Vapaus, January 12, 1957

              ja
ikonserifi 20 pnä
»lito. — Samren abkenmden
ena alkaa njrt muotoutua ko-kuva
sutä Menosiä ja arvok-
^konsertista, jonka Finlandia
j järjestää Geo; G^asta£sonin
oHa-i
£bnsertti pidetään Dön^haa-
SilmlfinäkJjäfia Buif^fi^tisiif
— unkarildisei tämoväi: . . .
SS:.
tammikuun 20 päivänä alkaen
4 iltapäivällä. Haluaisin omas-
Dlestani sanpa?'inuntamaii sa-
(.tr<^>>*eräistä :' objelmahumerolsta;
rujoutsenen")::»vel ja sanat
avatpditdijan mukaansa. Lau-sta
on. sellainen, .että ie
kyyneleitä silmäkulmaan:
. sitten kuoro laulaa taas haus-
'-Kalle ompi Annin; Anni omi>i
ainiaan. . . CSJ:n marssi
nyt ensimmäinen: kerta^
iäänisenä esityksenä. Unkari-esiintyvät
harmonikka ja lau-unänä.
t
ssä vain pikkuinen osa tulevab
i n ohjelmasta. Siispä "ter-teille,
työn sankareille, luo-luuden
maan '.': . " j a täytetään
liin haalimme avara juhlasali
myöten- kuten on aina kou­sissa
täjrtetty. Saapukaa vieras-italaisetkin
tähän varmas-rokkaaseen
tilaisuuteen. — X
m
I^ATKUSTÄKAA
^UOMEEN
sm'
l l y e l l a t a i a i k a i s i n keväälr
^ ^^jolloin parhaila hyttejä
<Ba saatavissa halpaan hiii*
)^än j a j o l l o i n v o i l l e täysin
ll^uttia matkastanne. >
#'"Säästöl£auden" laivavuorot
ft, iNevir Yoridsta Göteborgiin:
M.S. STOCKtlOLM
5 Maalisk. 5
6 Maälisk. 6
IJfelkMoJa saatavana myöskin '
fkjs::.acocKHOLMiiN'_^
few'yorkistä"::::lluhtiij^^r
faxista Huhtik. 6
'M.S. KJUNGSHOLMIIN
NEW YORKISTA
lUhtik, 18 ja Toukok. 15 (3^)
,jc}Ainoastaan I-Iuokan paikkoja
llfeuikavät Säännölliset yhteydetV
eri puolille Suomea
^Matkatavarat läjhetetään New
sista tai Halifaxista suoraan
leen. 'ii^'-.-
Tehkää m a t k a s u u n n i t e l ­l
e syksyä varten, käyt-
9tt "säästökauden" laiva-loroja.
• .... *
3 1 . .'aE, ^1 « S v / e d i s l i American Line
1255 Phillips SQ;, Montreal 2
;470 Main St. Winnipeg, Man.
if.Union Bk Bldg. Calgary Alta.
(UOTSm AMERIKAN LINJAA
edustaa
ppaus
69
Travel Agency
SUDBCBY, ONT,
vm
S e a r a a v a artikkeli.päättää
Cliaiiie Couttsin Unkarin tapahtii^;
mia käätelleen ^ selostos-saijan.
Nonsivatko Unkarin^ työläiset
aseet käsissään taistelnnn lialli-!
tnsta vastaan? Oliko heidän'' ns-konsa
sosialisnmn pettänyt? E I !
vätkS he knrjundessa?.. "
i'.:. Vastaus kaikkiin kolmeen kysy-c
mykseen on päättävästi: ^Eil- ;,-
Bndapestisäa näin, miten 'he
tervehtivät yleista liintojen alen­nusta^
mikä tapahtui minnnjdiella
viettämieni kolmen vuoden'aikif-na."^
Tänä aikana elintarvikkeiden
vaatteiden ja muiden teollisuus­tuotteiden
myynti': nbusi25i pro­sentilla
Parhain hjrvinvoinnin
mittari oli se tapa, millä kaikM
näyttivät : pystyvän viettämään
vuosittaisen lomansa. Sen totesi
menemällä Balatonille, Uhkarin
sisämaan järvelle ja katselemalla
työläisten lomanviettoa entisissä
porvariston ^suojissa naurettavan
alhaisella 120 foHntin viikkomak<-
sulia.
Kuitenkin oli monia epäkohtia ja
murinan aiheita. 1 Minun on myön
nettävä joskus harmiteleeni ja aja
telleeni: "Sen mukaan, mitähe-ker
tovat minulle olosuhteista ^men so­taa,
.he todella ovat lyjrtymäton
.joukko". Kerran tai pari huudahdin
tällaista kuultuani: "Toivotteko pa­lattavan
entiseen?" He saattoivat
katsoa minua kuin olisin mielipuoli
ja sanoa: "Emme, mutta me tah­domme
mennä yhä eteenpäin".
Mitä olivat heidän epäkohtansa?
Suurella osalla ammattitaidottomia
työläisiä oli todella oikeutettua vali­tuksen
aihetta pienissä palkoissa.
