Vapaus, September 7, 1965

              Tarinaa Vatikaanista
(Vatikaani on TIiberin oikealla
rannalla Rooman luoteisrannalla si­jaitsevan
kukkulan nimL Jo van­haan
aikaan sitä pidettiin ktiltti-paikkana,
jossa roomalaiset kävivät
tiedustelemassa tulevaisuuttaan (la­tinankielinen
sana vaticinor). Pieta­r
i n , seuraajat korottivat tämän pai­kan
kristilliseksi kulttikeskukseksi
sen jälkeen kun kristinuskosta t u li
Rooman: valtakunnan valtionuskon­to.
Vatikaani on absoluuttinen monar^
kia, sen hallitsija on paavi, jolla
on komennossaan 1350 sveitsiläis-kaartilaisen
j a 900 santarmin muo­dostamat
"armeijSit". Muita univor­mujen
kantajia ovat aateliskaarti
(200 roomalaista aristokraattia)' ja
palat^ikaartl (pääkaupungin raha­maailman
ja virkamieskunnan kor.
keimmista piireistä koottu 500-mie-hiuen
kaarti); Aateliskaartin perin­nöllisten
virkojen ja palatsikaartin
^'jpeiinnjöllisten virkojen välisen
eron ilmaisee parhaiten vanha paa­villista
Roomaa koskeva sananlas­ku:
Aatelisto jää, raha vaihtuu.
Vatikaani on ollut olemassa it­senäisenä
valtiona vasta vuodesta
1929 alkaen, jolloin paavi Pius X I
solmi Mussolinin fasistisen hallituk
sen kanssa konkordaatiU; Tässä so­pimuksessa
luovutti Italia pyhälle
istuimelle rajattoman ja ehdotto­man
vallan, omistusoikeuden ja su­vereenisen
oikeudenkäytön' Vati
kaanin alueella. Mutta jo ennen tätä
päätöstä oli paavius valtio Italian,
siiSi toisen valtion alueella. Tämän
vuosisadan alkuun asti valittiin
paavi Italian feodaaliaristokratian
piiristä. Tästä johtuu se, tosiasia,
että katolinen kirkko ja sen hierar­kia
nimenomaan keskiajalla o l i luon­teeltaan
feodaalinen. Myöhemmin
asetettiin paavinistuimelle myös
miehiä, jotka Medioin lailla • tulivat
suurpankkiirisuvuista tai teollisuu­den
piiristä.
Mutta ei tarvitse palata Medici-sukuun.
todetakseen tämän histo
riallisan välttämättömyyden so­peutumisen
tarkoituksen.
Pius X : n kuoleman jälkeen nou­si
paavinistuimelle Benedikl X V ,
markiisi Giacoma Della Chiesa,
suuren genovalaisen pankkliriper-heen
jäsen: Hänen seuraajansa oli
vuosina 1922—1939 hallinnut Pius
X I , Milanon teollisuuspon-ariston
edustaja. Häntä seurasi v. 1939
Pius XII e l i Eugenio Pacelli, joka
n i in ikään tuli eräästä rikkaimpiin
kuuluvista pankkiiriperheistä. •
Tähän pankkiirilinjaan toi en
isimmäisen katkon' Pacellin seuraa­ja
Johannes XXIII, Angelo Gui-seppe
Roncalli, joka nimitettiin vir-kaan.&
a lokakuussa 1958. Hän oli
lähtöisin talonpoikaisperheestä.
Vaikka Johannes XXIII pyrkikin
Vilpittömästi luomaan Vatikaanista
edistyicsellistä kuvaa, ei pidä unoh­taa,
että paavin valinnan saneli
välttämättömyys kerätä proletaaris­ten
ryhmien sympatiat paavinval-lan
puolelle.
V A T I K A A N IN
OMISTUKSIA
I l Banco di Santo Spirita, perus^
tettu V. 1906.
II Banco de Roma, perustettu v.
1808.
La Societa Generale Immobilaire,
jonka pääomat ovat y l i 17 miljoonaa,
puntaa. Sillä on määräysvalta useis­sa
yhtiöissä ja se omistaa kolme
neljännestä Rooman Hilton-hotellis>
StJi. UrheUuUUon
•irkailiioiden ösoiileelt
Paheen johtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Paric Blvd.
