1968-03-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 -Tästaii, maalMc. 5 p. — Tuösday, Malr. 5, 1968 VAPAUS (LiBERTy) INDEPENDENT LABOR ORGAN - OF FINNISH CANADIANS Estabiished Nov. 6. 1817 EDITORt W. EKLUND . , . , MANAaÖ». B. S U K S I tULBMIONBi ÖFPlCt ANO EDITOKIAJL 674-4'204 PUUlslili» Gft LtBilted, l(K>^10;»'E3m St..Wes^. Sudbury, Oanada.^ Matlins address: 96x 69 AdiWt]siog m t « opoQ aröllcati^ tränslatlon tree of dbaig^ AuthoriEed as seco^d dass x u ^ p i We Office D q ^ a n m e Q V<Mamt and for payment of postage In cash. A. CANADIAN LANGUAGE TRfSS^ } TILAlTSrilNNAT: GtenadaGsa: 1 t t : tlOjOQ. 6 k ] b $ 5 ^ U ^ ; n: SUc 8.00 Suonieei^: lvk.W1.00.8tt;».ip l v ] c 11.60, Okft. 6 ^ DoIIaFin arvo murenee Eräät (kyynikot ovat d!hmetell€Jet ääneensä- sitä fcun Canadan" dollari ei ollji-t miUänsälkääln> nfenenoamaan, rahakysymyksistä kehittyneen yhdteksänpäiväisen halliltu^aDriisin -aikain^ vaikka, se heilahiteU hermostuineesti heti jos esim. Yhdysvaltain presidenitti Johnsonin aivastus viittaa sdihen, eittä hän on ehdtä saamut nuhan. Vakavasti puhtren. on palautertltävat 'Irtutenkin mjieleen, että värsinkih päänvnis^ Pearson ja raha-asiainminiöteri Sharp vetosivat usdtakeiTtoja hallituskriisin n<)pean ratlk!^ puolesta nimenomaan dollariiaimme" iihkaavien. vaarojen vuoksi^ Vaikka pitääfciii kailceti paikkansa sairtonta, että pussiinsa päiai pappikin-saamaa, niin sen ei kiiitenkaan taxvilt^ olla asiassa päätöteijänä. Aiheetonta «liiohi olhit mielestäni^ teri Pearsöniin vetöomulkset ''kaaisainväiisiin taioois- ja rahavaikeuksiin", jolla hän epäilemälttä tarkoitti ensikädessä Yhdysvaltain kaikkivaltiaana pideityn dollarin yhä heiJdcenevää tilannetta. Pahin puoli tässä asiassa on se, että sitä mukaa kuin Yh-djfsvaltain dolllari heikkenee — ikiitos siitä etasikädessä niie-letitöniälle Vietnamin sodalle ja myös eräillcf msuille teikfijötiUe — tulee myös Canadan dollarin asema uhaltuksä'. Jos Yhdys-valltain dbllairin. afvo - - ja mikäli Yhdysvaltain suiurpääoma' liuiulee sen asemaansa auttavan, se ei häiiiäilesiillöip astua seai' par'emmin Canadan kuin miuidenkaan liittolaismaittensa, tar lousvarpaillef. Tässä mielessä ei ole meille eanadalaisiaie lainkaan syytä siilkeä silmämme siltä tosiasialta, että kaikista vadtaväitteisitä huolimatta Yhdysvaltaan dollarin asema heikkenee jaitHcuvas-tL Tosiasiassa Yhdysvaltain kongressin edustajainhuioinJei^ jö hyväksynyt presidentti Johnsondn esityksen IMkkeeHä olevasi dollairiseteli^öä vastaavan 25% teultakatteen lopettamisesta. Lakiesityksen perusteena on se tosiasia, että USA ei pysty enää vastaamaan ulkomaisisjta sitoumuksistaan, ts. l-unas-tamaaai ulkomaiden hallussa olevia dollareita vanhaan pakko-kurssiin 35 dollaria unssilta, totesi viime viifcoMa Helsingissä ilmesltyvä Kaiisan Uutiset lehti ja selitti tätä dbUaritilannetta mm. seuraavaa: USA:n Icultareservit olivat vuonna 1947 noin 24.6 miljardia dbUaria, vuonna 1957 noin 22,7 ja tällä hetkellä; enää vajaat 11,9 miljardia dollaria. Kun dollarisetelistöä vaataava 25 pros. suuruöinen kulltaikate; sitoo kultaa reserveihdnf 10,7 miljardin dollarin arvosta, ei USArUa ole vapaasti käytetltävissä fculltaa kuin vähän yli miljardi dollaria. Näin pienellä määrällä USA ei enää selviydy. Tämä ääriraja on dUut jöktaiuan olemassa, mutta vasta nyt pakko sandee ratkaisut. Punnan devalvoinnin jöihdosta viime vuoden loppupuolella syntyneen kultaryntäyfksen aikana USA menetti ulkomaille kultaa 900 miljoonan dollarin