Vapaus, November 14, 1959

              ' ' , Sivu«'2v - Lauantaina, niarrask. -14 p.- Saturday; Nov.i 14,' 1959
fr
(Isf®
^
ä#fe
(UBEBTY) Independent Labor
Q^n^^^^Pbmlsh 'CBaadlaiu.-^Es-^
taUiBli^ NoV. e; »n. Authorlzed
•«>^«Mt^/o]a8S mail i\)y, the Post
Office'', Department, Ottawa. Pub-lläiedc
ihrke weekly: "Tuesdays,)
^Ti}UrMlay8;.^aod Saturdasrs by Vapaus{
Publishing,Company Ltd., at 100-102
Elm St.'^W., Sudbury,,Ont., Canada.
- .\,-„.. ' ,,
Telephones: Bus. Office 08. 4-4264;
Editoriaupfflce OS. 4-42^5. Manager
E. Sulfsl. Edltor^W. Ek^iindMilailing
address^Box.eg. Sudbury, Ontario.
Adrertlslng rates' upon^appUeatiön, i
Translatlon free of charge./ '• ,
ttLAOSHJNNAT: v
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. ^ 4^
t ^ ' ' , 9 kk, 2Ä)
Yhdysvalloissa: 1 vk.;9.00 e kk. ^4.80'
Suomessa: ' 1 vk. 9.50 6 kk. 8.as
Laosin tutkimusfarssi
YKm turyallisuusneuVoston alivaliokunta, joka kävi tut- \
kiinassa Laosin tilannetta, esitti, muutama päivä sitten ra­porttinsa
missä ^myönnetään, että mitään "kommunistihyök-
,käystä',' Kiinasta ja Vietnamista ei olekaan tapahtunut, kuten
,niin kovaäänisesti syytettiin, sillä mitä tahanga "taistpluja
Laosissa oh käytyt ja käydään, se tapahtuu Laosin soiretun
ja alaspainfetun kansan ja sen hallitsevan yläluokan välillä.
Lätkiin lähetetty! tutkijakomitea myönsi sjis yleisesti muu-
•fehkiniyleisesti tunnetun -tosiasian, että sekaantuminen näi-jhir^
tapahtumiin on asiallisesti laitonta sekaantumista Laosin
sisäisiin asioihin. .
'Ei siis ole lainkaan ihme vaikka poliittiset huomioitsijat
^korostavatkin, ettaWashingtomn viranomaiset ovat kovasti
.punastelleet tämän raportin johdosta. Muistaa nimittäin tu­lee,
että' Laosiin lähetetty alivaliokunta muodostettiin yksin-
;omaan yhdysv maiden edustajista, joka
•yritti tikulla hakien löytää Washingtonin hyväksi sellaisia
epämääräisiä lausuntoja, kuin että taisteluihin on osallistu­nut^
silminnäkijäin kertoman mukaan miehiä, joissa oli ijäh-itävissa
'luonteenomaisia vietnamilaisia rotupiirteitä' (!), mut-taTmyönnetäan
kuitenkin heti, etteivät nämä "silminnäkijät"
pystyneet tunnustamaan heita Pohjois-Korean säännöllisen
armeijan sotilaiksi! Yhta epämääräisesti alivaliokunta viit­taan
siihen, etta laosilaiset isänmaanystävät ovat muka saa­neet
joitakin aseita (haulikoita tai veitsiä — sitä ei sanota)
•Vietnamista. 'Peruskysmyksesta puhuen alivaliokunta totesi
icuitenkin että "laajuudeltaan erilaista toimintaa" •esiintyi
Ihosissa heinäkuun 16. ja lokakuun 1. paivan välisenä aikana,
mirtta että kaikki nämä operaatiot olivat lähinnä sissisotaa."
v ."^iNäin surkea oli siis Laosin tutkimuskomitean työn tulos
väitetyn "kommunistihyökkayksen" tnmoilta!
"SliKuinka paljon punastumisen aihetta Washingtonin vi-rattomaisilla
on tasta asiasta se ilmenee seuraavasti: Laosin
^kuninkaallinen halhtus, joka on asiallisesti puhuen Washmg-tonin
kontrollissa oleva sahkyaija, -esitti syyskuussa hälyyt-
;täen etta Vietnam on syyllistynyt julkeasti hyökkäykseen
'Ijaosia vastaan. Taman "hyökkäyksen" torjumiseksi Laosm
hallitus vaati viivyttelemättä lähetettäväksi sotajoukkoja
.avukseen. Yhdysvaltain hallitus ryhtyi heti tukemaan Lao-
•sin taantumushallituksen "avunpyyntöä" ja esitti, etta SEA-TO-
liitto lähettäisi heti 10;000 viidakkotaisteluihin perehty-
;nytta miestä käsittävän sotavoiman Laosiin. (Taman joukon
suhteellinen suuruus näkyy siita, etta hampaisiin asti aseis-
4uneen pienen Laosin omassa armeijassa on 25,000 miestä.)
Mutta muistaen viela liian elävästi Korean sodan alka­misen
päivät ja siihen liittyvät seikat, turvallisuusneuvosto
hylkäsi taman ehdotuksen sotavoimien lähettämiseksi Lao­siin.
Toisaalta turvalisuusneuvoston enemmistö meni kui-
.tenMn Neuvostoliiton vastalauseista huolimatta Washingtö-j
i in talutusnuorassa niin pitkälle, etta lähetti mainitun ali-
•valiokunnan tutkimaan tilannetta.
