Vapaus, December 16, 1967

              Sivu 2 Lauantai, joulufc. 16 p. — Saturday, DeC. 16, 1967
VAPAUS
< L I B E R T Y )
GCITOR: W. EKLUND
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FINNISH^ C A N A D I A NS
EstabUshed Nov. 6. 1917
MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAU 6 7 4 - 4 2 6 4 /
;Publlahe<i thrke weekly: Tuesdays, Thursdays and 3aturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited^ 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adltfrtlsing rates Upon application, translation free of chatg«.
Authorized as second class mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
1 McmbfTr:;o( M- CANADIAN!LANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
ivk. $11.00,6 kk. $6.75
1 vk. 11.50. 6 kk. 6.25
Vaatikaamme sairaushuoltoa
Vaikka liittoiiallitiilksen toimesta on virallisesti pääminis­teri
Pearsonin suun kantta vakuutettu, että "laki on laiki", sillä
tairkoitetaan sitä, että päi-lamentin hyväksjnmä kansalllinen
sairauishuoltolaiki .astuu voimaan kniten on luvattu heinälkuun*
ensimmäisenä päivänä, 1968, niin asia ei ole fcuitenikaan ilman
muuta näin selvä.
Ilmeistä on, että suuirten vakuutusyhtiöideaii ja niiden palk-kaaanien
voimien kova painostus kansallisen sairausihuioltolain
romuuttamiseksi tai sen täytänitöönpanon tuonnemmaksi siir-täimiseiksi
on vielä jatkuvasti menossa. Selvää on myös se, etitä
littoihallituksessa on rahaministeri Mitchell Sharpin lisäksi
muitaikin "jokereita", jötika uuraätavat upporilckaitten vaikuu-tusyhtiöiden
hyvälcsi. George Hees, entinen ikauppaministeri,
ei taitanut olla kaukana totuudesta kun hän sanoi, etlJä sai-,
raushuoltolain uudesta siirtymisestä sääsityttiin pääasiassa
siksi kun ryhmä liittohallituksen jäseniä uhkaa erota toimes­taan,
jollei tässä yhteydessä lunasteta vaalilupauksia.
Valitettavaa on se, jos sairauähuolltolain vastustajat saaivat
yksinään meluta ja siten painostaa hallitusta toimenpiteisiin
kansaJkunnan parhaita etuja vastaan tässä asiassa. Nyt jos kos-feaan
olisi yksilöitten ja erinäisten kansalaisjäi^jestöjen — työ­väenpuolueista
amimattiyhdistyksiin sekä kir^kkoihin ja ns.
palveluklubeiliiii asti; korotettava äänensä kansallisen sairaus-huöltolaintäytäntöönpanemisen
puolesta. ^
Samalla kertaa olisi päättävästi torjuttava sairausäiuoilto-lakiavaätustavien
väitteet, että Canada ei muka taloussyistä
pysty sakaushuoltolakia nyt käytännössä toteuttamaan — että
se aiheuttaa liian suuria kustannuksia nyt, jolloin on kuu­lemma
muitakin talousvaikieuksia.
Tosiasiassa tässä on asetettu asia ylösalaisin, sillä kysymys
on siitä, onko Ganadalla v a r a a olla kauempaa ilman kansallisfta
sairaushuoltoa. ' :<
Tässä yhteydessä palaa mieleen sairaushuoltoa vastusta-
,vien piirien kovalla melulla joitakin viikkoja sitten esille
: vetämä väite, että "medicare'' tulee maksamaan toista miljar­dia
dollaria vuodessa. Tämän väitöksen esiitys on verrattavassa
taikatempun, tekijään joka "vetää" tyhjästä hatusta esiin pit-käkoipisen
ja -korvaisen jänikisen. Toisaalta se osoittaa, että
vaikka onkin, totta, etllä "numerot eivät valehtele", niin valeh­telijat
voivat kuitenkin käyttää myös numeroita hyväkseen.
Kaikkein ensimmäisenä tässä "miljardikysymyksessä" tuli
mieleen se, että vaikka kysymys olisi näinldn suuresta mesrjo-erästä,
niin riittäähän meiltä sotavarusteluun, yli puoli toista-miljardia
dollaria, jotka rahat painuvat kuin likakaivoon mi­tään
tuldksi a antamatta. Toisaalta herää kysymys, että onko
sittenkään kysymys sairaushuoltolain aiheuttamasta "uudesta
menoerästä" vaiko lääkintämenojen uudelleen järjestelystä?
