Vapaus, November 11, 1952

              Sivu 2 Tiistaina, marrssk. n p. — Tuesday, ffov. H, 1952
Telej^ozu»: Soitoess Office
JBditoitol Office mamr
s,auicfiL Edit(arw,caaim(LM8mfig
Oirgan of Fixmlsb Caaadtoos. Es-ta}}
Usl»£(S Nov. «««S9)7. /^tmiorlzed
OS eecond dass DiftU t>7 tbe Foet
Office Department, Ottawa. Put)-
]i;3he(l ttMrfce veeUy: THeEdays
Tbursddjr^ iintf BaluxOays hy V&pam
Publiaiiine Company Ltd., «t 100*102
Tranäatlon free of c3»:iee.
CamAmAi l IHO 9 at. 9.79
Ztis,225
«idysyaJlolsaa: 1 »k. emQ^^
Smmesea } 8;&0 6 fek. 4.75
j : . ; : Nuoren kaartin näyl^Imaldlpailist
«Kuten on lehtemnie ''Oub News" osastolla aikaiseminin kerrottu,
Ct/Canadan Suomalaisen Järjestön toimesta on jälleen tehty uusi aloite,
i!vi<(i> jolla saiatiäa olla kauaskantoinen merkitys täkäläisten maanmiestem*
- "me nuoremman polven damässä ja kehityksessä. Järjestömme lpk:n'
esityksen mukaan'järjestetään erikoisen nuoren väen näytelmäkilp^i-
' ' lut joihin on kutsuttu osanottajia ainakin Ontarion kaikista suurem-.
"'rJ'mistä; suomalatskeskuluUta; Osastoille ja aluetoimjkuäoDle\1ähet^f"^
.Jyssä kirjclmässä^tätä suunnitelmaa selostetaan seuraavasti: ,
^Kilpailut; toimeenpannaan "Sudiburyssakevättal^
lähemmin tuonnempana.
osallistuvien tulee ilmoittautua tpk:lle ja kaikki
sisällä vuoden- joulukuun viimeiseen päi-millä
näytelmällä ne tulevat osallistumaan kilpailuun, samalla kun
/ ilmoittautuvat-kilpailuun.
kilpajluibin asianmukaisen i kiertopalkinnon >jaj
kykenevät palkintotuomarit'. . . '
an saatavan siten; että ensinnäkin kilpailut!-
ikäytetään kyyteihin^ ja sen liaksi kullakin
tulee.-kilpailijoita, järjestetään arvokas, k
tuuritilaisuus ennen kilpailuja, sanotaan tpk:n kirjelmässä.
Kuten ylläolevasta näkyy,-tämä aloite on vamiaan sellainen,
se saa kahnatusta vielä' tulevinakin vuojb'na. Mutta nyt, jolloin '
* * ^
Mim OS PENTAGON?
£ji' oUeiiasa Urjoituksissa puhuttavan
Fentagohlsta. Sen icSidosta, haluan
tletfiä mikä Pentagon on? — Lukija.
Vastaus: Pentagon on suuri viisi-nurk^
InenYlMlysvaltain s o t a in
nön tvirastorakennus iWa8bingU)nIs^
Josta.jolMlctaan Yhdysvaltain a)ta-valmJsteJu^.
Koska WaBhingtonIssa
vallitsi' hirveä- virastojen tilanpuute
pysytettiin; Pentagon viime sodan a i ,
känä < eotavä-SstOJa: varten; r; Baicen-nubsessa
työskentelee nft noin 32.000
heiikllSä.* «' •
Neuvostoliiton lehdistö «tn julkais­sut
suuren mMrän ainehistoa Joka on
omistettu kuluvan vuoden Jouluknus-sa
Wienissä kokoontuvalle xavima^
puolustajien maailmankongressille^
*lz7esUiSL" kirjoittaa: *flfcailman
9aUnhanneuvoston_ vetoomus .kanso^
Jen rauhanpuolustajien kongressin
muut sanovat
ten^ja ryhtyvät-hetikohtai^^ näytelmiä ja" harjoittele-.
parhaat onnistumisen mahdollisuudet.
siis sydämenasiaksi !ta^
? ^ikil|)ailun :^avustemiseni^^^^ ?^
:<«paikkakunnilUm nuorisoa^ valmistumaan. näihin' .kilpanuihih. Ant
/"'^^fak^mm^näille^^nuorille näyttelijöille moraalinen J^wri^linmj-t^^^^^^
^ ^ ' ^'"^^ ii'5 I -J^lT.ltenin^Js» jotta ensimmäisten näytelmäkilpailujen järjestämiävaikeudet ^'X '•>^' '^it"f f ' 'm;^,jif0^fettaisiin,mahdollisimman kivuttomasti. .'Muistakaamme,- että>ai-
^ " v i ; i ^^S"^'' ! / \ia;,l.kaa"^i qle'lainkaan hukattavissa sillä ilmoittautuminen on tehtävä;
^"^ ^ ru^, ^^'oulukuun^töppuun*mennessä ja iiihen mennessä pi
i ^ i i j o näytelmäkin, jolla kilpailuun osallistutaan.
