Vapaus, December 3, 1970

              Sivu 2 Torstai, joufluik. 3 p. — Thursday, Dee. 3, 1970
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OP FINNISH CANADIANS
<UBB|rrY) . Bsiaifaitlsih^
BdUmr: W. EKLOND mmmi^ smst
l«lesA\a»: Office «a«l SdUndal (n4«-«264;',.
PuUUshed twloe -««tfdyt TueadasB f^^^ VapeMS PubUatotag
O , T.imiited, 100-103 Eam St; weet. Sudbuxy, Ontario, Canada.
Advertteiiig ral» upon app^lcivtloin, tranata*^ Iree of chaiva
TILAUSHINNAT:
1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
DSA:n: 1 vk. $11.00. « kk. $5.76
suomeen: 1 vk. $lliiO. 6 kk. $8.2»
Vaikeata on siitä intioslua
Terveys- ja huoltoministeri John Munron alahuoneelle viime
maainanta^i^a esittämä "Tuloturya canadalaisille" niminen (Income
Security för Canadians) Valkoineh kirja on saanut suurta huo-jaiota
osakseen, eik« suinkaan suotta, sillä se ennakoi melkoisia
•ntiuutoksia Canadan sosiaaUhuollossa yleensä.
Puhuen hallituksen nimissä Valkoisen kirjan merkityksestä
mr.Munro antoi ymmärtää, että; tarkoitus on "ottaa rikkailta ja
antaa köyhille", mikä sellaisenaan ei ole hullumpi ajatus. Totta
puhuen meidän lehtemme Vapaus lukeutuu niihin eanadalaispii-reihin
jotka tervehtiyät lämpimästi pienimpiäkin siirtoja siihen
suuntaan että pienituloisten j a yleensä varattomien canadalaisten
elämä tulisi vähän helpommaksi. Tämä koskee myös nyt esite­tyn
valkoisen kirjan esityksiä, että kaikkien pienituloisten perheit­ten
lapsille myönnetään nykyistä, suuremmat lapsilisät, että kaik­kein
heikoimmassa talousasemassa oleville vanhemmille kansalai­sillemme
varataan lisätuloja peruseläkkeen ohessa varattomuu­den
perusteella annettavan lisäeläkkeen korotuksen muodossa, ja
että työläisten ja työnantajain yhteisesti rahoittamaan Canadan
eläkesuunnitelmaan (Canadian Pension Pian) tehdään vuoden 1973
tammikuuhun mennessä muutoksia eläkeläisten sekä heidän les-kiensä
j a muiden huollettaviensa talousaseman helpoittamiseksi.
Kaikki tämä on myönteistä ja hyväksyttävää niin pitkälle
kuin nämä ehdotukset ulottuvat.
Mutta tämän tosiasian huomioituamme meidän on kuitenkin
totuuden nimiäsä todettava^ että tämän Valkoisen kirjan ehdo­tukset
yleensä jättävät paljon toivomisen varaa. Palauttakaamme
mieleemme joitakin pääkohtia tämän Valkoisen kirjan esityksistä.
Kaikkien 65 vuotta täyttänesiden canadalaisten peruseläket­tä
korotetaan ruhtinaallisella 42 sentin summalla kuukaudessa.
Tätilä siitäkin huolimatta vaikka tavalliset canadalaiset joutuvat
veroineen maksamaan noin 45 vuotta tä^tä "vanhuuden turvasta".
Sen vastapainona voidaan pitää alahuoneen jäsenten itselleen laa­timaa
eläkejärjestelmää, minkä perusteella he saavat 25-vuoti.sen
palvelun perusteella $13,000 vuosieläkkeen; eli tuhat dollaria kuu^
•kaudessa, j a jo 6-vuotisen palvelun jälkeen $3,780 vuosieläkkeen
eli yK $315 kuukaudessa, jonka eläkkeen he (parlamentin jäse­net)
voivat saada eliniäkseen jopa 26 ikävuodestaan lähtien!
Tässä ei ole kuitenkaan kaikki. Valkoises.sa kirjassa ehdote­taan,
että Varattomuuteen perustuvaa lisäeläkettä korotettaisiin
edelleen elinkustannusten nousun perusteella; mutta peruseläke
jäädytettäisiin 80 dollarin rajaan kuukaudessa. Mutta ios elinkus­tannukset
nousevat nykyistä vauhtia, kuten on hyvin todenmu^
kaista, tämä tarkoittaa sitä, että vajaan 25 vuoden kuluttua $80
kuukausieläkkeen ostovoima on enää puolessa nykyisestä tasosta
eli $40.00 paikkeilla.
