1928-10-22-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
tivii2 Maanantaina, lokakmm 22 p;nä-~Mon., Oct. 2 Z
VAPAUS
T O I K I T T A J A T t
A. VAAEA. B. A . TESHOMEN. H. SUI-C R. PEHKOKEN
VAPAUS «libcrty)
TILAUSHDCMT:
J ^ e ik. » J O . 8 kk. $1.75 J. 1 kk. " -U - » « 1 1'
^ h M M i l l a : 1 rk, »JOO 6 kk. tiJSO. S kk. » J » ]« I kk. « J O . ^
-ILMOTCSHDJHAT VAPAUDESSA:
•a ttHnkirt. • : •
U * U « «of«t n»otuk«t p i O i oIU kennon», fc.no 4 » - « * ^ ^ » ^ » S n i ^ « k . p i . . . « -
y »4*»ae» taanori, Ub.TtT B ^ M I c , / S S L o n . . St. Pahviin 1838. Po«lc»«>» Bo» W. St.db»,7. 0»t.
C e ^ n l «JretlM:* rtt» 7«e. per eoL fnch. Minia«n CIULT,. fo, rti:^ I».«tJ«i rSe- Tb« V . p ««
• ta» t « « t «tfTatXiiBC B a d i B i B amonf tk« Finaiib PeopM U Caiud*-
Jo. <*t. Binoi» l . k » » m* ' » u o x ^ „ „ » * i ^ kix,o.t. i « -.ariU« aikke«holuJ«.
" « O J M M ; 1- V . K A V N A S T O , hikk-itnkoiuiM. . •
Proletariaatin diktatuuri ja sen
neuvostoUinen muoto
Ranska puolestaan suostui: 1) jakamaan
Ekiglannin kanssa ]f>o!iilli-sen
ja sotilaallisen vaikuttisvaltan
sa Puolassa, Rumaniassa ja Baltian
maissa; 2) auttamaan Englannin
vakoilutoimintaa Neuvostoliittoa vastaan
ja 3) myönsi Englannille oikeuden
rajattomaan ilmalaivaston
suurentamiseen (jota se aikaisemmin
eniten pelkäsi ja pyrki tällä alalla
pääsemään Englannin edelle).
Kumpiko puoli. Ranska vai Englanti
teki suuremmat myönnytykset
ja "uhraukset"?
Ensisilmäyksellä näyttää, että
vostoliittoa vastaan- Meilldhan on
tunnettua, että yksinään, ilman
Ranskan apua ja muiden Eoröpan
valtojen "puolueettomuutta^j ei
Englanti kykene toteuttamaan Neu-vostoliittovastaisia
suunnitelmiaan ja
luomaan kyllin voimakasta sotaliit-toa
Neuvostoliiton länsirajalle. Sen
viimeinen. sopimus Ranskan kanssa
raivaa tietä tällaisen liiton luomiselle.
Nähtävissämme kehittyvä maailman
imperialistinen peli on monimutkainen
ja täynnä ristiriitoja.
Monien valtojen väliset ristiriidat
Unhottimiaton johla
Englanti on "uhrannut" enemmän- .törmäävät vastakkain ja kietoutuvat
"Proletaarisen valtiovallan tarkoituksenmukaisin
muoto, niinkuin
on osotlanut Lokakuun vallankumouksen
ja Unkarin vallankumouksen
kokemus, joka mittaamattomasti on
laajentanut v. 1871 Pariisin Kommuunin
kokemusta, on uusi valtio-tyyppi,
]6ka periaatteellisesti eroaiL
porvarillisesta valtiosta paitsi luok-kasisältönsä,
myöskin sisäisen rakenteensa
puolesta, nimittäin neuvostovaltio.
Juuri tämä tyyppi, joka
välittömästi kasvaa itse laajasta
joukkoliikkeestä, turvaa joukkojen
suurimman aktiivisuude;n ja antaa
siis varmimmat takeet hupullisesta
voitosta.
Ollen demokratian ja ninienoj-iaan
proletaarisen demokratian korkein
muoto, on ncuvostotyyppinen valtio
jyrkästi vastakkainen porvarilliselle
demokratialle, joka, on porvarillisen
diktatuurin naamioitu muo'o. Proletariaatin
neuvostovalta on proletariaatin
diktatuuria, on yksinomaan
proletariaatin IuokkavaUaa>
Päinvastoin kuin pforvarillinen demokratia,
tunnustaa se avoimeni
luokkaluonteensä, avoimesti asettaa
tehtäväkseen riistäjien nujertamisen
väestön valtavan enemmistön
etujen mukaisesti. Se ottaa liiok-kayihöllisiltaan
pois poliittiset oikeudet
ja se voi, erikoisten historiallisesti
kchittyneidien olojen vallitessa,
lujittaakseen proletariaatin
johtoasemaa; antaa proletariaatille
joukon väliaikaisia etuoikeuksia hajanaiseen
pikkuporvarilliseen talon-poikaistoon
verraten. Kun proletaarinen
valtio riisuu aseista ja
nujertaa luokkavihoUisensa, niin se
pitää tätä poliittisten^ oikeulraien pois
ottamista ja vapauden yissinliaista
rajottamista väliaikaisina taistelu-keinoina
riistäjiä vastaan näiden
yrittäessä puolustaa tai palauttaa
etuoikeuksiaan. Se kirjottaa lippuunsa,
että proletariaatti pitää vallan
käsissään ei ikuistuttaakseen sitä,
ei omista ryhmäeduistaan eikä
ahtaista ammatillisista eduista lähtien,
vaan yhä enemmän liittääk-puolpröleiäarien
"sekä t^^^
talonpoikain takapajuiset ja hajanaiset
joukot yhteen työväen edistyneimpien,
kerroksien kanssa, vähitellen
ja järjestelmällisesti poistaen
luokkajaon yleensä. Kun neuvostot
ovat proletariaatin johdolla käyvän
suurten joukkojen yhteenliittämisen
ja järjestämisen k^ikkikäsittävänä
muotona, vetävät ne samalla tosiasiallisesti
taisteluun ja sosialismin
rakennustyöhön hyvin suuret proletaarien,
talonpoikain ja kaikkien
työtätekevien joukot, vetävät nämä
käytännössä valtion ^hallintatyöhön,
nojautuvat kaikessa toiminnassaan
työväen 1 uokan j oukko j ärj estoihin,
toteuttavat laajaa demokratiaa työtätekevien
piirissä, , ovat joukkoja
verrattoman paljon lähempänä kuin
mikään muu vallan muoto. -Edustajien
valitsemisoikeus, oikeus kutsua
heidät pois, täytäntöön panevan
ja lakeja laativan vallan yhdistäminen,
vaalit tuotantoperiaat-teen
mukaan (tehtaista, verstaista
j.n.e.), eikä alueperiaatteen mukaan,
— kaikki tämä turvaa työväenluokalle
ja sen johdon alla
kulkeville työtätekevien suurille
joukoille järjestelmällisen, alituisen
ja aktiivisen osanoton kaikkiin yhteiskunnallisiin
asioihin — talou-dellisiin,
yleispoliittisiin, etptilaalli-siin
ja valistusasioihin -—ja samalla
tekeö jyrkästi eron pt)rvanllis-parlamentaari$
en tiisavallan ja proletariaatin
neuvosto-diktatuurin välillä."
—- (Kominternin ohjelmasta.)
antilais-ranskalainen liitto tähdätty
ensi kädes^ Neuvostoliittoa vast
neet: 1) merivarustuksista; 2) yhteistoiminnasta
ilmailun alalla; 3)
yhteistoiminnasta sotilasinstruktori-työssä
Idän maissa (joka, paitsi
Aasiaa, käsittää myös Itä-Europaii
maat, niiden joukossa myös lähimmät
naapurimme Rumania, Puola
y.m.); 4) yhteisestä vakoilutoiminnasta;
5) yhdenmukaisesta reser-viopetuksesta;
6) yhteisestä Reinin-ja
sotako^rväuskysymyksessä (yhte*
naisesta Saksan politiikasta); ja 7)
yhtenäisestä Balkanin politiikasta.
Kuten näemme, on sopimus niin
täydellinen, että sen mukaan Ranska
ja Englanti esiintyvät yksissä
tuumin kaikissa suurissa kansainvälisen
politiikan kysymyksissä.
