Vapaus, March 21, 1967

              Canada voitti
Suomen;
N-tii11o YJidysvaitat
Wien. — Jääkiekkoilun maail-marnnestaiuuskilpailujen
kahden
. ensimmäisen päivän ottelujen jäl­keen
johtavat Canada ja Neuvosto­liitto
kahden voitto-ottelun tulok­sella.
Tshekkoslovakialla on myös
"puhtaat kirjat", mutta tshekit
ovat pelanneet vasta yhden otte­lun.
Canada voitti sunnuntaisessa ot­telussa
Suomen 5—1 (viime vuon­na
^ 1 ) ja canadalaisten maali­vahti
Seth. Martin joutui nyt pe­lastamaan
useita vaarallisia tilan­teita
suomalaisten hyökkäysten tor­jumiseksi.
Viimevuotinen maailmanmestari,
Neuvostoliiton joukkue löi sunnun­taina
maalein 7—2 Yhdysvallat, jo­ka
sai lauantaina ruotsalaisista .yl­lätysvoiton
maalein 4—3.
Tshekkoslovakia voitti lauantaina
Itä-Saksan maalein 6-r-2. Tshekko­slovakialla
on maanantaina ottelu
Itä-Saksaa vastaan ja Ruotsilla
Länsi-Saksaa vastaan.
Canadan j a Suomen välisessä ot­telussa
teki Addy-Tambelliini kak­si
maalia, sekä Frank Iluck, Jean
Cusson j a (kapteeni) Roger Bour-bonnais
kukin yhden maalin. Suo­men
maalin teki Reijo Hakanen,
jota sanotaan ottelujen pienimmäk­si
mieheksi, (5 j . 5 t.)
V Yhdysvaltalaisilla ei ollut juuri
mitään sanottavaa ottelussa neu-vostoliittolaisjoukkuetta
vastaan,
vaan Neuvostoliitto korjasi voiton
numeroin 7—2.
Tshekkoslovakia
peittosi I-Saksan;
Ruotsi L-Saksan
Wien. — Tshekkoslovakia peit­tosi
maanantaina jääkiekkoilun
maailmanmestaruuskilpailuissa Itä-
Saksan joukkueen maalein 6—4),
nousten siten Canadan ja Neuvos­toliiton
joukkueiden rinnalle, j o i l ­la
kaikilla on 2 voittoa eikä yhtään
häviötä.
Ruotsi, joka hävisi odottamatta
Yhdysvaltain joukkueelle, sai maa­nantaina
ponnistella kaikin voimin
voittaakseen Länsi-Saksan maalein
3—1. Ruotsi sai molemmat voitto­maalinsa
vasta kolmannessa erässä.
Viime vuonna voitti kirkkaimman
mitalin Neuvostoliitto, hopean
Tshekkoslovakia ja pronssin Cana­da.
Tänään, tiistaina, suoritetaan seu­raavat
ottelut: Neuvostoliitto—Itä-
Saksa kello 4 i p . ; Ruotsi—Suomi
kello 8 ap.; Canada—Länsi-Saksa
kello 11 ap. ja Tshekkoslovalcia—
Yhdysvallat kello 2.30 ip.
Lehtemme painoon menon edel­lä
saatuja tietää, että Neuvosto­liitto
nujersi tänä aamuna Itä-
Saksan joukkueen maalein 1 2 ^ .
Tämä oli Wienin maallmanmesta-
. rnuskilpailujen toinen ottelu,
missä häviölle joutunut osapuoli
' jäi maalittomaksi.
Nancy Greene
voitti
jättSäispujottelun
Vaili Colo. — Canadan Nancy
Greene voitti sunnuntaina Yhdys­valtain
kansainvälisen hiihtojouk­kueen
pokaalikilpailuissa jättiläis-pujottelun,
ollen se hänen toinen
peräkkäinen voittonsa kahden päi­vän
kuluessa.
