Vapaus, January 16, 1960

              4. Sivu; 2 ' Xauautaina, tammik. 16 p. — SaturiJay, Jan. 16, 1960
te
mm.
s- •M
TAPAUS.
(LEBERTY) Independent Labor.
Organ ;.bf rPMnish Qanadiahs: - Es-j^
tabllshed' Nov.-' 6, - 19J7: Authdrized
.a^fsecond class mäll by the Post
Office ''Department,-^Ottawa. ' Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
iThiursdays; and. Saturdaysby Vapaus:
Publishing Company Ltd., at lOD^-102
Elm^St. Sudburj', Ont., Canada.
Tclephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editprial Office OS. 4-4265. Manager
E.=^Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertismg rates upon appllcation.
Translation free of charge. ^
i ; - TILAUSHINNAT: , .
Cana^dassa: 1 vk. 8.00 6 kk.-4.25
' 3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk'. 4'.80
Suomessa; 1 vk. 9.50 6 kk^ 5.25
trrm'0Tnnrr(rawffl <nnnnn»x
: SYNTYMÄ- l
; - PÄIVIÄ i
Greenin närkäst3miisen syy
. . Canadalaisten keskuudessa on kiinnitetty suurta huomio­ta
kautta maan ulkoininisteri Greenin puheeseen, minkä hän
piti noin viikko sitten omalla vaalialueellaan Vancouverissa.
_Kuten on "meidänkin lehtenime uutisosastolla. kerrottu,
ulkoministeri Green sanoi^ että Diefenbakerin hallituteella—
ei .ole mitään aikeita'^'tällä kertaa" Kiinan tunnustamiseksi.
Hän sanoi, ettäj'_ei ole mitään järkeä Kiinan tunnustami-;
sesta" ja tämän kielteisen asenteensa tueksi ulkoministeri
Green- vetosi siihenkin, että Kiinan tunnustamisea seurauk­sena
tulisi "Punaisen Kiinan" konsuli Vancouveriin, missä
on enemmän kiinalaisia/kuin missään muussa Canadan kaur^
pungissa. Kaiken lisäksi hän antoi ymmärtää, että torypuo-lue
voi menettää joitakin ääniä "kommunistivasjtaisten" kii­nalaisten
kohc^lta Vancouverissa, fos Canada tunnustaa K
nan.
Kuinka ol^aton tämä "perustelu" on>, se näkjry siitä,
jos olettaisimme, että liittohallituksen torontolainen jäsen
äsittäisi_ vaatimuksen, jotta Canadan on katkaistava diplo-
^maattiset suhteensa Neuvostoliittoon siksi, että; siten.isaatai^
si.n jokin määrä kommunistivastaisen slaavilaisten ääniä to-
-rypuolueelle ^Torontosta;:-:/m
sk&" voimia''on todella^jossakin gnäärin olemassa. Huonosti,
ovat todella maan' asiat silloin jos kansallisesta ohjelmasta
.päätettäessä pidetään etualalla jonkun ministerin uudelleen-^
valintaa mustan taantumuksen äänillä!^
Erikoisen kuvaava oli ulkoministeri Greenin^"närkästy-
•minen^' siitä;kun.'eräs:opiskelijakuulija antoi ymmärtää, että.
Yhdysvaltain vaikutus on vissi tekijä miksi liittohallitus ei
"halua vieläkään 600-miljoonaisen Kiinan olemassaoloa tun­nustaa.
Mr. Greenin närkästyminen tästä kysymyksestä toi
varmaan monen canadalaisen mieleen sen, että "se koira
älähtää mihin kälil^ka sattuu''.
Vaikka mr. Green yritti vakuuttaa, ettei Washingtonista
ole.mitään painostusta harjoitettu,- nnn tunnettu tosiasia kui­tenkin
on, että kun Kiuia olisi esim. halunnut ostaa Fordin
canadalaisista tehtaista tuhat autoa, niin tämä ostotarjous
;hy-ljättiin nimenomaan Yhdysvaltain painostukseen .vedoten. :
Muita samantapaisia tosiasiöiTa on yleisensä tiedossäl \'
J.; At" (Pappa) Hieinonen,' pitkä-;
aikainen. Sault:Ste;KMarienas^
mutta asuu nykyään Sudburyssa,
täyttää: ensivsumiuntaina,.»tammik.
ITfpnä kunnioitettavan ;vuosi mää­rän
85 vuotta. '
Maria Rauhala, WatersrTownship,
.Ont.,' täyttää; sunnuntaina, r tammi­kuun
17 päivänä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnittleuihin!
Kardinaali saanut
möifteHa-Uasta
il \
h-
Mutta miksi Yhdysvallat ei halua Kiinaa tunnustaa ja
"palauttaa Kiinalle sen laillisia oikeuksia YK:ssa?
Montreal Star lehden kirjeenvaihtaja Stanley Burke se-
•ylosti.YKrn raportissaan tätä tilannetta viime joulukuun, puo-^^^^^
livälissä seuraavaan" tapaan:
"Amerikkalaiset ovat kivettyneinä ajatuksesta, että jo­inakin
päivänä he häviävät äänestyksessä YK:ssa.
"Tämä YK:n erään taitavan huomioitsijan lausunto osui
YK:n yleiskokouksen vastapidetyn istunnon kehityksen sy­dämeen
. . .
"Monella valtakunnalla on ollut vaikeata ymmärtää Yh-
' dysvaltain asennetta kommunistien edustuksen <Turvalli-suusneuvostossa
ja muissa Y:n komiteoissa —V), kuten niitä,
on ihmetyttänyt ^USA:n ohjelma Kiinaan nähden . . .
