Vapaus, September 10, 1964

              . S i v u 2 Torstama, syysk. 10 p. — Thursday, Sept. 10, 1964
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
B d i t o r : W . E k l u n d Manager: E. S u k s i
Telephone: Office 674.4264 — E d l t o r l a l 674-4265
Publlshed thrice weekly: faesdays. Thursdays and Saturdays b y Vapaus
Publishing Co. L t d . , 100-102 E l m S t . West, .Sudbury, Ontario, Canada.
... Mailing address: Box 69 '
. . o . Advertlsing rates Upon application, translations.free of charge.
Aiitborlzed a s s e c o n d class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage In cash.
-CANADIAN LANGUAGEPRESS
, Caoadassa: 1 vk. $9.00, 6 k k . $4.75
'• 3 kk. 2.75
T I L A U S H I N N A T
U S A i s sa
Suomessa:
1 vk. $10.00 6 k k . $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 6.75
Chilen vaalien jälkeen
..." Ne oikeistopiirimme, jotka ovat iloissaan Eduardo Frein
..Qidatettua suuremmasta vaalivoitosta Chilessä, voisivat h y -
;vänä syyllä'sanoa sen kuuluisan sotapäällikön l a i l l a , joka
"saavutti voittonsa liian suurten menetysten hinnalla, että
'"vielä yksi tällainen voitto j a minä (tässä tapauksessa Chilen
porvarit) olen hukassa." -
'"•'.^ K u t e n on uutistiedoissa kerrottu, kristillisdemokraattisen
.^puolueen ehdokas Eduardo Frei valittiin perjantaisissa vaa-
;leissa selvällä erolla sosialistien, kommunistien j a muiden
•demokraattisten voimien ehdokkaana olleesta Salvador A l -
-•Ittldesta, joka lupasi kansallistaa ulkomaalaisen pääoman
kontrollissa olevat omaisuudet, ennenkaikkea kuparikaivok­set
sekä toimeenpanna maareformin ja eräitä verouudistuksia
V.'.,.. .Tässä tilanteessa on siis helposti ymmärrettävää, miksi
sAUenden valitsematta jäämistä on tervehditty yhdysvalta-alaisessa
j a canadälaisessakin valtalehdistössä suurella tyydy­tyksellä.
Mutta toisaalta on havaittavissa, että Chilen vaali­tuloksia
on porvarilehdistössä tervehditty enemmän kieltei­syytensä
perusteella kuin voittajaksi selvinneen Eduardo
vFrein nostattaman innostuksen pohjalta.
. .Tämä onkin melko luonnollinen seikka, sillä vaikka
m r . ' F r e i onkin työväenliikkeen näkökannalta katsoen huo­nompi
ehdokas kuin mr. Allende, niin tosiasiana kuitenkin
• pysyy, että hänkin on tuntuvasti Chilen nykyisestä presiden^
tistä.Alessandrista vasemmalla. Eduardo Frei edustaa myös
vissiin rajaan saakka uudistussuuntaa, kuitenkin sillä tär­keällä
varauksella, että hän t y y t y y vain "rajoittamaan" u l ­komaalaisen
pääoman valtaa Chilessä, että hän siis pidättyy
ulkomaisen pääoman kansallistamisesta. J u u r i tämä seikka
— se että vaaleissa voittanut F r e i k i n on nykyisestä presiden­tistä
vasemmalla, pane hymyn hyytymään niiden huulilla,
jotka iloitsevat Allenden vaalihäviöstä.
Näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistaina) ei ole käytettävis­sämme
läheskään yksityiskohtaisia tietoja Chilen vaalikam-paifijaan
liittyneistä yksityiskohdista. Tiedetään vain, että
icun 2-,i'68,442 ääntä oli laskettu, o l i F r e i saanut 1,185,793 ääntä
ja-Allende 827,324 ääntä sekä kolmantena ehdokkaana ollut
«Dara!n,''jota e i - k u k a a n ottanut vakavalta kannalta, 95,32.5
[ääntä: Allende edustaa siis äänimääränsä perusteella suurta
rvöimöa" Chilessä.
r Nämä tilastot osoittavat — ja tämä on tärkeätä — että
i C h i l e n koko kansa, on perustavaa, laatua olevien uudistusten
Seli-reformien kannalla. Syystä: tai toisesta enemmistö chile-
'laisista äänesti vielä "maltillisempaa suuntaa^' edu.staneen
j F r e i j i puolesta, mutta hänellä ja hänen taustavoimillaan ei
j v o i olla epäilyäkään siitä, että luvattujen uudistusten " u n -
pioittpminen" johtaa • poliittiseen umpikujaan. Vastaamatta
"siis jäi tällä kertaa käytännössä kysymykseen, onko Chilen
•kansalla mahdollisuus rauhanomaisin keinoin ja vaaliuurnaa
diyväksi käyttäen päästä käsiksi valtiolaivan peräsimeen, k u -
^ e n <$n toivottavaa ja edelleen uskottavaa. Muistaa kuitenkin
Jtulee, että " e i Roomaakaan rakennettu yhdessä päivässä" —
i^a fl.e meistä, jotka odotimme Chilen työtätekeville voittoa jo
jiäissä vaaleissa, annoimme ilmeisesti enemmän jalansijaa
rtoivomuksille kuin kylmille tosiasioille — ja kylmät tosi-
•aMSkt osoittavat, että "rahalla on sielläkin taivaallinen valta"
ovaaleissa — joskin tämä valta voi tiukan tullen tulla rajoi-
JtetUksi. Valtapiireillä, joilla on yhteiskunnassa kaikki tär-
JJcejjnmät avainasemat, teollisuuslaitosten ja valtiokoneiston
Jisäksi vielä koko suunnaton propagandakoneisto, sanomaleh­distä,
radioon, kouluun ja kirkkoon asti, oli ilmeisesti Chiles-teakin
vielä yleisesti uskottua lujempi ote yleisen mielipiteen
muokkauksen tiimoilla.