Tämän sopimuksen aikaansaamiseksi
teki kumpikin sopimuspuoli
huomattavia myönnytyksiä. Englanti
antoi perään seuraavissa kysymyksissä:
1) se myönsi Ranskalle
rajattomat oikeudet lisätä vedenalaista
laivastoaan ja rakentiaa pienempiä,
alle 10 tuli. tonnin kan-töisiä
sotalaivoja, vaikka se lisääkin
hyökkäysvaaraa Englannin a-voimia
rannikkoja vastaan; 2) se
hyväksyi Ranskan kannan reservi-armeian
opetuksesta, ts. suostui siihen,
ettei reserviarmeiaa oteta lukuun
silloin kun tulee käsittelyn a-laiseksi
varustusten ra j ottaminen.
Tämäkin on Englannille epäedullinen,
sillä Engrannin armeiaa kootaan
värväämällä, eikä sillä ole
varsinaista reserviä, kun taas Ranskalla
on suuri, kouluuteltn reservi;
3) Englanti suostui kannattamaan
Ranskaa Saksan politiikassa; 4)
Meltäjtyi _^^stelusta. Balkaii^ ja
Itä-Europan hegemoniasta. '
Neuvostoliiton lehdet kirjottavat:
Keskeisimpänä kysymyksenä, jota
koko maailman porvarilliset sanomalehdet
ovat viime päivinä pohti-neetj
on ollut Elnglannin ja Ranskan
välinen sotilaallis-poliittinen sopimus.
Se onkin suuri kansaihväU-nen
poliittinen tapahtuma, joka merkitsee
mullistavaa käännettä imperialististen
. valtojen keskinäisessä
taistelussa.
JVIelkein kymmenen vuoden ajan,
maailmansodan päättymisestä tähän
asti, on Europan sotilaallis-poliitti-sen
tilanteen määrännyt Ranskan ja
Englannin välinen taistelu Europan
hegemoniasta. Koko ajan ovat
kummankin maan diplomaatit olleet
puuhaavinaan näiden maiden läh^^n-tymistä,
niutta samaan H;kaan ovat
ne panneet liikkeelle kaiken juonil-telutaitonsa,
vetäen muut Europan
vallat puolelleen toista vastaan ja
niin on taistelu ja ristiriidat jatkuvasti
kärjistyneet Vasta tämän vuoden
aikana on ollut havaittavissa
vakavampaa ja todellisempaa lähentymistä
Englannin ja Ranskan
välillä^ pyrkimys poistaa keskinäiset
ristiriidat ja valmistautua jotakin
kolmatta, yhteistä . vihollista
vastaan. Tämän lähentymisen konkreettisena
ilmauksena on äskettäin
solmittu englantilais-ranskalainen sopimus.
Kuten jo aikaisemmin olemme
kertoneet, sisältää tämä sopimus
seitsemän kohtaa, jotka koskevat
juuri niitä kysymyksiä, joissa Englannin
ja .Ranskan väliset ristiriidat
ovat tähän asti näyttäneet kokonaan
sovittamattomilta. Sopimuksen mu^
kaan ovat Ranska ja Englanti sopi-
Lähemmin asiaan syventyen on kuitenkin
todettava, että hegemonia
tässä liitossa sittenkin jäi Englannille.
Sopimus ei rajoitu yksinomaan
Europaan, vaan käsittävät
sen sisältämät kysymykset koko
maailmaa. Todellisuudessa sopimus
merkitsee, että Ranska on suostunut
tukemaan Englannin maailmanpolitiikan
päävaalimuksia. Englannin
politiikan keskiönä tällä hetkellä
on: 1)Yhdysvaltojen vaikutuksen
heikentäminen ja 2) sota-liiton
valmistelu Neuvostoliittoa
vastaan. Englantilais-ranskalainen
sopimus tietenkin koskee ja tekee
levottomiksi useita muitakin maita..
Ensi kädessä se koskee Saks^ ja
Italiaa, mutta myöskin Japania.
Mutta sen pääkärki on kuitenkin
suunnattu nimenomaan Yhdysvaltoja
ja Neuvostoliittoa vastaan. Mihin
Englanti tällä sopimuksella pyrkii?
Sille on välttämätöntä luoda
Maailmanherruutta tävottelevan A-merikan
vastapainoksi mahtava voima
ja toiseksi — mikä juuri meille
on erikoisen tärkeätä — se valmistelee
maaperää uuden sotilaallisen
interventsionin alottamiseksi Neu-kansainvälisten
imperialististen konfliktien
sekaviksi solmuiksi. Tarkasti
seuraten tätä peliä, on meidän
horjumatta lujitettava Neuvostoliittomme
taloudellista, poliittista ja
sotilaallista mahtia.
Tämän ohella on meidän järkkymättä
paljastettava imperialistien
kulissien takainen uusien sotien likainen
valmistelutyö. Sanomalehdistömme
on jo paljastanut englanti-lais-
ranskalaisen sopimuksen sisällön
ja tarkotuksena. Se on tehty
niin vakuuttavasti ja perinpohjaisesti,
etteivät Englannin ja Ranskan
porvarilliset sanomalehdet pysty
näitä paljastuksia kumoamaan. Faktat
ovat kumoamattomia. Amerikan,
Saksan, Japanin ja Italian sanomalehdistö
tunnustaakin jo neuvostolehdistön
paljastukset ranskalais-englantilaisesta
liitosta oikeiksi.
Englannin ja Ranskan imperialistit
ovat joutuneet seinää vasten. Ne
eivät voi osottaa perättömäksi sitä
tosiasiaa, että Ranska ja Englanti
ovat solmineet sotaliiton- Viimeiset
faktat, esim. Ranskan ja Englannin
armeian yhteiset manööverit todistavat
sen' olemassaolon. -
Amerikan suöfflalaisissa oli luokkatietoisia jo
37 mffa sitten
Jo ennen kuin varsinaista työväenliikettä
oli Amerikan suomalaisten keskuudessa,
oli täällä joitakin suomalaisiakin
sllrtolaistyölälsiä taikka uudls-farmareita.
Jotka jo siUoin näkivät.
Yhdysvaltain suuren, nousevan dolla-rimahdin
kehityssuunnan Ja antoivat
köytiälistöläislUe kehoituksia taistella
sitä vastaan. V. 1891 eli 37 vuotta sitten
kirjoitettUn "Uudessa Kotimaassa"
otsakkeeUa "Silmäyksiä valtiollisiin o-loihlmme"
m.m, seuraavaa:
"Kalkki työmiehet ja maanviljelijät
soisivat mleleUään. että "Kansanpuolue"
voittaisi ensi presidentin vaalissa.
"Muutoksia tarvitsemme nykyisissä
oloissa, suuria muutoksia olisi tarp^n,
mutta me iloitsemme jo pienestäkin
siksi, kuimes valtamme vaurastuu.
Mullistuksia täytyy tulla Yhdysvaltain
hallituksessa, tämä el enää voi kauan
näin mennä. El ole oikeen, että puolet
Yhdysvaltain teollisuudesta ja rikkaudesta
on miljoneerleh hallussa, el ole
oikein että rautatieyhtiöt ovat Uitossa
keskenänsä ja korottavat rahdin
maanviljelijäin tavaroille Ja matkusta-jaln
kuletuksesta niin korkealle kuin
vain Itse tahtovat. Niin kauan kun
Yhdysvaltain rautipitlet eivät ole hal«
lltukseii hallussa, ovat ne suorastaan
kansan veren Imijöitä.
"Jo kaksikymmentä vuotta tätä ennen
tiesivät jotkut kansan miehet ennustaa
tästä ajasta, jolla nyt elämme.
Kaikki tehtaat, kaivannot ja rautatiet
ovat liitossa keskenänsä, voidakseen
alentaa työmiesten palkat mielensä
mukaan j a panna maanvilJelyskaluUIe
ja maanviljelijäin tsirpelllef niin korkean
hinnan kuin tahtovat. Oikeutta
ja lakia el ole enään Amerikassa köyhällä
kansalla. Mitenkä kävi K a n -
saslissa ja Kebiraskassa. Näissä valtioissa
ovat maanviljelijät suurin väestö.
