Vapaus, October 13, 1951

              Sivu i I^uan.taina, lokakuun 13 p. Saturday, Oct. 13,1951
i i i i ^ i i i i i i
(UBEBTS) ' iDdependent lAlxir
Olgan of Ffnalsb canadians. Es*
tobllsbed No7. }917. Attthorized
•8 aeeosd; dass maU lv tbe Post
Offica Department^ Ottawa. , Pub-
Ushed tbrice weeUy:' Tkiesdays,
TBnflT^ys and fläturdays by Vapaus
PnbllBblng conpany litd^ at 100^102
Elm s t W^ eudbuzy, Ont,, Canada.
Tielepfaones: Sosiness Office 4M281
Editorial Office 4-426i}. Manager
E : SukeJ. Editor W . Eklund. UUUng
address Sox 69^ Sudbozy. Ontario. Advertlsing rates npon appUcatlon.
'nranslation free of chasge.
T I L A U S B I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 7iW 6 kk. 3.75
. 3 k k . 2^
Yhdysvalloissa'. 1 tie 8J0O 0 kk. 180
Suomessa: 1 vk. 8£0 6 kk. 4.75
Kun '^totuus on tanm.kunimeihpi''
työläisten union oikeistososialidemokraattinen pomo C , *H, M i l l a rd
oli CXTLzlletnaksanut ^50,000 Mine-Mill union ''reittausoikeuksista",
meidänkin Iditemme kertoi tämän uutisen. Pian sen jälkeen meille
- esitettiin kysymys, että "voiko näin häpeämätön teko olla mitenkään
totta, j a mitä todisteita on tästä kaupasta olemassa". Selitimme sil­loin,
että uutisaiheemme oli saatu tavallisesti luotettavista lähteistä,
ja että meillä, on Jäysi syy uskoa, että asia on siten ja kehoitimme
asianomaista maUillisesti odottamaan mitä perästäpäin kuuluu.
Sen jäyceen kuten lehtemme uutistiedoissa on kerrottu, on
saatu entistä hämmästyttävämpiä tietoja sellaisista piireistä, jotka
tavallisesti ovat hyvin lähellä mr. Millardin union sisärengasta, nimit­täin
porvarilehdistä. Tämäntietolähteenmukaan vahvistuu tieto,että
, mr. M i l l a rd maksoi k.o. $50,000 kaivosmiesten union reittausoikeuk-
; ; $iste^^ jälkeen kuluttanut samaan tarkoitukseen puoli >miljoo^
rnaa dollaria! Toisinsanoen, kun aikaisemmin kerrottujen tietojen
; emukaan mr. Millard
pale, nyt kerrotaan, että hän on jo maksanut noin $20 jokaisesta kai-vosmiehestäl
-
" " ' K u t e n sanottU; "tuoreimmat" uutiset tästä rahan voimalla suori­tetusta
kannibalismista saatiin eräästä porvarilehäestä, nimittäin Van-pn
numerosta, mistä saksimme nyt
seuraavaa:,, - '
"Terästyöläisten umon kansallinen johtaja, Charies H . Millard
• paljasti täällä perjantaina, että United Steehvorkers of America (CIQ-C
C L ) on käyttänyt y l i $500,000 karkoittaakseen International Union
of Mine, M i l l and Smelter Workersin Canadan kaivosalueilta.
" M i l l a r d sanoi, että suurin osa tästä järjestämistyörahasta on tul-
' lut union päämajasta Yhdysvalloista.
"Suunnattoman suurista menoista huolimatta terästyöläisten uni-olla
on ollut vain vaatimatonta menestystä yrittäessään sivuuttaa pu­naisten
johtaman Mine-Mill union.
-öife "Se onnistui kaappaamaan Pohjois-Ontarion kultakaivokset, mut-
' tä ön epäomristunut perusmetallikaivoksissa.
" Y k s i kaikkein suurin taistelu on käyty Consolidated Mining and
fSmelting Corporationin laittoksilla Trailissa missä Mine-Mill unioHa
' on edelleenkin edustusoikeus...
"Mine-Mill erotettiin Yhdysvalloissa CIO:sta kommunistisuu-tensa
vuoksi ja C G L erotti v. 1948 Mine-Mill union aluejohtaja Har­vey
Murphyn.
"Terästyöläiset maksoivat CCL:He lähes $50,000 korvatakseen
sen suorittaman alustavan työn kaivostyöläisten uudelleen järjestä-mi^
stä ja Mine-Millin entisistä ~toimioikeuksista. Sen jälkeen on
kulutettu vielä $500,000."
Kaunista hommaa, vai mitä? Et ole ihme vaikka kaikenlaiset
työväen viholliset ovat terästyöläisten union^^reittaustyötä tukeneet
ja kiittäneeti ^ ,
Entäs seuraukset? Kysykää sitä Pohjois-Ontarion kullankaiva-
- jiltdjjotka väliaikaisesti joutuivat myynti-osto-rja-petoskaupan uhreik­si;
Ifcil^ luvattiin yhtä hyvää j a kahta k a u n i s t a— helppoa tietä
paratiisiin, ilman "punaisen" Mine-Mill union suorittelemaa taistelu­jen
• tietä. Tulokset ovat nyt koko maailman nähtävänä. Samalla
kun "pahan" Mine-Mill union jäsenet ovat voittaneet kolmanneksen
korkeamman palkkatason mitäV on Millardin huiputuksen kohteeksi
joutuneilla Ontarion kullankaivajilla, Mine-Mill union jäsenet ovat
lisäksi voittaneet 40-tuntisen työviikon ja monia muita parannuksia^
joista Millardin union miehet eivät rohkene edes puhua!