^Ivlissä määrin vaaleihin vaikutti ulkopuolisten voimien
gekaantuminen Chilen asioihin, niitä ci ole yksityiskohtai­sempia
tietoja, vaikka vaalien edellä kuultiin syytöksiä, että
ftsim. Yhdysvaltain Chilen lähetystö oli osallistunut "petol-
Jlsun operatioihin", ja että yhdysvaltalai.set suuryhtiöt olivat
pahoittaneet yhdistyneen porvari.ston vaalitaistelua, ja siten
^kaantunut Chilen .sisäi.siin asioihin. Myös huhuttiin Yhdys­v
a l t a i n inspiroimista vallankaappaussuuhnitelmi.sta.
H Olkoon näiden seikkojen kafissa niin tai näin — ja lähi­tulevaisuudessa
saadaan niistäkin asioista' lisätietoja — nyt
ripyttää siltä, että mahdollisista vallankaappausaikeista luo­vuttiin
ainakin vaalien y l i siinä usko.ssa, että mr. F r e i l l a o l i ättenkin parhaat valituksi tulon mahdollisuudet. Mutta näh-iväksi
jää, mitä tapahtuu vaalien jälkeen, sillä selvää on,
^ t ä myös Frein uudistusohjelma edustaa tässä vaiheessa
^»ain "pienintä pahaa", jota on toistaiseksi siedettävä.
• Toisaalta kerrotaan kuitenkin, että Chilen armeija on
' (fcmokraattisen hallitusjärjestelmän takana ja tukena, ja että
sjtä ei sSäda vedetyksi mihinkään vallankaappaussuunnitcl-
:r(iiin. Lähitulevat kuukaudet tulevat olemaan, niiri uskomme;'
Ohilen kehityksessä erittäin mielenkiintoisia. Demokraatti­sen
edistyksen tie on siellä edelleen avoinna, multa kieltää
ej voida, etteiko sielläkin ole oikeistovaara vaanimassa.
Hrushtshevin Bonnin vierailusta
; Viikon vaihtce.ssa .saadut tiedot kertoivat, että Länsi-Sak-sjtn
ja Neuvostoliiton hallitusten kesken on päästy periaate­sopimukseen
pääministeri Hrushtshevin valtiovierailusta
Länsi-Saksaan. '
j "Muodollisesti katsoen Hrushtshevin tulevaa vierailua —
tiukkaa aikamäärää ei siitä ole tietääksemme vielä sovittu
-4- voidaan pitää vastavierailuna entisen kanslerin, Konrad
Adenauerin Moskovaan v. 1955 tekemälle vierailulle, jolloin
Neuvostoliitto ja Länsi-Saksa solmivat keskenään diplomaat­tiset
suhteet — tapaus mis.sä Länsi-Saksa selvästi poikkesi
Hallsteinin opistaan.
r Yleisestsi otaksutaan, että tulevasta Ilru.sht.shevin vierai­lusta
tulee erikoisen tärkeä tapaus näiden maiden välillä
sillä Saksan kysymys kokonaisuudessaan joutunee silloin
23 vaunurrtasfia
canadaiaiskarjaa
Neuvostoliiffoon
\ 23 v a u n u l a s t i ^ nautakarjaa j a s i ­koja
lähetettiin äskettäin Canadas-ta
Neuvostoliittoon. Nautakarjan
osalle tuli siitä 21 yaiinua. Tämä
o l i s u u r i n H e r e f o r d - k a r j a n lähetys
A l b e r t a s t a Neuvostoliittoon. Cana-dasta<
lähetetyt siat olivat menossa
S i p e r i a a n . Neuvostoliittoon nyt lä­hetetyn
.nautakarja- j a sikamäärän
y h t e i n e n markkina-arvo o l i $200,000.
K a r j a k u l j e t e t t i i n C P R n nopealla
r a h t i j u n a l l a Calgarystä ollen r^at;
k a l l a ainoastaan kaksi pientä, v i i ­den
t u n n i n pysähdystä — - y k s i ^ y i n -
nipegissä,4a22Btoinen White Kiver­i
s s ä — - karjan syöttämistä ja le­puuttamista
varten. Kummassakin
pysäköimispaikassa päästettiin kar­j
a ulos, mutta sikoja hoidettiin"
vaunuissa.
TOISEN MAAILMANSODAN ALKU JA
SEN KAIKU SUOMEN LEHDISSÄ
H e l s i n k i . — ( K U ) — T a s a n 25
vuotta sitten, syyskuun 1» pnä
1939, H i t l e r - S a k s a n joukot a l o i t t i ­vat
vyörynsä y l i P u o l a n rajojen.
—- toinen maailmansota o l i a l k a ­nut.
Tätä o l i edeltänyt natsien
häikäilemätön k i r i s t y s p o l i t i i k k a,
j o k a p i i v i e n y t R e i n i n alueen, Itä­v
a l l a n j a T s h e k k o s l o v a k i a n Sak­san
v a l t i k a n a l l e , sen edessä länsi­v
a l l a t askel askeleelta perääntyi­vät
toivoessaan H i t l e r i n seuraa­van
i s k u n kohdistuvan Neuvosto­l
i i t t o o n . Puolaan suuntautuvan
p a i n e e n kasvaessa Lontoo j a Pa­r
i i s i k u i t e n k i n lopulta havahtui­vat,
j a k u n hyökkäys 25 vuotta
s i t t en a l k o i , ' ne j u l i s t i v a t ^ p a r in
päivän kuluttua sodan Hitler-
Saksalle.
