Vapaus, July 17, 1951

              (UBEBTY):—-Independent Labor
OrgMn of Finnish Canädians. E5>
tohUstaed Nov. 6, 1917. Authorized
as Mcond class mail by the Post
QfUce Department, Ottava. Pub-
Uslied tfarice : «eddy: Tnesdays,
nmradays and-6aturdays by Vapaus
Pnblisliing Company Ltd;, at 100-102
Ebn S t Vf., Budbuxy, Ont^ Cäoada.
Telephones: Business Office 4-4264.
Editorial Office 4-^4265. Manager
E : Suksi. EdltorW. Eklund. Mailing
address Box 69. Sudbory. Ontario.
Advertlsing rates upon application.
Tränsiatlon free of charge.
TILAU6HINNAT:
Canadassa: l vk. 7J00 6 kk; 3.75
• 3 kk::'2Je
Yhdyavanolssä: 1 vk. 8J00 6 kk; 4J0
Suomessa: 1 vk. 8Ä> 6, kk. 4.75
Korean sota piVim lajp^^^
Kun Korean ja JiiUolaistensotapäällikköje^^^
i i ^ ihmiskunnan katscfet
kääntyivät Kaesongiin. Ja J o s jotkut .sotapolitiikot luulevat, että
' ihmisktirita ei se'uraa näitä neuvotteluja 'Ja sitä mitä sieirä; todellisuu-
; hiin he oyät perusteellisesti
: laihkaan siitä mitä he Korean sodan: alkamisesta tai seii syistä ajat-
^ itteyaty hai
yhdysvaltaiaiiset sotapolitiikot, ken-ja
kumppanit, ovat huolissaan ja pelkäävät Korean
sodan, lopettamista. Heidän ammattinsa• on sota.' •Heidän rikkaii-
^ Sota! Siksihe eivät pelkää
initään muuta niin paljoa kuin rauhaa,
V yksipuolista olettaa, että yhdysval-.
talaiset yleensä (tai cänädalaiset) haluavat Korean s<)dan jatkumista.
vT^ nimittäin bn, että maailman yleisen mielipiteen painostus
' j a tähän sisäU^^^^ Canadan kansanjoukkojen
ytelien iriielipite^ siinä, että
Y i i d y s v a l t a i n hallitus suostui aluksikaan välirauhaehdoista neuvotte­lemaan.
On turhaa väitellä tässä va'heessa siitä, kumpi sotiva puoli
cm voittanut t^^^ hävinnyt mut ta. kukaan ei voi kieltää sitä. etteivät-
V k & j i ) M i l m a n rauhanvoimat ole juuri nyt voittamaisillaan historian
' selkkauksesta, mikä uhkasi kehittyä maailmanlaajuiseksi paloksi,
t Viikon k)pulla nähtiin kuitenkin, tttä sodan jatkamista jälaajenr»
JatBifsta vaativat vofmat eivät luf/vu niinkään helpolla otteestaan.
;:V^ mielipide pakoitti viikko' sitten Yhdysval­t
a in hanituks^^^^
p u l l a saatiin selviä esiinerkkeja siitä, että kenraali :Ridgwayk|n on
valmis vetämään kaikenlaisia esteitä välirauhaneuvottelujen tielle.
Meille on sanottu, että välirauhaneuvotteiujen keskeytymisen syynä
oli se k u i i korealaiset eivät päästäneet liiitolaisten sanomalehtimiehiä
r K a e s o h g i i r i , missä neuvottelu ja^^^ k Mutta nämä ''sariömalehti-vapaudenMnkaritvV
joiden hällitu^,^^s sanoen, on. sulkenut
D a i l y Workerin toimittajan "Väärien ajatusten" vuoksi.: vankilaan,
neryät edes yritäkään kieltää Kofeari Kähsantasavalian ylipäallystön
selitystä, ettei ole tehty mitään soprmusta kummankaan puolen sano-
<wn)alehtimiesten osallistumisesta näih*n neuvotteluihin. Niinpä esi-
,^,1nerkiksi Toronton Globe and M a i l lausui viime perjantaina toitnitus-Äpalstallaän,
että sanomalehtimiesten Kaesongiin "pääsyn kieltäminen
'J^Äiiiäytä riittävältä syyltä antaa välirauhaneuvottelUmahddllisuuksien
^%iennä o h i / ' Merkillepantavaa myös on, ettei Korean Kansantasa-
^;^alWn hallituksen amiraali Jöyn uit antamassa Vastauk-
-^sessa kielletä ehdottomasti länsimaiden sanomalehtimiehiitä Kaeson-ii>
giln pääsylupaa, vaan sanotaan, etteivät ne saa tulla s*hrie(parem-
^läiin kuiri kprealaise^^ ilman yhteisesti tehtyä
:3^musta.;.;:-:-:^^ :;V;;;::.:••;^:•';:'^'•V//"
M u t t a vielä
' f j a amiraalit silloin, kun he viime perjantaina yht'äkkiä havaitsivat,
: muka l u u l -
»• leet että se on ^'ei-kenenkään aluetta'' j a esittivät uuden vaati- .
^muksen, että korealaisten asevoimien täytyy poistua Kaesortgista ja
.Jättää se ei-kenenkään maaksi! Jos kenraali ;Ridgway ei tietänyt
V pari yiikkoa sitten, että Kaesong on Korean kansantasavallan ase-
'.;yölmien hallussa, niin mitä hän yleensä sitten tietää Korean sotilaalH-
;''sista olosuhteista, puhumattakaan nyt muista asioista?