N- "YK:n edustajain selityksenä on, että he (amerikkalaiset
diplomaatit) pelkä'ävät sen päivän tuloa, jolloin länsimaat ei­vät
saa enää taakseen Turvallisuusneuvoston enemmistöä . . .
"Sanotaan, että tämä ohjelma paremminkin heikentää
kuin lujittaa Yhdysvaltain asennetta sen yrittäessä pitää yh­den
vallan kontrollia 82:n jäsenvallan muodostamassa jär­jestössä
. . .
"Yhdysvallat äänesti keskustelun kieltämisestä Kiinan
: eHustuksen;suhteen vastoin.enemmistön; tahtoa'p
la. läpi päätöslauselman, minkä mukaan asiasta ei voitu kes­kustella
. . . Selostuksena tuntuu olevan, että "amerikkalai­set
ovat jähmettyneitä ajatuksesta, että jonakin päivänä hei­dät
äänestetään kumoon YK:ssa." ^
Tällainen on kylmä ja karu todellisuus. Varmaa myös
on, että jos Yhdysvallat tunnustaisi Kiinan tänään puolisen
tienoissa, niin Diefenbakerin hallitus menettelisi samoin en­nen
iltapäiväteen juontia samana päivänä.
Tämä selittää mr. Greenin närkästyminen. Mutta se ei
mitenkään oikeuta Ottawan täysin kestämätöntä asennetta
Kiinaa kohtaan. Kysymys ei nimittäin ole lafr^an K^iinan
eduista. 600-miljoonainen Kiina tulee toimeer) ^varsin hyvin
vaikkei Canada tunnustaisi sitä koskaant* Mutta Canadalle
olisi suurta hyötyä normaalisten diplomaattisten suhteiden
järjestämisestä Kiinan kanssa. Se antaisi meille tarvittavia
kauppamarkkinoita ja samalla yhtä kipeästi tarvittavia työ­mahdollisuuksia.
" —
Ropma. - J - Italian eräs johtava
kardinaali joutui 'arvostelun koh­teeksi
siksi kun hän viime viikolla
moitti kiertoteitse Italian presi­dentti
Giovanni Gronchin • Mosko-vanimatkaa^
; Italian, sosialidemokraattinen joh­taja
Pietro Nenni ja .sosialidemo­kraattisesta''
puolueesta .eronneen
oikeistoryhmän johtaja Guiseppe
Saragat arvostelivat hyvin 'terävästi
Alfredon kardinaali Ottaviani siitä
kun hän on tuominnut ne; jotka et­sivät
ystävällisiä suhteita niistä,v jot-:
ka antavat "korvatillikan; Kristuk
selle", kuten hän sanoi.
Kardinaali piti. tämän puheensa
sinä - päivänä; jolloin presidentti:
Gronchin. piti: lähteä kuusipäiväi­selle
vierailulle ; Neuvostoliittoon;
Hänen .matkansa estyi viime : het­kessä-:
siksi kun Gronchi .Sairastui
influenssaan. V H ä n e n v i e r a i l u n sa
uskotaan nytr. tapahtuvan helmi-kuus;^.
Keinoja onjos
on haluja
Taipei, Formosa. — Chiant^^Kji-
:sheki..on^ kutsuma kansalliskokoukr
sen koolle; helmikuun.:20;pnä^Kan-.
saliiskokouksen; tehtävänä 'onlöyts-ä
lailliset' keinot. Ghiang Kai-shekin
virkakauden jatkamiseksi.
Pr-^sidentti Chiang Kai-shekin
toinen vir^kakausi päättyy .touko­kuun
20. pnä; Silloin pitäisi valit­taman,
uusi: presidentti, sillä perusr
tuslaki rajoittaa:presidentin toimen
kahdeksi virkakaudeksi;; Kansallis-:
kokouksen uckotaan pääsevän kui­tenkin
tämän rajoituksen yli siir­tämällä;
presidentin vaalin ;^^siihen,
asti kunnes< mannermaa -;on, saatu
takaisin", pois kiinalaisilta.
Canadii^iset eivät paljoakaan perusta siitä, tuleeko mr.
Green uudelleen valituksi torypuolueenehdokkaana vai ei­kö
tule; canadalaisia kiinnostaa-sen-^sijaan tämän maan ja
valtion edut, jotka vaativat Kiinan tunnustamista'sittenkin,
vaikka se aiheuttaisi vähän pahaa murinaa "VVashingtonissa.
' iVIitä tapahtuu Ellrot Lakelle? - ~
=^ Torontossa'tällä vrnffi?ria pidetyssä Canadan ensimmäi-_
scssä uraani- ja atomivnimakonferenssissa, nuhin „o^llistui
uraäniyhtiöiden jä niiden työläisten-edustajia, sekä jnkakun--
Ja haalit uksen -ja'Elliot Laken" kunnalliihSlliriBon edustäjia,-
tekhikkoja, tiedemiehiä ja muita asiantuntijoita, tuli uraani-teollisuutemme
tulevaisuudenkuva sitä synkemmäksi, mitä
pitemmälle kokous kehittyi. Esim. EUiot Laken kauppakama­rin
edustaja tulkitsi mainitun konferenssin toivo.ttomuus---
mielialaa selittämällä.^cltä /'edessä näyttää olevan kymme­nen
hyvin laihaa vuotta". ' ' -
Kaikki merkit viittaavat, jos tilanteeseen ei löydetä pa­rannusta^,
että Elliot Lakesta voi tulla nykyaikainen haamu-kaupunki.