: ^ — r — : — -
Bfmmjn^ varoitus
•plf
mi
Piip
mmm
im
mm.
» f »
«
li <•
»
'Eilen'>tiedoi'^tettlin 'Lontoosta/ että Britannian
vasemmistosiiven johtaja Adenauer ^evan oli katsonut, tarpe^isel^i
varoittaa'Yhdysvaltain uutla ijresidentMä^^kejTMli>Eisenhovre^
että jos hän aikob yrittäjä ^Korean sodan lopettanlista siten, että sota»
jtpin^ia, laajennetaan Kaukoidässä, niin Britannian-kansani siihen'veri-,
leikkiin iähde.' • - ^ ' /
•d/' Ijottuneeaa ja kojiliintuneena politiikkona mri Bevan el antanut^
tällaista lausuntoa sattumalta tai jonkin äkkiläisen päähänpiston''
vuoksi. Päinvastoin voidaan pitää varmana, että hänellä täytyy olla
vakava syy pelkoon, jotta Y^jdysvallat, tai ainakin sen erittäin vai--
kutusvaltaiset piirit suunnittelevat Korean sodan laajentamista. Muun
lisäksi tähän viittaavat myös ne useat lausunnot, joita on Vhdysval-
.loissa presidentin ivaalien jälkeen annettu siitä, että Korean so-
- taart olisi "lyötävä Yhdysvaltain kaikki voimat, aina atomiaseita myö­ten",
kuten esim. iLegionan päämies sanoi viime sunnuntaina.
Mr. Bevanin antama lausunto on meidän käsittääksemme kii­reesti
ja vakavassa tilassa anpettu varoitus, jolla on kantavuutta Bri­tannian
rajojen ulkopuolellakin. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka
kenraali Eisenhower voitti presidentin viran nimenomaan sen vih­jauksen
peifusteella, että hän ön mies joka pystyy Korean sodan lopet-
'tamaan.
Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mieleemme AFL:n 'poliit-
, ^tisen käden". Työväen Poliittisen Valistusliiton sihteerin Joseph D.^ ,
VlliTjECeehanin lausunto: "Suurin tekijä demokraattipuoTueen häviöön oli
miniin käsittääkseni Korean sota." , - '
' ^<Käyty vaalikampanja osoitti, että Yhdysvaltain kansa haluaa
Korean'5odan:hetikohtaista lopettamista. Havaittuaan tämän tosi­seikan,
kenraali Eisenhower lupasi että valituksia tultuaan hän mat­kustaa
Koreaan ja antoi siten ^ymmärtää, että. hän kannattaa Ko­rean
sodan lopettamista. Juuri täniänrlupaulcisen^^j^
rusteella kenraali ;£isenhower tuli valituksi.
^^^^s ; M vaalien »jälkeen näkyy merkkejä, joiden vuoksi esim.
mr. Bevän oli-pakoitettu antamaan varoituksen Korean sodan laajen­tamissuunnitelmia
vastaan. Tämä sellaisenaan^kuvaa sitä ^kuinka,!^-
haiselle-tasolle Yhdysvaltain vanhojen puolueiden^'"ohjelma"'oii pai-itdläan
Kurjaa on sellainp politiikka ja sen vuoksi on mrfJffeV^to
roitus ajankohtainen ja tärkeä.
TOTUUS KOBEASTA
TULEE ESIIN
. . . Eteenhower:sta, Joka Uimisena
Jupasi vierailla Koreassa saadakseen
selville mistä todella on kysymys, tu­l
i - monen perheen f silmissä "monen
pölklemme pelastaja" (Demokraat­tien
— Vapaus).' Vastaus, että sota
;On lähtöisin Moskovasta, eikä Kore­asta,
Ja että Korean .vierailu on mer­kityksetön...
ei tepsinyt valitsijoi­h
i n . . .
Republikaanien voitto tuli aikana^
JoUoln toiset maat moittivat YhdysT
valtoja siitä, että se. on jo luopunut
lupauksistaan vissien tuotteiden tul­lien
suhteen... Tullitariffit ovat
kaupan esteenä. -Republilcaanlett voit­to
el lupaa hyvää tässä suhteessa...
— Toronto Daily Star,
« • *^ •
JfOS JEESUS TULISI
"NYT YHDYSVAJ.TOIHIN
"Sota, rauha Ja te", teoksen kir­joittaja
Ja Promoting Endurhig
Peace, Inc. Järjestön Johtaja Jerome
Davis kirjoittaa:
"Vuonna, 1302 kun Jeesus tuli A-merikkaan;
hän saamasi uskonnoa
nimessä vaarallista rauhan oppia ka-äun
kulmissa Ja huonomahielslssd
haaleissa villille 'radlkaaUen' Ja t a ­vallisten
ihmisten kokoelmalle. Ker­ta
toteensa perään hänen kokouk-seitsat^
eruutettUn ,tal.poliisi hajoitti
fue.^ Bän *tdiiella* omaksui .'sellaiset
maanpetokselliset ehdotukset kuin
yiiteisymmärrys, ystävyys Ja raiiha
V'enajän Itanssa. 'Ihmekös, Jos epä-ameflkkalaisen
tolmltinan ; itomltea
leltfiasl hänet kommunistiksi tai
käns^amafkaajaksi.