' I t s e s t ä ä n selvä asia ion, että kenraali Ridgvvay esitti tämän uuden
"ehdon" siltä*yäralta, että jos Korean Kansantasavalta suöstuu^iihen,
jotta, molempien puolien sanomalehtimiehet päästettäisiin neuvottelu­paikalle,
n i i n siltä varalta on esitettävä toinenkin vchto", jonka yar-
. jossa voitaisiin yälirauhaneuvottelujen keskeytymistä pitkittää ja
: mutkistut taa. Toiselta puolen Korean Kansantasavallan •hallitus ei
/antanut tällaisenkaan verukkeen olla välirauhaneuvotteiujen tiellä,
vaan suostui riihen, etta korealaiset asevoimat jättävät Kaesongin
Ridgwayn vaatimusten mukaisesti ei-kenenkään alueeksi. Tämä sel­laisenaan
saattaa kutkuttaa supermanmentaliteettia sairastavia yhdys-vältlaisia
kenraaleja, mutta toiselta puolen koko tämä Käesong-epi-soodi
paljasti uudelleen maailmalle, kuka tCKleHa haluaa rauhaa ja
kuka haluaa pitkittää verenvuodatusta.
K a i k k i ylläolevat seikat yhdistettynä presidentti Trumanin j a tä­mänkin
maan sotapolitiikkojen lausuntoihin, että aseistumiskilpailusta
ei muka mitenkään yoida luopua, viittaavat siihen, että rauhanpuo-lustajairi
täytyy olla jatkuvasti valppaina j a työskennellä päättäväm-fliin
kuin koskaan ennen neuvotellun rauhan, aseistariisumisen ja
kansainvälisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi, miikä on perus­ehto
Canadan kansan hyvinyoinnille ja edistykselle^ . ^ .
Oikea toteanius^ mutta "lääkkeet"?
Toronton Vapaa Sana on vihdoinkin luopunut herrojen Drewn
ja Coldyvellin ''hintakontröliivaatimuksesta'' j a sanoo nyt aiyan oikein -i
toimituspalstallaan:
" K u k a a n täydessä järjessä oleva ihminen ei puolusta säännöstelyä
nykyisen hintatason pohjalla. Jos hinnat jäädytettäisiin nykyiselleen,
joutuisivat kaikki ihmiset kärsimään elinehtojensa huonontumisesta
. . Kansan elintaso jatkuvasti tulisi laskemaan. Sellaiseen ei ole
mitään järjellistä syytä Canadassa, mikä kansallisten rikkauksien
lähteiden puolesta on parennnassa asemassa kuin suurin osa maailman
maista .
.'«irl J i i u r i näin on esim. Vapaus tätä asiaa selittänyt siitä lähtien, j o l l o in
;-tätä maata ruvettiin "onnellistuttamaan"inflatoorisella hintojen:ko-
^ rpttamisella, mikä tehtiin tarkoituksellisesti ja vissin ohjelman perus-
' teellä. On ilahduttavaa nähdä, että \'apaa Sanakin näkee valon ja
sanoo, jotta " n y t ei enää riitä että hihnat-jäädytetään''.
' M u t t a Vapaan Sanan nyt esittämät '"lääkkeet" taudin parantami-
. ^ k s i ovat valitettavasti kyllä yhtä tehottomia kuin olivat sen ehkäisy-
: k e i T i o t k i n . Vapaa Sana esittää sen sinisilmäisen väitteen, että kulu-
.'tustavarain hintoja on pyrittävä palauttamaan "sellaiselle tasolle että
'^sip on sopusoinnussa ihmisten ansioitten kanssa" ja yhtenä pääkeinonä
;esitetään seuraavaa: "Canadassa tarvittaisiin kipeästi jotakin toimin­taa
mikä turvaisi laajat kuluttajapiirit. Niiden ääni olisi saatava
•kuuluville. Siinä suhteessa olisi erittäin terveellistä, jos hallitus ot-
•tiisi hintapolitiikkaansa harkitessaan huomioon kuluttajien toivomuk­set
muodostamalla vaikkapa neuvottelevan komitean, johon kutsu­iltaan
Canadan osuustoimintaliikkeen ja muiden kuluttajajärjestöjen
edustajia, etta hallitus todella voisi pysyä 'kuusalla' siitä mitä laa­joissa
piireissä ajatellaan nykyhetken vakavista pulmista."
Mitä muut ON
NYT "DEMOKBATIA" UUDESSA . ^
SEELANNISSA Hauskat tanssit Tarmölassa 21 pnä; nuorten
"Viime helmikuussa, ollessaan uu- juhlat urheilukäpaOuineen 22 päivänä
den satamatyöläisten lakon edessä. T- •
Toronto. — Torontoon kuuluu p a i - ! ttdlut oikein Suomesta asti TULrn
tyttö H Saarinen avuksi, niin jo alkaa
päätti konservatiivinen (Uuden See­l
a n n i n ) pääministeri Sidney Holland
panna voiinaan sarjan t hätätila-ase­t
u k s i a - . . Hän J u l i s t i voiinaan hätä­t
i l a n j a «en perusteella J u l i s t e t t i in s a ­tamatyöläisten
l i i t t o laittomaksi ja
sen varat takavariltoitiin. Sotaväki
määrättiin lastaamaan laivoja . V .
joissakin tapauksissa peruutettiin k o ­koontumis-;
p u h e - j a painovapaus. S a ­nomalehdet
j a radioasemat k i e l l e t t i in
haastattelemasta lakkolaisia. Muut
uniot k i e l l e t t i i n pitämästä j u l k i s i a k o ­kouksia,
joissa olisi Iceskusteltu l a k k o -
asioita tai hätätilan toimenpiteiden
johdosta. Jokaista lakkolaisten avus­t
a j a a u i i a t t i i n vankilatuomiolla . , :
Viime viikolla punaisten lakko oli
rnurskattU:" — Time, New Y o r k , h e i -
näk. 16 pnä.
KAESONGIN ASELEPONEUVOT­T
E L U T — RAUHANLIIKKEEN
SAAVUTUS
"Lähialka osoittaa, saavutetaanko
aselepo jä ' K o r e a n kysymyksen raur
hanomaitien ratkaisu. Y k s i asia on j o -
Jca tapauksessa j ö n y t sieivä. I m p e r i a ­l
i s t i t eiVät luovu sodanvalmisteluLs-täan
j a etsivät uusia teitä m a a i l m a n -
herruu-ssuunnitelmiensa toteuttami-sielle.
. Mutta toisaalta, aseleponeuvottelu­j
e n alkarninen osoittaa,mitä Icanso-j
e n rauhantäistelu voi aikaansaada.