Monet heistä elivät 800 forintin kuu
kausipalkalla. Tosin heillä oli sosi­aalisia
etuja jotka lisäsivät heidän
palkaansa, mutta kaiken tämänkin
huomioiden sanoisin, että 1,000 fo­rinttia
kuukaudessa: olisi kohtuulli­nen
minimi. . •
Epäoikeudenmukainen urakkajär^
jestelmän soveltaminen aiheutti to­della
tyytymättömyyttä. Monissa
tahtaissa ja muissa teollisuuslaitok­sissa
se ratkaistiin tähän tapaan:
Kun lisäsit tuotantoa, urakkaa nos­tettiin
ja lopuksi sinä tuotit-jenem
män; mutta suunnilleen samoilla
palkoilla kuin aikaisemmin. Se voi
tuntua uskomattomalta, mutta to­della
tapahtui^ niin.
HUOKEAMMAT HINNAT
Olisi pitänyt oUa selvää, että hin-nan^
lejinuksen. Jälkeep heidän ansi-.
cnsa olivat todellisuudessa korkeam­mat,
mutta työläiset odottivat vielä
enemmän. Tämä mieliala levisi hi­taasti.
Unkarin työläiset olivat teh­neet
uhraulcsia suunnattoman suur­ten
jälleenrakennustöiden hyväksi
ja pääomat oli sijoitettu maan tepl-listamiseen.
; He olivat myös menet­täneet
paljon siksi, että oli kehitet­tävä
puolustusteollisuutta hyökkäys­uhkaa
vastaan. '.
•-. Kuitenkin uhrauksilla on rajansa
ja raja tulee sitä nopeammin^ jos
syitä ei ole kunnolla selitetty ja työ-iäiset
tuntevat, etteivät he ole olleet
luomassa kokonaiskuvaa. Tunne, et­teivät
he olisi olleet niin luotettavia
kuin heidän pitäisi olla työväenluo­kan
hallitessa, oli silminnähtävissä
laajalle levinneessä vaatimuksessa
P. W . VIIKERI
Suom. Sihnälasispes^listi
SHiMIEN TARKASTUSTA
' 36 Sandford A v c Toronto. Ont.
Puhelin HA. 1260
Vastaanotto:
Joka toinen Ja neljäs keskiviikko
kuukaudessa kello 3—8. _
325
tVOKJCAIDEN ASIAKKAIDEMME HUOmOONI:
TEHTAAMME 10 WlUlson Square, Toronto, Ontario
Myymme ipä^visin klo 8—« seka lauantaisin J5I0 10—2
MVTMALASSAMME 1077 Bathnrst St., Toronto. Ontario
ib^«aatavana tuoreen lihan Ja omien lihajalosteidemme lisälksi kaikkia
ri lajeja moikatavaraa, kalasäilykkeitä, juustoja yjn. sekä myös
suomalaisia karamellejä.
Myymälän aukioloajat: Päivisin klo 8 ap.-rklo 6.30 illalla
.Perjantaisin klo 8 ap.—klo 8.30 illalla.
VIKING M E A T & SAUSAGE $
tySläisneuvQstoista jokaiseen tehr-taaseen.
kasvoi lu-;
mipallon tavoin normaalien suhteiri
den Jugoslaviaan palautumisen j§K
keen. 'Ammattiyhdistysvaltuuskutt'
nat palasivat naapurimaasta täynnä
jitoa tähän ideaan.
ER2IS ESIHERKSI
Tein kahdeksan päivän vierailun
Jugoslaviaan lokakuussa ja olin pa­lannut
vain viikkoa ennen Budapest
tih "räjähdystä'!. Käiden kahden
maan. työläisten ^mielialojen erilai­suus
o l i yllättävä. Jugoslaviassa työ-^
Iäiset niissä tehtaissa, joissa kävin,
selvästi tunsivat että he huolehtivat
tehtaista.
- H a l l i n to, tuotantosuunnitelma,
vienti, palkat, olosuhteet ja ehkä
merkittävin kaikesta, voitto, senjäl-keen
ison- 50 % siitä oli suoritettu
valtiolle, oli työläisneuvostojen mää­rättävissä.
Jos-näistä kysymyksistä
on kiistaa, he järjestävät yleisen
työläisten kokouksen. E n voi vastata
onko Jugoslavian tie valtion suun-^
nitteluun ja kehitys sosialistiseksi
yhteiskunnaksi parempi kuin mui:
den maiden. Se on jotakin, mitä.
meidän on tutkittava ja katsottava,
mitä opetuksia voimme ammentaa
jokaisesta kokemuksesta.
Pääasia ön, että Unkarin työläiset
selvästi pitivät työläisneuvostoja
heillä vallitsevaa järjestelmää pa­rempina.
Useimmat työläiset joiden
kanssa' keskustelin arvostelivat val­tion
suunnittelua^ joka käsitti tuo­tannon
kaikki puolet ensimmäisestä
sijoitetusta forintista viimeiseen
ruuviin ja mutteriin juuri yalmistur
neessa-traktorissa. He olisivat ha­lunneet
olla enemmän mulcana pit­kin
matkaa sekä arvostella ja korja­ta
valtion suunnittelua oman teh­taansa
ulkopuolellakin,
Työläisneuvostotr näyttivät: muo-dostuvan
osaksi ratkaisua. Ajatus
oli herätetty ammattijärjestön ta­holla
j a hallituksen kanssa oli pääs­ty
sopimukseen, että niitä kokeiltai­siin
muutamissa suuremmissa teh­taissa.