Suomessa — e l e t t i i n tuohon ai­kaan
kautta, j o l l o i n hipualaisuu-
KESKUSTAN EDUSTAJA
CHILEN PÄÄMIEHEKSI
Santiago de C h i l e . — K r i s t i l l is
demokraattisen puolueen ehdokas
t r i Eduardo F r e i Montalva valit^
t i i n perjantaina C h i l e n presiden­t
i k s i selvällä erolla. pahimpaan
k i l p a i l i j a a n s a , vasemmistolaisten
ehdokkaaseen Salvador Allende
Cossensiin.
Teidän ja meidän
l(otiveräjaltä «
P O H J O L A S S A V I E R A I L I J O I TA
T i m m i n s . — Syksy on alkanut,
mutta täällä Timminsissä on k u in
kesällä. Nyt on n i i n lämmintä ja
•kaunista, että ei ollut koko elo­kuun
aikana. Lomalaiset pulailevat
työpaikoilleen ja täälläkin on käy­nyt
entisiä tämän perukan asuk­k
a i t a J a kasvatteja tuttaviaan ja
s u k u l a i s i a a n tapaamassa.
S y l v i a E r i c k s o n o l i lomailemassa
kotonaan. Hän toimii opettajana
Sault Ste. Mariessa.
Susan j a N o r m a n V i i r r e sekä hei­dän
kaksi pientä lastaan olivat käy­neet
katsomassa Normannin äitiä,
veljeä ja m u i t a . s u k u l a i s i a . Nor­m
a n , työskentelee korkeakoulun
opettajana Torontossa.
K a i j a j a ' V i n c e V e r n e l l i sekä hei­dän
pikku tyttönsä Tracey- Beth,
Sault Ste. M a r i e s t a olivat v i e r a i l u l ­l
a Kaijan vanhempien Jenny ja
Eero K a l l i o n luona. Eero o n ollut
sairaana koko kesän ja on edelleen­k
i n hyvin huonossa voinnissa. Kai-^
j a toimii korkeakoulun opettajana
Soossa. ,
Myra j a A l l a n Korkola sekä hei­dän
p i k k u tyttönsä L o r i Beth olivat
myö.skin v i e r a i l u l l a Timminsissä
.'Mlynin kotona. A l l a n on korkeakou­l
u n opettajana Marathonissa.
Toivomme teille k a i k i l l e hyvää
onnea teidän vastuunalaisissa teh­tävissänne.
Oli v a r m a a n k i n suuri
i l o vanhemmille tavata .lapsensa ja
heidä.n p e r h e e n s ä . J . K.
perusteellisen pohdinnan alair
suuteen. ' :
Tietoa pääministeri Hrush­tshovin
vierailusta onkin terr
vehditty laajoissa piireissä
kautta maailman suurena po­liittisena
tapahtumana. Toisaal­ta
on tietenkin ennenaikaista
k a n n u n valantaa pohdiskella
y k s i tyiskohtaisemmin siitä,
mistä kaikista kysymyksistä'
Länsi-Saksassa silloin ehkä
keskustellaan.
On myös näkynyt pessimis­tisiä
arveluja, joiden mukaan
ei tästä vierailusta ole odotet­taviinsa
j u u r i muuta kuin ehkä
kaupankäynnin lisääntymistä
näiden maiden välillä. Toisaal­ta
on ennusteltu, että. Yhdys­valtain
epävakaan poliittisen
tilanteen johdosta voi Neuvo.s-loliitto
haluta parempia y h ­teyksiä
Länsi-Euroopan maihin
Huomaamatta ei liioin oio
jäänyt se tosiasia, että Länsi-
Saksa on viimeaikoina hitaasti,
muita jatkuvasti parantanut
suhteitaan sosialistisiin maihin,
varsinkin taloudellisella alalla.
Selvää myös on, että Länsi-
Saksassa on piirejä jotka oival-tavatv
että Bonnin ehdottomas­ti
kielteinen suhde Saksan De­mokraattiseen
Tasavaltaan oi
voi johtaa muuhun kuin poliit­tiseen
umpikujaan — ellei se
ole jo siihen johtanut. Jokin
muutos tulee siis tarpeelliseksi
nimenomaan Länsi-Saksan kan­nalta
katsoen.
Missä määrin nykyinen l i i t ­tokansleri
Erhard todella etsii
ulospääsytietä, ehkä jonkinlai.s-ta
keskitietä, ja missä määrin
hänelle on siihen mahdolli­suuksia,
se on tietenkin asia
erikseen. Lähitulevien kuukau­sien
'/'aikana saadaan epäile­mättä
merkkejä siitä, mihin
suuntaan tuleva kehitys kulkee
K u n äänistä u l i l a s k e t tu kaksi
kolmannesta, ilmoitti (iossens
luopuvansa k i l p a i l u s t a j a hänen
kannattajansa piliväl tappiota
" m u r s k a a v a n a ja odottauialtonia-n
a " .
R a d i k a a l i s e l l a puolueella oli
myös oma ehdokkaansa J u l i o I)u-r
a n , multa häntä ei missään vai­heessa
pidetty vakavana k i l p a i l i ­j
a n a kahdelle muulle.