Nyt on tämä alivaliokunta tutkimuksensa suorittanut ja
•todennut, etta mitään hyökkäystä ei Laosiin ole naapuri-imaista
tehty, ja etta mikah siellä on taisteluja käyty ja edel­leen
käydään, se tapahtuu kansan ja taantumuksellisen ylä­luokan
välillä. Vaikka asiaa mm ei raportissa sanotakaan,
niin Washmgton joutuu tassa julkisesti syytetyksi siita, että
vaatiessaan Laosin hallituksen avustamista sotavoimilla, Yh­dysvallat
oli valmiina sekaantumaan Laosin sisäisiin asioihin
ja kuten tavallisesti, tassakm tapauksessa pienen, rappeutu-ineen
yläluokan puolesta Laosin varsinaista kansaa vastaan!
Tosiasia nimittäin o n — vaikka ainoastaan vasemmalla sil­mällään
nakeva turvallisuusneuvoston alivaliokunta ei ollut
sitä näkevmaänkaan — etta Yhdysvallat on jo sekaantunut
.kerrassaan tuomittavalla tavalla Laosin sisäisiin asioihin. Se
miehittänyt Laosin armeijan korkeimman johdon "neu-yonantajiUaan"
ja Laosia armeijan aseistamisen hyväksi on
annettu amerikkalaista apua suhteelhsesti enemmän kuin
-millekään muulle taantumuskuomakunnalle. Mutta kaikesta
;tästä "avusta" huolimatta on ilmeistä, etta valtaosa Laosin
kansasta suhtautuu vihamielisesti halhtukseensa — ja mikä
itärkemtä, /Washington on tasta ilmeisesti hyvin tietoinen-
; koska se ;oli niin karkas lähettämään, sotilaallista apua Lao­sin
taantumusvoimien valta-aseman tukemisen hyväksi.
- V Kaikentaman jälkeen on ilmeistä, etta Ottawalla ön syy­ltä
harkita 'asennetaan Laosin tapahtumien suhteen. Yhdessä
'Puolan ja Intian kanssa Canada on jäsenenä siina kolmen
vallan valvontakomissionissa, jonka tehtävänä on valvoa Ge­neven
sopimusten täytäntöönpanoa Laosissa. Puola ja Intia
•ovat esittäneet tämän valovntaelimen.kököontumista,^^^ m
-Washingtonin aanta kuunteleva Ottawamme on vastustanut
Sitä. Mutta kun nyt on lopullisesti todettu, että Laosin vai-
^keudet ovatkin sisäistä laatua, Diefenbakerin hallituksella ei
ole tässä kielteisessä kannassaan enaa minkäänlaisia puolus­tuksia.
Me toivommekin, etta Inttohallituksenune ottaisi
asiassa päättävän kannan ja esittäisi Washmgtonin lupaa
^symattä, etta Laosin välirauhan valvontakomissionin ko­koontuu
heti suorittaakseen loppuun sille annetun tärkeän
,työn. /
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
A<UULBJUL<llLg.lllUUUlAJ,P.I>.P.B /
Wldter Kahgas, Nairn Centre,
Q i i t , täyttSä lauantaina^,^marras-kuun_
14 pnä 63 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja
v a i n ' onnentoivotuksiin.
t\itta-
Onjarion iväestö
UUSI NOUSEE TUHKASTA
Toronto. — O n t a r i o n ' väkiluku
o l i 1945 neljä miljoonaa ja 1959
nousir^evkuuteen-miljoonaan,;joka
merkitsee etta väkiluku lisääntyi
tällä ajalle 50 prosentilla., Väkilu­vun:'
varvellaan Ontariossa: nousevan
seitsemää^ - miljoonaan 1966 men­nessä.
~ ' ,
Syntyväisyyden lisääntyminen,
kuolemantapausten : ^vähentyminen
j a surtolaisuus ovat lisänneet vä­kiluvun
kasvamisen vauhtia. Onta­riossa
•• o n ; 'Suhteellisesti paljon
enemmän lapsia. Nykyään on 1,-
900,000 alle 15-vuotiasta lasta, eh
7 prosenttia enemmän kuin 1945.
Tällä välillä-saapui myöskin noin
miljoona 'siirtolaista Euroopasta^
Yhdysvalloista j a Aasiasta.. Yhdis­tyneestä
kuningaskunnasta saapui
340,000, Italiasta 143,0Qlb, Saksasta,
Itävallasta ja Hollannista saapui
yhteensä 195,000, Puolasta 38,000
ja 164,000 siirtolaista muista E u ­roopan
maista.
Kleemola Hmshtshevin
vastaanotolla
Moskova. --^ Neuvostoliiton pää­ministeri
Hrushtshev vastaanotti
maanantaina Suomen kulkulaitos-ministerin,
Kauno Kleemolan, tie-doittaa
uutistoimisto Tass. Käynti
oli kohteliaisuusvierailu, lisää Tass.
\ Kirj. Tom Morris
"Mennään eteenpäin kuin suvilla
varustetulla" hev6seIla",-'on Xoreaii
kansanta^avallan;.tunnuslause: tällä
hetkellä. Tämä näkyy/kaikkialla|
farmeilla, -tehtaissa' jfi koäluissa}^
Me Itse" havaitsimme tämän elo-'
kuussa . ja syyskuussa, jolloin en­simmäinen
Canadan tiuorisoval^
tuuskuntai-yieraili-:Koreaa:.k
tasavallassa ja liikuimme laajasti
maassa. Valtuuskunnassa oli'meitä
kolme::'kaksi Canadan: Sosialistises­ta
Nuorisoliitosta j a yksi Canadan
lanskalainen taiteilija./
Koska me olimme ni^orison
edustajia; niin pääsiassa, vierailim­me
nuorison luona kouluissa ja
tyopaIkollla.^ Me opimme heilta.fet-ta
heidän,nuorisonsa yhdessä koko
kansan kanssa . taistelee\ r^voidak-seen
rakentaa maansa tuhoisan iso-_
dan jälkeen, sodan, joka maksoi
tuhansien «elaman ja aiheutti sa-noinkuvamatonta
hävitystä heidän
kaupungeilleen sekä farmeilleen.