Pintapuolinenkin asiaan syventyminen osoittaa, että cana*-
dalaisilla on satojen miljoonien dollarien suuruiset lääkintä-menot
joka vuosi vaihka ei miltään sairaushuoltolakia olekaan.
Tosiasiassa Canadan sairaushuoltokysymyksiä tutkinut Hallin
kuninkaallinen komissioni totesi vuonna 1964, että canadalais-ten
lääkintämenot olisivat (vaikka sairaushuoltolakia ei laadit-taisikaan)
$649 nuljoonaa vuonina 1971. Toisaalta sama komis­sioni
arvioi laskelmiensa perusrteella, että sen suosittelema pa­kollinen,
eli kaikkikäsittävä maakunnasta toiseen henkilön mu­kaan
kulkeva kansallinen sairaushuolto tulee canadalaisiUe
maksamaan kaä'kkiaan $837 miljoonaa eli vajaa $200 miljoonaa
enemmän, mitä canadalaiset ilman "medicarea" joutuvat mak­samaan
sairaushuollostaan; mikä jättää miljoonia, ja miljoonia
varattomia canadalaisia talousvaikeuksien vuoksi vaille kim-nollista
lääkäri-, lääke- ja sairaalahoitoa.
Kuten näkyy, se "miljardin" dollarin mörkö, minkä ralha-mini^
eri Sharp muiden mukana veti esiin,. kuihtuu kansan­taloudellisten
mittojen kannalta suorastaan vaatimattomaksi
pikkusummaksi. Kysymys ei olekaan valtion varojen "säästä­misestä",
vaan siitä, että voitaisiin jatkaa upporikkaitten va­kuutusyhtiöiden
saalistusta ihmisten sairaudenkin kustannuk-seJila...
* *, *
Asiassa on vielä toinenkin puoli. Sairauden, nimenomaan
eihkäistävissä olevan sairauden: aiheuttama työajan menetys
tulee hirveän kalliiksi yksilökansalaisille ja koko yhteiskun­nalle.
Mainittu tuomari Hallin kuninlkaallinen komissioni to­tesi,
että vuonna 1960 Canada menetti sairaudesta jolhtuneiden
sairaspäivien vuoksi $1,200 miljoonan arvosita kansaliistuotan-non
määrästä — eli enemmän mitä kok. kansallinien sairaus-huoltopalvelu
tulee canadalaisiUe maksamaan.
Kukaan ei tietenkään sano eikä väitä, että kansallinten
sairaushuolto lopettaa kekonaan työläisten sairaudet ja sai­raudesta
johtuvat työpäivämendtykset.
Mutta yleinen käsitys on, että varsinkin köyhenunät ih­miset
hankkivat lääkäri- ja muuta hoitoa v^ta sitten fcun
tauti on kehittynyt niin pahaksi, että sen paranltamihen vaatii
paljon enemmän aikaa ja ponnisteluja, mitä olisi tarvittu sil-löiii,
jos menisivät helti ensimmäiset taudin oireet hiiomaittuaan
lääketieteellistä apua hakemaan. "
Varmaa on,^ että jos työtätekevät saavat turvakseen sai-raushuoUon,
mitä heidän ei tarvitse jättää talousvaikeuksien
vuoksi käytilämättä, .sairaspäivien menetykseit tulevat huiomat-tavasti
vähenemään — ja siitä saadaan suuri säästö niin yksi­löille
kuin kdkio kansakunnallekin.
Tämän perusteella on melko oikeutettua "ennustaa" että
L E H D E N LAAJENTAMIS-ESITYKSESTÄ
Siitä laaj&nitamisesitylksestä tuli-dn
vilkas Jkeslkustelu ja se vain to-
Jistaa että lukijat ovat ikiinnostu-leita
lehdestään. Että en tarpeetto-mastli
toistaisi sitä mitä toiset ovat
,0 kirjoittanecit, ilmaisen vain oman
nielipiteeni ikyseessäolevasta asias-a:
. • •
Kuten olemime kuujlleet, lehti ny-tyiselläänikin
toimitettuna vaatisi
lisää ilyövoimau, ja sitäkin on jo
kolkeiltu, muttaJkaipa ei onnistuttu.