*KuA"hän aialusl vierailla Etelä-,
Amerikafesa', toeisl valtlodepart(ment|l
häiieltä paralh. S^ytö' ef ihnbitettu,
mutta"'>vlhjalltlto, että Jeesus omasi
valtiöähteerille Ja kalkUle "Jojaalisa-le"
amemkaläisme haitallisia' kat­somuksia,
-rEnimmät kirkoista boikoteeraslvat:
tätä outoa miestä Joka kulki saaina-teii
rakkautta vihollista Icohtaan,' yie^,
läpäionukaan'lukien'punainen;^iren»r!
j'ä^ Muutamat papit Jotka kuuntelivat
hänen sanomaansa Ja :kilntyivät hä­nen
vilpi££ömyyte§nsä Ja Ilmeiseen
l^rvä&tahtoonsa; Joutuivat Itse he-;
ti epäluulon'alaisiksi viranomaisten
taholta.
Löjaallsuusarklstossa Washingto-.
nissa oli suiuriv lihava lomake leimattu
nimellä Jeesus. Se oli täyimä "kapi-iialllsla*'
lausuntoja jolta hänen ole­tettiin
lausuneen. Tässä muutamia
huomautuksia:
;'.'Hän todella Julistaa, että '.köyhä
on siunattu" ja ennustaa JiUmaa koh­taloa
rikkaille. Han sanoo, että kaik-
,ki ne. Jotka ovat kylläisiä nyt, nUllä
'pitää ' oleman nälkä' ^ uudessa Järjes­telmässä.
M&n sanoo, että *Jos Ihmi­set
vihaavat sinua Ja erolttavat sinut
seurastaan Ja toruvat sinua, ja nlmit^
tävät sinua ;pahaksi', 'silloin olet siu­nattu.
Ja ansaitset khtokseni ToisIn
sanoen, hän ilmelsestliiyväJcsyy kom-mimistiset
opTt. .Hän vieläpä Julistaa
että vaikeampi on rikkaan päästä Ju­malan
valtakuntaan kuin kamelin
'.kulkea neulansilmän läpi.":
Kaksikymmentä sivua juoruja, vih
Jauksia Ja raportteja salapolilslagen-teUta,
kaikki kiroavia tuomiolta tätä
radikaalista rauhanhälritsijää 'vas-,
taan, Ja raportti päättyy sanoilla:
"Mahdollisimman pikaisesti tulisi lä­hettää
keskitysleirille.- — Naisten
VilrL
• « •
• at rauhan
][)UoI^ista
Lontoo. Maailman taiteilijain
rauhanliike, poliittisista näkökannois­ta'
riippumaton Järjestö. Johon kuuluu
'750 kirjailijaa Ja j o n k a ' p ^ a j a si­jaitsee
Lontoossa, on Julkaissut räu^t
hanvetöömuEsen.' ~Täsiär vetoomuk
iessa keholtaan erilaisen poliitti­sen
taloudellisen Ja sosiaalisen Jär­jestelmän
omaavia maita pyrkimään
rauhanomaiseen: rinnakkalsoloon.
%r "Julistukisessa' Cuomitaan sellainen
asioista kirjoittaminen; Joka saattaa
kärjistää Jo nyt ivaarallista tilannet-;
>UekIxJoIttaJlen Jour
tuimcitu
ACasso de la Itoche ija
'kirjailijat kuin A. E. Co^'^
pard;aou8man, IHUxlQr. joad» SltWeU
Ja monet muut.
Julistuksen tekstissä sanotaan mm;
"Me idrjailUat olemme aitä mieltä;
että sivistyksemme todennäköisesti
tulisi tuhotuksi ituleva&sa sodassa/ iMe
uskomme, että erilaiset poUittlsCit Ja
taloudelliset Järjestelmät Voivat ielää
rauhanomaista rinnakkaisoIoB Ja so­pia
asioista neuvottelemalla. Kirjai­lijoina
me haluamme ratihaa Ja'työs^^
kentelymme avulla me: pyrimme ja
tulemme pääsemään stttien.>Me l u ­paudumme
työskentelemään: kaikhi
voimin kansainvälisten: kysymysten
rauhanomaisen sopimisen hjrväksL
Me vastustamme ? sellaista asioiden
käsittelyä. Joka kärjistää Jo nyt vaa­rallista
tilannetta. Me äUekIrJöitta-neet
ku)Uumme'Järjestööni'Jossa ei
tehdä eroa poliittisten eikti uskonnol.
listen mielipiteiden välillä; mutta Jo­ka
-pyrkii' vUpittömästl torjumaan so.
danvaaran r
' AlleJbrJoIttaJIelarJoU]^^
meniä hflttUäisia Urjatiijolta.
YHDYSVALTAIN SOTA
TAJtSTEIXAAN <;ANADASSA
: Canadan publustusminlsteri -Brooke
^ Claxton sanoi äskettäin mm:*
"Jos/Yhdysvaltain lentokoneet voi­vat
'.parhaiten torjUa iNew Yorkia vas^
taan rsuunnatun -• todennäköisen hyök^
^käyksen kohtaamaOa (vihollisen poh-
Jois-Quebecissa tulevat ne; (Ylidys-valtain
^lentokoneet) syöksymään Ca-nadaan
ikäänkuin rajaa el ollskaan
olemassa."
Iranin naisten
taistelu ihmisoi-keuksien
puolesta
Teheran.— Iranin naisten Järjes­tö
on lähettänyt vetoomuksen Y K : l l e ,
pääministeri Mossadeghllle Ja Iranin
parlamentille, vaatien lainsäädäntöä.
Joka takaa naisille äänioikeuden' Ja
oikeuden tulla valituksi.
Nykyiset Iranin lait asettavat nai­set
siviilioikeuksien suhteen samaan
asemaan kulo "varkaat Ja Järjentllal.
taan alamittaiset".
Y l i satatuhatta allekirjoitusta on
kerätty anomuksen tueksL
koollekutstunlsesta sai lämmintä va&>
takäiktia maapä^n käikuia^piiu)!^^
Kansat näkevät tulevassa kongressis-.
iämahtayian keinon,kaikkien voimien
mobUisöimi^ksi tärkeimmän: ja a-r
jan^htaisanman elinkyi^yksen —-
rauhan puolustamisen Ja^^ kansojen
j^vyyden lujittamisen ratkaisemi­seksi".
g Kaikissa maissa Ja? mantereilla yhä
laajemmin ^valmistaudutaan kansojen
rauhanpuolustfJieui kongreasUn^d-Tä-tä
mitä tärkeintä kan^panjaa", khr^
Jolttaa ^KOmsomolskaJa Pravdaa —
"iälydään hetkellä. Jolloin koko maa->
paUoninitä''erilaisimmat'^kai^
rokset asettuvat yhä voimakkaammm
imperialistista agressiivista sodan
valmistamisen politiikkaa vastaan,
JoUommDJoonat ihmiset. Jotka (Vielä
äsken olivat Taubänpuolustajien rW
vlen^ulkopuoIeUa; ovat oiyt: tilanteen
pahiostuksesta " astuneet ^.taisteluun!-
yhä enemmän-käsittäen,: että'rö'Uha^
puolesta vkäytävä -aktiivinen A :iaistelu
sodanlietsojien nuäla: hankkeita vas­taan
on välttämätöntä ".
"Joka puolelta maapalloa", — kir­joittaa
"Isveztija" — "saa-puutietoja
rauhankomlteaUi^ lukumäärän ^iuis-vusta;\
komIteamiJoiUa on :£uurl ^Jär­jestävä
osuus'kongressiin valmlstaur
tumlsessa. Näiden komiteoiden luku.
kasvaa kaupungeissa Ja maaseudulla,
tuotantolaitoksissa, oppilaitoksissa Ja;
yhteiskunnallisissa Järjestöissä;/Kan-sojen
rauhanpuolustajien kongikin
menestyksellisesti valmlstaniisessa
tärkeää osaa tulevat näyttelemään
kansainväliset konferenssit. Jotka p i ­detään
lähiaikoina".
Monissa malssa.^kaupunkin kaduil­la,
.tuotantolaitoksissa Ja kylissä p:de_
tään tuhansia kokouksia. Joissa: poh­ditaan
rauhan kysymyksille .omistet-,
tuja moninaisla^ehdötuksla; t^jdään
selvää väestön mielipiteistä, ^i^Iden
kansalnval-sten probleemien-^ johdos­ta,
jotka tulevat olemaan- tulevan
kongressin huomion, kohteena. Ilt^li^
assa", — kirjoittaa "lisvcztia *.<-
polissa, Torinossa^ Veronissa Ja,<}eno.
vassa MaaJman Hauhanneuvöston
yhmääräisen istmmon osanottajien a-'
loitteesta Järjestetään Joukkokök^uk-f
sla. Ranskassa, tuhansissa''kdkouk-:
sissa väitellään innokkaasti' kanain-;
'Välisistä -kysymyksistä; valitaan edus-'
tajia • rauhanpuolustajien : departe-menttlkonfererissefiiin;
kerätään ^-va­roja
kansojen rauhanpuolustuskong-ressiin
valmistautumiskamppahjaa
varten. Belgiassa rauhanpuolusta­jien
kokouksissa valitaan valtuii^iom-tia
- neuvotteluja .varten paikallis-:
•ten -valanehnten Jäsenten kanssa
seka valtuuskuntia neuvotteluja
varten \parlamentin 'jäsenten kans­sa.