Työväenpuolueella ei kerta kaik-k
^ a l v ^ juhla
fämiriik.^5 Iina
,, Vancouver. 7-- Ferjantaina.' tam-niikuun
25.piäl, Skandinavian j k ^
kiiskomitea kutsuu jälleen tSI^Sis-tS
suurta skandinaavilaisväestsa vie?
raakseen Keski^talven juUaän; mikä
tänä vuonna pidetään avarassa Pen-der
AuditoiiuUiissa (Boilermakers
Hall) 339 West PenderSt> Vancou­ver.
Tilaisuudessa esitetään hyvä skan­dinaavien:
^ohjelma kello kahdeksas^;
ta kymmeheen illalla, minkä:jH
keen seuraa siloiset tanssit aina kello
yhteen asti yöllä:
Kuten aikaisempinakin ^ vuo^a,'
kaikki, tästä juhlasta saatavat varat
käytetään lasten lähettämiseksi' ensi
elokuussa ^Jubilee" kesälehille; -TIti
ten voidaan nauttia hyvästä tilaisuu­desta
ja samalla auttaa arvokasta
asiaa.
Muistakaa saapua Pender Audito-
Tiumille 339 West Pender S t perjanT
taina, tammikuun 25 päivänä, jolloin
skandinaavien vieraanvaraisuus ta­kaa
teUle miellyttävän iUan. — C. E .
kiaan ollut johtolankoja ottaakseen
dean ja toteuttaakseen sen käytän­nössä.
Eräs syy oli että tehtaiden
puolueosastot olivat muodostuneet
miltei enemmän kuin hallintoeli
miksi. Kokousten aiheena oli taval-jsesti
tuotannon lisääminen. Pää'
ökset annettiin työläisille käskyjen
muodossa, •• sensijaan että toverilli­sesti
olisi tultusisään ja; yritetty va­kuuttamalla
voittaa luottamus.
Niin tultiin sUhen, öttä vaatimus-työläisneuvostosta
jokaiseen tehtaa­seen
tuli keskeiselcsi riitakysymyk
seksi ja se oli sisällytetty myös yli­oppilaiden
ohjelman 14 kohtaan.
Sensijaan että työläiset olisivat
johtaneet .ylioppilaita, taantumus
yonsi työläisten epäkohdat yliop­pilaiden
ohjelmaan ja sekoitti ne
caikki taantumuksellisten vaatimus­ten
kanssa.
mm
mm
aikää odottako siksi kunnes reumatismi, nivätulehdus tat
lihaskivut Jä -pakotukset runtelevat teidät piinaavin, kal­vavin
tai pistelevin kivuin." Harikkikaa itsellenne uutta
ROXODItlM-lääkettä, kivun hävittävää, khnm lieventäjää.
Joka tunkeutuu syväUe ihon läpi koviin-, lihaskiidpksiln
muutamien sekunttien kuluessa . . . antaen HBTIKOH-TAISTA,
uskomattooian nopeata helpotusta mtiutaäiien
minuutUen kuluessa liial'Jsesta ponnistelusta Jrfituneille
venähtaneUle Ja pakottaville lihatoille,kankeaUe niskalle,"
pakottaviUe hartioille, käsivarsille, kyynärpäille, ranteille,
sormihivelille, nilkoille, rtatayskästä, selkäkivusta, liermo^
särystä lantioissa tai säärissä, pakottavista polvista tai
nilkoista polttavista, aroista, väsyneistä Ja haisevista Ja-*
loista, venähdyksistä,mhjevammoista Ja tuskaHisIsta liika-,
varpaista, tulehtuneista varvaspalikolsta ja känsistä.
>ROXOD>nBl-lääkkeen -on annettava teille talniulla helpotusta, tai
inne takaisin. Hinta $2.25 .ja $1.65 pullo kaikissa röhdoskai^issä.
Kärsittekö Iraasuisesta vatsasta, ruoansulatuslÄirlöistö, röyö^:
täUemlsestä; kaasuisesta vatsanpurusta, päänsärystä, kuu--,
mecsta, huöhohvointisuudesta vatsassa, hennostunelsundes-ta
ja' onko suussanne huono maku Ja kielenne tahmea tai
onko teillä peräpukunia umpitaudin Johdosta. Tai vaivaako
teitä ruokahalun puute, maksan ja sapen epänormääUnen
toimtata, umpUauti. epäsäännöllinen ntostus tai sdkäral-^
vat. jotka J^tuvat munuaisten q>änotgnaalteeste; ;t<ainm-nasta
Älkää haaf*a"r» ja rahaanne sellaisiin lääk-keisito.
Joista ei ole apua. Nauttikaa lusttalltom KUSCa^
lääkettä ennen aterioimista. Htota ainoastaan t6Sn^-r4iM
puHo kaikissa iohd03fcaiqx»issa tai tilatkaa osoitteella:
L U S C O E P R O D U C T S L I M I T ED
5 5 9 BATHUBST STBEET, TOBONTO CA3CADA --^
HYVÄKSI: KÄYTETTYJÄ
Eivät mitkään näistä epäkohdista
olleet senlaatuisia, että ne olisivat
ohtaneet työläiset hyökkäykseen
hallitusta vastaan. Ne saattoivat
vain varmistaa, että suuret joukot
pysyttelivät alkupäivinä puolueetto­mina.