I m p e r i a l i s t i t eivät voi isännöidä m i e -
llnmäärin vaan ovat pakotettuja ot­tamaan
huomioon kansojen rauhan­tahdon.
Se tekee entistä välttämättöf
mänHnöksi r a u h a n l i i k k e e n laajenta­misen
j a l u j i t t a m i s e n samoinkuin r a u -
hanpiiolustajien suuren kamppailun—
v i i d e n suurvallan rauhansopimusta;
v a a t i v a n allekirjbituslcamppailun —
.saattamisen voitokkaaseen päätök­seen.
- - K a n s o j e n voimakas rauhan­l
i i k e on ainoa t i e pysyvän r a u h a n saa­vuttamiseen."
--• Työkansan sanomat.
100 V m e t r i i i lähtö nuörlllenime v a l ­kenemaan
j a i n u u t e n k i n kovat l i h a k -
j o h k i n tällä kertaa;. Häitä o h vietetty
niiri i » l j o n , (Bttä y k s i vilinä , y a in käy­nyt..
Nuoret tytöt täällä Torontossa " f ?
' / • set penmiämäan. Onpa ne voimisteh-kayyät
hyvin , k a u p a k s i : miehelään.ajattaretkin olleet^liilcekaniialla. T a r -
Meidän joukkomme tytöt ovat h i i n - r n o l an k o k i l l a k i n on aikamoinen >ruQ-komltea
nä£s,:kun me n i i d e n " J c e h o n ' ' : l k a o h j e l m l ^ ^ 'ruokkimista
j a mielen oikein muokkaamme, n i i n ; varten. Onpa sitten kumma jos ei
ei parempia löj(;däv Eihän, sitä o m i - ' k a i k k i tule onnistumaan,
ansa saisi kehua, mutta en m a l t a o l l a • • •• :;•-'.,;•.:• \";''':'^v'-';: •
" l e u h k i m a t t a " . * - : VABHAISNUOBISOTYö
•yi Seuraavat tärkeinimät kuulumiset
L I I T T O J U H L A T i ovat -vaiiiaisnuörik>komitean (IcyU^
T i e t e n k i n k a i k k e i n t u r k e i n kuulu-: ( o l i / p i t kä : i i i i n l ) Ja h a i s t e n ' kerhon
minen on LiittojunlavalmLstelu. K e n t - ^ t a i i s s i t , jotilta p i d e tM
tä alkaa o l l a ibistokunndssa, vaikka 21 pnä Tarriiölassia j a v a r h a i s n u o r i -
näin sivnjliisestä on tuntunut; nU-a • i o i i sunnuntaina 22 pnä.
k u i n gen kunnostaminen olisi ollut i T a n s s i t nyt ovat i t e ^
muutamah harvan niekoilla. Kyllä-1 vätkä kaipaa enempää; seiöstamista.
hän .siellä keniäUä on miestä; vaikka j k a i k k i v a i n lyömään lapikasta n u m ­m
i l l a m i t a l l i joka .•sunnuntaina, mu:-1 meen j a : I l o i n e n nheli jtaiikaiah, Sillä-ta
minusta ori: näyttänyt ettet iyö-Ihan siltä Iliailta o h p ä ä s t y ; - ! ^ •
Port Moodissa
elokuun 12 pnä
Ankara kuivuus kiusana
Tyynenmeren ranhikblla
New Westminster. — Täällä län­nellä
o h ollut h a r v i n a i s e n , k u u m a k e ­sä.
Kasvullisuus kärsii suuresti, k u n
emme ole saaneet sadetta pitkään a i ­kaan.
Vesikin o n täällä säännöstelty
j a kasvimaita ei saa; k a s t e l l a kuin
Joka toinen- i l t a , koska vettä ei ole
riittävästi. •
K a l a s t a s a i k a on ; p a r h a i l l a a h ja
ovat kalastajat saaneet kaloja koko­l
a i l l a hyvin, f K a l o j e n hihtakin on
suhteellisen hyvä. 'Sodcey-kalasta
makseaän 25 senttiä paunalta. P a -
rikjTOmentä vuotta sitten sai koko
k a l a s t a 25 senttiä. Ovathan ne ajat
muuttuneet J a k a i k k i h i n n a t nousseet;
n i i r i ; ettei taiulo perässä ehtiä. Jos
o n viikon pois ostoksilta, niiri/jää s i l ­mät
selälleen ihmetyksestä, k u n h i h ­nat
ovat n i i n paljon nousseet,
Vii.Tieksi pidetyssä S J i n osaston
•kokouksessa Jtuuilmme tov. P . M a j a -
lahden selostuksen edustajakokouk­sesta.
; Ikävä Vain että o l i n i i n vähän
jäseniä saapuvilla kuulemassa häneri
mielenkiintoista selostustaan kokbukr
sen menosta. ;
Päätimme taas pitää p i k n i k i n eli
k a l a m o j a k k a j u h l a n Port «Moodissa
elokuun 12 pnä. Siellä taas emän­nät
keittävät sitä hyvää k a l a m o l i k -
kaa kuuluisasta. Fraser-Joen lohesta.
E i myöskään hyvää kahvtkultaa ole
unolidettu. Myöskin on; k a i k e n l a i s ia
seuräpelejä. joteri kyllä siellä aika
kuluu, Ottakaapas Vancouverin to­v
e r i t k i n tämä huomioon, samoin y m ­päristön
suomalaiset. Vaikka tieten­k
i n k a i k k i ' tulevat n i i h k u i n ennenkin
viettämään sunnuntaita luorinonhel-massa
j a t u t t a v i a a n tapaamaan.
Osastomme «kokous on joka kuu­kauden
neljäntenä sunnuntaina s a ­massa
palkassa k u i n ennenkin! H a u s ­k
a a kesää k a i k i l l e . — M , N .
vuorot ole vaihtuneet kentän kunnos­tamisessa.