Naldeii, valtuuskuntien on- 'saa­tettava
palkallisten vallanelinten Ja
parlamentin Jäsenten tietoon, ; et­tä
Belgian kShsa on päättänyt -va­kavasti
puolustaa rauhan asiaa".;
Volmakkaanakaikuu näinä päivinä
Saksan kansan ääni, kansan» Jonka
taistelu yhtenäisen, riippumattoman,
demokraattisen Ja rauhant^tolsen
Saksan puolesta on suuri panos rau­han
asiaan. ' [Miljoonat ihmiset Itä-ja
Länsi-Saksassa", — -kfarJoittaav-VIz-vestija"
— "lämphnästi .kannattavat
Neuvostohallituksen oikeudenmukais­ta
ehdotusta kutsua Jähiaikana,.vii­meistään
lokakuussa, neljän vallan e-dustajain
neuyottelu. Saksan kanssa
solmittavan rauhansopimuksen .val­mentamisen
kysymyksien -pohtimisek­si,
yhtenäisen Saksan halhtukscn
muodostamiseksi, koko Saksaa käsit-
.tävien vapaiden vaalien toimeenpa­nemiseksi
sekä komission muodosta-miseksi
Saksassa vallitsevien tällai­sille
vaaleUle suotavien ehtojen tar­kastamiseksi
'.
Joka päivä- "voimistuu Länsi-Sak­san
työtätekevien taistelu Adenauerln
koplan Johtamaa sotapolitiikkaa vas.^
taan. Kuten lehdistö tiedoittaä,.nli.
den kansalaisten luku, Jotka Ovat siel­lä
esiintyneet kansanäänestyksen aika
na : Bonnin sotasopimusta vastaan.
famiseen. verojen Jyrkkään kamuni
elinolojen kamsiaxoJseea Ja työttö»
myyden kasvuua."
Voimistaa taistelua elinolkeukslensa
Ja kansojen välisen rauhan puolesta
myös Englannin työväenluokka^
r-Englanhinj-suiuli^^ ammattiliitr
toyhtymät:; läivaixräkennustSbllism^^
työmistenv'' sähfi^tebllisnustyöläistä^
kauppra.'ia^keiuläitost«n ^ölälsten
ammattiliitot' |a''nlohet''muut".' ^
kirjoittaa «CUäok/ijtoti^ — 'konfef
rensf^lssiton o^^ iSär
töääuselmlai',ibissa^^ vaativat sodan
lakkauttamista Kiuisa^sa' ^ä^äJLalakäs^
sa. protesteeraavatvl^^
Japanin:. uudelleen 'alistamista «vas­taan^
sekä kehoittävät-Järjestämään
jnormaaliset'.'vtaloudepset • <;suhte^
Englannin, IfeuvostolUton j a ' Kiinan
sekä Kansandemokratian maiden vä­lillä"
;
BaUi}£inpuolustaJat v: yhä >päättä-vämmln
vaativat sotatoimien lopetta­mista
vKoreassa. V . ' V i h a i s e s t i -pro­testoivat
amerikkalaisten käyttämää
oakteciolögista:.asetta vastaan. K o ­rean
kylien Ja kaupunkien raaka-jnalstajpoxnmitustä
.vastaan. 'jNlin-pä".
— kirjoittaa "Jäivestija", — " L a ­tinalaisen
: ;&merikan nsaiden' rauhan­puolustajat
ovat aloittaneet aktiivi­sen
"taistelun: sotilaitten ^lähettämistä
.vastaan-Koreaan, jota .suoritetaan
.näiden jnalden^^^h^
Tämä miehuullinen taistelu on jo,
:kantanut'hedelmänsä, jonka tulokse-
^na .iLa$ina;Iaisen Amerikan useiden
jtiiaidjen, hallitusten on pitänyt kiei-täyty^
Jähettämästä jBotaJoukkoJa Ko­l
e a a n . . . Amerikan Yhdysvalloissa,
^unnättuJe;|i^jSrhteiskunnallisten toimi-,
^^eo^öldeni .'Paul: jRobesonin, tohtori
:2)ubois'in, professori PmupMorrlsso..
>;Qin yjn..kutsusta laajenee allekirJoi-:
lusten kezSyssotatoimien niipymSttä
lopettamisen^intolesta SHoreassa."
Sifuri merkitys on Pekingissä ko^;
koontuneelJa Aa^s^ 'jaTyynenmeren
maiden Täuhar^uolustajien kongres-silla.
''Aasia Ja Tyynenmeren-mai­den
rauhanpuolustajien kongressi on
suuri i n e r k k i t a p a u s— kirjoittaa
^Pravda". ;,*«:eilä ovat edustettuina
majoonafcieneinmän vkuin ikohneoT
kymmenen maan rauhanasian taister-;
lijät: Kongressiin vahnlstautuminen
sai laajat , mittasuhteet; Intiassa,
Pakistanissa, Japanissa, Zndoneeslas'
sa,' BlrmägiaJ Tallandtssa, KanadaBsa^
Ceylonsäarellay «ekä^^^^L^
merlkan '^inalssa,. kaikkialla se osoitti,
että rauhanpuolustajien liike kehit­tyy
ja volmistiiu'.
Dollarin valtakunta tahtoi vetää
Aasian j a Tyynenmeren maat slirto-maarilstonsä
pih-iin ja käyttää niitä
uuden ' maailmansodan' tukikohtana.
Jo:yli kaksi viiötta on käytmissäame.^;
rikkalaisten militaristien alkama sota
Koreassa; ^ Yhdysvaltojen hallitsevat
piirit pyrkivät muuttamaan, Japanin
imperialistisen: agresslonsa pääpesäk-keeksl;
Kaukp-Idässa. ' JNälssä olois­sa",
ku-joittaa "Pravda", — "on
,ratkaiMva sanansa .rauhaara
la kansoilla.'^ Vain luja kansojen tah.
T to'>Ja-; päättäväisyys puolustaa suuri
rauhanasia, j a murskata sodanlietso­jien
suuxmitelmat, voivat hillitä ag-i
ressorit." ^
. ^Taistelussa rauhan puolesta, maali.,
man kalld^^^jk/insat pitävät ohjeenaan
J ; V ; i S j a l i ^ ^ ; v i i s a s t a neuvoa siitä;
että ''Tauäha,*ul'ee säilymään jä lujita
tumaani,' Jos kansat ottavat rauhan
säilyttämisen tehtävän omiin käsiin­sä
ja tulevat puolustamaan • sitä lop­puun
asti".
den istunto alkaa. WBäUngtqn!ssa
njarraskuun' 90 pnä, esitetään' sfUe
virallinen vetoomus, että Ethel Ja
Julius BosenhergiUe myönnettäisiin
inisi'^kuulustelu.' Vetoomus' jätettiin
.vfrallisesti-sisäUe^vilme^vfikoUa.-fi^
sezihergien asianajajan - lananuel
Blochin toimesta. ' "
t ? Sloch -sanoi lederaaliolkeuden jbuo^
maxi'<JxYiog J t . .Kanfmanin • amhtl-kuun.'
4 pnä «"S^r^^Tnfia.. ir^i<ii]pnwn-tuomiotov
"kansallisista standardeista
luopumisen-.tulokseksi': Ja iettai:?ol-keudellisesta
.:perustasta"^luopuminen''
tekee'-tieta laklvastaiseen^antautomi-seen
poliittisiller ^«vaatimuksille. J o t^
ilmenevät tässä J u t u ^ " . ,
jElnsfanmäinen^v vetoomus ijhyiättita
lokakuim as pnä.'mutta käiksi ;^äiyää
myöhemmin trifarunaalimydnsT: ajan'
uuden kuulusteluanomuksen tekemi­selle..
Sellaista mahdollisuutta^myön-T
netään harvoin ja oli se iseurauk-'
sena maailman".'la3julsesta protesti-tulvasta.
' " " :
Uuden' kuulustelun, vaatimuksessa
osoitetaan,-^ttei -olkeudei^yntl; B o -
senbergejä .vastaan 'ollut ? :olkei«len^
mukainen, ettei heille. :ole myönnetty
nSA:n' periistuslalssasmäärättyä' o i ­keusturvaa
j a ' että'heidät > tuomittiin
epätotuudenmukalsien todi3teiden^ per
rusteella.
i i i i
tTrheaiJa, joka oli
JuoksukUpaUua kere
taan. JoUoia «fis iäl
^ t y i keskusteluun,
/«ilpailen kanssar
'Ja te ette koskaan
seni Jos.annatte min
matkan j a Jos saan >
•UiSbeaUa sflmäsi
miestä Ja sanoi:
n<yÖn vetoa kaksi
vastaan,' niissä on r
•Tikapuilla", sanoi
EI LIIOITl
'Te h^uatte; uskotl
teidän/oiassaiihe Cäl
aurinkoista päivää vi
?'Aivan niin, ja tän
rovalnen arvio."
efaän I
Belgrad. ~ Jugoslavian viranomai­set
' laskivat: perjantaina vapaaksi l ii
sotarikollista. (Niiden'joukossa r. oli
toisen maailmansodan '.^kanavJugb-;
slaviassa Ollut ^natsipuolueen Johtaja
Franz >Neuhausen.;lHänet oli tuomit­tu
, elinkautiseen: vankeuteen :SOtarl-,
koksista.
Toiset Kuolivat Jugoslaviassa Ollel­ta
gestapon Jäseniä.