Pyongyang, heidän paakaupun-kinsa,
tuhottiin taydellisesU pom­mituksilla.
Nyt se on rakennettu
kaunaksi \ja on ihana muistomerk­k
i kansan tarmon osoituksesta. Me
vierailimme tehtaissa, jotka yha
suuremmassa määrässä tuottavat
tavaroita kuluttajille. Yksi sellai­nen
on Pyongyangm tekstiiliteh­das,
jossa työskentelee 13,000 työ­laista.
Tama tehdas rakennettiin
vuoden sisalla. Nyt se tuottaa 65
tonnia lankaa ja 250,000 metriä
kangasta paivassa ja sen yhteydes­sä'
on lastenseimi, elokuvateatteri,
oma teknillinen koulu, urheiluseu­ra
ja monia muita laitoksia.
Tama on vain yksi tehdas ja
meille . näytettiin monia muita,
joilla on samanlaiset laitokset. Ko­ko
maan suurimmat teollisuuslai­tokset
tuhottiin sodassa ja nc on
uudelleen rakennetu taikka ovat
parhaillaan rakennuksen alaisenu.
Ne ovat uusia, nykyaikaisia ja nii-
•0-,...-
ovat
: Koko Canada 'Väärässä tahdissa''
" Näyttää siltä, että Toronton Vapaa Sana^ marssii yksi­nään
"oikeassa tahdissa" ja koko mmr Canada on auttamat-
'tomasti "väärässä tahdissa". - - —
* Kuinka härkäpäisesti Vapaa Sana pitää kiinni kylmän
fiodan oppikappaleista ja yrittää lukijoitaankin sitoa siihen,
;jBe näkyi lehden tiistaisesta toimituskirjoituksesta missä kii-
*vailtiin-kaikkien niiden pään menoksi, jotka vastustavat
;Ranskan suunnitelmaa atomipommin kokeilemiseksi Saha­rassa.^
t ""^Kuten tiedetään Marokon toimesta esitettiin Y K n yleis-
;kpkoukselle 22:n maan allekirjoittama, Afro-Aasian maiden
;tukema päätöslauselmaehdotus, missä vaaditaan Ranskaa
^peruuttamaan tämän kokeilusuunnitelmansa.
\. —Canadalaislehdet ja canadalaiset yleensä ovat alusta pi­stäen'
antaneet kannatuksensa nTille, jotka vaativat Ranskaa
;jÄxuuttamaan atomipJommikokeilu-suunnitelmansa..Canada-.
^laiset nffenettelevät näin ihpiiskunnan turvallisuuden ja en-
'Ijenkaikkea Capadan kansallisen turvallisuuden vuoksi. Ylei-
^^£^ti-[tiedekään, että ydinasekokeilujen aiheuttaman^^radioak-
PORTUGMI ON MERENRANTA-PARATIISI
AURINKOA ETSIVILLE
i
den'yhteydesä on teknillisiä ~ oppi­laitoksia,'
urheiluseuroja j a , m u i ta
laitoksia. f y \ %
Uuden ja vanhan^ vastakohdat
huomattavissa ^ p ^ a i k k l a l l a i '
Heu^ghalnin kemikaalitehtaalla,
j o k a ' o l i , alallaan^ s u u r i n , Aasiassa,
me\ kävelimme läpi vanhojen r a -
kennusteniTf^jotka; kerran^tuotUvat
tavaroita Ne olivat kauheita muis­tutuksia
sodasta. Nyt näiden rin­nalla
on f uusia tehdasrakjennuksia,
jotka osoittavat uutta' aikakautta
Koreassa ja ihmisten päättäväisyyt^
ta.' 1
Korean nuoriso näyttelee suurta
osaa- tässä nousussa. ::Monessa t a ­pauksessa
he vnäyttelevät johtavaa
osaa iteollisuuden, maatalouden ja
valistuksen^ nostattalnisessai' Mones­sa
tehtaassa on nuorison jaostoja,'
jotka kunniallisesti vastaavat teh­taan
tuotannon noususta
Kaikkien korealaisten keskuu­dessa
maani::yhtenäisyyden u lujitta-^
mmen^ on tärkeydessä " etualalla.
Korean 30 miljoonasta ihmisestä 20
miljoonaa elaa maan eteläosasso,
joka on amerikkalaisten miehitys­joukkojen
. vallassa. . He eivät ..voi
kehittää maataan kulttuurillisesti
eika taloudellisesti eivätkä korot­taa
elintasoaan. -Päinvastoin teolli­suus
Korean eteläosassa karsii kos­ka
ulkomailta tuodaan tavaroita.
l i i
1
Työttömyys j a yleisen palvelun
puute on jokapäiväistä siellä.
rKorean Jcansantasavallai^ ^ j o k a i ;
nenrkansalainen pitäS'etelässä asu-'
pien^kohtaloa omanaw:£Demarkaa-j
tiolinja'eroittaa tuhansia korealai­sia-
perheitä'eivätkä he voi olla
edes s kirjeenvaihdossa. < ^
"^Eiokuun 29 'pnä tämä selvisi
meille kun meidät v i e t i in Panmun-jomiin
siihen huoneeseen, jossa a l ­lekirjoitettiin
aseleposopimus ja
jossa pn demarkaatiolinja.
