1960-08-13-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
\
i
; Sivu 2 , Lauantaina, elok. 13 p.^— Saturday, Aug. 13, 1960
— Independent .labor
Organ.of;Plhnlsh',Oanadians. Es-tabBabed
KOTI-S, M917.':'Authorized
aa":secopdrcuu5s:maU ^by the Post
Office/ Departmentr Otta'wa. Pub-llahed>
jc,tt»rice A''Weekly:Tuesdays,
illxur^ays and rSaturdays by yapausj
Publishing Comptlny Ltd., at 100-102
Elm St. W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones; Bus. Office OS.'4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi, Editor W.-Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury,"OntarIo..
Advertising rates lipon applicatlon..
Translation free of charge.'' i'"" "
Canadassa:' -1,vk. 800 6 kk. 4.25
' j " S kk 2 50
Yhdysvalloissa: Ivk. 9.00 6 kk! 4!80
Suomessa: • - /IVv^k. 6 kk. 5.25
nni'6 fl a o a B-fl-flTrflinrfl-fl a o"Od'fl aif ^
r SYISITYMÄ- ^
i ^ PÄIVIÄ
m
^ Elefantti synnytti hiiren
Vissit, päivälehdet ovaf kiinnittäneet suurta, huomiota
Iiber.aalipuolueen uuteen maanpuolustusohjelmaan, joka syntyi-
verrattain pitkäaikaisen harkinnan eli "tuskallisen uudel-leer^
arvioihnin" tuloksena, kuten on selitetty.
^ ' Vaikka myönnämmekin avoimesti, että liberaalipuolueen
puolustusohjelma on tämän tiudelleenarvioinnin perusteella
ottanut tervehdittävän askeleen parempaan päin, niin siitä-
- k i n huolimatta on valittaen todettava, että" tässä on tapaus,
missä Ilsuuri elefantti synnytti pienen -hiiren". Paljon on
kaunista puhetta uudesta linjoittautumisesta, mutta^ käytännölliseksi
tulokseksi jää kovin vähän jotakin sellaista, mikä
' on silminnähtävää ja käsinkosketeltavaa. Varmaa myös on,
että' tämä uudelleenarvioinnin tulos ei tyydytä lähestulkoonkaan'
Canadan -kansaa—mikä on tosissaan huolissaan siitä,
että ' liberaalipuolueen aloittama ja torypuolueen edelleen
? kehittämä maamme puolustuslaitoksen; "täydentäminen? (in-tegration)
Yhdysvaltain kanssa on riistänyt Canadalta kan-sallisen:
vapauden itse;päättää
; kaa vetäämeidät sellaiseenkinvsotaauj mitä emmek
tana ehkä mitenkään voi hyväksyä.
Muistettakoon aluksi, että liberaalipuolue joutui suorit-,'
tamaan tämän "tuskallisen uudelleenarvioinnin" nimen-
: omaan .Canadan:-kansan, yleisemm
mikä, on ilmaistu kymmenillä eri tavoilla, mm. siinä, että
. kansan enemmistö on huolissaan siitä:mihin olemme menossa
Washingtonin alistettuna liittolaisena. Miltei kulovalkean
;tavoin leviää .kansanjoukkojen: kesku^udessa vaatimus,:;e
:maammetuleq -omien kansalIisetujensa:vuoksi:;omaksua ul-kopolitiikakseen:.
puolueettomuusohjelma mikä edellyttää ir-^
tautumista eli vapautumista kaikista sotilasluontoisista liitoista.
Mutta kaikesta "tuskallisesta uudelleenarvioinnista"
huolimatta mr. Pearson ja hänen kannattajansa eivät rohkene
edes lausua "puolueettomuus"-sanaa uudessa ohjelmassaan.
Tervehdittävänä eli myönteisenä seikkana on pidettävä
sitä kun liberaalipuolueen johtaja sanoo nyt vastustavansa
amerikkalaisten ydinaseiden sijoittamista Canadaan. Mutta
. hän: "antaakuitenkin vieläkin :taktillisen^^^s^
että Euroopassa amerikkalaisten NATO-kenraalien, komennuksessa;
olevat. :canadalaiset:n
jänkkien'ydinaseilla — mikä käytännön politiikan kannalta
katsoen tarkoittaa sitä, J että kaikista eleistä huolimatta mr. >
Pearson Ja hänen »liberaalipuolueensa ovat edelleenkin yhdysvaltalaisten
ydinaseiden lumoissa jai kahleissa,)yaikka se
vaarantaakin< suuresti maamme. turvallisuutta siinä tapauksessa-
jos amerikkalaiset huimapäät provosoivat sodan joko
tarkoituksellisesti tai tarkoittamattaan.
'Mitään konkreettist'a ei 'liberaalipuolueen uudessa puo-lustusoHjelhiässa
esitetä siinä miehessä miten Canada voisi
antaa parhaan mahdollisen panoksen ydinaseiden kokeiden
'lopettamiseksi; ydinaseiden :tuotannon^lakkauttamiseksi^^^j
ihmislcunta" miltei täydellisellä tuholla uhkaavien ydinase- '
varastojen.hävittämiseksi; Tosiasijöon^
paremmin ikuin:muutkaänjeivät.|)t^oi mitään rakentavaa^^^^^^
tää tässä suhteessaniinkauanku^n ne antavat osittaisenkaan:
tuen ydinasevarustelukilpailulle.
^ Anna Kaksonen,'. Long Lake, Ont.,
täyttää lauantaina,,eloKuun>13 pnä
77'vuotta. ' '
Yhdymme 'sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
USAn kuristämisvritvs murskaantui
Kiina r Kuub
9-vuotias poika
ampiil 14-v. iytföä
Arnpribr. — Poliisit • asettivat
täällä:' syy tteeseen; Prvuotiaan .pojan
si^tä että hän oli ampunut_14 vuotiasta
tyltöä heidän korttipelissä
-syntyneen riidan jälkeen.
Mr. ja mr5. Verner Derouin ty-täri:
B^^^
iohon< kuula .olLtunkeiiUmut ja jäänyt
luuta vasten vähän yläpuolella
oikean kyynärpään.
: Poliisin kertoman -mukaan riita
oli syntynyt; kun joukko ^nuoria oli
"Derouin^n kodissa pelaamassa
korttia ja tämä >9 vuotias poika
syytti Beverlyä "fuskusta".
: Korttipeli: loppui ja poika; meni
yläkertaan missä mr Derouin piti
;22 kaliberin kivääriään; Tytömeni
ulos ja oli teltan takana kun kuula
joka oli ammuttu yläkeran ikkunasta,
lävisti>teltan ja osui hänen
käsivarteensa.
Asiaa • tutkiva maakuntapollisi sa-;
noi ottä mr Derouin piti pyssy metsästystä
ivarten: Hän on; etumiehenä
liittohallituksen rakennustyömaalla
täällä.
Poika oli varmaankin; katsellut
televisionia ja oppinut miten kortti-'
petkuttajia kuritetaan: villissä lännessä,
sanoi poliisi ja selitti että 5-
vuotiaatkin osaavat; ampua pyssyllä.*
YLEISÖN
KIRJE
wmm
Kuuban kansa, joka''heinäkuun
26 pnä vietti kansallisjuhlaansa, oli
päättänyt „ entistä f tamokkaamm in'
viedä lopulliseen voittoon^ demok
r aattisen »^vallankumouksensa:
Heinäkuun 26 -pnä 1953 nuori
kuubalainen patriootti Fidel Castro
johti 165 urhoollista miestä Santiago
de Cubassa sijaitsevaa Wall
Streetin .nukkediktaattoriBatistaii
käsissäi olevaa-Moncadon: kasarmia
vastaan tehtyyn hyökkäykseen. 'Hei-:
dänlaukauksensa eivät vain kajahdelleet
kotimaassaan vaan; kaikkiai-la>
latinalaisen'Amerikan'maissa.
^ Melkein puolet miehistä sai surmansa
ja Castro sekä hänen. veljensä
: Raul; joutuivat^ vangiksi, mutta
silloin .alkoiiibistoriallinenheinä^
kuun 26 päivän liike; joka: kukisti
diktatuurin ja toi Kuuballe; kansallisen
itsenäisyyden,
:: Perääntymättä Washingtonin uh
kausten edessä Kuuban kansa edelleenkin
vaatii sen mitä se pitää
omanaan. ;
Heinäkuun 22
tiin määräys takavarikoida kuuba-lais-
amerikkalainen Sugar-yhtiön
omaisuus ja sen kolme sokeritehdasta
koska: ne; Kuuban lakia rikkoen
kieltäytyi sokerin valmistami-sesta.
DK, , ,
Nytvon selvääkin, että^kaikki Yhdysvaltain
yritykset: pakoittaa Kuuba
.antautumaan taloudellisella - kuristuksella
tulevat epäonnistumaani
Tämän osoittaa myös Kuuban ja
Kiinan .välillä tehty kauppasopi-'
mus, jonka mukaan Kiina ostaa
vuosittain Kuubalta 500,000 tonnia
sokeria viidon vuoden aikana. Kiina
tulee maksamaan :siitä kansainvälisen
hintatason mukaan; ja 20 prosenttia
; dollareissa.: - Loppusumma
maksetaan kiinalaisilla tuotteilla
teollisuustuotteilla, :;r.iisiliä, ja puuvillalla.