Kirj. Md Coiby ;
Nohi .125,Cöd'Canadan^ xautatleläls-tä
aikasi olla' valmtinas- lakkoutumaani
Voittaakseen ^'kohtuullisen^^ palkanko­rotuksen,
kuten '•• vuonna- vlQSO,. Jolloin
•he pysäyttivät ;llikenteen> • (Neuvotte­lut
x>vat,; nyt kestäneet lähes .A,kuu­kautta
j a rivljäsenistö alkaa muuttua
tyytymättömäksi, «hennc^ttittaen- joh-.;
tajiaan. ^ ' ; ;
' • V ^ ' mursi;
rautatielakon pakollisella' sovittelulla
ja'Ptanic Hallin Ja A'. R. Moshe^in
^lalsella''r sopimuksella, r SjaklÄmieli-;
ala on taaskin korkeälla*^ ja'jos lak-koutuminen
• päätetääri,''>niln iapah-;
tuli se ialUisestl 44 pätvää-seh'jäi-!
keen kun neuvottelulautakiuihan ra-v
por6tl on -annettu iilos^-T-työministori:
Greggin'"toimesta.'" •^'Rajportti '"odote­taan
saatavan hyvin pian. - -
.Tämän / mennessä- rautatieyhtiöt
ovat tehneet kurjan 7-.-pros. - palkan-liorotustarJouksen
'noin 9v senttiä
tunnille — mikä on: kaukana työläis­ten
jättämästä 45 sentin vaatimuk­sesta,
i 'Tarvitaankin -'-vähintäin 45
sentin -korotus, ennenkuin rautatei­den:
ei-lilkenne • työläisten palkat tu-.
levät muissa teollisuuksissa: työsken­televien
työläisten pallckojen tasalle.
RAUTATIET PYSTYVÄT
MAKSAMAAN
Rautatieläfeet ovat • suuttuneita
työnantajain 7-^pros.'^tarjouksesta,
mikä on huomattavasti.' alhaisempi
sitä m pros. korotusta;. minkä -rauta­teiden
liiikkuva .miehistö, jiuiien mu­kana
kulkevat' saivat. Koska heillä
jolennestaän oli korkeammat;paikat.
merkitsi M pros;^korotus; heille 25-40
sentin lisäystä tuntipalkkoihin.
Rautatietydlaiset tietavat, että
rautatieyhtiöt: pystyvät jnaksamaan
45 sentin korotuksen. . Transportti-lautaScunna|
t vkonservatiivlsen arvion
mukaag.- tulee*<J?R^: n voitto; olenjaan •
tänä vuonna Inoin 34,5 -mllljoona^ dol­laria,.
28,8 pros. suurempi kuin vuon-:
na 19Ö1, jollom voitto oli 26,8 mllj.
dollaria.
ENEMMÄN OSINKOJA
:dEdelläoleyat: jiumerot eivät: sisällä:
CFR:-n 'tuloja -laivauksesta, hotelleis-,
ta, kiinteimlstolstä,: kaivoksista ym.
^Näistä saadut: tulot tulevat nosta-,
maan voiton noin 50 miljoonaan dol-.
lariin; Tämä voitto -tulee merkitse­mään
sitä, että voitto-osinko''osaket­ta
:;kohti tulee nousemaan $2.90:stä
V. 1951 noin^ $3J35 V . 1S52, kuten
Financial (Pbsfc-lehden lokakuun 25
päivän numerc^a osoitetaan. .
Kaikkien muiden johtavien rauta­tieyhtiöiden
vuosiraportit osoittavat
saman suuntaista- kehitystä. :;^ilden
yhteinen . voitto ke3a;kuun loppuun
mennessä oli $98,902.030, yli 7 mil­joonaa
sumrempi kuin vastaavana
aikana viime vuonna.
Voitto oli kyllin suuri oikeutta­maan
transporttllautakunnan hyl­käämään
vaatimuksen rahtimaksur
Jen korottamlsöta 17.7 prosentilla (8
prosenttia, jiyj^ ja- 9 myöhemmin).
Tämä oli ensimmäinen kerta sodan
jälkeen, kun transporttilautakunta
liylkäsi rautatieyhtiöiden vaatimuk­sen.
; Jos .korötusvaatimukseen olisi
suostuttu, oUsi : se merkinnyt : 69.5
pros..korottistaJ.vuoden>19« jälkeen.
CPR ei ede^rtrm^änyt," et^"se muu­ten
kärsii tappiota, i mutta > se- ilmaisi
haluavansa- saada enemmän voittoa
ihmlsUtä.
• ^ r ; J
EUlUTAn^LAIS^ENr^XANI f \ . i
' fiaiitatlelälsten- ri«ljä3enlstön' fehti
''Rautatiemisten äam'^Ihnal^^
tiemisVn näeUplteen :45TsentIn kbr^^^
ti&seen -nähden rtojolttaessaan "Me
emme voi -luo^uät: mahdollisesta <Iak-
'koutumisajatuksesta.-^Jos totoen -lak-.
ko -on ^t^pc^lllnem vaatimuksemme
perille viemlsejksl, nihx me ' läkkou-tumme.
Laklcb tulee olemaan yksi-:,
ixnielinen-i^kuten oli lakto)^l950. Se vfe^
voittooni ^' •
•iMe olemme vakuutettuja; .että Jos
Iakkoäänest^'s toimitetaan nyt, niin
rivimime tulevat olemaan yhtenäiset
45 sentin -korotuksen puolesta.
"Seisokaa 45.: sentin vaathnuksen
takana! Ei taaksepäin, tehköönpä
Kellock- (sovittelulautaikunnan tuo­mari)
minkälaisia temppuja tahansa.