Jos mr. Millardin suorittama reittaus on tullut kalliiksi terästyö­läisten
uniolle, niin vielä kalliimmaksi se on tullut Ontarion kullan­kaivajille
ja heidän huollettavilleen!
Tämänlisäksi työläiset,Ja ennenkaikkea juuri terästyöläiset kysy-
. vät, että millä valtuuksilla C C L myi Mine-Mill union reittausoikeu-den
$50,000 hinnasta? Ja mistä johtuU, ettei tämä myyntrhmta ilme­ne
C C L : n kirjoissa, kuten on väitetty?
^^^^^^^ antoi mr. Millardille valtuitdet haaskata $500,000 Mine-
M i l l union reittaukseen? Suomalaisiakin työskentelee terästeollisuu­dessa
Soossa^a muualla. Heidän joukossaan on poliittisesti monen
mielisiä miehiä; Olisi hauska kuulla joiltakin heistä, koska ja millä ta­voin
he ovat terästyöläisten union jäseninä omalta osaltaan antaneet
Millardille oikeuden tällaiseen mielettömään rahojen tuhlaukseen —
vai onko siten kuin me epäilemme, ejtei mr. Millard ole jäsenistöltä
mitäänlupaa kysynytkään?
Kysyttäneen, mistä j(Atui, että mr. Millard tai hänen joku apu­laisensa
antoi yllämainitut tiedot Vancouver Sun lehdelle? Me emme
sitä asiaa tiedä Mutta me tiedämme kuitenkin sen, että siihen ai­kaan
pidettiin Vancouverissa OCL: n konventionia, missä punakauhua
lietsovan j a korviaan myöten toisten' unioiden reittauksiin vajonneet
oikeistolaiset uniopomot taistelivat epätoivon vimmalla siitä, kuka
on kukko C C L : n tunkiolla. Seuraus on hyvin tunnettu. Mr. Millard
näytti kuka on todellinen pomo ja se johti lopuksi sellaiseen räfäh-dykseen,
että C C L : n konventionia ei lopetettu lainkaan sääntömääräi­sellä
tavalla — sillä se hajosi. Porvarillisesti rahan termeissä ajat­televa
Millard, liiin otaksumme, katsoi tarpeelliseksi osoittaa näiden
reittausmenojensa avulla, että hänelle kuuhiu ainakin kaksi paikkaa
CCiL:n johtokunnassa, entisen yhden asemesta, mikä vaatimus sivu­mennen
sanoen toteutuikin.
Punakauhun lietsonta ja kannibalistinen reittaus ei voi johtaa mi­hinkään
muuhun kuin yleiseen turmeltuneisuuteen, rappeutumiseen
ja hajaannukseen, kuten on nyt tapahtunut C C L : n ylenimillä portailla.
Mahdollista tietysti on, että tämän kuun lopulla kokoontuva C C -
L: n johtokunta saa rivinsä jotenkin paikatuksi — että " t r i " Pat Con-roy
peruuttaa eronsa ja tulee takaisin valtaistuimelleen. Näin on
ainakin huhuttu. Myös on väitetty, että arvon "tri".Conroy joutui
tavallaan omainsa kavaltamaksi muutenkin, eikä vain mr. Millardin
taholta. Millardin "petos" Conroyta kohti oli asiantuntijain kerto­man
mukaan sellainen, että hän oli luvannut panna vain "nimellisen"
vastaehdokkaan " t r i " Conroyn ehdokkaalle, mutta toimi salaa siten,
että sai kaikki liittolaisensakin äänestämään tämän "nimellisien" eh­dokkaansa
puolesta sillä seurauksella, että " t r i Conroyn mies tuli
sivuutetuksi. Täten mr. Millard näytti koko kansalle, että kuka todel­la
on suurin pomo. Tämän mahdollisuuden varal^, niin on kerrottu,
oli koko C C L : n korkein johto tehnyt päätöksen, että jos Millard pettää
heidät, hiin he leroavat kaikki ja siten pakoiltavat CCL: n konven-tionin
harkitsemaan asiaa uudelledn. " T r i " Conroy teki vain sen
virheen, että hän erosi ensimmäiseksi, samalla kun toiset, yhtä uskol­lista
sielua lukuunottamatta, pettivät hänet hyväpalkkaisista viroistaan
eroamatta.';
Olkoon nämä väitökset miten tahansa, tosiasia kuiteiUcin on, että
OCLfO ja; erikoisesti terästyöläisten union jäsenten velvollisuus pn
ivaatia johtajiltaan selitystä näistä häpeällisistä edesottamisista.
f,
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
IL
Man., täyttää 72 v. lokakuun 15 päi­vänä.
IThdymme onnitteluihin!
SE O N K Y T K E T T Y S O T A A V A L M I S ­T
E L E V I E N M A I D E N P O L I T I I K K A AN
Mitä muut «anovat
KÖYHILLE COCA COLAA,
RIKKAILLE WBISKYA
KeslUmäärin kulutetaan Yhdys
valloissa 80 pulloa henkeä kohti ivuo'
dessa. Tämä merkitsee, että Coca
Cola-ybtymä myy Amerikassa jioin
13 miljardia pulloa vuodessa .,.
Coca Cola on tarkoitettu "köyhien
ihmisten'' Juomaksi. Coca Cola-teh­tailijat
itse Juovat whiskyä. Coca Cor
lan hinta on sen tähden sopeutettava
Joukkojen kukkaron muSsaan... Mut­ta
sittenkin on yhtiön voitto kalkkina
kolmena viimeisenä vuonna kohonnut
yli 50 miljoonan dollarin ... — Vapaa
sana. Helsinki.