Puhelin O X 1-6195
Toronto ; Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatha Rd., Toronto 8, Ont.
Puhelin HO. 6-8815
Bahastonhoitaja: Len Boström
58 McNaim Ave., Toronto 12, Ont.
Puhelin H U 1-3551
LIITON NAISJAOSTO
Elsle Joidnen
21 Granlea Road, Wlllowdale, Ont
Puhelin BA. 1-1489
U I T O N HIIHTOJAOSTO
Poheenjohtaja: Antti Ranta,
Jehu A.O. — Puhrfln 674-9251
1535 Päris St. Sudbury, Ont.
Ajanvietelttkemista
HALVALLA
^'Viikonloppu''
julkaisun
IRTONUMEROITA
Nyt alennetulla
hinnatla
25c kappale
Ynnä postikulut: 3 numerotta 7c,
6 numerosta 11c Ja 12 numerosta
160. Saatavana' No. ISstsa No. 45
asti.
ta.
Sogene — Immobilairen haaralii-ke.
Vatikaaniila on huomattavia
osuuksia myös seuraavissa yhtiöis
sä: Pantanella, Blondi, Finsider,
Bastocci, Italpi, vakuutusyhtiö As-sicurazioni
Generali,. Richard-Gino-r
i ; Ceramica Pozzi, Italgaz ja Acqua
Marcia.
V A T I K A A N IN
S A L A T U T R I K K A U D ET
Vatikaanilla on kuten kaikilla
muillakin valtioilla myös pääomia.
Vastakohtana muille valtioille sen
raha asiat ovat valtiosalaisuus, josta
vain harvoin tihkuii tietoja maail­man
l^distöön. äiksi'oh mahdoton­ta
suorittaa tarkkaa erittelyä sen
sotkuisista siteistä maailman pank­keihin
ja muihin finanssielimiin.
Varmaa kuitenkin on, että niistä
pankeista, vakuutuslaitoksista, trus­teista
ja osakeyhtiöistä, joissa Vati-
Icaani on osallisena, saataisiiin mel­ko
pitkä luettelo. Vatikaanin äänen
Icannattajassa Osservatore Roman­ossa
on jo vuosikausia ollut sivulla
2 Banco de Roman ilmoitus^ Tällä
pankilla on y l i 200 haarakonttoria
Italiassa ja ulkomailla. Samassa
lehdessä on myös Banca Commer-ciale
Italianan, Banco di Santo Spi-riton
ja Banco" Ambrosianan ilmoi­tuksia
— kaikki ne ovat joko Vati­kaanin
valvonnassa tai kiinteässä
yhteydessä siihen.
Äskettäin suoritettujen tutkimus­ten
mukaah eivät Vatikaanin finans-siyhteydet
rajoitu Italiaan vaan sil
lä on siteitä myös ranskalaiseen,
belgialaiseen, etelä- ja pohjoisame­rikkalaiseen
raliamaailmaan. Kato­lisen
kirkon järjestöt omistavat
pääomasijoituksia Espanjassa, Mek
sikossa, Afrikassa, kauko-idässä ja
Yhdysvalloissa. Vatikaani ei ole
vain Rothschildin pankkiiriliikkeen
ja amerikkalaisen Morgan-dynastian
osakas, vaan myös Monte-Carlon,
Vichyn jä Biarritzin pelikasinoiden
suurimpiin kuuluva osakkeenomis­taja.
Toisen maailmansodan jälkeen
ovat p^hän istuimen raha-asiain hoi­tajat
investoineet satoja miljoonia
frangeja Ranskassa, 35 . miljardia
frangia USA:han ja 60 miljardia
frangia useisiin muihin maihin. E r i
laisten uskonnollisten järjestöjen
erityisesti jesuiittaveljeskunnan hal­lussa
on miljardeihin hehtaareihin
nouseva maaomaisuus. Viime vuo
sien aikana on Vatikaanin raha-asioiden
yhteydessä ollut pieniä
skandaalinpoikasia.