Eroa on^muihin.haamiikaupunki-kaivoskyliin ver­raten
vain tässä: Kaivoskylät yleensä ovat olleet keinotteli­jain
luvattuja maanosia; malmilöydön jälkeen ne ovat pan­neet:
työt, kuumeiseen käyntiin. Työläiset ovat saaneet äsiii^
kurjissa ja puutteellisissa oloissa. Kaivospromottorit ovat
kaivauttaneet kuopan maahah, Vieneet sieltä" mikä-on ollut
Kv l^^lpommin saatavissa' ja poistuneet rahasäkkeineen paikka- '
|Ä,v',v^'kunnälta,-^^^^ onnensa nojaan.j •
' Pahaenteisen; hakaristhillitykp-sea.;
rja Juutalaisvainon;'.a
tnen nousu' on herättänyt eri pu
lilla maailmaa terveellistä suut­tumusta.
Ihmiset 6ivät ole sen­tään
unohtaneet keskitysleirien
polttouuneja, kuuden miljoonan
juutalaisen ja: miljoonien muiden
.nsi:'"alempiin roiuihin" kuuluvien
lasten) vanhusten, miesten ja
naisten järjestelmällistä joukko-tuhoamista.
20—30-luvulla monet
järkevätkin ihmiset./nauroivat
Hitler-voulibtukselle. Nyt kun~
tiedetään, mihin se vouhotus joh-töa,
ei-voi vastaavanlaisia ilmiöi-
Jä sivuuttaa naurufla^tai Olanko--
-hautttteelja^ ~
Nousevan fasismin selvien 'il­menemismuotojen
; - > herättämä
^suuttumus hätkäjidytti: Länsi-Sak-
: san johtavia piirejä, jotka kiirees-:
ti pyrkivät etsimään puolustelu­ja;
Kuten Hitler, aikoinaan syytti:
omiensa, järjestämästä, valtiopäi-vätalon
'tuhopoltosta kommunis^^^
vteja aloittaakseen uuden terrori­aallon,:
keksi Adenauer nyt vie­rittää
syyn hakaristivillityksestä
kommunistien niskoille. JaMJusi
Suomi, jolle hakaristi aikoinaan
oli: varsin läheinen tunnumörkki,?;
omisti pääkirjoituksensa samalle'
mielettömälle syytökselle.
.Todistuksia siitä,- mistä juu-;
talaisvainojen ja!' uusnatsismin
aalto on yhtäkkiä noussut, on
vaikka minä nutalla Länsi-Saksan;'
julkisessa: elämässä.. Fasismia
vastaan - taistelevat^rjestöt ja
maat,, jotka mitä julmimmalla ta­valla
-joutuivat kärsimään' hitle-:
ristien valloitus- ja rotupolitiikas-;
ta, ovat jo : pitkän aikaa, vuosi­kymmenen
verran; suurella levot-;
tomuudcllk r seuranneet .Länsi-
Saksassa valtion suojeluksen tur-:;
vin : käynnissä olevaa' vaarallista
:fasismin voimien kasvuprosessia;'
Seuraavassa muutamia. csimerk- •
kejä:
NATSIT JOHTAVILLA
PAIKOILLA
_AlJjaaksemme yläpäästä» monet
Bonnin;; hallituksen nykyisistä mir
nistereistä : olivat. Hitlerin aikana
johtavassa asemassa olleita natse-,
ja, SAn ;(natsipuolueen turvalli­suuspalvelun),
= SS-joukkojen : tai,
natsipuolueen eturivimniehiä. Pa­kolaisasioiden
.nunisteiMn^^^^^^^^^T
Oberländcrin -johdolla siTöritetul^
sivnliväestön joukkoniurhista .sotUr
aikana itäalueiUa : on jo: aikaisem­min
julkaistu tietoja. Eri lehdet
ovat- julkaisseet, "ansioluetteloja"
joita ministerit Gerhard Schröder
Hermann Lindrath, Hans' Joachim
von Merkatz; ja Hans-Christoph ;See
bohm ovat saaneet Hitlerin aikana
suorittamistaan palveluksista natsi'
puolueelle jä SA-joukoille. Liitto-
Itasavallan . armeijan ja oikeuslai­toksen
johdossa vallitsevat myös
entiset johtavat natsit. Länsi-Sak­san
armeijan- ylitarkastaja on -so­tarikollinen
kenraali Heusinger.; Pe­riaatteita;;
joita hän opettaa nykyi­sille
nuorille asevelvollisille, kiivaa
hänen seuraava: lausuntonsa-:Liitto-tasaVaHäh
armeijan tehtävistä: ^
_JTulevassa^sodassa sen on uudeh
leen^; täytettävä tehtävänsä my_öskin
lukumääräiseltä'pohjalta, • ja Venä­jältä
saamamme kokemuksen mu^
kaan taisteltava menestyksellisesti
tavattoman laajalla alueella: Meillä
ei ole oikeutta unohtaa menneisyyt^
tämme eikä lyötävä, laimin ratkai­sevia
tekijöitä johdossa, jotka vie­vät
menneisyyteen . . . Tulemme
tulevaisuudessa- .palauttamaan voi­maan
vanhat periaatteet jotka meil­lä
oli jokin aika sitten." — (Sud-deutsche
Zeitung, 30. 9: 1958.)
•.Hakaristivillitykseen syyllisten
löytämistä ja rankaisua: pitäisi joh^
taa Liittotasavallan sisäministerin
Gerhard Schröderin; entisen SA-Sturmfuhrerin:
Tässä suhteessa vsi-säminisetriltä:
ei liene odotettavisT
sa suuria. Hänen toimintansa ja ai-:
kaisemmat lausuntonsa päinvastoin
(valaisevat, miltä pohjalta hakaristi-intoilu;
on lähtöisin. Useaan eri ot­teeseen
sisäministeri on julkisissa
puheissaan-:: korostanut ;Länsi-Sak-:
san tehtävänä olevan, ':vapauttaa"
Itä-Euroopan kansat.