3Iisin sitä mieltä, että. jätetään lau.
mtain lehti pois. Kyllähän se ou-xidla
ensin tuntuisi, mutta tkaik-
.ceenihan tottuu. Ehkäpä sitten olisi
n^ilhdoUisuois saada lehden toinen
sivu, joka toimituskirjoitusta lu-icuunottamatta;
on, kai työvoiman
puutteesta johtuen uäeinkin täyty­tyt
täyttää vähemmän kiinnostavilla
artikkeleilla j a itilalie jotain lyhy-mipiä
j a lukijoita enempi ikiinnos-avampia
kirjoituksia, vaikka vain
saiksittamalla.
Paifckaikuntaikirjoituikset olisivat
toPvetuUeita, mutt-a eihän niitä toi­mitus
voi leihdä, j a niistä on niin
monta toivomusta tehty ilman tulos­ta.
Kyllä ikai jokaisella pjiikkakun-nalla,
mis,sä suomalaisia asuu, aina
jotain ikertomisen anrotsta olisi,
.mutta se on sellaista että jos kir­joittaa
'kunnallisista asioi.sta ja; to­tuuden
mukaisesti, joku ottaa pa-hafoeen,
Ainoa josita voi kirjoittaa
on urheilu, ja sitä ei suomalaisilla
enää paljonkaan ole. Myös 'kuole-mantapaukiet
voi mainita.
Taas se, että vaikka lehdessä on
otsikko "Kuulumisia" niin ei se­lkään
laajemmalla alalla kiinnosta^
jös ei siinä ole mitään muuta kuin
mitä haalilla toimitaan.
Onhan meillä sentään esimerkil­lisiäkin
paikkhkuntia, niistä maini-fataeni
South Porcupine. josta on
latyempia kii-joituksia paikkakun­nan
elä.Tiästä.
Täimä on vain lukijan mielipiteitä,
cai siellä tehdään parhaanunän mu-aan.
Otefj:an huomioon, että tämä
Canadan "hyvä aika' joka nyt
yössä käyviHä, solien ja siytava-uitelun
johdosta on, ei voi kestää
kuisesti, eikä se sitä eläkeläisillä
le nytkään, päin vastoin, elintamk-
•ceet kohoaa hinnassa joka päivä.
Myöskin lehden vanhemman lukija
ia tilaajajoukon hai-veneminen pi'-
äisi ottaa huomioon.
— AJ.S., Beaver Lake, Ont.
M I E L I P I T E E N I ASIASTA
Minijkin "kirjoitan mielipiteeni sii­tä
Vapauden laajentamisesta. Olen
nähnyt useampia 'kirjoituksia Va­paudessa
siitä että jos se suuren­nettaisiin
kerta viikossa kuusi si-
.uiseksi.
Olisihan se hyvä s e k i n , vaan se
•»inen puoli asiansa on. 'kun sitten
pitäisi o'.taa lisää työvoimaa ja mak­aa
niitten palkka, ia -kun ei se
ehti pysy pystyssä ilman keräyksiä,
veräys pitää nousta ainakin puolella
('OS meinataan pitää Vapaus ja
Liekki pystyssä, sillä tilaajat vähe-
;iee aina joka vuosi.
Ne jotka lukevat näitä lehtiä,
ivat suurelta osalta van(huude>n
(«läkkeellä ja siirtyvät smne missä
ci tarvita lehti, ja ne jotka ovat
>v'\Tityneet tässä maassa, eivät osaa
lulkea sdomea. Itse olen lukenut
Vapautta noin neljätkymmentä kah­deksan
vuotita, ja Liekkiä niin kau-
Tässä osastossa julkaistavien
kirjoitusten ajatukset ovat kir­joittajien
omia mielipiteitä, joi­den
ei tarvitse tulkita lainkaan
Vapauden kantaa p.o. asioista.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
an kun sitä on painettu j i olen
hyvin tyytyväinen ikumpaanJdnleh-teen.
, , j'|I9{§]]B
Ilmaisen tässä mielipiteeni m -
itäkin, n i i l l e joitlkamoittivat siitä
että kun Lieikissä on ilmoituksia:
Minun mielesäni niitä saisi olla
enemmän, ne pitää lehdet pys­tyssä.
Samaten toivoisin että olisi
kirjoituksia eri paikkakunnilta, se
olisi mielestäni hyvä tapa ja sa­malla
auttaa lehteä. Mutta tästä ei
voi syyfiläK Vapautta, se kuuluu
meille paäkkaikuntalaisille. Minus^ta
Vapaus on kokolailla 'hyvä-uutisien
tuoja, kokoonsa nähden. ».Onhan
ne vähän myöhäisiä täällä lilnnellä,
m'ut.ta ne isommat uutiset näkee
''elevisic-jta ja kuulee radiosta.