M isiähän l u d ; lie johtunut,
että Jumala l o i työmuiirahaisia j a k u -
riirigasmuurahalsia aivan sitten joka
a l a l l e , -.•'; • ;>^'; ;'.^
. M u t t a jokatapauksessa kenttä tulee
k u i n tuleekin ensiluokkaLseen kun­toon.
Suuri yleisöioukko tulee k i i ­tollisuudella
palklt.<5emaan näiden
t u n n i m n t a r k k o j e n ; työmuurahaisteri
L i i t t o j u h l i e n valmLstelutyönV ;• Eikö?
Meidän huoremme; <n;at HUnriakon
Johdolla kunnostautuneet rata- ja
köhttäurheiluä varten. K u n A k e l l e on
S u n n u n t a i n ohjelmaluohnös ei ole
valmis, koska siitä tulee;"edeltäpäin
harjoittämatcn*' tilaisuus. Suhhuri-t
a i n ohjelma Järjestetään siten kuin
hauskemmaksi; katsotaan^ Siellä t u ­lee;
olemaan nuorisolle kalkentäpaisiä
k i l p a i l u j a , n i i n että.; jokaisella JOJT
mahdollisuus löytää oinari alansa Ja
k a i k i s s a k i l p a i l u i s s a a n n e t a a n p a l k i n ­not.
Lapset Ovat myöskin h a r j o i t e l ­leet
ohjelriiaa, Joten sekin puoli bn
Järjestyksessä.
M u i s t a k a a pitää riämä ; tilaisuudet
mielessänne! — M e r i T,
Ösuiisliikkem
kesäjuhla
csuusliiidleeh yuotuihen.; kesäjuhla, j o ­i
t a p i d e ^ n tänä ^^Vuonnä ;TlJundCT
. B a y n osiiusaleijerin avustamana, a l -
i a ä k l o 1 i p . I s k u n puistossa, sunhun-
. t a i n a . t k . 2 9 : - p n ä . •-•;.;;;
Hassit Jlähtevät juhlapaikalle Port
WilUa^:my^ luota k l o 1220
ipJ^sTToh A r t h u r i n myymälän luota
•i}a,l2jtö. 130 j a 2.15. Lapsille on
k y y t i maj:suton. Perillä ön k a i k e n -
laiista k i s a i l u a n i n n u o r i l l e k u i n van­h
o i l l e k i n . Pbpulä'äiisyyskilpailussa; on
k a k s i ehdokasta, h Suomalaistan e h ­dokkaana
on miss A u l i Lampainen Ja
muiden ehdokas b n miss Anne P o z i -
hun.
. J u h l a s t a saatavat tulot käytetään
lasten kesäleirin kustannusten mak-sam"
iseen. ;.. •
dlOsikötyö-
Piakkoin ilmoitetaan milloin sitä varten
tarpeeliisia lomakkeita saa postikonttoreista
; Ottawa, r— L i i t t o v a l t i o n 'hubltomi-^
nisteriö antaa pian kehoitukseri noin
400,000 canadalaiselle. rekisteröidä, i t -
serisä, jos i i e h a l u a v a t kelvoittaa i t ­sensä
.sen 40 döllariri^kuukautisenvan-huudenelä;
kkeen siaantia varten, jota
ruvetaan maksamaari k a i k i l l e 70 vub-deri
ikäisille heidän taloudelliselta
asemastaan huolimatta.
Hakemuslomaikeita on piakkbin
saatavana tätä tarkoitusta varten
maan kaikissa .postikonttoreissa. Jo­kaisen,
joTca on 70 vuotias eikä en­tuudestaan
saa vanhuudeneläkettä.bn
täytettävä tämä lomake, Jos häri h a ­luaa
saada sen uuteeri l a k i i n p e r i ^ -
tuyari : vanhuudeneläkkeen, joita r ur
vetaan maksaniaan tulevan tamniik.
1 päivästä laskien.
T i l a n n e on lyhyesti sanoen seuraa-,
vanlainen:
1. Jos te saa,tte nyt vanhuudeneläik-keen,
ei teidän tarvitse täyttää tätä
hakemuslomaketta. : Teitä koskeVat
tiedot saadaan maakuntahallituksilta
jä te rupeatte .automaattisesti saa­maan
tätä u u s i l l a perusteilla makset­tavaa
vanhuudeneläkettä tammik. 1
päivästä lähtien; ' "^;.
; •2.;Muut:70-yuotiaat —: olivatpa he
r i k k a i t a t a i köyhiä — j o t k a ovat olleet
vähintään 20 vuotta Canadassa, ovat
velyplliset täyttämään tämän loiriäk-ikeen
jos mielivät saada tämän eläk­keen.
•
3, Ministeriö, ilmoittaa lähipäivinä
sanomalehdissä, radiossa ja muilla
k e i n o i l l a milloin kysymyksesä olevjä
hakemuslomakkeita on saatavana,
; K a i k k i a a n n o i n 715,000 canadalalsta
odotetaan olevan kelvollisia näiden
eläkkeiden saantiin. Tästä määrästä
saa n o i a 315,0QÖ: jo eläkkeen entuu­destaan
voimassa olleen lainsäädän­nön
perusteella.;
. Nykyineri eläke ori enintään 40 d o l ­l
a r i a - - vaikka jotkut maakunnat
ovat maksanet hiukan enemmänkin
— j a sitä on.majjsettu 70 vuotta täyt­täneille
henkilölle, j o t k a ovat eläneet
Canadassa vähintään 20 vuotta ja
ovat todenneet olevansa eläkkeen t a r ­peessa.
L i i t t o v a l t i o n h a l l i t u s ön suo­r
i t t a n u t 75 prosenttia näistä eläkkeis­tä
jä loppu on jäänyt maakuntien
maksettavaksi.
Uudet suunnitelmat edellyttävät;
että eläkkeistä aiheutuvat kustannuk-
.set —: n o i n 350 miljoonaa dollaria
vuodessa , r - maksetaan hiistä mak­suista,
j o i t a peritään pääasiassa l i i t ­tovaltion
tuloveron maksajilta. |Io-;
iiaisen s i i h e n kykenevän s u i m n l t e l l a an
Joutuvan maksamaari näistä eläkkeis­tä,
todennäköisesti erikoisen i i i t t o v a l -
t i o n huoltoveron k a u t t a . Näitä eläk­keitä,
.koskevan lainsäädännön l a a t i ­mista
varten kokoontuu parlamentti
syysistuntokaudelle lokak. 9 pnä. S i l ­l
o i n , päätetään eläkkeitä kojäkevista
asioista yksltyiskohdittaih.