Tämä oli oikeutettu kanta,
sillä työläisneuvostoja oli käytetty
yhä enemmän hyväksi taistelujen
aikana. Neuvostoja oli perustettu
valkoisen terrorin riehuessa. - Se
merkitsi,' että emmittiin valita nii­hin
todellisia työväenjohtajiaw
Toisissa paikoissa työläiset psrsyi-vät
kotona ja epämääräiset ainek­set
esiintyivät tehtaan tai kaivoksen
nimissä. : Budapestista nyt tiedoite-.
tut eroavaisuudet työläisten vaati­musten
ja muutamien neuvostojen,
. otka ilmoittivat puhuvansa heidän
>uolestaan, vaatimusten välillä
osoittavat selvästi, miten hyvin taan-'
tumus työskenteli sillä aikaa, kun
työläiset olivat ilman johtoa.
Tärkeä seikka yrittäessä käsittää
Unkarin tragediaa on muistaa sen
työväenluokan suhteellinen kypsy-mättömyys.
Siihen on kolme pääsyytä:
1. Vuosien 1918-1944 välillä Hor-thyn
hallitus tuhosi ammattiyhdis­tykset
vainolla: ja terrorilla. Jäsen­määrä
putosi 720,000:sta 90,000:een
niinä 26 vuotena.
2. Tosiasia oli, että työväenluokan
johtajat olivat "korkeassa loirssis-sfllä
Horthyn hallitus oli mur­hannut
satoja huomattavia kommu­nisteja
j a sosialisteja.
3. Lähes puolet työväenluokasta
tuli maaseudulta kaupunkeihin seit­semän
viimeksi kuluneen teollista-misvuoden
aikana.
Jos työväenluokka olisi ollut ke­hittyneempi
se olisi nähnyt,^etteivät
Rakosi ja Gerö koskaan onnistuneet
täydellisesti vakiinnuttamaan her-ixuuttaan.
He „ ^ ä t koskaan olisi
hyväksyneet byrokratiaa, .Joka t u ­kahdutti:
paljon aloitelQrkj^ i a ^ '
heutti työväenpuolueen eristäytymi­sen
työväenluokasta.
Työväenluokan kypsymattdmyy-della
ei kuitenkaan voi koskaan
puolustella työväenpuolueen johta­jien
rikosta^ kun meidän ''epäonnis­tui
tuoda työläiset valtioelämän jo­kaiselle
alueelle. Monia erehdyksiä;
oli tehty, mutta minun mlelestäM
Toronton ftäiäbfeii
juMatfamhii1(.26-27
Toronto. — KyUä on kUrettä jo>
ka nurkassa. Runoja, lauluja ja
tansseja barjoiteUaan! "Itäläisten'^
suur-juhlaa valmistetaan kovalla,
kiireellä, sillä aika on jo melkein
ovella. K
Nämä juhlat pidetään taro^-
kuun 26 ja 27 päivänä. Tanssit ^pi-detään
lauantaina 26 pnä. Soitto
on meille kaikille tunnetulta Man­nisen
yhtyeeltä.
Juhlaohjelman esitys aloitetaan
kello 4 iltap. sunnuntaina tammik.
27 pnä. Esityksiä on monenlaisia,
joukkoesityksiä, runo, tanssia ja
laulua. Dolores Niskanen £lt. Cat-harinesta
antaa taldetanssi-esityk-siä.
Sitten on naisten trio. Aino,
Thora ja Annikki.miesten kvaritet-ti,
soololauluja, runoja j a i^oittoa.
Lopuksi nuorten Oramaklubi; Aino
Heikkisen ohjauksella esittää *näy-tehnän
"Sama vanha-juttu". Siis
vaihtelevaa ja arvokasta ohjelmaa
on ruttämiin. Me "itäläiset", nyt
vaan sulkeudumme kansalaistem­me,
suosioon, toivomalla että täytät­te
Don-haalin avaran juhlasalin "ää­riään
myöten.
Irja ja G. MattOa pitävät koti
kutsut lauantaina tammikuun 19. p.
Osoite on' 23 Halg 'ave.,.'Kin^ton
rd, lähellä Warden ave. Kaikki-ovat'
tervetulleita.
Tämän jälkeen on kotikutsuj
Niemellä ja Latvalla, mutta niistä
ilmoitetaan myöhemmin.
Kokoukset pidetään haalilla joka
perjantai-ilta. — Idän likka.
rr Länsi" liikehtii
Toronto. — "Länteläisten" kokous
oli Don haalilla sunnuntaina, tam­mikuun
6 pnä. Siellä suunniteltiin
ohjelmaa ja muuta toimintaa.
Länteläisillä oli myös onnistunut
illanvietto Vuorisella tammik. 5
pnä. Siellä oli hyvää ja paljon. KU'
tos siitä Maiju ja Uuno Vuoriselle.
Lauantai-iltana, tammikuun 19
pnä ovat Salot kutsuneet iltaa viet­tämään
kotiinsa 179 Walmer Rd.,
Toronto 4. Puhelin W A 4-6304.
Helen Ilomäki lupasi järjestää ko­tiinsa
illanvieton lauantaina,'tammi­kuun
26 pnä alkaen jo iltapäivällä.
Osoite on 129 Cottingham St. Toron­to.;
Puhelin WA 3-6348. Lämmin
vastaanotto ja kaikki tervetulleita.
—"Länteläinen".
—- Suurin osa British Ciolumbian
1,500 kalastusaluksesta on varuste^
tu radiopuhelin laitoksilla.