Kuuba tulee myöskin myy-j
maan; Kiinalle sokerin • lisäksi hedelmiä
ja mineraaleja.
: Tämä kauppasopimus seuraa läheisesti
muutamia kuukausia sitten
allekirjoitettua: sopimusta Neuvostoliiton:
kanssa. .Tähän mennessä
pnä allekirjoitet-an
;Kauppa$opimuKseen
puolustamaan Kuuban' vallanku- <. vastaan;- on ^.hyökkäys latinalaiseni
mousta: jSamaan aikaan .me julis- Amerikan maiden ja, Chilen'kau||
tanunel^että hyökkäys TKuubaa ^ liaa^vastaan.''" " ^ " ^ ' l Ä ?
- 4 * ; » i S f "' saa ^'vastaan."^
'mm.
SäveHäjaiii kansainvälinen konferenssi
alkoi viime sunnuntäiita Stratfordissa
Stratford. — Viime sunnuntaina A. Davidson Duntori esitti yleispiir-avasirsenaattoriMarkDrouin:
säveltäjien
kansainvälisen konferenssin
täällä: Hän toimi pääministeri Dle-fenbakerin'
puolesta, Vjonka olisi pir;
tänyt avata konferenssin, mutta
hän ei; vpinutvsaapua vtilaisjiuteen;
Senaattori Drouin tlfivotti 19 vieraan
'maan ja Canadan sävejtäjät
tervetulleisksi ja sanoi, että yleisesti
on havaittavana lisääntyvää
kiintymystä:';musiikkia: kohtaan;-: ja
se on omiaan jleNittämään: kansainvälistä
hyvää tahto^ ja juuri sen
johdosta; on vtämä konferenssi kutsuttu
koolle.. Hän, toivoi, että säveltäjät
kumartavat toisilleen Bachin
tavoin ja lujittaisivat keskinäistä
yhteisymmärrystä.
Cal-letonin yliopiston presidentti
teisestixGanadanstaiteen kehittymistä.
Hän sanoi, että vasta viime aikoina
on canadalaisilla ollut aikaa
kiinnittää huomiota taiteeseen ja
ryhtyä kehittämään sitä, koska tähän
mennessä aika -'on täytynyt
käyttää eläimsen hankkinnseen.
Hän kehoitti kaikkia hallituselimiä
antamaan suurempaa kannatusta
taiteelle. Hän ehdotti, ^että Canadan
neuvostolle annettaisiin
enemmän varoja, että se voisi tehokkaammin
herättää .yleistä .mielenkiintoa
taidetta; kohtaan ja yksi-tyisethenkilöt
tekemään työtä (taiteen
hyväksi koska canadalaiset
ovat riittävän varakkaita nyt kan
nattamaan suuremmassa määrässä
taiteen tukemista.
/ O ?
o : TOIMITTÄNIJT EEVAi .
Maukasniakkararinki
'mm
JO
Lenkkimakkara kuoritaan ja siihen
"tehdään viilto päästä päähän.
Se voidellaan sinapilla, viiltodtf
pannaamiitomaattisosetta;; hienoksi
Jiakattua sipulia ja juustoraastetta
Tai vaan'tuoreita juustosta leikattuja
paloja. Ringin keskelle sopii
panna'kypsiä- vihanneksia, esim.
edelliseltä aterialta ylijääneet ^sekalaiset
> vihannekset ovat erinomii^;
sia. Lientä ei tarvitse käyttää jos
täyttää ringin kannutetuilla f, vihanneksilla;
silläv: makkarasta Itsestään
tulee; mehua tarpeeksi; Makkararin-
Kuinkaontto ja; ^'maho•':l}be^aalien liusi maanpuolustus-.;
ohjelma on, se näkyy ehkä parhaiten ja tuntuvimmin- siinä,
että 'siinä ei sanallakaan mainita siitä, että maamme puolustusmenoja
pitäisi vähentää. Päinvastoin, mr. Pearson ja muut
liberaalit pitävät itsestään selvänä asiana, että valtaosa kan-sallistuloistammelh^
Tosiasiassa hän suosittelee asevoimiemme nykyaikaistutta-mista
niin, että siitä saataisiin hyvin "liikkuva" ja "tehokas"
^^^^^^^^-^. 1 lisäämistä.
Mr. Pearson ei suoralta kädeltä rohkene esittää
puolustuslaitoksen menojen lisäämistä, mutta rivien välistä
näkyy selvästi, että hän ei tule nostaman sormeaankaan ylös,
:; vaikka toryhallitus haaskaisi vielä nykyistäkin enemmän siihen
tarkoitukseen.
'Siunatuksi lopuksi mr. Pearsonin "uusi ohjelma" on yhtä
variiha kuin "kylmä sotakin", sillä se on edelleen ankkuroitu
NATO-liittoon. Tosiasiassa mr. Pearson antoi ymmärtää, ettei
' hänen puolueellaan "öle mitään sitä vastaan, vaikka canada-laisiakin
asevoimia varustetaan jänkkien ydinaseilla, kunhan
^. .se''tapahtuu NATO-liiton verhossa muka sillä perusteella,
että NATOilla on niiden käytössä ratkaisuvalta. Tämä sittenkin
vaikka mr. Pearson yhtenä "kolmesta viisaasta",
joiden viattomia esityksiä NATOn uudistamiseksi ei otettu
lainkaan huomioon — tietää paremmin kuin moni muu poliitikko,
että NATO ei tee mitään, mitä Washington ei hyväksy,
sillä loppujen lopuksi NATO tanssii siinä tahdissa
kuin Washingtonissa soitetaan, ja väin siinä tahdissa.
Myönnettäköön, että liberaalien "tuskallinen uudelleenarviointi"
on pienoinen-askel-parempa^, mutta "sittenkin se
cn aivan Irian pieni ja mitätön_sellainen. Ymmärrettävää; on
tietenkin inhimilliseltä kannalta katsoen, että mr„ Pearsonin'
ja liberaalipuolueen johdon yleensä on vaikea" tuomita Die-fenbakerin
hallituksen kestämätöntä varusteluohjelmaa, sillä—
se merkitsisi myös^^liberaalipuolueenkin virheitten tuomitsemista
ja romuttamista. Mutta selvää kuitenkin on,'että nykytilanne
vaatii paljon "tuskallisempaa uudelleenarviota" libe-:
^ raalipuolueelta, jos se mielii myönteisen panoksen antaa kansakuntamme
kehityksen hyväksi. , -mäm.
' j'. "Mikään sanahelinä "uudesta ohjelmasta" ei auta'Silloin,
- jos- tavoitteena on - kuitenkin se, että kansakunnan -varoja
^^L-haaskataan edelleen nykyisessä määrässä sodan .jumalille
%^ K' 'eli'^'asetehtäilijoille.'* . . • ' , '>
Nykytilanne, vaatii vastuuntuntoisilta puolueilta ja puo- '
luejohtajilta päättävää esiintymistä Canadan puolueettomuu- f^.^^l den,' yciinaseideri kokeilujen - lopettamisenpa ydinasevarasto^;
'iV ,je*i},hä}^tämisen sekä kansainvälisen-aseistariisunnan'puo4|
-^^ ,;,Jestä^ Pelkkä sanaHelinä, jn "pennin nakki" eli pienien' yksi-l
-?;'V?tvisköhtien'arvostelu nn vain todistuksena aattppllispqtn vaS;;
ka maksavat. 84 miljoonaa .dollaria,
sillä luotolla,: jonka se on: saanut
Neuvostoliitolta. Seitsemän näistä
telitaista tulee Neuvostoliitosta,
12 Puolasta, 8 Tsliekkoslovakiasta
ja,5 Saksan Demokraattisesta Tasavallasta.
Yhdysvaltain trustit ovat joutuneet,
raivon valtaan kun-; sosialistiset,
vallat antavat tällaista epäitsekästä
apua pienelle vallalle Joka
puolustaa itsenäisyyttäänja .oikeuksiaan.
Amerikan valtiodepartmentti painostaa
.ankarasti toisia; latinalaisen
Amprikan maita-yhtymään mukaan
hyökkäykseen Kuubaa vastaan. ;,
Huolimatta siitä kuinka riippuvaisia
jänkkien kannatuksesta ne
ovat, -niiden täytyy ottaa huomioon
maansa yleisen mielipiteen. Tämän
johdosta .Kuuban kannatus la-
WANUPISSA ON NÄ|ITÄVÄNÄ
EDISTYKSEN MERKKEJÄ:
AVanqp. - Joku eivvanuppilai-, ,^-^^,,^3 ostanut 32 tehdasUi',"7ot"
hien -yritti; joku aika. sitten antaa
meidän' kulttuurikylästämmeWa-nupista
liian synkän kuvan. Tämä
meidän ikyiämme seisoo kuiten
kin; varmalla: pei-ustuksella, Kaikilla
on melko ,hyvät asuntotalot ja
autot.; Hyviä ammattimiehiä asuu
ynripäristössä ;ja enemmistö heistä
Vi^anupissa. He tuovat "tekevää"
kyläämme. , \
Meillä on kaksi koulii|jus^iai;,Toi^^
tien niistä kuljettaa isompia lapsia
Sudburyyn jatkokouiuihin ja pienempiä
kotikylän kansakouluun.