K u n 2,108,442 ääntä o l i l a s k e t tu
o l i tilanne uutistoimisto Reuterin
epävirallisten tietojen mukaan:
F r e i — LIS.^.TO:*
A l l e n d e — 8^7,:!24
D u r a n — 95,:{25
53-vuotias Frei lupasi vaalitais­t
e l u n aikana panna toimeen laa­j
o j a u u d i s t u k s i a . V a l t i o n o l i s i saa­tava
suurempi osuus etupäässä
a m e r i k k a l a i s t e n omistamien ku­p
a r i k a i v o s t e n luotosta, työttö­myyttä
olisi torjuttava, lukutai­dottomuutta,
kiiyhyytlä ja r i k k a i ­den
suhteettoman suurta vaikutus­valtaa
maan asioihin vähennetti*-
•vä.- • . ,
C h i l e n uusi p r c s i d c n U i r);{-vuolia.s
asianajaja Eduardo Frei .Montalva
edustaa tyy|>iMisc-sti maan suurta
k e s k i l u o k k a a . ' ',
F r e i polveutuu isänsä puolelta
sveitsiläisistä s i i r t o l ; i i s i s t a . Suoritet­tuaan
lakiinii-sUitkiMtoiisa vuonna
193:^ K r e i s l i i tuli imoif*.'» konserva­t
i i v i e n : p u h c e i i j o l i t a j a . .Xuori-l kon­s
e r v a t i i v i t eroMv;it i)i;'rii tiiman Jäl­keen
C h i l e n k()iisorv;iliivis('Sta puo­lueesta
ja perustivat oiiKiM kansal­l
i s e n falan^insa. J o n k a ciisiinmäi-seksi
puheenjolilaj;iksr tuli Frei.
Myöhemmin falanjii l i i t t y i .so.siaalis-k
r i s t i l l i s e e n |)uolueeseen ja nuiodo.s-l
i yhdessä sen kanssa tiykyiseii kris-t
i l l i s d e m o k r a a t t i s o i r i)uolueen.
F r e i oli en.simniäiscrn kerran mu­kana
haliidiksr.-ssa v. I<(44--I!H(j
t o i m i e n y l e i s t e n töiden ministerillä.
Pääministerillä oli tällöin Juan A n ­tonio
Rios:
Vuonna 194() F r e i v a l i t t i i n Clii-
Ien s(!naatliMi ja samoin vuonna
10.57. Vuonna lii.")» hän o l i |)resi-d
e n t l i e h d o k k a a n a ja sai kolmannek­si
eniten ääniä eroavan piesidentin
Jor;»e A l e s s a i u i r i n ja nykyis(!n vas-tustajan.
sa vasemmistolaisen Salva­dor
A l l e n d e n jälkeen.
Freitä tukiivat k r i s t i l l i s d i t n u i k r a a -
tit konservatiivit ja li])or:ialit;
den pahin a a l l o k l c o o l i tosin tyyn­tynyt,
mutta asenne Neuvostoliit­toon
o l i yhä avoimen v i h a m i e l i ­nen,
vasemmistoa vainottiin ja
sen l a i l l i n e n t o i m i n t a o l i k i e l l e t ­t
y . E i s i i s ihme, että suomalainen
valtalehdistö suhtautui Saksan
hyökkäykseen P u o l a a n k o v i n " a s i - ;
a l l l s e s t i " , e i k » mikään l e h t i — e i
edes Suomen' Sosialidemokraatti
— selvästi leimannut Saksaa
hyökkääjän poltinmerkillä. H i t l e r -
Saksan tuomitseva asenne on
omaksuttu vasta myöhemmin^ t o i - '
sen maailmansodan päätyttyä, k u n
l i i t t o t u t u n e e t o l i v a t voittaneet ja
Saksa kärsinyt p e r u s t e e l l i s e n tap­p
i o n . Se on jälkiviisautta. '
K u n Saksa elokuun viimeisenä
päivänä esitti P u o l a l l e ns. D a n z i g in
käytävää koskevan uhkavaatimuk­sen,
jonka hylkääminen Puolan ta­holta
aiheutti välittömästi Saksan
hyökkäyksen, näki UUSI SUOMI
pääkirjoitukse.ssaan 1. 9. vielä " t o i ­von
kipinän" j a a r v i o i uhkavaati-i
i i u s l a mm. s e u r a a v a s t i : r
" K a i k e n sen jälkeen, mitä Sak­san
vaatimuksista un k e r r o t t u ja
e r i t a h o i l l a a r v a i l t u , nyt j u l k a i s t u
ehdotus tuntuu odoteltua lieveni-mältä.
Ehdotuksessa esitetyt alue­vaatimukset
rajoittuvat Danzigiin
j a käytävään j a v a in i ) a n z i g i n luo­vuttaminen
esitetään ehdottoma­na
vaatimuksena."
Sodan .sytyttyä samana päivänä
j o l l o i n UUSI SUOMI punnitsi H i t ­l
e r i n vaatimukset " l i e v i k s i " , lehti
2: 0. k i r j o i t t i j)ääkiijoitukse.ssaan
mm. näin:
"Itse asiassa on kysymyksessä
(ensimmäisen) maailmansodan
j a t k u m i n e n ja 20-vuotisen asele­von
päättyminen ja tämän ajan
kokemus todistaa, ettei rauhan
asiaa palvella ainakaan leimaa­m
a l l a j o k i n kansakunta syyllisek­si
j a k o h t e l e m a l l a sitä v i h o l l i s e n a.