Rosslandista, B. C:sta kotoisin
olevan 23-vuotiaan Nancyn sunnun­tainen
voittoaika oli 1.16,14. Lauan­taina
naisten syöksylaskun voitta­nut
itävaHalainen E r i k a Schinegger
tuli sunnuntaina jättiläispujottelus-sa
toiseksi ajalla-1.17,08. Kolman­neksi
tällä 1 mailin j a 48 portin
radalla suoritetussa kilpailussa tuli
Lee Hall Waitsfieldista Vt, ajalla
1.17,92; Ranskatar Annie Famose
tuli neljänneksi
Ranskalainen Jean-Claude Killy
voitti lumimyrskyssä miesten jätti-läispujottelun
laskien 52 porttia kä­sittävän
mailin mittaisen mäen ajas
sa 1.43,23. Toiseksi tuli J im Huega
Tahoe Citystä ajalla 1.45,05. K0I-3
manneksi tuli itävaltalainen Heini
Messner ja kuudenneksi canadalai-ncn
Scott Henderson Banffisla
ajalla 1.47,05.
Miss Erika Schinegger voitti lau­antaina
Nancy Greenen syöksylas­kussa
laskien 2 mailin mäen 2 mi­nuutissa
7,44 sekunnissa. Miss Gree­ne
oli toinen ajalla 2.09,30. Rans­katar
Isabelle Mir tuli kolmannek­si
ajalla 2.10,17.
CBC:n radioverkosto lähettää välittömästi selostuksen
jääkiekkoilun maailmanmestaruusikilpailuista Wienistä
Itävallasta. GBC:n radio välittää seuraavat otteluselos-i^'^
tukset: Canada—Tshekkjosloy^kia maaliskuim 25- pnä; ~
Ganada-—Neuvostoliitto ipaaliskuun 27 pnä ja Canada—
Ruotsi maaliskuun 29 pnä. allaolevassa kuvassa näkyy;,
canadalaisjoukkueeri Gary Begg (6) ja Roger Boruban-nais
(14) Neuvostoliiton joukkuetta vastaan äskettäin
Winnipegissä käydyssä Centennial ottelussa:
Entisiä hiilitäjiä tapaamassa
N-Iiitto löi Suomen
ja Canada I-Saksan
Wien. — Jääkiekkoilun maail­manmestaruuskilpailujen
ensimmäi­sessä
ottelussa sai Neuvostoliitto
suhteellisen helpon voiton Suomes­ta
maalein 8—2.
Neljänä peräkkäisenä vuonna
maailmanmestaruuden ja olympia­kullan
voittanut Neuvostoliiton
joukkue teki Stadhallessa lauan­taina
2 maalia ensimmäisessä eräs­sä
ja 6 mailia kahdessa viimeisessä
erässä. Suomen joukkue taisteli l u ­jasti
ensimmäisen 30 minuutin
ajan, mutta sitten sen puolustus
romahti.
Aleksander Almetov ja Anatoli
Firsov tekivät kumpikin 2 maalia,
sekä Viacheslav Starshinov, Victor
Polupanov, Victor Kyzkin ja Vic­tor
Polupanov tekivät kukin yhden
maaiin. Suomen, maalit teki Lasse
Oksanen ja Matti Kuusisto — kum­p
i k in yhden maalin.
Hyväkuntoinen Canadan joukkue
selviytyi maailmanmestaruuskilpai­lujen
ensimmäisestä ottelusta sel­vänä
voittajana, lyöden lauantaina
Itä-Saksan joukkueen maalein 6—3.
Canadan Addy Tambellini; Trailis-ta
B. C:sta teki kaksi maalia. V i i ­me
vuonna Canada voitti Itä-Sat
san maalein 6-^0.
Ennätyksiä rikki
sisäradalla
Hamiltonissa
Hamilton. ~— Canadan sisärata-urheilun
kaksi ennätystä rikottiin,
Mielenkiirtfoinen dämäkrta-muistetma
käsittäen kolme osaa
Martta Salmela-Järvinen:
Kun se parasta on ollut
277 SIVUA HINTA SID. $4.25
Martta SaJmela-Järvinen kuvaa muii^lclmissaan Iap.suuttaan Ja
varhaisnuoruuttaan. Varslnaivet tapahtumat alkavat siltä päivä.stä,
jolloin hän tuli Helsinkiin seitsenvuotiaana, ja päättyvät hänen kol-
. mahteentoista ttävuotecnsa, 1905:eeri. Hän e i ole arkaiUut, el pyr­kinyt
siioitteleniaan kuvastessaan lapsuutensa värikkäitä vuosia.
Niinpä tuloksena onkin harvinaLven rehevä, riemastuttavan huumo*
rin yärittämä teos, joka on valloittanut sekä lukijat että. arvosteli­jat.
Runsas kuvitus lisää teoksen arvoa. .