P A A V I DIPLOMATIAN
PIIRISSÄ
Vatikaanin hallitsija valitaan kar­dinaalien
kokouksessa % äänten­enemmistöllä.
Kardinaalit* jotka
ovat paavin jälkeen seuraava aste
Vatikaanin hierarkiassa, ovat usein
joutuneet painostuksen alaiseksi
vaalia suoritettaessaan. Niinpä nat
sihallJtus harjoitti V. 1939 kulissien
takana painostusta saadakseen mie­leisensä
paavin nimitetyksi; Valituk­si
tuli kardinaali Pacelli, joka oli
ollut paavin nuntiuksena Saksassa
pitkät ajat ja joka sittemmin myö­täili
Hitlerin politiikkaa.
Y l i 50 maata ylläpitää diplomaat
tisia suhteita Vatikaaniin, jolla puo­lestaan
on nuntiuksia (lähettäiläitä)
ja internuntiuksia (täysivaltaisia
ministereitä). Legaatteja (erikois-
Jähettiläitä, joilla ei ole virallista
diplomaattista asemaa) on 68 maas
sa. Näiden joukossa on sellaisia
maita, joissa tuskin on ainoatakaan
katolilaista, kuten Iran, Pakistan
ja Japani.
Tshiangkaishekin luona edustettu­na
olevien harvojen hallitusten jour
kossa on myös Vatikaani. Sama kos­kee
Etelä-Vietnamia Ja Etelä-Ko­reaa.
Vatikaanissa olevat edustajat
ovat aina olleet ao, maiden "tiedus-teluasemia",
joiden kautta on han­kittu
tärkeitä tietoja tai jotka ovat
toimineet neuvottelijoina arkaluon
toisissa kysymyksissä. Tällaista tie­tä
solmittiin aikoinaan Hitler-Sak-san
ja Vatikaanin välillä ns. kon-kordaatti,
joka on voimassa edel­leenkin
Bonnin ja Vatikaanin väli­senä
sopimuksena.
KÄÄNNE VATIKAANISSA
Paavi Johannes XXIII, jota ääri­oikeistolaiset
ovat kutsuneet myös
'punaisen paavin' nimellä, ehti olla
asemassaan vain vajaat viisi vuotta,
mutta tästä huolimatta hän ehti luo­maan
kuilun natsismia myötäilleen
Pius XII:n ja oman kautensa välil­le.
"
Katolilaisuuden asema oli vuoden
1958 lopussa vaikea: se oli ankku­roitunut
sosiaaliseen vanhoillisuu­teen
ja ajalle ominainen sosialisti­nen
ja siirtomaavastainen liike oli
sille täysin vierasta. Johannes
X X I I I kutsui koolle kirkon hierar­kian
konsiilin käsittelemään ajan
polttavia kysymyksiä ja esitti sille
oman vakaukmuksensa mukaisesti
vaatimuksen rauhasta ja rauhan­omaisesta
rinnakkainelosta.
Johannes X X I I I :n panoksesta voi­daan
mainita ainakin kaksi hänen
kahdeksasta paimenkirjeestään:
Mater et magistra (äiti ja opetta­ja
viimeksi mainitulla tarkoite:
taan kirkkoa) ja Pacem in Terris
(Rauha maassa), jotka saivat osak­seen
yleisen hyväksymisen ja edus­tavat
tiettyä edistyksellisyyttä. Ma­ter
et magistra muodostaa rohkeaa
yrityksen vetää kirkko i r t i vanhas­ta
sosiaalisesta takapajuisuudestaan
ja tuoda se nykypäivän yhteiskun­nan
probleemien keskelle. Pacem
in Terris -paimenkirjeessä levittäy­tyy
sama kysymys nuiailmanlaajut-seksi.
Hallitsevana on vakaunuis
maailman ykseydestä ja uusista
i^aliteeteistai joihin kirkon on so­peuduttava
päästäkseen irti vuoai
kymmeniä kestäneestä eristyneisyy­destään.