6 5 - V U O T I A A T v " ^
Äskettäin hyväksytty lainsäädäntö
edellyttää, että l i i t t o y a l t l b n Ja m a a ­kunnat
osallistuvat eläkkeiden mak­samiseen
65—69 vuoden ikäisille h i i ­den
tarpeessa oleville henkilöille ja
tarpeessa oleville sokeille henkilöille,
j o t k a ovat täyttäneet 21 vuotta. Sen
saamiseksi bn nieheteltäyä s u u n n i l ­leen
samalla, t a v a l l a k u i n ön ollut tä­hän
mennessä a s i a n l a i t a vanhuuden-eläkkeisiin
nähden.
Mikäli uusi 70-vuotiai_den eiäke-suunnitelriia
on kysymyksessä käsite­tään
täällä, että sitä hakevat myös­k
i n k a i k k i varäkkaatkiri koska he Jou­tavat
osallistumaan sen kustannusten
maksamiseen, e t ; ainoastaan' omalta
kohdaltaan vaan myöskin toisten
osaUä. .
E r i l a a t u i s i s s a huoltokodeissa oleyil-l
e on nykyään m a k s e t t u vanhuuden-eläke
joko suoraan näille varattomille
henkilöille t a i näiden laitosten joh­dolle.
Kummassakin tapauksessa on
käsitetty, että ainoastaan pieni osa
näistä eläkkeistä jää kysymyksessä
olevan henkilön itsensä käytettäväk­s
i sillä täten maksetuista eläkkeistä
on korvattu eläkkeen s a a j i e n n ^ o i t o -
maksut. Ulisi suunnitelriia edellyttää,
että tätä menetitelyä Jätketaari.
Vänhuudeneläkkeitä ei ole tähän
, H a m i l t o n . '•kutsukaa rauhan­konferenssi
ilman yiiv}^telyä", sarib-taan;
sähkötyöiäisten Westirighbusen
osaston ^ ö . 504 päätöslauselmassa. J o ­k
a lähetettiin pääministeri St., L a u ­r
e n t i l l e . Tässä osastossa on h o i n 6,000
Jäsentä.-;.;: '•
Edellämainitussa päätöslausein^iassa
vaaditaan h a l l i t u s t a tekemään kaiken
mahdolliseri; että Koreassa sataisiin
a i k a a n - välirauha, mikä olisi ensim-mäiheri
askel täydellistä r a u h a a k o h t i .
Päätöslauselma hyväksyttliri yleisessä
jäsenlstöri koikouksessa.
Päätöslauselmassa myöskiri vaadi­t
a a n h a l l i t u s t a toirtiimaari sen h y ­väksi,
että viiden suurvalla n neuvot­telut
. pysyvän rauhan takaamisesta
saataiisliri käyntiin pikaisesti. . '
MAL tarjoaa yhteistyatä m
Sen lisäksi tarjotaan yhteistyötä
iiiitiOekin uniokeskuksille
Rauhan piknikki
Hamiltonissa
elökuuii 12 pnä
H a m i l t o n , —- Toinen vuotuinen
r a u h a n p i k n i k k i , jorikä järjestää H a -
m i l t b n i h ; ; rauhanneuvosto, pidetään
u n k a r i l a i s t e n piknikkikentällä elo­k
u u n 12; pnä.
Tilaisuudessa annetaan S50.6o p a l ­k
i n t o , henkilölle . Joka ; o n kerännyt
enimmän viiden vallan räuhansopi-musvaätimuksen
tueksi. Myöskin v a ­l
i t a a n .'.rauharikuriingatar j a jaetaan
p a l k i n n o t : j u h l a l i p u i l l a onnellisille
v o i t t a j i l l e . . , •••'..;;
Berliinin; nuoriso on
rauhan kannalla
' - - - . • . • . • • . • ' ' ' "
B e r l i i n i . — Itä-Berliiriissä toimi­tetussa
nuorison äänestyksessä on
nuoriso m e l k e i n yksimielisesti asettu­nut
f a u i i a n kannalle; Noin 96 p r b -
s e n t t i a äänistä a n n e t t i i n r a u h a n vii-*
den v a l l a n sopimuksen puolesta.
Wolf - mouikaroi 58.45
Zagreb. --- C a r l Wolf, '38-vuotias
saksalainen säi täällä pidetyissä, I d l -
p a l l i i i s s a moukarituloksen 58.45. T u ­los
ori p a r h a i n tänä: vubnria. Vain
kymmenen miestä o n k o s k a a n heittä­nyt
y h 58 metrin. Moukarin m a a i l ­manennätys
ori imkärilaiseii 'Imre
N e m e t h i n nimissä tuloksella 59.88,
mennessä. maksettu mielisairaaloissa
olevia varten. Mutta uudet suunni­telmat
edsUyttävät kiiltenkln; että
heidän eläkkeensä maksetaan s a i r a a ­loille.
