Vapaus, June 15, 1957

              S S
Lauantaina, kesäk. 15 p- - - Saturday, June 15,1957
VAPAUS
Onpui Of glnnah;<atn«dbinK ' E t -
trtdlibea Nvr. 0, » n . Antborfzed
M Mcood c3uB n um b f (the Fiost
OfOee DeputDBcat^ Ottava, Pab-l
l A e d ttäiee weeicly; Tuesdays.
H m n d a f K a a d Satimlajvby Vapatu vmubm C o m j » D y L t i t . at loo-ioe
iJBm 8 t W^'Bt»llmnr, ODt^ Can^
Telephone*: Bitt. Office 0 6 . 4-4204;
Editoria] OfHcse 06.4-42». Manager
addxess: Box tftf. Bfldtmry* Ontario.
Advertisiog xmtes apon applieatton.
Tranalatton ftee of charge. .
TILAUSIIXNNAT:
Canadaasa: 1 vk. 7J00 « kk, 3.75
a kk, 255
Thdysrallolna: 1 vk. 8X10 « k k . 450
3uomeaBa: 1 vk. 8,50 8 kic 4,75
J927 — Juhlavuosi — 40, vuosikerta — J957
* -k *
•4.'i';s i * • iv;
1
i i ii
bfluensM epidemia V
' yK:n yhteydessä »toimiva Maaibnan terveysjärjestö tle-doitti
viikon vaihteessa Genevestä, että Aasiassa paiiiaillaan
raivoava inHuenssaepidemia voi levitä^ matkustajaliikenteen
ixalitj&seM muuhunkin maailmaan, jtai^^ sitä, että se
voi levitä Eurooppaan ja tällekin mantereelle.
K«neirfcään ei pfldä aiheettomasti hermostua tai hätääntyä
tamäh vaaran johdosta, sillä lääketiede on kulkenut harppaa
,aakeleita eteenpäin ^sen jälkeen kun esimerkiksi "Espanjan
;kuume*Vsunnasi ehkä 15,000,000 Ihmistä noin 40 vuotta sitten.
tXällaista joukkokuoleman vaaraa ei ole ainakaan tällä kertaa
Mslemassa. Ei sittertkään, vaikka tähän mennessä ei ole vielä
;;ypitu keksiä sellaisia rokotetta, jonka avulla voitaisiin kon-
;trolloida tätä flunssa.
Toisaalta on »kuitenkin tiedoitettu, että Australiassa on
;?jd'keskitty tällainen rokote ja että sitä valmistetaian jo britti-^
Iäisissä laboratorioissa. Sitäpaitsi lääketieteen käytettävissä'
onnyt monia sellaisia hyviä lääkkeitä; joista "Espanjan kuu-iHi^
en" päivinä « i voitu unelksiäkaan. Tärkeä tekijä taistelus-
«sa tällaista epidemiaa vastaon on myös yllämainittu Maail-välittää
maailmanlaa-
•juisesfi tietoja siitä,-miten voidaan parhaiten tautia hoitaa ja
lähettää lääketieteellistä apua, lääkäreitä ja lääkkeitä aina
ainne, missä vaara on suurin.'Lopuksi on muistettava se, että
nyt Aasiassa riehuva infl^ on sikäli lievää, et-
•tä» Sf» on ainakin tähän mennessä aiheuttanut suhteellisen vä­hän-
kuolemantapauksia.
' '^^^^^^ M huomioiden olisi kuitenkin
väärin ummistaa silmiämme srllc tosiasialle, että tämä influ­enssaepidemia
uhkaa levitä kautta.maailman, ja että se.on jo
aiheuttanut paljon inhimillistä kärsimystä ja- vahinkoa.
: Saatujen tietojen perusteella näyttää siltä, että kysymys
on hyvin tarttuyalaatuisesta influenssasta, joka on saanut al-rkunsaMtodennäköisesti
Hongkongista. Tähän mennessä on
.tiedoitettu^ että epidemia on jo levinnyt Filippiineille, Indo-
Klinaan, Cambodiaani Australiaan, Intiaan jne. Tautia levit­tää
virus-eliö^ jota ei ole toistaiseksi asatu kontrolliin, paitsi
jos^ Australiassa keksitty rokote osoittautuu tehokkaaksi vas-^
talääkeeksi.' Niin tarttuvaa laatua on tämä tauti, että -esimer­kiksi
Manilassa on 60 prosenttia kdko väestöstä — kuusi kym­menestä
ihmdsestär-- sairastanut tämän flunssan. Toisaalta
tiedoitetaan esimerkiksi Filippiineiltä, että 153,000:sta tunne-
V tusta flunssatapauksesta on johtanut kuolemaan vain 149.