Tätä paavinistuimen astumista ny­kyaikaan
olivat valmistelleet monfet
erilliset tekijät: sosiaaliseen tyJJhön
osallistuneet katoliset, "köyhien pa­pit",
ne papit, jotka Espanjassa
asettuivat työläisten rinnalle Fran
eoa vasta&n, Ransk&h t%Hdaspä(lit
jne. Mutta puuttui paavi, joka olisi
asettanut täifaän suuren toivoiiar-meijan
kärkeen, paavia, joka olisi
ymmärtänyt, että kirkko saattaa ol­la
yhteistyönsä, maailman i'auhaa ja
sosiaalista edistystä tahtovien voi­mien
kanäsa. ,
Talous "parenrpäiti pain" södrnfakiä
New Yoric. — Yhdysvaltain sotateol­lisuuden
kanssa tekemisissä olevat yh­tiöt
tervehtivät tyj^dytyHsellä Yhdys­valtain
Vietnam-hyökkäyksen laajen­tamista.
• ' •
"Kylmästi matemaattisesti laskien
.muuttaa presidentti Jolihsohin inää-räämä
äsevöimren lisäärnirien Vietna­missa
taloiiden tulevaisuuden näkymiä
parempaan päin", kirjoittaa flinanssi-
'{}iirien johtava äänenkannattaja Busi­ness
Week,
Lehti toteaa, että sotakulujen lisää­minen
"riittää rauhoittamaain kaiken
vakavan l,evottomuuden siitä, että ta­loudelliset^
kehityksen tempo hidastui­si
niyöhemmin tänä vuonna'',
Yhdysvaltain sotilasmenot ovat l i -
säärityheet huöinattavasfi jo tänS
vuonna. Kauj^amtnisteriö bn laske^-
nut, että rie tämän vuoden toiädla
neljänneksellä olivat 55,4 mitjardia
ddllkria verrattuna 54,3 miljardiin dol­lariin
ensimmäisellä neljährieksellä.
Kolmannella neljänneksellä tai>alituu
epäilemättä jälleen nousua. Kuten Bu­siness
Week kirjoittaa, aikoo_ Penta­gon
käyttää Keiriäk. 2b pinä 1966 päät­tyvän
varainhoitovuoden aikana VJ^f
ndrain-totaän vielä 2—3 miljardia dol-teriä.
*
'Kaksi huomattavaa senaatin puolu^
tusvbimayaliokunnan jäsentä, demö-
Icraatit Richard Russell ja John Steri-nis
ovat laskeneet,, että Vietnamin-sö-ta
voi hostaä sotilasbudjettia 10 mil­jardilla
dollarilla vuodessa.
Sen jälkeen kun presidentti Johnsoh
ilnioitti heinäk.. 28 pnä Vietnamin so­dan
laajentamiseen, tähtäävistä toi­menpiteistä,
nousi sotatarvflteyhty-miien
osakkeiden arvo jyrkästi. Erityi­sen
voimakkaasti nousivat "Avco"-yK-tymän
osakkeet. Tämä suurj^tymä
valmistaa Vietnamissa käytettyjen he­likoptereiden
moottoreita, samoin nou­sivat
-uusia suihkuhävittäjiä valmista­van
"Northrop • Aviationin" osakkeet.
K A N N A T T A K A A LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA!
Tiistaina, syysk. 7 p: — Tuesday, Sept: 7,1965 Sivjx 3
UUTISIA
eä levittämääii
Lokakuu omistdttu Vapauden levitystyöUe
Tuleva lokakuu on omistettu Vapauden levityskuukäudeksi. Tarkoi­tus
on, että lokakuun aikana hankitaan Vapaudelle 75 uutta tilausta ja
huolehditaan 342 tilauksen uudistamisesta.
Onnistoaksemme tässä tehtävässä, tulisi jokaisen lehtemme tilaajan
olla apuna lehtemme asiamiehille ja -naisille ja siten toteuttaa viime
marraskuussa Port Arthurissa pidetyn yhtiökokouksen vetoomusta jossa
sanotaan:
a) "että kaikissa osastoissa ja seu­roissa
olisi kiinnitettävä huomi­ota
asiamiestoiminnan auttami­seen
ja tehostamiseen, valitse­malla
lisää asiamiehiä tai -nai­sia
missä katsotaan tarpeelli­seksi.