Marita Salmela-Järvinen;
Aks lyötiin vanha
187 SIVUA HINTA SID. $3.50
-Martan mulstolmat Jatkuvat, " K u n se parasta on ollut" päättyi
tytön viimeiseen koulukevääKeen. TOssä häTi''qn kolmentoista Ja as­tumassa
aikuisten maailmaan. Ensin- pilak.si Grönlundin leik-^iJe,
sitten Sirenin verstaaseen oppitytöksl. Ja kuil klrjotetäan vuosi 1918,
hänellä on kolme lasta ja mies vankileirillä.
Marita Salmela-Järvinen:
vaan ei taittunut
185 SIVUA — HINTA SID.$4.25
Vuodesta 1918 eteenpäin alria talvisotaan asti. Muistelmiensa
kolmann-essa osassa Martta 'Salmela-Järvlrien kertoo, jälleen omasta
elämästään: tapaamnie hänet töl&sä EP.annon leipomossa, halkosou-vissn
satamä.ssa, äitinä, Joka yksin huoltaa pesuettaan, vasta alka­vana
poliittisena agitaattorina.
Oman elämäntarinan rinnalla muistelija antaa asiar.lsestl kllnnof)-
tavan ja värikkään raportin työväenliikkeen valheista, poliittisista
rlsth-lldolsta, joissa, hän julistautuu maltillisen linjan kannattajaksi.
Tilatkaa osoitteella:
A ^ A U S PUBLISHING C^^
P. o. BOX 69 SU0BURY. ONTARIO
Ihmiset jotka elivät ja läpikävi:
vät V. 1930 työttömyys- ja nälkä-
Bennettin ajat eivät unohda sitä
koskaan. Jatkuvana virtana ihmi­set
kulkivat työtä etsimässä saa­matta
sitä mistään. Muistamme kun
teimme hätäaputöitä $1.20 päivää
Urheilijat muistavat sen ajan myös
kin aikanit, jolloin kilpailuihin men
tiin "piittaamalla" ja yhteisesti ke­sällä
trokeissa suuren kanvaskan-kaan
alla, talvisin hiihtämällä. K i l ­pailuja
oli silloin jokaisena sun­nuntaina
kun seurojakin oli silloin
paljon ja niihinkin etenkin farmi-seuduille
kokoontunut työttömiä
"pätsäreitä" pyrkimään jotenkin
viemään elämäänsä eteenpäin. Se
aika o l i k in urheilumme loistoaikaa.
E i silloin kilpailtu palkinnoista
sillä, niitä ei voitu ostaa, vaan hiih­dettiin
ja urheiltiin kilpailun ilos­ta
ja pantiin evästä pussiin kun
lähdettiin.
Unohtumattomana säilyy muis­tissa
erikoisesti se Jehun hiihtä­jien
tekemä matka läpi erämai­den
ja tuntemattomien maastojen
täältä Majavajärveltä Porcupineen
Liittomme hiihtomestaruuskilpaihii-hin
V. 1932 helmikuussa . . . Mat­kasta
oli puhuttu ja haaveiltu'
usein, ja vihdoinkin neljän miehen
voimalla lähdettiin matkaan. Jouk­kueen
muodostivat Jehun hiihtäjät:
Jalmari Laamanen. Urho Wirta,
Niilo Myllynen ja Toivo Torvi.
Lähdin tässä eräänä päivänä var­ta
va.slen tapaamaan tämän matkan
yhtä osanottajaa Niilo Myllystä, j a
hauska oli kuulla tästä mielenkiin­toisesta
ja raskaasta matkasta itse
mieheltä. Niilo on tällä hetkellä
vakavasti sairas, pahan ja < paran­tumattoman
nivelreuman uhri. Hän
ei juuri pääse mihinkään, vaan pi­tää
olla vain sisällä. Kovin mies
ilahtui ja silmät loistaen kertoi
vanhoja juoksu- ja hiihtomuistoja
j a näytti niitä kuvia joita pojat
matkalla olivat ottaneet ja varsin­kin
yhtä kuvaa, joka oli otettu
Porcupinen haalin edessä kun po­jat
rasittavan matkan jälkeen saa­puivat
sinne pussit selässä.
Pojat lähtivät Thor Lakelta Shi-netreehen
joka matka oli monta
kymmentä kilometriä pitempi kun
se matka, jonka teki Jehun toinen
joukkue joka meni ensin junalla
Gogamaan ja vasta sieltä lähtivät
hiihtämällä Porcupineen. Samaan
paikkaan tulivat Porcupinen pojat
jotka tulivat sieltä tänne päin.