Kansakoulumme tosin ;on. sietämättömän
pieni lapsiluvulle ja se on
harmillinen kysymys.
Me wanuppilaiset,saamme, puhe:
limet sitä mukaa kuin halutaan.
Puhelinpylväät ovat pystyssä ja
työt parhaillaan käynnissä.
Meillä on komeai oma; haalimme
ja urheilukentän paikka; .joka -tullaan
larnnostamaan-;aikanaan^.U
haali rakennettiin- yhteisymmärryksessä,
joka toteaa,, että; me wanup-pilaiset
emme ;ole riitaista väkeä.
Tämä -haali on meille wanuppilaisil-le
välttämätön Aina silloin kun
objelmailtamia, suomalaisia filmejä,
harjoituksia tai lastenjuhlia järjestetään,
niin sinne me vanhem
matkin riennämme.; Siellä,saamme,
uutta mielennousua ja vaihtelua
meidän; jokapäiväiseen - matalaan
mieleemme.
Meidän; vanhaineläkkeelläei^kuir
tenkaan pääse korkealle, sillä meidän
pitää punnita joka kaloria saa-:
daksemrae $55 kuukauden elatusrahan
riittämään.
Haalinemme kokoontuvat nuoremmat;
harjoittelemaan;; lauluja,
soittoa ja voimistelua eivätkä he
olle silloin harhateillä. Missäpä
muualla ympäristön nuoret viettäis
sivät häitänsä kuin haalissa. Piakkoin
on siellä jälleen häät ja; kuin
ka monta, imuuta;;lähitulevaisuudessa.
Kuluvan .elokuun aikana Kusti ja
Santra Varjonen pitävät kultahään-sä.
Se on suurenmoista. Vain har-
_vat meistä jaksavat yhdessä niin
pitkälle ponnistella.
Osuuskauppa annettiin yksityi
sen käsiin. Siihen pakoitti taloudelliset
tekijät eikä wanuppilais-ten^
paha tahto'. JoMokunnah jäsenet
kävivät vanhoiksi ja raihnaisiksi
:;eivätkä jaksaneet«työpäivän
päätyttyä käydä kokouksissa. Ei
kaupan osakenousulla -luulisi kenenkään
hymyilevän. Kaksikymmentäneljä
vuotta sitten dollarin
arvo d i puolta korkeampi kuin nyt.
Olisi hyvä jos ei-wanuppilainen
huomaisi, että aika on muuttunut.
Picnfarmaus ei enää kannata Ca-nadassa.
Wanupissakin on farmit
niin koneellistuneet että' ^farmin
isäntä ja emäntä voivat,tehdä talven
heinät 20 päätä käsittävälle
karjalle.
Vuoroviljelyksen - johdosta osa
maata on laidunmaana ja ikkunasta
voi.nähdä lehmät ja lehmänkelloja
ei enempää tarvita. . ^ *
1 Wanupissa nähdään vielä paljon
TE, JA TERYEYSMINISTERIÖNNE
Dymond selittää
T^ntarion
terveysasioita
Hon. Matthew B. Dymond
tervey.sministcri
k i , kääritään alumiinipaperiin ja -kua.
\ •
päät taivutetaan niin tiiviisti että''];*'^^
kääröä sopii käännellä, ja * sillolti';:
sen voi |ämmittää tavallisessa kui-''V'
vassa kannellisessa paistinpannussa
hiljaisella valkealla.. Tietysti jos^"«>'|
on uuni kuumana tai-nuotiossa vai- ^' - VM
kea nim mikäs, estää "makkarari^-
kiä lämmittämästä niissä. Se on '
niin maukas, halpa ja nopea ruoka-,
laji että'sen toivoisi jäävän vakitui- •
seksi pika-ateriaksi jokaiseen talou/*
teen. Se säilyy ruokailulämpöise- '
nä noin tunnin, mutta uudelleen
lämmittäminen ei pilaa ruuan mä-'
\
• • *
Silmälasit
KESÄLOMA-AJALLA
ON OMAT VAARANSA
. K e s a - a i k a on ;Ontariossa lomailu-aika,
se. on;^ rentoutumisen ja n a u t i n tojen;
sesonkiaika monine mukavuuksineen
j a ;ulkoilmas.sa: oleskeluineen.
Riutta;kesdajallakin on: terveydelliset
vaaransa;ja;;teidan terveysmmLsteri-:
^anne^iir>a haluan esittaa muutar
miamla .helposti muistettavia huo-,
mautuksia,. jotka; oluttavat lomanne',
muodostamista turvalliseksi.
Auringonkylpyjä tulee ottaa va-loen,
j o i l om vältytään kipuja tuotta-vn.
sta ihon palamibcsta, Alkakaa v a rovasti
ja iisatkiia järjestelmällisesti
auringon ottamista; sekä ; käyttäkää
lievaa kasvisöljyä-., ihonne; voiteluun.
Se ;estaä palamisen.^^; L^^
tinalaisen Amerikan maissa nousee i^"^^" P""" "H"'»-'" ^"^J^"
ennätysmäisesti. lem.sessa.
,,„-^^ - äP;l..
Jalankulkija.
Äskettäin Aigentiinan , ammat-tiunionistisen
yhtenäistymisliik-keen
taholta annettiin julistus, jossa
sanottiin, että se alkaa laajan
liikkeen Kuuban ;kansan ja sen hallituksen
tukemiseksi. '
Tämä edustaa 200 unio-osastoa ja
noin 1,000,000 jäsentä ja tarkoituksena,
on ykerätäituhansia allekirjoituksia
ja ;järjestää joukkokokouksia
joissa ilmaistaan;vakuutus Kuuban
kansan tukemisesta.
Sen julkaisemassa lausunnossa
tuomitaan se kun Argentiinan hallitus
äskettäin lähetti protestinoo-tin
Kuuban hallitukselle. Käyttäen
tekosyynä ns. "Neuvostoliiton sekaantumista";
Amerikan maanosan
asioihin ; nootissa kehoitettiin Kuuban
.hallitusta torjumaan: Neuvostoliiton
avun.
Päätöslauselmassa, sanotaan, että.'
Argentiinan; työläiset veivät kannata
ulkoministerin noottia. Siinä
sanotaan, että Yhdysvaltain impe-rialsimi
on latinalaisten maitten
kansojen päävihollinen.
Santiagossa pidettiin heinäkuun
17 pnä joukkokokus, jossa
puhui senaattori Allende. Hän
sanoi mm. seuraavaa: "Jos imps^
rialistit ulottavat kyntcnsäuKuu-baan,
niin me kehoitamme sata-nfa>
kupari-, rauta- ja salpietari-kaivostyöläisiä
sekä oppilaita, o-pettäjiä
ja hallituksen työläisiä.
Jos aurinko paasee polttamaan
ihonnciv hoitakaa :;sita ; samoin, kuin
muutakin palanutta: peittäkää i n koille
nous.sut ja palanut paikka,
kayttakaa ohutta kangasta ja välttäkää:
siten,. Inka.lämpeneminen..; Jos
palaminen on vakava ja aiheuttaa
paankipua j a huonon olon, menkaa
laakamme luokse.
Poison Ivy (myrkyllinen kasvi) on
kasvi, joka koskettai<:.saan palja.sta
Ihoa aiheuttaa syyhyä, jota" p i . in seul
a a pienet vcsirakot Poison ivy on
naoUaan; k u i n Virginia creeper; S i i na
on kolme lehteä kussakin Ichti-haarassa,
kiiltäviä, vihreitä ja ham-nn=
svij{iisia. .jokainen v^han, e r i l a i nen
^ulti 'toinbaj Raappiljaä pbhtaläk-^
si paikka', mika bii koskenut' pofsöfi
i v j j n Kaykaa näyttämässä laakanl-leivncv
.jos j p a i ^ k a ' ' n ä y t t ä ä ' ärtymfr
sen, merkkejhv; H a n voi -neuvoa' t^Ätä
mitenkä sita on hoidettava
Kuri pesetti Knakanal ^yöravia!ihe-delmia,'
ni:n katsokaa,^'että' vesi' ori
ehdottomasti puhdasta. Ellei se qle
jhd>'>kurtnan vesilaitoksesta, niin
keittäkää tai, kloorioikaa se. , ^
Ruoka ..tulee p i t a a . h y v i n ;peitettynä
ja suojelkaa huoneenne hyönteisiltä
l a i t l . m i a l l a ver.kot ikkunoihin ja 0 -
v i in Val.mistakaa» ruokaa vain sen
v e i i a n kuin kulloinkin tarvitsette
Keittäkää :tai ...paistakaa' jäädytetty
luoka ennenkuin se on sulanut ja
V alt takaa sellaisten ruokatarpeiden
kajtlämista,jotka eivät pysy hyvinä.
Eiikoisen tarkea on varoa vettä
Jokaisen olisi opeteltava uimaan ja
i.i n tn maan:.. tekohengitystä/ •; P y s y t e l -
kaa pois kanooteista ja syvästä vedestä,
jos ette osaa uida K u n olette
venee.ssa, noudattakaa-;varovaisuutta
j a kayttakaa jarkea j a jos se sattuu;
kaatumaan niin pidelkää:'kiinni
s i l t a , kunnes apu saapuu.