TYYTYVÄISYYS MOLEMMIN
PUOLISTA
Nyt kun Suomen sosdem. pomot Ja
porvarit ovat taas löytäneet toisensa
vakauttamlsohjehnassa, Joidca toteut­taminen
merkitsee pahojen pitämis­tä
alhaalla Ja aina vain kasvavan
voittoilun sallimista, näyttää molem­missa
edellämalnituissa piireissä olta­van
kovJn iloisia. Porvarilehdet i l ­maisevat
. hienotunteisesti peitellen
ilonsa, mutta S. Sosialidemokraatti ei
Jaksa pidätellä pursuvaa rlemuaan
vaan h u u d a h t a a n y t on .vihdoin­kin
päästy tielle, jolle sosialidemo­kraattinen
puolue johdonmukaisesti
on pyrkinyt..."
Toimltuskirjoltuksessaan se sanoo:
" . . , On siis merkittävä melkeinpä
vallankumouksellinen muutos: porva­rillisessa
ajattelussa ...Voidaan mel­keinpä
todeta, että porvarillinen ajat­telutapa
on hypännyt aimo. askeleen
sosialistista ajattelutapaa kohden . s . "
Työkansasta tuntuu -paremminkin
siltä, että Suomen sosdem. pomojen
ajattelutapa on "hypännyt aimo aske­leen"
porvarillista ajattelua kohti ja
hukkunut sinne kokonaan.
YK:n canadalainen
virkailija ei Jcätel-lyt
natsirilcollisfa
Jakarta; Indoneesla. — (LN) Y K :n
canadalataen virkailija ,^trl Hugh
Keenleyside, kieltäytyi jyrkästi pu­ristamasta
entisen Hitlerin rahami­nisterin,
Hjalmar Schachtin. kättä
täällä lokakuun 3 pnä.
Tri Keenlfeyslde nimitti schachtla
"inhottaivaksi ihmiskunnan vlhoUI-seksi
ja raukkamaiseksi roistoksi". •
"Tunnen teidän mustan menneisyy­tenne
ja minulla ei ole.mitään teke­mistä
teidän kansanne", hän^sanol.
J^tihaclht oli syytettynä sotarikoksista
Nyrembergln oikeudessa. Hänen väl­tettiin
osalllstiMieen natsien suunni-teL-
nalliseen ihmisten joukokmurhaa-mlseen.
:
Hänet olisi pitänyt .hirttää, mutta
vapautettiin kuitenkin. .
Tri Keenleyside, Joka toimi ennen
Canadan resurssien ministerinä ja on
nykyään Y K : n henkilökunnassa, sa-
1 oi: "Minä edustan -kaöcklen hänen
menneisyytensä tuntevien säädyllisten
ihmisten mielipidettä. .Minä en voi
puristaa sellaisen mennelsjryden
omaavan miehen kättä.".
. (Ulkoministeri Pearson, kun hänel­tä
pyydettiin lausuntoa, ei ^anonut
haluavansa selostusta Keenleysidelta.
st. Lamentin hallitus — se tulee huo­mioida
— on seurannut kädenpurls-tusohjelmaa
moniin Hitlerin entisiin
luutnanttelhin nähden, muodostaen
se osan Saksan uudelleen aseistamis-ohjehnasta.)
Uiikaa Canadan
tulevaisuutta;
Buck oppilaille
Toronto. — Canadan hallituksen
politiikka saattaa vaaranalaiseksi ko­ko
Canadan nuorison tulevaisuuden;
sanoi 'LPP: n kansallinen johtaja Tim
Buck.
Puheessaan IiPP:n oplskeHjam vuo-'
slkonferenssissa mr. Buck sanoi:
Canadan hallitus oh päättänyt aset­taa
Canadan edut toiseksi ja Ameri­kan
ensimmäiseksi. Se on muutta­massa
Canadan raaka-ainelähteet
palvelemaan Amerikkaa ja Canadan
markkmapaikaksi Amerikassa valmis­tetuille
tavaroille. Se on syy, ihikä
rajoittaa Canadan teollisuutta. Se on
syy miksikä se on kehoittanut VTind-sorm
työttömiä ammatUt^öläisiä me­nemään
työnetsintään Amerikan puo-leUe.
Tässä raakamaterlaalljärJesteUnäs-sä,
sanoi inr. Buck. on vähän mahdol­lisuuksia
nuorisolle' löytää menestystä
ja oppia ammattitaitoja.
•Tämä", hän syytU, "on olkea syy
miksikä Ibe yrittävät vähentää ylK^ls-tooh
kirjoittautumisia. He eivät ole
Innostuneet nuorisoon täysin ammat>
titaitolsina miehinä Ja naisina taik­ka
harjaantuneina työläisinä. He
tarjoavat nuorisolle tjrötä vain raakia-materlaallen
tuotannossa, sekä sotaa
Ja militarismia, mikä on ulkovaltion
: Kansanedustaja Yrjö iMurto
käytti äskettäin Suomen ediiäknn-nassa
pobeenvuoron, jossa hän ar-vosteU
ankarasti hallltaksen li>ad-
Jettlesltystä ja sen sotavantstelu-luonnetta.
Samalla hän koskette­li
sosdem-oikelston polltilkfcaa, jo­ka
on jobtanat Saomen J(ansan
elintason jatkuvaan alenemiseen.
Edustaja Murto puhui mm. seuraa­vaan
tapaan:
Mmisteri Hiltusen ja hallituksen
esittämä budjettiluonnos ei ole val­mistettu
sitä perusajatusta silmälläpi­täen,
että kansan asemaa parannettai­siin
Ja että sen tarpeita pyrlttäisiih
tyydyttämään: Verraten helposti me
voimme havaita, että kaikkien kysy­mysten
ratkaisu on tehty samaan
suuntaan kuin muidenkin k^itallstis-te.-
i maiden budjeteissa. Tämä suimta
el vallitse yksinomaan valtiotaloudes­sa,
v aan se' on luonteenomaista koko
kansantaloudelle ja talouspolitiikalle:.