Tämän sodan s y t t y i n i n e n voidaan
osaltaan merkitä j u u r i tuon me-toodin
t i l i i n . Vähän on k u i t e n k in
t o i v e i t a siitä, että i h m i s k u n t a täs­täkään
kokemuksesta olisi paljon
oppinut. — — - — Nyt alkaneen
.sodan syyllisyysky.symyksen käsit­tely
kuuluu toistaiseksi vain tais­t
e l e v i en puolien sotapropagan­d
a a n . "
Samana F)äivänä (2. 9.) I I E L S I N -
( M N S A N O M A T k i r j o i t t i Sak.san
hyökkäyksestä Puolaan mm. näin;
" K u i n yäistämättömään kohta­loon
ön Euroopassa ajauduttu k a ­t
a s t r o f i i n , jota sota aina merkit­see,
missä merkeissä sitä puolin
j a toisin käydäänkin. On selvää,
että tällainen onnettomuus e: |
koske ainoastaan niitä v a l t o j a , . j o t - '
ka s i i h e n a l u n p e r i n joutuvat mu­kaan,
vaan ulottuvat sen v a i k u ­tukset
välillisesti m u i h i n k i n mai­h
i n , puhumattakaan siitän että e u ­r
o o p p a l a i s e l l a suurvaltasodalla on
taipumus pitkittyessään vetää
mukaan yhä useampia valtoja.
Puolueettomat maat ovat myös
t i e t o i s i a siitä, että n i i d e n asenne
tulee monessa suhteessa olemaan
a r k a l u o n t o i n e n ja että ankaran
tasapuolisen puolueettomuuden
noudattaminen on välttämätöntä,
jos toivotaan voitavan vähentää
edessä olevia vaikeuksia. Pohjois­maat
ovat päättäneet tukea toi­siaan
puolueettomuuden ylläpitä­misessä
j a n i i d e n välille on myös
järjestetty yhteistoimintaa, joka
t a r k o i t t a a niiden toimeentulon
helpottamista poikkeuksellisissa
t i l a n t e i s s a . Tämä solidaarisuus
P o h j o l a n v a l t i o i d e n välillä o n k in
näkökohta^ joka rohkaisee niitä
kohtaamaan sitä, mikä saattaa o l ­l
a edessä."
S U O M E N S O S I A L I D E M O K R A A T ­TI
k i r j o i t t i 2. 9. 1939 m m . seuraa
vaa: •
"Jää myöhempien aikojen teh­täväksi
selvittää sodan s y y l l i s y y s ­kysymys
(sic!) tässä viimeisessä
vaiheessa, mikäli s i l l a s i l l o i n jo­t
a k i n käytänniillistä merkitystä
on. Nyt on v a i n todettavissa, että
P u o l a n j a Saksan käsityskantojen
ero o l i n i i n suuri j a k u u k a u s ia
kestänyt hermosota saanut mielet
s e l l a i s e en vireeseen, että rauhal­l
i s i l l e n e u v o t t e l u i l l e ei m a h d o l l i ­s
u u k s i a i l m e i s e s t i enää o l l u t ^ ^ - -
Saksan diktaattori on puoles­taan
ilmoittanut pukeutuneensa
kenttäunivormuun j a esiintyvänsä
siinä s i k s i , kunnes hän on joko
voittanut tai menettänyt henken­sä.
Neljännesvuosisata sitten kei­s
a r i W i l h e l m lupasi myös o l l a pis­tämättä
miekkaansa tuppeen en­nen
kuin k a i k k i viholliset ovat
voitetut ja kehotti armeijoitaan
viemään H o h e n z o l l e r n i c n kotkan
kauas v i e r a i s i i n m a i h i n . . . S i l ­l
o i n seurasi neljä pitkää vuotta
kestänyt raskaita kärsimyksiä ja
m i l j o o n i e n ihmishenkien mene­tyksiä
aiheuttanut a i k a k a u s i . Jäl­leen
Eurooppa kulkee kaikesta
kansojen rauhantahdosta huoli­matta
synkkiä aikoja kohden.
Vanha maanosamme on uudes­taan
hävittävien voimien temmel­lyskenttänä."
Tässä vaihee.ssa U U S I SUOMI a n ­toi
k u i t e n k i n näytteen natsistisista
sympatioistaan ja s i i h e n liittyvästä
.sokeasta u l k o p o l i i t t i s e s t a hölmöläi-
.syydestä. 3. 9. lehti j u l k a i s i k o u l u ­neuvos
(?) Jaakko Forsmanin laa­j
a n alakerran, jo.ssa s e l i t e t t i i n , että
t u o l l o i n maailma.ssa oli neljä " r i ­kasta
j a kylläistä" j a k o l m e (Saksa,
I t a l i a ja Japani) 'köyhää ja näl­käistä"
suurvaltaa, jota paitsi:
" O n p a olemassa sellainenkin
epäsuhde, että kun S a k s a l l a ei
ole siirtomaita, niitä on eräillä
pienillä Euroopan mailla oikein
Porvoon m i t a l l a ."
K i r j o i t t a j a puolusti sitten hyök­käystä
yleensä, selitti p o l i t i i k k aa
f y s i i k a n l a i l l a , että "jos massa pu­ristetaan
luonnottoman pieneen t i ­laan,
n i i n seuraa räjähdys" j a kään­si
kärjen länteen tähdentämällä, et­tä
myös U S A , Hanska ja E n g l a n ti
ovat aikanaan hyökänneet. Edel­l
e e n : , .
" O n h a n tässä rintamassa (ns.
' r a u h a n r i n t a m a ' e l i U S A , E n g l a n ­t
i j a R a n s k a — K U ) vieläkin l i i t ­t
o l a i s i a , jotka haluavat laajentaa
aluettaan, vieläpä j u u r i nälkäis­ten
suurvaltojen kustannuksella,
j a joiden hyökkäys- j a anastus-h
a l u ilmeisesti voimistuu n i i d en
j o u d u t t u a mukaan rauhanrinta­maan.
T a r k o i t a n e s i m e r k i k s i Puo­laa
j a T u r k k i a , j o i s t a edellinen
h a l u a i s i valloittaa (sic!) ei aino-a.
staan Danzigia, vaan koko Itä-
P r e u s s i n , vieläpä ehkä ulottaa
läntisen rajansa O d e r i i n a s t i ."