L i i t t o v a l t i o n h a l l i t u s osallistuu
s i t e n mielisairaalain kustannusten
suorittamiseen mikäli y l i 70-vuotlaat
ovat kysymyksessä. K u t e n tiedetään
on mielenvikaisten huollosta aiheutu-rieet
kustannukset olleet j a ovat edel­l
e e n k i n pääasiassa maakuntain k a n ­nettavana.^'..;•••
H e l s i n U ;— iyS> ^ 3 ^ ^
meenpaneva komitea on päättänyt
esittää yht4EistyötarJontoeh
den Ammattiybdlaitysten ; Maail-mahliitoile^,
"Kristillisten Ammat-tiybdistysten
Maailman . UitoUe?,
"Kansainvälisille tootantoalasihK
teeristöiUe" ja kansatovaisiin tot-
^ toibia:' kaalamattomille anunatU-
'Uitoiile. ; Ehdptoksi^sä kmötaan:
'•MÄL:n; toimeenpaneva komitea
v a l t u u t t i kokouksessaan Wienissä iftei-dät
t o i m i t t a m a a n teille seuraava,n y h ­teistyötarjouksen
tekstih. Joka o n h y ­väksytty
yksimielisesti:
Silminnähtävä tosiasia' bn, e t t ä k a -
pitäilStisten. s i i r t o - J a p u o l i s i i r t o m a l -
deri työväen e l i r i t a s o ; laskee päivästä
päivään:: työväen palkan ostovoima
laskee^ h i n n a t noiisevat j a j o a l i i n -
pitäehkiri mitättömän pieniä s o s i a l i -
vaikuutusbudjettejä supistetaan; M i l ­joonat
ihmiset ovat v a i l l a työtä j o u ­tuen
perheirieeri kärsimään huutavaa
k u r j u u t t a , nälkää j a puutetta.
M u t t a työväen elintason jatkuvasti
huonontuessa suurkapitalistieri ; v o i ­tot
kasvavat yhtämittaisesti.; H e t e - ;
hostavät työläisten r i i s t o a ; j a hyök­käävät
heidän oikeuksiaan vastaan.
Seurauksena b n l a k k o l i i k k e i d e h kasvu
ikapitalistisissa Ja siirtomaissa, mikä
b n todistuksena siltä, että työväki ei
jaksa, sietää: kauemi)aä ylivoimaisen
r a s k a i t a : e l i n e h t o j a a n . Heidän on
pakko t a i s t e l l a toimeentulonsa, leipän--
sä j a lastensa puolesta.
Työläiset tietävät, että ainoastaan
yhtenäisyyden vallitessa ja y k s i n ­omaan
sillä ehdolla he voiyat saavut­t
a a parannuksen asemaansa. Siksi
he toivovat ammattljäfjestölltään
apua Ja tukea elintärkeftten s o s l a a l l i -
teri J a taloudellisten vaatimustensa
täyttämiseen Ja ihmisarvoisen toi­meentulon
turvaamiseen. Ammatti-y
h d i s t y n e t eivät voi jäädä sy|;^ään
työväen taistelusta.
M a a i l m a n ammattiyhdistysten l i i t ­to,
t u k i e n työväen pyrkimyksiä jia •vaa­t
i m u k s i a , kääntyy teidän sekä teidän
a m m a t i l l i s t e n Järjestöjenne puoleen
ehdottaeri kohtaamista, j o U o i r i p Q h -
dlttatsiiri; työväen ellriehtojen p a r a r i.
tämisen vaatimia toimenpiteitä.
Mitenpä suuresti meidän uskonhoi-.
liset j a : poliittiset vakäumuicsemme
eroaisivatkih, meidän täytyy Ja me
voimme t o i m i a yhdessä kysymyksissä,
j o t k a korskevat työväen • elinehtojen
Ja työolojen parantarnista, sekä : y h -
t e i s in ponnistuksin suojella. ^eidän
oikeuksiaan k a p i t a l i s t i s t e n monopbo-l
l e n hyökkäyksiltä.
K a l k k i a uskonnollisia Ja: p o l i i t t i s ia
mielipidesuuritia edustavat ammatti­l
i i t o t laativat vuonna 1945 a m h i a t t l -
yhdlstysten maailmankongressissa
Lontoossa maailman k a l k k i e n maiden
palkkatyöväen sosiaalisten jä t a l o u -
dellisteri vaatimusten yhteisohjelman.
Ohjelmassa essltetyt vaatimukset' ovat
erikoisen a j a n k o h t a i s i a y a r s i h k i n n y t ,
J o l l o i n : kapitalistit käyvät laajaa
hyöikkäystä työväenluokan perusoi­keuksia
vastaan. Kyseinen 'ohjelma
bn penistä, j o h k a pohjalla voisimme
saavuttaa yhteisymiiiärryksen, f
Jos hyväksytte tarjouksemme, pyy­dämme
teitä ilmpittamaan ajankoh­d
a n Ja; p a l k a n , missä voisimme pitää
yhteisen neuvottelun asiasta,
D I V I T T O R IO
M A L : n puheenjohtaja
L O U I S S A I L L A NT
: M A L : n pääsihteeri
insin kulta
: —; Uudessa Ranskassa (Canadassa)
tuomlttUn vuonna; 1670 isän makset­tavaksi
150 l l v r e n sakko jokaisesta
naimattomasta 20 vuoden ikäisestä
pojasta Ja 16 vuoden Ikäisiestä tytöstä.
;.. l i m m f n s . : . United • steeh
u i i i o n j u l i s t a m a s t a lakosta Hc
G o l d Mhies yihtiötä vasuan, 5
o l l a seuraukseha; että huomatta
alueen kaivoksista joutuu pysi
silrv.. ^Uhlo v a a t i i 13 semfai ko,
ttmtipalfckplhin J a cheeköf f-syst
Sovhitolautakunnan eneminisi
suositellut miolempien hyväk?]
m u t t a yhtiö oh kieltäytynyt hy
mästä. l a u t a k u n n a h esitystä; a
keenstewardien kokouksessa yi
Usestl hyväksyttiin lakkokutsu.
- ; 'Esitetty 13; sentin tuntipalki
t u s k i n on melko mitätön, mika
taliläaii kultakäiväntojen työ
p a l k k o j a toisten, esiin. Sudbiiry
e'en;kalypstyölälsten palkkoihin
icyisen lakon taka-alaiiä hään
vät Steel Union monet Hajoituj
käykset M i n e - M i l l : uniota vj
j o t k a olivat h y v i n tervetulleita i
t e n omistajille.
p h n i s t u t t u a a n hajoitustyökkä
s a a n ' K m m i i i s l n alueella, Steel
j o h t a j a t havaitsevat nyt. että k
katpltallstlt eivät ole yhtään 1
kaampia myöntämään minkääj
palkankorotuksia ja sovittelf
heidän unionsa kanssa kuin
Miu u n i o i & a a i i karissa.; Viime VI
Stebl u n i o r i : johtajat yaativkt c
off-menetelniää, ei palkkojen
tusta, jat s i l l o l h puhuttiin lakbs
L a k k o a ei kuiterikaan julistettu
l i m a t t a yhtiön kielteisestä suhi
misesta vaatimukseen, koska
johtajat "tblvoivat", että yhtiö
vuonna hyväksyy checkoff-systi
vapaaehtoisesti.