Jo:ipakirjoit<in vähän ilmoistakin.
On ollut oikein sievää, on jo joulu
lähellä eikä ole vielä lunta maas­sa,
on sitä vähän satanut mutta on
sulanut pois.
On ollut sairauttaikin. Mrs. Sa­lonen,
joka on Liekkiin kirjoitellut;;
on täällä Eokvillen sairaalassa, ja
on useampia muitaikin joita en n i -
pea tässä luettelemaan. Toivon heil­le
pika isita paranemista.
Nämä ovat vain, minun mielipi­teitäni,
ja nvt toivotan hausikaa jou­lua
kaikille Vapauden ja Liekin
lukijoille ja toimittajille.
— J.M.
KOSKA OPLMME
LUOTTAMAAN ITSEEMME?
Olen seurannut tätä Poit Arthu­r
in poliittista elämää-ja se muis­tuttaa
minulle aika paljon noitia,
joihin lapsuuteni .aikana Suomessa
ujikottiin. '
Aina kun tulee vaalit, kunnalli­set
tai valtiolliset, ne jotka asettu­vat
ehdokkaiksi, lupaavat paljon
'kaikkea hyvää. Ennen luvattiiii
kaikki paperitehtaat tänne, inuttii
nyt saamme olla iloisia ettei niitä
kaikkia ole tänne rakennettukaan,
cMä juomavetemme j a ilman saas­tuttaminen
ei vielä ole meitä kaik­kia.
tacpanuL
Nyt on terä:t3htaan tänne raken­taminen
kaikkien vaalien yhteydes­sä
vaatimuksena. Onko nuo ihmi­set
niin tyhmiä vai'haluaako ne
vaan pettää äänestäjiä, tullakseen
valituksi? Pitäisi hyt jo ihmisien
ymmärtää, että niin kauan kun nuo
rikkaudet omistaa yksityiset,, ne
ra'kentavat tehtaansa sinne mikä on
h i i l l e edullisinta, eivätkä ne pane
mitään huomiota siihen mitä vaali-saamoissa
esitetään.
. Voisin tässä huomioida, miksi tän­ne
On rakennettu, nuo maailman
suurimjnat viljjisäiliöt. Ei niitä ole
nuo poliitikot tänne saaneet, eikä
edes esittäneetkään, vaan kun tämä
on kaikkein edullisin paikka.
Ja jos katsotaan asiaa työläisen
kohc!aJta, niin haluaisin kysyä että
onko suurkaupunki tehnyt heidän
elämänsä helpommaksi? Omalta
ikoihdaltani en näe siinä paljoakaan
eroa.'--.
Työläisen täytyy aina elää omalla
työllään. Liikemiediille se voi olla
edullinen, ainakin suurliikkeille.
Torontolaiden k
muidenkin lukif
huomlditavaK^iV
Täjnä "epistola" torontolJöRfcen^a
mu{<|enJkin lukijain tykö kiosikee e r i -
koiseisti niitä tilaajia, jotka' ovat "tär
hän mennessä saaneet Vapauden yk-slityispaketeiksi
käärittynä, misltä
menetelmästä on nyt vuoden vaih­teessa
itodennäköisesti luovuttava
lehliliikkeemme kontrolliin ulkopuo­lella
olevien seikkojen jOhdosita.
Vuoden alusta astuu voimaan mo­nia
uusia säädöksiä "Toisen luokan
postituksessa", mikä koskee väliittö-mäsfi
sanomalehtien lähetystä.
Tärkein näistä muutoksista on
määritelmä, jonka mukaan sanoma­lehdet
on lahotettava ".sitVn että oh
helppo suorittaa niiden tarkastus".
Osoi'tejta koskevassa uudessa sää­döksessä
sanotaan:
"Osoitteiden tulee olla täydelli­siä,
sisältyen niihin vastaanottajan
n'mi ja osoite sekä osoite postitoi­mistosta,
mihin se (lehti;) lähete­tään,
ja missä nuthdoUista, kadun
numero ja nimi, apaitmenitin tai
huoneen numero, posititoimi?ton
"Box" numero, maaseudun tienume­ro
ja (posti) aluenumero.
"Sanomalehden tai julkaisun o-soMteet
tulee olla painettuna hyvin
läkyvillä kirjasimilla, tai selvävti
kirjoituskoneella kirjoitettuna,
lai helposti luvitavaksi kirjoitettu­na
musteella, joka on l a s e n väi>
ncn kuin (sanomalehden tai julkai­sun)
käärepaperi .