arvoilta. Täimä oK vihneinlen varoitus.. USA oli kyUä saanut uhkauksilla ja pakotteilla aikai-senmiin eräät läntiset kapitälistjmaat pidättymääri dbllariensa vaihtamisesta kultaan, mutta ei kaikkia. Ranskahan on ollutt parin kolmen vuoden ajan USAm kiillän suurin rohmuaja. Ranskan tapaan ovat menetelleet eräät muut maat ynnä öljy-sheifcit, 'kansainväliset keinotteflijdt ja Zjrrichin vutorenpedlbot USA pysrtyy epäilemättä nyt vapautuvalla kultamäätällä kamppailemaan ehkä pitikänkin aikaa doUarin arvon säilyttä-miseksd. Tämä ei Miitenkaan poista olleeUisinta epäkohtaa, dollarin yliarvostusta, eikä ratkaise itämän seurauksena vallitsevaa kansainväilistämaiksuvälrnefloriisiä. Tosiasia on ^^^s^^ dollarin yliarvostetun kurssin avulla USA on riistänyt ja riistää koko kapitälistiäta maailmaa. Kun USA:n hallussa odi kaOcsi kolmasosaa kapitalistisen maadhnan ku!llasta, niin sen oli helppo hoidella maailman taloudellisia asioita omien etujensa mukaan. Nyt USAn osuus maailman 'klultavarodsta on pudoninut runsaaseen neljännekseen ja USA:n omaj asema, ts. doUarin arvo, ei olekaan enää fturvattu. ' Nimenomaan USA:n valtavat varustelumeniot ja viime vuosdna paisuneet Vietnamin sodan laskut — monien muiden tekijöiden ohella ovat muuttaneet sen uHoomaisen maksutaseen kroondsesti vajaukselliseksi. Muut kapitalistiset maa(t ovat joutuneet ylläpitämään tätä tilannetta ja myös rjthoitta-maaainun. USA:n Vietnamin sodanfcäyntiä. Nyt muiden mjai-den halu ja mahdollisuudet tämän jatkamiseen ovat eheytymässä. Ranskan vaatimuksella, jonka nxukaan USA:n on saatettava makteutaseensa tasapainoan, on täysin reaallinen pohjaL Kultakatteen poistamisen kannattaljat ovat ^ttäneeit, että toimenpiteen tarkoituflcsena on luottamuksen palauttaminen doilkrin arvon säilymiseen. Hertgähdystaulkoa «USA vtoi ostaa joksiMn aikaa eteenpäin, mutta se ei poista epäJkohdaIn ydinttä edkä liioin kansainvälistä epäihiuloa ja keinottelua. Kongrieissis-sakin epäillään tätä vahvasti, nnsrtä osoituksena on laMesity sen taakiseen saaima niukka enemmistö edustajainhuoneesi. Kultakatteen poistamista onkin pidettävä askeleena dollarin arvon 'ja sen USAiUe tuoman ylivallan murenemisessa. EI SE SUOMEN HALLITUS AIVAN •'VIATON» OLLUT; Kuka' rföitti iAuo sodat- Sitomeh ja Neuvostoliiton välillä joista vielS|di ollaan e r i mieltä? Jos seuraamrnjs kaikkia noita sotaan !johtayiasyiTO min buoixxaanvne että Suomessa valr mistelttin ttiota sotaa jo inHonia vuosia. i;i Muistamme vieJä ipiten Ritavvori muriiattiin presidentti »nuihitettiiin kun he yrittivät estää tuota salaista hcmmiEka, j a kuinka monta hyökkäystä Suomesta tehtiin Kajjalaan.: J a nyt kun lopuka paljesteittiinEn|^änQin taholta tuo sqjimus mikä oU tehty Siior men ja Saksan välillä, niin ei jää hutään haiiiakäsitystä siitä että kuka syyllistyi tuon sodan aloittamiseon. Käydessäni Suomessa v. 1932 juuri sotapalveluksensa suorittanut mies keritsi miten heille armeijan tahoHa luennoitiin, että Suomi joutMu sotaan Neuvostoliittoa vastaan lähitulevaisuudessa,' ja että Suomi tulee voittamaan; Kysyin että miten se voi olla mahdollista nim suurta maalta vastaan, niin hän sanoi että heille selitettiin että Saksa tidee olemaan Suomen varma liittolainen j a että Englanti ja Ranska tulevat antamaan heille miehiä j a Yhdysvallat rahaa. Tämä kaikki antoi selvyyttä sodan päätyttyä. Noiden suurvaltojen tarkoi' tuksina oU Neuvo'«to'iiton hävittSmi* nen ja Suomea käytettiin aloitteen tekijänä, ja jos ei Saksa olisi rikkonut noita sq}imuksia