Ensimmäisen joukkueen miehillä
ei ollut mitään tietoa matkasta
paitsi muuta''kun se, että se kul­kee
raskaassa maasto.ssa. Raskasta
ja vaivalloista oli hiihto ollut k un
joka miehellä oli viikon eväät ja
muut vehkeet pussissa selässä ja
se teki hiihdon vaikeaksi kun pus­sin
villckkeel painoivat käsiä ja
hartioita. Lunta oli hirveästi ja pi­ti
kaivaa kauan ennenkuin sai pai-,
kan johon voi tehdä tulen ja keit­tää
kahvia j a levätä. Kyllä Niiloa
nauratti kun hän kertoi kuinka he
laskivat eiään pitkän, jyrkän ja
vaikean laskun ja vasta mäen lop­puvaiheessa
näkivät, että mäen al­la
on ihmi;siä ja hevosia, -siellä
yhtä ennät3^tä sivuttiin j a myös
tehtiin kolme rataennätystä täällä,
lauantai-iltana pidetyissä vuotuisis­sa
Highlandin sisäradan u r h e i l u k i r'
pailuissa.
Tuloksia: '
1,000 jaardin juoksun voitti Ray
Tucker, MacMaster yliopistosta
ajalla 2.09,9.
. Nuorten poikain 330 jaardin voit­ti
Kevin Ö'Connor tehden uuden
Canadan ennätyksen ajalla 32,5.
Nuorten tyttöjen 440 jaardin
viesitijiioksussa syntyi Canadan en­nätys
J o alkuerässä. Sen teki Up-land
Harriers-seura, Ottawasta ajal­la
51,4, vanha ennätys oli 51,8.
Miesten mailin matkan voitti Bob
f i n l e y , Xoi'ontosta ajalla 4.10,3:
Kahcjiqn mailin juoksun voitti
Pete^V-Rin'''^. To''ontosla ajalla
9.04,0... . ,
—- Kaksi tuntia juoruilit Hulda-tädin
kan.ssa kadulla aivan ovemme
edessä. Sinunhan olisi pitänyt pyy­tää
häntä sisään.
— Nijn pyysinkin, muita hänellä
oli niin kiire, ettei hän ehtinyt tul-
•hl.'''
.Siirreh Ja kiUvaleu ilmoUan, ett»
rakas vaimoni
vist
kuoli North .Bayn sairaalassa hel­mikuun
21 pnä 1967, pitkäaikaisen
sairauden murtamana.
Hän oli synt.vnyt Iisalmella Jou­lukuun
13 pnä 1895, ollen.kuol­lessaan
71 V . , 2 kk. ja 8 päivän
ikäinen.
Kaipaulisella muistamaan jäi
hänen miehensä Kusti.
Sieir on Saimin hyvä olla,
nurmen alia uinahdella.
/Puolisosi KUSTI. •
KIITOS
; Sydämelliset kiitokseni jokaisel­le
jotka csalUstuivat muistotilai­suuteen,
Erikoisen lämniiin klitok-
Bv.iii. kanta.iir.ic- Jotka saattoivat
Salmin viimeiseen lepoon.
KUSTI LILJEQVIST
Mattawa Ontario
Hearstin
kuuhvQliufm
Ilearst, — Tovstainj^ t.k. lö Päi­vänä
eräässä liikennerakennuksen
tulipalossa tuhputui suurehko vaa­tekauppa,
pajrturiliik^; apteekki ja
eräs eliijtarvikemyymäläi. Yläker­rassa
asunen I^olmen perheen on­nistui
pelastaa vain hyvin pienen
määi-äij^ omaisuudestaan. Palo teki
kymmenien tuhansien dollarien va­hingon.
Sammutustyötä hidastutti
huono vedensaanti. \
% % X
Maaliskuun ensimmäisenä päivä­nä
kuoli täällä Joonas Leppikan-gas.
Sydänvika oli syynä kuole­maan.
Leppikangas oli näitä
Hearstin vanhempia asukkaita.
Omaisia ei hänellä tiedetä plevan
tässä maassa, mutta Suomeen hän
jätti jälkeensä pojan ja tyttäriä.
^ X X
' Joitain henkilöitä kävi täältä
Ifearstista kuulemassa Suomen lau­lajia.