Käytännössä tämä aiheufaa rao-renlaisia
pulmia, sillä uudesta vuo­desta
alkaen on lehden etusivulle
saatava mahtumaan tilaajan nimi ja
täydellinen osojte sekä lisäksi vielä
'reuraavanlainen mttäriiticthnä:
"Authorized as Second Class Mail
by the Post Office Department, 01-
ta\va. a:>d for payment of postage in
Cash. Vapaus Publishing Co. Ltd.,
100-102 E lm St. W., Sudbury. Ont.
POSTAGE PAID AT SUOBURV
Tällaista "jatkokertomuksen mal­lista"
osoitepaljouMa ei luonnolli-ses'i
.saada mahtumaan yk.silöpaket-tcihin
ja niinmuodoin on siitä mc-nci!
tcly!avasta luovuttava
Lisäksi tulee muita tckrisiä vai­keuksia
varoinkin suurempien paik
kakurticn osalle, mufaniirtä puhu­minen
tässä yhteydessä tulisi liian
pitkäveteiseksi hommak<-i. Pyydäm-
T.e asianomaisia tilaajia huomioi­maan
.tijnän seikan ja selittämään
asiaa niillekin, jotika erväl ehkä satu
tätä kirjoitusta huomaamaan.
Pahoittelemme sitä, kun emme
voi enää tulevana vuonna.tilaajien
toivomuksia tältä kohdalta tä.yt-tää,
mutta se on asia, jota emme
voi kontrolloida. Sivumennen sa­noen
uskomme, että Vapaus tulee
tilaajille aviomina aivan yhtä no­peasti
ja joissakin. tapauksissa no-pcamminkjn,
kuin käärittynä.
Ranskan presidentti Charles de Gaulle vieraili kymmraien
muiden valtionpäämiesten tavoin viime kesänä Expo 67 maäit^"
mannäyttelyssä mutta lähti, Montrealissa pitämänsä "eläköön
vapaa. Quebec" puheen aiheuttaman hälyn vuoksi takaisili.
kotiin käymättä lainkaan Ottawassa, kuten oli tarkoitus. '''' - ^«^
Dmitri Gudkov:
Y-POMMIT LAITTOMIK
miiVa ios miisään, niin tuossa po­l
i i t t i s e l la elämässä meitä narrataan.
Voisin luetella useampiakin jotka
ovat onnistuneet tulla valituiksi,
että miten heistä on yhtäkkiä tul­lut
rikkaita, tavalla tai toisella.
Ja me, jotka olemme heidät ää­nestäneet
noihin virkoihin, olemme
itse siihen tavallaan syypäitä.
On todella ihme eitä me työ­läisinä
emme luota itseemme. Sa
oitää olla vähintään j o ku kauppias,
j : h o n me luotamme.
I.S., Port Arthur, Ont.
Neuvostoliitto on esittänyt Y K :n
poliittisen valiokunnan tutikittavat<-
si sopimualuonncksen ydinaseiden
käytön kieltämisestä. Sopimusluori-nos
edellyttää, että konvention al­lekirjoittavat
niaat sitoutuvat olie-maan
käyttämältä ydina-seita, uh-ikaamatta?
en käytöllä j a rohkaise-matta
muita valtioita sellaisten asei­den
käyttöön. Toisia sanoen Neu­vostoliitto
eh-ottaa poLstetlavaksi
ydinaseet kaikkein po-!.t'avimpina
jouikkotuhovälineinä nykyaikaisten
i3dan'väynnin asevarastoista.
Tällaisen toimenpiteen välttämäl-tcmyys
ei herätä epäilyä. Ydinsota,
toisi ihmigkunnalle sellaisia onnet­tomuuksia,
joiden rinnr;lla apska-lyp.
s)käsn kauhutkin kalpenevat.
Y K : n pääsihteeri .-U,..irhanl,. j u l ­kaisi
äakettäin huomattavien tiede-mierlen
laati'man raportin lämpö-ydinasein
käytävän sodan mahdol­lisista
tuloksista. Sadalla sivulla esi­tetään
objektiivisesti ja viileästi nc
faktat, jotka eivät tahdo mahtua
ihmirten päähän. Nykyaikaisen
"itandardlkokoksen" 2)0 megaton-,
nin vetypommin havitysteho on
kolme kertaa suurempi kuin kaik-den
niiden pommien ja ammuslsn
joita taistelevat puolet, käyttivät toi­sen
mitailmansodan kuutena vuote^
na.^>tljä. sellai.'?la pommia riittäisi
hävittämään miltei kokonaan noin
1,000. km X 500 km laajuisen alu­een,
jonka keskimääräinen väestö­tiheys
olisi sata henkeä neliökilo­metrillä.