Me ajoimfne historiallii^bsta Kae-songin
kaupungista "linjalle" ja
näimme kuinka talonpojat työsken­telivät
kuin sotarintamalla. Saa­vuimme
demarkaatiolinjalle? ilta­päivällä,
j a olimme amerikkalaisten:
sotilaspoliisien, jotka ovat vumei-sen
kuudeh vuoden aikana tailtas-taneet
nämä mökit, silmälläprdon
alaisina koko, ajan. Täällä" Korean
kansanarmeijan sotilaat kohtaavat,
amerikkalaiset.
i?01immeTsilminnäkijöinä tällaisel:
le kohtaukselle ja olimme ymmällä
koska etelästä tulleessa Valtuus­kunnassa
oh v a in yksi korealainen
j a hänkin toimi tulkkina. Tiedus­teltuamme
Korean kansanarmeijan
sotilaat sanoivat, etteivät he ole
koskaan nähneet eteläkorealaista
sotilasta vartiossa rajalla.
,. 1 j Tilastotiedot. .Kertpv^t;'. \ , /1
HEI3INGISSÄ HEIKKO
MINISTERI MYÖNTÄÄ ESKIMOIDEN
ÄÄRIMMÄISEN VAKAVAN KOHTALON
Bfdka neljäi mökäkö
, He l s ink i . — Helsingin 'asuroista^ vuokraläistentltii»
SO''on edelleen heikko.'Alivuökra;
laisten ryhmä ^onJ^^^epänormaalhi
^suuri,' pienhuoneistot'ovat "ylikan­soitettuja
ja joka'neljäs ruokakun­ta
asuu ahtaasti. Jotta nykyisin i l ­meneva
ahtaasti asuminen voitai­siin
poistaa, olisi huoneita saatava;
lisaä vähintään 34,000 kappaletta'.
Tällaisiin tuloksiin on tullut Hel­s
i n g i n ^ kaupungin tilastotoimisto
tojen tilankäyttöä vuonna 1955
koottujen tietojen valossa. ^
3^600 lapsiruokakuntaa asud- Hel­singissä^
alivuokralaisina r ja ! Iisaksi
'noin 4,500 muuta kahden tai use­amman
hengen ruokakuntaa. A l i -
_ • • •
lisiesU v: : i 9 5 a i l^
; J o s | h e n l d ^ i ^^
•enertm^^
:Äi|i)nie«
asumista.'^Ahtaasti asuvien xuoka-
••kifiitienl
iiät:vu<)idM
900fsta' 35,2Ö0:een. .-Kaikista; ruoka^
unnista, joissa oli lapsia, ^oli v. ^
tarkastellessaan Helsingin huoneis-k955'ahtaasti asuvia 18^596 eli 35%.
m
Kuusilapsisita perheistä asui jopa
83 pros. ahtaasti., Ahtaasti asumi-nen
on Helsingissä r melkein kaksi
kertaa yleisempää kuin nesimtoki
Göteborgissa ja Tukholmassa.' ^
m
9
• •
Ahtaat ovat asuintilat Torontossakin
TfllrontO. — Tuhannet Toron-
•tossa asuvat perheet pelkäävät
häätöjä j a siksi he asuvat kauhean ,
puutteellisissa oloissa, . peläten.
Noin neljä vuosisataa sitten Por­tugali
tekr huomattavia loytoja
Idassa, Afrikassa ja uudessa maail­massa.
Seuraten entisiä kuninkaita,
eurooppalaista ylimystöä ja hyvin
huomaavia brittiläisiä turisteja,
Amerikka on vihdoin havainnut
Portugalin olemassaolon.
Se on huomattavasti liioiteltu
tunnustus, silla niillä aloilla joista
turistit eniten valittavat, Portugali
on vähemmän synnillinen. Sen kan­sa
on mukavaa j a kohteliasta, ho­tellit
ja asunnot ovat puhtaita ja
mukavia, ruoka toisinaan yksinker­taista
mutta aina hyvaa, näköalat
ihania, saasuhteet mita parhaim­mat
ja hinnat erittäin kohtuulliset.
Melkein jokainen kyla j a kalas­tajakylä
Portugalin laajoilla ranni­koilla
on samalla merenrantahuvit-telupaikka.
Kuuluisin merenranta-paikka
on E s t o n i , joka on osa Gös­ta
do Solista — Portugalin Rivie­rasta.
Guest Airwaysin toimesta on
selostettu, etta monet sen matkus­tajista,
jotka lentävät "auringon
suuntaan"-lennoissa Miamista Lis­saboniin,
Madridiin j a Pariisiin, va­litsevat
Estorilin olinpaikakseen
Lissabonin asemesta. Sinne ottaa
vain muutaman minuutin kulkea
tiivisen säteilyn vuoksi syntyy
JO tuhansia epämuodostuneita
lapsia samalla kun tuhansia
muita kuolee ennenaikaisesti
•joko verisyopaan tai muihin
tauteihin, joita nama kokeilut
ovat aiheuttaneet. Myös tiede­taan,
etta tasta ydmasekokei-lusta
ollaan pääsemäisiUaan
kansainväliseen sopimukseen,
mikakieltaa ne ikuisiksi ajoik­si.
Mutta jos Ranska suorittaa
nyt atomipommikokeiluja, niin
se voi hyvinkin johtaa naiden
kokeiden yleistymiseen kautta
maailman.
Tämän vuoksi canadalainen
lehdistö ja ^canadalaiset yleen­sä
vastustavat Ranskani atomi-ponunikokeilupuuhia.