Pitivät kovin kuulemistaan
lauluista ja sanoivat kuoron olleen
yhden, parhaista, mitä he ovat kuul­leet,
Suomesta täällä laulamassa
käyneistä. --Aune
Tiistai, maalisk. 21 p. ^ Tuesday, Mar. 21, 1967
PORT AamN KumsiA
puolustaa, kuten selivi^i, m^iiitiäpy^
ta Kalliokosken puheisUh.iitkm
näet oli tukkikämpät ja miehiä
töissä.
Kun ensimmäinen mies tuli
huurteisena ja suuri säkki selässä
suksilla, o l i eräs mies, ranskalaisia
kaiketi olivat, ja huutanut ranskan­kielellä,
että "piru tulee, piru tu­lee";
Ja kun perässä tuli vielä kol­me
muuta samanlaista miestä, ei
miesten ihmetyksellä ollut rajoja.
Selvisihän se lopuksi, että ei ne
sentään piruja ole vaan aivan oi­keita
ihmisiä, rohkeita ja vaivoja
pelkäämättömiä suomalaisia.
Kun pojat ottivat pussit pois se­lästään
kämpän kohdalla kerääntyi
siihen kaikki miehet katsomaan ja
ihmettelemään tätä ihmettä ja
harvinaisuutta, jopa yksi mies ko­etti
suksia jalkaansa ja lensi heti
selälleen. E i siinä poikain annettu
tulia tehdä vaan kokki kutsui kaik­ki
kämppään ja siellä syötettiin ja
juotettiin pojat ja pidettiin hyvinä, j
N i i n matka jatkui j a vihdoin vii­mein
saavuttiin ystävien ja tove­rien
luokse päämäärään Porcupi­neen.
Siellä otettiin osaa hiihto-mestaruuskilpailuihin
ja viikon
päästä lion järjestämiin kilpailui­hin
Timminsi.ssä. ja taas jo tutum­paa
latua myöten jälleen kotiin Ma-javajärvelle.
Niilo muisteli kuinka hyvinä hei­tä
pidettiin F'orcupinc.ssa ja Tim-minsissä.
Paljon on vuosia kulu­nut
niiltä ajoilta,,ja nyt ei koko
Pohjolassa-ole enäS yhtään seuraa
joka hiihtoja järjestäisi. Nyt ele­tään
atomikautta, lumikelkkojen ja
moottorien aikakautta ja aina vä­häisemmäksi
jää ihmisen liikunta
suksilla ja jaloilla. Onko se hyväk-!
si vai vahingoksi .sen jokainen tun­tee
luissaan ja. ytimissään;
Koskaan ei kuitenkaan unohdu
niiden miele.stä ne ajat ja lyöt joi­ta
silloin joukolla suoritettiin. Olen
sitä mieltä että tiiltä historiallisel­ta
matkalta otetut valokuvat olisi
saatava meidän Urheiluliittomme
arkistoon, muistoina säilytettäväksi
näistä töistä ja ajoista, tai pian ne
menevät hautaan niiden miesten
mukana jotka tälläkin matkalla oli­vat,
kuten paljon muilta korvaama­tonta
ainehistoa on jo mennyt un­holaan
joka ei koskaan tule suo­malaisten
historiaan, jos jolloinkin
sellaista joku kirjoittaa ..:.
Aina muistamme nämä miehet ja
heidän tekemänsä historiallisen
matkan läpi korpien ja vaarojen.
— Tekonimus.
Finlandia kuoron
kevätkonsertti
Toronto. — Kuoronjohtaja Paul
Hietala on tehnyt aiTOkasta työtä.
Taito herättää aina kunnioitusta.
Siksi kuorolaiset tarkkaavaisesti
seuraavat hänen opetustaan ilman
väliääniä. Opimme myöskin ymmär­tämään,
että kuoro on herkkä soi-tintunnelmien
kuvaaja. .
Pyydän nöyrimmästi anteicksi —
mutta minulle ilmoitettiin että kon­sertti
pidetään huhtikuun toisena
.sunnuntaina, josta ehdin mainita
Vapauden palstalla. Toivon että ylei
sö ottaa tämän huomioon, että Fin­landia-
kuoron kevänkonsertti pide­tään
sujuiuntaina, huhtikuun toi­sena
päivänä kello 4 iltapäivällä
Don haalilla.