Asiamiesverkoston vaati­vaa
työtä voitaisiin auttaa paljon
siten, että osastot ja yksilöjäse-net
kiinnittäisivät jatkuvasti
huomiota uusien tilausten han­kintaan;
)b että kehitetään uudelleen jouk-kotyömuotoja
lehtiömme levittä­misen
hyväksi, ja että saatujen
kokemusten perusteella olisi pe­rustettava
sanomalehtikerhoja,
joiden erikoistehtävänä on ko­koontua
aika-ajoittain keskuste­lemaan
ja päättämään, mitä pi­täisi
tehdä tämän asian hyväk-s
i . " , -
Vielä on huomioitava se vastuun­alainen
tehtävä mikä työväen sano­malehdellä
on nykytilanteessa luki­jakuntaansa
kohtaan. Sen pyhänä
velvollisuutena on tulkita ja kertoa
totuus kotoisista ja kansainvälisistä
tapahtumista, työoloista Ja kansa­laistemme
seura- ja kulttuuritoi­minnoista
sekä olla yhdistävänä tie-donantovälineenä
kansalaisillemme.
Vapaus on aina, koko sen ilmes­tymisen
ajan, pyrkinyt rehellisesti
täyttämään työväen sanomalehden
velvollisuuden lukijakuntaansa ja
koko työväenliikettä kohtaan. Se
on aina ja kaikissa tilanteissa aset­tunut
puolustamaan työläisten etu­ja
ja taisteluja paremman toimeen­tulon
puolesta;
Vapaus on horjumattomasti tuke­nut
kaikkia niitä rauhan voimia,
jotka vaativat yleistä ja .täydellistä
aseistariisuntaa, ydinaseiden täydel­listä
hävittämistä, minkä saavutta­minen
toisi pysyväisen rauhan, pa­remman
ja onnellisemman elämän
kaikille kansoille.
Taistelu rauhan ja täydellisen
aseistariisumisen puolesta ei ole ai­noastaan
työkansan asia, vaan se on
koko kansan, kaikkia yhteiskunta­piirien
elämää koskeva asia. Ilolla
onkin todettava, että rauhanvoimat
ovat kuluneiden vuosien aikana
kasvaneet valtavaksi, koko maail­maa
käsittäväksi voimaksi, joka on
voittanut puolelleen kannattajia
kaikista yhteiskuntapiireistä. Joita­kin
vuosia sitten, rauhan puolesta
taisteli ja piihui ainoastaan järjes­tyneen
työväenliikkeen edistyksel­linen
osa, mutta tänä päivänä rau­han
puolesta puhuvat hallitukset,
kirkot ja porvarilliset järjestöt.
Tämä vain osoittaa, että lehtemme
puhuessaan rauhan kysymyksestä,
on aina puhunut koko kansakunnan
elämän puolesta.
Vapaus on epäröimättä esittänyt
yhtenäisyyden ja yhteistoiminnan
aikaansaamista kansalaistemme
kulttuuriperinteiden vaalimiseksi.
Siinä suhteessa onkin todettava, et­tä
lehtemme yhtenäisyysohjelma on
voittanut uusia ystäviä.
Tosiasia on, että vain työväenleh-den
Välityksellä saamme totuuden­mukaisen
kuvan siitä maailmasta,
josta me olemme erottamaton osa.
Arvoisa lehtemme tilaaja, onko
Sinun naapurisi tai työtoverisi
lehtemme tilaaja? Jos e i , tarjoaa
hänelle lehden tilausta!
Tällä kertaa, ei ole palkintoja ei­kä
sarjakilpailuja uusien tilausten
hankinnasta, — vaan kysymyksessä
on joukkotyö, jossa jokainen leh­temme
tilaaja voi auttaa ja osallis­tua
levitystyöhön.
Me jokainen voimme omalta koh­daltamme
auttaa lehtemme levikin
lisäämistä, hankkimalla uuden tir
lauksen Vapaudelle!
Toimikaamme tarmokkaasti, että
Vapaudelle saadaan vähintään 75
uutta tilausta ja huolehditaan 342
tilauksen uudistamisesta ryntäys-kuukauden'aikana!
Vapaus-kustannusyhtiön
johtokunta.