i maan 46 prefektikunnasta on
i 37)joutunut!:tämän^ulkutaudin alueelle ja sairastuneiden lu- -
yJUimäärän^ sanotaan nousseen 80,000. Lisäksi arvellaan 300,000
: ii: jl^ianxlaiken sairastuneen influenssaan vaikkei heidän sadrau-
^ drätaanv ole terveysviranomaisille ilm vaka-
\mutta kuvaa osalt^^ on kuljettu JTlunssan
''takia joko kokonaan tai osittain 1,200 koulua,
.i^^j^^^^ S^
'idranomaiste^ S
^ihmistä ja tähän epidemiaan sairastuneiden lakumäärä nou­see
146,000 henkilöön. \
r> ^ sekä liikenne-laitoOcsen
palveluksessa olevat henkilöt, kotiutuvat sotilaat
i ja'kauppiaat; voivat tuoda ja todennäköisesti tuovatkin tämän
teudin myös tälle"'mantereelle, niin njitään hälyyntymisen
'.syytä ei ole. Saadut uutistiedot viittaavat siihe^, että Cana-
/diiL ierveysviranomaiset ovat jo ryhtyneet varotoimenpitei-
^siinBiinä mielessä^ että influenssan leveniminen voidaan estää
tässä maassa. Toivottavaa — ja vaadittavaa myös on, että
terveysviranomaisemme tekevät tässä suhteessa kaiken sen,
.mScä on JnMmillisesti mahdollista.
i Mutta sen lisäksi on tärkeätä, että tavalliset kansalaiset
tekevät oman osansa. Siksi on tärkeätä, että tunnustetaan
tämän epidemia vaaran olemassaolo ja toimitaan sen mukai­sesti.
Erittäin tärkeätä on käsittääksemme se, että pidetään
päät kylminä, mutta milloin tahansa kehittyy esim. hengitys-vikoja,
ilmoitetaan asiasta heti "kaiken varalta" lääkärille.
mmm
im
Onneksi olkoon isät!
Ensi sunnuntaina vietetään erikoista, joskin ylenmäärih
kommersalisoitua isänpäivää merkkinä siitä, ettei isiäkään
ole kokonaan unhoitettu, ja tämän päivän kunniaksi saa isä
kuin toinenkin sievän solmion, paidan tai sukkaparin, ja sit­ten
joissakin tapauksissa jälestäpäin maksamattoman laäkun
lahjasta.'
Mutta kysymys ei olekaan lahjan suuruudesta vaari sii­hen
liittyvästä kiitollisuudenosoituksesta ja huomaavaisuu­desta.
Kiitos vain, kaikkien iloistuvien isien puolesta jo näin
etukäteen!
mm
Varovnista varovaisempaa
Torstaisissa uutistiedoissa kerrottiin, että Yhdysvaltain
'valtiosihteeri BuUes oli antanut maansa edustajalle Harold
rSt^sseniUe uuden yaroltucksen siitä, että Lontoon aseistariisu-miskonferenssiin
uudelleen mennessään hänen tulee neuvo­tella
"entistä varovaisemmin'' Neuvostoliiton kanssa, sillä
; aseistariisumisen aloittamisen mahdollisuus on kuulema ai-yheuttannrpelkoa
visseissä piireissä.
:; . Tälläkiik palstalla on jo aikaisemmin kiinnitetty huomiota
I siihen tosiasiaan, että kvm Neuvostoliitto hyväksyi Lontoossa
Isuurin piirtein Yhdysvaltain eihdotukset aseistariisumissopi-
Jmuksen perustaksi, niin Washingtonista alkoi kuulua ääniä,
' jotka'viitasivat siihen, että Yhdysvaltain hallitus menee taas
^^uuhun, omien esitystensä suhteen. Silloin annettiin mr.
^^Stassenille ohjeeksi, että hänen täytyy ehdottaa "varovaista
i : I aseistariisu^ käänteestä on jo kulunut yli
\ ; käeksi viikkoa, mutta mr. Stassen ei ole «tinakaan meidän tie-fs:
V ^taaksemme vieläkään esittänyt aseistariisumiskonferenssiUe
^ : , j tätä ohjelmaansa. Kaikesta huolimatta on 'kulu-
/ neen viikon aikana kuulunut rajan eteläpuolelta uusia vali­ta,.-!!,.
otuksia,, että, mr.'Stassen on menetellyt aivan,liian ''vauromat-
Arvostelee Cana­dan
foispnolista
kaupanläynfiä
I Beaiisejonr, Han. — Arvostellesr
I taan Canadan .kauppapolitiikkaa
C C F : n johtaja M. J . Coldwell sa-noi
tsmi vifme viikolla, että Ca
nadan toispuolinen kaupankäynti
Yhdysvaltain kanssa on "mielettS-myyden
huippu".
Välttäen, että Canada ostaa noin
73 % tuontitavarastaan Yhdysval­loista
mr, CoIdweU syytti, että libe-raalihaUituksen
"tahallinen" poli­t
i i k k a on johtanut jnaailman mark­kinoiden
menettämiseen Canadalta
j a siihen, että Yhdistynyt Kunin­gaskunta
ja muut maat eivät ole
kyenneet, ostamaan meiltä vehnää
ja muita maataloustuotteita.
''Kauppaa' ei koskaan voida käy­dä
yksitaholsesti j a Canadan halli
tiis on varsin lyhytnäköinen jos se
otaksuu sen niin olevan" samfi
Coldurell korostaen, että Yhdistynyt
Kuningaskuntakin, vaikka s i l l ä on
puutetta Canadan dollareista, ostaa
meiltä kaksi kerta n i i n paljon k u in
me ostamme sieltä. "Ajatelkaa mitä
se vo;si ostaakaan meiltä, jos me
ostaisimme enemmän sieltä."