Port Arthurv - r Tammikuun,
I^vSnä oli loitsuttu osastomme, is^
kun ja lanlukuoron yhteinen ko-kous
jossa uudelleen vidSldntaken-^
taviassa mielessä keskustelimme tu^
levien yhteisten juhUen suhteen, nl-'
mittBm laulu- j a nthöUujuhllsta jot
ka piti vietettämän täSUä Port Ar^
thttrissa ensi kesänä j a olikin sItS
v j t ^ n jo ryhdytty melko suuriin
"«valmisteluihin ja tuhlattu varojakin
useita satoja dollareita urheilnra-dim
ja yleensä juhlapaikan kunno»'
tamiseksi.
kSitten kuitenkin tapahtui niin, eti
Vk tSäUä Port Arthurissa vietetään
juuri samalla viikolla tämän Port
Arthurin kaupungin satavuotisjuh­lia;
nhnittäin elokuun enslmmäisel
Vk viikoUa joka sama aika oU mää­rätty
meidän yhteistenkin juhlien
pitimiseUe. '.
; Asiasta on käyty päljbn' keskusten
l u a j a ikävä kyUä. että tällainen sat
tuma tuli vastaan, sillä me olimme
sydSmessämme 30 päättäneet, että
nSmS ensimmäiset juhlat tääUä Port
Arthurissa vietettynä tulee olemaan
loistavat jollaisia e i vielä suomalais­ten'
toimesta enemmin ole nähty
täällä eikä muuallakaan Canadassa.
Teimme ehdotuksen Torontoon,
juhlia valmistavalle komitealle,
musiikkikomltealle ja urheiluliitolle'
että jos ne mitenkään olisi voitu
muuttaa pidettäväksi jo aikaisem­min
nimittäin heinSk. 1 pnä ai­kaan.
Mutta tämä muutos - eh-^
dotus ei ole saanut vastakaikua, sil­lä
yhtenä syynä on se, että se on
päätetty Liittokokouksessa että
juhlat pidetään elokuun ensimmäi­sellä
viikoUa siUä urheilijat eivät
ole ennemmin valnientuneita.
Siis kaikesta näyttää, että emme
tulevia suurjuhlia saa tänne A h i in
mielellämme kuhi ne 'ottaisimmekin
mutta toivomme ihmisten ymmärtä­vän
'tämän ikävän tilanteen johon
olemme joutuneet, tnille jotka
ovat jo ystävilleen ja tuttavilleen
kirjoittaneet juhliin tulostaan,: ha­luamme
sanoa, että jos emme niitä
nyt saa niin mielihyvin ne otamme
seuraavana vuonna ja Jo kutsum­me
teitä' valmistamaan; itseänne si­tä
varten. Kuitenkin he tullaan jo­katapauksessa
liitämään joko'Toron'
tossä tai Suäbury^sa Ja meidän Port
Arthurilaisten mieli ^ n se, että ne
tiideiään Suäbuiryssä: jos se vaan,'00
suinkin mahdollista', mutta; vielä­kin
j^^mme ikäänkuin toivossa,' että
muuttaisivat mielensä - sieUS
kaupuhgissa j a urheOijat a l k a i s i t
oikein toä-inhoUa'-t^
kOin eikShSn sUtä valmista ttillsi JÖ;
Mikkbja aikaisemminkin kuin ensilk'
oli ailcomus. ' • '
No sittenhän se'nähdään ja e l^
tään vaan s i h i i toivossa, että- enftt»'
kesänä vietetään kuorojen ja \ i r l f^
lijain yhteisiä juhUa vaikka e i vlfeli
ihan varmasti voida sanoa etta m i ^
säcmutta si)uret ne juhlat tulevat
olemaan jokatapauksessa jarniihin
jokainen rientää. — TAS ^ <
B-coIumb&Iainen
liiKtelijatax'
meniee MM-&il|)aiIiiiliin.
Da«son Cre^,'B.;C.,<''> Viikon
alussa tiedoltetUin. että,,mrs.^f^at
Underhill edusjtaa^ Canadaar naisten >
pikaluistelun maaiihitomestaruus-kUpaUuisto.
jotka pidetHSn Davosin­sa,
S v e i t s i ^ helmiktiuii 9 40:pn8.
Mrs. Underhill , joka asui aikoi*
semminvEdmontonissa, sai:Kansain­väliseltä
Luisteluliitolta kUpaUukutp
sun jo vUme kuUssa, mutta vai-öjen
pputteen vuoksi hän e i voinut heti*
kohtaisesti antaa myöntävää vas­tausta.
Mutta Dawson Cäree^^ urheiluyh*:
distys: päätti sunnuntaina^ tammi­kuun
6 pnä,pitämässään kokoukses-i
sa maksaa^mrs. UnderhJUIn kaikki
: BeriilidI 1.' t^eUa^oTOkbÖai^
^I|elsln|{in nlyn^ialaisissa v, 1952
W t t i i , l»Jme loiltamiiaUa. pukav»-
InUen maraloomn kultamitalin, bn
ns^. lopeUanu^t kiIp9urheUun, tti^
<ID1^ tt&<Saksan\ uutistoimisto
Mainitun uUtifttolittistoh kexioman
mukaan Zätopek ,f>n. Ifoskovarai ol­lessaan
jlhmittanut, «ftll -l|8n Iope^
taa ldljp>audi^lu'n k o k o n a f u i . . . '
S4^vuotiaaUe Zi^topekUie siioritek-tUn
viime, kesänS-JevehtmSn vuok­si
leikkaus, ;eikähln enBtt sen ^ •
teen >pitts$yt, nousuinaan ärn^q^
kuntoonsa, ^itä huoUmätla Zäte-pek
osallistui Melhourhen blwnpia^^^
ialiissUUi i Ja tuU maratoqnUlBkuud^
iM(si, .saaden; siis maalleen y h d ^
rolympiäpisleen.
kilpailukulut ja niin hän voi osallis­tua
näihin Buurkilpailuihin. s
Pilävät
pari iiianviettoa
Toronto. —.,fftänteläis(en". seu-nuiva
illanvietto on mr. Ja mrs.