P A I K K A K U N T I E N J A A L U E I D E N UUSIEN TILAUSTEN J A UUDISTUSTEN IIANKINTATAVOITTEET
Itä-Canada — Quebecin alue
. . Uusia Uudlst. Yht.
Montreal 2 1 3
Rouyn 1 i
Vai d'Or _._ 1 1
Malartic 2 2
Etelä-Ontario
Toronto _ . . . : . . . - . „ _ _ . . . . 5
Hamilton
Windsor 1
St. Catharines - . _ . - . _ „ _ . „ . . , 1
Sarnia — , — _ - . , - _ . „ . - . „ i . . 1
8
Pohjois-Ontario
Timmins . . . . _ . „ . , . . . . . . _ _ . _ , 2
South Porcupine 2
Pottsville (Porcupine) 1 •
Cochrane 1
Kapuskasing 1
Hearst 1
Kirkland Lake 2
Tar2well (Eby) 1
Cobalt ._ 1
12
KesKiOntäHö
Sudbury — Copper Cliff 5
Wanup 1
Long Lake — Kelly Lake 1
AVahnapitae I
Whitefish _. 1
McKerrow — -
Beaver Lake — Nairn Centre _ 1
SaultSte. Marie 2
Garson 1
Waters Township — Naughton 1
Azilda 4 — 1
75
1
3
3
3
85
7
9
3
2
3J
6
10
4
2
46
33
11
8
6
6
4
16
13
3
8
1
1
4
4
4
93
9
11
4
3
4
7
12
5
3
58
38
12
9
7
7
4
17
15
4
9
2
Sioux Lookout
Geraldton . 1 _ l
Nipigon 1
15
Manitoba ja Sask.
Meadow Portage 1
Shaunavon _ „ _ - _ . . _ _ . _ . . t
Dunblane i
Dinsmore 1
Rorketon . . . . . . . . . . . . . . : . _ . . . ^1
_Macrorie 1
VVäpella (Uusi Suomi) .u 1
7
Alberta
Canmore 1
Eckville — Sylvan L a k e — 1
Leslieville
ELspeth — Benalto 1
Thorhild _ - — . . ^ _ . . . _ . 1
Bingley . „ — . . . _ . _ - _ . . . _ 1
Hespero 1
Rocky Mountain House -__ 1
7
British Columbia
Vancouver ^-__„_--__ 3
Solsqua
Salmon A rm 1
VVebsters Corners — Haney _._ 1
Sointula 1
Ladysmiöi _ 1
Nanaimo 1
New Westminster -.. 1
1
4
3
58
1
1
1
4
1
19_
2
5-^
2
1
5
4
73
1
1
2
2
2
1
1
10
1
5
1
1
2
1
1
2
14
22
2
1
1
6
3
1
2
15 109 124
Länsi-Ontario
Port Arthur 5 27 32
Fort William 1 4 5
Intola — Alppila 1 1 2
Tarmola — North Branch 1 3 4
Lappe — KivikoökI 1 3 4
Miller (Murillo) 1 1
Kamlnistiquia . — ' „ . . 1 5 6
Kakabeka Falls — Conmee . . . . . 1 2 3
Nolalu ........... 1 1 2
Silver Mountain —• Jackpine 1 3 4
9 29 38
•••••••
UUSIEN T I L A U S T E N J A UUDISTUSTEN
TAVOITTEET ALUEITTAIN
Uusia Uudlst. Yht.
ItäCanada — Quebecin alue — 2 5 7
Etelä-Ontario 8 85 93
Pohjois-Ontario 12 46 58
Keski-Ontario 15 109 124
Länsi-Ontario 15 58 73
Manitoba ja Sask. 7 3 10
A l b e r t ä — — — - ' 7 7 14
British Columbia 9 29 38
(Suoini-Seura) — Helsinki —
Paijantel^ii vesistö pfldäntiiu '
Tietyillä ilmoilla puunjalostuste­ollisuuden
haju kantautuu kymme­nien
kilometrien päästä j a täyttää
maisemat laajoilla alueilla Keski
Suomessa. On päiviä, jolloin Jy­väskylän
kaupungissa ei voi avata
ikkunoita tuuletusta varten, koska
ulkoa tulee mädäntyneen kananmu­nan
haju niin voimakkaana, ett^i
.sitä kukaan kuolevainen noin vaih
kestä. Maisemat ovat luonnonkau­niita,
mutta järven vesi ei kelpaa
edes saunavedeksi eikä pyykkinpe
suiin. Se vain on siinä ja peila?
himmeänä vuodenaikojen vaihtelui­ta.