Englannin kanssa ja valloittanut Ranskan alueita, niin olisi tuo suunnitelma yhteisestä hyökkäyksestä toteutunut. Mutta kun Saksa hyökkäsi Ranskaan ja Englantiin niin tuli noiden m a i d e n oma turvallisuus kysymykseen ja niin muuttui sodan suunta. Mutta Suomi haaveili Saksan liittolaisena suuria aluevaltauksia, joka selviää tuossa Svinhufvudin kii^^eessä Testamentti kansalleni) ja Suomessa nuo Saksan ihailijat ja liittolaiset olivat suurissa toiveissa noista voitoista. Jäljennän tähän osan konsuli Koivukosken kirjeestä jonka hSn saisi» keltaan Suomesta ]& loka julkaistiin Kansan Uutisissa. "Me vietämme täällä suurta surujuhlaa. Kuinka mielellämme toivohn-me että meidän rakastettu johtajamme kenraali Mannerheim olisi saapunut suurena voittajana, vaBioisen ratsunsa selässä. Mutta toisin kävi. Huk kaan imeni SuurSuomi unelmamme. Emme saaneeötkaan Karjalaa; menetimme vielä siitäkin mikä meillä o l i. Ei meillä „ole enää Vihuria, ei loista Hankoniemen sibnä. Lippumme liehuu puolitangossa ja parlräat poikamnrie nukkuu nurmen a l l a ." Tämä kioje selvästi todistaa mit^ Suomessa haaveiltiin ja toivottiin. Kuitenkin koko tuo sota d i suurvaltojen tavoitteena ja koska Suomi on maa jonka kautta Nexrvostoliittoon voi hyökätä, oli se välttämättä saatava mukaan. Todellisuudessa se oli suurvaltojen yhtenen suunnitelma kukistaakseen Neuvostoliiton nmjtta kortit menivätkin sekaisin kun Saksa aikoi sen yksin tehdä ja niin ystävästä tuli v i - lollinen. Ja näyttihän se Saksa Sudmellekin että kiunka hyvä ystävä se oli sitten kun se 'joutui sieltä pois lähtemään. Professori Puntila sanoi täällä Port Arthurissa kun häneltä kysyttiin tuosta sodasta, että jouduimme suurvaltojen väliseen puristxikseen joten meillä ei ollut muuta snalildollisuutta. J a nuo muutamat kalliosaaret joita Neuvostoliitto halusi vaihtaa ja jotka Paasikivikin olisi ollut hahikas vaihtamaan koska se olisi ollut eduksi Suomelle. Sen sijaan Suomi mobilisoi jo armeijansakin silloin kun noita neuvotteluja käytiin ja sitä pidetään kan^ sainvälisten lakien mukaan sodan julistamisena. Se siitä. Neuvostoliitto oli täysin tietoinen siitä, että^nne tullaan hyö4duiämään ja se halusi vaihtaa nuo kalliosaaret itsensä puolustustarkoituksessa, mutta Suomen puolelta ei haluttu tehdä min- ;käänlais*a- sovintoa; Mutta" tuo sota ioli jo päätetty, aloitti sen sitten kum- |pi maa hyvänsä ja kosjca Saksa ei [Ollut vielä täysin valmis hyökkäämään Neuvoistoliittoonii, niin teki sie hyökkään mättömyyssopimuksen Neuvostdiiton ikanssa, jota se ei alkuunkaan aikö-ifmt kunnioittaa, se vain halusi lisää aikaa 'varusteluihin. Tekihän Saksa :sk:!plmuksen Englanninkin kanssa mutta sekin oli vain petosta, i Neuvostoliitolla ei ollut taricoitukse-na valloittaa Suomea, se hal^si vain puolustaa itseään. Olisihan se^ voinut hajoittaa Suomen maan tasalle tai Valloittaa sen kokonaan, mutta sitä se eltehnyt sodan voittajanakaan; /On hyvin omituista että vielä tänäk i n päivänä suomalaisten taholta sanotaan, että tuolla taistelulla he säilyttivät itsenäisyytensä. Se on kaiketi ainoa tapaus että hävhmjrt maa selviää voittajana. Muistamme kun eräs amerikkalainen kirjeenvaihtaja ykävi Suomessa tuon sodan jälkeen niin hän sanoi että saatte olla iloisia siitä että teillä on ollut niin ystävällinen vihollinen, että se. on jättäiiyt teidän kaupunkinne ehjäksii ja jos luulette ettei venäläiset' olisi voineet sitä tehdä niin teidän pitäisi käydä Berliinissä. En kirjoita tätä siinä mielessä että haluaisin