Tässä yhteydessä meille sanottanee, kuten on liittohallituk­sen
toimesta jo sanottu, että se koskee "rikkaita" canadalaisia.
Tosiasia tietenkin on, että tuhannet ja; tuhannet canadalaiset
joilla on peruseläkkeen rinnalla muita tuloja sanokaamme $50-7-$60
kuukaudessa — yhteensä siis eläkkeen kanssa $130—$140 — ovat
kaikkea muuta kuin "rikkaita". Heidän on vaikeata elää nyt ja
suorastaan mahdotonta tulla toimeen muutaman vuoden kulut­tua
dollarin ostovoiman laskiessa edelleen.
Kaikkein kovimmin tämä peruseläkkeen "jäädyttäminen" kos­kee
kuitenkin köyhiä eläkeläisiä, niitä, jotka Valkoisen kirjan
ehdotusten mukaan saisivat (jos he ovat yksinäisiä) $135 kuu­kaudessa
j a pariskuntana yhteensä $255 kuukaudessa. Heidän ta­loudellinen
asemansa heikkenisi sitä mukaan kuin "jäädytetyn"
peruseläkkeen ostovoima laskee, tämä on selvä j a samalla karmea
:tosiasia. .
Perhe- eli lapsilisien kohdalta ehdotettavat muutokset ovat
pääpiirteissään samaa luokkaa. Selvää on, että $4,500 ja sitä vär
hemmän ansaitsevat perheet ovat yleisen käsityksen mukaan köy­hyysrajan
alapuolellar^On vain oikeus ja välttämättömyys, että
he saavat $16 kuukaudessa kutakin lasta kohden. Mutta kun
$8,001 vuodessa ansaitsevan perheen lapset saavat lapsilisää vain
$8 ja $9,001 vuodessa ansaitsevien perheiden lapset $6 kuukau­dessa,
niin silloin ei suinkaan ole kysymys "rikkaista" vaan pa­remmin
palkatuista työmiehistä. Nykyään on useilla teollisuus­aloilla
$5.00 tunnissa ansaitsevia työläisiä. Valkoisen kirjan ehdo­tusten
mukaan heidän lapsilleen ei enää lapsilisiä anneta. Lapsi­lisiä
eivät saa huonoimminkaan palkatut pariskunnat, jos sekä
isä että äiti ovat työssä ja ansaitsevat yhteisesti sanokaamme
$5.00 tunnissa.
Kuvaan tujee myös rahan arvon jatkuva aleneminen eli dol­larin
ostovoiman heikkeneminen.""Sitä niiukaan kuin dollarin os­tovoima
heikkenee, tulevat työläiset j a muut tavalliset canadalai­set
taistelemaan vuositulojensa lisäämisen puolesta. J a kun kaik­ki
merkit viittaavat siil;ien, että inflaatio jatkuu, ja että dollarin
ostovoima heikkenee yhä, niin tuloksena on, että yhk suurem­mat
canadalaisjoukot tulevat tavalla tai toisella korottamaan tu-lojaan
siinä määrin, _että heidän lapsensa jäävät ilman lapsilisä-maksuja.
~~' ~r-
Canadan eläkesuunnitelman perusteella (Canadian Pension
Pian) ehdotettavien etuisuuksien korottan^inen — mikä, jos maa­kuntien
enemmistö siihen suostuu, astuisi voimaan aikaisintaan
tammikuussa 1973 — aiheuttaisi välittömästi lisämenoja useim­mille
canadalaisille. Nyt voimassaolevan lain mukaan työntekijöil­tä
ja työnantajilta peritään yhteensä 3.6 prosenttia työn­tekijän
ansiosta (käytännössä 1.8 pros. kummaltakin osapuolelta),
mutita näitä eläkevetoja peritään korkeintaan vain $5,300 suii-i*
ui8eata vuositulosta. Nyt ehdotetaan, että näitä Canadan eläke-suunnitelman
maksuja (1;8 pros. työläisiltä j a työnantajilta sa­ma
määrä) perittäisiin aina $7,800 vuositulorajaan asti.