"Liittotasavalta on Saksa . . .
Kaikki; muut saksalaiset .alueet on
palautettava sen yhteyteen", sanoi,
sisäministeri Schröder Industrieku-^
rier-lehdcn mukaan 13. 6. 1953. Si­säministeriön
: . -kasvatuksellisia"
toilnenpiteitä kuvaa seuraava mi­nisteriön
antama määräys:
"Saksan yleisessä- karttakuvauk^
sessa on osoitettava Saksan alueet
vuoden 1937 rajojen mukaisesti . . .
Seinäkartat tai^ Saksan karttaku-vaukset,
joissa ei esitetä v. 1937
rajoja ja joissa ei .selvästi ole mer­kitty,
että ne esittävät vain osaa
aluetta, on hävitettävä kaikista
yleisistä huoneistoista;", (Gemein-sames
:Ministenalblatt No.- 35, 16.
12. 1953.) l
vLiittokansleri:Adenauerin lähin
mies,, .liittökanslian:.valtiosihteeri
m
lii
kaikkijia+taisuuteen;-. luottavat
vastuunalaiset:' piiritä luulivat,
että Elliot Laken uraanilla tu­lee
oleman jatkuvasti:: kysyn­tää.
' ^ -
Mutta kun tämä teollisuus­ala:
palveli yksinomaan .Yhdys­valtain,
varusteluohjelmaa, -ni-^
menomaan.: ydinasevarustelua;,
niin yritys oli alunperin tuo­mittu
epäonnistumaan. ^Yhdys^,
valloissa ruvettiin kehittä­mään
omaa; Vköyhääf^UEaaniäi
ja sen käyttöön sopivia r^ktor
reita, joissa ei voida ^ käyttää
Elliot Laken rikasta"^ uraania.
Kaiken kiikkuraksi Canadan
uraanille sopimattomat yhdys­valtalaiset:
reaktorit ovat val­lanneet
maailmanmarkkinat
samalla kun Canada ei saanut
Washingtonin-määräyksen mur
kaan myydä "arvokasta uraa-niaan
niille, jotka olisivat sitä
halunneet ostaa.
Nyt on sitten edessä "kym­menen
laihaa vuotta".
Yhtiöiden kohdalta Elliot
Lakella on ollut 'monta liha-
,vaa vuotta. Tosiasiassa yhtiöt
ovat saaneet nelikertaisesti;si-
-joittamansä pääomat jo takai­sin.
Mutta toisin on työläisten
ja kunnan laita. Työläiset ovat_
|ijoittaneet elinkautiset—sääs-*
tönsä kqtie-it rakentamiseen
Elliot Läken-ajueelle jajJie voi-atjrnenettää
kaikkensa,-jos täs-'
täHraanialueesta tulee hyljät­ty
iiaamualuc,' taji srH,oinkin,
_ jos se- jää 'tuottamattomaksi
seuraavan kymmenen vuoden
aikana. >
Käyttämättä jää „sinne eron-maksavain
varoilla rakennctiit
koulut, ja muut laitokset.
Suoranainen onnettomuus'
uhkaa Elliot Laken asukkaita;?
ellei hallitusvalfan toimesta
ryhdytä myymään uraania sin­ne,,
mistä sille löytyy ostajia, ja
samalla- kehittämään atomivoi­man
käyttöä rauhanomaisiin?
tarkoituksiin • kotimaassanrime.e
Torontossa vastapidetty kon^^
ferenssi" antoi,varoituksen' s i i|
äämhu-.
Suomen ja NLn ammaJtiyMstysten
lausunto' ylifeistyön tärkeydestä
Tammikuun 710 päivinä 1960
pidettiin Helsingissä ; suomalais-;
neuvostoliiltolaiscn ammattiyhdis­tysten:
neuvottelukunnan vuoron-mukainen
kokous.
• Ne uvotteUikunnan kokoukseen:
osallistuivat: Suomen Ammattiyh­distysten
keskusliiton, puolelta:
SAK:n puheenjohtaja Reino Uni-nOneni_
SAK:n-^toinen puheenjohta:;
ja Vihtori Rantanen, SAK:n työva-
[liökunnan jäcen,;MBtallityöväen Liir
ton puheenjohtaja Valdemar. Lifje-stiöm,
S^K:n työvaliokunnan jä­sen,
Rakennsutyöläisten Liiton ,pur
heenjohtaja Aarne Saarinen sekd
SAK:n työvaliokunnan jäsen, L i i -
ketyöntekijäin Liiton puheenjohta­ja
Aarre Happonen.
Neuvostoliiton Ammattiliittojen
Keskusneuvoston puolelta:
VZSPS:n puheenjohtaja V. V.
Gri.shin, VZSPS n sihteeri L . N. So-lovjov
VZSPS:n jä.sen, Koneraken-nustyöväen.
Ammattiliiton KK:n pu:
heenjohtaja V. S Retivoi, VZSPS:n
jäsen, Rakennus- ja rakennusaine^
teollisuuden työväen-ammattiliiton
puheenjohtaja M. I.. Borisov sekä
VZSPS:n jäsen, VZSPS:n .Kansain­välisen
osaslon johtaja P. T. Pimc--
nov.