He huomasivat useita leglslatuuri
mlehliinsä : ipetolUslksl ja vangitsivat
heidät "Mutta heidän kuvemöörinsä
vapautti vangit.
"Kansaseissa on eräs tuomari. Joka
on suurin roisto ja syytetty sekä to-,
distettu syypääksi mon^n suureen r i kokseen,
mutta senaatti pesi puhtaaksi
tuon heittiön j a hän on vieläkin virassaan.
"Kansas'issa Ja Nebraskassa ECan-sanpuolueen
edustajat saivat senaatissa
läpi monta hyvää esitystä, mutta
heidän kuvemöörinsä ei hyväksynyt
näitä, mutta hyväksyi kyUä k a i k i i l a kiehdotukset,
jotka olivat rahamiesten
eduksi.
"Töiycittavaa olisi, että nykyinen
kolmas valtiollinen puolue saisi jotakin
hyvää muutosta aikaan siinä hirveässä
dollarlvallassa, joka nyt vallitsee Y h dysvalloissa.
"Vielä el se ole ehtinjrt saamaan yhtään
voittoa,.ei ole se vielä ainoassakaan
taistelussa. Sen oleminen I l mestyy
nyt vielä vain lupauksissa ja
toiveissa.' Sen tehtävä on suuri, siksi
tulee sen toimia viisaasti ja pontevasti.
"Jos. Kansanpuolue saa aikaan hyviä
muutoksia, niin tietysti jokainen
siihen yhtyy, Jä sitä tarvittaisiinkin,
sillä Kansanpuolueessa on nyt kaikkein
työmiesten ja maanviljelijäin
toivo.
"Senvuoksl, maanviljelijät, järjestäkää'
hyvästi teidän townshlpelssänne
kalkki asiat, selittäkää naapureillenne
mitä vääryyttä, heille nykyään tehdään,
koettakaa saada kaupunkilaisiakin
vakuutetuksi, siltä, e'C^ tämä uusi
puolue el ole mikään muu kuin ksmsan
parasta katsova ja kansallinen puolue,
jota sen nimikin osoittaa. ^
"Ruvetkaanune toimeliaiksi ja käytännöllisiksi,
miehiksi,. Jotta saamme
pola mlljoneerlen käsistä tuon kalnln
nuijan, jolla he uhkaavat tappaa veljensä
Aabelin."
Eikö olekin luokkatletoinen kirjoitus
ottaen huomion miten pitkän alkaa on
sen kirjoittamisesta kulunut? Nyt el
enää ole kirjoituksessa mainittua Kansanpuoluetta
(People*s ;t»arty), johon
työtätekevät silloin kiinnittivät toivonsa
— demokraattlpuolue nieli sen
petollisten johtajain Jt^dolla, niinkuin
nyt se aikoo niellä Farmer-Laborpuo-lueensen
vanhoillisten Johtajain (Shlp-stead,
Magnus Johnson y.m.) avulla.
Dollärivalta tuon kirjoituksen Jtdkai-semlsen
jälkeen on suiulnattcHnastl
kasvanut, nyt jos koskaan on syytä
riistetyillä työläisillä ja farmareilla
taistella sitä vastaan. Se voi selvimmin
tapahtua kommunistisen puolueen
johdolla.
Spartakiaadlen yhtenä häipymättö-mänä
muistona oU ilta Kansainvälisen
nuorisoiaton viidennen kongressin
avajaisissa 21. 8. 1928 Moskovan suuressa
oopperassa.
Tuskin kenelläkään meikäläisellä on
eläKSään oUut tilaisuutta tämäntapaisen
Juhlatilaisuuden viettämiseen.
Tuossa entisen ylimystön loistohuo-neessa
pii njrt läsnä 3,000 nuorisoto-veria,
jotka olivat avaamassa kommunistisen
kansainvälisen liiton taistel
i jäin parlamenttia. Koko maailman
työläisnuoret kohtasivat täällä edusta-jalnsa
kautta toisensa; tuntematta
minkäänlaista icansallisuuseroavalsuu-ta.
Yhteinen veljeystunne sitoi kaikkia
läsnäöUeita, huolimatta sUtä, olivatko
he venäläisiä, kiinalaisia, japanilaisia,
neekereitä tahi minkä maanosan asu-jamla
tahansa. Yhteinen aate oli
henie kalkille tuttu. Ja tämän aatteensa
innostamina he ' olivat veljiä
keskenään.
Joukossa oli myöskin muutamia vanhoja,
harmaahapsisia tovereita, jotka
nuoruutensa päivinä olivat seisoneet
samojen aatteitten puolesta taistelemassa
barrikaadeilla Parisin kommuunia
puolustamassa. Näiden joukossa
Istui myöskin Kansainvälisen säveltäjä,
jonka-käsi vaistomaisesti löi
tahtia, kun tuo monituhatlukuinen
juhlayleisö kajahutti yhteisen kansainvälisensä
kymmenillä eri kielillä.
Soittokunnan soitettua Nuorisoliittolaisten
marssin, avasi kongressin tov.
Hlstarow. Hän luetteTI niiden taistelijatoverien
nimet, jotka olivat tämän
ja edellisen kongressin väliajalla joutuneet
porvariston uhreina riveistämme
poistumaan hirttonuoraan tahi sa-la-
iEimpujain kaatamina. Näiden joukossa
oU myöskin Kansainvälisen
Nuorisoliiton sihteeri, joka sai heittää
henkensä Viron porvariston verenhl-mon
tyydyttämiseksi.
Näiden toverien mulstollö omistettiin
2 min, täydellinen hiljaisuus, jonka
jälkeen soittokimta alkoi hiljalleen
sununarsssln sävelept.
Osanottajain vannottua nuorisoliittolaisten
valan, toimitettiin puhemiehistön
ja sihteeristön vaalit. Näihin
valittiin, 36 toveria sekä sitäpaitsi kun-liiapuhemiehistöön
m.m. tov. Stalin,
Buharin, Vorosilow, Zetkih y.m. sekä
kailiki eri maitten vankiloissa tällä
kertaa istuvat nuorisoliittolaistoverit.
Tämän jälkeen alkoi eri lähestystö-jen
tervehdykset. Ensimmäisenä saapui
salin keskellä olevan pääkäytävän
kautta näjrttämölle, jossa puhemiehistö
ja sihteeristö-istuivat, Moskovan kommunistisen
nuorisoliiton lähetystö lippuineen,
asettuen kunniavartiostoon
puhei^ehistön ympärille. Heidän liittonsa
sihteerl,_ tov. E^arow lausui
Venäjän nuorisoliittolaisten yli kahden
miljoonan jäsenen terveiset 3a
toivoi, että koko maailman nuoriso
liittyisi yhä kiinteämmin yhteen "taistelemaan
maailman kapitalismia ja
sen imperialismia vastaan. Venäjän
nuorisoliittolaiset ovat joka hetki valmiita
taistelemaan ja uhraamaan hen-ÖSmrSTOIMINTALEHTt
JOKA ALKOI
ILMESTYÄ TOUKO- \
KUUSSA 1828.
Toukokuun 1 p. 1828 alkoi Brightonin
kaupungissa Englannissa ilmestyä
"The Co-operator" niminen osuustoimintalehti.
Viime toukokuun 1 IX
tuli niinmuodoin kuluneeksi 100 vuotta
edelläsanotustä päivästä. Lehti el
kylläkään ilmestynjrt kauan, kerran
kuussa vuoteen 1830, jolloin sen j u l kaisijan
kannattamattranana täj^tyi
lakkauttaa se. Osmistoiminnallisen
sanomalehdistön historiassa sillä kuitenkin
aina tulee olemaan «rvoSsaa
sija. Se oli ensimmäisiä osuustoimln-talehtiä
mitä yleensä on ilmestynyt
ja se ilmestyi aikaha, jolloin osuustoimintaliike
otti ensimSisiä askeleltaan
ja jolloin osuustoiminnan kannattajilla
oli talteen, jqs koskaan saa>
da ohjausta ja kannatusta työlleen.
Lehti ei ollut suurL Se käsitti
neljä'^ sivua tavallisen Urjan kokoa.
Jokaisra numeron otsikossa oli seuraavat
osuustoiminnan arvoa korostavat
lauselmat: /
T i ^ Ja ybtemUittyminen on Voi-
Tiedpn. johtama vduma ön onnea^
Onni on dlemisai löppafaikoittis.