Vapaan kopion muutamista turvallisuutta
koskevista • huomautuksista
ikirjasen : muodossa saatte, kun k i r joitatte:
Division of Health Information,
Ontario Department of
Health, Queens Park, Toronto.
Mikä Amerikassa on erikoisesti
silmiinpistävää, uudesta;: tulokkaasta
on se, että täällä käytetään pai-;
jon;;enemmän silmälaseja :kuin Suomessa.
Johtuuko se sitten kirkkaammasta
-auringosta ja: pitkästä
kesästäi: niinkuin olen; kuullut sanottavan;
mutta silloinhan päiväntasaajalla
pitäisi kaikilla olla lasiti
mitä ei suinkaan öle. *'
; 'S ei;;ole varmaa
tietoa. Joskus väitetään niiden
keksijäksi korkeasti; oppinutta
fransiskaanimunkkia v;;Roger; vBaco-nia
(1214—1294), joka toimi Oxfordissa,
mutta luultavampaa on, että
silmälasit syntyivät Euroopan mannermaalla,
lähinnä Italiassa. Kenties
varsinaista silmälasien keksijää
ei ollutkaan, vaan ne kehittyivät
käytännöllisten tarpeiden vaatimina
vähitellen lukulasista.
Vanhin maininta silmälaseista
lienee Venetsian korkeimman neuvoston
vuonna 1300 antamassa asetuksessa,
jossa määrättiin, että ainoastaan
kirkasta lasia saatiin käyt'
tää:; silmälasien; valmistukseen; Silmälaseja
lienee alettu:.käyttää'pari-icymmentä.;
vuotta^aikaisemmin,;sil-'
lä jo vuonna. 1305 oli Pisassa olevan
pyhän KaVariinan luostarin kaunopuheisuudestaan
tunnettu munkki
jln-a Giordano'da RiValto; maininnut
saarnassaan^ .että ; parikymmentä
yilotta, aikaisemmin keksitty silmä-
'lisien. valmistustaito on ; parhaim-
-pia-. ja hyödyllisimpiä; maailmassa:
jHän sanoi myös tunteneensa keksi-
>Jän:. Saman luostarin kätevyydes-;
jtääni tunnetusta ; munkista Alessandro
della Spinaste {on; hänen ,vuon-na
1,313 sattuneettVskuolfemansa;joh-;
dosta tehty luostarin aikakifjoihin
merkintä, jossai'an\)taanhäneriivalmistaneen
silmälaseja yleiseksi
hyödyksi.
Vähitellen silmälasien käyttö l i sääntyi
Italiassa. Tärkeänä tekijänä
oli tietenkin se seikka, että Venetsian
läheisyydessä; olevassa; Mur
ranossa •; valmistettiin;;; harvinaisen
:Jjyvää lasia. Kauan silmälasit pysyivät
rahvaan mielestä jonkinlaisina
ihmeellisinä taikakaluina ja niiden
-valmistajien väitettiin harjoita
tavan kaikenlaista noituutta ja saa-:
van paholaisen apua linssien hionnassa.
Juuri linssien hionta aiheuta!
ti kauan silmälasien valmistajille
suurk vaikeuksia. Tämän taidon
para^miseen myötävaikuttivat^ - n
kokemukset, jotka saatiin suuren
Galileo Galilein (1564^.1642) tähtitieteellisiä
havaintoja varten rakentamasta
kaukoputkesta.
Aina ITOOluvun loppuun olivat ' - ' J
italialaiset linssit- erittäin kysytty-. „„t^|
jä. Sitten englantilaiset valloittivat -
silmälasimarkkinat. Saksalaisten..... 1 r |
tiedemiesten ansiosta Saksan sil- " / A '
mälasiteollisuus pääsi johtoase.>M'<f> t'^^
maan, jossa se on jatkuvasti pysy-nyt.
-
Eräs silmälasien historian pieni
episodi on mielenkiintoinen. SuifrJ,' "Xl^,
amerikkalainen valtiomies ja luon-^ '%\
Frankiin ""'~\;?[
kona kävellessään.' Englannissa,
nontutkija- ;; Ben jämin >
käytti aikanaan kahdenlaisia silmä-,
laseja: toisia lukiessaan ja toisia ui-'
' I
'im
oleskelunsa aikana hän eräänä päivänä
vuoden 1760 paikkeilla pistäy-tyi
erään optikon luo ja pyysi häi>-. ,J
tä leikkaamaan molempien silmälasien
linssit kahtia sekä yhdistä- >«i
'mään puoliskot siten, että silmälasien
yläosa kelpaisi kaukana olevien
esineiden katselemiseen ja nii. , . '7
den alaosa olisi tarkoitettu lukemis- !;
ta varten. Näin syntyivät ensim-_"''/
maiset kaksojisteholasit. \
. Kauan silmäiasit kehyksineen ' 't^
pysyivät epäesteettisenä välttämät- '^^i
tömyytenä, mutta vähitellen ne jou- \
tulvat muodin valtapiiriin. Siitä ' '
lähtien kun muodin vaikutus ulot- |' r
tui silmälaseihin, ne eivät enää ole
mikään välttämätön paha; vaan oV
kein valittuina ne ovat; jopa ko)ris-tus
sekä naisille, että miehille. ' ,.
SITÄIIIilllllllllllllllllli
JA 1 '^K
III lllltÄtÄ:
. SAMALLA M I T A L LA
Eräs tunnettu taidemaalari näki
kun . •katutaiteilija piirsi kalankuvaa;;
katuun, jolloin hän tiedusteli minkä
kalan kuva se oli.
"Haikalan", kuului' vastaus.
"Ette varmaankaan ole nähnyt
haikalaa?'
"En, mutta eräät taiteilijat ovat
maalanneet enkelienkin kuvia."
VAÄRii SUUNTA
Huvimatkailija tiedusteli kapteenilta
miksi laiva pysähtyi kedtlvhr-taan.
"Sumu on niin paksu ettemme näe
eteemme ja siksi emme voi kulkea",
vastasi kapteeni. ,
"Mutta, herra kapteeni, minä näen
tähtiä."
"Aivan oikein", kuului vastaus,
"mutta elleivät höyrykattilat räjähdä,
min me emme ole siihen suuntaan
matkalla."
I I
< I
i:
;/;s,3il
I
•
1'.
PÄIVÄN PAKINA
Kaksi soiiitulalaista
kalastajaa hukkunut
Vancouverissji. ilmestyvässä ka-lastajain
union lehden "The Fisher-manin"
tk. 5 päivän numerossa on
julkaistu "uutinen, jossa" sa'nota~an
m.m. että Soinlulasta kotoisin olevat
Bill Anderson ja kapteeni Wil-fred
Pohto hukkuivat lähellä Vancouveria
kun kalastajalaiva "Uni-mak"
upposi_4Qut«ös5äan l?hteen-törmäykseen
erään toisen laivan
kanssa. Heidän mukanaan hukkuivat
myöskin miss Joan Harnöl ja
Dick Jollifbe. Laivasta pelastui
vain kokki Bob Pedersen. Onnettomuus
tapahtui heinäkuun 22,pnä.''
Kirkon miehet iukkanuotalla
Maallikkona, eli tav;illisena kuolevaisena,
joka ei tiedä tuonpuoleisista
henkiasioisla mitään eikä
perustakaan ;;niistäivaIlekirjoi(tanut
on pysytellyt erillään kaikista uskonasioista.
Ken uskoo sillä tai tällä
tavalla", se- olkoon hänen yksityisasiansa.
Ken on kokonaan,uskomatta,
se on tietenkin myös hänen
asiansa.
Mutta kun" kirkot tai kirkkojen
kellokkaat ^""rupeavat penkomaan
häitä "maallisia", niin silloin on
tietenkin lupa maallikonkin tehdä
pieniä reunahuomautuksia.
Ja kun toisen vasikalla kyntäminen
on toisinaan, ainakin näin lomien
aikana, mukavaa hommaa —
sen kun .antaa hurista vaan,, niin
tässä yhteydessä istumme, kahden
sielunpaimenen _ rekeen, jotka - vc
tävät tosin kirkkojen maallista rekeä
hieman eri suuntiin. .
.Uutistietojen mukaan oli .Couchi-,
nin 29:ssä: konferenssissa ollut tuk-kanuottasilla"
kaksi pappia,, toinen
heistä roomalai.skatolilalncn pappi,
professori Paul, Bouchard Lavalin
yliopistosta-^Quebecista: ja toinen
Rev. Shawn Herron St. Columbian
Yhdistyneestä kirkosta; Torontosta.
- Ensinmainitlu-^ katolinen- pappi
esitti kilpailcvitstu prbtcsianltiäuun-nasta
sellaisenkin kohteliaan tun-nusluksen,
clta protestanttisuus on
veri.ittavKssa kommunismiin. Ne
ovat, sauoi hän "kaksi voimakasta
ulkomailta tulevaa voimaa . . . jotka
voimaperäisesti yrittävät tuhota
Katolisen kirkon (Latinalaisessa
Amcrikai^sa)." ^ . . ^ a,
Ainerikan prolestanttisuunta-^n
-Suuren rahan operatiota ja', läpeensä'hyökkäävää
ja siihen on si-joitcKuJsuunnatoman
paljon pää-
.J)maa . . . Kaikkialla mina kuunte-"
Iin ihmisiä, jotka, vastustavat'Yhdysvaltain
imperialismin' Uskontoa
'sielujen ostamista kaikkivoivalla-dollarilla',",
ijanoi hän.
Puhuen erikoisesti amerikkalaisen
protostanttiuskonnon ristiret-ke.
stä ' Latinalaiseen , Amerikkaani^;
professori- Bouchard-sanoi katolisten
katsovan, ettei tämä ristiretki,
ole, Kristuksen vqan paholaisen in-;
noillamaa "Latinalaisen Amerikan
tasavaltojen ' eräänlaista henkistä
raiskaamista, _ .
'\ , , Latinalainen-Amerikka oli
kiristetty jo kauan ennen Yhdysvaltain
olemassaolo»,' eikä, ensinmain-;
nitiilla ole mitään opittavaa sieltä.'
Me emme tarvitse jänkkien iBhetysf
saarnaajia opeltnjlksemme 'sllloih
kuin ^Yhdysvalloissa on -100,000,000
pakanaa, jotka ei mene koskaan
kirkkoon . . . Kääntäkööt (kristinuskoon)
omat kansalaisensa ensiksi
. . , Miksi eivät jätä sitä kristittyä
maanosaa (latinalaista :;Amerikkaa')
rauhaan?" lopuksi puhuja ' sanoi,
että maailman "kaikki katoliset
maat ovat järjestymässä kansainväliseksi'liikkeeksi;
"pelastaakseen
espanjankielisen Amerikan Yhdysvaltain
henkiseltä anarkialta. Täten
tulee Latinalaisesta; Amerikasta historiansa
vähiten haluttu taistelukenttä".
LeiDa.^t!Bn» aryon. professorin puheen
t^puoUilelelliseksi' häväistyspu-^
hee^si", Torontolainen Yhdistyneen
kirkon pappi, Rev. Shawn Herroii,
joka' on aikaisemmin ollut Lontoossa
ilmestyvän uskonnollisen ja poliittisen
aikakauslehden The British
VVeekly" toimittajana, sanoi professori-
Bouchardin "unhoittaaneen" e-räitä
tärkeitä yksityiskohtia Latinalaisen
Amerikan katolisen kirkon
historiasta.
-Latinalaisen Amerikan valloittamisen
aikana, selitti hän sikäläiset
intiaanit- käännytettiin-voima-- eli
pakkokein^qin katoliseen uskoon jä
samalla hävitettiin alkuasukkaiden
vanha 'sivistys. Lisäksi, - sanoi Rev,
Herron, käännytys ei sittenkään ole
ollut. täydellinen. "Latinalaisen A-merikan
monen köyhän alkuasukkaan
usko ei ole paljoa muuta kuin
katolinen kuori . . " , ;
^ Katolinen jklrkko on laiminlyönyt
velvofllsmiksraan u.skonnollisessa ja
poliitisessav»kasvatuksbssa'~iLatlna-laisessa
Amerikassa sanoi^mr Her-
>4
i
mmi
mmm'
^1
von. Se (laiminlyönti) on muodostunut
vaakumin (tyhjiön) jonka
protestanttinen kirkko yrittä nyt
siellä täyttää. "Jos katolinen kirkko \
olisi täyttänyt velvollisuutensa politiikassa,
opetuskysymyksissä ja us- '
könnossä, minä kannattaisin s&i*^
rauhaan jättämistä.
Protestanttinen -ristiretki Latinalaisessa
Amerikassa tulee suorittamaan
kaksi tehtävää, sanoi hän:
"Se autta muodostamaan kansojen
keskuuteen kurinlaisen liberaalisen ;
sydämen ja samalla pakottaa^kato- N
liikit tulemaan viellä .paremmiksi
katoliikeiksi. . ." ( ' " 'VlTf:
Mr Herjan syytti katolista^kirk-koa
myös siitä, että see on edesvastuussa
80 protestantin teloittamisesta
Colombiassa vuoden 1952 j&lkei-'
seltä ajalta. Hän. sanoi, että näitä'
teloituksia kiihoittivat paikalliset
papit.
Mitä tähän lisätään se^on oikeistaan
pahasta. .Sanottakoon ^ kuitenkin,
että tämä kahden ,kirkon likai- f
sen pyykin julkinen^pesu ei miellyt-' \
tänyt muuta kokousväkeä,, joka~ oIV\
sitä mieltä; että keskustelu olisi^^pi^;
dettävä ^ miellyttäyimmissS uöinissaj>, .'>4|
Sivunienneh sanoen, nämä'k^l-'' J .'
kojen maalliset.edesottamiset"ovat^
tekijöitä, jotka ^saattavat' niiden,
henkisetkin' tavoitteet hieman, 6U-; A^"*
toon valoon-ei uskovaisten k^skuu- (l\
"dessä ajoita/on loppujen^'" lopuksi
tässä^ murheiden "^'laaksoksi' sano;f''i'j
tussa ,^ maailmaW '..^enemmän ^
IrvictinkicIrXnn^ ' ' muodollisestikoan
ii
i
ms.
kristinuskoon:
kuuluvia.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 13, 1960 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1960-08-13 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus600813 |
Description
| Title | 1960-08-13-02 |
| OCR text |
\
i
; Sivu 2 , Lauantaina, elok. 13 p.^— Saturday, Aug. 13, 1960
— Independent .labor
Organ.of;Plhnlsh',Oanadians. Es-tabBabed
KOTI-S, M917.':'Authorized
aa":secopdrcuu5s:maU ^by the Post
Office/ Departmentr Otta'wa. Pub-llahed>
jc,tt»rice A''Weekly:Tuesdays,
illxur^ays and rSaturdays by yapausj
Publishing Comptlny Ltd., at 100-102
Elm St. W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones; Bus. Office OS.'4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi, Editor W.-Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury,"OntarIo..
Advertising rates lipon applicatlon..
Translation free of charge.'' i'"" "
Canadassa:' -1,vk. 800 6 kk. 4.25
' j " S kk 2 50
Yhdysvalloissa: Ivk. 9.00 6 kk! 4!80
Suomessa: • - /IVv^k. 6 kk. 5.25
nni'6 fl a o a B-fl-flTrflinrfl-fl a o"Od'fl aif ^
r SYISITYMÄ- ^
i ^ PÄIVIÄ
m
^ Elefantti synnytti hiiren
Vissit, päivälehdet ovaf kiinnittäneet suurta, huomiota
Iiber.aalipuolueen uuteen maanpuolustusohjelmaan, joka syntyi-
verrattain pitkäaikaisen harkinnan eli "tuskallisen uudel-leer^
arvioihnin" tuloksena, kuten on selitetty.
^ ' Vaikka myönnämmekin avoimesti, että liberaalipuolueen
puolustusohjelma on tämän tiudelleenarvioinnin perusteella
ottanut tervehdittävän askeleen parempaan päin, niin siitä-
- k i n huolimatta on valittaen todettava, että" tässä on tapaus,
missä Ilsuuri elefantti synnytti pienen -hiiren". Paljon on
kaunista puhetta uudesta linjoittautumisesta, mutta^ käytännölliseksi
tulokseksi jää kovin vähän jotakin sellaista, mikä
' on silminnähtävää ja käsinkosketeltavaa. Varmaa myös on,
että' tämä uudelleenarvioinnin tulos ei tyydytä lähestulkoonkaan'
Canadan -kansaa—mikä on tosissaan huolissaan siitä,
että ' liberaalipuolueen aloittama ja torypuolueen edelleen
? kehittämä maamme puolustuslaitoksen; "täydentäminen? (in-tegration)
Yhdysvaltain kanssa on riistänyt Canadalta kan-sallisen:
vapauden itse;päättää
; kaa vetäämeidät sellaiseenkinvsotaauj mitä emmek
tana ehkä mitenkään voi hyväksyä.
Muistettakoon aluksi, että liberaalipuolue joutui suorit-,'
tamaan tämän "tuskallisen uudelleenarvioinnin" nimen-
: omaan .Canadan:-kansan, yleisemm
mikä, on ilmaistu kymmenillä eri tavoilla, mm. siinä, että
. kansan enemmistö on huolissaan siitä:mihin olemme menossa
Washingtonin alistettuna liittolaisena. Miltei kulovalkean
;tavoin leviää .kansanjoukkojen: kesku^udessa vaatimus,:;e
:maammetuleq -omien kansalIisetujensa:vuoksi:;omaksua ul-kopolitiikakseen:.
puolueettomuusohjelma mikä edellyttää ir-^
tautumista eli vapautumista kaikista sotilasluontoisista liitoista.
Mutta kaikesta "tuskallisesta uudelleenarvioinnista"
huolimatta mr. Pearson ja hänen kannattajansa eivät rohkene
edes lausua "puolueettomuus"-sanaa uudessa ohjelmassaan.
Tervehdittävänä eli myönteisenä seikkana on pidettävä
sitä kun liberaalipuolueen johtaja sanoo nyt vastustavansa
amerikkalaisten ydinaseiden sijoittamista Canadaan. Mutta
. hän: "antaakuitenkin vieläkin :taktillisen^^^s^
että Euroopassa amerikkalaisten NATO-kenraalien, komennuksessa;
olevat. :canadalaiset:n
jänkkien'ydinaseilla — mikä käytännön politiikan kannalta
katsoen tarkoittaa sitä, J että kaikista eleistä huolimatta mr. >
Pearson Ja hänen »liberaalipuolueensa ovat edelleenkin yhdysvaltalaisten
ydinaseiden lumoissa jai kahleissa,)yaikka se
vaarantaakin< suuresti maamme. turvallisuutta siinä tapauksessa-
jos amerikkalaiset huimapäät provosoivat sodan joko
tarkoituksellisesti tai tarkoittamattaan.
'Mitään konkreettist'a ei 'liberaalipuolueen uudessa puo-lustusoHjelhiässa
esitetä siinä miehessä miten Canada voisi
antaa parhaan mahdollisen panoksen ydinaseiden kokeiden
'lopettamiseksi; ydinaseiden :tuotannon^lakkauttamiseksi^^^j
ihmislcunta" miltei täydellisellä tuholla uhkaavien ydinase- '
varastojen.hävittämiseksi; Tosiasijöon^
paremmin ikuin:muutkaänjeivät.|)t^oi mitään rakentavaa^^^^^^
tää tässä suhteessaniinkauanku^n ne antavat osittaisenkaan:
tuen ydinasevarustelukilpailulle.
^ Anna Kaksonen,'. Long Lake, Ont.,
täyttää lauantaina,,eloKuun>13 pnä
77'vuotta. ' '
Yhdymme 'sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
USAn kuristämisvritvs murskaantui
Kiina r Kuub
9-vuotias poika
ampiil 14-v. iytföä
Arnpribr. — Poliisit • asettivat
täällä:' syy tteeseen; Prvuotiaan .pojan
si^tä että hän oli ampunut_14 vuotiasta
tyltöä heidän korttipelissä
-syntyneen riidan jälkeen.
Mr. ja mr5. Verner Derouin ty-täri:
B^^^
iohon< kuula .olLtunkeiiUmut ja jäänyt
luuta vasten vähän yläpuolella
oikean kyynärpään.
: Poliisin kertoman -mukaan riita
oli syntynyt; kun joukko ^nuoria oli
"Derouin^n kodissa pelaamassa
korttia ja tämä >9 vuotias poika
syytti Beverlyä "fuskusta".
: Korttipeli: loppui ja poika; meni
yläkertaan missä mr Derouin piti
;22 kaliberin kivääriään; Tytömeni
ulos ja oli teltan takana kun kuula
joka oli ammuttu yläkeran ikkunasta,
lävisti>teltan ja osui hänen
käsivarteensa.
Asiaa • tutkiva maakuntapollisi sa-;
noi ottä mr Derouin piti pyssy metsästystä
ivarten: Hän on; etumiehenä
liittohallituksen rakennustyömaalla
täällä.
Poika oli varmaankin; katsellut
televisionia ja oppinut miten kortti-'
petkuttajia kuritetaan: villissä lännessä,
sanoi poliisi ja selitti että 5-
vuotiaatkin osaavat; ampua pyssyllä.*
YLEISÖN
KIRJE
wmm
Kuuban kansa, joka''heinäkuun
26 pnä vietti kansallisjuhlaansa, oli
päättänyt „ entistä f tamokkaamm in'
viedä lopulliseen voittoon^ demok
r aattisen »^vallankumouksensa:
Heinäkuun 26 -pnä 1953 nuori
kuubalainen patriootti Fidel Castro
johti 165 urhoollista miestä Santiago
de Cubassa sijaitsevaa Wall
Streetin .nukkediktaattoriBatistaii
käsissäi olevaa-Moncadon: kasarmia
vastaan tehtyyn hyökkäykseen. 'Hei-:
dänlaukauksensa eivät vain kajahdelleet
kotimaassaan vaan; kaikkiai-la>
latinalaisen'Amerikan'maissa.
^ Melkein puolet miehistä sai surmansa
ja Castro sekä hänen. veljensä
: Raul; joutuivat^ vangiksi, mutta
silloin .alkoiiibistoriallinenheinä^
kuun 26 päivän liike; joka: kukisti
diktatuurin ja toi Kuuballe; kansallisen
itsenäisyyden,
:: Perääntymättä Washingtonin uh
kausten edessä Kuuban kansa edelleenkin
vaatii sen mitä se pitää
omanaan. ;
Heinäkuun 22
tiin määräys takavarikoida kuuba-lais-
amerikkalainen Sugar-yhtiön
omaisuus ja sen kolme sokeritehdasta
koska: ne; Kuuban lakia rikkoen
kieltäytyi sokerin valmistami-sesta.
DK, , ,
Nytvon selvääkin, että^kaikki Yhdysvaltain
yritykset: pakoittaa Kuuba
.antautumaan taloudellisella - kuristuksella
tulevat epäonnistumaani
Tämän osoittaa myös Kuuban ja
Kiinan .välillä tehty kauppasopi-'
mus, jonka mukaan Kiina ostaa
vuosittain Kuubalta 500,000 tonnia
sokeria viidon vuoden aikana. Kiina
tulee maksamaan :siitä kansainvälisen
hintatason mukaan; ja 20 prosenttia
; dollareissa.: - Loppusumma
maksetaan kiinalaisilla tuotteilla
teollisuustuotteilla, :;r.iisiliä, ja puuvillalla.
Kuuba tulee myöskin myy-j
maan; Kiinalle sokerin • lisäksi hedelmiä
ja mineraaleja.
: Tämä kauppasopimus seuraa läheisesti
muutamia kuukausia sitten
allekirjoitettua: sopimusta Neuvostoliiton:
kanssa. .Tähän mennessä
pnä allekirjoitet-an
;Kauppa$opimuKseen
puolustamaan Kuuban' vallanku- <. vastaan;- on ^.hyökkäys latinalaiseni
mousta: jSamaan aikaan .me julis- Amerikan maiden ja, Chilen'kau||
tanunel^että hyökkäys TKuubaa ^ liaa^vastaan.''" " ^ " ^ ' l Ä ?
- 4 * ; » i S f "' saa ^'vastaan."^
'mm.
SäveHäjaiii kansainvälinen konferenssi
alkoi viime sunnuntäiita Stratfordissa
Stratford. — Viime sunnuntaina A. Davidson Duntori esitti yleispiir-avasirsenaattoriMarkDrouin:
säveltäjien
kansainvälisen konferenssin
täällä: Hän toimi pääministeri Dle-fenbakerin'
puolesta, Vjonka olisi pir;
tänyt avata konferenssin, mutta
hän ei; vpinutvsaapua vtilaisjiuteen;
Senaattori Drouin tlfivotti 19 vieraan
'maan ja Canadan sävejtäjät
tervetulleisksi ja sanoi, että yleisesti
on havaittavana lisääntyvää
kiintymystä:';musiikkia: kohtaan;-: ja
se on omiaan jleNittämään: kansainvälistä
hyvää tahto^ ja juuri sen
johdosta; on vtämä konferenssi kutsuttu
koolle.. Hän, toivoi, että säveltäjät
kumartavat toisilleen Bachin
tavoin ja lujittaisivat keskinäistä
yhteisymmärrystä.
Cal-letonin yliopiston presidentti
teisestixGanadanstaiteen kehittymistä.
Hän sanoi, että vasta viime aikoina
on canadalaisilla ollut aikaa
kiinnittää huomiota taiteeseen ja
ryhtyä kehittämään sitä, koska tähän
mennessä aika -'on täytynyt
käyttää eläimsen hankkinnseen.
Hän kehoitti kaikkia hallituselimiä
antamaan suurempaa kannatusta
taiteelle. Hän ehdotti, ^että Canadan
neuvostolle annettaisiin
enemmän varoja, että se voisi tehokkaammin
herättää .yleistä .mielenkiintoa
taidetta; kohtaan ja yksi-tyisethenkilöt
tekemään työtä (taiteen
hyväksi koska canadalaiset
ovat riittävän varakkaita nyt kan
nattamaan suuremmassa määrässä
taiteen tukemista.
/ O ?
o : TOIMITTÄNIJT EEVAi .
Maukasniakkararinki
'mm
JO
Lenkkimakkara kuoritaan ja siihen
"tehdään viilto päästä päähän.
Se voidellaan sinapilla, viiltodtf
pannaamiitomaattisosetta;; hienoksi
Jiakattua sipulia ja juustoraastetta
Tai vaan'tuoreita juustosta leikattuja
paloja. Ringin keskelle sopii
panna'kypsiä- vihanneksia, esim.
edelliseltä aterialta ylijääneet ^sekalaiset
> vihannekset ovat erinomii^;
sia. Lientä ei tarvitse käyttää jos
täyttää ringin kannutetuilla f, vihanneksilla;
silläv: makkarasta Itsestään
tulee; mehua tarpeeksi; Makkararin-
Kuinkaontto ja; ^'maho•':l}be^aalien liusi maanpuolustus-.;
ohjelma on, se näkyy ehkä parhaiten ja tuntuvimmin- siinä,
että 'siinä ei sanallakaan mainita siitä, että maamme puolustusmenoja
pitäisi vähentää. Päinvastoin, mr. Pearson ja muut
liberaalit pitävät itsestään selvänä asiana, että valtaosa kan-sallistuloistammelh^
Tosiasiassa hän suosittelee asevoimiemme nykyaikaistutta-mista
niin, että siitä saataisiin hyvin "liikkuva" ja "tehokas"
^^^^^^^^-^. 1 lisäämistä.
Mr. Pearson ei suoralta kädeltä rohkene esittää
puolustuslaitoksen menojen lisäämistä, mutta rivien välistä
näkyy selvästi, että hän ei tule nostaman sormeaankaan ylös,
:; vaikka toryhallitus haaskaisi vielä nykyistäkin enemmän siihen
tarkoitukseen.
'Siunatuksi lopuksi mr. Pearsonin "uusi ohjelma" on yhtä
variiha kuin "kylmä sotakin", sillä se on edelleen ankkuroitu
NATO-liittoon. Tosiasiassa mr. Pearson antoi ymmärtää, ettei
' hänen puolueellaan "öle mitään sitä vastaan, vaikka canada-laisiakin
asevoimia varustetaan jänkkien ydinaseilla, kunhan
^. .se''tapahtuu NATO-liiton verhossa muka sillä perusteella,
että NATOilla on niiden käytössä ratkaisuvalta. Tämä sittenkin
vaikka mr. Pearson yhtenä "kolmesta viisaasta",
joiden viattomia esityksiä NATOn uudistamiseksi ei otettu
lainkaan huomioon — tietää paremmin kuin moni muu poliitikko,
että NATO ei tee mitään, mitä Washington ei hyväksy,
sillä loppujen lopuksi NATO tanssii siinä tahdissa
kuin Washingtonissa soitetaan, ja väin siinä tahdissa.
Myönnettäköön, että liberaalien "tuskallinen uudelleenarviointi"
on pienoinen-askel-parempa^, mutta "sittenkin se
cn aivan Irian pieni ja mitätön_sellainen. Ymmärrettävää; on
tietenkin inhimilliseltä kannalta katsoen, että mr„ Pearsonin'
ja liberaalipuolueen johdon yleensä on vaikea" tuomita Die-fenbakerin
hallituksen kestämätöntä varusteluohjelmaa, sillä—
se merkitsisi myös^^liberaalipuolueenkin virheitten tuomitsemista
ja romuttamista. Mutta selvää kuitenkin on,'että nykytilanne
vaatii paljon "tuskallisempaa uudelleenarviota" libe-:
^ raalipuolueelta, jos se mielii myönteisen panoksen antaa kansakuntamme
kehityksen hyväksi. , -mäm.
' j'. "Mikään sanahelinä "uudesta ohjelmasta" ei auta'Silloin,
- jos- tavoitteena on - kuitenkin se, että kansakunnan -varoja
^^L-haaskataan edelleen nykyisessä määrässä sodan .jumalille
%^ K' 'eli'^'asetehtäilijoille.'* . . • ' , '>
Nykytilanne, vaatii vastuuntuntoisilta puolueilta ja puo- '
luejohtajilta päättävää esiintymistä Canadan puolueettomuu- f^.^^l den,' yciinaseideri kokeilujen - lopettamisenpa ydinasevarasto^;
'iV ,je*i},hä}^tämisen sekä kansainvälisen-aseistariisunnan'puo4|
-^^ ,;,Jestä^ Pelkkä sanaHelinä, jn "pennin nakki" eli pienien' yksi-l
-?;'V?tvisköhtien'arvostelu nn vain todistuksena aattppllispqtn vaS;;
ka maksavat. 84 miljoonaa .dollaria,
sillä luotolla,: jonka se on: saanut
Neuvostoliitolta. Seitsemän näistä
telitaista tulee Neuvostoliitosta,
12 Puolasta, 8 Tsliekkoslovakiasta
ja,5 Saksan Demokraattisesta Tasavallasta.
Yhdysvaltain trustit ovat joutuneet,
raivon valtaan kun-; sosialistiset,
vallat antavat tällaista epäitsekästä
apua pienelle vallalle Joka
puolustaa itsenäisyyttäänja .oikeuksiaan.
Amerikan valtiodepartmentti painostaa
.ankarasti toisia; latinalaisen
Amprikan maita-yhtymään mukaan
hyökkäykseen Kuubaa vastaan. ;,
Huolimatta siitä kuinka riippuvaisia
jänkkien kannatuksesta ne
ovat, -niiden täytyy ottaa huomioon
maansa yleisen mielipiteen. Tämän
johdosta .Kuuban kannatus la-
WANUPISSA ON NÄ|ITÄVÄNÄ
EDISTYKSEN MERKKEJÄ:
AVanqp. - Joku eivvanuppilai-, ,^-^^,,^3 ostanut 32 tehdasUi',"7ot"
hien -yritti; joku aika. sitten antaa
meidän' kulttuurikylästämmeWa-nupista
liian synkän kuvan. Tämä
meidän ikyiämme seisoo kuiten
kin; varmalla: pei-ustuksella, Kaikilla
on melko ,hyvät asuntotalot ja
autot.; Hyviä ammattimiehiä asuu
ynripäristössä ;ja enemmistö heistä
Vi^anupissa. He tuovat "tekevää"
kyläämme. , \
Meillä on kaksi koulii|jus^iai;,Toi^^
tien niistä kuljettaa isompia lapsia
Sudburyyn jatkokouiuihin ja pienempiä
kotikylän kansakouluun.
Kansakoulumme tosin ;on. sietämättömän
pieni lapsiluvulle ja se on
harmillinen kysymys.
Me wanuppilaiset,saamme, puhe:
limet sitä mukaa kuin halutaan.
Puhelinpylväät ovat pystyssä ja
työt parhaillaan käynnissä.
Meillä on komeai oma; haalimme
ja urheilukentän paikka; .joka -tullaan
larnnostamaan-;aikanaan^.U
haali rakennettiin- yhteisymmärryksessä,
joka toteaa,, että; me wanup-pilaiset
emme ;ole riitaista väkeä.
Tämä -haali on meille wanuppilaisil-le
välttämätön Aina silloin kun
objelmailtamia, suomalaisia filmejä,
harjoituksia tai lastenjuhlia järjestetään,
niin sinne me vanhem
matkin riennämme.; Siellä,saamme,
uutta mielennousua ja vaihtelua
meidän; jokapäiväiseen - matalaan
mieleemme.
Meidän; vanhaineläkkeelläei^kuir
tenkaan pääse korkealle, sillä meidän
pitää punnita joka kaloria saa-:
daksemrae $55 kuukauden elatusrahan
riittämään.
Haalinemme kokoontuvat nuoremmat;
harjoittelemaan;; lauluja,
soittoa ja voimistelua eivätkä he
olle silloin harhateillä. Missäpä
muualla ympäristön nuoret viettäis
sivät häitänsä kuin haalissa. Piakkoin
on siellä jälleen häät ja; kuin
ka monta, imuuta;;lähitulevaisuudessa.
Kuluvan .elokuun aikana Kusti ja
Santra Varjonen pitävät kultahään-sä.
Se on suurenmoista. Vain har-
_vat meistä jaksavat yhdessä niin
pitkälle ponnistella.
Osuuskauppa annettiin yksityi
sen käsiin. Siihen pakoitti taloudelliset
tekijät eikä wanuppilais-ten^
paha tahto'. JoMokunnah jäsenet
kävivät vanhoiksi ja raihnaisiksi
:;eivätkä jaksaneet«työpäivän
päätyttyä käydä kokouksissa. Ei
kaupan osakenousulla -luulisi kenenkään
hymyilevän. Kaksikymmentäneljä
vuotta sitten dollarin
arvo d i puolta korkeampi kuin nyt.
Olisi hyvä jos ei-wanuppilainen
huomaisi, että aika on muuttunut.
Picnfarmaus ei enää kannata Ca-nadassa.
Wanupissakin on farmit
niin koneellistuneet että' ^farmin
isäntä ja emäntä voivat,tehdä talven
heinät 20 päätä käsittävälle
karjalle.
Vuoroviljelyksen - johdosta osa
maata on laidunmaana ja ikkunasta
voi.nähdä lehmät ja lehmänkelloja
ei enempää tarvita. . ^ *
1 Wanupissa nähdään vielä paljon
TE, JA TERYEYSMINISTERIÖNNE
Dymond selittää
T^ntarion
terveysasioita
Hon. Matthew B. Dymond
tervey.sministcri
k i , kääritään alumiinipaperiin ja -kua.
\ •
päät taivutetaan niin tiiviisti että''];*'^^
kääröä sopii käännellä, ja * sillolti';:
sen voi |ämmittää tavallisessa kui-''V'
vassa kannellisessa paistinpannussa
hiljaisella valkealla.. Tietysti jos^"«>'|
on uuni kuumana tai-nuotiossa vai- ^' - VM
kea nim mikäs, estää "makkarari^-
kiä lämmittämästä niissä. Se on '
niin maukas, halpa ja nopea ruoka-,
laji että'sen toivoisi jäävän vakitui- •
seksi pika-ateriaksi jokaiseen talou/*
teen. Se säilyy ruokailulämpöise- '
nä noin tunnin, mutta uudelleen
lämmittäminen ei pilaa ruuan mä-'
\
• • *
Silmälasit
KESÄLOMA-AJALLA
ON OMAT VAARANSA
. K e s a - a i k a on ;Ontariossa lomailu-aika,
se. on;^ rentoutumisen ja n a u t i n tojen;
sesonkiaika monine mukavuuksineen
j a ;ulkoilmas.sa: oleskeluineen.
Riutta;kesdajallakin on: terveydelliset
vaaransa;ja;;teidan terveysmmLsteri-:
^anne^iir>a haluan esittaa muutar
miamla .helposti muistettavia huo-,
mautuksia,. jotka; oluttavat lomanne',
muodostamista turvalliseksi.
Auringonkylpyjä tulee ottaa va-loen,
j o i l om vältytään kipuja tuotta-vn.
sta ihon palamibcsta, Alkakaa v a rovasti
ja iisatkiia järjestelmällisesti
auringon ottamista; sekä ; käyttäkää
lievaa kasvisöljyä-., ihonne; voiteluun.
Se ;estaä palamisen.^^; L^^
tinalaisen Amerikan maissa nousee i^"^^" P""" "H"'»-'" ^"^J^"
ennätysmäisesti. lem.sessa.
,,„-^^ - äP;l..
Jalankulkija.
Äskettäin Aigentiinan , ammat-tiunionistisen
yhtenäistymisliik-keen
taholta annettiin julistus, jossa
sanottiin, että se alkaa laajan
liikkeen Kuuban ;kansan ja sen hallituksen
tukemiseksi. '
Tämä edustaa 200 unio-osastoa ja
noin 1,000,000 jäsentä ja tarkoituksena,
on ykerätäituhansia allekirjoituksia
ja ;järjestää joukkokokouksia
joissa ilmaistaan;vakuutus Kuuban
kansan tukemisesta.
Sen julkaisemassa lausunnossa
tuomitaan se kun Argentiinan hallitus
äskettäin lähetti protestinoo-tin
Kuuban hallitukselle. Käyttäen
tekosyynä ns. "Neuvostoliiton sekaantumista";
Amerikan maanosan
asioihin ; nootissa kehoitettiin Kuuban
.hallitusta torjumaan: Neuvostoliiton
avun.
Päätöslauselmassa, sanotaan, että.'
Argentiinan; työläiset veivät kannata
ulkoministerin noottia. Siinä
sanotaan, että Yhdysvaltain impe-rialsimi
on latinalaisten maitten
kansojen päävihollinen.
Santiagossa pidettiin heinäkuun
17 pnä joukkokokus, jossa
puhui senaattori Allende. Hän
sanoi mm. seuraavaa: "Jos imps^
rialistit ulottavat kyntcnsäuKuu-baan,
niin me kehoitamme sata-nfa>
kupari-, rauta- ja salpietari-kaivostyöläisiä
sekä oppilaita, o-pettäjiä
ja hallituksen työläisiä.
Jos aurinko paasee polttamaan
ihonnciv hoitakaa :;sita ; samoin, kuin
muutakin palanutta: peittäkää i n koille
nous.sut ja palanut paikka,
kayttakaa ohutta kangasta ja välttäkää:
siten,. Inka.lämpeneminen..; Jos
palaminen on vakava ja aiheuttaa
paankipua j a huonon olon, menkaa
laakamme luokse.
Poison Ivy (myrkyllinen kasvi) on
kasvi, joka koskettai<:.saan palja.sta
Ihoa aiheuttaa syyhyä, jota" p i . in seul
a a pienet vcsirakot Poison ivy on
naoUaan; k u i n Virginia creeper; S i i na
on kolme lehteä kussakin Ichti-haarassa,
kiiltäviä, vihreitä ja ham-nn=
svij{iisia. .jokainen v^han, e r i l a i nen
^ulti 'toinbaj Raappiljaä pbhtaläk-^
si paikka', mika bii koskenut' pofsöfi
i v j j n Kaykaa näyttämässä laakanl-leivncv
.jos j p a i ^ k a ' ' n ä y t t ä ä ' ärtymfr
sen, merkkejhv; H a n voi -neuvoa' t^Ätä
mitenkä sita on hoidettava
Kuri pesetti Knakanal ^yöravia!ihe-delmia,'
ni:n katsokaa,^'että' vesi' ori
ehdottomasti puhdasta. Ellei se qle
jhd>'>kurtnan vesilaitoksesta, niin
keittäkää tai, kloorioikaa se. , ^
Ruoka ..tulee p i t a a . h y v i n ;peitettynä
ja suojelkaa huoneenne hyönteisiltä
l a i t l . m i a l l a ver.kot ikkunoihin ja 0 -
v i in Val.mistakaa» ruokaa vain sen
v e i i a n kuin kulloinkin tarvitsette
Keittäkää :tai ...paistakaa' jäädytetty
luoka ennenkuin se on sulanut ja
V alt takaa sellaisten ruokatarpeiden
kajtlämista,jotka eivät pysy hyvinä.
Eiikoisen tarkea on varoa vettä
Jokaisen olisi opeteltava uimaan ja
i.i n tn maan:.. tekohengitystä/ •; P y s y t e l -
kaa pois kanooteista ja syvästä vedestä,
jos ette osaa uida K u n olette
venee.ssa, noudattakaa-;varovaisuutta
j a kayttakaa jarkea j a jos se sattuu;
kaatumaan niin pidelkää:'kiinni
s i l t a , kunnes apu saapuu.
Vapaan kopion muutamista turvallisuutta
koskevista • huomautuksista
ikirjasen : muodossa saatte, kun k i r joitatte:
Division of Health Information,
Ontario Department of
Health, Queens Park, Toronto.
Mikä Amerikassa on erikoisesti
silmiinpistävää, uudesta;: tulokkaasta
on se, että täällä käytetään pai-;
jon;;enemmän silmälaseja :kuin Suomessa.
Johtuuko se sitten kirkkaammasta
-auringosta ja: pitkästä
kesästäi: niinkuin olen; kuullut sanottavan;
mutta silloinhan päiväntasaajalla
pitäisi kaikilla olla lasiti
mitä ei suinkaan öle. *'
; 'S ei;;ole varmaa
tietoa. Joskus väitetään niiden
keksijäksi korkeasti; oppinutta
fransiskaanimunkkia v;;Roger; vBaco-nia
(1214—1294), joka toimi Oxfordissa,
mutta luultavampaa on, että
silmälasit syntyivät Euroopan mannermaalla,
lähinnä Italiassa. Kenties
varsinaista silmälasien keksijää
ei ollutkaan, vaan ne kehittyivät
käytännöllisten tarpeiden vaatimina
vähitellen lukulasista.
Vanhin maininta silmälaseista
lienee Venetsian korkeimman neuvoston
vuonna 1300 antamassa asetuksessa,
jossa määrättiin, että ainoastaan
kirkasta lasia saatiin käyt'
tää:; silmälasien; valmistukseen; Silmälaseja
lienee alettu:.käyttää'pari-icymmentä.;
vuotta^aikaisemmin,;sil-'
lä jo vuonna. 1305 oli Pisassa olevan
pyhän KaVariinan luostarin kaunopuheisuudestaan
tunnettu munkki
jln-a Giordano'da RiValto; maininnut
saarnassaan^ .että ; parikymmentä
yilotta, aikaisemmin keksitty silmä-
'lisien. valmistustaito on ; parhaim-
-pia-. ja hyödyllisimpiä; maailmassa:
jHän sanoi myös tunteneensa keksi-
>Jän:. Saman luostarin kätevyydes-;
jtääni tunnetusta ; munkista Alessandro
della Spinaste {on; hänen ,vuon-na
1,313 sattuneettVskuolfemansa;joh-;
dosta tehty luostarin aikakifjoihin
merkintä, jossai'an\)taanhäneriivalmistaneen
silmälaseja yleiseksi
hyödyksi.
Vähitellen silmälasien käyttö l i sääntyi
Italiassa. Tärkeänä tekijänä
oli tietenkin se seikka, että Venetsian
läheisyydessä; olevassa; Mur
ranossa •; valmistettiin;;; harvinaisen
:Jjyvää lasia. Kauan silmälasit pysyivät
rahvaan mielestä jonkinlaisina
ihmeellisinä taikakaluina ja niiden
-valmistajien väitettiin harjoita
tavan kaikenlaista noituutta ja saa-:
van paholaisen apua linssien hionnassa.
Juuri linssien hionta aiheuta!
ti kauan silmälasien valmistajille
suurk vaikeuksia. Tämän taidon
para^miseen myötävaikuttivat^ - n
kokemukset, jotka saatiin suuren
Galileo Galilein (1564^.1642) tähtitieteellisiä
havaintoja varten rakentamasta
kaukoputkesta.
Aina ITOOluvun loppuun olivat ' - ' J
italialaiset linssit- erittäin kysytty-. „„t^|
jä. Sitten englantilaiset valloittivat -
silmälasimarkkinat. Saksalaisten..... 1 r |
tiedemiesten ansiosta Saksan sil- " / A '
mälasiteollisuus pääsi johtoase.>M' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-08-13-02