YHTEINEN JULKILAUSUMA
Rauhan säilyttämiseksi ja jatka-mis-^
ksi on jatkettava,ammatillisien
järjestöjen -yhteisiä ponnistuksia;
todehi-an—tanrmiikuun 11 pn julki­suuteen
saatetussa suomalais-ncu-
VostoUittolaiseniJ^
ten' neuvotlelukunnah" yhtei.scs.sä
julkilausuma.ssa, jossa käsitellään
Su omen^-j a Neu vostoli i ton a mm a tl-:
listenpjärjcslöjenyhtcistyötJi, vuon­na
1960. • - _ .
;;: Suomen; Ammattiyhdistysten Kesr
tusliilon (SAK) ja Neuvostoliiton
Ammattiliittojen; IKeskusncuvostoijl
edustajien kesken kuluvan tammi­kuun
7-10 päivinä Helsingissä käy
dyissä:;:neuvottchiissa,fön.i käytännön
yhtcitloiminnasla sovittu mhi. si
ten että kuluvan Vuodon" aikana tu-
IccjilO neuvostoliittolaista::,ammalti-yhdistysvalluuskuntaai'
vierailemaan
Suonfessa ja 12 suomalaista val­tuuskuntaa
Neuvostoliitossa.
Licäksi tapahtuu vuoden aikmKi
viisi luennoitsijavierailua puolm ja
toisin, ammattiliittojen >(yöläis^l-tuuskuiitien,:;:
uihciluvaltuuskuntiei>
ja ammattiliittojen julkaisujen
vaihto lisääntyy niinikään huomat­tavasti.'
Urheiluvalttiuskunticn -vaih­don
aiheuttamisia, ^järjestelyistä
TULn " kims-a. ilmoitettiin asian
johdosta: lehdistölle järjestetyssä
tiedoitustilaisuudessa.
."»S MIL.I. JASENT^lL NLn .
AMMATTILIITOISSA
Vastatessaan lehdistön edustajien
kysymyksiin, kertoi. Neuvostoliiton
Ammattiliittojen .Keskusneuvoston
(VZSPS) puheenjohtaja Grishin
NLn ammattiliittojen nykyisen jä­senmäärän:
nousevan yli. 53 milJQO'
nan ja:.järjestäytymisprosentin ole­van
työläis|pn. ja viranhaltijain kes
kuudessa ^ o i n 94.
: Hän 1 huomautti maansa ammatti-yhdistysväen:
antavan huomattavan
arvon Suomen ja NL:n ammatillis­ten
järjestöjen .keskinäiselle - yh-toiityöllctodelen:
yhteistoiminnan
huomattavasti; :laajentuneenyhtci-.
sen neuvottelukunnan ;toimiaikanav
Puheenjohtaja Grishin kiinnitti
edelleen huomiota mm. -Suomen ja
N L n välillä äskettäin solmittuun
uuteen .jviisivuotiskauppasopimuK-
.seen todeten siitä olevan hyötyä
molen)n'iille osapuolille.: Suomen
kohdalta hän :sanoiv neuvostoliitto­laisten'
tilausten osaltaan vaikutta­van
.helpottavasti !työttömyy.stilan-tecceen
Suomessa ja auttavan myös
kansantalouden kehity.slä.
tri Hans Globke olLHitlerin ^ikanä;
korkein hallintoneuvos ja Hitlerin
sisäministerin Frickin "^juutalais-asieidlen
esittelijä, Samat herrat
hoitavat; siis jälleen'juutalaisasioi-ta"
-Länsi-Saksassa. Tarvitseeko
nuoriso parempaa esiirierkkiä. '
FASISMIN UHRIT TAAS
SYYTTEESSÄ - ' '
Tältä pohjalta on käsitettävä, et­tä
Liittotasavallassa on "rikollisi­na"
lakkautettu fasismia vastaan
-taistelevat j a fasismin .uhrien;^ jär­jestöt,'
Mainittakoon niistä: Natsisr
min> Vainoamien Henkilöiden L i it
to, Sodan" Uhrien Y4iteisliitto,i Län­si-
Saksan > Rauhankomitea, Naisten
Demojaaattinen Liitto;-Saksan^^^D^^^^
mokraattiseniJKulttu"urin YhdistysT
Saksan Ufheilun Vapauden" ja Yh­tenäisyyden
Komitea.; Saksan- Isän­maanystävien
ja Demokraattisten
Oikeuksien Puolustamisen Liitto
ym. JLakkautettuihin järjestöihin
kuuluu myös Länsi-Saksan kommu­nistinen
puQlue. Parhaillaan on
Liittotasavallassa oikeudepkäynti
rauhanliikkeen johtavia' henkilöitä
vastaan, joiden toiminta rauhan ja
kansojen välisen ystävyydenv puo-losta
katsotaan: rikokseksi Liittota:
savaltaa vastaan. Fasismin: nousu
on : aina alkanut: vainoilla rauhan-liiketä
ja kommunisteja vastaan.
UHRIEN KORVAUSRAHAT
PYÖVELEILLE
Äskettäin lehdet mainostivat
erään sotasyyllisen, asekuningas
Kruppin luvanneen maksaa 5000
Dmk niille, jotka todistettavasti oli
kuljetettu pakkotöihin Kruppin
tehtaille sota-aikana:-^ ja jotka vie^
ä ovat elossa. Mitkään rahakor­vaukset
eivät tietenkään herätä
senkun miljoonia pakkotöissä ja
keskitysleireissä tuhottuja; ihmisiä
tai,- 'korvaa eloonjääneiden:kärsi-myksiä.^
Mutta sittenkin juuri nämä,
korvausrahat; joita jo liittoutuneet
sodan päättyessä velvoittivat sakr
salaiset maksamaan; on eräs irvok-kaimpiadukuja^
JCorvauksesta: suur
rin osa on mennyt huomattaville
natseille ja sotarikollisille, eikä
suinkaan heidän uhreilleen! 30. 6.