T a m ä n
vuoksi Canadan ulkoministeri
Green esitti Y K : n yleiskokouk­sessa
hallituksensa j a: Canadan
kansan harkitun kannan Afro?
Aasian maiden puolesta — siis
Ranskan atomipommikokeita
vastaan.
Canadan kansan enemmistö
ja Canadan keskushallituskin
vastustaa; ydinasekokeiden UU-:
delleen alkamista, mistä tässä
on loppujen lopuksi kysymys,
mutta "kommunistivastaisen"
hysterian: mielentilassa oleva
Vapaa Sana kiivailee tässä asi­assa,
oikein toimituspalstallaan
muita canadalaisia vastaan!
Kuten sanottu, kylmän sodan
jatkamisen hurmiossa elävä
Vapaa Sana näyttää olevan yk­sin
"oikeassa tahdissa" ja koko
muti' Canada "väärässä tglj:!
dissa"?
Lissabonista ja se on n i i n viehättä­vä
ja kauni^ paikka, ettei sille ole
vertaa. Hotellimaksut alkavat noin
$9.00:sta kaksoishuoneesta kylpy-huoneineen
ihanteellusessa Estoril
Palaciossu: ja toisia asumuksia saa
$7.00:sla lahtien — ja siihen sisäl­tyvät
kaikki ateriat. Estorilissa yh­distetään
ihnicelli-set mukavuudet
täydelliseen ajanvieteohjelmaanv
mihin sisältyvät kaikki vesiurhei­lut,
ostokset, auringonkylpy, golfij
Portugalin parhain ohjelmisto ja
Casino, missa entiset kuninkaat
ovat vierekkäin tavallisten kansan­ihmisten
kanssa rulettipoytien aa-ressa.;;-
Canadalaisten matkustajien on
hyva. matkustaa Bermudan kautta
ja siirtyä siellä Gliest Airwaysin
järjestämään "auringon suuntaan"-
. lentoon. Useita lentoja tehdään
Montrealista ja New Yorkista Ber­mudaan
ja nam voitte nauttia py­sähdyksestä
ilman ylimääräisiä
maksuja.
Estorilm naapurikylässä Cascai-sissa
— kuninkaitten ja kalastajain
kaupungissa — valtansa menettä­nyt
ylimystö ja kyläläiset viettävät
omia perinteellisiä elintapojaan.
Pohjoiseen Costa do Solista ran­nikolla
on paljon huvila-alupita
jotka alkavat Figueira da Fozisla,
joka on ranskalaisten kehittämä
alue j a on melkein samalla tasolla
kuin Estoni, ja sieltä voi jatkaa
matkaa vähemmän tunnettuihin
"piilopaikkoihin". S; Mai^inho do
Porto on kuvaannollinen ja pilaa-maton
paikka j a j i y v m verrattavis­sa
Nazaren kanssa, joka on yksi
harvoja lu.in käytettyjä paikkoja
Portugalissa: Nazaren pitaisi kaik­kien
nahda^ mutta parempi on näh­dä,
tama kaupunki s i l l o in kun liir
kennc on vähäisempi.: Eslinho, E r i -
ceira; Ofir, Peniche, Praia das Ma-:
cas: ovat kauniita: nimia kauniille
kylille: ja ^jokaisella on oma ran­nikkonsa,
oma pukeutuminen ja
omat kansallistapansa
Estoiilibta etelään jd tunnin
matkan paassa ovat Costa Capa-iica,
joka on Lissabonin Coney Is-land
j a 5esimbra :seka;:Arrabida,
jotka ovat kaksi kaunista kylaa.
Arrabidasta alkaa Euroopan vähi­ten
käytetty hiekkaranta Alueen
paakyla on Sines, missa Vasco da
Gama syntyi, ja siella on sieva
hiekkranta vaikkakinvpleskelupaik--
kojen maara on rajoitettu, mutta
ne ovat nykyaikaisia 7ä luoka on
hyvää
Etelaiannikolla, missa on ihan­teellinen
ilmasto, on kylia j a hu­vikeskuksia
— eiaat hyvin tunnet­tuja
ja toiset jotka ovat vieläkin
matkustajien ; tavoitettavissa.; Cape
S Vincentissa sijaitseva Öagres on
kat.somisen arvoinenvja ^:samalla:-^oi
tutustua Lagosin satamaan j a hiek-,
karannikkoon. Praia de Rochassa
suuret värilliset kivet: muodostavat
rannikon j a sita pidetään Euroo­pan
ciaana komeimpana rannikko-letkeilyalueena
Vielä idempänä
ovat Armacoa de Per<i, Albufeira,
Quarteiia, Monte Gordo ja Olhao,'
joka on kuuluisa kuutionmuotoisis-ta
valkeist<i> taloistaan, terasseis-f
taan, kalastajistaan ja mustalaiska-ravaaneistaan.
'
Ottawa. —- Pohjoisten asioiden
ministeri Alvin Hamilton, puhues­saan
Farley Mowatin kirjoittamasta
kirjasta "Caribou Eskimos", tunnus­taa
pohjoisersa asuvien eskimoiden
vakavan tilanteen ja sanoi, että näi­den
ihmisten murhenäytelmä on jo­tain,
jota "yksikään canadalainen ei
voi sivuuttaa puhtaalla omallatun­nolla".
Pohjoisten asioideii departmentti
on* samaa mieltä Mowatin kanssa,
sanoi ministeri tiistaina, ja sanoi,
etta kysymyksessa olevien eskimoi­den
asia on se mihin täytyy suhtau­tua
mita vakavammin.
