1967-12-16-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantai, joulufc. 16 p. — Saturday, DeC. 16, 1967 VAPAUS < L I B E R T Y ) GCITOR: W. EKLUND I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F FINNISH^ C A N A D I A NS EstabUshed Nov. 6. 1917 MANAGER: E. SUKSI TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAU 6 7 4 - 4 2 6 4 / ;Publlahe<i thrke weekly: Tuesdays, Thursdays and 3aturdays by Vapaus Publishing Co. Limited^ 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada. Mailing address: Box 69 Adltfrtlsing rates Upon application, translation free of chatg«. Authorized as second class mall by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage in cash. 1 McmbfTr:;o( M- CANADIAN!LANGUAGE-RRESS TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.25 USA:n: 3 kk. 3.00 Suomeen: ivk. $11.00,6 kk. $6.75 1 vk. 11.50. 6 kk. 6.25 Vaatikaamme sairaushuoltoa Vaikka liittoiiallitiilksen toimesta on virallisesti pääministeri Pearsonin suun kantta vakuutettu, että "laki on laiki", sillä tairkoitetaan sitä, että päi-lamentin hyväksjnmä kansalllinen sairauishuoltolaiki .astuu voimaan kniten on luvattu heinälkuun* ensimmäisenä päivänä, 1968, niin asia ei ole fcuitenikaan ilman muuta näin selvä. Ilmeistä on, että suuirten vakuutusyhtiöideaii ja niiden palk-kaaanien voimien kova painostus kansallisen sairausihuioltolain romuuttamiseksi tai sen täytänitöönpanon tuonnemmaksi siir-täimiseiksi on vielä jatkuvasti menossa. Selvää on myös se, etitä littoihallituksessa on rahaministeri Mitchell Sharpin lisäksi muitaikin "jokereita", jötika uuraätavat upporilckaitten vaikuu-tusyhtiöiden hyvälcsi. George Hees, entinen ikauppaministeri, ei taitanut olla kaukana totuudesta kun hän sanoi, etlJä sai-, raushuoltolain uudesta siirtymisestä sääsityttiin pääasiassa siksi kun ryhmä liittohallituksen jäseniä uhkaa erota toimestaan, jollei tässä yhteydessä lunasteta vaalilupauksia. Valitettavaa on se, jos sairauähuolltolain vastustajat saaivat yksinään meluta ja siten painostaa hallitusta toimenpiteisiin kansaJkunnan parhaita etuja vastaan tässä asiassa. Nyt jos kos-feaan olisi yksilöitten ja erinäisten kansalaisjäi^jestöjen — työväenpuolueista amimattiyhdistyksiin sekä kir^kkoihin ja ns. palveluklubeiliiii asti; korotettava äänensä kansallisen sairaus-huöltolaintäytäntöönpanemisen puolesta. ^ Samalla kertaa olisi päättävästi torjuttava sairausäiuoilto-lakiavaätustavien väitteet, että Canada ei muka taloussyistä pysty sakaushuoltolakia nyt käytännössä toteuttamaan — että se aiheuttaa liian suuria kustannuksia nyt, jolloin on kuulemma muitakin talousvaikieuksia. Tosiasiassa tässä on asetettu asia ylösalaisin, sillä kysymys on siitä, onko Ganadalla v a r a a olla kauempaa ilman kansallisfta sairaushuoltoa. ' :< Tässä yhteydessä palaa mieleen sairaushuoltoa vastusta- ,vien piirien kovalla melulla joitakin viikkoja sitten esille : vetämä väite, että "medicare'' tulee maksamaan toista miljardia dollaria vuodessa. Tämän väitöksen esiitys on verrattavassa taikatempun, tekijään joka "vetää" tyhjästä hatusta esiin pit-käkoipisen ja -korvaisen jänikisen. Toisaalta se osoittaa, että vaikka onkin, totta, etllä "numerot eivät valehtele", niin valehtelijat voivat kuitenkin käyttää myös numeroita hyväkseen. Kaikkein ensimmäisenä tässä "miljardikysymyksessä" tuli mieleen se, että vaikka