C C F : n johtaja sanoi; että - hänen
puolueensa kannattaa "kaupan siir­tämistä
niin suuressa määrässä
kuin taloudellisesti mahdollista"
Yhdysvalloista Y K : n j a muihin me­rentakaisiin
markkinoihin ja muun
valuutan kuin dollarien hyväksy­mistä
maksuksi.
Unkarilaisten pakolaisten kohtalo
•UU. S T E T E SZOKB {oo U^tettjr s e l b b i a t n l o I S i t a ab-
; To^V^m, 15 pnä S t l ^ t i n j ^^.'^^^S^^J'^^
l hallituksen uUumunistm Pickers-gjll
lausui Delhissä. O n t iltamas­saan
puheessa: "LiberaalihaUtius tu­lee
edelleen tuomaan paluflalsia
Kaakkois-Aasian
suurin feefetidas
Vietnamin demokraattisen tasa­vallan
F u T o ' n maakunnassa pantiin
hiljattain käyntiin ensimmäinen
Neuvostoliiton avulla rakennetusta
cahdestateetehtaasta. Tehtaan ra­kentaminen
aloitettiin viime vuoden
tammikuussa j a verrattain lyhyessä
ajassa rakennettiin vietnamilaisten
työläisten ja neuvostoliUtolaisten
spesialistien ponnistuksin Kaakkois-
Aasian suurin teetehdas. Alkuaikoir
na tehdas kykenee' käsittelemään
vuodessa noin 2,000 tonnia vihreätä
teelehtcä, joka makuominaisuuksil-aan
on laajalti tunnetun intialai­sen
/a ceylonilaisen t^en veroista.
Neuvostoliittolaiset spesialistit ovat
opettaneet hoitamaan tehdaskoneis-oa
monta sataa vietnamilaista
työläistä.
Lähiaikoina^ paniiabn käyntiin
toinenkin teetehdas.
tänne n i i n kauan kuin se on talou­dellisesti
mahdollista/' Hänen kans­saan
Canadan-unkarilaisten tupak-kafarmarien
järjestämässä tilaisuu­dessa
o l i Nickolas Kallay, Joka toi­mi
Unkarin pääministerinä Hortbyn
fasistivallan aikana j a nykyisin toi­mii
vallasta syrjäytettyjen entisten
kapitalistien ja maanomistajain
kiertävänä edustajana, joi4en tuloa
Canadaan Pickersgill tervehtii.
K a l l a y syytti, että Y K teki vaka­van
virheen kun se ei lähettänyt
sotajoukkoja Unkariin viime vuo '
den lokakuussa. *
Pickersgill on myös tervehtinyt
Canadaan icenraali Bela K i r a l y n . jo­ka
osallistui Budapestin mellakoi­hin
viime syksynä j a joka nyt yrit­tää
järjestää i^iuita "vapaustaiste­l
u j a " .
St. Laurentin hallituksen terveys­ministeri,
senaattorit W i l l i am Wall
ja /'David Croll, liittoparlamentin
jäsen George Hees j a Ontarion lain-laati
jakunnan jäsen John Yaremko
olivat Torontossa Ukrainiän Na­tional
Federationin haalilla vierai­na
toukokuun 18 pnä, j o l l o in ter­vehdittiin
eversti Andrew Melnykin
saapumista. Tervehtiessään häntä
Martin j u l i s t i , että Canadan on edel­leen
"jokaisessa mahdollisessa ti­laisuudessa
annettava Euroopan
orjuutetuille kansoille tietää, että
emme ole heitä unhoittaneet". ;
IIEES J A M E L N Y K
Konservatiivipuolueen kansalli­nen
presidentti George Hees on ol­lut
vieläkin suorasanaisempi. Hän
on- mm. sanonut saman vierailun
johdosta: "Me Canadassa haluamme
eversti Melnykin käsittävän, että
olemme sataprosenttisesti hänen te­kemänsä
hyvän työn takana aut
taakseen rautaesiripun takana asu­via
ukrainalaisia pääsemään va­paaksi
kansaksi u u d e l l e e n . . . Tääl­lä
Canadassa on sellaisia, jotka ha­luaisivat
rohkaista maailman kom­munismia
saamalla meidän maam­me
tunnustamaan Kiinan. Sitä mei­dän
ei pidä koskaan tehdä..."'.
Kun edelläolevan tietää, n i i n ku­kaan
ei varmaan ihmettele kun
Pickersgill käytti taantumuksellisia
unkarilaisia piiskana valvoakseen
niitä 30,000 unkarilaista paholaista,
jotka öv£)t j o saapuneet Canadaan.