The Co-operator-lehden JuBci^sija
oli Brightonin kaupungissa lääkärin
ammattia harJofi|täva tri. 'vnUiam
Ring, joka eU 1786^1865. Hän toimensa
ohäla harrasteli yhteiskunnallisia
Itysymyfadä jA. rt&ki tvamstn\minntt<i~
sa tehokkaan keinon yhteiskunnallisten
kysymysten ratkaisemiseksLTäs-
^ tarkoituksessa ryhtyi t r i Ring julkaisemaan
lehteään toivoen voivansa
kari-ssaihmisiissään horättää harrastiis-ja
saavansa heidät turvautumaan siihen
luurantaakseen toimeentulpehto-jaan.
T' - •
kensä sosialismin puolesta, mutta toisten
maltjben saavutukset ovat tuloksia
Venäjänkin nuorison taistelulle. Hän
lausu^ erikoiset tervehdyksensä Kiinan
taistelevalle nuorisolle, joka paraillaan
saa vuodattaa verensä maailman i m perialismin
uhreina.
Tov. Buharin tervehti kongressia
Kominternhi puolesta huomauttaen,
että kalkkien maitten nuoret pohjoisesta
etelään. Kiinasta Amerikaan,
käyvät taistelua hyökkäävää imperialismia
vastaan. Japani on Iskenyt
Kiinaan ja samalla valmistelevat kaikkien
maitten imperialistit hyökkäystä
Neuvostoliittoa vastaan. Nuorisoliiton
aikaisemmat kongressit ovat tehneet
päätöksiä seistä yksimielisinä häitä
imperialismin hyökkäyksiä vastaan.
Näin tulee epäilemättä tämäkin kongressi
tekemään. Tässä kongressissa on
läSnä kolme Pariisin Komiäiuimln jäsentä,
joiden taistelu tuli lyötyä maahan.
Tulkaamme me kolmas polvi
Pariisin kommuunin jälkeläisistä pystyttämään
koko maailman kommuuni.
Joka tulee kestämään.
Englannin edustaja esitti venäjänkielelle
kirjoitetun tervehdyksensä. Tämän
jälkeen astui kunniavartioon punaisen
armeijan nuorlisodlvlslonan e-dustajat.
Heidän päällikkönsä antoi
raportin . ja Ilmoitti, että kalkki eri
maiden nuoret taistelijat ovat heidän
kunniapäälUköltään. Heidän divisioonansa
on saanut kommimistisen nuo-risodivisioonan
nimen, jota nimeä. he
kantavat kunnialla ja ovat vannoneet
taistelevansa koko maailman työväenluokan
puolesta. Kehoitti edustajia
käymään katsomassa heidän saavutuksiaan
ja taistelukuntoaan.
Meidän armeijamme on myöskin, teidän
armeijanne, lopetti puhuja. .
Tämän jälkeen noiisi puhujakorokkeelle
valtavien suosionosoitusten k a i kuessa
Leninin vaimo joka lausui:
Leninhi vilnieinen toivo oli, että Jokaisen
maan työläisnuorten tulee olla
joka hetki valmiine taistelemaan työväenluokan
puolesta niitä hyökkäyköä
ta. Meidän saavutuksiamme hidastuttaa
suuresti se, että vadinkin n i sistä
on vielä suuret joukot meidän
riviemme ulkopuolella. Siksi onkm
välttämätöntä, että naisetkin saadaan
liittymään yhteisrintamaan taisteluun
kommunismin puolesta. ' _
i>uheen aikana oU joku yleisöstä
lähettänvt puhemiehelle paperilapun,
jossa kysyttiin, mikä on ollut syynä,
että esim. Saksasta ei ole tullut yhtään
naisedustajaa tähän kongressiin?
Tämän johdosta ilmoitti puheenjohtaja,
että Saksan porv^isto oli estänyt
edustajain lähettämisen tänne, mutta
on kuitenkin erään vankilassa olleen
toverin onnistunut sieltä karata, ^ t e n
hän on juuri saapunut kongressiimme
osanottajaksL Tavattomien suosionosoitusten
kaikuessa esittäytyi tämä
naistoveritar yleisölle.
Tämän jälkeen puhui saksalainen
toveri Thällman Saksan kommunistisen
nuorisoliiton puolesta. Hän lausui
terveiset saksalaisilta nuorilta tovereilta.
Huomautti, että Saksan- sosialidemokraatit
ovat asettimeet porvarillisen
imperialismin puolelle ja sen
palvelukseen työväen luokan etuja
vastaan. Kommimistlset työläisnuoret
ja muut vasemmistotyölälset taistelevat
sekä porvsuristoa, että sosialidemokratiaa
vastaan.
Puhemiehistön lavalle astui lippuineen
3 miljoonan pioneerin lähetystö,
Näistä kaikkein pienin, 6 vuotinen
rummunlyöjä, nousi puhujakorokkeelle,
johon oli annettava %n6li lisäksi
että hänet nähtiin ja piti sieltä kan-tavaUa,
selvällä äänellä puheen, jossa
hän toi pioneerien terveiset tälle v i i dennelle
kommimistien nuorlsokongres-siUe.
OU mitä liikuttavinta katsella
tuota kirkassilmälstä, itsetietoista lapsukaista,
tuhansien jännittyneiden
katseiden seuraamana, ryhdikkäänä
esittävän aikuisillekin kuulijoille mi^l-tällikuttavia
pioneerien terveisiä. El
siis Ihme, että noiden pienten taisteli-jain
marssi lavalle ja sieltä pois teki
mitä syvällisimmän vaikutuksen jokaiseen
läsnäolleeseen. Näky oli sitä
vaikuttavin kun salissa olevan toistatuhatta
sähkölampun lisäksi marssivia
valaistiin kahdeksalla valonheittäjällä.
Tämän lähetystön jälkeen esittivät
ranskalainen ja kimalainen edustaja
maansa työläisnuorison tervehdykset
kongressille.'
Näiden jälkeen astui puhujakorokkeelle
neekeri,, joka englamiinkielises-sä
puheessaan mainitsi, että neekerit
ovat nyt ensikerran edustettuina kansainvälisessä
kommunistisessa nuoriso-kongressissa.
Spartakiaadelhin osaaottavien
maiden urheilijoista astui tämän
Jälkeen lavalle pieni ryhmä kustakin
maasta. Näiden tervehdykset
lausui kongressille eiräs saksalainen toveri.
Italialainen tov. Sarrati lausui puhemiehistön
kiitokset niistä terveisistä,
jotka eri lähetystöjen Ja edustajien
puolesta oli kongressille lausuttu.
Sieurasi juhla-illan huippiUietkl.
"Kansainvälisen" säveltäjä Degeyteri
astui puhujakorokkeelle Ja puheenjohtaja
ilmoitti, että hän tulee itse johtamaan
tämän koko maailman työväestön
yhdyssiteeksi tulleen sävellyksensä.
Tahtipuikon kohottua alkoi seiniä
tärlstyttävä, soittokunnan ja kolmisentuhatta
ihmisen parillakymmenellä eri
kielellä sydämen iniiolla laulavan Kansainvälisen
Säveleet. Kymmenistä >kie-
Ustä huolimatta seurasi jokainen laulaja
tarkasti säveltäjän tahtipuikkoa,
joten sen valtava voima syvästi liikutti
jokaista läsnäoUutta.
Tämän Jälkeen seurasi vielä pitkä
taiteellinen ohjelma, jonka suoritukseen
ottivat osaäT lukuisat taitelijat.
Esitettiin myöskin sama operettinäytel-mä,
joka oli näytelty Spartakiaadlen
jokikamevaaleissa. Neuvostoliittotasa-valtojen
eri kansallisuudet esittivät k u kin
omia kansallisia ohjelmanumeroltaan,
kuten lauluja, tansseja, näytelmä-
osia y.m.
Tilaisuus päättyikin vasta lähemmä
Kello kaksi yöllä, mutta myönälsestä
ajasta huolimatta jokainen oli i n nostunut
ja haltioitunut tästä Juhlasta,
jollaista ö monikaan ollut
milloinkaan ennen nähnyt eikä kuul»
lut. — Läsnä oUut.