kysymys olisi näinldn suuresta mesrjo-erästä, niin riittäähän meiltä sotavarusteluun, yli puoli toista-miljardia dollaria, jotka rahat painuvat kuin likakaivoon mitään tuldksi a antamatta. Toisaalta herää kysymys, että onko sittenkään kysymys sairaushuoltolain aiheuttamasta "uudesta menoerästä" vaiko lääkintämenojen uudelleen järjestelystä? Pintapuolinenkin asiaan syventyminen osoittaa, että cana*- dalaisilla on satojen miljoonien dollarien suuruiset lääkintä-menot joka vuosi vaihka ei miltään sairaushuoltolakia olekaan. Tosiasiassa Canadan sairaushuoltokysymyksiä tutkinut Hallin kuninkaallinen komissioni totesi vuonna 1964, että canadalais-ten lääkintämenot olisivat (vaikka sairaushuoltolakia ei laadit-taisikaan) $649 nuljoonaa vuonina 1971. Toisaalta sama komissioni arvioi laskelmiensa perusrteella, että sen suosittelema pakollinen, eli kaikkikäsittävä maakunnasta toiseen henkilön mukaan kulkeva kansallinen sairaushuolto tulee canadalaisiUe maksamaan kaä'kkiaan $837 miljoonaa eli vajaa $200 miljoonaa enemmän, mitä canadalaiset ilman "medicarea" joutuvat maksamaan sairaushuollostaan; mikä jättää miljoonia, ja miljoonia varattomia canadalaisia talousvaikeuksien vuoksi vaille kim-nollista lääkäri-, lääke- ja sairaalahoitoa. Kuten näkyy, se "miljardin" dollarin mörkö, minkä ralha-mini^ eri Sharp muiden mukana veti esiin,. kuihtuu kansantaloudellisten mittojen kannalta suorastaan vaatimattomaksi pikkusummaksi. Kysymys ei olekaan valtion varojen "säästämisestä", vaan siitä, että voitaisiin jatkaa upporikkaitten vakuutusyhtiöiden saalistusta ihmisten sairaudenkin kustannuk-seJila... * *, * Asiassa on vielä toinenkin puoli. Sairauden, nimenomaan eihkäistävissä olevan sairauden: aiheuttama työajan menetys tulee hirveän kalliiksi yksilökansalaisille ja koko yhteiskunnalle. Mainittu tuomari Hallin kuninlkaallinen komissioni totesi, että vuonna 1960 Canada menetti sairaudesta jolhtuneiden sairaspäivien vuoksi $1,200 miljoonan arvosita kansaliistuotan-non määrästä — eli enemmän mitä kok. kansallinien sairaus-huoltopalvelu tulee canadalaisiUe maksamaan. Kukaan ei tietenkään sano eikä väitä, että kansallinten sairaushuolto lopettaa kekonaan työläisten sairaudet ja sairaudesta johtuvat työpäivämendtykset. Mutta yleinen käsitys on, että varsinkin köyhenunät ihmiset hankkivat lääkäri- ja muuta hoitoa v^ta sitten fcun tauti on kehittynyt niin pahaksi, että sen paranltamihen vaatii paljon enemmän aikaa ja ponnisteluja, mitä olisi tarvittu sil-löiii, jos menisivät helti ensimmäiset taudin oireet hiiomaittuaan lääketieteellistä apua hakemaan. " Varmaa on,^ että jos työtätekevät saavat turvakseen sai-raushuoUon, mitä heidän ei tarvitse jättää talousvaikeuksien vuoksi käytilämättä, .sairaspäivien menetykseit tulevat huiomat-tavasti vähenemään — ja siitä saadaan suuri säästö niin yksilöille kuin kdkio kansakunnallekin. Tämän perusteella on melko oikeutettua "ennustaa" että L E H D E N LAAJENTAMIS-ESITYKSESTÄ Siitä laaj&nitamisesitylksestä tuli-dn vilkas Jkeslkustelu ja se vain to- Jistaa että lukijat ovat ikiinnostu-leita lehdestään. Että en tarpeetto-mastli toistaisi sitä mitä toiset ovat ,0 kirjoittanecit, ilmaisen vain oman nielipiteeni ikyseessäolevasta asias-a: . • • Kuten olemime kuujlleet, lehti ny-tyiselläänikin toimitettuna vaatisi lisää ilyövoimau, ja sitäkin on jo kolkeiltu, muttaJkaipa ei onnistuttu. 