Siirtolaisuustoiraistossa OttawaSsä
halaavat palata koHinaatansa, Tor:
rontoasa: eräs hItleiSlIisea Szalaa^
komennon entinen kaitfeehi on tebr
nyt s a m a n J u o D f o i s t a - ^ ^ Sellaiiäs
henkildifö onhyvinpalkatula» joh­totehtävissä
monessa pakolaiskes­kuksessa
kautta maan ja Punaisen
R i s t in palveluksessa. ^
H X P E X L L I N E N T A H RA
Tämä on häpeällinen tahra Cana
dan demokratiassa j a vastakkainen
Y K : n ihmisoikeuksien julistuksen
kanssa. On ajattelematonta, että
valheellisten lupauksien perusteel­l
a tänne on tuotu tuhansia, pako­laisia
Ja heidän-lapsiaan kärsimään^
Y l i tuhannen heistä on selvästi an
tanut ymmärtää, että he haluavat
palata kotimaahansa.i \
Aniharvoilla heillä on riittävästi
rahaa paluumatkaa varten. Unka­rin
hallitus' haluaa, että ne < jotka
eivät osallistuneet muihin r i k o k s i in
k u i n rajan ylittämiseen (suurin osa
on sellaisia), palaisivat kotimaahan­sa.
Mutta heUIäkään ei ole dollarei­ta,
maksaakseen matkakulut.
Joukko nuoria pakolaisia Mont­realissa
on häädetty pois pakolais-kesuksesta.
Työttöminä heidän on
nukuttava puistoissa j a oltava i l ­man
mokaa.
H A L U A V A T P A L A T A KOTIIN
Kaikessa hiijal5UU()essa, Canadan
hallitus on .kuitenkin '.lähettänyt
jonkun määrän "häiritsijöitä" takai­sin
Unkariin^mutta.siitä on puhuttu
mahdollisimman vähän, etteivät toi­set
pakolaiset ryhtyisi samanlaisiin
toimenpiteisiini Noin 40 on j o lä­hetetty
takaisin lentoteitse j a noin
sama määrä on päätetty-vielä lähe^
tää.
Noin 60 on lähtenyt takaisin oma-aloitteisesti
lentoteitse. Hollannin
kautta tai ruotsalaisessa laivassa.-
{Länsi Euroopan/ hallitukset; eivät
myönnä kotimaahaiisa palaaville un­k
a r i l a i s i l l e pakolaisille läpikulku­viisumeja).
Eräillä- heiUä OU ruttä-västi
varoja, mutta suurin osa heis­tä
sai lippunsa omaisiltaan Unka­rissa.
Noin .60.ilä on paikat varat­tuna
ruotsali^isissa'^, laivoissa. Ruot­salaiset
virapomaiset. ovat osoitta­neet
olevansa valmiina tuomaan
laivan Halifaxiin, jos Canadan hai-l
i t o s on vsOmis läJseltämiän takaif
joOca haltiävat palata kotlr:
^ Y U eoo o l i rekisteennnnt kotiun^
paluuta varten^ ennenkuin yleinen
atanestia päättyi maaliskuun 31
i m i . Y l i 300 on rekisteerannut sen
jälkeen (henkilökohtainen amnes-tia
on edelleen voimassa). .Monet,
jotka ovat palanneet, ovat torjuneet
perättömän propagandan Siperiaaft
lähettämisestä ja ovat ilmaisseet
olevansa kiitollisia päästäkseen ta­kaisin
• kotimaahansa, missä tilanne
on parantumassa./Eräät pakolaisis
ta onnistuivat pääsemään laivoihin
töihin ja sitä tietä Eurooppaan,
mutta Ottava on sittemmin estänyt
sen.
Canadassa olevissa pakolaiskes­kuksissa
on tapahtunut levotto-muulisia
j a olemme kuulleet. jon­kun
verran varsinkin Ahbotsfordis-sa
BC:ssa tapahtuneista levotto^
muuksista. Siiriolaisvirkaillja C. E .
S. Smith havaitsi, että siellä oU huo­noissa
oloissa ,1600 pakolaista ma­joitettuna
600 ihmistä varten tar­koitettuun
tilaan. Hän syytti, että
metsä- ja rakennusteollisuudessa
vallitseva hiljaisuus ja Punaisen
Ristin huolimattomuus o l i kärjistä­nyt
tilanteen.
"Pakolaiskeskuksissa on'^iImennyt
joku määrä häiritsijöitä; mutta 75
prosenttia niistä Canadaan Unka­r
i n kommunismin terorria paenneis­ta
pakolaisista on nyt töissä ja
hankkivat oman . elatuksensa", hän
lausui myöhemmin. " E i ole mitään
syytä pelätä etteikö' s u u r i n osa' pa­kolaisista
saa ansiotöitä kesäkuun
loppuun mennessä".
UNIONISTIEN K A N TA
Mikään ei voi olla kauempana
totuudesta; On; tosi kyllä; että pa­kolaisia
on lähetetty pois näistä pa
kolaiskeskuksista, mutta etui>äässä
maaseudulle ilman toimeentulo^
mahdollisuutta.
Toronto Labor-neuvoston presi­dentti
Jenovesen lausunto kuvaa
hyvin pakolaisteh tilannetta: " T u ­hansia
ihmisiä tuodaan tähän ttiaa<
han valheellisten lupausten nojal­la'.