Kirjassaan Mowat kuvaa eskimo­jen
jotka asuvat Manitoban pohjois­osassa,
oloja ja sanoi, etta ravmnon
puutteen takia kuoli siellä 1957—58
talvena ainakin 25 ihmistä.
Mowat arvoctelee ankarasti kir­jassaan
eskimoitten kohtalosta poh­joisten
asioiden departmenttia, lähe­tyspappeja
kunmkaallista ratsupo-
Mitä muut sanovat
R A I S K A A J A L L E
ANTAUTUMISTA
'•. . . Se (suostuminen "järjeste­lyyn",
minka perusteella Yhdysval­lat
saa sijoittaa atomiaseitaan Cana­dan
alueelle — V.) tekee meistä
(Canadasta — V.) liittolaisen ase­mesta
satelliitin.
"Alkoon tasta huudettako Yhdys­valtoja
vastaan. Tässä ei ole kysy­mys
raiskauksesta, me pyydämme
sita •— tai ainakin hallituksemme
pyytää.
"Olkea vastaus Starin mielestä ei
ole se. etta vaaditaan tassa maassa
olevien amerikkalaisten ydinaseiden
kontrollin antamista Canadalle.
Meidän mielestämme Canadan tulisi
tuomita ydinaseet täydellisesti. Se
on yksi varma panos,' minkä me
voimme antaa ydinasekilpailun r a ­joittamiseksi,
mikä vetää mukaansa
koko maailman, elleivät kansakun­nat
ole valmiina sita tuomitse­maan."
— Toronto Daily Star..
että jos 'he valittavat asunto-olo-jensa
johdosta, n i i n he joutuvat
häädettäviksi. Näin kertoi val­tuuston
jäsen May Birchard kes­kiviikkona
pidetyissä Toronton
kaupunginvaUuust,on huoltokomi-tean
kokouksessa.
Hän kertoi, että hän oli vieraillut
useampien perheiden luona. Erääs­sä
talossa, hän selosti, oli viisi las­ta
ja heidän vanhempansa asumas­sa
kahdeisa huoneessa j a että_ sa­massa
talossa oli kuusi lasta, jotka
vanhempiensa kanssa asuivat myös
kahdessa huoneessa. Molemmat
perheet j a useat muut tälön asuk­kaista
käyttivät samaa pesuhuonet-ta.^
Hän selosti tämän paikan olevan
lähellä Pundäsrkatua Yongie-kadun
itäpuolella. Hän o l i sitä mieltä, että
asunto oli sinänsä pahempia mitä
hän on koskaan nähnyt. Mvita siitä
huolimatta talonomistaja saa vuok­raa
$460.00 kuukaudessa.
Valtuusmies Harolji Menzies se­losti,
että ' kaupungin pahimmat
asunto olot olivat hänen vaalipiiris­sään
Queen-kadun eteläpuolella.
May Birchard o l i sitä niieltä, että
valtuuston olisi ryhdyttävä toimen­piteisiin
tilanteen korjaamiseksi ja
sanoja. Vaikka me olemme oppi- etta Torontossa olisi kaupungin toi-neet
paljon menneisyyden puutteel-' mesta rakennettava uusia rakennuk
liisiä ja eräitä Hudson Bayn-yhtiön
kauppiaita.
Pohjoisten alueiden ministeri Ha­milton
joutuu tunnustamaan kirjas­sa
esitetjm arvostelun oikeutuksen,
mutta samalla kuitenkin puolustaa
departmenttiaan lausumalla:
" M r . Mowat on ensimmäinen ca­nadalainen
kirjailija, joka on yrittä­nyt
asettaa itsensä eskimoiden aja^
tustapaan. En voi sanoa onko han
kokonaan onnistunut, mutta jos han
on niin se on kauhea syytös, jonka
hän on kirjoittanut . . .
"Menneisyydessä on tehty virhei­tä,
mu>tta me emme enaa ikina
syyllisty kunnostuksen puutteeseen.
Kuten kirjassa osoitetaan, rohkeat
suunnitehnat, ' j o i hm viimeaikoina
on ryhdytty, alkavat osoittamaan
uutta tulevaisuutta . . .
"Kuitenkin tarvitaan varovaisia
lisuuksista, niin me emme voi odot­taa,
etta tulevaisuus tulee olemaan
kaikki täydellista. Erehdyksiä voi
sattua, mutta ne e i satu department-tini
välinpitämättömyyden ja toi­mettomuuden
johdosta.
"Kirjoittaessaan kertomuksen
naista ihmisistä Mowat on käyttänyt
hyvin rohkeita kynanvetoja ja on
hyvin kriitillinen monim laitoksiin
nähden, jotka ovat olleet kosketuk­sissa
eskimoihin. Me emme voi
yhtyä kaikkeen tahan kritiikkiin
kocka usein on ollut lieventäviä a-sianhaaroja,
joista ei kirjassa mai­nita
mitaan.
"Jos joku haluaa olla kriitillinen,
mina olisin k r i i t i l l i n en meitä cana­dalaisia
kohtaan, jotka olemme niin
kauan olleet välinpitämättömiä poh
joisen asukkaisiin nähden. Välinpi­tämättömyys
on menneisyyden asia.
Nyt kaikki ajatukset j a energia on
pyhitettävä, ei tekemään syytöstä
menneistä virheistä, vaan uuden elä­män
rakentamiseksi pohjoisten ih­misille.''
sia naiden perheiden asuttavaksi.
nuksetivoitaisiinvpurkaa. Asia kui­tenkin
j a i päätöksettä j a otetaan
esille seuraavasra kokouksessa, jor:
ka pidetään kahden viikon kuluttua.