3Iisin sitä mieltä, että. jätetään lau. mtain lehti pois. Kyllähän se ou-xidla ensin tuntuisi, mutta tkaik- .ceenihan tottuu. Ehkäpä sitten olisi n^ilhdoUisuois saada lehden toinen sivu, joka toimituskirjoitusta lu-icuunottamatta; on, kai työvoiman puutteesta johtuen uäeinkin täytytyt täyttää vähemmän kiinnostavilla artikkeleilla j a itilalie jotain lyhy-mipiä j a lukijoita enempi ikiinnos-avampia kirjoituksia, vaikka vain saiksittamalla. Paifckaikuntaikirjoituikset olisivat toPvetuUeita, mutt-a eihän niitä toimitus voi leihdä, j a niistä on niin monta toivomusta tehty ilman tulosta. Kyllä ikai jokaisella pjiikkakun-nalla, mis,sä suomalaisia asuu, aina jotain ikertomisen anrotsta olisi, .mutta se on sellaista että jos kirjoittaa 'kunnallisista asioi.sta ja; totuuden mukaisesti, joku ottaa pa-hafoeen, Ainoa josita voi kirjoittaa on urheilu, ja sitä ei suomalaisilla enää paljonkaan ole. Myös 'kuole-mantapaukiet voi mainita. Taas se, että vaikka lehdessä on otsikko "Kuulumisia" niin ei selkään laajemmalla alalla kiinnosta^ jös ei siinä ole mitään muuta kuin mitä haalilla toimitaan. Onhan meillä sentään esimerkillisiäkin paikkhkuntia, niistä maini-fataeni South Porcupine. josta on latyempia kii-joituksia paikkakunnan elä.Tiästä. Täimä on vain lukijan mielipiteitä, cai siellä tehdään parhaanunän mu-aan. Otefj:an huomioon, että tämä Canadan "hyvä aika' joka nyt yössä käyviHä, solien ja siytava-uitelun johdosta on, ei voi kestää kuisesti, eikä se sitä eläkeläisillä le nytkään, päin vastoin, elintamk- •ceet kohoaa hinnassa joka päivä. Myöskin lehden vanhemman lukija ia tilaajajoukon hai-veneminen pi'- äisi ottaa huomioon. — AJ.S., Beaver Lake, Ont. M I E L I P I T E E N I ASIASTA Minijkin "kirjoitan mielipiteeni siitä Vapauden laajentamisesta. Olen nähnyt useampia 'kirjoituksia Vapaudessa siitä että jos se suurennettaisiin kerta viikossa kuusi si- .uiseksi. Olisihan se hyvä s e k i n , vaan se •»inen puoli asiansa on. 'kun sitten pitäisi o'.taa lisää työvoimaa ja makaa niitten palkka, ia -kun ei se ehti pysy pystyssä ilman keräyksiä, veräys pitää nousta ainakin puolella ('OS meinataan pitää Vapaus ja Liekki pystyssä, sillä tilaajat vähe- ;iee aina joka vuosi. Ne jotka lukevat näitä lehtiä, ivat suurelta osalta van(huude>n («läkkeellä ja siirtyvät smne missä ci tarvita lehti, ja ne jotka ovat >v'\Tityneet tässä maassa, eivät osaa lulkea sdomea. Itse olen lukenut Vapautta noin neljätkymmentä kahdeksan vuotita, ja Liekkiä niin kau- Tässä osastossa julkaistavien kirjoitusten ajatukset ovat kirjoittajien omia mielipiteitä, joiden ei tarvitse tulkita lainkaan Vapauden kantaa p.o. asioista. SYNTYMÄ. PÄIVIÄ an kun sitä on painettu j i olen hyvin tyytyväinen ikumpaanJdnleh-teen. , , j'|I9{§]]B Ilmaisen tässä mielipiteeni m - itäkin, n i i l l e joitlkamoittivat siitä että kun Lieikissä on ilmoituksia: Minun mielesäni niitä saisi olla enemmän, ne pitää lehdet pystyssä. Samaten toivoisin että olisi kirjoituksia eri paikkakunnilta, se olisi mielestäni hyvä tapa ja samalla auttaa lehteä. Mutta tästä ei voi syyfiläK Vapautta, se kuuluu meille paäkkaikuntalaisille. Minus^ta Vapaus on kokolailla 'hyvä-uutisien tuoja, kokoonsa nähden. ».Onhan ne vähän myöhäisiä täällä lilnnellä, m'ut.ta ne isommat uutiset näkee ''elevisic-jta ja kuulee radiosta. Jo:ipakirjoit<in vähän ilmoistakin. On