kylvää vihaa noiden kansojen keskuuteen, ija suurin osa Suo men kansasta ja itsekin sen ymmärtää että mitä vihan kylvö aikaan saa. Ja sen ovat jo tunnustaneet Paasikivi j a Kekkonenkin ja toivoisin että tuo ystävyys noiden kansojen keskuudessa edelleenkin voimistuisi, siliä naapuruusvihalla on aina huonot seu-rnukset. — I.S. • • • K E S K U S T E L U A DEMOKRATIAN KÄSITTELYSTÄ SUOMALAISTEN SUHTEISSA Englannin poUtilklta ^Siieiiiste' ItSSn" Ja vanbddik 8«irlimi^/4tia oJiin sen^ Jareimii^ Sf vuoden 1971 loppuun nienniBBsft evakaol Kaakkois-Aasiassa olevista tuUkofeidlBiiiän; on Jatkuvasti pysynyt Ididissä pohdinnan aiheena. Yhdysvalloissa Iqr^rtSän sitkeästi* knb^ perii nSmä alueet Englannin lähdöflJIIKelen Ja kiiKa tulee raWeIe^w niöhopoUtö etuja näillä alueiUa? " Lähi-ttäJn Kaakkois-Assia merkitsevät oUy8, tinaa, laouaankantsaa ja monia muita raaka-aineita. Maadlmassa ei sellaista imperlallsästa miaa-ta olekaan, joka ei oUsi osallistunut näitten alueitten rosvoukseen. Kymmenet monopolit ovat täyttäneet luissa^ppinsa lähl-idän Ja Kailkoi»- Aasian maista saadujUa voitoilla. vensoniata tulee' sittenkin- se-näattodiehdbikas IlUnJoisdn' psa-valtiosta. Asiaa ajateltuahan taxteJrrÄnin mr. Stevenson antoi Vietnalmini likaisesta hyökkäyssodasta toi-sen-^ lausimnon selÄitäen kysymystä vähän samaan tapaan 'kuin sielunviHollisen kieirrotaan Niille jotlka epäilevät, ättei näissä maal!Usdssa asioissa an- selittävän pyhää kii^jaa... neta kofiikaan ''armon Mydä oikeuden edellä", voidaiah wyft oli nyt sanonut (ka^ittöivansa Ja hän sai ''armon" osoittaa AdlaiSte\rensGn ni-tapatjsta Yhdysvalltoiöte MeUle kerrottiin viikko sitten maanant tulleissa uutLStiedoissa, että Yhdysvaltain tunnetiim YK:n lähettilään poika Adlai Stevenson Iir''näytti menettäneen mah-doUiauuden tulla nimitetyksi demokraattipuloiluteen senaatlto-riehdokkaiaksi" siksi kun hänen huulUta oli tullut yiksi ainoa kerettiläis-lause. Stevensondia pidettiin ennakikostuosöMdna ja vairmana senaattorin ehddkkaana miutta^sitten hän oli sanbnut putolueen kuninkaitten tekijöille^ etttä "häm ei voi varauksitta tukeia pre-sidientti Johnsoniin Vietnam-politiikkaa". Siinä nouted paltoalla tie pystyyn Stevenson m Seuraavana päivänä tuli kudtenkin toinen tieto, että suh-iaultumalla; asioihin ^'sovittelevalsti" kuten sanotttiin, mr. Ste- *'Johnsonin tavoitteita VieJtna-^ missä noin nimeensä: "Udkon presidentin tavoitite-levan rauhaa ja imdnäkanniä|tain. sitä." Ja katso, puolfuiepoirtjot heltyivät jA ltrpiasivajthtiJaleh.tJliä siitä, että Stevensohistä tulee kxp-pujen lopuksi senaättoriehd<i: kas. Näin käy armo oikeuden edc!l lä —- ja samalla toteuteifttnd-rikkalaismallinen ddmibSfarflltiia kaikessa koineudessdflini . Täällä / Port Arthurissa olemme joutuneet keskustelemaan siitä kun SiOmen itsenäistymisen historiallisten asiain väärLstely: vedettiin •paikalliseen päivälehteen eräitten yksilöiden kirjoituksella. Tämän lehden pakinoitsijakin kiinnitti siihen huomiota ja täällä vastattiin englanninkielisellä kirjeellä päivälehden palstoilla. Sitä seuraavana on suomalaisten keskuudessa olhit keskustelua Suo-meh luöfckascöan historiallisista asioista, joka sellaisenaan on hyvä ja selventävä mietelmä. Mutta tämän kirjoittajan mielestä on luokkasodan ja sen jälkeisen kauden terroritoimien selvittely suoritettava Suomessa. Siksipä Suomen presidentti Kekkosen lausuntoa siitä, että Suomessa on tapahtunut muutos parlamentaarisen demokratian ymmärtämisessä käytännöllisessä ja virallisessa