1957 mennessä olivat natsismin uh:
ritLän,sirSaksassa saaneet yhteensä
2,964 miljoonaa Saksan markkaa.
Samanaikaisesti eli 12 vuotta sodan
päätyttyä oli 1,237,848* natsisifiin
uhrien korvausvaatimusta .jäänyt
vaille minkäänlaista huomiota;:
Mutta yksistään vv. 1950—1955
natsismin poistamistoimenpiteiden
johdosta "kärsineille"; natseillev oli
suoritettu korvausrahaa . Länsi-
Saksa.ssa viisi miljardia Dmk. Me­nettelytavan
täydellistä :kyynilli-syi^
ttä kuvaa, että Hermann Görin-gin
yaimo, Emma Göring oli Liitto-,
tasavallan eri pi^olilla saanut;; kor-.
vausta menettämästään eri, puolel-,
ta Eurooppa sodan aikana: ryöste­tystä
;omaisuudesta, arvopapereista,
taideteoksista ja kalleuksista; Esi­merkiksi
yksinomaan Baijerissa hän
sai korvaukseksi^ menetetyistä jalo­kivistä
150,000; Dmk: Ja yksin Länr
si-Berliinissä hän vaati korvausta
7 miljoonaa Dmk.
^ 'SaksänM>emokraattisen Tasava|
^lanialueeUassiirretytinauttivat t ä ^
siä kansalaisoikeuksia ja ovat' su­lautuneet
muuhun väestöön; Liitto­tasavallassa
on siirretty väestö säi­lytetty
, erikoisryhmänäv väliaikais-oloissa
ja ruokitaan sitä jatkuvalläc
•loivoIIaM päästä;^:takaisih :itäa
samaan [ etuoikeutettuun asemaan,
mistä saksalaisvähemmistö nautti
sodan aikana:; Kun tähän liittyy vie­lä
siirrettyjen vaikeat, taloudelliset
ja sosiaaliset olosuhteet^— suuri
joukko ej[ää vieläkin pakolaisleireis­sä
~ merkitsee se huomattavaa
tyytymätöntä ainesta, joka on^,vas-|
taanottavainen^ runsaassa ; määrin
levitetylle militaristiselle-jarevans-sikiihoitukselle.;
Miten: määrätietoi­sesti
a\ällaistakiihoitusta harjoite­taan
varttuvan nuorison parissa,
siitä :esimerkkina .seuraava;:kohta
Adenauerin puheesta:
"Me voimme- pyrkiä pitämään
nuoret<vnjeljiät; varsinkin, jos he
ovat riippumattomia, talonpoikais-olosuhteissa,,
jotta: he er"ää
vänä voisivat antaa panoksensa
idän asuttamisessa :(kolonisaattorei-formationsamtes
der Bundesregie-na)."
(Bulletin des Presse- und In-rung,
Bonn, 3. 12. 1953.)
Tämänkaltaisen kiihoituksen;!jär­jestelmällisyyttä
edistää vielä se,
että siirretty väestö ja erityisesti
nuoriso on-koottu entisten alueiden
mukaan > heimojärjestöiksi. Niiden
kasvatusperiaatteen : voi kiteyttää
seuraavaan .lauseeseen, jonka .voi
mainita esimerkkinä monista:
"Olemme päättäneet käydä oikeu­denmukaista
.; taistelua saksalaisten
tuhatvuotisten asuma-alueiden; Böö­min;
Bäärin ja; sudeetti-Schleesian,
sekä tulevaisuudessa koko Itäalueen
puolesta . . . "
: , Sudeettisaksalaisten Päivän ju~
listuksesta v. 1956.
;Sudeettisaksanv: Nuoriso-niminen
järjestö - osoitti ;seuraavan vetoo-;
muksen "Saksan Idän Nuorisolle":
"Idän tulee olla meille, kansa­kuntamme
nuorten yhteisölle; pää-,
määränä ^ joka hetki. Kansamme
kaikki voimat tarvitaan-^tämänpäär
määrän, saavuttamiseksi: siis pan-
(Jatk. siv. 4)
JA
illlllllll IIIIIIIIITÄtÄt.m,
— Jänikset ovat näillä'main?kuioI»'j
leet sukupuLUttoöii.
talvena'oli koirani Julie sellaisessa,
.kunno:sa,:että sai:jäniksen:,liikkeelT>
le, vaikka koko metsässä ei ollut'ai­noatakaan
vemmelsäärtä!/ ^
Mutta'viime'"'
arvioiio
5 miljardia v.
Bcrkeley.^^Cälif. — Noin 41-vuot- "'.
ta sitten Richardtonin ND., lähet­tyville
pudonnut meteori on anta- .
nut todistusainehistoa, jonka mu-;
kaan aunnkokunnan. ikä :on:; 4,950^,;:
000,000 vuotta. s ' .
• Californian yliopiston: professor;;
ri tri John H.\Reynolds on tehnyt .
tämän-laskelman ja tiedoitti:tulok--
sensa viikon vaihteessa.
Aurinkokunnan ikä määriteltiin
meteorissa havaitun har;^inaisen
Xenonl29Tnimisen.v kaasun perus-*.:,
teellä. Mr. Reynolds sanoo, että ko.
meteorissa on enemmän tätä har­vinaista
_kaasua kuin on missään-muualla
aikaisemmin havaittu ole- •
van.