Esimerkiksi sellainen seikka kuin i n -
vestolntikysymyksen suuntaaminen
suntotuotantoa pienentävään suun­taan
huolimatta siltä, vaikka asunto-vajaus
yhä kasvaa, on aivan yleinen
ilmiö kalkissa kapitalistisissa maissa.
Ja tämä ilmenee myös esillä olevasta
talousarviosta. ,
Samoin on asianlaita .veroihin näh­den.
Kansan verotaakkaa lisätään
välittömien ja välillisten verojen muo­dossa.
Alvan yhdenmukainen on kehitys
myös hintoihin ja palkkoihin näh­den.
Hinnat nousevat huimaavasti,
mutta palkat pysyvät palkallaan tai
nousevat hyvin vähän^ Mikä vielä on
erittäin tärkeä seikka, on se, että so­siaalimenoja
pienennetään kaikkialla
niinkuin tässä budjettiesityksessä. .
•Erittäin mielenkiintoinen ja suuri-merkityksellinen
yhdenmukaisuus on
se, että sotilasmenoja pyritään mah­dollisimman
paljon lisäämään. Se yh­täläisyys
ja -talouspoliittinen suun­taus.
Jotka tässä budjettiesityksessä
esiintyvät, todistavat kiertämättömäs-tl,
että maamme talous ja: talouspoli­tiikka
on hyvin läheisesti kytketty so­taa
valmistelevissa maissa vallitsevaan
kehitykseen. Näihin tosiasioihin no­jautuen
me voimme täysin perustel­lusti
väittää, että tämä budjettiesitys
el ole tähdätty rauhanomaisia oloja
varten, vaan silmälläpitäen sodan val­misteluja.
. , . . .iE....;
ESILLX OLEVA BUDJETTI
ei luonteensa puolesta poikkea kahr
den edellisen vuoden budjeteista, Jotka
ovat valmistaneet 'Pageiiholmin Ja
Kekkosen haUitiikset. Kalkissa niis­sä
Ilmenee, ettei ole noudatettu työ­tätekevän
: kansan elinehtojen para­nemiseen
tähtäävää politiikkaa,^aan'
päinvastoin työtätekevän kansan e-llnehdot
ovat Jatkuvasti -huonontu­neet.
Niinikään on pantava merkille,
että talousarvioesitys noudattaa pää­piirteissään
niitä linjoja, jolta on esi­tetty
vakauttamlsdhjelmlen valmista­misen
yhteydessä.
Viime vuosien taloudellisen elämän
kehityksessä taloudellisen elämän ke-,
kehityksessä on ollut selvästi todetta­vissa
työtätekevän kansan saaman suh
teellisen osuuden pieneneminen kapi­talistien
voittojen suurentuessa. Niin­pä
hallituksen taloudellisessa katsauk­sessa,
joka on julkaistu talousarvion
liitteenä, sanotaan vuonna 1950* t a ­pahtuneesta
palkkojen keäiityksestä
seuraavaa: '"Palkkojen osuus vuonna
•1950 oli jonkin verran vähentynyt.'
Tämä on tietysti jokseenkin ^ vaati­mattomasti
Ja arkaillen sanottu, mut­ta
se on S3^tä panna merkille, koska
se on sanottu porvarilliselta taholta,
joka taho yleensä kieltää ja on kiel­tänyt
näin tapahtimeen. "Myös yh­tiöiden
voittojen osuus on jonkin ver­ran
lisääntynyt", sanotaan tässä sa­massa
taloudellisessa katsauksessa.
Kyllä 316'varsin hyvin sen' tietävät, et­tä
vuonna 1950 tämä lisäys oli varshi
suiuri ja siitä heillä on täsmällisempiä­kin
numeroita esitettävänä, mutta
tarkoituksellisesti ne on jätetty tästä
esityksestä pois.
Eri lähteistä saatujen numeroiden
mukaan voidaan todistaa, että lyhti-öiden
voitot nousevat monlhi kymme­niin
miljardeihin markkoihin. Tässä
samaisessa katsauksessa puhutaan
verotuksestaUa siinä yhteydessä on
pakko todeta, että palkkatulojen ve-rottis
on suhteellisesti suiurempi, pro­sentuaalisesti
suurempi kuin liiketoi­minnasta
saatu tulo.
TALOUDELLISEN EL AM AN
KEHITYS
vuonna 1951 on kulkenut samaan
smmtaan, mutta vieläkin nopeammin.
Vientihintojen taso nousi jo viime
vuonna varsin huomattavasti, mutta
tämän vuoden aikainen kehitvs on
oUut suorastaan huimaava. Vienti^
hintojen taso tulee tänä vuona nousel^
maan atoakln 80% korkeammaksi
kuin vuonna 1930, sanotaan tässä hal­lituksen
esittämässä; taloudellisessa
katsauksessa. Samoin viennin määrä
nousee noin 10%. Tästä seuraa, että
vientitulojen kastu tulee olemaan
kaksinkertainen vuoteen 1950 verra-'
ten nousten se 160 miljardiin n a k ­kaan.
Kaikilta tahoilta saatujen tietojen
mukaan el tällä hetkellä ainakaan ole
mitään merkkejä sUtä, että vientihin­tojen
nousu pysähtyisi, vaan päinvas­toin
hallituksenkin taholta myönne­tään
noususuunnan^ tulevan jatkui
maan eclelleen samalla, kun he edel­lyttävät
sodan valmistelujen Jatku­van.
Teollisuuden tuotanto kokonai­suudessaan
oli vUme vuonna ja
tänä vuonna arvion muk£ian 69% vuo­den
1938 tasoa korkeammalla. Maa­taloudessa
on saavutettu sotaa edeltä­nyt
tuotannon taso. Koko kansan­tulon
lasketaan olevan nyt 20% ^ r -
keampi kuin vuonna 1938.'