mielessä on tervehdittävä. Suomessa vasem mistokeskus ta-h al-lituksen kokoomuspohja tulkitsee juuri 5en muodoksen parantuneena tosiasiana. Viikko sitten sunnuntaina täällä esitetyssä Suomen työväenliikkeen 50-vuotisjuhla-filmissä oli juhlapu-heiden ja -tunnustuksien yhteenvetona yhtenäisyystahto, jota on tervehdittävä innoittavana askeleena eteenpäin. Mutta juuri siksi pidän virheellisenä täällä Suomen vanhoissa o-loissa ilmenneen kan nan esittän-.i. sen j a sen pohjalla demokraattisen rajoittamisen ja karsinakäsitteiden esittämisen.. Canadan suomalaisen järjestön taholta olemme aina esittäneet kysymyksen siten, että demoikraattis-ten oikeuksien, kansalaisvapauksien Riistäjien eituriivissä ovat amerik<^ kalaiset j a englantilaiset monopolit Peikäsitään aimerikkalaisen Aramcon (Arablan^American Oil Company) öljytulot SaudirArabiasta 7 ovat y li 600 miljoonaa-.dollaria vuodessa: Bnglantilais-ameiilckalaisen yhttttii Ruweii Oil Companyn ptthdas voitto oli vuosina 1948—1960 noin 2,8 m i l jardia puntaa. H^Utsevassa asemassa Malesian talouselämässä ovat Elnglannin mo^ nopolit, joitten pääoonasijoituikset ovat 400 miljoonaa puntaa. Sinne keskittyy kolmannes koko maailman tinavaroista ja y l i kolniannes maailman luonnonkautsutuotannosta, sieltä saadaan kultaa, Wolframia, mangaania, rautaa ja Uraamia. Singapore on Kaakkoi&.Aasian suurimpia kauppakeskuksia j a sen talouselämä rakentuu etupäässä jäl-leenvienlikaupalle: Vuonna 1964 sen v i e r i i bli, y l i 900 miljoonaa dollaria ja tuonti y l i miljardi dollaria. Singaporen talouselämässä näyttelee suurta osaa ulkomainen pääoma etupäässä englantilainen. Tämän maailman-sataman kautta kulkee noin kuuden-k y m m e n e n kansainvälisen laivayhtiön liikenne. Siellä sijaitsee myös Englannin kaukoidän sotilaallisen johdon esikunta. Tndonesiassa, joka vuoden 1966 lopussa julisti peruuttavansa ame-i- ajoititaminen itsenäisen Suomen alkutaipaleella johtui taantumuksellisten porvarijohtajain luokkapai-nostuksesta työläisiä ja talonpoikia kohtaan niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Kun samantapaista painostusta yritetään kuljettaa tännekin, niin se on tuomittava, sillä se on yhtäläisesti väärin täällä kuin se oli Suomessakin. Kun me vuosikymmeniä sitten Canadaan siirtyneet tulinrme Canadan kan.salaisiksi, niin meidän kan^ salaispapereissamme oli merkintä että me olimme 'British subjects' eli Britannian alamaisia- Je me p i dämme Suomessa luokkasodan jälkeen vallinnutta "demokratiaa"" vastakkaisena brittiläiselle parla-menltaariselle demokraatialle j a sen oikeuskäsitteille. Tämä meidän silloinen käsityk^ semme on myös sopusoinnussa nykyajan teorin ja käytännön kanssa esimerkiksi^Yhdistyneet Kansakunnat Järjestön hyväksymän Ihmisoi- 'keuksien julistuksen" kirjaimen ja hengen kanssa. ATH. fikdci^aisten ja englantilaisten tuotantolaitosten j a plantaashien vai-toraiaa.- liyväisyttUn l a k i , j p l l a s a i - Iitaan ulkomaisen pääoman suorat sijoitukset , Imperialistit eivät aio jättää lähi-itää j a Kaabkois-Aasiaa vaUle asejsr tettua santarmia, joika suojelee^ n i l i den etuja ja o n valmis tarpeeni tullen sekaftntumaan tämän alueen minkä tahansa maan sisäisiin asioihin, jos monopolien edut joutuvat vaaraan. Jos Englanti lähtee —- m i kä "e^ vielä liene aivan idistatonta, koska neljässä vuodessa ehtii virrata vielä paljon ve.tä - r r sen sijalle tulee siirtomaavaltiaiden mielestä astua jonkin tMsen imperialistisen vallan; Tähän rooliin pyrkii Yhdysvallat eh-^ dokkaaksi. United States News and World Report kirjoitti tammikuun 29 pnä ilmestyneessä numerossaan ettei amerikkalaisilla veronmaksajilla ja USAn puolustusvoimilla tule ole^ maan muuta keinoa kuin loppujen lopuksi ottaa omille harteilleen maa pallon suurimman j a tärkeimmän alueen, Singaporen puolustus, joka keskus t o i m i i Intian valtameren. P u naisen meren j a Välimeren reittien risteyksenä. Englanti lähtee säästääkseen rahojaan, U S A jää ainoaksi voimaksi, j o l l a on tarpeeksi varaa vallata tämä paikka. Mutta tarvitsematta odotella vuoteen 1971 a m e r i k k a l a i s imperialistit j o nyt yrittävät sekaantua läiii-idän tilanteeseen. Se lietsoo imperialismin synnyttämiä ristiriitoja eri maiden välillä. E i ollut nrlkään sattuma taikka "diplomaattinen erehdys", kuten erääit e n g l a n t i l ^ l ^ d et väittivät USAn ulkoministerin apulaisen Judgi n Rostoen lausunto Persianlahden m a i d e n— Persian, Turkin, Pakistanin, Kuweitin j a Saudi- Arabian — liiton muodostamisesta englantilaisten lähdettyä. Amerikkalaiselle diplomatialle oli tärkeätä saada tietää, miten tällaiseen koe-palloon suhtauduttiin maailmassa. Mutta yhtä tärkeää o l i kylvää keskinäistä epäluuloisuutta Persianlahden maiden keskuuteen. Alettiin kiistellä siitä, kuka saisi johtoaseman Persianlahdella. Kysymys Bahrainin saarista kärjistyi. Syntyi. kitkaa Persian ja Saudi-Arabian välillä. Kaakkois- Aasiassa sjmtyy omia mutkallisia ongelmia niin ikään imperialistien vaikutuksesta. Mutta jättäkäämme kiistakysymykset sinänsä syrijään:: Itse kansathan niitä ratkaisevat j a mitä pifcem-lät alueiUa PSA väittää, «ttä eng-lantilajsten joulkkojen lähdettyä lä^ueil^t muodostuu ' ' t y l ) j i ö ' V j i^ U S A n puolustusvoimienjon täytettä Tunnettua on, e t t » >"witaitiyhjiön" teikosyyUä USAn puolustusvdmat inienivät Etelä-Vietnamänldn. nämä siintomaavall^^^äikuttaviA p u h ^ "tyinfiöstÄ" ^hqeäSceyäl sellaida alueita^ j o i M 'W oäut ntassa itsenäisiä v a l t i o ! ^ jo kauaa ennea l o a a YhdysvaMat IXsk i l m e i^ maailinankaTitalle: Ky«syn^'oa nia&-: ta, j o i l l a on rikas histor»,^ vuosisatainen kulttuuri, maista,' jöideii kfc-hityksien surtomaavaltia^ yrittivät katkaista' ja taannuttaa' E i tegypds-sä, Syyriassa, Algeriassa,» Irakissa ja muissakaan maissa ole ^syntyiiyt minkäänlaista "tyhjiötä" siirtöinaa- Käsittämätöutä on mikäi tS^aiseh valtojen asevoimien lähdettyä niistä, •tyhjiön" pitäisi sitten syntyä muille alueille ulkomaisten joukkojen: poistuäua. Puheet "tyhjiöstä" ovat (e3a>syy lähettää anierifckalaisia' a ^ ^ niille maapallon aluelUe,*' j o i l la kansat taistelevat kansallisen itsenäisyytensä puolesta ja oikeudesta käyittää itse omia luonnonvarojaan ja rakentaa riippumaton talouselämä. Bonnin apu Etelä- Vieitnamille — hyötyä cfpäiMään Moskova. Länsi-Saksan haUitus on Vietnamin sodan alusta lähtien avustanut Saigonia lähettäen siUe "satoja miljoonia marfekoja" sekä iTinsaasti spesialisteja työskentelemään Etelä-Vietnamin sotateollisuuden palveluksessa. Etelä-Vietnamiin syytettyjen rahojen tarkoituiksenmukaisuutta on •kuitenkin alettu ei)äUlä Bonnissa viime viikkoina, Ikirjoittaa Pravda Bonnin kirjeenvaihtaja 'Vladimir Mihailov lauantaina. Länsi-Saksan tuoreimman avustuserän — lähes 5 milj. mk. vei Saigoniin prinssi Wittenstein, joiikä hallitus lähetti Eteiä^^ Vietnamiin tutkimaan, "missä määriA-aikaiseni. •pia avustustoimenptteitä tulee mukauttaa muuttuneiden olosuhteiden mu-kaiseksi", kirjoittaa MihaUov. ÄtomiVoimala-rafkaisu