Tätä kaasua muodostuu Jodi
129:nimisen aineen radioaktiivisuus
den jätteestä ja Jodi 129 oli otax;-
suttavasti - yksi-niitä' elementeistä:
josta aurinkokunnan kemikaliot
valmistuivat.
Jodi 129;n puoli ikää on 17,000,-
000 ' vuotta, mikä tarkoittaa
että puoli sen mistä tahansa mää­rästä'
muuttuu "Xenon" 129:ksi mai-^ .
nittuna aikana. Sitten toinen puoli;
jalelle jääneestä osasta muodostuu ^
Xenon 129:ksi seuraavan 17,000,000'
vuoden kuluessa. Silloin on kaikki
lodine mennyt. Ko; meteorin muo­dostumisen
aikana siinä ,oli vain ^ :
rippeitä Jodi 129:ää, vain sen vet-'
ran että siitä muodostui Xenonia>
ja'tästä saatu on tämän^'mefeo-::'
rin ikä.
/
LASINEN LEHMÄ NOSTI
POLIITTISEN MYRSKYN
NATSIPROPAGANDAA
HARJOITTAVAT JÄRJESTÖT
On todettu, että hakaristien" ja
juutalaisvastaisten tunnusten maa­laajat
ovat nuoria ihmisiä. Juuri
nuorisoon onkin voimakkaasti koh­distettu
V Liittotasavallassa: . valtio-^
vallan suojeluksessa harjoitettu
natsi- ja revanssihenkinen propar
ganda. Erityisesti sellaiset "kasva-tustoimenpiteet":
on keskitetty itäi-;
siltä alueilla sodan jälkeen siirty­neiden:
tai karkoitettujen saksalais­ten
piiriin. Väestön siirrot suori­tettiin
v ; liittoutuneiden; yhteisellä
päätöksellä Potsdamin sopimuksen
mukaan^ sodan jälkeen,' koska sak-'
salainen vähemmistö oli muiden
maiden; lalueilla: edistänyt Hitlerin
hyökkäystä viidentenä kolonnana ja
syyllistynyt vakaviin;rikoksiin mui­ta::
.kansallisuuksia vastaan .miehi-tyskaudella.
Berliini. — Demokraattisen
; Saksan: näyttelyosastossa {Delhin
kansainvälisessä :maataIousnäyt<
telyssä oleva lasinen lehmä on
.'herättänyt^••' melkoista ; huomiota
:lehmää' pyhänä eläimenä pitä­vien
::hindu^uskobten: intialaisten.
parissa.
•rLänsi^Saksan. lehdistössä lehmä:
taas on herättänyt selvää kateut­ta
'ja katkeruutta; Lansi-Saksa ei
nimittäin ollenkaan osallistu
näyttelyyn, joka on suurin mitä
Intiassa^ koskaan on ollut< ja jon­ka
Intian presidentti ja presi­dentti
Eisenhower yhdessä avasir;;
vat Eisenhowerin Intian vierai­lun
yhteydessä.
.: Hampurissa ilmestyvän suurpor-''
värillisen "Die Welt"-lehden sun­nuntaipainoksessa
; "Welt am Sonu:
tag" kirjoittaa lehden kirjeenvaih­taja
New Delhistä: Näyttely sisäl­tää
; kaiken, mitä tässä maailmassa
voidaan. :sanoa ja näyttää tietärai-
•sen arvoista, maataloudesta;, mutta
se kaikki .tulee kalpenemaan;; kat-r
selijoiden laajojen Juokkojen sil­missä
hienosti välkehtivän muovi-luomuksen
'lasisen lehmän' rinnal-la.';
Kirjeenvaihtaja kiittää Demo­kraattisen
Saksan näyttelyn ulko­asua
jatkaen: "Paviljonkiin on si­joitettu
lehmä, josta kerrotaan 20
kielellä ja jossa 60,000 kuparikaa-pelimetriä
: ja muoviputkea selvit­tävät
kaikki lehmän elimistön toi­minnat
'«sähkölamppujen -ja valo-putkien
avulla kaikissa; väripaletin,
vyeissä. Koko hoidolla on kaunis
nimi 'Heidi'. Lehmä on hinduille
pyhä. Siksi tulevat kymmenet tu­hannet
talonpojat tekemään py-hiinvaellusretken
tämän lehmän
luo".
Kristillisdemokraattinen "Neue
Ruhr-Zeitung" taas .kirjoittaa kat­kerana
:"Liittotasavalta ei ole edus-';
tettuiia tässä näyttelyssä. ^ Sen si­jaan
neuVostovyöhyke edustaa
-täällä Saksaa. Tuon järjestelmän
lippu vasaroineen.-ja harppeineen-liehuu
USAn tähtilipun rinnalla. •
Itä-Saksa ei ole kuitenkaan;tuo­nut
Intiaan vain lippua. Neuvosto-vyöhykkeen,
paviljongissa on ase­tettu
näytteille lasinen lehmäj- joka
selostaa toimintojan; magnetofooni-nauhalta•
20 kielellä hindukieli mu­kaanlukien.
Mikä suurenmoinen
idea! Mikä harkittu idea!"
"Mutta missä on toinen Saksa",
lehti ihmettelee. "Intialaiset tule­vat
etsimään sitä näyttelystä tur­haan!
Sitä on mahdoton ymmärtää, ^
mahdoton antaa anteeksi! Sillä
täällä ei ole «kysymys vain Panko-win
(tarkoittaa demokraattisen
Saksan" hallitusta) lasisesta leh­mästä,
vaan paljon enemmän mei­dän'arvovallastamme
Aasian kanso-:
jen edessä, joka tässä tapauksessa
kevytmielisesti on pilattu".