Maamme taloudellinen kehitys olisi
tehnyt mahdolliseksi työtätekevien e-linehtojen
parantamisen. Mutta niin
ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan
jatkuvasti Fagerholmin Jhallituksen
muodostamisesta alkaen ovat työtär
tekevän kansan elinehdot-huonontu­neet.
Intlatoorinen kehitys on jatkimut
siteUr • että rahanarvo on alentunut
Fagerholmin hallituksen; muodostami­sesta
lähtien .40%. Tukkuhintamdek-sin
mukaan ovat hinnat nousseet sa­masta
ajasta lähtien heinäkuun lop­puun
mennessä 65% Ja ykshiomaan
tämän vuoden aikana heinäkuun lop­puun
mennessä 30%.
E I OLE MITAAN!PERUSTEITA
sellaisilla väitteUlä, että meidän maas-samme
on ollut pakko harjoittaa täl­laista
talouspolitiikkaa,: samoin kiiin
el siinäkään, että sitä vastaisuudes­sa
pitää harjoittaa ja ohjata talou­dellista
elämää siiihen suuntaan, että
yhä. vaikeammaksi tulee työtätekevän
Taskukalenteri
1951 on nyt
ilmestynyt
YBJÖ MURTO
luokan asema. £1 ole mitään perustei­ta
vaatia työtätekevää luokkaa tlnkU
määnniistä vaatimuksista, jotka ovat
välttämättömiä elämän ylläpitämisek­si.
Sellaiset selitykset ja ohjeet, että
muka nyt on muodostettava varmuus­varasto
huonejen päivien-varalta, ei-;
vät kelpaa taloudellisen •politiikan
suunnaksi, samoin kuin ne ohjeet,^joi-ta
silloin, kim on laskukonjunktuurit,
annetaan, että tämän vaikean ajan
yli on päästävä panemalla suu säkkiä
myöten/jotta voitaisiin tilannetta pa­rantaa.
Nämä molemmat ohjeet pal­velevat
niitä tarkoituksia, joihin pyr­kivät
vain työnantajain edustajat.
Lasketaan, että inflaatiosta aiheu­tuneet
voitot ovat merkinneet yksis­tään
vientiteollisuudelle 6 mUjaPdla:
markkaa vuodessa ja koko teollisuu­delle
13 miljardia markkaa.
Kaikki ne säästöt, jolta pieneläjIUä
on ollut, ovat menettäneet merkityk­sensä,
mutta sensijaan ne rikkaudet,
jotka ovat omistaneet suuromistajat,,
pankit ja smutuotantolaitokset, eivät
ole menettäneet arvoaan ja, heidän
käsiinsä ovat siirtyneet nekin varalllr
suudet, mitkä ovat sisältyneet sääs­töihin.
TYÖLÄISTEN PALKKOJA
on estetty nuosemasta palkkasulkujen
ja linnarauhasoplmusten avulla. 'On
Suuren liuosion sasäuit pienols-tietoklrja
"TASKUKALENTEEI"
on taas Ilmestynyt Vapaus Pub­lishing
Co. Ltd:n kustannuksella,
sisältäen arvokkaita tietoja eri
aloRta.
Tärkeltten maailmantapahtu­mien
ohella on Taskukalenterissa
tietoja erinäisistä canadalalsista
tapahtumista, kuten osuustoimin­nasta;
teollisuustuotannosta, siir­tolaisuudesta,
kansalaisuuslaista,
perheavustuksesta jne. Yleismaail­mallisista
tiedoista mainittakoon
muutamia, kuten maaliman kaup>^
palaivatonnlsto, avaruuksien valloi.
tus,' penisilliinin ' - keksiminen, se­lostus
fysiikasta^ väestölaskennasta
jne.
Taskukalenterissa on kaikkiaan
36 selostusta erinäisistä tiedoista [
ja tapahtumista tärkeimpien maa-ilmantapahtnmien
lisäksi. ,Siinä op
128 sivua ja joka sivulla on jotain
hyödyllistä Ja tärkeää.
- Xasknkalenterin hinta on vain
50 senttiä. Sitä saa asiamiehiltä
tai tilaamalla suoraan lehtenne'
konttorista. ^.
•SITA
:TÄTÄ:
A. KUUSELA ANTQI
HYVÄN SELOSTUKSEN
NUORISOFESTIVAALISTA
Mielenkiintoisella tavalla Albert selosti
meille sen n.s. toisen puolen asiasta
Ätujen mukaista.
Hän painosti sitä, että Canadan
nuorison tulee taistella kokonaan toi­senlaisen
tulevaisuuden puolesta.
MIeidän pitäisi nähdä Canädpn
käyttävän raaka-aineensa ensiksi
oman nopeasti laajenevan teollisuu­tensa
varustamiseksi ja sitten vasta
njyydäylltuotanto muille maille tasa­vertaisuuden
perusteella. •
Sellainen Canada Joka antaisi nuo­risolle
loppumattomat mahdollisuudet
saadaan vam. Jos Canada muuttoi^ po­litiikkansa
rauhan politiikaksi ja ryb-tyyybtelstoimmtaan
kaikkien maitten
kanssa, clkä alistu orjamaisesti min-:
kään maan määräysvallan alaiseksi.
Sault Ste. Marie. — Lokakuun 4 pnä
oli meillä tilaisuus kuunnella (Berliinin
nuorisofestivaalissa käynyttä Canadan
suomalaisten edustajaa Albert J u u ­selaa
Steelton haalilla. Yleisöä el ol­lut
saapunut muuta kuin noin puo­len
haalin . täyteiseltä. Ikävä asia.