Huoltotyön johtaja miss R. J :
Morris on myös sitämieltä, että'
Torontossa on tavattoman, vähän &-
suntoj a pientuloisille suurperheille.
Han myös oli sitä mieltä; että tilan-^
netta voidaan parantaa: ainoastaan
silla, etta varataan heille enemmän
halpavuokraisia asuntoja.:; .
m
m
iKaiksi vuohta joutui
peuraninetsästäjälle
Kitchener. — Joku^^onnellineii^
metsämies" sai West Montroses-'
sa keskiviikkona: George Brohma-.^.
nin vuohen. Tosiasiassa kaatui
metsämiehen ohrina :kaksikin
vuohta, jotka löydettiin pellolta
kuoliaaksi ammuttuina.
Mr. Brohman syyttää .ampnmi-sesta
liian ampumavalmiita peu­ran
metsästäjiä.
Canadan parlamentti­ryhmä
vierailulla
Jakarta. — Canadan parlament?
tiryhma saapui tänne maanantaina
lentoteitse j a vierailee Indonesian
parlamentin vieraana kolme päivää.
Ryhmän johtajana toimu parlamen­tin
puheenjohtaja Roland Michener.
Canadan parlamenttiryhmä pala­si
Australiasta, jossa se osallistui
Commonwealthin maiden parla-menttikonferenssim,
joka pidettiin
jotta nykyiset ränsistyneet raken- Canberrassa.
NL:n FILMIESITYS
KOHTEENA
— Lenin ja Maxim Gorki puhui­vat
myöskin esperantoa.
Washington. — Virallinen Was­hington
kokoontui taalla viime tus-tai-
iltana katsomaan neuvostoliitto­laista
f ilmia "The Cranes Are F l y ­ing",
joka on yksi niista yhdeksäs­tä
neuvostoliittolaisesta filmeistä,
joita kuluvan talven aikana esite­tään
eripuolilla Yhdysvaltoja.'Sa­manaikaisesti
esitetään Neuvostolii­tossa
kymmenen yhdysvalloissa val­mistettua
filmia. : .
Joku tunti aikaisemmin Mosko^
vas:a esitettiin amerikkalainen hy­vin
tunnettu filmi "Marty", joka vu-me
vuonna voitti parhaimman f i l ­min
esityksen Amerikassa.
Filmiesitystä seuranneet virkaili­jat
esittivät toivomuksenaan; että
kun esitykset jatkuvat jonkun kuu­kauden
ajan, etta nnden avulla saa­taisiin
poistettua erimielisyyden ra­joja
naiden kahden maan välillä.
Kertomatta jääneistä asioista
Mikaan pikkulehti: e i voi ^ sanoa
tiedoittavansa "kaikista julkaisukel­poisista
asioista", kuten väittää sel­lainen'
valtava: paperikasa kuix^
esim New York Times.
Ja New York Timeskhi toteuttaa
tuota -iskulausettaan hyvin/ ahtaan
luokkakasitteen puitteissa.. Esimer­kiksi
se on antanut rajattomasti
palstatilaa McCatrhylaisille rienaa­j
i l l e heidän peitotessaan "punaisia",
"kommunisteja'', sosialistisia maita
ja , yleensä työväenliikettä. Mutta
-niille jatkuvasti parjatuille: i h m i s i l ­le,
laitoksille j a maille e i paljoakaan
palstatilaa riitä: siinä suurlehdessä;
Pikkulehtien täytyy avoimesti
myontaa rajoitetut mahdollisuuten­sa
Sitäpaitsi työväenlehti, kuten
Vapauskin; antaa etutilan työväeni
asioille. Eroa tässä suhteessa on
työväen- japorvarilehdillä vain ^si-kaliy
etta työväenlehdissä suhteelli­sesti
julkaistaan;, sittenkin enemmän
porvarillisista lähteistä tulleita uu-tistietoja
kuin i porvarilehdissä j u l ­kaistaan
työväenlähteistä annetta­via
tietoja. Näissä'asioissa on siis
tydväenlehdillä suuri j a tärkeä etui-matka.
Näissä puitteissa on siis Vapautta-k
m toimi tetta va: Toimituksen: asia
on etsiä'<ipäivän; asioista yleisesti tär­keintä
merkitsevintä j a mielenkiin­toisinta.
Kun " k a i k k i a " asioita ei
voida vatkata, n i i n s i l l o in on pyrit-tävä
totuudenmukaiseen yleisku­vaan
siten; että käsitellään tarkeim^
piä ja: toisaalta edustavimpia asioi­ta
j a kysymyksiä
Miten tässä onnistutaan tai epäon­nistutaan,
se: riippuu :tietenkin;toi-mittajain
ja kirjeenvaihtajain ky­vyistä
j a "hoksaavaisuudesta-\; seka
samalla siita, ^onko heillä riittävästi
aikaa työnsä tunnollista suoritusta
varten Tämä on sanottava sitten­k
i n vaikka meille ehkä sanotaan, et^
teinillä väliä ole miten lehden sivut
täytetään, kunhan vain täyteen
teksita tapiseerataan.