Len QJorthin kodissa 316, ^iUow'
dale Ave. tammik. 12 pn Iltana.'
Sinne ovat myös ««itäläiset" ter­vetulleita.
Siis talo täyteen vierai­ta.
.
Sitten viikon kuluttua lauantaina
tk. 19 pn iltana mr. j a mrs. A . Salo
järjejstävät yleisesti pidetyn herne­keiton,
jonkalaista ei ole saatu Tar-molan
sulkemisen jälkeen. Silloin
mennään Salolle, 179 Walmer Rd.
Mr. j a mrs. U. Vuorelle on lausut­tava
suurkiitos siitä mainiosta kah­vitarjoilusta,
jonka he järjestivät
tk. S pnä "länteläisten" kassan kar-tuttamiseksi.
Länteläisten asiat muuten vaati­vat,
että on vielä pidettävä yleinen
kokous. Tämä tilaisuus on Don haa­lilla
tammikuun 13 pnä kello 1 päi­vällä.
Jännittävän ja paljon puheenai­hetta
aiheuttaneen The Immortal
Garrison-filfflin pitäisi olla Venäjän
parhaimpia. Sen esitys alkaa La-
Salien teatterissa 4k. 14 pnä.
— Länt
Unikarilainen suitr- >
ju<oksijä Tabori
ei l^ylckää tJSA:sta
Miami. Viime keskiviikkona
lähUv^t täältä unkarilainen, suur-maileri
Laszlo i^Taborijar hänen val­mentajansa
Mihail Igloi lentoko­neella
New Yorkiin.,
Tabori lausui tulkin välityksellä
haastattelijoille, ettei hän ole ollen­kaan
tyytyväinen saamaansa kohte­luun,
asuntoon, ruokaan eikä harjoi­tusmahdollisuuksiin,
vaikka hänellä
onkin ollut kaikki vapaata.
Hänen \ kerrokaan .sanoneen, että
"kommunistisessa Unkarissa j^ar-haat
urheilijat saivat kaikkea paras­ta
ja minä ihmettelen, miksi Ame­rikassa
e l ' mehetellä samoin". ;
"Ihmiset eivät täällä voi antaa
minulle sitä mihin,olen jtottunut".
ammutto ^Q^^^iUa
Ntcosla. —* k^^lvUkkona am­muttiin
brlttllUnen .sotilas fBäUB
kaupungin pääkaduUa. Hän^ oli
9|(:d6s tapettu ^brftUlätaien viimei-sen>
20.kuukauden aikana.
Vapaamielinen .kreikankielinen
tehti Philel Eftheros julkaisi keski*
viikkona Ateenasta saadun rapor»
tin. Jossa sanottiin, että arkkipUspa
Makarios voidaai^ ^Urtää Seychelle*
sb) saarelta Maltaan neuvotteluja
varten. Brittiläiset ovat kieltäneet
sen.
tiunikellä
'loat
• A
st- LfamkoL,
anNbtusMft
tltuottniamalta."-' .
V i l j a n ^ i U M m t t ^ a : .
vehnillatttkktdi&an^^'£iiHa (Is^-1
tavissa J a 4ayW 8av.taanka.paUoi»\ 5
•vehnälautakuntajpttän :«UJ«a my^^'^
^^eeh^ l l d ^ f ä r a»I^er^^^ .
siria.
k^oU t a a a j i n u ^ i^
Kklvaliii^atsaeh mvtSiianmiA
mulsteUfil aikaa, monneitä vuofla}.
Olit iloinen aina itr ett&ft.'^' -lij?
tpindt jnutona^Jou^ot^teA
VAIMO^i K A ! ^ i i £A^ 8 £T
•I-M
Mim^oun vierailee
YlidysvaHioissa, .
VMlilr-^^ Meiboumeh > maraton
juoksun voittaja afrikkalaissyntyiH
nen Alain Mimoun, n^tkusti |Vilme
tiistaina sotaveteraanien valtuus­kunnan
mukana Yhdysvaltoihin.
Kay laivaa vielä
Suezin kanavatla
IMUä Natlons. _ Suezin kana­valle
suljetusta 13 Jaivasta on enää
kanavassa, ainoastaan kaksi, tiedoi-tettiin
täällä keskiviikkona. Nämä
laivat ovat liberialainen 7,000 tön
nin African Count ja 3,172 tonnin
jugoslavialainen Dinara. Ensiksi
mainittu on Great JSitter-järven
luona, joka on puolivälissä kanavaa
ja jälkimmäinen noin 40 mailia ete­lään
Port Saidlsta.
Kanavassa olevien esteiden uu­delleen
tutkimuksen mukaan on V<
K:lle tiedoitettu, että kanavassa on
44 estettä, jotka on raivattava pois
ennenkuin purjehdus voi alkaa. Nä­mä
arvellaan saatavan pois jolloin­kin
maaliskuun loppuun mennesöä.
— Delaware, joka oli ensimmäi
nen Yhdysvaltain alkuperäisistä val­tioista,
on ^inta-alaltaän: vabi.2,057
neliömailia.