Port ArAorin uutisra
vastaan, joita maailman imperialistinen
porvaristo tulee jatkuvasti tekemään.
Hän mainitd liikutettuna, että
tiedän onneksebne oif sattunut sdka
joIl(än 6n taisteltava kommunismi-aatteet
lopulliseen vcdttoon. Teidän
on kiutenkih oltava varuillaan ja
valvottava; ettei maailman porvaristo
P3^tty hajoittamnan rJTitAnmaTmp Porvaristo
kä3^ttää icaiirTria kelnoja ve-tääk^
ien nuoret työläisetkin omalle
rintamalleen taistelemaan omia ^ ö -
läisveljiä'. vastaan. Vain konanunlsti-nen
nuoriso taistelee Inökkatietoisesti
työväenluokan vapauttamisen puoles^
"ELÄMÄN KAHLEET" ,
esitetään Port Arthurin osaston
näyttämöltä lauantaina lokakuun 27
p. Kappale on kolminäytöksinen
yhteiskunnallinen draama j a kuvaa
suurkaupunkien laitaosien elämää.
Siinä havainnollisesti kuvataan
kuinka vaikea on henkilön, joka ker-ran
on vajonnut paheiden tielle,
jälleen kphottaa itsensä tästä alen.
nustilasta. Kappaleessa epäilemät-.
tä on paljon oppimisen arvoista, joten
sitä kannattaa mennä katsomaan.
Siis täytetään osaston- haali
27 päivän iltana.
ITSEMURHA
Mary-Nakonachna, 20.vuotias, löy.
dettiin kuolleena t.k. 17 päivän aamuna
erään August Purvrin-nimisen
miehen huoneuston kylpyhuoneesta.
Hänen viereltään löydettiin pieni
käärö joka oli sisältänyt myrkkyä.
J a toimitetussa lääkärin tark?»stiik-sessa
ihneni, että hän oU kuollut
juuri sellaisen myrkyn vaikutukses-ta
jota tuo käärö oli sisältänyt. Ko-ronerin
lautakunta tutkittuaan
asiaa t u l i siihen tulokseen, että hän
KOMMUNISTIPUOLUEEN SUO.
MAIAISEK PUHUJAN TOV
S. G. NE!ILIN
matkaohjelma
IxAakmilla:
Wanup
Sudbiuy
Creighton Mihe ,..
Levack 26 ja
Sudbury . ..
Long -Lake^ '
Whitefish ..•
Worthlngton
Marraäntolla:
23 p.
2* 9.
25 p.
27 p.
28 p.
29 p.
30 p.
31 p.
Beaver Lake . . . . . . . . . . — . . . . j ^
Espanola 2 p.
Blind River . . . . . . . . . . 3
Sault Ste. Marie . . . . .. 4 Ja 5 p.
Bruce Mine g p.
Burritt ; 8 p.
Cobalt 10 ja 11 p,
Kirkland Lake . . . . . . . . 12 ja 18 p.
Larder Lake ., 13
Rouyn, Que. . . . . . . . . . . 14 ja 15 p.
Rosegrove 16 ja 17 p.
Iroquis Falls . . . . . . . . . ; 19
Pottsville 20 p.
So. Porcupine . . . . . . . . 21 ja 24 p,
Timmins . . . . . . . . . . . . 22 ja 25 p,
Connaught Sta. iltapäiväjlä 25 p.
Cochrane 26 p.
Kapuskasing 27 p.
Naklna .... 29 p.
Hornepayne 30 p.
Jonloknulla:
Nlplgon 1 ja 2 p.
Port Ärthiu: ., 3 p,
Fort William 4 p.
North Branch 5 p
Lappi ja Ware 6 ja 7 p.
Kivikoski 8 p,
Intola 9 p.
Alppila ja Kaministiqvrta.. 10 ja 11 p.
Port William . . . . . . . . . ..... 12 p.
Nolalu .. 13 ja 15 p,
Wolf Siding . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 p.
Port Arthiu- ,,. 16 p,
Millar : 18 p.
Conmee . 19 ja 20 p.
Fort Frances 21 ja 22 p.
Finland . . . . . . . . . . . . . 2 3 ja 24 p.
Tov. Neil on juuri palannut matkaltaan
Neuvostoliitosta, • jossa hän oli
Canadaij Kommunistipuolueen edustajana
Kommunistisen Kansainvälisen
kuudennessa kongressissa (heinä- ja
elokuussa), ja vieraiU Neuvosto-Kar-
•jalassa, sekä tältä mantereelta siirty-neltten
työläisten muodostamissa
Kommuunelsssa. Näissä tilaisuuksissa
tulee tov.. Neli selostelemaan tämän
vallankumouksellisen proletariaatin
maailman kongressin päätöksiä ja
merkitjystä. Tämän kongressin merkityksen
tärkeys ilmenee siitä, että
nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommunistisen
Intemationalen ohjelma, käsiteltiin
sotavastainen työskentely,
siirtomaasuhteet ja inliperialismin ja
sen aseenkantajain i^k3?inen asema
ja merkitys, sekä perinpohjin selvennettiin
menetteljrtavät työskentelylle.
Myöskin tarkistettiin ca,nadalaisen
puolueemme edessä olevain kysymyksien
ja tehtäväin ymmärtäminen.
Puolueen Jäsenille ja työläisille y-leensä
on,tärkeää tutustua tov. Neilin
selostuksiin, sekä keskustella niiden
johdosta. Puolue-elimien yllämainituilla
paikkakunnilla tulee siis järjestää
tilaisuudet j a ilmoittaa ne mahdollisimman
h y ^ Myöskin toivotaan paikallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakustannuksien korvaamiseksi.
,
Kommunistisen tervehdyksin,
Kp. keskustoimeenpänevffia'komitean
puolesta,
A. T. HILL, sihteerL
cli vapaefatoisesti nauttinut tuota
myrkkyä, joten kysy.aiyksessä oli i t semurha.
Vainaja oli aikaisemmin olliit kihloissa
mainitun Piirwin'in kanssa,
mutta oli kihlaus joku aika isitten
purettu "tytön riidanhaluisen luonteen
takia", kuten Purwin'in lausunto
asiasta kuuluu. Tyttö oli edellisenä
iltana tullut Furwin'in buo-neustoon
ja esittänyt hänelle, että
he sopisivat riitaisuutensa j a järjestäisivät
läheiset^suhteensa uudelleen,
josta Purwin kuitenkin kieltääntyi.
Tämän jälkeen oli tyttö valittanut
pahoinvointia j a jäänyt hänen huo-neustoonsa
yöksi. Myöhemmin yöllä
meni tyttö kylpyhuoneeseen, jonka
lattialta Purvrin hänet löysi aikaiseen
seuraavana aamtina,ja kutsui
paikalle lääkärin, joka ei kuitenkaan
voinut muuta kun todeta-tytön kuoU
leeksL
SÄHKÖN HINTA KOHOAA
Fort WiUiamin • hydrokomissioni
ilmöiii;aa, että vede:;^ lämmittäjissä
käytettävän sähkövoiman hintaa tullaan
korottamaan marraskuun alussa
talven .ajaksi. Kesän aikana on
näissä vedenlämmittäjissä käytetystä
sähköstä peritty 1 dollari kilo-wattitunnilta.
Korotuksen jälkeen
tulee maksö olemaan $2.80 samalta
määrältä, ollen korotus siis lähes
kaksisataa prosenttia^ Ilmoitetaan,
että noin satakunta perhettä tulee
korotuksen ta.kia lopettamaan näiden
sähkövoimaa käyttävien vedenläm-mittäjien
käyttämisen. —
TIILBPALO .
Aikaiseen perjantaiaamuna pääsi
tuli i r t i Descon konepajassa Pearl-
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 22, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-10-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus281022 |
Description
| Title | 1928-10-22-02 |
| OCR text |
tivii2 Maanantaina, lokakmm 22 p;nä-~Mon., Oct. 2 Z
VAPAUS
T O I K I T T A J A T t
A. VAAEA. B. A . TESHOMEN. H. SUI-C R. PEHKOKEN
VAPAUS «libcrty)
TILAUSHDCMT:
J ^ e ik. » J O . 8 kk. $1.75 J. 1 kk. " -U - » « 1 1'
^ h M M i l l a : 1 rk, »JOO 6 kk. tiJSO. S kk. » J » ]« I kk. « J O . ^
-ILMOTCSHDJHAT VAPAUDESSA:
•a ttHnkirt. • : •
U * U « «of«t n»otuk«t p i O i oIU kennon», fc.no 4 » - « * ^ ^ » ^ » S n i ^ « k . p i . . . « -
y »4*»ae» taanori, Ub.TtT B ^ M I c , / S S L o n . . St. Pahviin 1838. Po«lc»«>» Bo» W. St.db»,7. 0»t.