Suomessa Kirjoituksia ja kuvia halutaan VAPPU-juIkaisuun VAPPU-julkaisu ilmestyy tänäkin keväänä hyvissä ajoin ennen töuliokuun ensimmäistä päivää. Avustajilta pyydetään taas julkaisuun kirjoituksia; kertomuksia, novelleja, muistelmiay runoja ja muita sekä kirjoitusten yhteyteen tai muuten julkaisuun sopivia kuvia. Kuvat palautetaan pyydettäessä takaisin. CMkaa ystävällisiä ja lähettäkää avustuksenne niin pian kuin voitte—^ viimeis-- tään maaliskuun 16 päivään mennessä. Etukäteen avustuksesta kiittäen. VAiPPU-julkaisun toimitus Box 69, Sudbury, Ont. H e l s i n k i Loptillinen ratikaisu atcmivoJmäla-asiassa on odotettavissa toukokuussa. Imatran Voiman johto päätti, että tarjousten kaupalliset osat on jätettävä huhtikuun 19 päivänä. Tällöin antavat kaikki kolme halukasta vozmalanrakentaijaa> Englannin atomienergiatoimikunta U K A E A , ruotsalainen A S E A sekä neuvostoliittolainen Teknopromex-port, hinta-, maksu- j a mahdolliset lainoitusehtotiedot Imatran Voimalle. Imatran Voiman antamassa tie-^ dotteessa sanotaan, että kaupallisten tarjousten jättöpäivä on lykätty näin pitkälle eräiden ydinpolttoaiaieen saantia koskevien lisäselvitysten hankkimista varten. Lisäksi yhtiön johto tutustuu tätä enmejv E n ^ a n - nin ja Neuvostoliiton atomivoima-teollisuutean. Ruotsin toiniintaan yh tiön edustajat kävivät tutustumassa helmikuun puolessa välissä. Taloudellisten vertailulaskelmien arvioidaan vievän aikaa pari viikkoa ja tähän sisältyy myös laskemien tarkistus kaikkien kotanen tarjoajan ja Suomen atomiteollisuusryhmän kanssa. PÄIVÄN PAKINA KOVALLE SE OTTAA Jos ijoku . sellainen pikkumaa ikuin esimerkiksi Canada tai Suomi joutuu tui^vatitumaan johonkin niinkin olemattomalta tuntuvaan Ija s i l t i laajoija ikanisalaispiirejä ärsyttävään toimenpiteeseen kuin lalturiveron järjestämiseen u l k g^ maille matkustaville, n i i n sitä voidaan jotenkin ehkä ymmärtää, vaikka sen taiikoituksenmukaisuus j a järkevyys on Jievästikin sanoen (kyseenalaista. _ Mutta kun tällaiseen matikave-roon tuirvautiuu "Vapaan maailman" johtavan maan; suuruudestaan, voimastaan j a rikkauksistaan ikerskuiva Yhdysvaltain hallitus, n i i n silloin t u l i s i ' kaiketi sitäkin pitää ainoana autuaaksi tekevänä verotuskepposena. : Sivumennen sanoen voidaan pitää ihmeenä ja ik-ummana, ettei (3l(Amai nHe .vielä Washlngtoiila tavanmuhaisesti matkien ottanut Mytäiitiiön samanlaista laiturlve-rotusta? 'Jaf'toiseksi, kun o n arvioitu, etdr YhdyÄvaMoIsfta nyt voimaan oitetttB v i i B / & m ^ l e a verotus vH-lh «nitää ameridokalakten vlei^aUua tääliS Oanädassakin noin lO^pro- ««Initlsestl eddllrfeen vuotööri ver-fateW,' niin. siitä- koituva vahinko aiotaan ilmeisesti sälyttää ainak i n täällä Ontariossa tavallisten puiUiaisten j a heidän vaimojensa maksettavaksi. Meille on ilmoitettu kuten muistetaan, että onla-riolaisiile voidaan määrätä 'kolmen dollarin hintainen tai sitälkin kall i i m p i hinta: siitä, jos he haluavat mennä kaihdesti tai useammin kesän mittaan johonkin Luojan meille ilmaiseksi antamalle jäirvelle oivgensiimaa liottamaan. No, me canadalaiset maksamme paljon muitakin amerikkalaisten lastaija, n i i n miksi emme myös USA:n laituriverosta Canadalle koituvia tappioita? Mutta paneutukaamme hieman yksityiskoihtaisemmin sen yhdysvaltalaisen matkaveron pariin. USAn finanssiministeri FowIer aniol äskettäin kongressille esityksen erityisen ratjavei-on perimisestä USAsta uilkomaille matkustaville amerikkalaisille. Tämä on herättänyt USAssa paljon klih-tynvystä sökä kierto- j a keinottelu-mahdollisuuksien; suunnittelua. POwleriri esityksen mukaan jokaisen amerikkalaisen, joka aikoo matkustaa lentokoneella Ekiroop-ipanp; on njaiksettava veroa 15 prosenttia, mikäili hänen kulunsa u Ikomiailla ovat päivässä 7—15 dollaria. Jos hänen päivämenonsa ovat y l i 15 dollaria, on vero 30 pix)senttia. Tämä vero on maksettava etukäteen lentokentällä. Matkustajan on esitettävä arvio, paljonko häneltä kuluu matkalla j a tämän mukaan otetaan etnkäteisvero. Kun matkustaja palaa takaisin Euroopasta USA:han on hänen esitettävä, paljonko hänellä on rahaa jäljellä palattuaan. Jos hän on maksanut rajaveroa liikaa, hän saa erotuksen takaisin. Jos hän on maksanut veroa liian vähän, hänen on maksettava lisää. Joka tapauksessa matkustajan on näyt-tettävä paljonko hänellä on rahaa lähtiessään j a paljonko palatessaan. Tähän asti USAssa on ollut kotimaan lentoliikenteessä 5 prosentin vero. Lisäksi ehdotetaan esityksessä myös 5 prosentin " t i - lapäisveroa" niille jotka nuttkusta-vat meritse. Jenkkituristit ovat tottuneet elämään Euit)0|>assa rikkaina miehinä ja siihen on ollut mahdollisuuksiakin dollarin suuren yliar-vostuksen johdosta. Tulijaiset van haita mantereelta ovat myös olleet aina runsaat T ^ ä n asti jenkkituristi on saanut, tuoda USA:han palattuaan tullivapaasti 100 dollar i n arvosta. Nyt se on alennettava 10 doUariin. Ns. lahjapi&et-iteja o n saanut tuoda tai lähettää tullivapaasti 10 dollarin arvosta. Fowlerin esityksen mukaan sen arvo saa olla paketilta 1 dollari. Jos aikoo tuoda Euroopasta " l i i - kemiesauton", -peritään siltä vel-oa 30. prosenttia. Kukapa olisi uskonut ^vielä jok i n aika sitten, että jenkkituristien ulkomaanmatikailulle asetetaan näin tiukat suitset J a kaikkein vähiten sitä ovat uskoakseen jenkit itse. Sehän on amerikkalaisten "traditionaalisten' vapauksien" törkeää ja mielivaltaista _maahan ^ polkemistai toitotj^ kiihtyneet jenkit. Minkälaiseksi verhoksi tätä USA:n hallituksen esittämää mattsaverotustä on ryhdyttävä nimittämään? Uuden t u - ristiveron tarkoituksena on presidentti v Johnsonin 'm^^utaseen painottamisohjelman mukaan säästää matkamenoja ulkomaille 500 miljoonan dollarin arvosta. Amerikkalaiset tietävät myös, että matkaveron toteuttaminen vaatii k a l l i in virkakoneiston j a a i heuttaa valtavan paperisodan. Toi*, saalta — France A i r ja SAS kärjessä — sekä amerikkalaiset P A P j a T W A lentoyhtiöt suunnittelevat kuulema jo veron kiertämistä mm. siten, että jenkki matkustaa ensin Canadaan ja sieltä Ihtrooppaan verottomasti ja palaÄ<'sanalla tavalla. Näin on asiaa selitetty. Mutta kaikki tämä on silti lasten leikkiä jos niyl^inen sotavouhottelu saa jatkua. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 5, 1968 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1968-03-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus680305 |
Description
Title | 1968-03-05-02 |
OCR text |
Sivu 2 -Tästaii, maalMc. 5 p. — Tuösday, Malr. 5, 1968
VAPAUS (LiBERTy)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
- OF FINNISH CANADIANS
Estabiished Nov. 6. 1817
EDITORt W. EKLUND . , . , MANAaÖ». B. S U K S I
tULBMIONBi ÖFPlCt ANO EDITOKIAJL 674-4'204
PUUlslili» Gft LtBilted, l(K>^10;»'E3m St..Wes^. Sudbury, Oanada.^
Matlins address: 96x 69
AdiWt]siog m t « opoQ aröllcati^ tränslatlon tree of dbaig^
AuthoriEed as seco^d dass x u ^ p i We Office D q ^ a n m e Q V |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-03-05-02