ollut oikein sievää, on jo joulu lähellä eikä ole vielä lunta maassa, on sitä vähän satanut mutta on sulanut pois. On ollut sairauttaikin. Mrs. Salonen, joka on Liekkiin kirjoitellut;; on täällä Eokvillen sairaalassa, ja on useampia muitaikin joita en n i - pea tässä luettelemaan. Toivon heille pika isita paranemista. Nämä ovat vain, minun mielipiteitäni, ja nvt toivotan hausikaa joulua kaikille Vapauden ja Liekin lukijoille ja toimittajille. — J.M. KOSKA OPLMME LUOTTAMAAN ITSEEMME? Olen seurannut tätä Poit Arthur in poliittista elämää-ja se muistuttaa minulle aika paljon noitia, joihin lapsuuteni .aikana Suomessa ujikottiin. ' Aina kun tulee vaalit, kunnalliset tai valtiolliset, ne jotka asettuvat ehdokkaiksi, lupaavat paljon 'kaikkea hyvää. Ennen luvattiiii kaikki paperitehtaat tänne, inuttii nyt saamme olla iloisia ettei niitä kaikkia ole tänne rakennettukaan, cMä juomavetemme j a ilman saastuttaminen ei vielä ole meitä kaikkia. tacpanuL Nyt on terä:t3htaan tänne rakentaminen kaikkien vaalien yhteydessä vaatimuksena. Onko nuo ihmiset niin tyhmiä vai'haluaako ne vaan pettää äänestäjiä, tullakseen valituksi? Pitäisi hyt jo ihmisien ymmärtää, että niin kauan kun nuo rikkaudet omistaa yksityiset,, ne ra'kentavat tehtaansa sinne mikä on h i i l l e edullisinta, eivätkä ne pane mitään huomiota siihen mitä vaali-saamoissa esitetään. . Voisin tässä huomioida, miksi tänne On rakennettu, nuo maailman suurimjnat viljjisäiliöt. Ei niitä ole nuo poliitikot tänne saaneet, eikä edes esittäneetkään, vaan kun tämä on kaikkein edullisin paikka. Ja jos katsotaan asiaa työläisen kohc!aJta, niin haluaisin kysyä että onko suurkaupunki tehnyt heidän elämänsä helpommaksi? Omalta ikoihdaltani en näe siinä paljoakaan eroa.'--. Työläisen täytyy aina elää omalla työllään. Liikemiediille se voi olla edullinen, ainakin suurliikkeille. Torontolaiden k muidenkin lukif huomlditavaK^iV Täjnä "epistola" torontolJöRfcen^a mu{<|enJkin lukijain tykö kiosikee e r i - koiseisti niitä tilaajia, jotka' ovat "tär hän mennessä saaneet Vapauden yk-slityispaketeiksi käärittynä, misltä menetelmästä on nyt vuoden vaihteessa itodennäköisesti luovuttava lehliliikkeemme kontrolliin ulkopuolella olevien seikkojen jOhdosita. Vuoden alusta astuu voimaan monia uusia säädöksiä "Toisen luokan postituksessa", mikä koskee väliittö-mäsfi sanomalehtien lähetystä. Tärkein näistä muutoksista on määritelmä, jonka mukaan sanomalehdet on lahotettava ".sitVn että oh helppo suorittaa niiden tarkastus". Osoi'tejta koskevassa uudessa säädöksessä sanotaan: "Osoitteiden tulee olla täydellisiä, sisältyen niihin vastaanottajan n'mi ja osoite sekä osoite postitoimistosta, mihin se (lehti;) lähetetään, ja missä nuthdoUista, kadun numero ja nimi, apaitmenitin tai huoneen numero, posititoimi?ton "Box" numero, maaseudun tienumero ja (posti) aluenumero. "Sanomalehden tai julkaisun o-soMteet tulee olla painettuna hyvin läkyvillä kirjasimilla, tai selvävti kirjoituskoneella kirjoitettuna, lai helposti luvitavaksi kirjoitettuna musteella, joka on l a s e n väi> ncn kuin (sanomalehden tai julkaisun) käärepaperi . Käytännössä tämä aiheufaa rao-renlaisia pulmia, sillä uudesta vuodesta alkaen on lehden etusivulle saatava mahtumaan tilaajan nimi ja täydellinen osojte sekä lisäksi vielä 'reuraavanlainen mttäriiticthnä: "Authorized as Second Class Mail by