Joka tapauksessa' meidän täytyy
avoimesti; myöntää,; etta • eräällä f ar-marilukijallammei
o l i : vame.viikolla
todellista' moittimisen syytä kun
hän murisi, että Vapaus antoi mar­raskuun
3 p;n numerossaan harhaan
johtavan kuvan Sudburyn seudun
maidon hinnan korotusta koskevasta
asiasta. '
Lehtemme mainitussa uutistiedos-sa~:
rkerrottiin ;r totuudenmiikaisesti
Sudbury and District M i l k Distribu-tors
:Associationin: selostaneen;.että
maidon hinnan korotus sentillä
kvarttia kohden "johtuu siitä kun
farmareilta ^ ostetun maidon hintaa
on korotettu." _
Tämä sellaisenaan on teknillisesti
totta, j a Vapaus kertoi totuudenmu­kaisesti
sen, miten mainittu meije­rien
yhdistys asiaa selitti. Se oli
totta silta miten maitoporvant asi­aansa
valhedellen puolustivat
Miitta?y1eiskuva tilanteesta ei
valitettavasti kyllä ole totta. K e r ­tomatta
j a i silloin Vasian toinen
puoli", nimittäin se, etta; tämä
sentin korotus :.maitokvarttilta'el
mene kokonaisuudessaan lähes­kään
farmareille, kuten meijeri-::
porvarit valehtelevat :eipä edes
valtaosaltakaan, silla suurin osa
maidon vähittäishinnan :korotuk-
•sesta - menee : suurpääoman kont-;;
roUoimille meijereille.
Jos ko uiutistiedomme kiijoittaja
o l i s i ' voinut pysähtyä miettimään
syntyjä syviä;' nimihän .olisi;voinut
saman tien todeta, etta sentin-koro-,
tus kvartilta antaa meijereille, noin
40 sentin lisätulot sadalta paunal­ta,
ja etta farmaTif eivät piemestä
korotuksesta huolimatta saa kunnol­leen
puoltakaan siitä summasta.
Pyydämme kuitenkin ^vakuuttaa
farmareille, :etta "tarkoituksemme"
ei ollut antaa asiasta puolueellista
kuvaa i: mikäli-"vahingossa" tehdyllä
virheellä on "lieventäviä asianhaa­roja
». ' ^ ' . .
Mutta kertomatta jaa myös joita­k
i n huvittaviakin tapauksia, j o i l la
loppujen lopuksi—on vissi tärkeä
merkityksensä
Kuten tiedetaan, ihminen on luo­makunnan
kiuunu — ja mies on
tietenkin naisen, eli "heikomman
astian" paa. Nam on ainakin ole­tettu
.ja käytännöllisessä elämässä
oletetaan .vieläkin,5koska naisille;ei
tunnusteta esim. sama palkka, sa
masta työstä oikeutta miehen rin­nalla
Mutta nyt nayttaa kuitenkin siltd,
että nämä "heikommat astiat", ts.
monesti sorretut j a alaspainetut nai­set
ovat sittenkin paljon lujempaa
tekoa kuin noe miehiset miehet.
Näin ainakin selosti viime^viikolla
canadalainen: lääkäri j a .psykologi
John Zulfek; Manitoban - yliopiston
psykologisen osaston esimi^. K o ­kemustensa
perusteella hänvnimit-tam
suositteli, että Yhdysvaltain
pitaisi kouluttaa. etupäässä: naisia
avaruusmatkoille lähetettäväksi
Viikko sitten torstaina antaman­sa
sanomalehtihaastatteluin:> yhtey­dessä
lääkäri Zubek esitti sanoma-lehtimiehille
29 vuoden ikäisen^psy-kolögian
opiskelijan, neiti Wilman
Sansomin; j o k a ; oli j u u r i Jopettänut
kuuden päitään oleskeluir.eristetyssS
lasikuvqssa. Zubek sanbii^^ettei n a i -
tonen (^llut'kokenut sellaisia tharha-nakyjä
kuin' kolme miestä, jotka o l i -
v-at aikaisemmin suorittaneet saman
kokeen.
Neitonen sanoi "nauttineensa-k
i n " täydellisestä hiljaisuudesta,
joskin aika t u l i ' pimeässä hioman
pitkäksi Mutta ..saman kokeen lä­päisseet
miehet, "häkiväj", valovii*
ruja ja muuta sellaista, jotka .Zube-km
mielestä todistaa, että-naiset
ovat sittenkinkestävämpiä avaruus-:
matkailijoita kuin miehet.
Minkä verran tämä koe pitää lop­pukädessä
paikkansa; se ei ole. Ue-^
tenkaan meidän eikä muidenkaan
lehtien, vaan ennenkaikkea tiede­miesten
ja c-naisten tutkimusten t u ­loksista
riippuva kysymys.
Muitta kertomisen a^oinen juttu
se olisi kaiketi ollut? No, ^parempi
myöhään kuin ei milloihkaan.
Känsäkoura. ^
•m
iSit
m.
•H.
im
USA:n tiedotiustoimiston johtaja
George V. A l l e n selosti,, että filmien
esitys ei merkitse kylmästä sodasta
luopumista, mutta se kuitenkin «>•
soittaa, etta kuulumme samaan per­heryhmään,
ihmiskuntaan. -
; U S A : n valtiosihteeri C. A. Herter
oli mielissään siitä kun elokuvateolr
lisDUs on ryhtynyt toimenpiteisiin^ :
Neuvostoliiton j a Yhdysvaltain ,vä-;
listen suhteiden palauttamiseksi.
Washingtonissa pidettyyn .tilai­suuteen
saapui neljä neuvostoliitto- >
laista näyttelijää, joista yksi esiin-::;
tyi esitettävässä Neuvostoliittolain; *;
sessa filmissä.
Johtava Neuvostoliittolameni edu5->
taja Washingtonissa o l i Nfeuvostolii-K^
ton asiainhoitaja M i k h a i l : N ; Smir-??
novsky, joka edusti suurlähettilSsry•
tä. joka o l i j u u r i Moskovassa käy?
massa , f
m
''m
\
mi