallan tätä huviveron perimis­tä
varten.
K a i k i l l a lienee ?o tiedossa se, et­tä
ensi kesänä järjestetään Helsin-
;.^issä suuret, koko maailman nuori­son
festivaalit. Canadasta on pää­tetty
lähettää sinne kaksi suoma­laista
j a heidän matkansa rahoitta­miseksi
luvattiin järjestää kuoron
.kanssa yhteihenkabaretti huhti­kuun
13 päivänä, sillä kuoro tar-.
vitsee myös rahaa ensi kesän Suur-juhlamatkaan.
Valistuskomitea ilmoitti, että
pidetyt . talouspoliittiset
3.00
2-00 i haalilla
kurssit päättyivät viime sunnuntai­na
eikä ole vielä tietoa minkä alan
kurssit nyt seuraavaat. Lehtien le-vitysrynläyksestä
luvattiin keskus:
telia enemmän seuraavassa kokouk­sessa.
Asiamiesten j a koko jäsenis
lön clisi osallistuttava tähän lehti-ievitystyöhön.
Samoin olisi kunkin
otettava paremmin asiakseen sano­malehtipaperin
rahan keräys. Olisi
suunniteltava rahantekomielessä
elokuva- ja ohjelmallisia iltamia
joihin kutsuttaisiin "kielisiä" puhu­jia..
Tarmolan kysymyksestä sukeutui
pitkä keskustelu. .-Mvan ensimmäi­siä
kevättöitä siellä olisi saunapui^
den tekotalkoot, mutta se päätet-i
tiin suorittaa vasta sitten kun lumi
(3li3i'sulantit::»tt^i olisi tulvävedMi
pelkoa. Ravjntdäkysymys antoi: ko-;
Uoukselle; enemmän päänvaivaa,
mutta yleiseksiV mielipiteeksi jäi,
että ravintola koetetaan vuokrata
jos halukkaita ilmaantnuu. Asia/jä-.
l e t t i in johtokunnalle.. . . ,jjf.
Suomalaisen Järjestön sihteeri
E. Laakso teki selkoa uudesta yh-tejstoimintajärjestöstä,
joka on pg-rustettu
j o k u aika sitten j a , jpnka
ensimmäinen k o k c u s o l i : viime ^,t^-
nuntaina yhdeksältä aamulla k y ^
meneen illalla. Tähän järjestöön
kuuJuu kaikkia kansallisuuksia^'jos­kin
sen suurimpana r:^hmänä' ovat
slaavilaiset, joita onkiii enemnäistö
siirtolaisten keskuudessa. T ä m^
järjestön"~tärkeänä työnä on auttaa
esimerkiksi monia suomalaisia­kin,
jotka ovat olleet CanadasSä
vuosikymmeniä s i l t i saamatta kaii
salaispapereita eikä heille edeä;'^-
nota syytä siihen. Lähetystö on pyr­kinyt
siirtolaisministerin puheSIe
mutta Jieitä ei ole otettu vastaan.
Tämän kansalaispapereiden äääiä-uin
on tämä uusi järjeätö asettanut
Päämääräkseen täs^ä • "vapdassiä
maassa" ja tähän, kampanjaa
tniuluu -paljon nimikuuluja heiilki-löitä,
mm. eräs torontolainen pappi
lekee arvokasta työtä omassa kir­k
o s s a ^ seurakuntansa keskuudtelsa
tämän kansalaispaperien saanhiiä
hyväksi. Tarkoitus on kerätä kalk­kien
niiden nimet jotka eiväV* saa
kansalaispapereita, suureksi adites-siksi
ja vaatia heille öikeutta/uTä^
mä järjestö on. antanut asian to^
rontolaisille suurille päivälehdille,
mutta Toronto Daily Star on ainoa
joka.on siihen suhtautunut myötä­mielisesti.
Ja onpa tämän lehden
tunnettu reportteri Pierre Berton
luvannut puolestaan ajaa asiaa ja
silloinhan ne ovat hyvissä käsissä
julkisuudessa. Canadassa toimii täl­läkin
hetkellä monta natsia huo­mattavissa
asemissa j a heidät koe­tetaan
paljastaa, sillä veronmaksa­j
i en rahoja hallitus käyttää tähän
likaiseen työhön suosiossaan -sota­rikollisia.