the Post Office Department, 01- ta\va. a:>d for payment of postage in Cash. Vapaus Publishing Co. Ltd., 100-102 E lm St. W., Sudbury. Ont. POSTAGE PAID AT SUOBURV Tällaista "jatkokertomuksen mallista" osoitepaljouMa ei luonnolli-ses'i .saada mahtumaan yk.silöpaket-tcihin ja niinmuodoin on siitä mc-nci! tcly!avasta luovuttava Lisäksi tulee muita tckrisiä vaikeuksia varoinkin suurempien paik kakurticn osalle, mufaniirtä puhuminen tässä yhteydessä tulisi liian pitkäveteiseksi hommak<-i. Pyydäm- T.e asianomaisia tilaajia huomioimaan .tijnän seikan ja selittämään asiaa niillekin, jotika erväl ehkä satu tätä kirjoitusta huomaamaan. Pahoittelemme sitä, kun emme voi enää tulevana vuonna.tilaajien toivomuksia tältä kohdalta tä.yt-tää, mutta se on asia, jota emme voi kontrolloida. Sivumennen sanoen uskomme, että Vapaus tulee tilaajille aviomina aivan yhtä nopeasti ja joissakin. tapauksissa no-pcamminkjn, kuin käärittynä. Ranskan presidentti Charles de Gaulle vieraili kymmraien muiden valtionpäämiesten tavoin viime kesänä Expo 67 maäit^" mannäyttelyssä mutta lähti, Montrealissa pitämänsä "eläköön vapaa. Quebec" puheen aiheuttaman hälyn vuoksi takaisili. kotiin käymättä lainkaan Ottawassa, kuten oli tarkoitus. '''' - ^«^ Dmitri Gudkov: Y-POMMIT LAITTOMIK miiVa ios miisään, niin tuossa pol i i t t i s e l la elämässä meitä narrataan. Voisin luetella useampiakin jotka ovat onnistuneet tulla valituiksi, että miten heistä on yhtäkkiä tullut rikkaita, tavalla tai toisella. Ja me, jotka olemme heidät äänestäneet noihin virkoihin, olemme itse siihen tavallaan syypäitä. On todella ihme eitä me työläisinä emme luota itseemme. Sa oitää olla vähintään j o ku kauppias, j : h o n me luotamme. I.S., Port Arthur, Ont. Neuvostoliitto on esittänyt Y K :n poliittisen valiokunnan tutikittavat<- si sopimualuonncksen ydinaseiden käytön kieltämisestä. Sopimusluori-nos edellyttää, että konvention allekirjoittavat niaat sitoutuvat olie-maan käyttämältä ydina-seita, uh-ikaamatta? en käytöllä j a rohkaise-matta muita valtioita sellaisten aseiden käyttöön. Toisia sanoen Neuvostoliitto eh-ottaa poLstetlavaksi ydinaseet kaikkein po-!.t'avimpina jouikkotuhovälineinä nykyaikaisten i3dan'väynnin asevarastoista. Tällaisen toimenpiteen välttämäl-tcmyys ei herätä epäilyä. Ydinsota, toisi ihmigkunnalle sellaisia onnettomuuksia, joiden rinnr;lla apska-lyp. s)käsn kauhutkin kalpenevat. Y K : n pääsihteeri .-U,..irhanl,. j u l kaisi äakettäin huomattavien tiede-mierlen laati'man raportin lämpö-ydinasein käytävän sodan mahdollisista tuloksista. Sadalla sivulla esitetään objektiivisesti ja viileästi nc faktat, jotka eivät tahdo mahtua ihmirten päähän. Nykyaikaisen "itandardlkokoksen" 2)0 megaton-, nin vetypommin havitysteho on kolme kertaa suurempi kuin kaik-den niiden pommien ja ammuslsn joita taistelevat puolet, käyttivät toisen mitailmansodan kuutena vuote^ na.^>tljä. sellai.'