MITEN KANSALAISPAPERIT SAADAAN?
tämä oli suurin^ se jolm antoi taan­tumukselle
sen mahdollisuuden.
(Loppu)
Mitä sihiolaisen on tehtävä pääs­täkseen
Canadan kansalaiseksi? TIU-mä
kysymys on monen siirtolaisen
mielessä. Seuraavat yleisohjeet saat-^
tavat olla heille apuna, mutta kuka
tahansa voi saada yksityiGkobtalsem-
Pia tietoja lähettämällä tiedustelun
osoitteella: Registrar of Canadian
CitJzenfihlp, Ottawa, Ontario.
X^täkseen Canadan kansalaiseksi
siirtolaisen (joko miehen tai naisen)
on läpäistävä seuraavat äidot:
1) Hänen on noustava nutihin C a -
nadaan laiUisesti siinä mielessä^ että
hänr asettuu pysyväisesti elämään Ca-nadassa.
: 2) Hänen kotinsa on oltava Cana*
dassa vähintäin viisi vuotta sen jäl­keen
kun hän on tullut Canadaaa.
Tafaän ehtoon on kultedUn olemassa
kohne tärkeätä poikkeusta:
a) Eräissä tapauksissa sellainen
henkilö, iJoka on palvellut Canadan
asevoimissa Canadan uDaqnuolella;
b) Canadan fcarealafeen vaimo, jos
hän on laillisesti noussut maihm py­syväistä
oloa varten;
O j B ^ i n e n henkilö. Jolla on ollut
Icoti Canadaasa 20 vuoden ajan välit­tömästi
ennmtatnmilcuuta 1947, eikä
«iUom ollut flcatkoitusmäär^b^aeu
alainen.
3) "gänen on oltava Canadaasa. vä-hiitfäm
vuoden väUttdmästi ennen
anomuksensa esittämistä. ISniä vuosi
huomioidaan ; edellämaixiitun viiden
vuoden yhteyteeu, '
4) Hänen on oltava vähhitäin 21
vuoden ikäinen, tai avioliltoasa sellai­sen
canadalaisen miähen kanssa. Joka
asuu Canadaasa,
6) Hänen on eitettävä kansalais*
paperihakemuksensa ^alueensa pUrlol-keuden
kitUurllle, Jos hän asuu yli 50
mailin etäisyydessä oikeustalolta^ hihi
hakemuksen voi postittaa Registrar of
Canadian CItizenshJpIlleO<)tawaan.
Siirtolainen voi esittää hakemuk­sensa
kolme kuukautta ennenkuhi
Iiänen 5-^vuotinen oloaikansa päättyy,
Joten hänet voidaan kutsua oikeusta-loUe
heti sen Jälkeen kun hän on
ollut maassa viisi vuotta.
IHaiceQtuskaavaidceita saa ^joko Oi­keustalon
khjurilta tai idrjolttamalla
Ottawaan.
Hänen on saavuttava oikeusta-,
loUe kutsun saatuaan. Siellä hänen
on tyydytettävä oikeutta, että hän on
hyvämainehun, että , hänen englan^
nm- tai ranskankielen taito on rift-tävä
ja että hän käsittää Canadan
kansalaisen velvollisuudet Jä oikeudet.
7> Jos oikeudessa hyväksytään hä­nen
hakemuksensa Ja sUrtoIaismin^<
teri myös hyväksyy sen, niin hänet!
kutsutaan oikeuteen tdcemään uskoi-lisuuden>
vala, kruunulle. Samana
kertaa iiänen on tehtävä Urjalltaen
julistus, että hän luopuu edellisestä
fcane^llisuudestaan.. Sen jälkeen o i ­keus
myöntää hänelle kansalalspape^
rinsa.
SCANDINAVIAK CENTRAL O
järjestää'
• .> • • - KESKITALVEN JUHLAN
PENDER AXlDlTORtrndsSA
KBOOUEBMAKEBS HAALISSA)
339 WcKt Fender 8U, Vancouver. Britisb CtriUonbla,
m ObiOBa klo S~10lllall»
• «baänpääiT f t«e # Hyvät ovipslUnnot
K A I K K I T E R V E T ^ V L L B X T A f
TJiU^kJytetäM lasten m
ensi elokuussa.
ÖlriräL OMAAN KOTIIN '\
Ifiin JA JOHN i l M l G I U l
toivottavat allamainitut ystävktje^ toverit:
Tyyne Ja OscarJMorklandv
Olga Ja Wille Viren
Mts. H . Väisänen
Sivi Ja Eino WuolIet sekä tytfit'
L. Ja U . VbrtäVA
M. J . Mäki
toUma ja h- 'Luoma
Jennie ja Otto< leutonen
Ebna da J . liUbde >
L. Ja J . Bormlkto .
Filna ja J . Tertto
MbmnI J» »,r^
Rauha j a IC..
Hilda 3a A . jtoarl
Vleirto^ 9a vm» Elbnen ja
Hulda Ja Matti Ranta .
