Vapaus, July 17, 1951

              KR'
<f «
mmi) ^'
liimat' ^
1 i
f rt!
1*5
ti ^ Il '
h i H
f <
X
I mk •
CUBEBIT) JndepeiuJent Xabör
Qrgan of Finnish Canadians.: £s-tabliJSlied
Nov. 6; 1917. Autborlzed
as second dass niail by tbe Post
Office Department, Ottawa. Pub*
llsbed thrlce weekly; Toesdays.
Tlumdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd^ at 100-102
Elm St. W., Budbury, Ont., Canada.
Telephone»: Business Office 4-42W.
Edltorlal Office 4-4265: Manager
E : Suksi. E d l t o r w . Eklund. Mailing
addresg Box 69. Sudbtiry, Ontario.
Advertising rates upon appUcatioa
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
CanadaiÄa; 1 vk. 7X)0 6 kk. 3.75
. .../:v--'.^; ;,:.3-kki'2J«:
Yhdysvalloissa: 1 vk, 8J00 6 kkJ AZO
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
I^ncos^kö luttplamc»^
Kuten tanaan lehtemme uuttsosastolla julkaistusta tiedonannosta-ilmenee,
Ranskan j a Britannian hallitukset ovat Yhdysvalloille esit­täneet
julkisen protestin sen johdosta, kun inaailnianherruuteen piyr-kivat
Wall Streetin miehet aikovat lehiJä jonkinlaisen " k om
vastaisen'liiton fasist;kenraalrvFrancon hallituksen kanssa.
Brittiläiset, ranskalaiset, horjalaisel j a muut Atlantin paktin jasen-snaiden
kansanjoukot eivät <>le unhoittaneet sitä tosiasiaa, että Franco
o l i Hitlerin natsrsmin avoimena avuätajaria-^ j a se merkitsi sita, että
Franco " a u t t o i " miljoonien eurooppalaisten murhaamista. Ön helppo
Icäsittaä miksi marshalloitujenkin maideii halJitukset epäröivät liit-toutua
Franco-verisen kanssa se tekisi niiden aseman entistä ikestä-mattömämmaksi
omien vajitsijainsä edessä.
M u t t a AVashingtonista j a Euroopasta tulleet uutistiedot yiittiaaVat
siihen, etta Wall Streetin miehet lyövät nyrkkiä pöytään ja vaativat
isännän äänellä^ etta ''liittolaisten" täytyy hyväksyä Francon, ellei
välittömästi Atlantin paktin jäsenmaaksi, niin ainakiri kiertoteitse
samaan seurakuntaan siten/että yhdysvallat tekee jonkinlaisen kes­keisen
avunannon sopimuksen Francon kanssa, .
Tähän v i i t t a a se yhdysvaltalaisten senaattorien, am*raalieri ja mui­den
pybiirrvaellusmania Francon luona, joka on viimepäiyinä ollut
havaittavissa. Tahan viittaa liUtistietömme jossa kerrotaan, että
.•J^dysvallat aikoo tehdä jonkinlaisen "i-ajatetun sopimuksen Fran­con
kanssa. Tarkoitus on sama kuin niuuailäkin: .Vhdys^^
kuolemankauppiaat lupaavat Francolle "apua" sodan sattuessa ja
ennenkaikkea aseita j a ammuksia, joita yhdysvälJoissa tuotetaan yötä
j a päivää. -Naiden vastineeksi otetaan luonnollisesti vissejä myön--
nytyksiä Francoltakin^ joka ori valmis; myymään maataan n i i n tukku-kuin
vähittäiskaupallakin. Yhdys-vahain tärkeimpänä tavoitteena sa­notaan
olevan laivasto- jajentotukiasemain saanti Espanjasta; :
Tama tuntuu vahan uskomattomalta. Mutta toiselta puolen.kun
muistetaan, että Yhdys-valtain kenraalidiplqniaattien liittolaisina ja
suojatteina on jo sellaisia "suuruuksia" k u i n SyngmänRhee Koreassa
j a Chiang Kai-shek Formosari saarella Sekä edesmennyt Suonien mar­salkka,
joka on siellä mistä kuulug "ikuinen itku j«'ihammast^^
t y s " , niin silloin voidaan pitää itsestään selvänä asiana, että kenraali
Franco kuuluu erottamattbniiasti tähän .samaan menneen ajan henkeä
epätoivoisesti elvyttävään ritarikuntaan. .
" Toiselta puolen, kukaan demokraattisia aatteita arvostava henkilö,
j a kukaan Yhdysvaltain kähsan todellinen ystävä ei voi toivoa mitään
muuta kuin sita, ettei Yhdysvallat tekisi itse, ieikäpakoittäisi •'liitto­laisiaan"
tekemään minkäänlaisia sotilaaHisia sopimuksia Francon f a -
sistihallituksen kanssa, GanadänhaJlitukseri tulisi nyt käytännöjli-/
sesti osoittaa todellista ystävyyttä Yhdysvaltain kansaa j a yaltiqta
kohtaan liittymäira julkisesti Britanniaan, Ranskaan jäkakkiinmui-
;hin, jotka vastustavat Espanjaii kansan teloittajan ja varikivoudin
^pönkittämistä ja kaikkia sotilasluontoisia liittoja kenraali Francon
kanssa. '•''••'^
Viisitoista vuotta sitten; heinäkuussa 1956, kenraali Franco aloitti
rikollisen vastavallankumouksellisen sisällissodan Espanjan perustus^
laillista tasavaltaa vastaan ~ ja kukisti seh^H^ Mussolinin
avulla^ Mita silloin Japahtui demokraattisten pprvarim^iden taholta,
se olkoon historiaan kuuluva asia, mutta nyt ei ole enää pienintäkään
oikeutusta silloisten virheiden uusimiseen. -
Japanin "rauhariisöpimus'^
Yhdysvaltain laatima Japanin rauljansopimus, joka pitäisi "riiuo-dollisesti
hyväksyttämän" syyskuun alussa San Franc'scoäsa neljä
pätvaa kestävässä konferenssissa, on sellainen asiakirja, että meidän
pitäisi kansakuntana pysyä siitä ehdotlöniastierossai. ^
Meille on yritetty selittää, että"aihoa3taan"Xeuvostöliitto, K i i na
j a eurooppalaiset kansandemokratiamaat — jotka edustavat runsasta
kolmannesta koko ihmiskunnasta — vastustavat tätä japanin kanssa
tehtävää "rauhansopimusta". Tosiasia kuitenkin on, että jos se asia­k
i r j a alistettaisiin ihmiskunnan yleisäänestyksessä ratkaistavaksi, ja
vaikka tähän yleisaanestykseen saisivat osallistua myös Japanin, Sak­san,
Italian ja muiden vihollismaiden kansalaiset, niin se tulisi valta^
van suurella aanten enenimistölHi hyljätyksi, piemmehan nähneet,.
että yllämainittujen anaiden lisäksi Ranska on esittänyt jyrkkiä pro­testeja
ehdotetun rauhansopimuksen suhteen samalla .Austraalian,
. Filippiinien ja monen muiin maan etlustajät ovat esittäneet epäilyjään
j a varauksia tämän toimenpiteen tak*a. ' Sen lisäksi tiilee muistaa,
että Britannian laborhallituskin vastusti sitä pitkän aikaa, kunnes
Yhdysvaltain hallitus sai sen lopulta hierotuksi Wall:Streetin linjalle
tässäkin asiassa. Kaikkien näiden tosiasiain perusteella voidaan epä-
Töimättä sanoa, etta ihmiskunnan enemmistö vastustaa sitä"rauhan-
.^söpiinijsta^^mikä syyskuun/^alussa aiotaaii "muodollisesti hyväksyä"
kuten on ilmoitettu.
M i k s i sitten tama Japanin "rauharisopimus" on niin vastenmielinen?
Se ei suinkaan johdu.siitä, etteikij ihmiskunnan enemmistö halua
rauhansopimusten allekirjoittamista Japanin ja liittolaisten sekä Sak­san
ja liittolaisten välillä.
Vastenmielisyys ja epäily nyt ehdotetun Japanin rauhansopinuik-
; sen suhteen johtuu siita, että se on Yhdysvaltain yksipuolisesti sanele-
• m a asiakirja, jonka perusteella ei mitääii oikeutettua j a pysyvää
rauhaa voida saada. Ja kun tämä sopimus ön Yhdysvaltain yksipuoli­sesti
sanelema asiakirja, niin Britannia pelkää, että Japanista niuodos-,
: tetaan uudelleen vakava kilpailija tekstiili- ja laivanrakennusalalla.
Siitä johtuu Ranskan, ,\ustraaliän, Filippiinien ym, rtalden pelko,
ettei niiden oikeutettuja korvaus- ja turvallisuusvaatimuksia oteta lain­kaan
huomioon.
Toiselta puolen nähdään, että Yhdysvallat aikoo paikata omat kä­tensä.
Etukäteen tehtyjen sopimusten perusteella on ilmeisesti järjes^
tetty niin, etta Yhdysvallat saa Japanilta sotatukjasemia, j a yhdys­valtalaiset
miehitysjoukot jäävät edelleen Japaniin sillä teknillisellä
muutoksella, etta niiden sanotaan sen jälkeen olevan siellä "Japanin
pyynnöstä". Kuinka perusteellisen olematon tämä "rauhansopimus"
• o n , se ilmenee silta, etta Japanille, voitetulle maalle, jätetään oikeus
paattaa siita aIlekirjoittaako^<;e rauhansopimuksen Kiinan kanssa v a i k o.
' kiinalaisten hylkäämän ChiaiigKai-shektn kanssa — ja me saamme
* o l l a vakuuttuneita silta, että Yhdysvalloilla on riittävästi "vaikutus­valtaa"
Japanin hallituksen suhteen sikäli, ettei se tee tässäkään
asiassa mitaan "vaaraa" päätöstä,
' Kaikki nama seikat korostavat sitä, että Canadan pitäisi kansakun­tana
olla erillään tasta "rauhansopimuksesta".
PÄIVIÄ
Jobn Kaljo, McFarlane Lake / S u d -
buryn lähellä), täyttää 78 vuotta t i .
20 pnä.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin!
muut sanovat
" U U T T A SGSIALISanA"
"Sosialismin filosooflnen Isä Karl
Marx i , . erotettiin muodollisesti sor
siallstien perheestä suuressa kokous-huorieessa
Frankfurtin messualueella
viime viikolla. Se oli kahdeksas so-slalistlpuoluelden
kansainvälinen kor
kous sitten totisen maailmansodan.
Vastustuksesta huolimatta hyväksyi­vät
edustajat uuden 3.00O sanaa kä­sittävän
periaatejulistuksen . . > V a n ­hojen
opinkappaleiden a,semesta «tuo­tannon
välikappaleiden yleinen omlf:-
tiis jne.) viitataan uudessa sosialL".-
tlen manifestissa 'tuotannon suunriit^
telemis6en' , . . Ja uskollisten marxi­laisten
kauhuksi julistuksessa huo­mioidaan
myäskin, että 'kapitalismin
paheet ovat katoamasia' — fitoslalis-mi
j a kapitaliJEmi ovat niuodostäneet
liiton kommunismia vastaan -—
Time, New York. heihäk, 16 pnä,
K A K S I H E R B A A . . .
^'Atbmisotiaa vastaan el ole mitään i
puolustuskeinoa eikä sitä voida odot- |
taa keksittävänkään, |
"JTos yrittäisimme keksiä sellaisen j
keinon tuhoisl se yhtelskuntarakert-tee-
nme Ja tekisi meisti sotakoneiston
o r j i a ; , . Me ernmevor^p kahta
herraa — me emme voi valmistua so­taan
ja odottaa saavamine rauhan,
Albert Einstein,
•• '„•, ,•
O R J U U S B E H O I T T A A ; ;
"Associated Pressin Kairon tiedos­sa
sanotaan, että miehiä, naisia jia
lapsia myydään edelleen orjahuuto-ikaijpolssa
Arabian niemimaalla. Nais-orjan
keskimääräinen hinta on $15,
mutta Joitakin on myyty huutokaupan
lopulla niinkin vähästä kuin 75 sen­tistä,:-;
.-, • V,
"Klassillisen orjuuden Ilnioltetaan
rehoittavan avoimesti Palestiinasta
etelään sijaitsevissa maissa Arabian
niemimaalla. Siirtomaissa ja man-daattlaiueilla
ori Y K : n komitea pal­jastanut
"orjuuden tapaista' menet­telyä,
kuten ottolasten; ottamista Ja
naisten myyntiä vaimoiksi, selostuk­sessa
sanotaan, että iMalalJilla, H o n -
kongissa j a Sit^aporessa vanhemmat
myyvät tyttäriään. Japanissa myös­kin
myyvät kiSyhät vanhemmat poi­kia
ja tyttöjä työvoiman välittäjille,
jotka vuorostaan iayyyät lapset teh­taiden,
ravlntololtten yjn, liikeyritys^
ten omistajille, Japanin tietotoimisto
ilmoitti 19^. että orvoiksi Jääiieitä
poikia myytiin orjiksi niinkin vähästä
kuin 500 jenistä ($1,50) j a että tämäh-lainen
örjatyösöpimua kesti tavallises­t
i 1 0 ' v u o t t a , " , ' ' ; •
" i h m i s o r j u u d e n uusien, muotojen
Joukossa mainitsee Y K : n komitea
mm, petollisen ottolasten ottamisen
Ja valriiojen ostahilsen, että saataisiin
heidät myydä työnantajille tai portto­loihin."
—Toronto Daily Star, heinäk,
14 pnä.-'.
lOBJ ILM EHI^NBURG
• Rauhan partisaanit nimittävät It­seään
"rauhan partisaaneiksi". So­dan
partisaanit • pitävät \ parempana
olla kaksinaamaisia. Heidän käyttä-mäissä
kieli on käslttkmäiöniÄ. Ön
olemassa tieteellisiä 4nstituutteja, jot­ka
taistelevat sjöpää vastaan, mutta
ei sellaista joka olisi omistautunut
sen levittämiseen. On olemassa tuii-palbn
samiriutusprikaadeja, niutta
missään el ole ilmoitettu perustetun
tulipalojen sytyttäjäin.pfl]caaäia. M i l ­joonat
iiriaailman ihmiset kunnioitta­vaa
räuhaiisymböblia; valkoista liy^
kystä, niutta ha heinäistä öh että k u -
icaah kantaa korppikotkaa kunnia-merkkinään,
EI MAHDOLLISUUTTA •
PYHÄLLE SODALLE
Yhdysvaltain presidentti jä toiset
motita kertaa yrittäneet oikeuttaa so-tataloUteen
siirtyxnlEen j a aseistuksOT
lisäänUsen, (»oittainalla kristillisyyden
j a materialismin nvälistä kuilua, ^ ;
\ Biristiilisen fänatiänin aikakausi ön
jo kauan sitten sivuutettu, ISanskan
kuningas Francois 1, hyvä kristitty,
löysi parhaan; liittolaisen; Suleyman
II :sta. Joka o l i hyvä rnoBleml. Silloin
kun Turkin valtakunta tunnustettiin
Balkanin kristittyjen valtiaaksi, niin
katolinen R^ansk^ ja puritaaninen
Englanti muodostivat liiton sen kans­sa.
^.':•••• ;,•'•';;•'/••:.:' :;•:';•''•.;:;V-.
.SELLE SODALLEKAAN
Muutamat körigressijnlehet ^y^^
vät. että sota on välttämätön siksi,
i o s k a Neuvostoliiton sosialistinen jär­jestelmä
p n l j o i s e n l a i r i e n k ^ Ylidys-valtain
j a sen liittolaisten, (tai) että
nykypäivien pfmittisien:
Vubniia 1778 feodaalinen Randta
tämän maan määrätyt johtajat ovat erilaisuus Johtaa sotaan.
US:n ja Canadan suiirbisnes on kauhuissaan sen johdosia, että rauhan
tulo uhkaa katkaista asetuotannosia virtaavat valtavat sotavqltot. Jo
nyt oh kansa ryhtynyt vaatimaan asetuotarihon vähentämistä; V
teki liiton Uuden Aine^ikan. porvariin
lis^Oembkraattisen tasavallan kanssa.
Bfolenimat vallat sotivat Englantia
vastaan- Kymmenen vuotia myöhem­min
ine tapaamme demokraattisen ja
porvarillisen Amerikan tukemassa
Englantia, joka oli järjestänyt saar­ron
Rariskan tasavaltaa vastaan. Y h ­deksännentoista
vuosisadan lopulla
porvaxiilis-demokraattinen Ranska
katsoi tsaristisen Venäjän parhaaksi
ystäväkseen.; -V-.'-v.'•.-.''.-
KONSERVATIIVI. ^•
••MR;.;EDENiN';SA>IO
Heinäkuun 21 pnä 1943 S u u r - B r i -
tännian .ulkoministeri, nir, Anthony
'Eden, lausui Punaisen Armeijan kun­niaksi
järjestetyssä; kokoukseisa: "On
tehty yrityksiä Ja tullaan edelleen
tekemään, tarkoituksella lietsoa epä-luuiojä
j a erimielisyyksiä liittolaisten
välille , , . Ja tärkeää osaa näytte­lee
tässä bblshevikikauhu, Ormeksi
minim on helppo riisua naamio tältä
uudelleen maalatulta valekuvalta . . ,
Viime toiikökuussä me allekirjbitirii-me
täällä Lontoossa Anglo-IIeuvosto-liitto
liittosopimuksen. tMe emme a i ­noastaan
sopineet toiininnasta yhdes­sä
akselin mahdin iperlnpohjin tu-:
höamlseksi'tässä sodassa, mutta me
myöskin tullmnie sopimukseen l a a -
jenimlsta näkökannoista, jotka tulevat
muodostamaan perustan rauhänaikal-seile
yhteistoiminnalle,"
KULTTUURI EI VOI O L LA
SODAN SYYNÄ . •-
Jotkut filosofit, ikirjailljat Ja saar­naajat
sanovat/että sota on kiertämä­tön
koska "lännen kulttuuri'' ei yoi
menestyä rinnan "Idän kulttuurin:'
kanssa. Voiko kukaan vakavasti vält­tää
Venäjän kulttuurin olevan vas­takkaisen
muun Eiiroopäii ihmisten
kulttuurille? Hyvin usein minä olen
joutunut muistijttamaari ihihisille.
ön nyt MpslM>yassa
[i^^ kuusi
päiyfiä; rArnienlassa palasi:^
Neuvostoliitto-Seuran «attuuskimta
Moskovaan. Valtuuskunnan Johtaja­na
on seuran haliihnnn vaiapnbeen-jobtaja
H. M . Karisson-Essle.
Vieraat tutustulvai tecdlisuuslaitos--
teh työläisiin, kuittuurilllsiin j a tie­teellisiin
laitoksiin. Erevänin oppllai-tOLCSIln,
kävivät kollektUirttlloilla ja
korkeiden vuorten ympäröimän Seva-nin
järven rannoilla, sekä vierailivat
armenialaisten a r k k i p l i ^ a n hallitus­kaupungissa.
WäUäri ryhtynyt
hajoittamaan meri''
miesten unionia
HelsinkL (VS) — Saamiemme tie­tojen
mukaan on merimiesten imlon
puheenjohtaja Niilo Wälläri ryhtynyt
kiertämään Uiton sääntöjä, valiten
salavihkaa mleluislaan edustajia ihel-näk.
15 priä pidettävään Uiton edus­tajakokoukseen,
.
. Valmistavat jäsenkokoukset on p i ­detty
useissa satamissa Ja niissä v a ­littu
edustajat sääntöjen mukaisesti.
Tulos el ole tyydyttänyt WäUäriä ja
hän on kutsunut kaikessa hiljaisuu­dessa
yksityisklrjelUä mieluistaan jä­seniä
kokouksiin, joissa oh valittu
uudet edustajat edustajakokoukseen;
. Tarkoituksena näyttää ole väri saada
Wällärille mieluiset edustajat kokouk­seen
Ja pollittinienhajqitustyö Uiton
piiriin. Tähän asti on yhteistyö l i i ­tossa
ollut kitkatonta ja olisi Jatku­nut
samanlaisena Ilman Wällärlri tolr
menplteltä.
Enemmistö US:n
asukkaista on
rauhan kannaUa
New York. (Tcleprcss,) — Enem­mistö
Yhdysvaltain asukkaista kan­nattaa
vlhoUlsuuksieri lopettamista
Koreassa 38; leveysasteeUa, osoittaa
Gallup-äänestys. Joka toimitettiin he-t
i Icun MaUk teki ehdotuksensa.
Äänestykseen osallistuneista 51 pros.
kannatti aselepoa, 37 pros. ääniesti vas­taan
Ja lopiit pidättäytyivät lausu­masta
mielipidettään. Yhdysvaltain
ylelsenmleUpiteen ekspertit ovat sitä
mieltä, että jos äänestys toimitettai­siin
nyt, kuh neuvottelut on jo saatu
käyntiin, n i i n noin 75 pros, äänestäisi
\ällrauhan puolesta.
— Ranskan vallan aikana oli alkeis­opetus
rajoitettu Canadassa lukemi­sen,
kirjoittamlseh. laskennon j a us­konnon
opettamiseen. Kielioppia, h i s ­toriaa
eikä maantiedettä opetettu.
"Kansa haluaa/ että äinpum^
heti", sanoi Raiihankongressi pääministerille
dysvaltaln päämajasta mitään liio-tettavia
tietoja ariipumisen lopetta-riiista
koskevista neuvotteluista. Hän
sanoi neuvotteiujeri keskeytymisen
jälkeen: 'Sotilaat menettävät Jäse­niään
tai kuolevat ja kärsineet siviili-ihmiset
kärsivät edeUeen. Tämän kiur-juuden
lopettamista koskevissa neu­votteluissa
tuhiataan>^ kallista aikaa
kun 20 miestä pysäytettiin tiellä vaik-
'ka heidän kirjoituksensa eivät lisäisi
kerrassaan mitään nyt jo saatavissa
bleViiri tietoihin," '
Chicago Tribunen Hai Foiits sanoi:
"OU helvetillistä Keskeyttää rauhan­neuvottelut:
moisten mitättöriiien seik-kaln
vuoksi.'' Y ^ tie-doitusupseri
kapteeni George Camp­bell
sanoi, että Kaesonglssa ei ollut
ketään kiinalaisia tai korealaisia r a -
porttereita. . ,-,
Vaikka Reiaders Digest ja N . Y ,
Herald Tribune puolustivat Bldgway-ta
niin yleensä arvosteltiin sitä tylyä
vastausta, jonka Yhdysvaltain neu­vottelukunnan
päämies vara-amiraali
Joy esitti korealaisten neuyottelijalii
"sovittelevan lausunnon" johdosta,
jollaiseksi kirjeenvaihtajat sen luoh-nehtivat
sen Jälkeen kun 16 raport-teria
oU; pysäytetty tielle, Ptäuterin
uutistoimisto tiedotti sen johdosta:
"Enemmistön kanta summattuna t u n -
Toronto. — Canadan rauhanUikkeen
johtaja tri James Endlcott on kehoit-tanut
pääministeri St. i^urentiä käyt­tämään
vaikutusvaltaansa, että k e n ­raali
Rldgway antaisi Koreari neu­vottelujen
edistyä. Canadan Rauhan-kongressin
puolesta' pääministerille
lähettämässään sähkeessä sanoo t r i
Endlcott mm: \ ^
"Canadassa ei ole kukaair^sltä
: mieltä, että meidän poikiemme p i ­täisi
kuolla siellä Ja että pitäisi
vielä saada lisä^ miljoona kuollei­l
t a pelkästään sen takia kun ollaan
•f- erimieUsiä siitä onko rapdrttereil-la
oikeus olla mukana alustavissa
neuvotteluissa ampiimisen lopetta­misesta.
Me keholtamme teitä y a i -
knttamaan kenraali Ridg^vayhln
neuvotteluJen Jatkamisen suhteen
niin että ei tulisi enää päivänkään
uhreja. Kansa: haluaa, että ampu­minen
lopetetaan heti."
• Rauhänkongressin virkailijat ke­hoitta
vat kaikkia rauhanjärjestöjä
kaikin keinoin pairibstamaan halli­tusta,
että ehkäistäisiin mahdollinen
Korean neuvottelujen keskeytyminen
ampumisen lopettamiseen nähden. He
kehoittavat lähettähftän.sähkeitä asi­asta
päämihlsteriile ja parlamentin
jäsenille.
SOPIMUSTA RIKOTTIIN
Ottawa. — Täällä todetaan, että
Yhdysvaltain neuvotteli jäin yritys
saada Korean neuvotteluihin mukaan
Joukko sanomalehtien kirjeenvaihta­jia
oli rikkomus sitä sopimusta vas­taan
mikä oli aikaisemmin tehty K o ­rean
kansanarmeijan ja k i i n a n y a -
paaehtoisten edustajain kans.sa. Sen
jälkeen kun yhdysvaltalaiset jespit
oU pysähdytetty jä yhdysvaltalaiset
olivat keskeyttäneet alustavat neu­vottelut,
ilmoitti Pekingin radio:
"Yhdysvaltalaiset jättivät huomioi­matta
meidän yhdysupseerimme tie­donannon,
että kummankin puolen
rjportterieri sallitaan toimia Kaeson­glssa
kun välirauhan neuvottelut ovat
käynnissä."
Kenraali Ridgwayn aikaisemman
lausunnon kiisitetäjin olleen samaMai-sen:
että yhdysvaltalaisia raportte-reita
ei sallita paikaUa aluksi. Ketään
kiinalaisia tai pohjols-korealaisla sa-nomalehtimiehiä
ei ollut piakäUa
Kaesonglssa, Tämän sopimuksen r i k -
komlsyrityksestä muodostui tekosyy,
neuvotteiujeri keskeyttämiseen ja uu­sien
vaatimusten esittämiseen kenraa­li
Ridwayn taholta 150 henkeä kasit-tävästä
joukkueesta ja "puolueetto-riiasta
alueesta^'. Havainnoitsijat ovat"
hänmiästyneitä 150 hengen suhteen
kun neuvotteleriiista varten tarvitaan
vähemmän kuin puoli tusinaa rrilehlä.
OH selvästi sovittu siitä, että siihen
mennessä kunnes oh sovittu neuvotte­lujen
työjärjestyksestä ei ketään k i r ­jeenvaihtajia
sallita Kaesonglssa. V i i ­si
valokuvaajaa kummaltakin puolen
oli sallittu sopimuksen perusteella.
"EROAMME PELISTÄ"
Useat kirjeenvaihtajat ovat karvain
mielin tuominneet sen kun heitä on
käytetty Yhdysvaltain taholta peli­nappuloina.
Canadian Pressin Bill
Boss ,on ilmoittanut, että aikaisem­min
ÖU miltei mahdoton saada Y h -
tui bileen: 'He eivät lialunneet pelata
meidän tavallamme, joten me otim­me
nappulamme pois pelistä j a läh­dimme
kotiin'."
K O R E A N LAUSUNTO
Korean kansa narmeiJan päämajasta
aimettiin klinalaisUie sahomalehtimie-hllle
seuraavat yksityiskohdat keskus­telusta.
sanomalehdistön edustajien
pääsystä Kaesongiiri: Eilisen (heinäk.
13 p.) kokouksen aikana herätettiin
yhdysvaltalaisten puolelta kysymys
sanomalehtimiesten pääsystä Ja vaa­dittiin,
että 20 raportteria sallittai­siin
matkustaa Kaesongiin seiuraavana
päivänä neuvottelujen selostamista
varten-.'. •
. "Lähtien siltä pohjalta,; että kaikki
neuvottelulta koskevat asiat on pää.-
tettävä kummankin sopimuspuolen
suostumuksen perusteella, suostuivat
Korean kansanarmeijan Ja K i i n a n v a ­paaehtoisten
edustajat siihen, että s a -
liomalehdistön edustajat kummalta­kin
puolen" voivat tulla Kaesongiiri
niin pian kuin pn päästy sovintoon
välirauhan neuvotteluista.
" M u t t a tästä virallisesta vastauk­sesta
huoliriiatta rikottiin yhdysvalta­laisten
puolelta tämä yhteisen päär
töksari periaate ja ryhdyttiin käyttä­mään
hämäämlitä ja painostusta kun
lähetettiin inoottpriseurue, joka kä­sitti
20 saripmalehtimiestä Jä Yhdys­valtain
valtuuskunnan 65 Jäsentä..
jotka ovat valmiita "militaristisen''
maantieteen nimessä unohtamaan
; "siviiU"-inaäntieteen, että alkuperäi­sin
^ Eturoopan sivistys on lähtöisin
muinaisesta Kreikasta,
- Kaupatessaan rakastamaansa väki­valtaa.
; sodan partisaanit keksivät
kaikenlaisia j u l l i l t a , tiumulDda ja
julkisia esiintymisiä. He - yrittävät
saada rakastamansa unelmaii maail­man
laajuisesta leurastuksesta hyväk-sytykisi,
ensiksi välttämättömänä ja
toisBLCsl Ideoloogisesti oikeutettuna.
Totuus bn se, että sodan partisaanit
ovat Välinpitämättömiä ei vain iinaah-imiestensä
miitta myöskin oman
maansa kohtalosta.
SOTA UHKAA K I R K K OA
;JA^KULTTUUBU\-','•-,;!.;•--'-•• ••
Vbiko ihminen joka tietää mitä
ajattelee Ja joka ei ole joutimut a h ­neuden
ja hysterian; valtaan, toivoa
sotaa? VMmasti; ;vei. i Vbiko. tavaili-;
nen kristitty — katolinen, protestant­ti
tai orthodoksi — todella haluta so­taa?
Hän tietää ettei sota turvaa
krlstlilisyyttä, että se ei käännä tis-kottomiaj
että se el tule säästämään
kuolemalta enempeä kristittyä kuin
ateistiakaan.
; Voiko ihminen, joka on todella
kiintynyfkulttuuriakysyinyksiin. h a l l i ­ta
sotaa sittenkään vaikka ei hän
pitäisikään Vinarxisriiista, vaiitto el
häh hyväksyisi heuvostoklrjaUIsuutta
Ja v a i k i a hän seuraisi Morganin bio­logiaa
j a Freudin psykologiaa? Vas­taus
ori selvä: Sota ei voi nostaa tois­ta
tniellpidettä toista pto-emmaksl.
Sota tulee varmasti tuhoamaan muis­tomerkit,
taideteokset ja kirjastot, l i - ,
saksi se tule« alentamaan elintasoa,
turmelemaan moraaUkäsItteet, vie­mään
barbarisinilri, > -
K U M M A L L A K I N JÄRJESTEL­MÄLLÄ
KANNATTAJANSA
Ottakaamme kapitalistista järjes­telmää
kannattava henkilö. Sellainen
henkilö, teollisuusmies, kauppias, l i ­beraaliseen
oppinelstoon kuuluva tai
farmari . . e l l e i ahneus tai pelko
ole sokaissut hänen arvostelukykyään,
ei voi toivoa sotaa, koska se tulee
pyyhkäisemään pois kaikeii mitä häh
parhaiten, tahtoo: sällyttiää; - Ensiksi­kin
sota .tulee tuhoamaan hänen
maansa,; hänen tehtaansa, hänen työ­huoneensa,
hänen farminsa;
Entä sosialistisen järjestelmän k a n -
iiattajat,; lialuavatkb he sotaa? He
tietävät, että sota tulee kääntämää;a
taaksepäin ihmiskunnan ajanviisaria.
Niille jotka haluavat poUlttlsta ja so­sialistisia
edistystä merkitsee sota
suurinta katastrofia. ;
A M E R I K K A EI O LE
ENÄÄ TURVATTU
Vielä muutamia vuosia sitten oli
keskinkertainen, anierikkaialneri saa­tettu
sellaiseen käsitykseen, että kol­mas
maailmansota tullaan käyinääri
kaukana heidän omasta .maastaan.
Nyt he kuitenkin alkavat käsittää,
että uusien keksintöjen j a ermen
mahdottomina pidettyjen teknillisten
saavutusten aikakautena oh hyvin
paljon mahdbUista. että sota joka aloi-
8KOTTI T I L A A PBvts
Skottflalnen tarvitsi uuden ^
j a kysyi ystävältään joakua i
räätälin osoitetta. ' ^
--- Tuolla kadunkulniau^
hyvä räätäli, mutta älä maka h
le kuin puolet siltä, mitä häa ,
Varoitti ystäVä.
Skotti meni räätälin luo ja miteii paljon räätäli ottaisi t
tekemisestä.
i Neljä puntaa, sanoi räätäli.
Se; on liikaa, maicsao
puntaa.
.;; — Se on aivan liian vähän.' i
koska olette uusi asiakas, teen t
kbhniella • puhnalla.
— PuoUtoista puntaa, sanoi 5
,. EI; sehän ori mieletöntk; i
Jotta. eh menettäisi uutta
voin tällä iterraliä tehdä puvuii
della pxinnaUa! ; ;
. — Maksan punnan, sanoi skot
— Te olette mahdoton, mutt
vitaan puolestatoista punnasta.
Viisitbista shillingiä sanoi s
; Te Olette: iJähkahullU! viti
« n voisin ommella teille puyuhi
seksi... -.
— Vai. niin, sanoi skotti miett*
ti. Siinä tapauksessa luulen, että
kaksi;-;^
V - V - V ; - . TUNSI LÄÄKKEEN ;-:
lEräs vanha nainen nautti lasi
olutta ensimmaiseri kerran eli
sään. K u n hän oli sen ryypSnn
hän kunomallisen näköinen ja s
'.'Se on tbdellä kumaliista. Se i
tuu juuri samalla kiiin se lä^,
minun mieheni on nauttinut 20
t a . " : . / '--r.'
tex&sia New Ybrkista käsin rai
vinkin ttilla myös New Yorkiia
•Arnerikkalaiset säriomäiehdetji
den seuraajat muualla tekevät
tyiksiä, likaisen Valhekampanjan
la. osoittaa lukijoilleen Neuvosto
haluavan sotaa. Minä kehoitar
laisia miehiä ja naisia, jotka eiri
niyötätuntoisla Neuvostoliiton ji
telmää kohtaan; mutta jotka kyl
vät ajattelemaan, syventymään
raavaan icysymykseen: Kuka Ne
toliitossa voisi haluta sotaa? '
.maassa ei ole trusteja, ei sotate
den omistajia, ei osakkeeiioini
jotka olisivat kiinnostuneita"!»
h i n " , ei ole myöskään asevani
ja . asekauppiäta. Kukaan hein
liittolainen ei voi hyötyä eikä i
voittoja sodalla.
NEUVOSTOLIITTO RINNAK-;
KÄISOLON KANNALLA
K o k a Neuvostoliiton historia I
taa, että se ei ole milloinkaan
nut tiintelden määrätä suhteitaai
siin maihin.
Synnyttyään kauhean sodan
kellä. Neuvostoliitto heti tarjosi
haa koko. maailmalle. Sen jcA
eivät ole milloinkaan vasteet
uudelleen vakuuttamasta, etta li
vät omaksu sodan tietä maansa
mistuttamlseksi, vaan tauhallisei
kennustyön; että yhteiskuntaji
telmien erilaisuuden ei tarvitse l
takaan Johtaa sotilaalliseen 5*'
törmäykseen Ja että jokaisella
salia on oikeui järjestää elän
oman mielensä niukaisestll
RAUHA ON HYVÄ, MUTTA
SOTA PAHA JOKAISELLE
•Totuus on se, että eri maat (s
suvat erilaisen poliittisen järje
män, mutta sbtilaaninen yhtec
mäys näiden maiiden yälUlä ti
muilta kUin hävitystä kalkille t
takapajuisuutta Ja kurjuutta tai
sille ihmisille; Toiselta puolen
Huono kuva
Allekirjoittaneella Oli viime sunnun­taina
tilaisuus kuimnella minkälaista
ohjelmaa Canadan radion kautta lä­hetetään
Suomeen. ; Vuokraisärmäl-lämme
on nimittäin mainiot radio­laitteet,
joiden avulla hän seuraa maa-ilriian
menoa maailman kaikilta kol­kilta
j a niin hän kutsui minut kuun­telemaan
sitä mitä Montrealista l a a -
Jalletaan Suomeen. Heti aluksi pitää
sanoa, että ei se ollut erikoisesti kehu­misen
arvoista. Uutis- ja sanomaleh­tikatsauksia
haittasi jossain määrin
kielenkäyttö. - Joka olisi, saanut olla
kirkkaampi esitetyn ajatiiksen sel­vyyteen
nähden, puhumattakaan nyt
siitä, että se oli aika vahvasti höys­tetty
Wall St. propagandalla/
TääUä Sudburyn tienoilla oli pantu
nähtävästi pari yiikkoa aikaisemmin
levylle kolme haastattelua, jotka esi­tettiin
myöskin 45 minuutin kuluessa.
Entinen työtoveririime, täkältUsen
Frood-kalvannon mainio kaivosmies
Toivo Luukkonen kertoi kalvostölsjä,
eikä meillä ole sen .johdosta mitään
muuta muistuttamista kuin se. että
Toivo. unohti mainita, kuten kunnon
unlon Jäsenen velvollisuus olisi käsit-tääksemriae
ollut, että hänen unlollaan
on hyvin. suuri ansio ja osuus siihen
minkälaiset olosuhteet j a ansiot ny­kyään
ovat nikkelin tuotannossa.
Mahdollisesti se oli vain sattuma eikä
tarkoituksellista.
Ohjelmassa oU myöskin kirjailija
Erik Munsterhjelmin kuvaus Ontari­on
metsätyömaalta 'Ja senkin johdos­ta
cn syytä esittää samanlainen h a ­vainto
kuin mi-, Luukkosenkin: esityk­sen
suhteen ei sanaakaan unlon
merkityltsestä ja vaikutuksesta olor
suhteiden ja ansioiden parantamiseen
nähden.
Entinen urheilumies Ilmari Järne­felt
esitti lyhyen katsauksen Canadan
suomalaisten .urheiluun ja teki sen
kaikessa suhteessa perin huonosti.
Viimeisten 20 ioioden kuluessa on tä­män
maan suomalaisten urheilu kas­vanut
alaspäin kuhi lehmän häntä,
sanoi mr, Järnefelt. tMelllä ei ole
mitään sitä vastaan, että asia luon­nehditaan
siten sillä se oh suurin piir­tein
totta. Mutta hänen mielestään
ei tämän inaan suomalaisten urhei­luelämässä
ole tapahtunut kuluneiden
20 vuoden aikana muuta huomatta-vaakuin
se, että on ilmaantunut muu­tamia
suonialaissyntyisiä ammattiur-hellun
taivaalle. Hän tarkoitti slUä
muutamia jääkiekon pelureita j a eräs­tä
padlopelturia. Minun mielestäni
mr. Järnefelt teki karhunpalveluksen
tämän maan suomalaisille esittäessään
asiat n i i n kurjalla tavalla vainaan
kotimaahan.
Minä suosittelisin, että Järnefelt t u ­tustuisi
"Canadan Suomalaisten 'Ur­heilukirjaan''
ennenkuin hän puhuu
uudelleen tämän maan suomalaisten
urheiluharrastuksista. Koska tätä te­ertä
ei ole erikoiset! mainostettu niin
on syytä mainita, että se Julkaistiin
Suomalais-Canadalalsen A m a t öörl-
Uilieiluliiton 25-vuotisen toiminnan
johdosta kevääUä 1950, Se käsittää
64 sivua ja paljon kuvia, eikä maksa
muuta kuin 50 senttiä, mikäli sitä on
edelleen saatavana. Jos joku tarvit­see
sen kipeästi, voi sen saada Cana­dan
Suomalaisten Arkistolta.
Tässä teoksessa esitetään katsaus
tämän maan submalalsten urheilu­rientoihin
Jo varhaisemmista vuosista
lähtien mutta erlkoisestikln nUden 25
vuoden aikana, jotka mainittu liitto on
toiminut.
Teoksesta, selviää; että Cariadan suo­malaisten
"keskuudesta on kuluneiden
20 vuoden aikana ikohonnut kaikki­aan
neljä Canadan mestaria hllhdbn
alalla. Kolmfe heistä on ollutmlehiä,
jotka ovat saavuttaneet mestaruuden
murtomaahiihdossa ja neljäs oli n a i ­nen,
cancouverilainen Kerttu Wepsälä.
joka voitti Canadan mestaruuden
naisten pujottelussa kahtena vuonna
peräkkäin, nimittäin vv. 1939 ja 1940,
Edelleen siltä voidaan havaita, että
Leo Roininen ön voittanut Canadan
mestaruuden keihäässä j a Taisto Salo
kiekossa, puhiunattakaan nyt Dave
Komosesta, joka voltti kerrassaan Y h ­dysvaltain
mestarunuden kaksi kertaa
peräkkäin maratonjuoksussa yv, 1933
Ja 1934 — siis kuluneiden 20 vuoden
aikana. Olisi voinut myöskin mainita
siitä, että Roixlinen oli Canadan edus­tajana
olympialaisissa vaikka ei siinä
menestynytkääh.
Lopuksi olisi ehkä voUiut todeta
senkin, että tämän, maan suomalais­ten
keskuudessa toimii edeUeenMn e-rikoinen
urtieUun keskusjärjestö, j o ­hon
kuului vuosi sitten 17 seuraa ja
että ne tohnivat todennäköisesti edel-leenltln.
-:
Jos Canadan radio haluaa esittää
asiat oikealla tavalla tämän maan
suomalaisten urheiluun nähden niin
ehdottaisimme sUtä varalU. että s i i ­tä
valmistettaisiin uusi ja asiallisem­pi
laajallus edellämainitun teoksen Ja
muiden mahdollisten lähteiden perus­teella.
Mr. Järnefeltin lausun!
perusteella ovat kuulijat tulleet a
käsitykseen, että täällä, ei urhi
kaan muuten kuin ammattilais;
silmällä pitäen ja että kaikki Cau
suomalaiset ovat n i i n dollaripi
saan. että ainatööriurheilu on I
kaikkiaan painunut allikkoon. T
Ovat vanhanmaan siiömalaiset ai
kertakaikkiaan väärän ja harhaii
tavan kuvan Canadan :suomaIii
kulttuuriOiarrastukslsta urheilu^ i
la.
Kyllä me käsitämme mistä mr.
nefeltm esitysten puutteelUsua
rajoittuneisuus: Johtui. Se i^i
siitä, että tämän maan suoniali:
urheiluharrastukset ja saavifi
ovat tai»htuneet pääasiassaan
distysmielisen väestön piirissä j»;
syysrä ne eivät muly kelpaa
vaksi. Siitä syystä niistä ei sa»'
nita mitään vaikka siinä rDenM^«
kien siuomalaisten maine Jar­lhan
viidakkoon. Moinen kiero P
eelllsuuskanta ori vahinkolliBeo";
maan suomalaisten jo muutents-noon
valoon saatetulle niainee^
siasia kuitenkin on, että edisj
llsten ja työväenjärjestöjeo ^
olivat suomalaisten kulttuunJ-tukset
erittäin voimakkaaj
maassa ennenkuin täällä oU
muita yhdistyksiä 3 " ° " ^ * ^^
kuudessa. Nämä vanha: t50_
järjestöt aloittivat tässä maas»
•tuurltyön suomalaisen "ertöa^
dessa ja sitä työtä J a t k ».
Canadan Suomalainen J a ^ ^
Suomalals-Canadalalalnen A » "
UrheUullltto.
Olemme katsoneet torpeeci^
slttää vastalauseemme
kuvauksen johdosU mlM _^
tämän maan suomalal^t*» ^
johdosta vihne sunnuntali* -
Terä.
;, ; ; / ; y : i f (^