?la pommia riittäisi hävittämään miltei kokonaan noin 1,000. km X 500 km laajuisen alueen, jonka keskimääräinen väestötiheys olisi sata henkeä neliökilometrillä. Juuri tätä luokkaa ovat uceimmat Euroopan valtiot. U Thantin raportti ei jätä suuria toiveita .suurvalloillekaan. Niinpä hyökkäj-s Yhdy.;va'ltoihin neljän 10 megatcninin pommin voimalla johtaisi raportin mukaan maan väestöstä puolet silmänräpäykselliseen tuhoon, toisin sanoen uhreja oli.si 100 miljoonaa. Nykyään ydinpom- ' meja lasketaan olevan olemassa tu-hatmäärin. Aina löjlyy skeptikkoja, jotka saattavat sanoa, efiteiväit ydinsulku-konvenitiol voi poistaa albomsQdan uhkaa, että tämä ongelma vaajtl radikaalia ratkaisua — yleistä ja täydellistä aseis'ai'iisuntaa. Kuitenkini tällainen kysymyksen avrcttälu, kaikki lai ei mitään tuomitsq-iihmiskuiv nan passiivisuuteen j a fatalismiin. Oikeammalta vaikuittaa se tapa lähestyä kysymystä, jolloin askel askeleelta, hyväksyen • ja toteuttaen eiilfsiä yk-:täi.-i:->in:i:'np:teitä heikennetään ydinsodan uhkaa ja myö-hemäSiä vaiheessa' pyritään sen täydelliseen poistan:"?een. : ' Ensimmäiset askeleet tähap susun-t r a n on jo .--i c t i u . On soliilif .Ä^sopi-mus, j c k a klpltää^vdiftkokeot ilma-kchä? sä. avaruudessa ja maan alla. On saatu aikaan sopimus valtioiden toimintnp?riaa^'eis'a avaruuÖessa kuu. ja muut taivaankappaleet mukaan luettuina. Tämä vartaa samoja tehtäviä. Nykyään on olemassa reaaliset mahdollisuudet saartaa menes-tykselliii3? n päätökseen ^nejjyq^^elut ydinaseiden levityskieltosopjmuksen solimiinisesta. Yd'n2s?ide'i käytön Icicllävä kon-verrio on a^kel samaan suuntaan kuin ydin.!st iden levV.yskieltosopi-mu- k=n. Ho s.tattuisi hill.'itä muutamien y.d:!i."so.cttomien valtioiden epr/'-•-•.•<"tn kiinna?tU3'a ydinpom- Tri"-n ii::•• vritoon. tai hankkimiseen, k o - ' • \"' -ft a s T t menettävät m?'v.!vk.M>::=ä niiden käylön,|tulles- .•^a I:ic'lt'!v.-.si. '. • v. .''•.• 20. v u o . i ; .'.dan jälki puoliskoifta i h - minki:<ri'ri r - i luonut aseen, j { ^ jner-k; it?ce 0 ! i r t t o m u u k s i a sivilisaatiolle, jenka luo;r.. :c*en on mennj^ vuosisar ''oja. On o!;:!tcititava, että terve ihmis-jr. k ' lövt?i.i vielä voimia vapautua ap'\alyktis9.n ydinuhan kahlcKita ja julistaa ydinaseet laMtomiksi. T ^ än suuin' aan ponnistelee Neuvoist!Ö|ii'tto ja muut rauhanitahtoiset maat. PÄIVÄN PAKINA "VIEU ELÄÄ ISÄIN HENKI" Hilma Piispanen, Beaver Lake, Ontario, täyttää tiistaina, joulukuun 19 pnä 70 vuotta. ? Yhdymme sukulaisten ja -lutta-vain onnentoivotuksiin. Tässä mielessä olisi painostettava nj in liitto- fcuin maakuntahallituksiakin maihdolli-isimman voimakikaasti kansalli- - sen sarrausbuollon voimaan-sairaspälVien väheneminen korvaa ne pienet lisämenot, ,mitä saattamiselksi; Mmön koskaan kansallinen sairauähudito mahdollisesti nykyisiin lääkintäme- sanoUtaiko, että tavalliset kadun noihin kansallisesti aiheuttaisi. miehet ja naiset olivat toimet- Kysymys ei siis ole lainlkaan siitä, kannattaako meidän ta»- tornina ja vaiti silloin Ikuiri taan loussyistä kansallinen sairauphuoltolaki ottaa käytäntöön; kiu-. tumus painosti hallituselimiä ten taantumuspiirit itkien valittavat, vaan siitä, kannattaako ramuuttaimaan kipeästi tarvit-meidän kansakuntana enää dlla ilman kansallista sairaus- tavan kansallien saärausihuolto-huoltoa. —« lain! "Jokainen taaplaa tietenkin tyylillään", ja meillä e i luonnollisestikaan ole mitään sitä vastaan, sillä ikmten sanotaan, "jokainen uskollaan autuaaksi itulee". Kuinka autuaaksi tulee Toronton Vapaa Sama Suomen "itsenäi-syyspäiväkirjoituksellaan", siitä päättäkööt lehden toimituspolilii-kasta vastuussa olevat p i i r it Jotta Vapaudenkin dukijat eivät jäisi osattomiksi niistä henkevistä vuodatuksista, millä on Vapaa Sana • lukijoitaan viimepäivinä rudkkinut, me Ijiinaamme