Juuri tätä luokkaa ovat
uceimmat Euroopan valtiot.
U Thantin raportti ei jätä suuria
toiveita .suurvalloillekaan. Niinpä
hyökkäj-s Yhdy.;va'ltoihin neljän 10
megatcninin pommin voimalla joh­taisi
raportin mukaan maan väes­töstä
puolet silmänräpäykselliseen
tuhoon, toisin sanoen uhreja oli.si
100 miljoonaa. Nykyään ydinpom-
' meja lasketaan olevan olemassa tu-hatmäärin.
Aina löjlyy skeptikkoja, jotka
saattavat sanoa, efiteiväit ydinsulku-konvenitiol
voi poistaa albomsQdan
uhkaa, että tämä ongelma vaajtl ra­dikaalia
ratkaisua — yleistä ja täy­dellistä
aseis'ai'iisuntaa. Kuitenkini
tällainen kysymyksen avrcttälu, kaik­ki
lai ei mitään tuomitsq-iihmiskuiv
nan passiivisuuteen j a fatalismiin.
Oikeammalta vaikuittaa se tapa lä­hestyä
kysymystä, jolloin askel as­keleelta,
hyväksyen • ja toteuttaen
eiilfsiä yk-:täi.-i:->in:i:'np:teitä hei­kennetään
ydinsodan uhkaa ja myö-hemäSiä
vaiheessa' pyritään sen
täydelliseen poistan:"?een. : '
Ensimmäiset askeleet tähap susun-t
r a n on jo .--i c t i u . On soliilif .Ä^sopi-mus,
j c k a klpltää^vdiftkokeot ilma-kchä?
sä. avaruudessa ja maan alla.
On saatu aikaan sopimus valtioiden
toimintnp?riaa^'eis'a avaruuÖessa
kuu. ja muut taivaankappaleet mu­kaan
luettuina. Tämä vartaa samoja
tehtäviä. Nykyään on olemassa reaa­liset
mahdollisuudet saartaa menes-tykselliii3?
n päätökseen ^nejjyq^^elut
ydinaseiden levityskieltosopjmuksen
solimiinisesta.
Yd'n2s?ide'i käytön Icicllävä kon-verrio
on a^kel samaan suuntaan
kuin ydin.!st iden levV.yskieltosopi-mu-
k=n. Ho s.tattuisi hill.'itä muuta­mien
y.d:!i."so.cttomien valtioiden
epr/'-•-•.•<"tn kiinna?tU3'a ydinpom-
Tri"-n ii::•• vritoon. tai hankkimiseen,
k o - ' • \"' -ft a s T t menettävät
m?'v.!vk.M>::=ä niiden käylön,|tulles-
.•^a I:ic'lt'!v.-.si. '. • v. .''•.•
20. v u o . i ; .'.dan jälki puoliskoifta i h -
minki:<ri'ri r - i luonut aseen, j { ^ jner-k;
it?ce 0 ! i r t t o m u u k s i a sivilisaatiolle,
jenka luo;r.. :c*en on mennj^ vuosisar
''oja. On o!;:!tcititava, että terve ihmis-jr.
k ' lövt?i.i vielä voimia vapautua
ap'\alyktis9.n ydinuhan kahlcKita ja
julistaa ydinaseet laMtomiksi. T ^ än
suuin' aan ponnistelee Neuvoist!Ö|ii'tto
ja muut rauhanitahtoiset maat.
PÄIVÄN PAKINA
"VIEU ELÄÄ ISÄIN HENKI"
Hilma Piispanen, Beaver Lake,
Ontario, täyttää tiistaina, joulukuun
19 pnä 70 vuotta. ?
Yhdymme sukulaisten ja -lutta-vain
onnentoivotuksiin.