Toivomme että saamme .salintäy­teisen
yleisömäärän seuraamaan ar­vokasta
ja vaihtelevaa ohjelmaa
josta mainitaan maksullisissa ilmoi-
Port. Artfakur. — Keski-Pohjan-maan
Maakuntakuoron kaksi kon­serttia
täällä Järvienpäässä ön s i ­vuutettu
ja vieraat ovat menneet.-
Lakeview korke^oulua johlas^lis-sa
olii:\ sitä kuulemassa ja; voin
yhtyä lehdessämme Sudhuryn esiin­tymisestä
esitettyyn arvioijitiin. ja
kiitoksiin. SamolQ yhdyn herra
Viljami Kalliokosken tervehdyspu­heen
arvosteluun. Mutta emme mal­ta
olla kiinnittämättä huomiotam­me
siihen kohtaan, jossa hän tul­kitsi
"tei-vetullutta rohkaisua mikä
Atlannin takaa annettiin taist,elussa ^
ylivoimaista vihollista vastaan."
Niitä aikoja; muistellessamme on,
jäänyt erikoisesti muistiimme Hit­lerin
natsiarmeijan yhteinen hyök­käys
Neuvostoliittoon vaUausvar-muudessa,
johon myös Suomen so­ta
johtajat ja poliitikot oinalla koh­dallaan
kuuluivat ja saivat rohkai­sunsa
siitä kokonaishyökkäyksestä.
'Täältä Canadasta (ja myös Y h ­dysvalloista)
koottiin jälkeenpäin
avustusta, mutta se oli tarkoitettu.
Suomen, lapsille ja hätääkärsiville
eikä sillä ollut tarkoitusta rohkaisr
ta uusiin sotaseikkailuihin, jossa
henkisessä tilassa herra Kalliokos­ki
vielä vuosikymmenen jälkeen
tuntui elävän. Emme tienneet oliko,
hänellä täällä sen elämyksen johta­via
valmistelijoita^ vai tuliko se ko­konaan
hänen mukanaan. Mutta
haluaisimme lähettää Suomeen toi­vomuksemme:
Eikö olisi aika jo
lopettaa sen elämyksen lietsominen
ja historian totuuksien sotkeminen?
Ainakin Suomen vierailijain tänne
tullessa pitäisi. huolehtia ettei n i i - !
den "tervehdyksien" lausunnoissa
toivomuksiin j a kiittelyksiin sotket­taisi
lähtiessä tuollaista, eikä tääl-iä
järjestäjät heidän kauttaan yritä
syöttää poliittista pajunköyttä, jota
eivät itsekään halua julkisuudes.sa
tuk.sissa, 'Vapaude.ssa ja Liekissä.
Kuoron konsertissa tavataan!
Poika W
le julkisuusvälineilte, ' , li;
X X X
ToiseU? h98lilla hul\tlkwii'l:päij
vä näyteimäkappaleen eBiiy^kb^^^k
njeidän h^aUmme ::«IS^N"
niinisen yhteensattumaa v i l t V i ^ ^ l H r
si joutuivat osastOii. oäytolmlf^
ra, ja Iski^ sopin^aanj jäfj«sk]^)ri^ä
muutoksen. Nyt tulee, " i s : ^ r - - ; T M t^
pivalooa sunnuntaina !^i£^iji^|ii
9L päivä alkaen keUo 1 ipc j ä ' ^ i u i i
ohjelnjailtama- siirtyy ^ htibtili^U^ti
15. päiivä illaksi, ToivottaYa;s4;.fciaäv
punkien ympäi:istö;i suo!^^|^t
huomioivat täinän s i k i m v i ^ ^ ^^
ja valmistautuvat sen muk,^^:,:
S.C.A. Urheilumtfo;; i
yirkaiUioiden; osoitieel: ,
Puheenjohtaja: Ake Hunnakkö
90 Neville Park Bvld,
Puhelin 0x1-«195 •
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio •
49 Hlawfttha Rd., Toronto 8, Önt.
Pi^e'.in HO 6-8815
Liiton rahastonhoitaja ja
naistohnikunnan jäsen:
Martha Turkia
592 Woodblne Ave. Apt. 18
Toronto 8, Ont.
Puhehn 691-3477
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Wanupin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaiaen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: .Voitto Lehti,
R. R. 3, Sudbury, bnt.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään
Joka kuukauden ensimmäisenä
maanantaina klo 8 illalla Don-haallUa.