päällisin puolin jotakin: "tärkeämpää" mainitusta lehdestä ja vertaamme niitä joihirtkiri miiiihin samoista-tunnusrtamisesta. Tämän ylevän teon johdosta hän ansaitsi rajoittamatonta kiitollisuutta Suomen 'kansalta." Tämän plaiketin l o i Leningradiin V. 1959 Suomen nykyinen presidentti Urho Kokkonen, joka lahj an luovulustilaisuudessa sanoi mm: "Sen vuoksi me suomalaiset <'lemme syvällisesti kiitollisia Lo-kakuun vallankumoukselle ja sitä johtaneelle suurmiehelle (Leuij^ ille)." Se siitä; Multia ikaipa senkin aisian IVapaa Sana parhaiten tietää? Saman päivän toimitu.«kirjoituk-sessa Vapaa Sana tuohtui julista-men tie' vihkos^o.ssa xiiloaa^ntamaa •tekstiä, jor.ika pitäisi kaiketi "todistaman" Suomen jaitkosodankin ' tai'peellisuutta". Yksi näyte tämän tekstiosan "historiallisuudest a " näkyy seui"aavasla: Siinä tosin myönnetään, että Suomen asevoi-mat kutsuttiin "kertausharjoituksiin" mukavasti juu-iri muutama päivä enaien kuin H i t l e r aloitti ^hyökkäyssotansa Neuvostoliittoa vastaan, mutta (kaiikki tapahtui näin viattomasti: "Ylimääräiset kertausharjoitukset pantiin, myöhemmin joukot s i i r r e t t i in toimeen 17.6. muutamia ipäiviä puolustusiyhmiiiyksiin että pohjois-Suomessa olleet suo-malaisst asevoimat :al|istpttiin a'u:.ta pitäen natsien välittämään ikcmenniksecn jne. Mitä se-i'jok(^" päriminist eri Paasio - p a i k a a n "S3d:in ihaHcmisGsta"i?Jl4nw 'UrJhoitllurjJ:t" o l i . TOftfciiS^"- men valtiomiesten mm..^ge^i^$nt- U Kekkosen moneen kisirtu^ esit^ täimäl toteamukset, että vasta vuoden "1944 jälkeen" on Suomen kansalle selvinnyt, että -maan tur-vallisuus vaatii kokonaan:-toisenlaista ohjelmaa, mitä "oli^siihen mennessä n i i n perin kofa^toikl&aU-la tuloksilla t o t e u t e t t i ^ V^^." Maailmanennätiyslä ^~ ' ' vänä "Suomen ennä' ikyoloissa voidaan 'kaillf*, Vapaa Sanan joulukuun 2 ^ kaisemaa loisia p a l s f i ^' Marskin ylistystä, minlk|*^i<pe(\lSr Saksalaisten hyökkäys Neuvo.s,ta- teellä lehden-lukijain Ojlisrifejitketi asioisita annettuihin .selitytaiin. Jos maan: "Suomen voimaa kestää ui- liittoa vastaan alkoi 22.6. 1941. ouj^k.-futtava sellaineiT nämä vertailut osoittavat, että Ikoisla udikaa on ennenkin vähek- Samana päivänä tekivät venäläiset Suomen itsenäisyys ö^sanS» Icuin marsalkka Manneiih(^, j j j , että ilieidän tulisi vannoa liiarskimiJar-run pyhyyden kautta, etlä Suomeni itsenäisyydestä puhuttaessa tiin etisiksi Mannorlieim,(^ jsitten ••pitjcä miatika tyhjää j a v;vslä .sitten joi-taikih mai-skia opäjUimalj»niiap, "pi-myös Suomi on sodOTSa Saksan täviä onnenonkijoita — erkS-^in-rinnalla Neuvostoliittoa vastaan, 'kaan sellaista "vähäpätöistä'neki- Ja jos pidetään lähtökohtana sitä jää k i l in Suomen kansa. Sanotaan^ "Vier elää isäin ihertki", siltä ajalta, mikä on historiaan mennyt eikä koskaan enää palaa, niin sille annettakoon oma lai-vonsa. Pelin avauiksena voidaan pitää tätä: Joulukuun 5 päivänä Vapaa Sama julkaisi kolmen palstan leveydeltä etusivuaan paperoiden ikirjoituksen, minkä otsikossa julistettiin: "Lenin ci ollut Suomen ystävä" — 'ja tekstissä yritettiin tätä väittämää jopa "todistella". Lenin studiossa Smolnassa, Le-ningradis. sa on kuitenkin plaketti, missä sanotaan (englanninkieloslu suomennettuna): "Täällä Vladimir I. Lenin alle-ikirjoitiU jouk*k. 31 pnä 1917 Neuvostoliiton kansankomissariaatin päätöksen Suomen ibsenäisyydon