Tässä mielessä olisi painos­tettava
nj in liitto- fcuin maa­kuntahallituksiakin
maihdolli-isimman
voimakikaasti kansalli-
- sen sarrausbuollon voimaan-sairaspälVien
väheneminen korvaa ne pienet lisämenot, ,mitä saattamiselksi; Mmön koskaan
kansallinen sairauähudito mahdollisesti nykyisiin lääkintäme- sanoUtaiko, että tavalliset kadun
noihin kansallisesti aiheuttaisi. miehet ja naiset olivat toimet-
Kysymys ei siis ole lainlkaan siitä, kannattaako meidän ta»- tornina ja vaiti silloin Ikuiri taan
loussyistä kansallinen sairauphuoltolaki ottaa käytäntöön; kiu-. tumus painosti hallituselimiä
ten taantumuspiirit itkien valittavat, vaan siitä, kannattaako ramuuttaimaan kipeästi tarvit-meidän
kansakuntana enää dlla ilman kansallista sairaus- tavan kansallien saärausihuolto-huoltoa.
—« lain!
"Jokainen taaplaa tietenkin tyy­lillään",
ja meillä e i luonnollises­tikaan
ole mitään sitä vastaan, sil­lä
ikmten sanotaan, "jokainen us­kollaan
autuaaksi itulee".
Kuinka autuaaksi tulee Toron­ton
Vapaa Sama Suomen "itsenäi-syyspäiväkirjoituksellaan",
siitä
päättäkööt lehden toimituspolilii-kasta
vastuussa olevat p i i r it
Jotta Vapaudenkin dukijat eivät
jäisi osattomiksi niistä henkevis­tä
vuodatuksista, millä on Vapaa
Sana • lukijoitaan viimepäivinä
rudkkinut, me Ijiinaamme päälli­sin
puolin jotakin: "tärkeämpää"
mainitusta lehdestä ja vertaamme
niitä joihirtkiri miiiihin samoista-tunnusrtamisesta.
Tämän ylevän
teon johdosta hän ansaitsi rajoit­tamatonta
kiitollisuutta Suomen
'kansalta."
Tämän plaiketin l o i Leningradiin
V. 1959 Suomen nykyinen presi­dentti
Urho Kokkonen, joka lah­j
an luovulustilaisuudessa sanoi
mm: "Sen vuoksi me suomalaiset
<'lemme syvällisesti kiitollisia Lo-kakuun
vallankumoukselle ja sitä
johtaneelle suurmiehelle (Leuij^
ille)."
Se siitä; Multia ikaipa senkin
aisian IVapaa Sana parhaiten tie­tää?
Saman päivän toimitu.«kirjoituk-sessa
Vapaa Sana tuohtui julista-men
tie' vihkos^o.ssa xiiloaa^ntamaa
•tekstiä, jor.ika pitäisi kaiketi "to­distaman"
Suomen jaitkosodankin
' tai'peellisuutta". Yksi näyte tä­män
tekstiosan "historiallisuudes­t
a " näkyy seui"aavasla:
Siinä tosin myönnetään, että
Suomen asevoi-mat kutsuttiin "ker­tausharjoituksiin"
mukavasti juu-iri
muutama päivä enaien kuin
H i t l e r aloitti ^hyökkäyssotansa
Neuvostoliittoa vastaan, mutta
(kaiikki tapahtui näin viattomasti:
"Ylimääräiset kertausharjoituk­set
pantiin, myöhemmin joukot
s i i r r e t t i in toimeen 17.6. muutamia
ipäiviä puolustusiyhmiiiyksiin
että pohjois-Suomessa olleet suo-malaisst
asevoimat :al|istpttiin
a'u:.ta pitäen natsien välittämään
ikcmenniksecn jne. Mitä se-i'jok(^"
päriminist eri Paasio - p a i k a a n
"S3d:in ihaHcmisGsta"i?Jl4nw
'UrJhoitllurjJ:t" o l i . TOftfciiS^"-
men valtiomiesten mm..^ge^i^$nt-
U Kekkosen moneen kisirtu^ esit^
täimäl toteamukset, että vasta vuo­den
"1944 jälkeen" on Suomen
kansalle selvinnyt, että -maan tur-vallisuus
vaatii kokonaan:-toisen­laista
ohjelmaa, mitä "oli^siihen
mennessä n i i n perin kofa^toikl&aU-la
tuloksilla t o t e u t e t t i ^ V^^."