K u n he ^ p u v a t he ovat pettyi
neimpiä ihmisiä kuin olemme kos­kaan
nähneet. Maassamme on'työt­tömien
armeija." "
Neuvoston jäsenet ovat osoitta-necl^
lj^tt^aika on saapunut, o n vaa­dittava,"
että liittovaltion j a maa-kontlen
edustajat tdkomailla lopet­tavat:
^valheellisen propagandansa
honkotellakseen / Siirtolaisia täpae^
nnisnqhohteisilla. jptvacrr-ar.Taan. /
K A U P P A K A S V AA
Pakolaisohjelmasta huolimatta Ot­tavassa
allekirjoitettiin kauppaso
pimus unkarilaisen kauppavaltnus^
ton kanssa "suosituimman maan"
perustiellä juuri ennen L^nkarin
mellakoita. Samanaikaisesti kuin
unkarilaisia pakolaisia^-kohdellaan
häpeällisesti,, on mahdollisuus os^
taa imkairilaisia väkijuomia ja vii­nejä'
j a keväällä Ottawan lähellä:
sijaitsevalle koefarmille tilattiin
lentoteitse kuusi erikoista munaa
^Unkarista. Ottawalainen Citizen-
.lehti sanc^ munista: " N e osoittautui­vatkin,
ierittäin hjrviksi muniksi."
: Vaihtakaamme -munia ja muita
tuqtteita^"! U n k a r i n kanssa;sensijaan
että^tänne, tuodaan fasistityyppejä.
Ja ;fopettakaamme unkarilaisten ja
mqiäen; Siirtolaisten houkuttelemi­nen
tänne valheellisten lupausten
nojalla.:' ^
Näitä unkarilaisia pakolaisia, jot­ka
ovat tänne saapuneet, tulisi koh­della
ihmismäisesti j a heille' tulisi
'järjestää työpaikat, missä saavat
union> taksojen mukaisen palkan ja
niiden, jotka valheellisen propa­gandan
nojalla houkuttelivat pako­laisia
tänne, tulisi Järjestää kotiin
palaaville kyydit takaisin kotiinaa-
.hansa.= • ..•
JA
TÄT
EI SITiCNKXÄN N I I N PAHOI
"Toivon, että en ole oikein
hoin myöhässä, rakkaani", sa
tyttö ' saavuttuaan myöhästynee
kohtauspaikalle. -
Poika katsoi kelloaan, huokaa
vään j a •virkkoi:
" E i suinkaan minun sentään
pisi mahdottomasti valittaa, si
olethan osunut oikeaan päivään
oikeaan kuukauteen."
ÄITINSÄ L I E N E E O L L U T PIIT
— Maija tyttäreni, joka fcei
kun sina olet paha, n i in minä sa
jälleen uuden harmaan hiuksen.
— Sinä taisit äiti olla aika tyt
aikoinasi! koska isoäiti on aivan ti
dellisesti. harmaatukkainen!
Voitokas laikiko Italian
inlaat^oläisillä
Milano.^ •— Hedelmällisen Po-joen
laalison;: maatyöläiset päättivät vii­me
viikon keskiviikkona 41 päivää
kestäneen^ lakkonsa. Lakko päättyi
työläisten voittoon työnantajien vil-moitettna
- suostuvansa palkkaneu-votteluihin.
50 laivaa purjehti
läpiyjiUmä päivänä
Port iSaid, Egypti. — Viisikym-^
mentä laivaa, j o i s ta 14 o l i hrittiläis-tä,
i: purjehti tiistaina Suezin kana­van
läpii' S e o l i enemmän kuin yh-tenäkään
päivänä sitten kun kanava
avattiin l i i k k e e l l e kevääUä.
Sofavanistelumenot johtaneet Englannin
tdQuden täydelliseen pysälidystiiaan
Englannissa on viime aikoina lännin lehdistössä onkin viime ai-vilkkaasti
keskusteltu niistä syistä,
jotka ovat johtaneet tuon maan ta­loutta
viime vuonna kohdanneeseen
täydelliseen pysähdystilaan samaan
aikaan kun ^ousukausi^ vaikkakin
hidastuneena, yhä edelleen jatkuu
muissa johtavissa kapitalistimaissa.
Varsin yleisesti on Englannin
suurien varustelumenojen todettu
olevan huomattavana syynä tällai­seen
tilanteeseen. Varustelumeno­j
en osuus kansantulosta onkin Eng­lannissa
ollut noin kaksi kertaa niin
suuri kuin muissa Euroopan talou­delliseen
yhteistyöjärjestöön kuulu­vissa
maissa. Varustelumenot ovat
nimittäin viime vuosina vieneet
Englannissa noin 10%, mutta muis­sa
edellä mainituissa maissa vain
noin 5.% kansantulosta.
Tämä seikka on suuresti vaikut­tanut
Englannin mahdollisuuksiin
kehittää taloutensa eri aloja. Niin­pä
. olivat peruspääomasijoitukset
vuonna 1955 Englannissa 15%.
mutta esimerkiksi sen pahimmassa
kilpailijamaassa. L ä n s i > Saksassa,
23% bruttokansantuotteesta. Eng-tomasti".
Sitten tuli tieto, että
mr. Stassen on taas kutsuttu
saamaan uusia ohjeita Wash-ingtonista.
Ja nyt, kun tämä
miespoloinen Jahti uudelleen
Lontooseen, huusi valtiosihtee­ri
Dulles hän^n peräänsä, että
muistakin "neuvotella entistä
V a r o V a i semmin venäläisten
kanssa!"
Kuinka äärettömän "varovai­sia"
yhdysvaltalaisten tuleekin
olla silloin kun on puhe aseis-tariisumissopimuksesta!
Mutta kun on puhe sotamie­lialan
lietsomisesta, niin silloin
voidaan lähettää provokaatto-rlsen
ylimielisesti amerikkalai­sia
meri- ja ilmavoiflua vaikka­pa
Kiinan aluevesille ja samal­la
kertaa julkaista NATO-pääl­likön
(kenraali: Norstad) julis­tus,
että Yhdysvaltain ja NA
TO-maiden toimesta Neuvosto-
Uiton ympärille rakennetuista
lentotukiasemista voidaan mil­loin
tahansa aiheuttaa "täydel­linen
(absolute) tuho Venä­jälle."
Tällainen on tämän "varo­vaisuuden"
toinen puoli! . ;W
koina yhä useammin alkanut näkyä
kirjoituksia, jotka ilmaisevat huo­lestumista
sen johdosta, että Eng­lannin
teollisuus ei ole pysynyt ny­kyaikaistumisessaan
muiden maiden
tasalla j a että maan asema maail;
manmarkkinoilla tämän johdosta
jatkuvasti huononee. Tunnettu ai­kakauslehti
Spectator kirjoitti viime
t a m mikuussa: "Varusteluohjelma
tavoittelee vakavasti samoja re^
sursseja. j o i t a me tarvitsemme ke-hittääksemme
vientiämme j a koti­maisia
pääomansijoituksiamme. ^e
annamme liian suuren osan kohe*
paja- ja sähköteknillisen teollisnu-temme
kokeneimmasta väestä ' ja
tuotannosta tuottamattomiin tarkoi­t
u k s i i n ."
Vaikka koko maa kärsii teollisuu­den
jälkeenjääneisyydestä. Valitse^
vat pääomia hallitsevat piirit, varo^
jens& ^sijoituskohteet pelkästään s en
perusteella, kuinka suuria voittoja
sijoitusten odotetaan tuottavan; mi­tään
maan etua tarkoittavia näkö­kohtia
eivät nämä p i i r i t ota toimin­nassaan
huomioon. Toisena perus­syynä
Englannin taloudellisiin vai­keuksiin
j a etenkin sen teollisuuden
jälkeenjääneisyyteen voidaankin p i ­tää
laajaa jatkuvaa pääomien vifen-tiä
siirtomaihin. Tähän vientiin
houkuttelevat siirtomaissa toimi­vien
yhtiöiden suuret tulot. Viime
vuosien aikana ovat nämä tulot jat­kuvasti
kasvaneet. Kun korot, osin­got
ja voitot ulkomaille tehdyistä
sijoituksista olivat vuonna 1948 192
miljoonaa puntaa; olivat ne v. 1954
307 j a vuonna 1955 337 miljoonaa
puntaa. Tällaisten tulojen säilyttS^
miseksi vaativat pääomia vievät mo^
nopolit asemiensa -varjelemista si­joitusalueillaan.
Siirtomaiden vas­tarinnan
voimisttiessa ovat. Englan»
' n i n sotilasmenot näiden tulojen
suojelemiseksi- jatkuvasti kasvaneet:
vuonna 1948 niiden^ lasketaan olleen
113 miljoonaa, mutta vuonna 1954
152 miljoonaa j a vuonna 1955 158
miljoonaa.
K a i k k i piirit Englannissa eivät
kuitenkaan ole voineet tunnustaa,
että syy maan vaikeuksiin piilee'
suurelta osaltaan edellä mainituissa-seikoissa.
Kilpailukykyisyyden heik­kenemisen
syyksi on väitetty myös
työläisten liiallisiksi moitittuja
palkkavaatimuksiapa kansan odoter
taan parantavan teollisuusyhtiöiden
asemaa ; ottamalla suorittaakseen
entistä raskaampia: veroja. Jotta y h ­tiöiden:
verotusta voitaisiin, lieven­tää,
i Tällaisia parannuskemoja pyi<-
kli^ nun. varainhoitovuotta 1957--58
varten laadittu budjetti käyttämään.
V A L T I O M I E H E N J A DIPLOMA
T I N E RO
— Isä, mikä ero on valtiomleiii
lä J a diplomaatilla? ]
— Valtiomies, poikaseni, on h.
joka haluaa tehdä Jotain maai
hyödyksi j a diplomatti on hän,
ka haluaa maansa tehdä jotain 1
nen hyödykseen.
Juhannusjuhla
Tarmolassa ke^-
kuun 22 ja 23 pnä
. Toronto. — Tänä vuonna juh]
taan juhannusta Toronton Tarra
lassa pikkulaulujuhlien merkeiss
Lauantaina, kesäkuun 22 pnä, a
käen-kello 8 ip. on Tarmolassa ji
hannustanssit. Kokko poltetaa
kello 11 ip. Kaikkien kannatta
saapua ihailemaan kokkoa j a myö'
k i n tanssimaan.
Sunnuntaina, kesäkuun 23 pnä
aloittaa SJ:n osaston soittokuni
juhannusjuhlan soittamalla monti
kaunista kappaletta. Sitten Fin
landia-kuoro, mieskuoro ja naiskuo
ro^ laulavat kauniita lauluja. Yri
tyksen tytöt ja pojatj^antavat tanssi
ja voimisteluesityksiä, Joten juhan
nusjuhlastamme tulee muodostu
maan- pienoiskopio tulevista suur
juhlistamme.
Saapukaa joukolla tähän tämäi
kesän ensimmäiseen, ulkoilmatilai'
s u u t e e n .— O.
Canadalainen pianisti Glenn Gould, joka esiintyi solistina Leningradin filharmoönisen
orkesterm konsertissa äskettäin kääntyy kiittämään oitfcesteria .esiörksehsä jälkeen.
Orkesterin johtaja oli tshekkoslovakialainan LadSslov Slöv^. Gould sai osakseen val­tavan
suosian kaikkialla-missä hän esiintyi Neuvostoliitossa:^'' 7 .
KILPAILUKUTSU
Port Arthur. —^ Täten kutsumme
kaikkia urheilijoita osallistumaan
avoimiin urheilukilpailuihin jotka
järjestämme Port Arthurissa Iskun
puistossa tämän alueen CSJ:n alue-j
u h l i en yhteydessä sunnuntaina ke­säkuun
23 päivänä kello 1.30 ap.
K i l p a i l u l a j i t : Yleinen- ja alle 18-
vuotiaiden sekä ikämiesten 4-otte-l
u . (100 m., pituus, kuula ja kor­keushyppy).
\ Tyttöjen ja poikien 3-ottelu alle
15 v. 60. m., pituus ja korkeushyp:
py. Erikoislajina : 1,500 m. juokso,
yleinen kaikille. Myöskin seurojen
tai paikkakuntien välinen 4x100 m.
viestmjuoksu, lapsille 4x50 m, viesf
tmjuoksu. ,
^Ilmoittautumien puoli tunlla en­nen
-kilpailujen alkamista,
j Kilpailuissa Jaetaan palkintoina
arvoesineitä. ,
KUpailut Järjestää V. j a U. eem
PuheehJ. Sihteeri
Sam Pukkala. Ahti Vesterback,
468 Merill St.
Port Arthur; Ont
Salomonin pen ja raadon veMma
Haljon on puhuttu Salomonin vii­saista
päätöksistä ja viisaita ne
epäilemättä olivatkin.
Mutta Canadan kansan suuri vii­saus
j a kaukonäköisyys- t u l i ' viime
maanantaina koko maailman nähtä­väksi.
Tähänastisten kokemusten .penis-teella
on tavattu k u v a i l l a tätä "kak-sipuohieJärjestehnaämme'f
siten; etr
tä kansa äSnest^'yhdet veijarit-u-los
j a toiset, heidän tilaUeen. C
Mutta n i i n . dt käynyt Viime maa­nantaina!
Kansa antoi murskaavan epäluot­tamuslauseen:
kaksil^ynmoetttä vuot­ta
hallituspukilla olleelle liberaali­puolueelle.
J a kieltäytyi samalla antamasta
luottamuslausetta vanhalle- konser^
vatiivi- e l i torypuolueelle!
Jos mikään, n i i n tänää Canadan
kansan-maanantainen tu<miio k i l p a i ­lee
minkä tahansa. Salomonin, v i i ­saan-
päätöksen k a n ^ .
-Salomonin viisaita päätöksiä ovat
ilmeisesti taas yrittäneet matkia
eräät "silmäntekevätkin". Eräskin
torylehti kurjoitti j o keskiviikkona,
ettei torypuolueelta ole niitään-:ha-tää
— jos ei saada muodostetnksi
kokoomusta SoäalCreditin miesten
kanssa^ n i i n hallitaan - vSheounistS-ryhmänä.
- ~ , y-^ ,
Nämä viisaat stratieg!&titselitt9<^
vät, -että alahuoneen istunnossa iion
j o hyväksyttyä twns««llisetj^^
hat hallituksen toimintaa varteil.
Näinmuodoin vähemmistönä oleva
torypuoliie voisi vmnodostaä ballituk-;
sen; kutstia^ muodollisesti köoUe a-lahuoneen'istunta
j a huolehtia s i i ­tä,
ettei sen-käsiteltäväksi tule mi­tään
' kiiifanalaisra k y s y n q ^;
Näih voisi jatkua aina ensi vttddeh
alkuun: asti; selittävät nämä tcirf-strategtstit.
Mutia sitten (ensi
vuonna) tulee h u d j e t t i l ^ i t t e i y i i ^ h^
teydessä r ratirälstavalcBi;' v o i t a ) : vS-fiemndstöön'
• nojaava ' torypuoine
h a l l i t a eSelleen; vai onkojäffestet
tävä uudet vaaUt?
'Me uskomme< vielä'tSlliistumal-.
l a . että Jotakin tällaisia torypuoliie
tulee kokeilemaankin.
Mutta miteit kär äilioifr v » l i h i -
pauksilla? . - '
; Toiyt lupadvai vetoBal^nnuksia,
seka ,vanI^|BadeneliklMa korotta-
• mistä -Ja malta< sosiaalisia -pänui-n
i t k ^ ^ OnlEO iqrt Uirimlfiis
'^ötttaa*' nainll I i v u i k ^ ja
•uhrata ne pnolueiioiltltkaa taktU-Uselle
alttariUet ^ .
Me rohkenemme o l l a .kuitenlun s i ­tä
nUeltä; tällaisen suunhitel-man
toteuttamJnön: v a a t i i jtilteifdes-sa
Saloiiionin viisauteen'verrattavia
s e l i t ^ ä ; > , ,^
Tässä yhteydesä on s y y t i kuvail­l
a ' t y S v i e n U i k k e e n U i i "faKtUUcaa».
Mikäli aUekltjotttanniädsiifySvaen-liikkeen-
yleistä lalcliikl^^viitiittt«%
n i in me; suosittelisimme hetkellistä
-'ehdonalais^uselämää''nyt ilmeisesr
i i muodostettavalle toryhalUtuksel-l
e .
. .Töryille o l i s i mielestämme annet­tava
n i i n paljon köyttä; että h e voi­vat
jbko^hirttääitseitöä poliittisesti
tiu sitten osoittaa, että' torypuolu-eessa
pn todella tapahtunut syvälle
ulottuva, muutos. ; j o s toryhallitus
kaadetaan heU. se,saisi siitä teko­syyn
selittää vaalitaistelunsa, että s i ­tä
4ai4Stä olisi, tehty, jos o l i s i saatu
tilaisuus»^ piutta i>ahat voimat kaa­toivat
toryj^n hyvän hallituksen.
Sen sijaan halnaistanme nähdä,
. « l t i . ^ » y t saisivat riittävästi hlrt-toMjgÖj
- r »Ualsnuden näyttää,
vmltie«.«'aBlilapank8ia täytetään tai •WV . -
.: : ' M u ^ _ k u s s a raato on shme kor­pit-
kokoontuvat! Näin näyttää tä-pahtuvänv/
myös liberaalipuolueen
iiittohanitaksen"raadon'Miepeillä,
. .'Vhdjra-k^
seri-Ieipään.' N im myös näyttää, et­tä-
toryi^olueettt uskolliset palveli-jat'-
käi*kyvat j o poliittisen lihapa­d
a t rsi^tumia; Niinpä' esimerkiksi
R«^rtc;Täylor-niminen sanomalehti-kifjeenvaihtajaesitttv
jo viime tiis­taina
<ö)EvelU]a(t>itä Canadah pankin
kiiViänSöri-James .Coyne joutunee
.tuin^,:]ÖD^van painostuksen- alaiseksi.
e!ttSr;hättT j o u t uu eroamaan - toimes­t
a a n ja* Jättämään paikkansa avoi-mOaif
pesunkestävän- konservatii-v
i n talutettavaksi .
Seoaatissar ovat itorypuolueen-jä-senetilnklleet;
miltei sukupuuttoon,
vaikkif 11fa«raaliset senaattorit ovat
4oitakinv ftannioitettavia poildteuksia
lokunnMtamattavainakini^itä/kbh
v i t k i n . Mutta nyt on "vIrallisiUa
k i n " konservatiiveilla tilaisuus pääs
tä tämän varakkaiden vanhusten h
pokodin elinkautisiksi jäseiiik^i.
Torypuolueen hallituksen todeit
näköinen puolustusministeri ken
r a a l i m a j u r i G . R. Pearkes, V. C p o
huu Jo puolustuslaitoksen ko^keim
man Johdon "uudelleen järjeslänii'
sen tarpeellisuudesta" — - j a uudis
tettavassa' puolustuslaitoksen jo
dossa tarvitaan- tietysti pääasiass
hyviä^ konservatiiveja! ,
E l i kuten yllämainittu sanonJaleb
tikirjeenvaihtaja mr. Taylor kfrjoit-t
i .Ottawasta viime tiistaina: -
"Oltuaan 22 vuotta pois hallituk­sesta
:qn; odotettavissa, että konser
Vatiiv|ttulevat>ri puolilta Canadaa
Ottawaan valtavien heinäsirkkapat
.vien*-t^VQiif etsien toimipaikkoja.
Jotka on kauan kielletty heidän puo­lueensa
jäseniltä."
E l i , Icussa raato on, J i n n e korpit
kokoontuvat—yhteiskunnan lihapa­doille.
Väärinkäsitysten välttämiseksi oa
kuitenkin kor<^ettavä, että tor^
puolue - e i suinkaan ole tässä
raaleja huonompi.
Päinvastoin: torjrt seuraavat tasa
välttämättomäpä pahana hyväksyt­tyä
tapaa. Joka perustunee siib^
käsitykseen^ että riihtä polkevan hä­rän
suuta e i pidä sitoa.
, Oli .näiden asiain - kanssa mitö
tahansa; allekitjoittanut lukeufo^
n i i h i n mielipuoliin jotka toivov^
että torypuolueen; hallitukselle, OB'
•käli ^ i t t a tulee tosi. annettaisiin to­della
l u i n paljon köyttä, että se
s i j o k a lupauksensa täyttää — t*
sitten- hurttääitsensä^ mihin sillä <«
luullaksemme taipumasta. - ^ K ä o^