C e ^ n l «JretlM:* rtt» 7«e. per eoL fnch. Minia«n CIULT,. fo, rti:^ I».«tJ«i rSe- Tb« V . p ««
• ta» t « « t «tfTatXiiBC B a d i B i B amonf tk« Finaiib PeopM U Caiud*-
Jo. <*t. Binoi» l . k » » m* ' » u o x ^ „ „ » * i ^ kix,o.t. i « -.ariU« aikke«holuJ«.
" « O J M M ; 1- V . K A V N A S T O , hikk-itnkoiuiM. . •
Proletariaatin diktatuuri ja sen
neuvostoUinen muoto
Ranska puolestaan suostui: 1) jakamaan
Ekiglannin kanssa ]f>o!iilli-sen
ja sotilaallisen vaikuttisvaltan
sa Puolassa, Rumaniassa ja Baltian
maissa; 2) auttamaan Englannin
vakoilutoimintaa Neuvostoliittoa vastaan
ja 3) myönsi Englannille oikeuden
rajattomaan ilmalaivaston
suurentamiseen (jota se aikaisemmin
eniten pelkäsi ja pyrki tällä alalla
pääsemään Englannin edelle).
Kumpiko puoli. Ranska vai Englanti
teki suuremmat myönnytykset
ja "uhraukset"?
Ensisilmäyksellä näyttää, että
vostoliittoa vastaan- Meilldhan on
tunnettua, että yksinään, ilman
Ranskan apua ja muiden Eoröpan
valtojen "puolueettomuutta^j ei
Englanti kykene toteuttamaan Neu-vostoliittovastaisia
suunnitelmiaan ja
luomaan kyllin voimakasta sotaliit-toa
Neuvostoliiton länsirajalle. Sen
viimeinen. sopimus Ranskan kanssa
raivaa tietä tällaisen liiton luomiselle.
Nähtävissämme kehittyvä maailman
imperialistinen peli on monimutkainen
ja täynnä ristiriitoja.
Monien valtojen väliset ristiriidat
Unhottimiaton johla
Englanti on "uhrannut" enemmän- .törmäävät vastakkain ja kietoutuvat
"Proletaarisen valtiovallan tarkoituksenmukaisin
muoto, niinkuin
on osotlanut Lokakuun vallankumouksen
ja Unkarin vallankumouksen
kokemus, joka mittaamattomasti on
laajentanut v. 1871 Pariisin Kommuunin
kokemusta, on uusi valtio-tyyppi,
]6ka periaatteellisesti eroaiL
porvarillisesta valtiosta paitsi luok-kasisältönsä,
myöskin sisäisen rakenteensa
puolesta, nimittäin neuvostovaltio.
Juuri tämä tyyppi, joka
välittömästi kasvaa itse laajasta
joukkoliikkeestä, turvaa joukkojen
suurimman aktiivisuude;n ja antaa
siis varmimmat takeet hupullisesta
voitosta.
Ollen demokratian ja ninienoj-iaan
proletaarisen demokratian korkein
muoto, on ncuvostotyyppinen valtio
jyrkästi vastakkainen porvarilliselle
demokratialle, joka, on porvarillisen
diktatuurin naamioitu muo'o. Proletariaatin
neuvostovalta on proletariaatin
diktatuuria, on yksinomaan
proletariaatin IuokkavaUaa>
Päinvastoin kuin pforvarillinen demokratia,
tunnustaa se avoimeni
luokkaluonteensä, avoimesti asettaa
tehtäväkseen riistäjien nujertamisen
väestön valtavan enemmistön
etujen mukaisesti. Se ottaa liiok-kayihöllisiltaan
pois poliittiset oikeudet
ja se voi, erikoisten historiallisesti
kchittyneidien olojen vallitessa,
lujittaakseen proletariaatin
johtoasemaa; antaa proletariaatille
joukon väliaikaisia etuoikeuksia hajanaiseen
pikkuporvarilliseen talon-poikaistoon
verraten. Kun proletaarinen
valtio riisuu aseista ja
nujertaa luokkavihoUisensa, niin se
pitää tätä poliittisten^ oikeulraien pois
ottamista ja vapauden yissinliaista
rajottamista väliaikaisina taistelu-keinoina
riistäjiä vastaan näiden
yrittäessä puolustaa tai palauttaa
etuoikeuksiaan. Se kirjottaa lippuunsa,
että proletariaatti pitää vallan
käsissään ei ikuistuttaakseen sitä,
ei omista ryhmäeduistaan eikä
ahtaista ammatillisista eduista lähtien,
vaan yhä enemmän liittääk-puolpröleiäarien
"sekä t^^^
talonpoikain takapajuiset ja hajanaiset
joukot yhteen työväen edistyneimpien,
kerroksien kanssa, vähitellen
ja järjestelmällisesti poistaen
luokkajaon yleensä. Kun neuvostot
ovat proletariaatin johdolla käyvän
suurten joukkojen yhteenliittämisen
ja järjestämisen k^ikkikäsittävänä
muotona, vetävät ne samalla tosiasiallisesti
taisteluun ja sosialismin
rakennustyöhön hyvin suuret proletaarien,
talonpoikain ja kaikkien
työtätekevien joukot, vetävät nämä
käytännössä valtion ^hallintatyöhön,
nojautuvat kaikessa toiminnassaan
työväen 1 uokan j oukko j ärj estoihin,
toteuttavat laajaa demokratiaa työtätekevien
piirissä, , ovat joukkoja
verrattoman paljon lähempänä kuin
mikään muu vallan muoto. -Edustajien
valitsemisoikeus, oikeus kutsua
heidät pois, täytäntöön panevan
ja lakeja laativan vallan yhdistäminen,
vaalit tuotantoperiaat-teen
mukaan (tehtaista, verstaista
j.n.e.), eikä alueperiaatteen mukaan,
— kaikki tämä turvaa työväenluokalle
ja sen johdon alla
kulkeville työtätekevien suurille
joukoille järjestelmällisen, alituisen
ja aktiivisen osanoton kaikkiin yhteiskunnallisiin
asioihin — talou-dellisiin,
yleispoliittisiin, etptilaalli-siin
ja valistusasioihin -—ja samalla
tekeö jyrkästi eron pt)rvanllis-parlamentaari$
en tiisavallan ja proletariaatin
neuvosto-diktatuurin välillä."
—- (Kominternin ohjelmasta.)
antilais-ranskalainen liitto tähdätty
ensi kädes^ Neuvostoliittoa vast
neet: 1) merivarustuksista; 2) yhteistoiminnasta
ilmailun alalla; 3)
yhteistoiminnasta sotilasinstruktori-työssä
Idän maissa (joka, paitsi
Aasiaa, käsittää myös Itä-Europaii
maat, niiden joukossa myös lähimmät
naapurimme Rumania, Puola
y.m.); 4) yhteisestä vakoilutoiminnasta;
5) yhdenmukaisesta reser-viopetuksesta;
6) yhteisestä Reinin-ja
sotako^rväuskysymyksessä (yhte*
naisesta Saksan politiikasta); ja 7)
yhtenäisestä Balkanin politiikasta.
Kuten näemme, on sopimus niin
täydellinen, että sen mukaan Ranska
ja Englanti esiintyvät yksissä
tuumin kaikissa suurissa kansainvälisen
politiikan kysymyksissä.
Tämän sopimuksen aikaansaamiseksi
teki kumpikin sopimuspuoli
huomattavia myönnytyksiä. Englanti
antoi perään seuraavissa kysymyksissä:
1) se myönsi Ranskalle
rajattomat oikeudet lisätä vedenalaista
laivastoaan ja rakentiaa pienempiä,
alle 10 tuli. tonnin kan-töisiä
sotalaivoja, vaikka se lisääkin
hyökkäysvaaraa Englannin a-voimia
rannikkoja vastaan; 2) se
hyväksyi Ranskan kannan reservi-armeian
opetuksesta, ts. suostui siihen,
ettei reserviarmeiaa oteta lukuun
silloin kun tulee käsittelyn a-laiseksi
varustusten ra j ottaminen.
Tämäkin on Englannille epäedullinen,
sillä Engrannin armeiaa kootaan
värväämällä, eikä sillä ole
varsinaista reserviä, kun taas Ranskalla
on suuri, kouluuteltn reservi;
3) Englanti suostui kannattamaan
Ranskaa Saksan politiikassa; 4)
Meltäjtyi _^^stelusta. Balkaii^ ja
Itä-Europan hegemoniasta. '
Neuvostoliiton lehdet kirjottavat:
Keskeisimpänä kysymyksenä, jota
koko maailman porvarilliset sanomalehdet
ovat viime päivinä pohti-neetj
on ollut Elnglannin ja Ranskan
välinen sotilaallis-poliittinen sopimus.
Se onkin suuri kansaihväU-nen
poliittinen tapahtuma, joka merkitsee
mullistavaa käännettä imperialististen
. valtojen keskinäisessä
taistelussa.
JVIelkein kymmenen vuoden ajan,
maailmansodan päättymisestä tähän
asti, on Europan sotilaallis-poliitti-sen
tilanteen määrännyt Ranskan ja
Englannin välinen taistelu Europan
hegemoniasta. Koko ajan ovat
kummankin maan diplomaatit olleet
puuhaavinaan näiden maiden läh^^n-tymistä,
niutta samaan H;kaan ovat
ne panneet liikkeelle kaiken juonil-telutaitonsa,
vetäen muut Europan
vallat puolelleen toista vastaan ja
niin on taistelu ja ristiriidat jatkuvasti
kärjistyneet Vasta tämän vuoden
aikana on ollut havaittavissa
vakavampaa ja todellisempaa lähentymistä
Englannin ja Ranskan
välillä^ pyrkimys poistaa keskinäiset
ristiriidat ja valmistautua jotakin
kolmatta, yhteistä . vihollista
vastaan. Tämän lähentymisen konkreettisena
ilmauksena on äskettäin
solmittu englantilais-ranskalainen sopimus.
Kuten jo aikaisemmin olemme
kertoneet, sisältää tämä sopimus
seitsemän kohtaa, jotka koskevat
juuri niitä kysymyksiä, joissa Englannin
ja .Ranskan väliset ristiriidat
ovat tähän asti näyttäneet kokonaan
sovittamattomilta. Sopimuksen mu^
kaan ovat Ranska ja Englanti sopi-
Lähemmin asiaan syventyen on kuitenkin
todettava, että hegemonia
tässä liitossa sittenkin jäi Englannille.
Sopimus ei rajoitu yksinomaan
Europaan, vaan käsittävät
sen sisältämät kysymykset koko
maailmaa. Todellisuudessa sopimus
merkitsee, että Ranska on suostunut
tukemaan Englannin maailmanpolitiikan
päävaalimuksia. Englannin
politiikan keskiönä tällä hetkellä
on: 1)Yhdysvaltojen vaikutuksen
heikentäminen ja 2) sota-liiton
valmistelu Neuvostoliittoa
vastaan. Englantilais-ranskalainen
sopimus tietenkin koskee ja tekee
levottomiksi useita muitakin maita..
Ensi kädessä se koskee Saks^ ja
Italiaa, mutta myöskin Japania.
Mutta sen pääkärki on kuitenkin
suunnattu nimenomaan Yhdysvaltoja
ja Neuvostoliittoa vastaan. Mihin
Englanti tällä sopimuksella pyrkii?
Sille on välttämätöntä luoda
Maailmanherruutta tävottelevan A-merikan
vastapainoksi mahtava voima
ja toiseksi — mikä juuri meille
on erikoisen tärkeätä — se valmistelee
maaperää uuden sotilaallisen
interventsionin alottamiseksi Neu-kansainvälisten
imperialististen konfliktien
sekaviksi solmuiksi. Tarkasti
seuraten tätä peliä, on meidän
horjumatta lujitettava Neuvostoliittomme
taloudellista, poliittista ja
sotilaallista mahtia.
Tämän ohella on meidän järkkymättä
paljastettava imperialistien
kulissien takainen uusien sotien likainen
valmistelutyö. Sanomalehdistömme
on jo paljastanut englanti-lais-
ranskalaisen sopimuksen sisällön
ja tarkotuksena. Se on tehty
niin vakuuttavasti ja perinpohjaisesti,
etteivät Englannin ja Ranskan
porvarilliset sanomalehdet pysty
näitä paljastuksia kumoamaan. Faktat
ovat kumoamattomia. Amerikan,
Saksan, Japanin ja Italian sanomalehdistö
tunnustaakin jo neuvostolehdistön
paljastukset ranskalais-englantilaisesta
liitosta oikeiksi.
Englannin ja Ranskan imperialistit
ovat joutuneet seinää vasten. Ne
eivät voi osottaa perättömäksi sitä
tosiasiaa, että Ranska ja Englanti
ovat solmineet sotaliiton- Viimeiset
faktat, esim. Ranskan ja Englannin
armeian yhteiset manööverit todistavat
sen' olemassaolon. -
Amerikan suöfflalaisissa oli luokkatietoisia jo
37 mffa sitten
Jo ennen kuin varsinaista työväenliikettä
oli Amerikan suomalaisten keskuudessa,
oli täällä joitakin suomalaisiakin
sllrtolaistyölälsiä taikka uudls-farmareita.
Jotka jo siUoin näkivät.
Yhdysvaltain suuren, nousevan dolla-rimahdin
kehityssuunnan Ja antoivat
köytiälistöläislUe kehoituksia taistella
sitä vastaan. V. 1891 eli 37 vuotta sitten
kirjoitettUn "Uudessa Kotimaassa"
otsakkeeUa "Silmäyksiä valtiollisiin o-loihlmme"
m.m, seuraavaa:
"Kalkki työmiehet ja maanviljelijät
soisivat mleleUään. että "Kansanpuolue"
voittaisi ensi presidentin vaalissa.
"Muutoksia tarvitsemme nykyisissä
oloissa, suuria muutoksia olisi tarp^n,
mutta me iloitsemme jo pienestäkin
siksi, kuimes valtamme vaurastuu.
Mullistuksia täytyy tulla Yhdysvaltain
hallituksessa, tämä el enää voi kauan
näin mennä. El ole oikeen, että puolet
Yhdysvaltain teollisuudesta ja rikkaudesta
on miljoneerleh hallussa, el ole
oikein että rautatieyhtiöt ovat Uitossa
keskenänsä ja korottavat rahdin
maanviljelijäin tavaroille Ja matkusta-jaln
kuletuksesta niin korkealle kuin
vain Itse tahtovat. Niin kauan kun
Yhdysvaltain rautipitlet eivät ole hal«
lltukseii hallussa, ovat ne suorastaan
kansan veren Imijöitä.
"Jo kaksikymmentä vuotta tätä ennen
tiesivät jotkut kansan miehet ennustaa
tästä ajasta, jolla nyt elämme.
Kaikki tehtaat, kaivannot ja rautatiet
ovat liitossa keskenänsä, voidakseen
alentaa työmiesten palkat mielensä
mukaan j a panna maanvilJelyskaluUIe
ja maanviljelijäin tsirpelllef niin korkean
hinnan kuin tahtovat. Oikeutta
ja lakia el ole enään Amerikassa köyhällä
kansalla. Mitenkä kävi K a n -
saslissa ja Kebiraskassa. Näissä valtioissa
ovat maanviljelijät suurin väestö.
He huomasivat useita leglslatuuri
mlehliinsä : ipetolUslksl ja vangitsivat
heidät "Mutta heidän kuvemöörinsä
vapautti vangit.
"Kansaseissa on eräs tuomari. Joka
on suurin roisto ja syytetty sekä to-,
distettu syypääksi mon^n suureen r i kokseen,
mutta senaatti pesi puhtaaksi
tuon heittiön j a hän on vieläkin virassaan.