Kuitenkin puheen sisältö korvasi sen
mitä oli pettymystä yleisökannatuk-seen
nähden.
Toveri Kuusela, joka on vasta 20-
vuotias, antoi tarkan ja mielenkiin­toisen
selosttiksen Berliinin 'nuoriso­festivaalista,
joka pidettiin rauhan
puolesta, samoin kokemuksistaan mat-kollaan
Itä- ja Länsi-Eivoopan mais­sa.
Hän oU 54 muim canadalaisetn
mukana tässä historiallisessa maail­man
nuorison juhlassa.
Oli mielenkiintoista kuulla toinen­kin
puoli asiassa. Me jotka luemme
tämän maan päivälehtiä (kapitalistia)
ja kuuntelemme radiota, saimme niis­tä
kokonaan toisenlaisen käsityksen
Berliinissä pidetyistä 15 päivää kestä­neestä
maailman nuorison rauhanjuh­lasta.
Meille annettiin : ynunärtää,
että se oli jonkinlainen Saksan kom-munistinuorison
yritys valloittaa Ber-on
lllni, tai ainakin aiheuttaa vahinkoa,
järjestää mellakoita Ja l^aikenlaisla
vastuksia länsivalloille. -Sanomaleh­dissä
ja radiotiedoissa ei puhuttu mi­tään
kuinka esimerkiksi yhdysvalta­laiset
miehitysjoukot (sotilaat kor­keimpien
määräysten mukaisesti) ko­ettivat"
estää terrorin, pahoinpitelyi-den,
ampumisien ym. avulla eri mals-
'ta saapimeet nuorison edustajat pää­semästä
Beriliiniin nuorison rauhan­juhlaan.
Koska tov. Kuuselan puheista
toisilta paikkakimnilta jo kirjoitettu
koko tarkasti, niin on tm^haa tässä
tarkemmin selostaa puheen sisältöä.
Kuusela puhui sekä englannin- että
suomenkielellä.
Toivotamme tälle nuorelle toverille
menestystä matkoillaan ja keholtam­me
suomalaisia paikkakunnilla missä
hän esiintyy saapumaan kuimtele-maan,
että mitä hänellä on kerrotta­vana
maailman nuorison rauhanjuh­lasta.
Tov. Kuusela osallistui samana ilta­na
pidettyyn Soon kaupungin rauhan­komitean
neuvotteluun.
Vielä tavataan. — W. L.
varsin huomattavat ne menetykset;
joita palkkatyöläiset ovat kärshieet
varsinkin viime vuoden ja tämän vuo.^
den aikana, jolloin erilaisia aiheita;
palkkakysymysten- järjestelyissä on
ollut.
Ensimmäinen toimenpide. Joka oU
tähdätty suorastaan työväestön palk­kaetu
ja vastaan, oli Fagerholmin hal­lituksen
toimenpide,' kun palkat Irroi-tettiln
indeksistä ja myöhemmässä
vaiheessa ne jälleen siihen liitettiin,
mutta sillä tavalla, että indeksiehdot
olivat työläisten kannalta paljon huo­nontuneet.
Sen jälkeen suoritettiin
pisteostoja. Lapsillsäkysymyksen var­jolla
harjoitettiin keinottelua ja jäl­leen
irroltettlin palkat indeksistä ja
jätettiin indeksikorotuksia toimeen­panematta,
kunnes vihdoin viimein
tehtiin viisi kuukautta kestänyt linna­rauha,
jolloin työläisten tohnenplteet
parempien palkkojen puolesta tetotiin
mitättömiksi. '
ELLEI SAK OLISI HYVÄKSYNYT
näitä toimenpiteitä, eivät ne olisi voi­neet
toteutua ainakaan^, sellaisessa
laajuudessa kuin on asianlaita ollut.
Olkeistososialldemokraatellla on ollut
keinoja se tosiasiallisesti varsin vä­häisen
kannatuksen nojassa jota heil­lä
työväestön keskuudessa on, pitää
hallussaan eräitä hyvin tärkeltten
keskusjärjestöjen johtokoneistoja. Tä­män
aseman nojalla ovat' oikeistoso-sfalidemokraatit
sitten tehneet' sopi­muksia
työantajlen kanssa ja mono­polisoineet
nämä työehtosopimukset
käsiinsä ja yhdessä työnantajien
kanssa estäneet työläisten Itsens^ vai­kuttamasta
näihin sopimuksiin. K u ­vaavaa
on,, että SAKn - taholta on
jyrkästi vaadittu työnantajia kieltäy­tymään
työehtosopimuksesta Putki-työntekijäin
Liiton kanssa. Tämä on
mitä hälkäilemättömlntä järjestöde-mokratian
rikkomista. Putkityöläiset
ovat olleet lakossa puoli vuotta saa-'
dakseen tämän oikeuden itsell^n.
Niillä ei ole ollut tämän taistelua yh­teydessä
juuri muita vaatimuksia kuin'
oikeus järjestäjrtymlseen, oikeus e-slintyä
sopimuskmnppanina, sillo!n
kun on näiden työläisten asioista ky­symys.
E I SYtfNYTT -KAVEEBITA«p.
•IflZO-luvuUa oU ruotsalaliiea AnJi
Borg Eurb<>pan paras uimari j a ^
net tunnettiin kalkldalla. Bta „ S
kerran sySmäsa erään pikkukaunis ?
gin ravintolassa, kun tarjolUja ttSii 1
sanoi: ^ ^
— Oh.(herraBorg. te-cannaaahi T luatte kalaa, se on selvä se.