Maailmanennätiyslä ^~ ' '
vänä "Suomen ennä'
ikyoloissa voidaan 'kaillf*,
Vapaa Sanan joulukuun 2 ^
kaisemaa loisia p a l s f i ^'
Marskin ylistystä, minlk|*^i<pe(\lSr
Saksalaisten hyökkäys Neuvo.s,ta- teellä lehden-lukijain Ojlisrifejitketi
asioisita annettuihin .selitytaiin. Jos maan: "Suomen voimaa kestää ui- liittoa vastaan alkoi 22.6. 1941. ouj^k.-futtava sellaineiT
nämä vertailut osoittavat, että Ikoisla udikaa on ennenkin vähek- Samana päivänä tekivät venäläiset
Suomen itsenäisyys ö^sanS» Icuin
marsalkka Manneiih(^, j j j , että
ilieidän tulisi vannoa liiarskimiJar-run
pyhyyden kautta, etlä Suomeni
itsenäisyydestä puhuttaessa tiin eti­siksi
Mannorlieim,(^ jsitten ••pitjcä
miatika tyhjää j a v;vslä .sitten joi-taikih
mai-skia opäjUimalj»niiap, "pi-myös
Suomi on sodOTSa Saksan täviä onnenonkijoita — erkS-^in-rinnalla
Neuvostoliittoa vastaan, 'kaan sellaista "vähäpätöistä'neki-
Ja jos pidetään lähtökohtana sitä jää k i l in Suomen kansa. Sanotaan^
"Vier elää isäin ihertki", siltä ajal­ta,
mikä on historiaan mennyt
eikä koskaan enää palaa, niin sille
annettakoon oma lai-vonsa.
Pelin avauiksena voidaan pitää
tätä:
Joulukuun 5 päivänä Vapaa
Sama julkaisi kolmen palstan le­veydeltä
etusivuaan paperoiden
ikirjoituksen, minkä otsikossa julis­tettiin:
"Lenin ci ollut Suomen
ystävä" — 'ja tekstissä yritettiin
tätä väittämää jopa "todistella".
Lenin studiossa Smolnassa, Le-ningradis.
sa on kuitenkin plaketti,
missä sanotaan (englanninkieloslu
suomennettuna):
"Täällä Vladimir I. Lenin alle-ikirjoitiU
jouk*k. 31 pnä 1917 Neu­vostoliiton
kansankomissariaatin
päätöksen Suomen ibsenäisyydon
vähek­sytty,
ei vähiten sjlksyllä 1939.
Suomen vailtiolllscn olemassaolon
oikeutus varmisteltiin liki kaksi-
(kymmentä vuottii sitten : . ."
Suomen itsenäisyyden 50-vuotis-päivän
johdo.sita Suomessa valmis-
Kitussa yleisipiiitein mukilnmene-vässä,
vaikka kohtakin melko oi-
Ikeistiovortloisosta fiknissä "Suo­men
itsenäisyyden tie" sanotaan,
että vuonna 1918 käyty kansallis-sola
"varmisti Suomen itsenäisyy­den"
ja varmistihan se sen 20 up­porikkaalle
penheelle.
Mutta "varmuuden vuoksi" Va-ipaa
Sana '^armi-sti" sen oxyt hor-
.iran vu'onnQ 1967! "i
Kuten odottaa sopii, lehti tapi-seerasi
"juhilanumeix)nsa" sotiii-..
suuden näytteeksi "mailikaiipiil-
' l a " sivujaan Jormji Mcino.sen "Suo-
Sucmen lalueelle useita lenlohyök-
Ikäyksiä; 25.6 pääministeri Rangel
lolosi Suomen olevan sodassa . . ."
YksityskoihUiinen ja terävä on
"ihisilorioitsijalla" mui.^li. Multa jo­tenkin
on "unihoittunuit" mm. s c . i -
raiivaa: Hitler ijuili.sU 22.6 etlii
että 'hiljaisuus on myöntyväisyy-den
merkki", n i in olisi kaikeli näin
"tankan historian muistikirjan"
mainittava siitäkin,, että sen pa-
'rommin Miu^siki kuin Ryti ja Suuri-
Väi^ikikäl-in eivät esittäneet sen
paremmin julkisia kuin .salaisia-ikaaii
proilxnätilaupiuutioja Hitlerin
sodanjulist'Uilcses1 a Suomen puöles-t'i.
Eikä sitä tehnyt Vapaa Saina-fcian-
fUnJioittuiuit" on myös .se,
että "sucmalaisct eivät palvele
kuvia", mutta ei sääntö^ ettei
poikkeusta.-' - , '
(M;koon n)ei9tä kaukana ajatus-kin^
iitä, öitä kieltäisimme Vapaa
pajvaa elämästä ja hekumoimasta
meinnoisyyden hurmassa. iVaihinko
vain sen 'kannalta katsooni että
.ne ajat ovat olleet ja menneet, ei­vätkä
koskaan enää palaa itäkaisin.
— Känsäkoura.