- i r n > » •
Tästä uudesta järjestöstä odote-caan
kehittyvän voimakkainxgian
järjestön Canadassa, mutta se* n<m
vasta n i i n alulla^ että hyvästä kaii-natuksesta
huolimatta on l i i a n aC
.kaista sanoa mitään numeroarvi,^^-
ta. Heillä on tarkoitus tulevanä<^^te-
.sänä viettää kaikkien kansaliisu|i|^-
$iei^ yhteiset juhlat Ja on i l o l la
todettava että tähän. järjestöön'7jp
lOt kuuluu valtava* osa nuoriso^
heillä k u n ei ole kielivaikeiiicsia.
Ensi perjantaina cn järjestöllä^yas^
ta toinen kokouksensa johon sihtjee-i
i Laakso lupasi osallistua j a ifjö^^
sen jälkeen CSJ:kin järjestää sinne
oman virallisen edustuksensa. ; ' ' " . i :
Vielä hyväksyttiin rahastonh^ita;
j a n tiliraportti ja k u u l t i in mitä uutr
ta on tulossa. 4 päivänä huhtikii^ut^
esitetään haalilla näytelmä ' U i i si
oörriäinen". Henry Huhtasen f)h-
Jaamana esitetään englanninkieli­nen
näytelmä toukokuun alussa: ja
Sudburyii näytelmäjuhlilla pääsiäi-:
3en aikana esitetään sekä siidnien-cttä
englanninkielinen näytelmä.
Uusia asioita ei ilmaantunut'ja
kokous päätettiin sillä toivomuk­sella,
että kaikki muistaisivat tuAa
kokouksiin, jotka pidetään jokaisen
kuukauden ensiinmäisenä maänan-laina
kello 8. — L S P . " " ^
En tiedä onko heidän lukumää­ränsä
niin suuri, että se voisi mi­tenkään
vaikuttaa jonkun määrä­tyn
suunnan vaalivoittoon, mutta
ääncotyskelpoisina ihmisinä he oli­sivat
kuitenkin koettaneet lehdä
parhaansa.
Samanaikaisesti kun kunnon ih­misiltä
on evätty kansalaisoikeu­det,
on ne myönnetty monelle hä­märäperäiselle
'henkilölle. Jos
mä on sitä "demokratiaa", niin a i
lekirjoittanut ei sitä ainakaan ym­märrä.
Rauhan terveisin. Yksi
joukosta, Toronto, Ont. ,
PÄIVÄN PAKINA
"Kirosanasta" tullut "muotisana"
Uhkaakö USAta
teräslakko?
Pittsburgh. — Toiveet pikaisesta
Amerikan terästeollisuuden palk-kasopimuskiistan
selvittämisestä
ovat särkyneet kun neuvottelut
työnantajien ja työntekijöiden
edustajien välillä ovat keskeyty­neet.
Uusiin neuvotteluihin ei: ryhdyt­täne
ennenkuin aikaisintaan touko­kuun
2. päivänä. Terästyöläisten
liiton palkkasopimus 11 suurehkon
teräsyhtiön kanssa menee umpeen
kesäkuun 30; päivänä.
Presidentti Kennedy sai aikaan,
että osapuolet jo varhaisessa vai-neessa
rupesivat neuvottelemaan, ja
hän viittasi siihen, että on välttämä­töntä
saada aikaan ratkaisu ilman
lakkoa.
N i in on. "maailma muuttunut.
Eskoseni", että eilisestä, yhdestä
rumimmasta kirosanasta on viime­aikoina
tullut "muotisana", joka
kuullaan j o miltei kaikkien "sivis-tyneitten"
ihmisten huulilta.
Emme tarkoita varsinaista ma­nausta.
Jotkut "ylisivistyneet" por­varit
kauhistuvat vieläkin kansan­omaisen
kirouksen julkisesta esit­tämisestä,
vaikka itse kiroaisivat
yksityiselämässä kuin "Turjan lap­palaiset",
kuten kuulee toisinaan
sanottavan. " A n t e e k s i lappalaiset.
.. .tarkoitus e i ^ l u t loukata, sillä oma
Tcäsityksemnie' on, että. la'ppalaisilla
on yhtä hyvä oikeus kirota kuin
meillä muillakin. Ylläoleva tuli
kuitenkin - miejeen lukiessamme
eräästä suomalaisesta suurporva-rien
lehdestä, että presidentti Kek­konen
oli muka tehnyt vallan an­teeksiantamattoman
synnin, kun
liän äskeisen radio- ja TV-puheen-
.sa yhteydessä kertoi erään suoma­laisen
työmiehen myöntäneen, että
hän on "helvetin hyvä työmies".
Meistä tuntui kuitenkin siltä, et­tei
sitä suomalaista Suuren Rahan
kontrolloiman . lehden toimittajaa
loukannut niinkään paljoa presi­dentin
kansanomainen esitys siitä,
että suomalainen voi olla "helvetin
hyvä työmies". Sitä porvarilehteä
kiukutti vallan toinen asia, se kun
presidentti Kekkonen sanoi, että
valtiovallan velvollisuus on pitää
työläisiäkin kunnon suomalaisina;
olkoon he sitten kommunisteja, so­sialisteja
tai mitä tahansa poliitr
tisesti. •.'> 'V
Tarkoitus oli kuitenkin puhua
kotoisista, eli canadalaisista asioisr
ta ja ennenkaikkea siitäV miten
"ruma" kirosana voi tiukan tullen
muuttua "hienoksi'.' muotisanaksi.
Meidän mielessämme on "suun-nitteluV-
sana. Kuten muistetaan,
vielä muutama vuosi sitten, puhu­mattakaan
toista maailmansotaa
edeltänyttä aikakautta, kaikenlai­nen
"suunnittelu" o l i kokonaan pa­hasta
j a itse sen 'sarvipäisen häntä-niekan
ruma keksintö;
Suimnittelusta sanottiin, että sel­laista
sanaa ei pitäisi ollakaan, eikä
sitä ainakaan sovi k^iyttää silloin
kun puhutaan maan ja kansakun­nan
asioista, sillä suunnittelu tap­paa
kaikenlaisen yrittelijäisyyden
ja vie siihen turvautuvan maan pe­rikatoon,
vararikkoon ja konkurs-
•siin.-.'
Mutta toisin ovat asiat nyt!
Nykyään puhuvat jo kaikki vii­saat
herrat j a rouvat "suunnitte­lusta"
j a "suunnittelun tarpeesta".
Politiikkomme puhuvat "suun­nittelemisesta"
sen tai tämän asian
edistämiseksi. Työnantajapiirien-k
in ammattiyhdistys, tarkoitamme
tietenkin kauppakamaria, puhuu
myöskin "suunnittelusta" säilyt­tääkseen
vapauden ^— riistää ja
i-yöstää vähempiosaisia mielin mää­rin.
Sellaiset suuruudet, kuin esimer­kiksi
Britannian uusi korkeakomis-sioneri
Canadassa. varakreivi
Amory sanoi äskettäin, että "suun­ni
ttelusanaa" ei voida enää pitää
kirosanana, sillä johtavat teolli­suus-,
liike- j a finanssimiehet ovat
sitä mieltä, jotta nykyään tarvitaan
jonkinlaista suunnittelua.
Meidän maakuntahallituksemme
puhemiehet juttelevat suunnitte­lusta;
samoin menettelevät liitto­hallituksen
ministerit sekä konser­vatiivipuoluetta
konservatiivisem­mat
sanomalehdetkin.
Miksi?
Luonnollisesti siksi, kun yleinen
mielipide on maailmanlaajuisesti
tullut vakuuttuneeksi, että sosialis'
tisen maailmanosan suunnitelmata­lous
on tuottanut hämmästyttävän
hyviä tuloksia perin lyhyessä ajas­sa.
Johtavat teollisuus-, liike- j a fi-<
nanssimiehet eivät- tietenkään voi
tunnustaa, että sosialismi voisi olla
kapitalismia tehokkaampi ja edul­lisempi
yhteiskuntamuoto. He ei­vät
sitä tunnusta sittenkään, vaik­ka
sen itse hyvin tietäisivät. Siksi
nämä yhteiskuntamme tukipylväät
yrittävät nyt selittää, että kapita­listinenkin
järjestelmä voi toimia
-'suunnitelmallisesti" — että mi­käli
suunnitelmallisuus tuottaa hy­viä
tuloksia, niin suiirporhot ja
heidän politiikkonsa voivat olla pa­rempia
suunnittelijoita kuin sosia­lististen
maiden suunnittelijat.
Olkoon meistä kaukana n i in syn­tinen
ajatus, että-- suurkapitalistit
eivät voi suunnitella. He voivat
j a suunnittelevatkin, mutta minkä
hyväksi? Kansakunnan hyväksi.
Kittiä! Maan ja valtion hyväksi?
Kittiä kanssa! Ne suunnittelevat
omien voitto-osinkojensa lisäämi­sen
hyväksi, eli sitä, miten saavat
kiristetyksi suurimpia mahdollisia
voittoja, välittämättä lainkaan sii­tä,
mitä tapahtuu työläisille, kan­sakunnalle
tai valtiolle.
Ottakaamme esimerkiksi Yhdys­valtain
jättiläiskokoinen terästeol
lisuusi Sen tuotantokapasiteetti on
virallisten tietojen mukaan noin
130 miljoonaa tonnia vuodessa. Sen*
johdon ".«luunriitelmicn" tavoitteena
on 120—125 miljoonan tonnin tuo­tanto
V. 1970. Tällä kiertaaYhdyj^
valtain terästeollisuuden tuotaiita
on ollut noin 6 vuotta 80—100 mil­joonaa
tonnia. Sikäläiset teHUiät
eivät siis käy lähestulkoonkaan
täydellä • kapasiteetilla, mutta siitä
huolimatta siellä lisätään niiden
tuotantokapasiteettia vuosittain'laa­r
i l l a tai kolmella miljoonalla ton­nilla.
Mitä järkeä on sellaisella " s p ^ -
nitteluUa'', että tuotanto kapasij
'teettia kohotetaan jatkuvasti, yaikr:
ka sitä ei tarvitakaan. Tässä jär«
jettömyydessä on kuitenkin järkeä^-
k i n — kapitalistista j ärkeä. Ta»?
voitteena ei ole kansakunnan tar^
peiden tyydyttäminen, vaan. terälg*
porhojen voittojen Usäämineri;
tällaista on suurperhojen "stiiin-nittelu".
.
Sosialististen maiden suunnitel-'
matalouden pohjimmaisena tavoitr
teenä on kansakunnan tarpeide]^
tyydyttäminen j a koko kansan e l i n'
tason parantaminen. Siksi on suun»!
nittelutalous mahdollista siellä,'
missä tuotantovälineeti tehtaat ja
muut laitokset ovat koko kansa-'
kunnan palveluksessa. .
Mutta kUn suurperhot puhvya^
"suunnittelusta", he viittaavat kin­taalla
kansakunnan tarpeisiin ja,'
kansan hyvinvointiin. He haluavat
"suunnittelunsa" avulla saada suuv
rempia voitto-osinkoja lainkaan vä­littämättä
siitä,' vaikka heidän
suunnittelusa heittäisi puolet työ­läisistä
pysyvJ^sti työttömien~-«r-'
meijaan. ^ ,
Älkäämme siis antako suurpor-'
Ilojen hypnotisoida itseämme sit*'
tenkään. Vaikka, he pitäisivät kuin-!
ka kauniita puheita "suunnittelus­t
a " • ja "suunnittelun tarpeeliisuu-desta"
— elleivät he samalla osol-'
ta i ketä varten j a kenen hyväksi
he "siiiinnitelmiaah tekevät " J
— Känsäkoura. 1