MUtta Borg keskeytU tarjoilijana S!
nomalla:
sy—ön kEavi .e r.eluitualnetit. eko mies.. re^tt^ä^ nf&^ mm%
• * *
SKOTTILAISTA BEKLAASm
Aberdaan kadulla loisti shffliDjjIais
Eräs skottilamen-näki sen, katseli n ia»
rovasti ympärilleen ja pudotti titte
nenäliinan raJhan päälle nostaaksee
sen niin. ettei kukaan sitä hu
Mutta rahan ylösotto ei onnistunut,
ralja pU kuin kallio kadulla;
aukeni erään liikkeen ovi ja kau
astui kadulle.
— Siinä näette miten vahvaa i
dän liimamme on, hän jsanoi.
halua tulla ostamaan pullon
si?
., • "-'s • • :
;. Lontoo. .Amerikkalainen
Rommelistai' joka pohjautuu englanul
laisen Desmond Youngin klrjoituj
maan ^ saksalaisen: sotamarsalkan elä
mäikertaan. ..tulee raivostuttamaan ]
kaista brittiläistä sotUasta, joka
teli 8. armeijassa erämaassa, lau
muuan "Daily Mailin" arvostelija.
., On hetkiä, jolloin haluaisi heltt
käsikranaatteja valkokankaalle,
arvostelija.
Hänen raivoaan herättää se,
filmi yllstäessään Bommelia
myös näyttää tarkoittavan, että Sdml
melln.ja hänen sotilaittensa olisi (
pysäytettävä maihinnousu Ranskaa^
ja voitettava sota.
VIIMEISIMPIIN TOIMENPITEISIIN
tässä suhteessa kuuluu myöskin jär­jestön
kaappaaminen putkimlehiltä
aivan täyshi laittomia keinoja
taen. Mutta hallituksen taholta et c
puututtu tähän asiaan, niinettä']
olisi estetty tapahtumasta, vaikka i
keusmlnisteri on ollut täysin i
siitä, millä tavalla kaappaajien laj
holta kutsuttiin toinen edustaja
us'koolle, kun he näkivät, ettei ^
edustajiaan tähän kokoukseen;,
vaUttu.
Tämä seikka on, kuten mainitsi
ratkaisevalla tavalla vaikuttanut i
hen, että mm. linnarauha on
mahdollista. Elleivät SAK ja
tososialidemokraattlset johtajat
lähteneet tähän peliin mukaan,:
tällaisesta linnarauhasta ei olisi
lut mitään eivätkä työläiset olisi klr-j
slneet monien kymmenien prosenti
reallpalkan alennusta, jonka .he
ovat Joutuneet menettämään.
Kun eduskunta ryhtyy nyt
lemään hallituksen esittämää
tiesitystä, nlhi sen tulisi meidän i
lestänune rakentaa se kokonaan
delle pohjalle, ottaa lähtökohdaksi i
pyrkimys, että kansan elinehtoja pa^j
rannetaan.
TÄMÄ MERKITSISI SITÄ,
että Siltä amerikkalaisesta talou
tilkasta Ja suimtauksesta tulisi;
tävästi sanoutua irti ja ryhtyä bat-j
Jolttamaan suomalaista taIouspolitui-|
kaa Suomen kansan nyväksi. Tän
vaatimus on luonnollinen. Se :
tuu siihen ajatukseen, että
maassamme vihdoinkin luovut
seikkailupolitiikasta Ja ettei me
maamme taloutta ja muuta politiik'|
kaa yhdistettäisi sellaiseen poUtii-j
kaan, josta ei ole meille muuta i
vahinkoa, kuten monet
meille ovat osoittaneet. Nyt
kin pitäisi katsella meidän
ja kansan etua ja sen mukaisesti oh-j
jata talouspolitiikkaa. Me
buäjetin käsittelyn yhteydessä seuna^
maan näitä ajatuksia ja
sen mukaisia esityksiä. :
Suomen voi ja "vakauttaminen
Suomen työtätekevä kansa on ama
pitänyt voita kunniassa, sillä siltä se
on saanut tarpeellista voimaa ja kes­tävyyttä
raskasta työtä ja kylmää
säätä vastaan tai jos puhuisimme ny­kyaikaisella
tavalla: voi on olliit k i -
l'.>i)clden J A (Vitamiinienkin uari^s läh­de.
Mutta Suomi on • ollut al.vi silrä
mbiirin köyhä maa, varsinkla mlxäli
sen työtätekevä kansa on oUui •cy.iy-myksessä,
että voista on ollut köyihem-mällä
kansalla alituinen puule. kun
varat eivät ole tahtoneet n.s. normaa-
1-slnakaan aikoina riittää voin estä­miseen
ja leivän päälle levittämiseen.
Kaikesta tästä johtuukin, että voista
on lukuisia sananparsia. Jotka kuvaa­vat
yhtäällä sen tärkeyttä ja toisaalla
sen puutetta.
Niinpä Jalasjärvellä tavattiin sa-tioä,
että "voita el anneta muuta kuin
suurina Juhlina Ja JusslnplUvinä!"
Töysälälset tapasivat sanoa, .että
"Silakat säästsTT kim volaSkln kansi
on auki
Laihialaiset ovat vuorostaan toden­neet,
että "Voi on kolmasti vuodessa
hulluna, talvella se on kovaa, kesällä
se on lilan vetelää Ja silloin kun sitä
el ole ollenkaan."
) nmaJokiset määrittelivät kantansa
voihin nähden sanomalla: "Minä sa­non
sen silakalle vasten silmiä. Jotta
voi on parempaa r •;.
Eikä. -voi ollut moisessa maineessa
ainoastaan Pohjanmaalla vaan myös­kin
Uudellamaalla sillä pyhäjärveläi-sen
miehen sanotaan kysyneen: "Mls-täs.
olet muija voita saanut kun puu-
' roaan ikuuvaloon kasteli."