Lempi Ja B. Btpti»
' S. Lampinen,
Hild%.4aarlion >
17 Huivtow Rd, St. CMkiriMi^ Olli. ik^i^:h^i''iiiii
kiiTös
17 Hillvle^ Röad
ystävyytemme säi^ielämttoune iltaan ostilr
m m
UUSIA
SAAPUNUT VARASTOOMME
mm
. , . . ^ " •1
Stoon Wilaonhi m^estwsn)maani-KA$l|idEAAPVS:^^ ,
too 34*vuoUaästa amerilckalaisesta Thomoa Railäiiita; upnenpeMiees-,
tään. tmtUtii Ja Jtjatukstotaan. "rm R^rth^^^yti^acenMee f f e r TodUp \
keskustassa .erään säätiön palvduksa«a j a - e t e i f l S t o l b t a «aodaat»'.^
seenparemman polkan. Joka Uta hanhialaa,somalla JunallaCmmeeti-cutin
esikaupunkiin Ja hänen sielrä vaimohsa Betsy ja Addän kdlme '
lastaan odotitavat häntä asemalla. \ ^ ^ ^•jr.U Joskus Tom muistelee sodanaikaista'elämäinstt. 'jMOa B e t ^ el ole . 1
mitään osuutta. Ja Mariaa, kaunista ItaiioIaistyttöB; iötika. kapuat^ ^
hän on viettänyt elämänsä onnelllsimniat knukaudeT JZ.
Netta Miislcett: ONNEN MTAMAAN
NeUa Musketttn uuden romaanin Jännittttvät tapahtumat attavät'
toisen maailmansodan aflcaisessaBnglaniUfisa Ja Icärjtstyväihuipi^
sodaniälkeisesaä ParilBtssa. taiteen, mmontiikan Ja epäsovinnaisuuden-kaupungissa.
Se on kertomus naisesta. Joka jo vortiafn JduOuu mais^ '
tamaan elämän kalkhi jxäijaan saakka.
Netta Muskett: KUUMAA HIEKKAA
263 slvil» Hinta std. $3Jt5 ^
ivthtori Jan Jordan^ialveksi naisia^ Ja liAnellä i U
pätevät syyt. Blalkuataessaan vaativaan Ja ^<vaaraIUseen'-tytiheiisä'
I^nsirAfrikkaan hän tapasi laivaila r^ioren Valborg Maitlandbv vasta** ^
valmMuneen «airaanhottajai^ Ja^tUMtUvettyneen^s^
tavan. VoUxnv näytti edustaVan kaiken sen vastakohdan, mitä. hän
oli viilannut moieiamessaan j a omasta äidistään.- . , , 1
Mutta Jan Jordanbi Ja Valbons MaltlamUn tiet y h t y h ^ vielä kenran-heklän
käydessään «pätohrolsta taistelua viidakon:peIottavia «oiraukalar
vastaan. Täsaä kohtaloldcaassa ympäristössä heidän rakkautensa lei*
mahti Ibnipaloon.
Richard Huglic»: JIAJUMITRSKY ifAMAmASl&A
^ m sivua — nint» flUL H 2 5
: Romaani kertoo JOhialkaasa osu^toiran englantilaisen jMtheen^^^^l^^
elämästä m i ^ meiklllisimmisaä olosuhteissa viime vuosisadan lopulla.
Lapset nauttivat villistä Ja huolettomasta Jämästään tnmiftlssa, mutta,
vaarallisen rajunqmikyn pelSe^ipät vanhemmat iAJMMfcvät lähettiä^
hefalät Englantiin kouhion. Matkan varrella mfriamot xyastftvät-ioi-van
Ja saavat — vasten tahtoaan — .lopSet vangeifcseeh.
,'.'Zha9tava Comaani, eloisa; Jännittyvä, herkullinen ja stdtkela. Mer­killisyys
ei sihiä ole koskaan litotteltua; fcenronta. on yhtä asiallista •
kuin lumoavaakln," >— Cyril Connolly.
^earl S. Buck: iAP$l JOkx Bt VI^siTV . ,
lapBl, Joka ei miUoinkaan tule kehltbmään^iuvmaallsti. onVeiol S . '
Budkin oma, hänen afaioa oma iapsensa. ^.lytär. syntyi kiijaUiJan
nuoruusvuosina Xihiassa^'Ja vasta iiänen olletfaan-imknivnotiäskaubiKf^^
totuus hiljalleen selvisi-äkUlle. AUcoi vaeltus>4ääka^ luota' t o ^ tao, <
kulut^va avun etsintä. Joka päSittyi vast» vibioefaetitotvdiftiphiän'
sammuttua^ «illoin oU pakko katsoa .totuutta 8 U 0 ^ ^ m s i t a ^^
katkiki^IapsMn. kohdistuva luonnolUnen kunnlanhfmo ^Tyrmt tehdä
hänet «naelliaeksi s^oUtamaUa hänet sophroan. ystävälliseen ja vapaa-seen
ympäristöön.' . ^., -
J. ,L. Hardy: I ^ i ^ T X ^ i ^ ^
Kirjon päähenkilö,-irUntilalasyntyinett'4uati^^
suunnittelee tarkoin paikifasa JmOä^Smi ^Sim^amiat hän on sao-t ^ nut ImoIeiUsesti naamioituina jia>et)fkimft^sek»rttn^Mstt.^h^,etUi
tatpedliset väUneet, ja hänen täikein tehtttvänflO. xxifmi^k^atm
'irtnmfetamaan silmiUisft'.,. Kaikki.tuntuu s u j t t i a n J M i ^ ()a eriUnS.,
eotelsefla yönä Bugh i ^ t y y toteuttamaatt.ammnUrTmttiua -
m
-.•JUK «ImRÄ^i.,..».,,.,^.„,V^,,-,;,;i.rJi,,KJ,-,,;,,•.^ .,
1