"Kansas'issa Ja Nebraskassa ECan-sanpuolueen
edustajat saivat senaatissa
läpi monta hyvää esitystä, mutta
heidän kuvemöörinsä ei hyväksynyt
näitä, mutta hyväksyi kyUä k a i k i i l a kiehdotukset,
jotka olivat rahamiesten
eduksi.
"Töiycittavaa olisi, että nykyinen
kolmas valtiollinen puolue saisi jotakin
hyvää muutosta aikaan siinä hirveässä
dollarlvallassa, joka nyt vallitsee Y h dysvalloissa.
"Vielä el se ole ehtinjrt saamaan yhtään
voittoa,.ei ole se vielä ainoassakaan
taistelussa. Sen oleminen I l mestyy
nyt vielä vain lupauksissa ja
toiveissa.' Sen tehtävä on suuri, siksi
tulee sen toimia viisaasti ja pontevasti.
"Jos. Kansanpuolue saa aikaan hyviä
muutoksia, niin tietysti jokainen
siihen yhtyy, Jä sitä tarvittaisiinkin,
sillä Kansanpuolueessa on nyt kaikkein
työmiesten ja maanviljelijäin
toivo.
"Senvuoksl, maanviljelijät, järjestäkää'
hyvästi teidän townshlpelssänne
kalkki asiat, selittäkää naapureillenne
mitä vääryyttä, heille nykyään tehdään,
koettakaa saada kaupunkilaisiakin
vakuutetuksi, siltä, e'C^ tämä uusi
puolue el ole mikään muu kuin ksmsan
parasta katsova ja kansallinen puolue,
jota sen nimikin osoittaa. ^
"Ruvetkaanune toimeliaiksi ja käytännöllisiksi,
miehiksi,. Jotta saamme
pola mlljoneerlen käsistä tuon kalnln
nuijan, jolla he uhkaavat tappaa veljensä
Aabelin."
Eikö olekin luokkatletoinen kirjoitus
ottaen huomion miten pitkän alkaa on
sen kirjoittamisesta kulunut? Nyt el
enää ole kirjoituksessa mainittua Kansanpuoluetta
(People*s ;t»arty), johon
työtätekevät silloin kiinnittivät toivonsa
— demokraattlpuolue nieli sen
petollisten johtajain Jt^dolla, niinkuin
nyt se aikoo niellä Farmer-Laborpuo-lueensen
vanhoillisten Johtajain (Shlp-stead,
Magnus Johnson y.m.) avulla.
Dollärivalta tuon kirjoituksen Jtdkai-semlsen
jälkeen on suiulnattcHnastl
kasvanut, nyt jos koskaan on syytä
riistetyillä työläisillä ja farmareilla
taistella sitä vastaan. Se voi selvimmin
tapahtua kommunistisen puolueen
johdolla.
Spartakiaadlen yhtenä häipymättö-mänä
muistona oU ilta Kansainvälisen
nuorisoiaton viidennen kongressin
avajaisissa 21. 8. 1928 Moskovan suuressa
oopperassa.
Tuskin kenelläkään meikäläisellä on
eläKSään oUut tilaisuutta tämäntapaisen
Juhlatilaisuuden viettämiseen.
Tuossa entisen ylimystön loistohuo-neessa
pii njrt läsnä 3,000 nuorisoto-veria,
jotka olivat avaamassa kommunistisen
kansainvälisen liiton taistel
i jäin parlamenttia. Koko maailman
työläisnuoret kohtasivat täällä edusta-jalnsa
kautta toisensa; tuntematta
minkäänlaista icansallisuuseroavalsuu-ta.
Yhteinen veljeystunne sitoi kaikkia
läsnäöUeita, huolimatta sUtä, olivatko
he venäläisiä, kiinalaisia, japanilaisia,
neekereitä tahi minkä maanosan asu-jamla
tahansa. Yhteinen aate oli
henie kalkille tuttu. Ja tämän aatteensa
innostamina he ' olivat veljiä
keskenään.
Joukossa oli myöskin muutamia vanhoja,
harmaahapsisia tovereita, jotka
nuoruutensa päivinä olivat seisoneet
samojen aatteitten puolesta taistelemassa
barrikaadeilla Parisin kommuunia
puolustamassa. Näiden joukossa
Istui myöskin Kansainvälisen säveltäjä,
jonka-käsi vaistomaisesti löi
tahtia, kun tuo monituhatlukuinen
juhlayleisö kajahutti yhteisen kansainvälisensä
kymmenillä eri kielillä.
Soittokunnan soitettua Nuorisoliittolaisten
marssin, avasi kongressin tov.
Hlstarow. Hän luetteTI niiden taistelijatoverien
nimet, jotka olivat tämän
ja edellisen kongressin väliajalla joutuneet
porvariston uhreina riveistämme
poistumaan hirttonuoraan tahi sa-la-
iEimpujain kaatamina. Näiden joukossa
oU myöskin Kansainvälisen
Nuorisoliiton sihteeri, joka sai heittää
henkensä Viron porvariston verenhl-mon
tyydyttämiseksi.
Näiden toverien mulstollö omistettiin
2 min, täydellinen hiljaisuus, jonka
jälkeen soittokimta alkoi hiljalleen
sununarsssln sävelept.
Osanottajain vannottua nuorisoliittolaisten
valan, toimitettiin puhemiehistön
ja sihteeristön vaalit. Näihin
valittiin, 36 toveria sekä sitäpaitsi kun-liiapuhemiehistöön
m.m. tov. Stalin,
Buharin, Vorosilow, Zetkih y.m. sekä
kailiki eri maitten vankiloissa tällä
kertaa istuvat nuorisoliittolaistoverit.
Tämän jälkeen alkoi eri lähestystö-jen
tervehdykset. Ensimmäisenä saapui
salin keskellä olevan pääkäytävän
kautta näjrttämölle, jossa puhemiehistö
ja sihteeristö-istuivat, Moskovan kommunistisen
nuorisoliiton lähetystö lippuineen,
asettuen kunniavartiostoon
puhei^ehistön ympärille. Heidän liittonsa
sihteerl,_ tov. E^arow lausui
Venäjän nuorisoliittolaisten yli kahden
miljoonan jäsenen terveiset 3a
toivoi, että koko maailman nuoriso
liittyisi yhä kiinteämmin yhteen "taistelemaan
maailman kapitalismia ja
sen imperialismia vastaan. Venäjän
nuorisoliittolaiset ovat joka hetki valmiita
taistelemaan ja uhraamaan hen-ÖSmrSTOIMINTALEHTt
JOKA ALKOI
ILMESTYÄ TOUKO- \
KUUSSA 1828.
Toukokuun 1 p. 1828 alkoi Brightonin
kaupungissa Englannissa ilmestyä
"The Co-operator" niminen osuustoimintalehti.
Viime toukokuun 1 IX
tuli niinmuodoin kuluneeksi 100 vuotta
edelläsanotustä päivästä. Lehti el
kylläkään ilmestynjrt kauan, kerran
kuussa vuoteen 1830, jolloin sen j u l kaisijan
kannattamattranana täj^tyi
lakkauttaa se. Osmistoiminnallisen
sanomalehdistön historiassa sillä kuitenkin
aina tulee olemaan «rvoSsaa
sija. Se oli ensimmäisiä osuustoimln-talehtiä
mitä yleensä on ilmestynyt
ja se ilmestyi aikaha, jolloin osuustoimintaliike
otti ensimSisiä askeleltaan
ja jolloin osuustoiminnan kannattajilla
oli talteen, jqs koskaan saa>
da ohjausta ja kannatusta työlleen.
Lehti ei ollut suurL Se käsitti
neljä'^ sivua tavallisen Urjan kokoa.
Jokaisra numeron otsikossa oli seuraavat
osuustoiminnan arvoa korostavat
lauselmat: /
T i ^ Ja ybtemUittyminen on Voi-
Tiedpn. johtama vduma ön onnea^
Onni on dlemisai löppafaikoittis.
The Co-operator-lehden JuBci^sija
oli Brightonin kaupungissa lääkärin
ammattia harJofi|täva tri. 'vnUiam
Ring, joka eU 1786^1865. Hän toimensa
ohäla harrasteli yhteiskunnallisia
Itysymyfadä jA. rt&ki tvamstn\minntt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-10-22-02