CajoAc^au Ji,uoltokyBymykBiä yleensä käsittelevässä Valkoisessa
kirjassa d puhuta mitään "taatun vuositulon" järjostämiiseatä,
millä perusteella on aiemmin luvattu köyhyys karkoittaa Cana-dasta
— ja minkä perusteella tätä suunnitelmaa kannatetaan ja
Valkoinen kirja '^Canadaii
etäkesuunnifcelfnasta"
Ottawa. — Maanantaina julkais­tussa
lilttob^dlitLftsen, Valkolassa
fcii^iassa ehdotetaan vuodesta 1973
ai]!ka;;( ^Can^dan; eläkesuunnite^lman
(Gaöada PensiMi Pian, lyhyesti
CPP) etuisuuksien ja niistä suori­tettavien
maksujen korottamista.
iEihdotuksen hyväksytjdcsi tulemi­sen
ehtona on se, että sen hyväk­syy
% o^aa maakunnista; jotka e-dustavat
% väestöstä (asiallisesti
puhuen siis Ontario ja Quebec sekä
5 muuta maakuntaa).
Valkois^sa kirjassa sanotaan, et^
tä CPP.n hyväksi suoritettavat
Uiaksut tulee koroUaa asteittain si
°en, että tähän eläkkeeseen peri­tään
maksut korkeintaan $7,800 vuo
isituloista (4iuolimatta siitä kuinka
paljon henkaö hankkii). Korkein
'tuloraja" mistä maksuja nyt peri­tään
on $5,300.
Tämän perusteella työnantajain
ja työtäisl'3n maksut Canadan elä-kesuunnit<
älmaan (OPP:n) rahoitta­miseksi
tulevat V. 1975 olemaan
$129.60. Nyt tämä maksu on kor­keintaan
$84.60 vuodessa ja vuon­na
1972 se tulee olemaan $88.20.
Työläiset maksavat 1.8 prosenttia
tuloistaan tähän eläkekassaan ja
työnantajat saiman verran. Ensim­mäisestä
$600 tirlomäärästä ei tätä
eläkemaksua peritä. Omassa työsr
sään olevat maksavat 3.6 prosent­tia
tuloistaan mrkä heidänkin koh­dataan
on tähän asti ollut $5.300 v.
Valkoisessa kirjassa sanotaan, et­tä
tätä 1.8 {»"osentin maksumäärää
ei tarvitse muuttaa ennen vuotta
1985.
Suunnitelman mukaan korkein
kuukausittainen eläkemaksu (mikä
on nyt $123) tulee olemaan vuoden
1977 jälkeen $162. Huomattavia ko­rotuksia
tulee työkyvyttömiksi tule­ville
sekä leskille ja työkyvyttömäk
si tulevan eläkekassaan maksaneen
vaimolle ja lapsille.
Tammikuun 1 päivästä 1973
tulee työkyvyttömäksi tulevan
eläkekassaau maksaneen henki­lön
kuukausieläke olemaan $80
nykyisen $27 asemesta.
Nykyisen lain puitteissa kor­kein
eläke työkyvyttömäksi tul­leelle
eläkekassaan maksaneelle
oi;si v. 1973 $114. Valkoisen k i r ­jan:,
mukaan tämä eläke tulisi
olemaan $199 kuukaudessa 1973
ja $249 v. 1977.
Nykyisen lain perusteella työ­kyvyttömäksi
tulevan eläkekas­saan
maksaneen,^ vaimo ei saa
mitään eläketuloa. Valkoisessa
kirjassa ehdotetaan tällaiselle
aviovaimolle $80 eläkettä jos hän
on 65 vuotta täyttänyt ja jos
hänellä on huollettava lapsi. ,
Alle 65-vuotiaisten leskien kuu­kausi
eläke tulee olemaan $80
nykyisen $27 asemesta j a pro­senttimäärä,
mikä korotetaan
Sl^k 75 prosenttiin, miehensä
eläkkeestä.
65 vuotta täyttäneille ja sitä
vanhemmille leskille ehdotetaan
myös $80 kuukausieläkettä yn­nä
75 pros. miehensä eläketulos^
ta nykyisen 60 pros. asemesta.
Täten tulee leskien saama elä­ke
vuonna 1973 olemaan $170
kuukaudessa nykyisen $71 ase­mesta.
Valkoisessa kirjassa sanotaan,
että Canadan eläkesuunnitelman
balanssi on paljon alkuperäisiä
laskelmia suurempi.
Vuonna 1964 arvioitiin, että
sen i varat tulevat vuonna 1985
olemaan $8 miljardia. Nyt ar­vioidaan
kuitenkin, että vuo­teen
1975 mennessä sen varat
tulevat olemaan $8.5 miljardia
j a vuonna 1990'$20.8 miljardia.
Canadan eläkesuunnitelman ra-,
hoja lainataan maakunnille ja
talousvuonna 1969—70 se tuotti
korkotuloja $140 miljoonaa. Elä­kekassasta
maksettiin samana
vuonna eläkeläisille $47^4 mil­jardia.
jalolkiMsaaliis
8 naS^, Msaia
Montevideo.—- Uhuguayn po­liisit
aryioivat, että Tupamaros-;
Bissit saivat viikko sitten perjan­taina
tekemässään suuressa jalo-kiviryöstössä
saaliikseen noin;
kahdeksan miljoonaa dollaria. Tä­mä
oli poliisin mukaan suruimpia
ryöstöjä, mitä maailmai^sa on kos­kaan
tapahtunut.
Muutamia vuosia sitten varkaat
saivat;saaliikseen noin 7.3 milj-!
dollaria Englannin suuressa ju-j
naryöstössä. Viranomaiset saavat
lasketuksi Tupamaros-sissien saa­liin
tarkan arvon vasta tämän
viikon puolivälissä, sanoivat po­liisit.
• Ryöstöön osallistui urugfuaylais
ten poliisien mukaan parisenkym';
mentä sissiä. Poliisit lisäsivät, .et-
7tei ketään ryöstäjistä ole toistai-jseksi
tunnistettu, mutta yhtä
ipankkivirkailijaa epäillään yhteis
työstä ryöstäjien kanssa. Jaloki­vet
varastettiin erään montevi-deolaisen
pankin tallelokeroista.
EUROOPAN NATO-MAITA
"ATLANTISOIDAAN"
- USA:n edustajainhuoneen hy­väksyttyä
toissa viikolla tuonnin
rajoittamista koskevan Millsin
kauppalain kaikkialta maailmasta
on saapunut vastalauseita ja uh­kauksia.
Mikäli laki astuisi voi­maan,
merkitsisi se katastrofia,
tuhoisaa kauppasotaa, joka olisi
pahempi kuin tavanomaisin asein
käytävä sota. Lakia seuraisi kos-totoimenpiteitä,
jotka olisivat yh­tä
tuhoisia USArlle kuin muulle­kin
maailmalle. Tällainen on ylei­nen
kaiku maailman kauppakes­kuksista.
Tutkittuamme Millsin USA.n
tuonnin rajoittamista koskevaa laki­esitystä
olemme todenneet sen ää­rettömän
vaaralliseksi eikä se voi­si
jäädä vaille vastatoimenpiteitä.
Englannin teollisuusbiton edustaja
korosti. USA:n suunnittelema kaup­palaki
on. mitä vaarallisin maail­mankaupalle,
sillä se merkitsisi
massiivista siirtymistä suojelutulli-politiikkaan,
Länsi-Saksan talous­ministeriön
edustaja totesi. Laki on
anakronismi, mieletön ja katastro­finen
vapaalle kaupalle. Ranskan
vientiliiton presidentti lausui,
•Sveitsissä Millsin laki on herättä­nyt
laajaa ja ankaraa arvostelua.
EFTA:a ja Gatt:ia vaaditaan ryhty­mään
vastatoimenpiteisiin. Ranskan
jalkineteollisuuden presidentti lau­sui,
että kauppasota tulisi olemaan
maailmalle tuhoisampi kuin tavan­omaisin
asein käytävä sota. Italian
teollisuuden edustajat totesivat, että
kostotoimenpiteet amerikkalaisia
tuotteita kohtaan merkitsisivät US-A:
He Euroopan markkinoiden mene­tystä.
Espanjan ulkoministeri Lopez
Bravo lausui, että tutemme käyttä­mään
kaikkia mahdollisia kostotoi-menpitei:
ä ja jatkamaan niitä kun­nes
kauppamme USA:n kanssa on
tasapainossa. Nykyinen kauppatase
näyttää 500 miljoonan dollarin va­jausta
USA:n hyväksi, ministeri
lausui. ' i
EEC:n ministerineuvosto kokoon­tui
myös keskustelemaan mahdolli­sista
vastatoimenpiteistä. EEC on
j3 kolme kertaa aikaisemmin va­roittanut
USA:ta kostosta, jos Mill­sin
lakiesitys saa lain voiman.
Millsin lakiesitys antaa käytän­nössä
USA :n viranomaisille vallan
minkä tahansa ulkomaisen tuot­teen
luonnin rajoittamiseksi. Edus­tajainhuoneen
hyväksyttyä lakiesi­tyksen,
siirt>'i se senaatin käsiteltä-väksi.
toivotaan laajoissa canadalaispii-reissä.
Yleisvaikutelmana on, että hal­lituksen
tarkoituksena on pitää
eläke- lapsilisä- j a muut huolto-menot
mahdollisimman alhaisina
siten, että otetaan vähän pois
varakkaimmilta j a annetaan hie--
man.lisää kaikkein köyhimmiltä.
Tämän menetelmän sanotaan
perustuvan "valinnallisuuteen"
(selectivity). Juuri sen perustana
kuitenkin on "köyhyydentodis-tukseen"
(means test) perustuva
huolto-ohjelma mikä takavuosina
aiheutti niin paljon kiistaa ja
kuohuntaa.
Meistä tuntuu, kuten NDP:n
edustaja • Stanley Knovvles sanoi,
että sen visseistä myönteisistä
piirteistä huolimatta hallituksen
pitäisi löytää köyhyyden poista­miseksi
parempia keinoja j a me­nettelymuotoja
mitä tässä Val­koisessa
• kirjassa suositellaan.
Nyt jos koskaan on vaadittava
ja painostettava, että pcrusQläke
tulee korottaa vaalintaan sadaksi
dpllariksl j a että varattomuuden
perusteella jnyörinetään perbe-suhteista
huolimatta yähintään
$50 lisäeläke ka,ikillc cli yhtoon-sä
vähintään $150.00 kuukausi-cluke.
Sissien ratsioita
Buenos Airesissa
Buenos Aires. — Argentiinalai­set
pienet aseistetut sissiryhmät
tunkeutuivat viikonlopulla kol­men
amerikkalaisen sotilasvirkai­lijan
koteihin täällä j a etsivät
USA:n rahaa, virallisia asiapape­reita,
aseita ja virkapukuja, tie-doitettiin
täkäläisestä USAn suur
lähetystöstä.
Sissien suorittamat ratsiat ta­pahtuivat
lyhyen ajan kuluttua
siitä kun kyseiset kolme sotilas­virkailijaa
olivat poistuneet ko­deistaan
Buenos Airesin laitakau­pungilta.
Yksikään amerikkalai­nen
ei loukkaantunut, lisättiin tie
donannossa.
CIA värvää nyt
kambodzhataista
Laosin sotaan
New York. — Phnom" Penhm hal­lituksen
sotilasjohdon edustajat käy­vät
parhaillaan neuvotteluja Etelä-
Laosui vallanpitäjien kanssa mah-dcllisuudesta
lähettää sinne 3,000
kambodzhalaista amerikkalaisin
asein varustettua sotilasta.
New York=Times. joka tiedottaa
asiasta perillä oleviin lähteisiin no­jaten,
kirjoittaa, että noin 1,500
kambodzhalaista sotilasta on jo
Etelä-Laosissa valmennettavina U-SA:
n tiedustelupalvelun keskushal­linnon
johdolla. Lehti kiinnittää huo
miota siihen, että CIA saa varat
Laosissa käytettäviä palkkasotilaita
varten rahastoista, mitkä "nähtä­västi
eivät ole joutuneet" USA-.n
kongressin valvonnan alaisiksi. Me­not
viiden kambodzhanlaisen sotilas-pataljoonan
varustamisesta^ (600 so­tilasta
kussakin) eivät kuulu New
York Timesin tiedoituksen perus­teella
ilmoitettuihin 40 milj. dollarin
sotilaalliseen lisäapuuni minkä Was-hinglon
on myöntänyt Kambodzhal­le
kuluvana varainhoitovuotena.
Phnom Penhin uusia sotilaskiintiöitä
oletettavasti tullaan käyttämään
sotatoimiin isänmaallisia joukkoja
vastaan sekä Laosissa että Kam-bodshassa.
VÄLIKAPPAfLE "KAI^AtELKOJEN MAKSAMIÖBKSI"
Quebecin hallitus on voinut War Measures lain perusteella kä*
BiteM >^räitä vanhoja poliittisia kiistoja sekä ahdistaa ja peloitella!
mqita poliittisia puolueita sanoi NDP:n kansallinen johtaja T. C.
Douglas viime lauantaina.
. Suurin osa mainitun lain perusteella pidätetyistä henkilöistä oh
Montrealin kunnallispuolueen ja Parti Quebecoisin jäseniä, hän sa­noi..
. . "Helppo on'pormestari Jean Drapeaun voittaa vaaleissa jos
toisen puolueen jäsenet raahataan vankilaan", selitti mr Douglas.
— Uuutistieto, marrask. 30 ^hä.
PALKATTUJA TAPPAJIA
TARVITAAN JÄLLEEN
Berliinistä ratkaisu
tämän vuoden aikana?
Berliini. —- Ratkaisua siitä, pääs­täänkö
Berliinin, neuvotteluissa so­pimukseen,
odottaa Länsi-Berliinin
hallitseva pormestari Klaus Schutz
vielä tämän vuoden aikana.
Schiitz^ jonka aikaisempi opti­mismi
on huomattavasti vaimentur
nut hänen tavattuaan Yhdysvaltois-sa
presidentti Nixonin, uskoi yhä
kysymyksessä päästävän jonkinlai­seen
ratkaisuun.
Viime viikolla DDR:n valtioneu­voston
puheenjohtaja Walter Ulb-richt
otti vastaan Berliinin neuvot­teluissa
Neuvostoliittoa edustavan
suurlähettiläs Pjotr Abrassimovin.
Espanja ikuohuu
Madrid. ^ Madridilaiset opiske­lijat
osoittivat viime viikolla miel­tään
16 baskilaisen opiskelijan puo­lesta,
jotka joutuivat tällä viikolla
sotaoikeuteen Burgosissa, Pohjois-
Espanjassa. Mielenosoittajat pysäyt­tivät
mm. liikenteen useilla Madri­din
pääkaduilla.
Poliisi pidätti useita mukana ol­leista.
Myös Barcelonassa poliisi otti yh­teen
useiden satojen opiskelijoiden
kanssa, jotka huusivat "Vapautta"
ja "Poliisi pois yliopistosta".
Sirtomaaherruudestaan epätoi­voisesti
kamppaileva Portugalin
johto — tarkemmin:^sen .pääminis­teri
Marcello Caetano keräsi
maansa korkeimmat sotilasjohta­jat
viime vuonna yhteen j a vaati
heitä tekemään kaikkensa vapau­tusliikkeen
murskaamiseksi Mo­sambikissa,
Angolassa ja Guinea-
Bissaussa, Kenraalit saivat varo­j
a ja ryhtyivät toimeen.
Eräs keino- on tietysti iskeä
paikkoihin; joissa epäillään va­pautusliikkeen
sissien piileskele­vän.
Portugalin Guinean — Gui-nea-
Bissaun — naapurimaat, Se­negal
ja Guinea ovat saaneet ko­kea
pommituksina portugalilais­ten
toimenpiteet. Nyt näytään
Guineassa yritettävän imperialis­tisen
valtion politiikkaan elimel­lisesti
kuuluvaa keinoa — vallan­keikausta
maassa, jossa on "epä­miellyttävä"
hallitus.
Sisältä päin portugalilaisten on
ollut ilmeisesti vaikea murtaa pre­sidentti
Sekou Touren ja hänen
hallituksensa valtaa. Siksi turvau
dutaan karkeimpaan temppuun,
suoraan aggressioon kyseiseen
maahan. Tätä keinoahan USA on
käyttänyt usein menestyksellises­ti
"omas.sa pihapiirissään" latina­laisessa
Amerikassa. Portugali on
ottanut NATO-kaveristaaU' Yhr
dysvalloista oivallisesti oppia. Por
tugalilaiset vain käyttävät A f r i ­kassa
imperialistien tavallisinta
työkalua, palkkasotureita.
Jo muutama kuukausi sitten hu
huttiin, että Portugali kouluttaa
Guinea-Bissaun alueella ulkomaa
laisia palkkasotureita. Koulutta­jana
kerrotaan olevan pahamai­neisen
belgialaisen palkkasotilaan
Jean Sdhrammen. Tämä ''Mustan
Jackin" nimellä kulkeva herra oli
aikoinaan palkkasotilaiden johta­jana
suorittamassa Kongon oper
raatiota. Nyt hänen palveluksen­sa
ovat olleet tarpeen portugali­laisille.
Portugalin johtajat eivät ole
tainneet huomata, että vaikka
palkkasotureita on käytetty Af r i ­kassa
useasti, ne eivät ole koskaan
onnistunut saamaan voittoa työnr
antajilleen. Mutta hävitystä ja
tuhoa ne pystyvät tekemään, sillä
koulutetut tappajat tekevät työ­tään
amattitaidolla. Eipä silti, e i ­vät
portugalilaiset "oikeat" : soti­laatkaan
jää jälkeen — Angolassa
surmataan väestöä napalmin j a ;
kemiallisten myrkkyjen avulla.
Caetanolla, Portugalin päämi­nisterillä
on tapana takan ääres­sä
istuen puhua televisiossa t a i
kertoilla valikoiduille ulkomaalai­sille
lehtimiehille Portugalin f a ­sistisen
diktatuurin "liberalisoin­nista".
Ehkä Caetano pakisee ko­dikkaasti
kotitakissaan urhoolli­sista
palkkasotureista, jotka kan­tavat
korkealla Portugalin vuosi­satoja
vanhaa siirtomaavaltiuden
lippua, joka tällä hetkellä kyllä
on jo repaleinen ja melkein lop-puunkulunut.
Muutama sata hyvät rahat an­saitsevaa
palkkamurhaajaa ei
kuitenkaan loppujen lopuksi pysj-ty
estämään historian kulkua ei-.,
kä mustan mantereen kansojen
vapautumista. Palkattuihin tap­pajiin
turvautuminen on merkki­nä
portugalilaisten siirtomaaval-'
tiaiden epätoivosta. Heidän hä­viönsä
on väistämätön.
Bolivia vapautitaa
poliittiset vangit
La Paz. — Boliviassa on tämän
viikon kuluessa odotettavissa ylei­nen
poliittisten vankien armahdus,
mutta toistaiseksi ei vielä tiedetä
mitään ranskalaisen kirjailijan Re-gis
Debrayn ja argentiinalaisen tai­demaalarin
Ciro Bustosin kohtalos­ta.
Bolivian sisäministeri; Jorge Cal-lardo
sanoi viime viikolla, ettei Boli­viassa
ole tällä viikolla enää poliit­tisia
vankeja.
Bdivialainen päivälehti Jordana
sanoi, että armahdus on odotettavis­sa
torstaina tai perjantaina. Lehden
mukaan kuubalaisen sissij<^tajan
Che Guevaran kuoleman aikana pi­dätetty
Debray luultavasti lennäte^
tään Chileen.
Debray itse suhtautuu kuitenkin
epäillen vapautusmahdollisuuksiin-sa,
kertoi eräs häntä haastatellut
lehtimies.
Verinäytelmä
militarismin
elvyttämiseksi
Tokio. — Johtava japanilainen
kirjailija Jokio Mishima teki vihne
viikolla harakiri-itsemurhan viiltä­mällä
vatsansa aidä sen jälkeen kun
hänen johtamansa oikeistolainen
äärimmäisyysryhmä oli tunkeutu­nut
miekkoja heilutellen tdcioiai-seen
armeijan päämajaan. Eräs
Mishiman seuralainen katkaisi hä­nen
kaulansa. Sekä harakin että
kaulan katkaiseminen kuuluvat Ja­panin
samurai-traditioon.
Mishima oli isänmaallisen Kilvet-seuran
(Tatekonai) johtaja. Myös
neljä muuta hyökdiäyksen suorittar
jaa kuuluvat seuraan.
Toinenkin ryhmään kuulunut teki
harakiri-itsenvurhan, ja hänen kau­lansa
katkaistiin. Hänen nimensä
oli Hitsukatsu Monta.
Ennen hirvittävää kaksoishara-kiriä
45-vuotias Mishima ja neljä
hänen kannattajaansa olivat tunkeu­tuneet
Japanin itäistä armeijaa ko­mentavan
kenraalin toimistoon.
Yhdysvaltojen
uusi tukikohta
Lontoo. USA suunnittelee
vielä yhden suuren laivastotuki­kohdan
perustamista Intian Val­tamerelle.:
Sen paikaksi suunnitel­laan
englantilaista Diego Garcian
saarta, joka sijaitsee Ceylonin ja
Mauritius -saarten välissä.
USA aikoo rakentaa saarelle
yhteyskeskuksen vakoUutekokiiita
varten, telakoita sotaaluksia var­ten,
sukellusvenetukikohdan "P»>
laris" rohjuksiUa varustettuja su­kellusveneitä
varten ja lisäksi
sotilaslentokentän.
PÄIVÄN PAKINA
LOHDUTUSPÄLKINNOSTA
Kuten arvoisat urheilijat sekä
penkki- sellaiset hyvin tietävät,
lohdutuspalkinto annetaan hen­kilölle,
joka ei oikeata palkintoa
mitenkään saa.
Jostakin syystä Yhdysvallois­sa
katsottiin nyt sopivaksi tai
ehkä tarkoituksenmukaiseksr an
taa tällainen lohdutuspalkinto
Saigonin varapresidentti Ngu-yen
Cao Kylle, joka pienuudes­taan
huolimatta omaa korkean
ja komean lentomarsalkka-titter
linr
Aikaamme seuraavat lukijat
muistavat miten tätä marsalk­kaa
kohtasi presidentti Nixonin
porttikielto kun hän halusr tul­la
Yhdysvaltoihin vierailulle j uu
ri vähää ennen ns. välivaaleja.
Saigonin varapresidentti K yn
piti silloin puhua "sotilaallista
voittoa" Vietnamissa propagoi­van
kiihkomielisten oikeistolais­ten
kokouksessa.
Valkoisella talolla oli kuiten­kin
vaalien edellä "kädet täyn­nä"
vaikeuksia ilman Kytakin.
Hallituspiireissä pelättiin, että
Kyn ilmaantuminen aotakiih-koistcn
kokotiksecn puhujaksi
ennen vaaleja, voi vaikuttaa hai­tallisesti
republikaanien vaalitu­loksiin.
Näissä olosuhteissa marsalkka
Ky sai Washingtoni8ta sanoman
että hän on "eirhaluttu henkilö"
ennen vaaleja. Niin jäi hänen
epäilemättä "suuri puheensa
liivin taskuun. Muuten, sivumen­nen
sanoen, siitä oikeistolais­ten
suuresta "voitto kokoukses-ta"_;;
taisi myös tulla surkastu­nut
pannukakku, koska siitä ei.
ole sen jälkeen juuri mitään
kuultu.
Nyt ovat välivaalit menneet
ja ne todella osoittivat," että re­publikaaneilla
ei ole värkeissä
varaa;.ts. ei sovi ainakaan vaa­lien
edellä veljeillä sellaisten
"vieraitten" kuin marsalkka
Kyn kanssa.
Nyt vaalien päätyttyä on tie­tenkin
asia vallan toinen. Val­koisessa
talossa laskelmoidaan
kaiketi, et;tä K y n vierailu kuten
monet inuutkin kolttoset,' tulee
unhoitetuksi ennen tulevia vaa-
•;leja;,,
Näin sai K y lohdUtUspalkin-tonsn
•— eli pääsyn Yhdysval­toihin.
Ja uutisticdoissa kerrotaan,
että varapresidentti K y ei ole
nytkään pitänyt kynttiläänsä va
kan alla, vaan antanut sen lois->
taa kaikille sotaisille haukoille.
Hänen kerrotaan innokkaasti
kiitelleen Washingtonia Pohjois-
Vietnamia vastaan kohdistetus­ta
ilmapomitukseöta ja sen yh­teydessä
suoritetusta Pohjois-
Vietnamin maan kamaralle teh­dystä
hyökkäysoperaatiosta miu
ka yhdysvaltalaisten sotavan­kien
pelastamistarkoituksessa.
Uusia sellaisia hyökkäyspro-vokatioita
on tulossa, tiesi va­rapresidentti
K y kertoa. .
Ja tämä mies, jonka tavoit­teena
on uusi poliittinen nousu,
Saigonin presidentin manttelin
periminen ennen sen nykyisen
johtajan kuolemaa, oli vain pa­hoitellut
sitä kun hän ei "itse"
kelvannut amerikkalaisvankien
kaappausyritykseen.
Selostettuaan kuinka suurta
"apua" hän olisi henkilökohtai­sesti
voinut "asiantuntijana" an­taa
sille provokatiolle, varapre­sidentti
K y lohclutti kuulijoitaan
ja sanoi amerikkalaisten epäon­nistumaan
viitaten, että "seu­raavalla
kerralla meillä on pa­rempi
onni";
Marsalkka Ky, joka on aikni-sommissa
yhtoykaissä uhkaillut,
että hän ei tule koskaan neu­vottelemaan
eikä ainakaan istu­maan
samassa hallituksessa
"kommunistien kanssa", jolla
termillä Washingtonin herrat
ja Saigonin narrit tarkoittavat
Saigonin juntan vastustajia,
oli nyt Washingtonissa sanonut,
että hänen j a pres. Nixonin kat­santokannat
lyövät yhteen. Mis­tä
he olivat tämän vierailun y h ­teydessä
keskustelleet, siitä ei
ole sen yksityiskohtaisemmin
puhuttu. Ehkä sekin, kuten
kaikki hämäräasiat, on jonkin­lainen
valtio- tai p e r ä t i sota­salaisuus?
.
Mutta sotaisia arvoituksiaan
ei marsalkka K y halua salata.
Marraskuun 25 pnä Washing-tonista
lähetetyn uutistiedon mu
kaan K y oli kerskunut, että "en­si
vuoden loppuun mennessä Sai­gonilla
on viidenneksi suurin a r ­meija
kok^o maailmassa, kymme­nenneksi
suurin sotalaivasto ja
toiseksi suurin helikopterivoima
mitä suurempi on vain Yhdys-:
valloilla.
USAn imperialismin etujen ja
tavoitteiden kannalta katsoen on
kaiketi ilman muuta selvää ja
johdonmukaisuuttakin, ^ttä sel­laiselle
miehelle kuin marsalkka
Kyiie annettiin "Valloissa" lo­pulta
tällainen lohdutuspalkinto.
---KUnsäköurJft,