väheksytty, ei vähiten sjlksyllä 1939. Suomen vailtiolllscn olemassaolon oikeutus varmisteltiin liki kaksi- (kymmentä vuottii sitten : . ." Suomen itsenäisyyden 50-vuotis-päivän johdo.sita Suomessa valmis- Kitussa yleisipiiitein mukilnmene-vässä, vaikka kohtakin melko oi- Ikeistiovortloisosta fiknissä "Suomen itsenäisyyden tie" sanotaan, että vuonna 1918 käyty kansallis-sola "varmisti Suomen itsenäisyyden" ja varmistihan se sen 20 upporikkaalle penheelle. Mutta "varmuuden vuoksi" Va-ipaa Sana '^armi-sti" sen oxyt hor- .iran vu'onnQ 1967! "i Kuten odottaa sopii, lehti tapi-seerasi "juhilanumeix)nsa" sotiii-.. suuden näytteeksi "mailikaiipiil- ' l a " sivujaan Jormji Mcino.sen "Suo- Sucmen lalueelle useita lenlohyök- Ikäyksiä; 25.6 pääministeri Rangel lolosi Suomen olevan sodassa . . ." YksityskoihUiinen ja terävä on "ihisilorioitsijalla" mui.^li. Multa jotenkin on "unihoittunuit" mm. s c . i - raiivaa: Hitler ijuili.sU 22.6 etlii että 'hiljaisuus on myöntyväisyy-den merkki", n i in olisi kaikeli näin "tankan historian muistikirjan" mainittava siitäkin,, että sen pa- 'rommin Miu^siki kuin Ryti ja Suuri- Väi^ikikäl-in eivät esittäneet sen paremmin julkisia kuin .salaisia-ikaaii proilxnätilaupiuutioja Hitlerin sodanjulist'Uilcses1 a Suomen puöles-t'i. Eikä sitä tehnyt Vapaa Saina-fcian- fUnJioittuiuit" on myös .se, että "sucmalaisct eivät palvele kuvia", mutta ei sääntö^ ettei poikkeusta.-' - , ' (M;koon n)ei9tä kaukana ajatus-kin^ iitä, öitä kieltäisimme Vapaa pajvaa elämästä ja hekumoimasta meinnoisyyden hurmassa. iVaihinko vain sen 'kannalta katsooni että .ne ajat ovat olleet ja menneet, eivätkä koskaan enää palaa itäkaisin. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 16, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-12-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus671216 |
Description
Title | 1967-12-16-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantai, joulufc. 16 p. — Saturday, DeC. 16, 1967
VAPAUS
< L I B E R T Y )
GCITOR: W. EKLUND
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FINNISH^ C A N A D I A NS
EstabUshed Nov. 6. 1917
MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAU 6 7 4 - 4 2 6 4 /
;Publlahen
(«läkkeellä ja siirtyvät smne missä
ci tarvita lehti, ja ne jotka ovat
>v'\Tityneet tässä maassa, eivät osaa
lulkea sdomea. Itse olen lukenut
Vapautta noin neljätkymmentä kahdeksan
vuotita, ja Liekkiä niin kau-
Tässä osastossa julkaistavien
kirjoitusten ajatukset ovat kirjoittajien
omia mielipiteitä, joiden
ei tarvitse tulkita lainkaan
Vapauden kantaa p.o. asioista.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
an kun sitä on painettu j i olen
hyvin tyytyväinen ikumpaanJdnleh-teen.
, , j'|I9{§]]B
Ilmaisen tässä mielipiteeni m -
itäkin, n i i l l e joitlkamoittivat siitä
että kun Lieikissä on ilmoituksia:
Minun mielesäni niitä saisi olla
enemmän, ne pitää lehdet pystyssä.
Samaten toivoisin että olisi
kirjoituksia eri paikkakunnilta, se
olisi mielestäni hyvä tapa ja samalla
auttaa lehteä. Mutta tästä ei
voi syyfiläK Vapautta, se kuuluu
meille paäkkaikuntalaisille. Minus^ta
Vapaus on kokolailla 'hyvä-uutisien
tuoja, kokoonsa nähden. ».Onhan
ne vähän myöhäisiä täällä lilnnellä,
m'ut.ta ne isommat uutiset näkee
''elevisic-jta ja kuulee radiosta.
Jo:ipakirjoit |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-12-16-02