E n g l a n n i n ja Ranskan j u l i s t e t t ua
sodan Saksalle UUSI SUOMI kir­j
o i t t i kannanottoa karttavan yhteen^
vedon, ja s a m o i n teki S U O M E N SO­S
I A L I D E M O K R A A T T I jolla vielä­kään
ei ollut mitään painavaa sa­nottavana.
H E L S I N G I N S A N O M AT
puolestaan arvioi tässä vaihee.ssa (4.
loinojDUiniiiiii
Mitä muut sanovat
Illlllllilliilll llllllllillllillllllllllllllllllllillllllilllllllllllllllllllllllllllllipif^lK^
K I I N A L A I S T E N K A N T A T O R J U T T A VA
Suomen Sosialidemokraatti k i r j o i t t a a K i i n a n ' " k o m m u n i s t i s e n puo­l
u e e n kielteisestä j a loukkaavasta vastauksesta N K P n kutsuun osallistifä
Moskovassa kokoontuvan, kansainvälistä neuvotfcplukokousta valmistele­van
komitean työhön. SS toteaa e r i m i e l i s y y k s i e n "kpmmunistisessa maä.i|r
manliikkeessä koskevan asioita, j o i d e n suhteen "minkään kansakunnan
j a kenenkään ihmisen kannalta ei o l e yhdentekevää, miten n i i h i n .^ah­taudutaan".
L e h t i j a t k a a : r
" S e n jälkeen, k u n k i i n a l a i n e n kanta elintärkeässä sodan j a rauhan
asiassa o l i muodostunut kaavaoppiseksi ja v i e r a a k s i kansainvälisen'elä­män
t o d e l l i s u u d e l l e , .se täytyi k a i k i n v o i m i n torjua. E i o l e epäilystäkään,
etteikö rauhanomaisen yhdessäolon, e h k a n s a k u n t i e n keskinäisen kans­sakäymisen
l i n j a i l m a n vihaa j a väkivaltaa ole ainoa oikea j a y l e i s en
edun mukainen. Mikään d i y d i n a s e i d e n maailmassa ole yhtä tärkeää,kuin
sodan estäminen j a rauhan^ vahvistaminen, kansainvälisen jännityksen
lieventäminen yleisen j a täydellisen aseistariisuni^an kautta samoin k u in
k a i k i n toisin käytettävissä o l e v i n ^ p o l i i U i s i n k e i n o i n . O n s en v u o k s i a n ­nettava
Tfltirta arvoa s i l l e j o h d o n m u k a i s u u d e l l e j ^ määrätietoisuudelle,
.lolla tätä l i n j a a on vahvistettu. Olemme rauhanomaisen rinnakkaiselon
k a n n a l l a . "
Kuvassa vasemmalta: Rouva Savisaari, Jussi, Leena,
pastori. Eino Savisaari j a Jaakko.; •.
Ruot.sin Amerikan Linjan Kungsholm-laivalla saapui
äskettäin New Y o r k i i n ylläkuvattu opettajaperhe, j o ­ka
tuli Philadelphiaan vuoden opiskelumatkalle L u -
-terilaisen Maailmanliiton apurahalla. Pastori Savi­saari
toimii Suomessa kuurojen pappina j a hänen
rouvansa kuurojen opettajana. Suomessa lasketaan
olevan noin 4,.500 kuuroa? .z^-
Kiinalaisten politiikka
muistuttaa Goldwaterista
Moskova. — Y h d y s v a l t a i n kom­m
u n i s t i p u o l u e tekee k a i k e n voita­vansa
estääkseen republikaanien
ehdokasta Barry G o l d u a t e r i a pää­semästä
v o i t o l l e marraskuun pre­sidentinvaaleissa,
sanoi puolueen
puheenjohtaja, rouva Elisabeth
G u r l c y Flynn Pravdassa viikko
s i t t en t i i s t a i n a j u l k a i s t u s s a k i r j o i'
tuksessaan.
Puolueensa pciustamisen 4.vvuo-tispäivän
joiulosta laatimassaan k i r :
j o i t u k s e s s a rouva Klyyn totesi K i i ­nan
j o h t a j i e n maailmanrauhaa vaa-raniavan,
edesvastuuttoman politii-
9.) tilannetta mm. seuraavasti:
" K u n ottaa huomioon, m i l l a i ­nen
t i l a n n e on j o pitkät ajat v a l ­l
i n n u t n i i d e n valtojen välillä, jot­ka
nyt o v a t m u o d o l l i s e s t i k i n joh­taneet
sotaan, on s o t a t i l an totea­minen
v a i n loogisten johtopäätös­ten
tekemistä v a l l i t s e v i s t a olosuh­teista.
E i o l e t a r v i n n u t ylittää mi^
tään jyrkkää kynnystä rauhan ja
sodan välillä. Sotatilaan s i i r t y m i ­nen
on lisäksi tapahtunut vanhoja
;sivistynoitä' perintätapoja nou­dattaen
ilman samanaikaisia t a i
cdelläkäypiä v i h o l l i s u u k s i a . K a i k ­k
i tämä on omiaan a i n a k i n jossa­k
i n määrin lieventämään (sic!)
sen tosiasian järkyttävää vaka­vuutta,
että Euroopan mantereen
suurimmat ja mahtavimmat val­lat
ovat sodassa toisiaan vastas­s
a . "
kan muistuttavan Goldvvaterin nä­kemyksiä.