Iitissä kerrotaan vallinneen niin
suuren kuzmloltuksen ivoita kohtaan,
että sitä el saanut syödä muuten kuin
naskalin avulla. Siihen el sitä var­maankaan
varsin runsaasti takertu­nut.
Sakkolassa tavattiin sanoa, että
"Passaa sen keisarin elää.. E l muuta
kuin saunanlauteilla makaa ja vol-sulaa
syöpl."
Mutta eihän sitä voita niin run­saasti
liikene köyhälle kansalle tässä­kään
maassa. Kun perheen ravltse-mlsbudjetti
on riittämätön varaa­maan
voita perheen pöydälle niin en­tistä
useammissa talouksissa pitää
tyytyä korvikkeeseen — margariiniin
— vaikka herrat väittävät Joka päivä
Ja kiven.kovaan, että kansan eUntaso
on muka kohonnut ja että työväen
palkat ovat muka entistä sutu-enunat,
kerrassaan, ruhtinaalliset. Työläiset
kuitenkin tietävät Jokapäiväisen osto-t
kj^vyn vähentymisen perusteella, ettei
heidän palkollaan saa enää siinä
määrin ruokatarvikkeita kuin aikai­semmin
— voi mukaan luettuna. :
Mutta meidän pitikin puhua Suo­men
voista Ja siitä elämän "vakautta-mlshommasta"
Jota sosdem-herrat
edistävät yhdessä Kekkosen kolman­nen
hallituk^n kanssa.' Siellä pitäisi
päästä /normaaliin" sillä tavalla, että
ryhdytään "vakauttamaan" olosuhtei­ta
1) Julistamalla palkkain korottami-nen
luvattomaksi ja
2) korottamalla erinäisten ellntar-
• 'Vikkeiden hintoja.
Se surullisen kuuluisa "linnarauha"
tarkoitti sitä samaa Ja sosdem lu:-
heilupomot tahtoisivat sitä Jatkaa sii­hen
saakka ?unnes Helsingin olympla-laisklsat
ovat ohi. Siis ainakin tule­vaan
eldkuuhun saakka. Njrt sen oh
jelman nimeksi on omaksuttu "va<:
kauttamlnen" ja sen tarkoituksena on,
että Suomen porvarien-pitäisi alitui­sesti
kohoanden vientlkauppavolttojen
lisäksi saada vielä ylimääräisiä olym-pialalsvolttojakin
kun palkat pidet­täisiin
alhaisina Ja tarvikkeiden hm-nat
olisivat entistä korkeammat. Sil­lä
tavalla' sitä kansaa yritetään' ku­pata
kaikin mahdollisin keinoin ja jo­ka
taholla. • /
Mikäli voi ja "vakauttaminen" ovat
kysjmiyksessä kertovat •vUmeisiinmät
tiedot Suomesta, että siellä pyritään
"normaaliin", myöskin siten, että on
pantu voi kortille.
Tämän vilmeisimflnän vakauttamls-^
tempauksen mukaan el voita saa muu­ta
kuin 20 grammaa hen&llöä Ja päi­vää
kohden. Suomen työväenlehdet
vakuuttavat, että mitään näkyvää ja
todellista siyytä el pitäisi olla voin kor­tille
panemiseen. Helsinkiläinen Va­paa
Sana arveli tk. 2 päivän uutises­saan,
että "Yleensä epäilläänkin, et­tä
hallitus Haluaa (varastoida voita
kenties samoja tarkoituksia varten
kuta kymmenkunta vuotta sitten", Jol­loin
sitä pantlhi varastoon tiedossa
olevaa sotaa varten, ••'r\. r
Kaikessa tai»uksessa "vakautetaan'*
tiedetään, että sen mukaan
voita amoastaal\ 7.3 kiloa vuode
vaikka viime vuoden keskimääräin
kulutus oU 13 kUoa henkeä kohden.J
Suomen kansa on siis kerran
leen pakoltettu syömään entistä ena?^
män silakoita voin yastineeisi, "
käli rahat eivät riitä margariiniin-ja
miten ne rllttläslvätkään kan »j
ma '^vakauttaminen" edellyttää Bjjj
palkkojen entisellään pitämistä, w j
ka hinnat alituisesti kohoavat- SÖJ
laista on se Suomen sosdem-be"oj<
"siunauksellinen toiminta". Jost» <
"sosialisti" mainitsi viimeksi pidetty^
Jen vaalien edellä.
Mikäli porvarit ovat kysymyit
on heidän pyricimyksenään aina 1
tä siihen "normaaliseen" ^ ^ ^ ^ j
johon Suomessakin nyt pyritään « » J
nltun vakauttamisohjelman avima ^
se merkitsee elintason ja
polkemista alhalshnmaUe mahdo
le asteeUe Jne. Kun kansa «1 fiy<"°1
ta el se tanvltse palkankorotuksia i
ostamista varten, laskevat ^^^^^
maan tapaan laskelmoidaan
kin kansan jokapäiväisiin '
nähden. ^
Mustan pörssin keinottelijat O T « •
noÄt, jotka ovat kuuleman »iff-
Iloisaan -voin kortille panö°»f^,;
dosta. Heille avautuu jälleen t
keinottelemlseen ja huikeiden
Jen kiskömilseen köyhän kansaa
san kustannuksella.
Meistä tuntuu toimmalUsei»
nen "vakauttaminen" m**
mustan pörssin *
miseen. Mutta se on tuloteen*
"länsimaisesta" suuntaukSotf,
Suomen porvarit Ja sosdem-öanj ^
•noUcvat Atlannin sotas^toutfe».
Suomen kansan volannos nr t «Iibeflr»jpceijiuim»-^. ee pfo—U—tlik—ka m e r k ^
20 grammaan Joka flnnälkäannoskun Jkejä eikä voita! — Kalle A«"r