GSJ:n Sault Ste. Marien o c M t on
sääntömääräinen kokous pide­tään
joka kuukauden ensimmäi­senä
tiistaina kello 8 Ulalla
omalla talolla, 321 John Street.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu-kausilcokous
pidetään Joka kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston haallUa. Kh--
Jeenvalhtajan osoite: N. Piispa­nen,
R. R. 1, Worthinffton. Ont;
C'SJ:n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin-ton-
häalissa jokalaen kuukauden
toisena sunnuntaina klo 2 ip.
Kirjeenvaihto .sihteerille: Mr.
Matti Mäkelä, 2605 East Pender
•St., Vancouver 6, B.C. ,
C S J : B Port Arthurin osaston kuu- 1
kuukaufiikckoukse pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
perjantaiiia; alkaen Jclo 7.30 UI.
Johtokunta kokoontuu klo 7 111.
Kir,r-'emaihto osoitteella: 316
B.iy St., Poit Arthur, Ont.
CSJ:n Sudburyn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiahi vaatiessa puheenjohtajan I
kutsusta. Kirjeenvaihto sihtee­rille:
Lyyli Pärssinen. Box 3S4,
Sudbury, Ont.
' l l l l i l l l i i l l l l l l l l K l l l l l l l l l l i i l l i l l i l l l l l l l i l t l
JVIielenkiintoinen ja
opettava teos näyttämö­taiteen
harrastajille!
K. S. Slanislavski:
näyttämötaiteen
palvduksessa
447 SIVUA
HINTA NID. $2.60
K. S. Stanislavskia (1863-1838).
?4o3kovan Taiteellisen Teatteiin f
luojaa, pidetään yhtenä länsimftt-sen
näyttelijän- ja ohJaaja;rta|»
teen suurimmista uudiatajiffta j »}
hänen muistelmateostaan kutsu-j
taan länsimaissa "teatterin rta-raatuksl".
Stanislaviki pyhitti koko fcljä-'
. mänsä; teatterltÄlteelfl? Jä. ttajtte*.;
lijöine, hänen muistelmäiisd j ^ i .
sältävät värikMitä T a o n t L r ^ r ^J
sadan alun teatteri^äimäatä,'%?i
vallista taiteen, filosofiaa ja neitäk'.'!
kaan näkemyksen leimaamaa käy-,,
täimön ammattitietoa.
Tila tkaa osoitteella:
Vapaus
COMPANY LCVIITED
P. O. Box 69, Sudbury. Oikt^
iiiiiiiiiiiiifiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiuiiiliiHHi^
H E L E N T A R V A I N E N :
Canadan historiaa
(Jatkoa)
44. OSA
Ensimmäinen "luutnantli-kuvernööri'MJpper Ca^
nadassa oli John Graves Simcoc, Amerikan vallan­kumoustaistelun
veteraani, uskollinen kuninkaan
vallan kantaja. Hän saapui Kingstoniin heinäkuun
1 päivä, 1792 ja alkoi heti järjestää vaalipiiriä tu­levaa
maakunnan kokousta varten. Ensimmäinen va­littujen
edustajien lainlaatijakunnan kokous pidet­tiin
Niagaralla, jonka Simcoc valitsi maakunnan kes­kukseksi
syyskuussa samana vuotena. Kokoukseen
osallistui kuusitoista piirikuntien edustajaa. Tämä
Canadan ensimmäinen parlamentti pienessä erämaan
kylässä avattiin suurin juhlallisuuksin tykinlaukauk­silla,
ja Simcoe- piti tilaisuutta varten valmistetulta
valtaistuimelta puheen kuninkaan nimessä.
Liikisäädöksiä hyväksyttiin useita tässä ensim­mäisessä
hallituksen kokouksessa, englantilainen si­viililaki
hyväksyttiin käytäntöön, avioliittolaki Bri­tannian
kirkkokunnan sääntöjen niukaan tuli voi­maan,
ja rajojen puolustukselle hyväksyttiin, pai­kalliset
kansankaartiiaiset. Tejtä ja siltoja päätet­tiin
rakentaa j a vaikka loyalistit olivatkin sitä vas­taan,
Simcoa ehdotti ja .sai t;,htonsa päätökseeri, että
maakunta avataan siirtolaisille jokaisiesta inaa.sta.
: Piirikuntien edustajat olivat luonnollisesti suur­tilojen
omistajia ja rikkaita kauppiaita, joilla oma
etu oli kansan etujen edellä. Tämä pian herätti lo-voltpnmutta
kansan "keskuudessai_.ja monelta taholta
alkoikin kuulua vallanljiumpuksellisia viestejä. Viran-omaiset
hyväksyivät vuonna 1804 kuuluisan ulko­maalaisten
lakisäädöksen, jonka mukaan kaikki ra­dikaaliset
siirtolaiset, jotka vähänkiri puhuvat hal­litusvaltaa
vastaan, tuomitaan vankilaan ja voidaan
hirttääkiii.. XäUä säädöksellä oli kaksinainen tarkoi­tus;'
ensiksikin, leimata canadalaisten silmissä kaikki
ulkomaalaiset vieraiden valtojeij ag^teiksi, joiden
päätarkoitus on levittää kapinaa; toiseksi tehdä
uusien sili'toIaisten elämä, niiii vaikeaksi, että joka­päiväisessä
elämäntäistelussa mitkään kapinalliset
ajatukset ja puheet eivät saisi vastakaikua.
Kaikista lakisäädöksistä huolimatta oli valkea
kan.san ääntä : vaimentaa. Irlannin vallankumouk.sen
pakolaisia oli tullut useita Canadaan ja he olivatkin
ainaisena huolena hallitukselle, sillä he olivat val­miit
osallistumaan kaikkiin protesti- ja vastustus-kapinoihin
ja johtamaan niitä. Joseph WillcO((ks,
irlantilainen, aloitti ensimmäisen itsenäisen sanoma­lehden
julkaisemisen Niagaralla vuonna 1798, The
Guardian joka julisti hallituksen vääryyksiä kansaa
kohtaan. Tämä sanomalehti, samoin kuin Lower Ca-nadassa
ilmestyvä ranskalainen Le Canadien, avoi­mesti
kannatti Amerikan vallankumousta j a ehdotti
Canadan kansalle samanlaisia oikeuksia mitä oli
Amerikassa saavutettu. Samaan aikaan perustettiin
kansankaaiti, Canadan, vapaaehtoiset, jonka piti olla
alkuna suureen Canadan v Ulankumoukseen.
FA yksin .suuret kansanjoukot, vaan myöskin mo­net
opettajat, tuomarit ja upseeritkin olivat sym­paattisia
it.senäisyy.svaatimuksille, ja seuraavissa vaa­leissa
eduskuntaan valittiin kaksi tunnettua radikaa­lia.
Mutta maau kehitys oli vielä hyvin alkuperäi­sellä
asteella. Britannian sotajoukot vai voivat jäi-jes-tyslä,
hallitus antoi myönnytyksiä veroista pikku-viljelijöille,
intiaaneja hyviteltiiii viinalla ja laii
joilla ja ijiiin tämän ajan vallankumous vältötUin.
Atlantin maakunnissa siirtolaislakia piti voimas­sa
Britannian suiiri laivasto ja ^niiden asukkaatkin
olivat suurelta osalta brittiläiisiä. Mutta vaikka^ niis­säkin
maakunnissa oli hallinto ja eduskunta, ei yh­delläkään
siirtolaisella ollut oiiian maan omistusta,
lie raivasivat maata, viljeli\:äl- sitä, mutta heillä ci
ollut minkääiUaisia siviilioikeuksia, ei oikciitta äänCvS-tää,
ei oikouita vedota siii;tolaissäädöksienmääräyk-
: sistä, jj^ita mijitäärincn kuvernööri mielensä mukaan
sääti. •.. •' y-^y
Maimiqnopoli Prince Edvvaidin; saarella oli kuu­den
likkaanpmistajan hallussa, jotka omistivat koko
saaren, ja k a i k k i pienviljelijät olivat vain isäntiensä
torppareita. Kun loyalistcja pakeni Atlantin maa­kuntiinkin
tuhansittain, annettiin heille melkein
kaikki maat Nova Scotiasta, jossa o l i lähes vuosit,
sadan asustanut Ranskan-syhtyisiä Acadian maan­viljelijöitä;
Taas he joutuivat lähtemään pois ko­deistaan
kauemmaksi sisämaahan. Tämä oli JQ t o i '.
nen kerta rannikkomaiden historiassa, kun näqlli
rauhaJUset ihmiset joutuivat lähtemään pois eiyj-lantilaisten
tieltä.
Tällainen oli tilanne Britannian siirtokunnisss)
ja British—Amerikan välit kiristyivät, joka johl^
siirtomaat uusiin sotiin. i j
(Jatkuu) '' I