Hän sanoi Y h d y s v a l t a i n puolueen'
tukevan Neuvostoliiton puolueen-rauhanomaista
u l k o p o l i t i i k k a a , j o n - -
ka tavoitteina ovat a s e i d e n r i i s u n t a ,,
rauhanomainen rinnakkaiselo . j a -
s i i r t o m a a v a l l a n poistaminen. '
K a i k k i epäilykset Yhdysvaltain;_^
vasemmistolaisissa j a vapaamielisis-^
sä piireissä siitä, kummalle antaa'
tukensa Neuvostoliiton ja K i i n an
puolueiden välisessä kiistassa, häl-:,
venivät K i i n a n j o h t a j i e n ilmoitettua
hyväksyvänsä Goldvvaterin nimitykr
.sen, hän k i r j o i t t i .
Sitä ja tätä
K A K S I P I T I O L L A
N u o r i nainen joutui lähtemään
tärkeille kutsuille pahoin vilustu­neena.
Niistettyään ensimmäisen
nenäliinansa kosteaksi hän r y h t y i et­simään
toista, j o n k a hän o l i kätke­nyt
poveensa r i n t a l i i v i e n a l l e . K u i ­vaa
nenäliinaa ei k u i t e n k a a n tunnu
löytyvän j a pöytänaapurit ryhtyivät
ihmeissään seuraamaan yhä syvem­mälle
ulottuvia tutkimuksia. Tä­män
huomattuaan neitonen punas­tui
j a lausui selittävästi:
— Olen aivan varma, että lähties­sä
m i n u l l a o l i niitä kaksi kappaletr ^
ta. ,
PÄIVÄN PAKINA
SUOMEN SODAN 20-VUOTISPÄIVÄNÄ
Syyskuun 4. päivällä 1944 aseet
vaikenivat Suomen ja Neuvostolii­ton
välisillä r i n t a m i l l a . P i a n sen
jälkeen l e h t i i n välirauha, ja pitkä
sola loppui. Se piiättyi hiiviiiöii ja
jätti jälkeensä raskaan perinnön.
P a a s i k i v i vertasi Suomen kansan
asemaa .syvään rotkoon, josta oli
yritettävä nousta vuorelle. Noufui
ei ollut m a l i d o l l i s l a ilman ei-äiden
. a r v o j e n uudelleen . a r v i o i m i s t a ja
e n n a k k o l u u l o j e n voittamista. '|'är^
keintä o l i muutta sulilautumi.sum-me
iiaapiiriina.-iliaiiinie Neiivo.sto:
l i i t t o o n . Entisen v i l l a n , epäluulon
ja epäluottamuksen sijaan oli y r i - :
tettävä rakentaa kansojemme vä­l
i l l e iuoltamukseii ,hyvän laluloii
j a ystävyyden i l m a p i i r i.
Näin s e l i t i i viime i i e i j a n t a i i ia
Ilelsingi.ssä tämän merkkipäivän
merkitystä Maalaisliiton iniliceii-j
o h t a j a , kansaiiedii.staja Johannes
V i r o l a i n e n ja hiin totesi: '''{'iinäiiii
.saamme o l l a tyytyväisiä j a i l o i s i a -
siitä, että Suomen ja Neuvostolii­ton
kansojen väliset suhteet ovat
kehittyneet suotuisasti. Kaii.ssa-käymiseminekaikilhi
elämän a l u i l ­l
a on j a t k u v a s t i v i l k a s t u i u i l . Puo­l
i n j a t o i s in tunnemme nyt parem­m
i n naapureitten oloja j a y l i l f i s -
työ on antanut llyviä t u l o k s i a mo-l
e m i n i l l e osapuolille . ,
A i v a n kaikki siiomalaiselcivät
tietenkään ole tyytyväisiä nykyi­s
i i n o l o s u h t e i s i i n , t i e l s i n g i n Sano­mat
antoi tästä t y y p i l l i s e n esimer­k
i n pääartikkelissaan "aselevon
muistosta", jossa vatkataan van­haa
valhetta, ettei Suomen " e r i l -
l i s s o d a l l a " o l l u t muka mitään y h ­teyttä
natsi-Sak.san kan.ssa. Rau­hanteosta
katkeroituneena Hesa
s i s u t l e l i vieläkin:
"Kaksikymmentä^ vuotta sitten
väliiauhjm.sopimuksen ankarat
ehdot järkyttivät jokaista suoma­laista.
Sitä on turha, kieltää, eikä
hävinneen asia olekaan j u h l i a so­lunut
myös henkistä vapautumis­ta
sanoisin mielelläni, että k a n -
s a l a i s m e n t a l i l e e t t i on d e m o k i a t i -
.soitunul . sanoi k i r j a i l i j a Väi­nö
L i n n a.
Helsingissä ilmestyvä Päivän
Sanomat k i r j o i t t i:
'Tärkeintä .sodan jälkeisten
vuosien kehitykses.sä o n kiuten-
- k i n määiätietoineij„.j)yrkimys uu-"
s i en asenteiden omaksumiseen,
k a t k e r i e n .sotavuosien jättärnien
haavojen arpeuttaminen j a ennen
muuta perustan laskeminen Suo-pimusta,
joka s i l l e o l i p a k o t e t t u . " -^men j a Neuvostoliiton lauhan-
_ Mutta vastuuntuntoiset suoma­laiset
yleensä, kuten esimerkiksi
k i i j a i l i j a Väinö Linna, ovat sitä
miellä, että välirauhasta alkoi u u ­s
i , ' myönteinen" jakso Suomen
kovaa kokeneen kan.san historias­sa.
' O n päivänselvästi nähtävissä,
että sotaa seurannut aika on mer­k
i n n y t suurta muutosta Suomen
kansan elämä.ssä. Omasta puole.s-l
a n i näen tämän muutoksen j a ke­h
i t y k s e n pääasia.ssa myönteisenä.