Nykyiseen lakKoon osallistuu
1.500 työläistä. Lakolla bn laaja
natus paikallisen väestön ke
dessa j a kaivosmiehet ovat lujjii
kori takana, Metsätyöläisten UE
luvannut kaiken kannatuksensa
kolalsllie, j o s k i n union johtajat
hyijänheet tarjouksen. Johl
hylkäävästä päätöksestä huolii
tulevat kaikki paikalliset työ]
n i i n metsätyöläiset kuin muutkii
tamaah k a i k e n : apunsa kalvosty
t e n tafctelun voittoon yiemiseksL
f-SITÄ:
;TÄTÄ
LAISKA-ADOLF
: L i n t z i n , koulun 100-vuotisjii
yhteydessä pidettävässä näytte
on kirjelmä, jossa Hitler kuvj
tavattoman laiskaksi oppilaaksi
ler o l i käynyt L i n t z i n koulussa 1
1905 j a t a v a t t i i n kirjelmä kouluj
l a k o l t a vanhojen papereiden joui
Saksalaisten saavuttua Wi
maaliskuussa 1938 etsi Gestapo
haari kirjelmää, jota Hitler ei
m i l l o i n k a a n unohtanut.
H U O N O ROOLI
V i i d e n vuoden Ikäinen Risto
lasten kekkereihin aivan uudessa
vussa. K u n hän palasi sieltä oli
k u u n leikelty reikiä j a kappaleita
k u n äiti huomasi mitä oli tapa
nut alkoi hän tutkia poikaa kys
"Mitä ihmettä sinä olet tehnyt
delle puvullesi?"
R i s t o vastasi: " N i i n äiti. me
klmme ruokatavarakauppaa. Ja i
gji juustona."
Vastaan ja aina Vain vastaan
Meillä ei tietenkäiin ole mitään tällaisen ''neuvonantajakomiteim"
muodostamista vastaan, paitsi tietosuus siitä... ettei .«e saisi mitään
toimeksi. Kysymys ei ole lainkaan siitä, etteikö hallitus "tiedä" miiji
se suuren rahan poikien hyväksi tekee, tai siitä, mitä se antaa "hinta-rintamalla
tapahtua. .Fäinvastoin hallituksen hinta- ja veropolitiikka
perustuu nimenomaan siihen käsitykseen, että työläisten, farmarien
j'a keskihiokkaläisten täytyy maksaa sodan ja sotavalmistelun ' v i u l u t"
Nuhdesaarnat j a moraalipuheet eivät auta silloin kun on kysymys
suurpääoman saalistamisen ehkäisemisestä. Mitä tarvitaan on se, että
muutetaan sitä ohjelmaa, joka aiheuttaa inflatbiirisen hintojen kohoa­misen
ja verotaakan lisääntymisen. Toisin sanoen, jos A'apaa Sana,
haluaa rehellisesti vastustaa hintojen alinomaista kohoamista ja vero­taakan
lisääntymistä, niin se yhtyy niihin patrioottisiin kansalaisiin
jotka sanovat: Jo riittää tämä maata ja kansaa köyhdyttävä sotaval­mistelun
ohjehna! Kansa haluaa enemmlin voita ja vähemmän tyk­kejä
ja niinmuodoin hallituksen velvollisuus on vähentää haaskaavia,
ja kansan elinjuuria jäytäviä sotamenoja, jotta voidaan estää uhkaa­van
inflaation kehitys ja; parantaa suurten kansanjoukkojen elintsoa,
kuten tässä luonnonnresursseistaan rikkaassa ja teknillisesti korkealle
kehittyneessä maassa voitaisiin tehdä.
M u t t a voidakseen tehdä tämän. Vapaan Sanan pitäisi tehdä vähän
it.setilitystä omille lukijoilleenkin, sillä se on itsekin syyllistynyt ny­kyisen
tilanteen kehittymiseen siinä määrin, mikäli se on toimnnallaan
ja edesottamisillaan auttanut kylmän sodan kehittämistä ja sen viime­aikaista
kuumentamista sikäli; että elinkustannusindeksi bn jo tämän
kuluneen vuoden aikana kohonnut y l i 11 pisteellä.
Jos tässä matoisessa maailmassa
asiat olisi n i i n , että k a i k k i "rasva-nahkalset"
työntekijät käsittäisivät
mikä heidän rauhaansa sopii, niin
mikäpä olisi eleUä köllötellä.
M u t t a pahaksi onneksi — v a i n h a r ­voille
onneksi — on työkansan j o u ­kossa
yielä paljon, vähän l i l a n p a l ­j
o n , sellaisia, j o t k a harraavat vas­t
a a n k a l k k i a omien etujensa m u k a i ­s
i a toimenpiteitä. Sellaisia on k i s ­kottava
k u i n k i v i r i i p p a a perässä.
Että asiassa o n v i n h a perä voidaan
todistaa m o n i l l a esimerkeillä.
Ottakaamme nyt aluksi vaikkapa
Suomen viimeiset vaalit.
E i yksikään Järkevä i h m i n e n t i m t e -
matta valehtelevansa voi sanoa, että
talvisodan ja H i t l e r i n rlemusodan
ansiokas i n n o i t t a j a suurr.ikas Tanner,
enempää kuin työläisten elintason
p o l k i j a Fagerholm, Lautiosaaren yerlr
löylyn järjestäjä Simonen Ja toiset
sosdempösöt linriarauhoineen millään
t a v o i n ajaisivat Suomen työkansan
etuja. .