Monin paikoin vesi on n im saas­tunutta
näissä Keski-Suomen suu
rissa järvissä, että kalat ovat kuol­leet,
vesilinnut hävinneet, ranta
kasvillisuus tuhoutunut, ja lika kul
kee eteenpäin vesivirtojen muka­na.
•
Vesistöjen saastuminen Keski­suomessa
on aiheuttanut j o tähän
mennessä korvaamattomia mene­tyksiä.
Ennen niin arvokas kala
kanta varsinkin jalompien kalalaa-tujen
kohdalla on käytännöllisesti
katsoen tuhottu j a niluitkin kalat,
joiden aiTO kotitarvetaloudessa on
ollut varsin huomattava, ovat jatku­vasti
vähentyneet.- Ne häviävät su­kupuuttoon
ellei tehokkaita suoje
lutoimenpiteitä -kyetä järjestämään.
Taloudelliset menetykset eivät ra­joitu
yksinomaan kalakannan tu
houtumiseen. Asukkaat laajan ve
sistöalueen rannoilla ovat kokeneet
k:itkeria pettymyksiä: näissä vesis
sä ei voi enää uida, näitä vesiä. ei
voi käyttää enää kotieläinten juo­mana,
likaantunut vesi ei kelpaa
pesuun eikä kasteluun.
Teollisuuslaitokset ovat etsineet
keinoja vapautua likaajan mainees­ta.
Keinot on todettu erittäin pai
jon rahaa tarvitseviksi. Jätteiden
puhdistuslaitokset eivät ole käden­käänteessä
saatavissa. Niiden perus­taminen
vaatisi yhtä paljon pää
omaa kuin uuden keskisuuren teol.
lisuushitoksen rakentaminen. Näin
«anovat teollisuuden edustajat ja
lisäävät vielä, että kaiken tekee
kalliimmaksi tällaisen laitoksen
tuottamatloniuus. (HS)
Viiinevuotista suurempi
viljasato näköpiirissä
poikkeuksellisista sääolosuhteis­ta
huolimatta saataneen sekä syys-että
kevätviljoista viimevuotista
jonkin verran suurempi kokonais­sato.
Tämä ilmenee maataloushalli-tiiksen
15. elokuuta tekemästä sato-arviötiedustelustai
jonka tulokset
annettiin julkisuuteen lauantaina
(28. 8.). Syysvehnän sato arvioi­daan
noin 40 miljoonaa kilo suu­remmaksi
kuin vuosi sitten. Muit­ten
viljojen kohdalla tapahtunee
10-^15 prosentin sadonlisäys. Kes­kinkertaista
parempien -satotoivei­den
Lsäksi vaikuttaa viljasadon
määrään myÖs viljelyalan lisäämi­nen.
Maan koko peltoala: on kasva­nut
14,500 hehtaarilla ja on nyt l i ­kimain
2,731,000 hehtaaria. (HS)
Suuryritykset
Suomen kymmenen suurimman
teollisuusyrityksen yhteinen liike­vaihto
oli viime vuonna noin 2.8
miljardia markkaa, joka on lähes
15% viime vuoden kansantulosta,
18,8 miljardia- markkaa. Mutta suu­rinkin
näistä, Enso Gutzeit, jonka
liikevaihto . o l i viime vuonna y l i
500 miljoonaa markkaa, sijoittuu
Euroopan suuryhtiöiden joukossa
vasta 250:n suurimman yhtiön
joukkoon. (HS)
Rauhan f Omi
Clinton-haalilla
Vancouver. — Meillä on filmi­esitys
Clinton haalilla syyskuun
19 päivänä, kello 4 ip. Vapauden
haastekampanjan hyväksi.
Kesäkiireitten vuoksi me olem­me
olleet hieman hitaita, vaan
nyt OD tehty vakava päätös asian
korjaamiseksi. Tulkaa joukolla
viettämään rattoisa iltapäivä haa-lille.