Ilmeisesti kuitenkin on ennen­kaikkea
kysymys -siitä, että, demo­kraattisen
Saksan näyttelyosastos­sa
kävijät näkevät siellä lasisen
lehmän .ohella ; uudenaikaisia .maa- ^
talouskoneita ym. Aasialle hyvin
tarpeellisiavluotteita joita mahdol­lisesti
tullaan ostamaan demokraat­tisesta
Saksasta. ' '
Uni
"Rakentajain" tiistai.sesta ' ko­kouksesta
koli.in mentyä'oli m.icli-iloinen
ja vapaa. Niin mukavassa
ja toimintata[-moi.sessa joukossa
nuortuu vielä ' tällainen vanhakin
konkan ja. taitaa koukkuun painu-:
nut selkäkin suortua, kuten enjucH
lapsena joulujuhlissa laulettiin.
Niinpä-annoimmekin sohvalla loi-kocssa'mielikuvien
liidellä,'ja teh­dä
laskelmia vähän puoleen ja toi­seen.
,
Toivorikkaat aja^il^sct katkesivat
kuitenkin äkkiä, .sillä vanha tuttiV
vamme "Nukku-Malti" teki teppo­sensa
tavallista nopeammin. ,
Mutta mistäs koira unta näkee,
ellei luusta?
Näin kävi meillekin. Ensimmäi-^
sonä. kuulimme iloisen" iaulilnpat-
.kän;7aivan;siinä(äänensävyssä;imillä;
tiistai-iltana -.kcskusteUiiti; "Raken
Näin se Jaulu alkoi: , ' '
' TippaakaäiTcn kehli
mutta sellainen "kapu"
on Kalle Kassinen, ~
että toiminnasta sieltä
" pitää jarrut 'olla pois
missä vainion ^'rakentajat" työs.
Tässä kohdassa lauluun yhtyi mo­niääninen
"rakentajain" kuoro:
"Mä tiedän sen . . . "
Tässä oli vain ensimmäinen väi's-sy
siitä, "rakcntajaiti" iloisesta lau-lijista,
mutta kun meidän täytyy sa-nomalchtiniiehenä
olla ehdottomas­ti'puolueeton,
niin virkamme puo­lesta
on julkaistavia en^mmäinen
säe myös, siitä laulusta, millä "is-kurit"
vastaisivat. > Heidän, äähensä'
tuli ,väiittömästi' ikäänkuin näyttä­mön
esiripun takaa ^näytelmähar­joituksista
~ sekin taisi ^ heijastaa
he arvioivat "rakentajien" iloista
toivorikkautta muistaakseni esi-isiltämme
opitun viisauden mukaan
seuraavasti: —
"Monl.OJi Itakku päällä kaunis,*^
kuorelta kovin sileä,
vaangn silkkoa sisässä, /
akanoita alla kuoren."
Ja siihen liittyi kuoro voimak­kaana:
"Mä luulen niin . . . " ,
Mitä sitten seurasi, se on oikeas­taan
' sellaista toiminnan vilskettä,
ettei sitä. kaikkea voi näin rajoite­tussa
tilassa kertoakaan,
• Olimme .esim. "iskurien" bingo-paarteissa
ja teekutsuissa.
Syyllistyimme yiensyömisen syn­tiin
"rakentajain" laatikkopäivälli-
.sillä ja sieltä menimme juoksujal­kaa
"rakentajain" kabarettitanssei-hin.,
. ' , .
Ihailimme ./'iskurien" hyviä oh­jelma-
ja näytöstilaisuuksia ja nau­timme
sydämemmeipohjasta:rakeni;
tajain yhtä hyvistä" kulttiiurijuhlis-ta
(puolueettomuussyistä^emme voi'
tässä siuionialchtimiehenä sanoa <ai-
,van täyttä totuutta). '
laisuuden auttaa osasto^ kahta epä­virallista
rahastonhoitajaa, jotka
toivat varsinaiselle_rahastonhoita-'
jalle__niin paljon raliäa, että -pie--I-_.
nemmäf kolikot juduttiin laske- ~ —
maan valihanail^aisen kappamitan'
avulla. ' _1 '
Ihmeellisintä oli se, että siinä
monitalioisen toiminnan vilskeessä
unhottui kokonaaif tämä ''paha' ,;,:
maailma" ja ne monet vaivat, j^tka ,
meitä pikkuihmisiä joka päivä pai­navat
»-^ vaikkei olisikaan mitään ,
erikoisia kolotuksia jli kipuja.
Mutta hyvää ei ole koskaan pal­joa.
Sen saimme taas tässäkin-yh- ,
tcydessä tuntea. Heräsimme juuri
parhaaseen juhlahumuun päästyäm­me
siihen kuri misus huomautti,'
että nyt on-jo aika.^'iisuutua ja
mennä-fittkkumaan. > ,
Lohduttelimme kuitenkin itseam-i^
o toiveajattelulla, että peitteen.ai-/
In leilusti nukkuessamme taitaa i
tulla vieläkin parempia^ unia. <^^^^,, |
• j I ' 1—, Känsäkoura. .'
/ J, K. — Jos joku "iskureista" \ '
on nähnyt parempia unia, niin tä-'C ,
mä palsta on^'käytettävissä —^ tie*,
tenkin ' tiukka | puoluecttomuusperi*' i^-" -
iii
l Suoinc.ssa o.siilta, i)u SAK .sopiiiut lajnin" loiminla.suu^inilolmislli.';-7 vic^i liistaLstä'kokouspäivää ja "Ja" kiiiken'kukkuraksi saimmo l i - jialolUi jioudaleUaessa.''--.-Sam».' , >>