Lisäksi l u u l i s i Jokaisen Suomen työ­miehen
muistavan, että Pekkalan
h a l l i t u k s e n a i k a n a , j o l l o i n kansande­mokraatit
pääsivät edes jossakin mää­r
i n vaikuttamaan, o l i elintaso sodan
tuottaman hävityksen läheisyydestä
huolimatta huomattavasti nykyistä
linnä-ratrhä-aikäkauden tasoa kor­keammalla.
.
k u i t e n k i n noin puolet Suöriieri työ­väestöstä
äänesti vieläkin noita palk­katyöväen
Ja koko. Suomen työkan­san
edut. moneen k e r t a a n pettäneitä
j a niillä_ H i t l e r i n Ja d o l l a r i - i m p e r i a ­l
i s m i n kanssa kauppaa käyneitä j u u -
'daksia.' ; •
Jos Suomen työväestö o l i s i yhtenä
miehenä j a naisena äänestänyt S K D -
L : r i ehdokkaita, työväen o n i l a miehiä
j a riaisia. rauhan Ja kansanvallan
kannattajaa, o l i s i Suomessa nyt;työ­väenhallitus
j a työikansan olosuhteet
paranisivat nopeasti.
M u t t a n i i n ei ollut asla. Kuten
sanottu, puolet työväestöstä kiskoi
vastaan.^^iskoi porvarin, sekä sota-v
o j p i o t t e l u i h in pyhittäytyneiden t a n ­nerten,
fagerholmien. Simosten j a j a h -
vettien a v u k s i , omia j a toisten työläis­ten
etuja vastaan.
M u t t a o u niitä tuoreita esimerickejä
s a a t a v a l l a lähempääkin.
Katsptaaihpas nyt v a i k k a Ontarion
metsäijrÖEilslä. !
V a i i i X e n I a i k a sitten K a r p e n t e r i en
union ' ^ d y s v a l t a l a i s e n keskuksen
l u u t n a n t t i p a k o i t t l — sulkemalla u n i ­on
toimiston, takavarikoimalla sen
varat j a vehkeet j a ottamalla pois
u n i o n jäsenten valitsemilta t o i m i t s i ­j
o i l t a yaltäkh-Jat metsätyöläiset
perustamaan uuden itsenäisenHhion.
U n i o n sellaisen missä heillä itsellään­k
i n , on; sanansijaa.
S i t t e n alkoi jäsenten sih-tyminen
uuteen uiiioon.
J a mikä tuon siirtymisen yhteydes­sä
on h y v i n merkillepantava h a v a i n ­to?'
• .';';-•
K o s k a meitä v o i t a i s i i n syyttää, että
puhumme p a l t u r i a j a että emme t i e ­dä
tuon taiyaalUsta metsämiesten
asioista, k u t e n el tiermyt se äskettäin
"sotahuudossa" pakinoinnut "Poh­joisen
metsämies", n i i n annammekin
p a r h a i l l a a n Hearstln ympäristön
kämpillä olevan metsämiehen puhua.
Näin tuo metsämies äskettäin meille
lähettämässään kirjeessä sanoo:
" . . . 32 meitä m u u t t i ensbhmälsenä
päivänä j a toisia on muuttanut j ä l -
keenpähi . . . M u t t a o n niitä jästipäi-täkln.
Niitä ovat j u u r i ne j o t k a e n ­nen
solvasivat eritistä uniota J a p u o l i
p a k o l l a s a a t i i n s i i h e n llttymään . ..
" N i i n . nyt se e n t i n e n unio o n heille
maailman k a l l e i n k a l u . Nyt h e h a ­luavat
siinä toimia, k u n sihiä e l enää
ole mitään toimintaa. M u t t a p . . , aa
ei kannata pöyhiä . . ."
Mikä stu-kehita. k u n nuo metsämie­h
e n "jästipääksl" riimittämät ovat
pääasiassa suomalaisia. Onneksi he
k u l t e n k h i muodostavat pienen; v ä -
henmiis;tön suomalaisista metsämle-hlstä.
Edelleen käy saman metsämiehen
kirjeestä selvlUe, että nuo o m i a etu­j
a a n vastaan puskevat ovat Juuri
"sotahuudon" miehiä, joten Pekka,
j o k a Jokaisesta työläisten järjestöjen
vastoinkäymisestä ilakoi, voi nj
tyytyväisenä myhäillä ja suunni
" m o j o v i a " törkeyksiä rehtien mf
miesten mustaariiiseksi.
S e l l a i s t a se on yielä tämä ram
V a i k k a o n oma lehmä ojassa, t
k a kysymyksessä on kaikkien mJ
työläisten edut, niin toisten J
harata; k y n s i n hampain vastaaa
kuröida ;omaksi vahingokseen. _
Jos metsätyöläiset lyövät työi
vettamat kämmenensä yhteen Ja
sovat l u j h i a , h l h i ei enempää «ffi
k u i n työnantajatkaan voi estää ffJ
vohnakkäan union nousemlsU
palkkojen sekä olosuhteiden no{
parantumista.; Hi
T o s i n sanotaan, että sota e i ei
yhtä miestä.: eivä vielä kaht^
joten uuden metsätyöiäisten »
räkentamhien el tule kaftia*»
muutamia "jästlpäitä".
E i se kahlannut entisenkään c
r a k e n t a m i e n heidän apuaan^J
t a a n he p a n i v a t sitäkin kuin röf»
vasta kun tuU kysymyka»! /
pusshi pykälään nostaminen j * »
" l l i t u a m a a n " , tai unlpon ytoty»"-
s a a t i h i heistä union jäseniä./^
M u t t a kuitenkhi olisi para«*^
k a i k k i metsätyöläiset p i * ^ »*
samaan hiileen. Se m e r l d ^
peaimpaa j a varmempaa pa'»*^
metsätyöiäisten e l i n t a s o o n .^
Eteenpähi on menty ja
mennään edelleen. ^
S l l l o h i k u n k a i k k i t y ö l i ' ^
tekevien Ihmisten suuri
käsittää yhtenäisyyden t*rp«»j
den j a joukkovoUnan m a h d i n^
asiat olla Järjestyksessä. -