Siellä on seurapelejä ja tie­tysti
kahvikultaa. Naiset ovat l u ­vanneet
tuoda herkullisia kahvi­leipiä.
Siellä tavataana. — M,V.
EHKÄPÄ
— Hän meni naimisiin kuolleen
vaimonsa sisaren kanssa.
— Ehkä hän e i uskaltanut ottaa
itselleen kahta anoppia.
75 342 417
Angelikat ovat saapuneet
Eniten niy3iy historiallinen
romaani maailmassa
SERGEANNE GOLON:
ANGELIKA
430 SIVUA HINTA SID. $4.75
Angelika on suurenmoinen. Hän on enkeli, hän on paholainen,
hän on täydellinen nainen. Angelika on vastustamaton!
Angelikan Urina on kiehtova: Se alkaa köyhtyneen ranskalaisen
maalaLsaatelin vaikeuksista, etenee ruhtinaiden suosion häilyvyy­den
kautta salaperäiFeen, tyrmistyttävään alamaailmaan ja kuo­huvien
seikkailujen virrassa Aurinkokuninkaan sadunhohtoiseen
hoviin.
Tarina on valloittava. Angelika on romaani, joka valloittaa maar
Ilmaa. Angelika kuuluu aikamme romanttisen kirjallisuuden suu­riin
saavutuksiin. Angelikaa on verrattu kaikkien aikojen tunnus-tetuimpiin
suoslkkiromaaneihin: Angelika on taruomaisempi kuin
"Tuulen viemää", Angelika on sensaatiomaisempi kuin "Aina vain
Amber". Angelikassa on annos Dumasia.
SERGEANNE GOLON:
ANGELIKA JA KUNINGAS
367 SIVUA - HINTA SID. $4.75
Suurenmoinen historiallinen romaani, täydellinen sensaatio ku­ten
Sergeanne Colonin edellinenkin teos. On kertakaikkinen elämys
kokea älykkään ja viehättävän Angelikan keralla Ludvig XIV ajan
riehakkaan Pariisin ilot Ja surut . . . Se on kirja, joka on enemmän
kuin romaani, siitä on tullut käsite — se on luonut uuden muodin,
kokonaan uuden naistyypin.
SERGEANNE GOLON:
ANGELIKA JA SULTTAANI
346 SIVUA HINTA SID. $4.75
on entistä kiehtovampi, entistä verevämpi. Se on maailmanmene-tys.
Saatuaan vihjeen että hänen ensimmäinen miehensä ehkä vie­lä
elää, lamiistumaton Angelika lähtee etsintäretkelle merirosvoja
kiehuvalle Välimerelle. Hänet saa haltuunsa sulttaani Mulai Ismail,
Muhammedin pojista intohimoisin ja julmin.
SERGEANNE GOLON:
348 SIVUA
ANGELIKA KAPINOI
HINTA SID. $4.75
Angelika uskaltaa nousta itse Aurinkokuningasta vastaan. Veris­ten
kapinallisten johtajana hän samoaa halki Ranskan — ja koh­taa
uudelleen salaperäisen merirosvon Kandlanorjatorilta.
ANGELIKA JA RAKKAUS
355 SIVUA HINTA SID. $4.75
Löytääkö ANGELIKA todellisen rakkauden maailman ääristä,
ihmeellisistä seikkailuista?
Smaragdisilmäinen Angelika, entinen Ranskan alamaailman ku­ningatar.
Aurinkokuninkaan suosikki ja Poitoun vainottujen pro­testanttien
ystävä, lähtee synnyinmaastaan, jossa hän on saanut
kärsiä niin paljon. Hän nousee, salaperäiseen Gouldsboro-alukseerf,
Jonka päällikkönä on tarumainen merirosvo — arvoituksellinen,
naamioitu Rescator.
Angelikan mukana on Joukko La Rochellen vainottuja hugenot­teja
sekä hänen tyttärensä Honorlne -^kauhujen yön lapsi, josta
kuitenkin on tullut hänen rakkain aarteensa.
. TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus publishing Co. Limited
P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO