Vapaus, February 18, 1960

              ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
.A _ :
Siis
Torstaina, helmik. 18 p. — Thursday, Feb. 18,1960
te
l i
;(LIBEBTT)'—^/Independent :Labor;
_Organ-of, Finnish'Canadians. Es-
'^tablisheÖ ^Nov. 16,^ 1917, - Authorized
as -secondv;class^mail ^byjrthe Post
Office,'/Department, Ottawa/ Pub-liahed;'
thrice - veekly: -Tuesdays,
' Thursdays, and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.-, at 100-102
EbnSt. W.,-Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;'
Editoria! Office OS.>4265. Manager
E.,Suksi. Editor W.'Eklund. Mailing-
address: .Box 69. Sudbm-y, Ontario.
Advertising rates' upon appllcatloD.^
Trarislation free^öf charge^ \ P " t
TILAUSraNNAT: '
Canadassa: , 1 vk. 8.00 6 kkl 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa": 1 Vk. 9.00 6 kk. 4.80'
Suomessa: > 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Ranskan atomipommikoe
Ranskasta tulleet uutistiedot'kertovat, että vaikka ken-,
raali de Gaullen hallitus on yrittänyt voimalla ja väellä nos­tattaa
kansanjoukkojen innostusta Reg^anessa, Saharassa
suoritetun Ranskan atomiräjäytyksen joljdosta, niin varsinai­nen
Ranskan kansa suhtautuu erittäin kylmästi ja torju­vasti
koko ''saavutukseen", de Gaullen hallitus on nimen­omaan
vaatinut'"ranskalaisen atomipommin kehittämistä
"Ranskan suuruuden" saavuttamisen nimissä — mutta nyt
kun tämä ensimmäinen räjäytys Saharassa suoritettiin, ken­raali
de Gaulle ja hänen hallituksensa ovat saaneet tyytyä
itse onnittelemaan itseänsä, sillä Ranskan'kansa kieltäytyy
tapauksen johdosta yhtymästä kenraali de Gaullen "hurraa
--Ranskalle" huutoon — ja Ranskan liittolaisetkin suhtautu­vat
kylmän torjuvasti koko tapaukseen.
Toisaalta koko Afrikan manner on kuohuksissa tämän
itomipommikokeen johdosta. Kun vielä huomioidaan, että
sosialistinen maailmanosa on alusta pitäen pyytänyt Rans­kaa
luopumaan näistä kokeista ja' tuominnut ne, niin silloin
voidaan nähdä kuinka eristettyyn ja yksinäiseen asemaan
kenraali de„Gaullen hallitus joutui tämän "saavutuksensa"
takia. Tosiasia nimittäin on, että ihmiskunnan suuri enem-rmistö
tuomitsee ydinasekokeet ja suhtautuu sen vuoksi viha­mielisesti
;myösiTänskalaistenatomipommikokeisiin.'Ei:;^
Washington eikä Bonn ole ilmaissut virallistakaan myötä­tuntoa
tämän atomipommiräjähdyksen suorituksesta! Toi­saalta,
on kaikkialla maailmassa protestoitu tämän tapauksen
johdosta'ja lähetetty Pariisiin vaatimuksia, että de Gaullen
hallituksen täytyy lopettaa atomipommikokeensa ilman
muuta.
Tämä Ranskan suorittama atomipommikoe on sitäkin
vakavampi kun-se suoritettiin miltei välittömästi sen jälkeenj^^^.
kun presidentti Eisenhower tiedoitti, että Yhdysvallat vas-
• tuStaa ydinasekokeiden täydellistä kieltoa, mikä
"senaan vaarantaa koko ydinaseiden koekieltoa suunnitelleen
konferenssin työtä. Tosiasia nimittäin on, että vaikka presi­dentti
Eisenhower perusteli asennettaan "osittaiskiellon" hy-'
vaksi sillä, että n.s. pieniä maanalaisia ydinaserajäytyksiä
• on muka vaikea valvoa minkä väitöksen Yhdysvaltoja il­meisesti
edellä olevat neuvostotiedemiehet ovat hyljänneet
paikkansapitämättömänä^
"maanalaisten" kokeiden jatkamisen hyväksi lyö yhteen Yh­dysvaltain/
sotapäämajan Pentagonin; ja yhdysvaltalaisten
kenraalien vaatimuksen kanssa, että ainakin maanalaisia
ydinasekokeita on jatkettava!
Presidentti Eisenho\ver.n ehdotus ydinaseiden "osittais-kiellosta';
ja Ranskan;hallituksen nyt suorittama' atomipom-
: miräjäytys saattaa kapitalistiset maat todella huonoon va^
loon maailman yleisen mielipiteen silmissä. Parhaan- vaiku-;
; telman tilanteesta saamme ehkä siitä;.jos yrittäisimme argu­mentin
vuoksi vaihtaa puolia. Olettakaamme, että nykytilan-
• teessaj>missä on vallinnut hetken aikaa taktillinen sopimus
siitä, ettei myrkyllistä radioaktiivisuutta aiheuttavia ydin-
••asekokeita suoriteta, Neuvostoluttö esittäisi jonkun tekosyy
varjossa, että se ei halua enempää jatkaa ydinaseiden ko­keiden
täydellistä kieltoa ja sen lisäksi joku toinen sosialis­tinen
maa rupeaisi YK:n pyynnöistä huolimatta räjäyttele-:
mään atomiaseitaan. Meidän täällä "länsimaissa" olisi sil­loin
varmaan melko vaikeata hyväksyä ja ymmärtää täl­laista
asennetta. Tältä pohjalta asiaa katsoen me voimme
ainakin arvailla mitä ajatellaan tapahtumain kulusta sosia­listisessa
maailmanosassä,-mistä on lukemattomia : kertoja^,
ehdotettu ja esitetty ydinasekokeiden täydellistä kieltoa tiu-V
kan kansainvälisen valvonnan alaisuudessa.
Ranskan atomipommiräjäytys Saharassa tulee nostatta-
;maan koko Afrikan-.mantereen 165-miljoonaisten ;kansan­joukkojen
vihan, pelon ja epäluulon, ei vain Ranskaa, vaan
kapitalistista länsimaailmaa vastaan yleensä. Afrikan kan­sat
tietävät, että ydinaseiden kokeista tuleva myrkyllinen ,
radioaktiivinen säteily tulee ensitilassa siihen maailman-
: osaan, missä kokeita suoritetaan. Kun Ranska s
kokeensa Saharassa, Afrikassa, niin se ymmärretään afrik­kalaisten
miljoonien keskuudessa siten, että heitä pidetääfi
eurooppalaisia huonompina ihmisinä, jotka voidaan alistaa
vradioaktiivisesta-säteilystä-aiheutuvien tautien ja kuo
' tapausten uhreiksi. Tämä selittää sen miksi pissit afrikkalais-hallituksetkin
ovat jo protestoineet Ranskalle niin voima­peräisesti.
Eikä asian tämä puoli jää huomaamatta muissakaan n.s.
värillisten rotujen maissa. Afrikassa ja Aasiassa tiedetään
se, että länsimaiden ensimmäiset — ja toistaiseksi ainoat
atomipommit tuhosivat kaksi japanilaista kaupunkia ja sata­tuhatta
ihmistä näiden kaupunkien mukana olosuhteissa,
missä atomipommin käyttöä sotilaallisena tekona ei voida
mitenkään puolustaa. Ns. värillisiin rotiiihin kuuluvat kan­sat
tietävät, että amerikkalaisteA vetypommi aiheutti koh­talokkaita
seurauksia visseille Tyynenmeren saaristoasuk-
•kaille. Ja J i y t Ranska suorittaa, atomikokeitaan myös näiden
värillisten ro^ujejn_asuinsijoilla — Afrikassa. ' ZT
Ilman muuta on selvää,- että läntistenimperialistimai-
, dcn sorrossa ja riistossa olleet ja-vielä olevat maat ja kan­sat
saavat näistä Ranskan kokeista sellaisen käsityksen, että
heitä pidetään ainakin-eurooppalaisia ihmisiä- huononipina,
ja että heidät voidaan heittää Ranskan oletetun "suuruuden"
nimissä radioaktiivisen säteilyn uhreiksi.
Pitäen näitä tosiasioita mielessä ja ottaen huomioon Pa­riisista
tulleet uhmamieliset lausunnot, Canadan liittohal-lituksen^
jVel vollisuus-on itiedoittaa-Ranskani^ että
Canada'tuomitsee Saharan atomipommikokeet ja toivoo; että
kaikista uusista koesuunnitelmista luovutaan ennenkuin se
on liian; m y ö h ä i s t ä . - ^ " . ^
t;;,\. 1;Samalla . kertaa 'Ottawasta pitäisi-tiedoittaa' Washing-
\tonille,'että Canada "ei hyväksy minkäänlaisten .verukkeiden
,V perusteella ypdinasekokeiden uudelleen.aloittamista sen pa-s
^'f'/^' remmin • liriMn^ päällä' kuin niaan uumenissakaan.'Ydinase-i
y^^jkokeistä aiheuiuya^rädidaktiivinen säteily aiheuttaa jo vas^
•^V4uim^ mukaan-tuhansien ilS
'^•i^riiisten; ennenaikaisen - kuoleman Ja pelätyn verisyövän
Sf. j Kysymys rvi^r^ Karpin terienloma vilr
kon pitäisi' olla elokuun ensimmäi­sellä
viikolla. Koska se loma sitten
aikaa? — Väittelyyn'joutunut, Mont­real,
Que.
f
•Vastaus: Koska .elokuun ensimmäi­nen
paiva on maanantaina (eikä
sunnuntama) niin viikon "alkamis-kysymys'.':
'Saattaa, vtyoehtosopimukr
sen kannalta katsoenolla tulkmnan-varainen.
asia^ Kaiken Iisaksi kirves­miesten
unionTsopimiiksetvaihteleT
vat en 'kaupungeissa ja meillä ei va-j
litettavasti: ole käytettävissä sikäläis­ten:
kirvesmiesten-' sopimusluonnosta.,
Kaikentaman ; johdosta^ on tunnus­tettava
asiasta tielämattomyytemme
ja' - siksi - suosittelemme pätevän : vas-,
tauksenjsaantia varten, että kääntyi­sitte
sikäläisen kirvesmiesten union
toimiston -puoleenv ja /tiedustelisitte
sieltä asiaa.
Pääm. Sukselainen
vierailee Intiassa
. New Delhi; - T - Suomen pääminis­teri
Sukselainen saapui viime lauan­taina
; Intian pääkaupunkiin ,Nc\v
Delhiin, aloittaen 12 paivan;viralli­sen
vierailunsa Intia.ssa.
, Sukselaisen toivotti tervetulleeksi
Intian paaministenv Nehru;; Sukselai­nen
kohtaa : myos.Intian presidentin;
Rajenära Prasadin..Vierailunsa a:ka-na
han : kay Bombay?sa,- Bangalo-ressa,
Madrasissa ja Kalkutassa;
Suomen eduskunnalle uusi esitys
tyottom
Gronchi oli
tyytyväinen
Rooma. — Palattuaan vierailu-matkalta
\'euvostoliitosta; antoi V
Italian presidentti;Giovanni .Gron­chi
Rooman lentokentällä lausuu- r
non, jossa, han .sanoi vierailun Neur.
vostoliitossa olleen hyödyllinen, .sil-:
Ia se. vastasi: meidän vaatimatto­mia:
ja varovaisia odotuksiamme:
i — tutkia, millaisia reaalisia mah­dollisuuksia
on V luoda : kaikkien
maailman kansojen toivoma vapau"^-
tunut: ilmapiiri seka koota kaikki'
tar\'ittavat tiedot maallemme edul—:
lisimman' linjan määrittelemiseksi.
— El ole toLsta keinoa, joka pal­velisi
paremmin .tata.paamaaraa
kuin . . henkilökohtainen kosketus
huipputasolla, jatkoi .Gronchi. •. .
^• Gronchi korosti .solmitun, kulttuu­risopimuksen
suurta merkitystä seka
totesi, että nj'kyisista. taloudellisista
-ja kaupallisista^suhteLsta seka niiden
edelleen ..-kehittämisestä . oli käyty
mielenkiintoinen keskustelu
Helsinki.,— Hallituksen esitysi
työttömyyst^aikuutuslaiksi ^ ja sw&
hen liittyvät kolme lakiesitystä j ä |
tcttiini viikko sitten torstainal
eduskunnalle. - Uusi esitys;. no*u>
dattelee pääasiassa niitä linjoja,:
jotka olivat-laissa, jonka oikeistor
-ryhmätja maalaisliitto ennen jpu-;
; Uia.äänestivät yli vaalien. Visseis­tä
puutteellisuuksistaan, huolimat-:
ta tämä lakiesitys edustaa SKU-L:
n ja koko Suomen tyiikansan
: voittoa, todetaan tapahtuman joh­dosta
annetussa SKDL:n lausun­nossa.
Muutoksista mainittakoon mm.
:se,xettä työnantajien, valtion ja
kuntien ohella jotuuisivat kustan-.
-nuksislavastaamaan .osittain myös
työntekijät.-joiden osuus on. tosin :
vain 0,5 pros. verovuoden; aikana
olleiden ; palkkatulojen; kokonaisr:
.määrästä;:i:Työttömälle maksettar :
va' vakuutuskorvaus olisi 60% -
korvauksen saajana'keskimääräi-:
liestiv ^päiväansiosta., .:Päivärahan^
enimmäismäärä olisi 1.000 mark--
kaa.
. Koko lakiesitys yhdistyy, työttö-.-
;myy.ska.ssalain; muuttamiseen.
Työttömyyskassojen paiväavustus-teu'enimmäismäärä
esitetään/ko­rotettavaksi
ja valtion kassoille
antamaa tukea lisättäväksi.
Tyottomyysvakuutuslain mukaan
vakuutetut : saisivat-korvausta 60
pros: korvarikscn saajan keskimäär;
iäisestä päi\äansiostu.
•Työttömyyskassojen jäsenet voir
sivat sen sijaan saada korvausta yh-^
toonsa 80 pi os
Yleisen pakollisen työttömyysva­kuutuksen
ohella esitetään,yllä pi­dettäväksi
tyolinjaa ja tarkoitus on
pyrkiä sijoittamaan;-työttonid,t ensi­sijaisesti
työhön. Tyotlömyysva-kuutuksen
.tehtävänä \olisi. ainoas­taan
niidsir työntekijäin väliaikai­nen
avustaminen joiden kohdalla
ei tyohon sijoitus olo; välittömästi
mahdoliisto
Vakuutetun . -tulee .^lakiesity
mukaan olla työntekijä, joka kalen­terivuoden
aikana "on oiiuit ainakin
100 paivah työ-: tai oppisopimussuh­teeseen
-tai virkasuhteeseen perus
tuvassa tyossa.:Ikarajak.sl vakuu-tuk.
seen;.pa'asemiselle ehdotetaan
16 vuotta. . Kansaneläkkeenv: saajat
jaisivat vakuutuksen ulkopuolelle.L
E NIM .M .M .S 1' -A 1V .\ R . \ 11A
1000 :>1K
:: Tydltöniyysvaljuutuksen korvauk­sen
.suuruus.aiippuu esityksen mu­kaan
korvauk.sen saajan ansiotulo.s-ta
Päi\äiahan suuruudeksi esite­tään
60 pros korvauksen saajan
.keskimääräisestä päivaansiosta; Päi­värahan
en immhisniäaräv oi i.si 1000
mk,
N-LIITON JA INTIAN
UUSI TALOUSSOPIMUS
Delhi.—Pääministeri Nehrun vir- tama matkustaa toukokuu.ssa' Eu-
:kahuoneessa allekirjoitettiin ^iik-.
ko sitten : perjantaina Neuvoslolii-'
: ton :ja' Intian väliset uudt|l talous-ja
kulttuurisopimukse^^Shrun ja
Hrushtshevin läsnäollessa. .Talousr.
alallar allekirjoitetun; li.sasopimuk-:
; sen mukaan; Neuvostoliitto avustaa
Intian kolmannen viisivuotissuun­nitelman
vuosina Bhilain terasteh-
" taan. kapal»lteetin lisäämisessä : l
miljoonasta tonnista 2,5 miljoonaan ;
tonniin, oRantshin vkonetehtaan; ja :
• Durgrapuren ; kaivoskalustotehtaan-laajentamisessa,
suurten- hdyryvoir
; malaitosten rakentamisessa ja. laa-jentamisessa,
sahkokojeita ja mil-
;;tauslaitteita; rakentavien j tehtaiden;
•perustamisessa; Cambayn: öljy- ja
kaasuteollisuuden kehittämisessä ja;,
uusien oljy- jai kaasuesiintymien
tutkimisessa. Sopimus koskee : mm.;
1,500 miljoonan ruplan luottoa In­tialle.
HrushLshev. keskusteh perjanj-aina
pääministeri ;;Nehrun kans.sa:; taman
virkahuoneistossa. ;i Laaja .-mielipitei­den
vaihto koski: seka; yleisen kan-*
salnvalisen rtilanteen ^ky-symyksia et­tä
Neuvostoliiton ja Intian suhtei­den
•'kehittämista.v-Keskustelunr.savy
oli;sydämellisen ystävällinen.: Molemr-pien
maiden hallitusten päämiehet
itotesivat; suorasukaisen' ja.:;avomieli^
sen keskustelun olevan hyödyksi rau­han
ja kansainvälisen; yhteistoimin-.;
nan lujittamiselle._
KUTSU NEIIRULLE
Pääministeri ' Hrushtshov kutsui
perjantainaipääministeri Nehrun IVICT
railulle Neuvostoliittoon samalla kun
sääntymist^. Ydinas^eiden ko­keilujen
uudelleen aloittami­nen
pahentaisi' edelleen .ihmis-;
ten terveysvaaraa-ja samalla
kertaa kiihdyttäisi sekä "kyl­män
soäan" ilmapiiriä että
kansainvälistä varustelukijpai-^'
lua, Washington ja Pariisi^ voi-;
vaK aiheuttaa härkäpäisyydel-.
lään .juuri tällaisen vaaratilan­teen
jatsiksi on välttämätöntä:;
antaa .niiden'tietää,'mitä hei-!
dän ydinasekokeistaan todella
^;gjateIlaanife|
rooi^paan osallistuakseen .'brittiläisen
.kansainyhteisön - pääministerien kour
leicn.ssiin
Tl?.\.\USTtS INTIALLE
Pidämme erittäin suuriarvoisena
niua ystävällisiä suhteita, jotka:ovat
kchittyneetvmaamme.ja Intian; kes­ken.:
Periaatteet, -; joita '.nouda tammei
rakentac.s.sanime,.. kumpikin ; omaa
maatamme, ovat luonnollisesti mo-
,n.essa.:suhtee.ssa: täysin.•erilaiset;'Mut-ta.
tama ei;.saa: millaan • tavoin hainta;
kansojeinme.:.; vaItioidemme ja halli-tiistemme
valista ystävyyttä,-mainitsi
I)aaministeri. m
Prasadin tarjoamilla päivällisillä; pi-;
;tamas.<5aän puheessa; Meillä on sama
talkein tavoite, nimittäin raulian
:turvaaminen:.koko. maalimassa, han
jatkoi.
Pidämme erittäin .suuriarvoisina ja
hyvinä; suhteitamme Intian• tasaväli
lan kanssa. Lähes kaikissa rauhan
lujittamista ;koskevissa-YKn likäsitel-^
tavina olleissa ;kysymyksls.sä,;, sekä
monissa muissa kansainvälisissä ky-
.syinyksissa olemme olleet Intian
kan.ssa yhta mieltä, han .sanoi.
"AMERIKAN OHI LÄHIVUOSINA"
New Delhi. — Neuvostoliiton kan­sa
n ijaamaarana; on-nyt päästä; ame.-^
rikkalaisten ohitse ja^tehdä lähivuo­sina-
Neuvostoliitosta maailman' en-
.simmTunen, tuotantomaa, sanoL NeU-voSloluton
paamintsteri ; Hrushtshev
va.staanotolla, , jonka"" Ne\v Delhin
kaupunki järjesti hänelle viime vii­kolla.
Me emme pelkää tällaista kil­pailua;
vaan olemme varmoja: voitos'^
tamme, han li-säsi.
Hrushtshev kosketteli m.vös kan-
.samvalistä tilannetta ja lausui: "Kyl­män
sodan pahaenteiset pilvet ja
maailman jännity.stila, jotka pitkän
aikaa ;ovat (pimentäneet: taivaan,:ai- i
,kavat;nyt;;vähitellen väistyä: syrjään.'
Näissä pilvissä alka^^^at nyLnakyä en-simmai.
set raot Ja rauhan auringon-
.sateet pääsevät .paistamaan."
Neuvostoliiton pääministeri huo­mautti
kuitenkin, että' voimia, jotka
vastusta va tsknnsain välisensjänni tyk-'
sen lieventämistä, ei pidä aliarvioida,
•Ensimmäisenä, ehtona' sille, että
rauha voidaan turvata, on rauhan­omainen
rinnakkaiselo sekä' yleinen
Ja 'täydellinen a.seistarii.suntn, hfiiV 11-
:.sä.si:'
. .Karenssiajaksl,..ell ,sjksi ajaks!'
minkäsivakuuitettuss joutuu?; olemaan
llmah korvausta työttömäksi joudut­tuaan
esitetään kuusi arvipäivää:
Jos "korvauksen saaja saa 'työtä ly­hyemmäksi
ajaksi'j i\ joutuu:;uudel-^
leen;;työttömäksi, ei Ulitta karenssi'^
alkaa vaadita,mikäli työssäolo;;ei
ole jatkunut 12 päivää}kauemmln;::
Korvausajan pituudeksi esitetään
120 ' päivää kalenterivuoden aika­na
kuitenkin :niinj että .12 • peräkkäi-;
sen kuukauden aikana: ei .korvausta
'saa tätä ;aikaa:pitemmäUäajalt^^
suorittaa
OSATYÖTTÖMÄT
. ^Esityksen mukaan; myös-^atyöt-tömätsisallytetään^
vakuutuksen: pii­riin.—
Oikei'is korvaukseen on sil­loin^
kun työaika: on lyhennetty koL;
men viikon ajalta enintään 4 päi­väksi
viikossa tai sitä vastaavaksi
tuntimääräksi-ja palkkaa vastaavas­ti
pienennetty. ^
Esityksen mukaan ei vakuutetulle,
suoriteta;korvausta, jos:hän kieltäy­tyy
ilman pätevää syytä vastaanottaa;
masta hänelle sopivaa työtä.
(Osittain omaa ja osittain vierasta
työtä tekevien;maatalouden piirissä
työskentelevien osalta esitetään sää-!
deltäväksij että henkilö, joka joko
omassa tai sukulaisensa; yrityksessä
tai taloudessa tekee kausiluontoisira
työtä, voi saada työttomyyskorvaii;v
ta vain:asetuksella, lähemmin, maa-:
lattavmä aikoina.
RAHOITUS
Työttömyysvaku.uluksen rahoituk.
seit;osalta\:esitetaan. etta .vakuutus-'
maksu ;pciittai.siin,i. palkkatulosta
niiltä henkilöiltä. :joilla olisi.oikeus
\ akuuluskoi vauksecn. Vakuutus-'
maksun periminen tapahtuisi IUIOT
ja omaisDusverotuksen yhteydessä;
Vakuutusmaksua vakuutetun olisi;
suoritettava:0i2;pi:o.s verovuoden ai­kana
olleiden palkkatulojen siitä
määrästä, joka';ylittaa;100,000 mk. ;
yTyohantajain suoriteltavasta mak-;
susta jok.i olisi 0,3 pios ennakko-pcrinnan
alaisen palkan maaräsla;
esitetään säädettäväksi .erityisellä
sosiaalitur.vamaksulailla; Siina työn­äni,
lapsilisä ja .ke-niaksut sekä
lyötlömyysvakuuitusmaksu yhdISl^.^
tääiv;Tyonantajan osuus nouseemy-kyisten
määräysten mukai.?esti ;-4,r)
prosentista 4 8 piosenltiin.
Kunta joutuisi osallistumaan lyöt-,
lomyysvakuuluskustannuksim siten;
etfa sen olisi korvattava osa sen, a-lueella
maksetuista . tyottömyysva-vktiutuskorvauksista..;;
Kunta joutui-;
SI ; tyottömyysvakuutusrahastolle
^korvaamaan niille kunnan työhönsu
joilusosuutecrfr:kuuluville työnteki^
joiUc: niaksel ut päivärahat, - joita
kunta ei ole sijoill.inut tyohon.
40.000 TVoToNTA VARTEN
Valtion vastattavaksi jäisi se o.sa
menoista, joita ei muista lähteistä
saada rahoitetuiksi .lottn vallion
menotkin tasoittuisivat, on ohdolct-;
tui, että^valtion osuudeksi vahvistet­taisiin
vähiltäismaära joka olisi l,ö
miljardia .markkaa vuodessa.; Tyot-toniyysvakuuUistahoidettaisim-
kaiiT
sanelakelaitoksella, jossa olisi eri­tyinen
tyottomyysvakuutusrahasto.
Tahan rahastoon kerättäisiin vuo­dessa
vai oja n 4,2 miljardia mark­kaa
sitenjettav vakuutettujen osuus
,olisi 0,9 miljardia, työnantajien 1,7
' iniljardia,; kimtien ;0;t miljardia;ju
valtion 1..5 nuliaidia markkaa
Työttömyysvakuutuksen hallin­tokustannukset
on ai vioitu n 500
miljoonaksi maikaksi, vuodessa: ;
Pai\aiahan keskimääräinen suu­ruus
olisi n. 7.50 markkaa, joten
vuosittain voitaisiin päivärahakor-vaus
suorittaa täydellä ajalta n.
40.000 työttömälle.
.Mmmmmmm
KASSALAIN MUUTOS *
'Työttömyyskassojen osaIta_ halli­tuksen-
esityksessä, todetaan, että
•vapaaehtoisille kassoille olisi; varat':^
tava mahdollisuirs toJmintansa~jat-kamiseen
pakollisen työttö^iij|yysva-kuutuksenvoimassaollessakiii;;:
Työt­tömyyskassojen:
V oikeutta';;--myöntää
jäsenilleen korvausta on'ehdotettu
rajoitettavaksi vain siten,.että työt­tömyyskassan
myöntämä äpäiväavus-tus-
jaVpakollisen työttömyysvakuu­tuksen
mukainen'päiväraha -yhteen-säsaavatollaenintäänSO.
prosenttia
asianomaisen avustusten saajan päi^
väpalkasta.
Työttömyyskassojen , toiminnan
lukemiseksi ehdotetaan, että- pakol­lisen
työttömyysvakuutuksen yhtey­dessä
ryhdyttäisiin suorittamaan
työttömyyskassoille valtion varois­ta
maksettavan apurahan lisäksi eri­tyistä
lukirahiia. Tämä tukiraha
suoritettaisiin :• työttömyysvakuutus^
rahastosta sinne kertyvistä työnan­tajain
työttömyysmaksuista. Li­säksi
esitetään työttömyyskassoista
annettua -lakia(muutettavaksi niini:
että . työttömyysvakuutusrahastosta:
suoritettajsiin kassalle ylimääräistä
tukirahaa silloin, kun kassa sen toi-nunta-
alalla vallitsevan poikkeuk-sellisenUyöttömyyden
vuoksi ei pys­ty
suorittamaan sääntöjen mukaisia
avustuksia;; Paiväavustuksen enim­mäismäärä
V esitetään korotettavaksi
nykyisestä 800 markasta. 1000 mark­kaan;
Lisäksi; esitetään työttömyys­kassalakia
muutettavaksi siten; että
kiis.san toiminta-alueena tulee olla
koko maa
;Lainsäad:i,ntöehdotukseen, kuulu­vat
seuraavat esitykset:,; Työttömyys-vakuutushiki,
laki:, työnantajan sosi-aa
11 lu rva ma ksasta, : lak i ' työltömyys-kassoista
joilla on oikeus saada a-purahaa':
vallion varoista annetun
lain muuttamisesta sekä laki kan­saneläkelain
muuttami.sesla
m Mtfö -> , r - » ' ^ ' ' ' ' «Mlk . I _
o
oM
o-o
TOIMITTANUT EEVA
Ruostumaton
teräs
'Ei voi olla
välinpitämätön"
.Moskova. — .Neuxostoliiton halli­tus
julkaisi lauantai-iltana kommen­taarinsa
: Ranskan atomipommiko-kcesta
'Voidaan vain valittaa; ettei Rans­kan
;liallitus ole ottanut huomioon
maailman yleista mielipidettä, vaan
räjäyttänyt; i.-lompommin helmikuun
]'A pna V 1060". sanottiin julkilau-sumassti
Jos: atomiasekokeita jatketaan, ei
Neuvostoliiton hallitus -.voi;pysyä
toimettomana, vaan sen on ryhdyt-ta\
a tarpeellisiin toimenpiteisiin
maun turvallisuuden takaamiseksi,
sanottiin edelleen
Ruostumaton teräs tulee yhä
yleisemmin: käytäntöön - kaikenlai­sissa
.tarve-esineissä. vCanadaliy^^
tehtaat-oyat alkaneet valmistaa sa­tiinin
-omaista pintaa, -samanlaista
joista -Ruotsissa; valmistetut esineet
ovat saaneet^kiUösta osakseen: kau­neudellaan;
Tämä'uusi, pinta näissä
esineissä takaa;edelleenkin sen huo­lettoman
käytännöllisyyden ja kaur;
neuden joka: on saanut kiireiset
perheenemännät' kiitollisuudella
vastaanottamaan ;, ruostumattoman
teräksen : talouteensa. Tästä ainees-;
ta valmistettuja esineitä on jo to­tuttu
käyttämään; vuosia, kuten ruo­kailuvälineitä,;.;
keittoastioita, pesu:
pöytiä ja 75.prosenttia pesualtaista
valmistetaan jo siitä Multa ne val­taavat
yhä ala: eikä ehkä ole kau­kanakaan
aika jolloin kylpyhuo­neissa
on ruo.stumaltomat ammeet
ja Yhdysvalloissa:;on jo ;myyty sii­tä
: valmistettuja jääkaappeja, onpa
joku sisustanut koko kylpyhuoneen­sa
vseinätkin sillä. Ruostumattomat
lautaset vaikuttavat aivan hopeisil;
ta/^mutla niillji on se etu puolelr
laan^tläovat helpot pitää puhtaina
eikä nuhin tule metallin makua
Uusissa rakennuksissa näkee jo
käytettävän paljon ruostumatonta
terästä, esim. ovien kehyksissä se
on .kaunista la- kestävää; myöskin
ovien katleiisijoissa ja lampuihsa si­tä
näkee ja autoissa sila käytetään
nykyään • tavallista: enemmän.: Sai-,
raaloiden ja j-övintoloiden varusr
teissä se' on aivan paikallaan. .N'ii-hin
on käytetty tavallisesti; sekoitus­ta
jossa ;on'kahdeksan pros. nikke­lia
ja 18 pros kromia
Canadalaisel tehtaat koetta\iil li­sätä;
myyntiä sillä se;, takaisi työl-li<
j.\ytta ja sctmalla sen hinta ale­nisi
Tehtaat ovat luottaneet mark­kinoille
nikkelillä sekoitetusta
luostumaltomasta teräksestä val­mistettuja
käyttöesineitä. Ainoa
pulma onkin.hinta. Ruostumaton te­räs
maksaa 60—75 senttiä ^pauna
verratuna tavallisen teräksen hin­taan
7^8 senttiä; kuparin 30- sent-:
tiä ja 23»'i senttiä alumiini. Mutta
mita enemmän ruostumattoman te­räksen
kulutus kasvJia.sitä: halvenir
mrksi se tiet.\sli tulee.
Mikä sopii pitkälle,
mikä pienelle
.-Vrvatkaapa
kuka a i n a ' aloittaa ri id a n. •
Jos olette pitkä, käyttäkää suu­ria
erikoismallisia kauluksia^ kirk- .
kaan vä.risiä vöitä ja huomiotahe-rätläviä
taskuja —pituutenne unoh­tuu
katsojalta.
Jos olette pieni, käyttäkää sieviä
pikkukauluksia, kapeita hillitynvä-risi
vöitä ja-^Lksinkertaisia, mutta
viehättäviä pukuja: tyylikkyys lisää
pituuttanne. -
Jos kehonne ylä^ösa on tukeva^"
välttäkää leveäsuisia hihoja: ne' te­kevät
teistä norsun
Jos. olette leveälanteinen, niin
soikea.-;olkapäänne;paIjastavavkau-:.
la-aukko sopii teille hyvin. Samoin
leveälieriset hatut ja pitkät, suorat
jakut. Mutta^ varokaa leveitä vöi­tä
kuin tulta.
• • *
Avio-onni
Nuoriso on lukenut liian paljoi
satuja sanoi professori David iMacG:V;
a violiittoneu Volasta Britanniasta,;,;
vieraillessaan' Pennsylvanian ylio-.';
pistossa luennoimassa:? Heovatsaa-^,
neet TV:stä, elokuvista ja kirjoista
sellaisen romanttisen /luulon, että:
tultuaan vihityiksi heille alkaa elä-mänikuinen;
onni ja autUDS. /''Joskus;
sulhanen ;ja morsian eivät olekaan
onnellisia. ''Mikä tekee avioliiton
onnelliseksi"? - Kysyy professari
Macc kirjoittamassaan lenlolehtises.;":;
.Silloin on tavallisesti kuherrus­kuukausi
ohi; kun. nuori vaimo ensi- ;
kerran näkee miehensä ajelettoraa-na
ja nurL^yjjiina ennen ensimmäistä
kahviki^UiiÄ^a aamulla. Tai kun
iiiari aviomies näkee; vaimonsa sän-.;;
i;.\ssa kasvot yövoiteesta kiiltävänä
ja tukka papiljoteilla. Elämä ei ole:;
satua sanoo professori. : Kaksi nuor­ta
ihmistä alkavat uuden:elämänsä
yhdessäraaka-aineista, joista; onnel­linen
avioliitto voi seurata; i Ja pro­fessori
;esittää muutamia kysymyk-,
sia.
1. Oletteko hyvä seuralainen?
2 Sovilteko riitanne kahden?
,; 3; Valitsisitteko toisenne uudeK
leen?
, 4 . Tunnustateko avioliiton yleen:^;
sä tyydyttäväksi elämässä?
5 Luuletteko avioliittonne ole-
\an tavallista onnellisemman?
6 Oletteko valmiit antamaan ja
ottamaan?
7. Ajalteletko itseäsi ' M e " tai
"Sinä' ja "Minä"?
Jos voitte vastata kaikkiin näihin
kysymyksiin myöntävästi niin teillä,
on mahdollisuus pitkäikäiseen, on-;;
nelliseen; avioliittoon, sanooprofes-'
soii Mace lopuksi
• * -»r
Jos ennen maalaamista sivelee lu­kot
ja kädensijat vaseliinilla niin
ne on; helppo; puhdistaa maalaaml-r:,;
sen jäljiltä vaikka niihin olisi rois­kunut
maaliakin.
Bevan toipumassa
Lontoo. — .Aneurin Bevan lähti
Lontoon sairaalasta kotiinsa sun­nuntaina'
toipumaan ; vatsirfeikkauk-sesta.
joka hänelle suoritettiin seit­semän
viikkoa vsitten;;5Lääkäritsa-;
novat, että 62 vuoden ikäinen la-^
bour-puolueen apulaisjohtaja ei
kuitenkaan voi ottaa aktiivista osaa
poliittiseen toimintaan joihinkin
kuukausiin.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Menneisyyden varoitus
Suuret . yhteiskunnalliset, aludls^
tukset ja mullistukset vievät histo­rian
kehitj^stä eteenpäin jätliläi-j-mäisesti.
Nykyaikana on siitä luke-mattörnia
esimerkkejä. _^
Ottakaamme esimerkiksi vaikka
Kiina Vieläkin kymmcnkunia
vuotta sitten kiinalaisilla miljoonilla
oli jatkuva nälkä — joka vuosi kuo­li
miljoonia kiinalaisia nälkään.
Mutta tapahtuneen vallankumouk­sen-
johdosta ei rKiinasta.-löydyAenää
yhtään nälkäistä suuta. Mahdolli­sesti
kiinlaisilla ei olo vielä'herkku­ruokia,
mutta työttömyyttä, nälkää
ja epätietoa huomisesta ei ole enää
kenelläkään.
T.saarin'Venäjä oli kansojen van­kila,
taantumuksen ^ja-jälellejäänei-syyden
kurja kolkka — mutta so­sialistisen
valljinkuimoukson ansios­ta
siitä on^neljän lyhyen vuosikym­menen
aikana tullut tämän hetken
maailman yksi ikahdeslaiiiuurvallas-ta,
joka on omistanut lehtä^gj^cn
saavuttat; ja sivuuttaa etumaisen
kapitalislisenimaan inhimillisen, elä-^:
män, tiedon ja taidon kaikilla aloilla
vielä meidän vanhempienkin ihmi.i
tcn:.clinalkana
e Mutta ;^tällaisissa yhteiskunnat
sissasuurmuutoksissasortuukin joi­takin
ihmisiä niitä rahapohattoja
joilla otetaan-valta pois ja niitä pul-leavatsaisi
setiä ja tätejä, jotka ovat
uskollisesti palvelleet vanhaa ko­mentoa,
ja saaneet, palveluksestaan
erikoishyvitystä, eli niitä muruja,'
joita on isoisien pöydällä heille an­nettu.
Monet näistä viimeksimainituista
pitävät tietenkin itseään erittäin
vnsaina jatärkeinätekijöinä, joiden
ci sovi arvovalt:^nsa ja' yhteiskun­nallisen;;
aseinansa vuoksi; mukautua
uusiin olosuhteisiin. Heistä tuloe
niiläuuden-yhtciskuntamuodon !'par
kolaisia" ja tietysti vannoutuneita
vihollisia. ^ ^ ~
Kuvaavaa muuten on, että näistä
vanhan komennon silmäntekevista
pidetään tavallisesti suurta melua
ja huolta niin;kauan;kuin;hcinäriit?
tää rahafl — tai siihen asti kun hei­tä
' voidaan käyttää jonkinlaisess^i
karkcistyössä niiden hyväksi, jotka
eivät halua' missään tapauksessa yh-,
leiskunnallisten uudistusten, laa^je;^
nomista,; Miittank\in--loppuu heiltä'
rahat ja V*toiininlaniahdollisundel"
silloin kaikkoaa . hfiillä ystävätkin.
Äärettömän kuvaava y - j a samal­la
säälittävä kuvaus 4astä saatiin
Frederick Nossal-nimisen ;sanoinn-lehtikirjeenvaihlajanTorönton
.Glo-
."be and ;]\lail -lehdelle llarbinistääs
keitain lähettämästä - kuvauksesta
suomalaisillekin tunnettujen v«lko-'
venäläisten kurjasta:kohtalosta.
Hän sanoo tutkimuksensa perus­teella,
että;. Venäjän Vallankumouk­sen
jälkeen Harbiniin tulleista,
noin 30^000:sta valkovenäläisestä
porvarista on jälellä;:vain noin 3,000
— täysi toivotonta ihmiskurjimus;;^
ta. Muut ovat mMneet joko Yhdys­valtoihin,
Australiaan tai takaisin
kotimaahansa Neuy-Ostoliitloon;Miai;
nittu; sanomaleilhmies • kifjoiltaa. m;
m. seuraavaa:
". . . Noin 40 vuolta sitten Harbin
oli pakolaiskaupunki; ;::Subgai'ijoen
rannoilla istui Ipkaki^un vallanku­mousta
pacnnäita valkovenäläisiä,
jotka juhlivat pako-onneaan sani-panjalla,
He kävivät hienoissa ve­näläisissä
orthodo.v;kirkoissa;rukoi^
livatakonien,:(jumalankuvien);; edes­sä
ja rakensivat uusia kirkkoja . . .
Heitä oli 30,000. Nyt o'n vi^in kym­menesosa
heistä jälellä . . \ Monet
heistä ' oval^ työttömiä. He ovat
myyneet kaikki omaisuutensa saa­dakseen
ruokaa . . . .He kirjoittavat
epätoivoisia , avunpyyntöjä • kirkolle
ja sukulaisilleen länsinifUSsa. Mul­ta
saavat-usein Vastaukseksi äänet­tömyyden
. Ile ovat suiM-immäl-ta
osalta, vaniiojä 'ihmisiä, joita'ci
kukan halua. Monella heistä on ol­lut
mahdollisuus palata takaisin
Neuvostoliittoon,; mistäihe aikaisem-r-;
min.:pakenivati:mutta toiset,•kieltäy'!';
tyvät siitä .
Kirjoituksessa ilmenee, että näil­lä
ihmisillä olisi vieläkin tilaisuus
palata lakaisin kotimaahansa, mutta •
sitä "sisua" on näköjään heilläkin.
Me vanhemmat muistamme vielä
sangen elävästi kuinka suuria toi­veita
niillä valkovenäläisillä oli ai­koinaan.
Heidän toiveenaan oli en­sin
lokakuun vallankumouksen lu-histyminen
omaan "mahdottomuu­teensa",
sillä eiväthän tavalliset
työläiset ja talonpojat osaa ma.'in
hallitusasioita hoitaa, selittivät he.
Kun tämä unelma ajautui karill<?,
niin he panivat toiveensa kaikenlai­siin;
vastavallankumousyrityksiin;ju'
lopuksi Hitlerin hyökkäyssotaan.
^ Mutta kun nämä toiveet ovat o-'
soittautuneet yhtä kestämättömiksi
kuin heidän riistoon ja sortoon pa-rustunut
vanha yhteiskuntansakin,
niin nämä valkovenäläiset ovat nyt
siinä, missä heidän sanotaan olevan.
Inhimilliseltä kannalta säälittävä ti,
lanne — huolimatta lainkaan siitä,
että he ovat itse olleet omaa hau­taansa
kaivamassa.
Ihmeellistä olisi kuitenkin se, jos
nämä säälittävät kokemukset eivät
opettaisi ja varoitthisi joitakin mui­ta
ihmisiä kehityksen kulkiessa vas­tustamattomalla'
voimalla sosialis­mia'
kohti maailmanlaajuiscssn' niit:
takaavasjsa. — Känsäkoura. "
1
nm
m
mm
TTii«!tpn* p n n i i h n i l f i i Q P n Uiinlpmnn ia «olät^r« „ o , ^ ; c ^ ; ; w X « u - 11 >' ' - j^v,... .u.. « . , u « w i . i . . ^ u i , u i , mui H - vieiu muiu.m V.IIIHUIII|)IUIIMII IIIHM..- ni;iiii.sn, rtimi.inMii-^njppuu jiKiiid loiiiyyuuii ., in; ovai suun immai- mia Konii maaiiinaniaaiuiscssa mit-
Jjg^^^0^^J^^J^^^^^^ h:, ajatellaan. - . , . ^ .sä.si. ' _ i " , r ' ten elinaikana! ' _ raW ja^:HoiminWnluIolli.suiidel'\ ta osalta.van^ ^
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^