V i i t a a n vain .sellaisiin .seikkoihin
k u i n teollistuminen ja sen muka­naan
luoma elintason nousu, josta
myös alemmat kansanluokat ovat
a i n a k i n jonkin verran päässeet
o s a l l i s i k s i . Elän^ä ja elämän olo­suhteet
ovat k a i k i n puolin h e l p o t -,
tuneel . . ; Hinnan tämän aineel­linen
k e h i t y k s e n kanssa on tapah-omaisen
r i n n a k k a i n o l o n j a naapu-riyslävyyden
p o l i t i i k a l l e . . ."
Hämeen Yhteistyö k i r j o i t t i:
" S u o m i ei .suinkaan i r r o i t t a u t u -
nut .sodasta s i l l o i s i e n p o l i i t t i s t en
johlajien.sa kaukonäköisyyden a n ­siosta.
Päinvastoin maan korkein
j o h t o p i t k i t t i sotaa niin kauan
k u i n .se s u i n k i a o l i mahdollista.
Vasta pakon edessä .se t a i p u i rau­haan
. . . M u t t a k u n r a u h a o l i v i h ­d
o i n palannut, mikään ei myös­kään
voinut enää estää kansan to­d
e l l i s e n mielipiteen purkaulumi.s-ta
esiin. Valtiolli.se.ssa j a p o l i i t t i ­sessa
elämä.ssä alkoivat puhalta:i
uudet tuulet. V a i l l a kaikkia de­m
o k r a a t t i s i a oikeuksia ollut va­semmistolainen
työväenliike astui
j u l k i s e e n elämään, vieläpä j o i i l a -
vaksi voimaksi taistelemaan uu­den
suuntauksen puolesta . . ."
Kirjoiltae.ssaan "aseiden vaike­nemisesta
itärajallamme" Helsin­gissä
ilmestyvä Suomen laajim­min
leviävä lyöväenlehti, S K D L :n
äänenkannattaja Kan.san Uutiset
totesi tästä merkkipäivästä:
" K a n s a l l e m m e suuria kärsimyk­siä
aiheuttaneeseen sotaan johta­nut
vihan j a epäluottamuksen po­l
i t i i k k a o l i päättynyt täydelliseen
tappioon. T a r v i t t i i n muutosta, u u ­d
e l l e e n arvioimista, vanhojen en­n
a k k o l u u l o j e n hylkäämistä. Epäi­lijöistä
ei o l l u t puutetta, vastusta­j
i a o l i riittävästi, muuta uusi po­l
i i t t i n e n ajattelu ja a.sennoilumi-nen
valtasi sitkeästi alaa.. Tänään
rauhan ja ystävyyden p o l i t i i k k a -
saa kansamme valtaenemmistön
kannatuksen . . ."
S K D L : n eduskuntaryhmän pu­heenjohtaja;
kansanedustaja H e i l ­tä
K u u s i n e n sanoi:
' 2 0 vuotta sitten tapahtunut
käänne o l i sikäli h i s t o r i a l l i n e n , et­tä
viha ja pelko lähintä naapu­riamme
kohtaan kääntyi vähitel­len
luotlamuk.seksi ja ystävyydek­s
i . Se ei v o i n u t , tapahtua yhtäk-^
kiä . . . :
" T ä n i i päivänä voimme kuiten­k
i n todeta, että 20-vuolislaival o n .
vienyt eteenpäin. O l e m m e selvin­neet
.sodan aiheuttamista vauriois­ta
odottamattoman hyvin. Epäili­jät
j a vastustajat on saateltu hä­peään.
Tämän päivän nuoriso tus­k
i n aavistaa, mitä l i i l o u d e l l i s i a ja
p o l i i t t i s i ; i vaikeuksia edeltäneellä
ikäpolvella on o l l u t . Ilahduttavaa
s i l t i on, että nuoret pyrkivät y m ­märtämään
entisyyden ongelmia
j a ratkovat omiaan ennakkoluulot­tomasti.
He hengittävät 20-vuoti­sen
rauhan j a vapaamman maail­man
i l m a a ."
V i i t a t e n Suomen n y k y p o l i t i i k an
kansainväliseen merkitykseen Paa-sikivi^
Seuran . varapuheenjohtaja,
professoi-i Jan-Magnus Jansson sa-
• n o i : ;•.
' K o k o kehityksen takana on
k u i t e n k i n ollut ulkopoliittisen
suuntauksemme jatkuva vahvistu­minen.
Aluksi oli Suomen ja
N e u v o s t o l i i t o n välinen rauhan­omainen
r i n n a k k a i s e l o m e l k e i n a i ­n
u t l a a t u i n e n ilmiö maailmassa.
Sodanjälkeinen ulkopoliittinen
l i n j a m m e kehittyi i l m a n vieraita
esikuvia' Suomen omien ponnistus­ten
j a N e u v o s t o l i i t o n m e i l l e osoit­taman
suopean suhtautumisen a n ­siosta
ajalla, j o l l o i n 'kylmä sota'
r i e h u i muualla maailmassa. Tä­nään,
kaksikymmentä vuotta myö­hemmin
u l k o p o l i i t t i n e n .suuntauk-
.semme ymmärretään paremmin
myös m u u a l l a j a .se sopeutuu hy­v
i n kehitykseen, jonka kuluessa
yhä useammat maat ovat tunnus­tautuneet
puolueettomaan ulkopo­l
i t i i k k a a n . . ."
P r o f e s s o r i Jan-Magnus Jansson
o l i s i voinut huolettomasti lisätä,
että Suonjen kokemukset rauhal­l
i s e s t a r i n n a k k a i s e l o s t a sopivat,hy­väksi
e s i m e r k i k s i monelle muulle
p i k k u - j a keskikokoLselle maalle,
Canada mukaanluettuna.
~ Känsäkoura.