"Älkäämme tinkikö 45 sentin vaa­timuksesta;
- - Seisokaamme täyden -
vaatimuksen puolesta-:ja. me voi­tamme!"
Port Artluur., —
Tradesi. aW abör Cou
sessa -pgätettlin pyytä
sen -kbmissionin nlm
kimaan äskeistä pölj^Ti
katohenvanin^.Pool Ter
elevaattorissa, ilmolt)
torstaina. Pyyntö On
ministeri Louis St. a
Ontarion , maakunnan
eslle Frostille.
- Päätös tehtiin senjäll
therjiood of Rallway a
Clerksr.osasto 650 kom
portin.
V Joku;aika sittenmain
torissa tapahtuneen •
johdosta 4 työläistä sai
useita iIoulEkaantui.
ieuvostoliito
aiomifiefie
Englantilaisia lebtl-imehiä
Suomessa
-Helsinkia — iLokakuun 31 vpnä: saa­pui
^uomeen viisi englantilaista sa-nomalehtlmlestä:
;iilkoasiainminIste.
rion sanomalehtiaslalntoimlston kut­sumana.
Matka on: vastavierailu Ja:
kestää se kymmenen päivää.
Lontoo.]-- Moskovan
tiedossa sanottiin, että <I
tiedemiesten saavutukse
gianr alalla ovat pitkän G
toisten maiden :tiedemi(
tuksia.'
Radiotiedossa lalnati
tmlkko^iAlesander-Topche
!toliitonv:> Tiedeakatemia
.kirjoitusta-lsvestiassa ail
.vostoliiton ^tieteen suuret
Ja laajemmat mahdollisu
•nen vlisivuotissuunnitelnn
sa". <
Finlay MacKenzie
puhuu Windsoriss
IVlndsor.^ Unkarilais
.marraskuun 15. pnä pide
lanvletossai tulee pääpuhi
lymäärt Aaslan-Tyynenmt
rauhankongressin canada
tuuskunnarf Johtajana toi
layMacKenzIe. Hän tulee
aiheesta 'Canada;. Aasia
Kalkki ovat tervetulleita 1
suuteen.
Suomessa
työttiJmyyskoristoo
Helsinki. — ,(SS) — l
henkilöä Joudutaan tulevai
kaxu merkitsemään työttöi
töihin, todetaan työttöroy:
mienthmössäV Joka on jäte
neuvostolle.
MIYÄN PAKINA
Taaskin ii&i ''pätevä fftdisfus"
rauhan ja yhtenäisen Saksan puoles­ta,
on Jo.ylittänyt 8 mUJoonaa.
Rauhanpuolustajien kasvavasta' ak.
.ttlyisuudesta puhuvat erfmaiden ta­pahtumat.
"Joukkolakot ja mleleho:
soitukset', — khrjolttaa •*Trud"-lehti
— • jotka viime aikoina ovat olleet'
.Zalzburgissa< (amerikkalaisten mlehi-tysvsöhyke
Itävallassa) sen Johdos­ta,
että amerikkalaiset aikovat muo­dostaa
siellä tukiaseman, :-progressU-^
vlsten auiesten-:laaja valmistautumi-'
nen Wienissä pidettävään rauhan­puolustajien
kansojen kongressUn,-
nom ? miljoona allekirjoitusta Rau-hanpaktln
vaatimuksen alle, on Itä­vallan
työtätekevien Idättävälsyyden'
kirkas Ilmaisu ehkäistä Imperialistien
hankkeet".
Kansojen liike rauhan puolesta su­lautuu
läheisesti heidän elinolojensa
puolesta käytävään taisteluun. ' K a n ­sanjoukot
kapitalistisissa maissa",^
kirjoittaa "Gudok—lehti, ^ — «^Jöka
päivä yhä käxkenrämmin tunteVatra-^
seistaUtumlskilhkon alheu^^mat t^^^^
hoisat seuraukset, Jotka Johtavat «i-viiliteolllsuusalojen
jatkuvaan siipis-
Sotaa' suunnittelevien lännen val-lanpltäijähx
jä heidän puhetorviensa
:ihyvlln tapoihin' on abia kuulunut
myöskin sellainen viaton vippakonsti,
että hyökkäyksen Icohteeksi valitun
maan j a kansan taloudelliset Ja sor
tilaalllset voimavarat on laivattu'
mahdollisimomn:;^ ndbättömiksl;
'Sen^taitoItuiseBÄ OnJ^olfufr ja on''
edeUeenkin nostä'4 i^I^elumielialaa
oman maan'v^tön keskuudessa Ja
saattaa- se uskomiaan.'että";n
ön Jielp<»tl'nitlslfettäyl^-^ '\ [ '
Jokätoenhan mlrä
kuinka esim. Spomessa "lahtaripoi-kien''.
iäulussai.*iänot^
fculiÄa:'tavälllseen- kansaan 'oli Istu­tettu
sellainen uskoi että " ^ k s i suo­m
a i d e n vastaa kymmentä ryssää",
Hitlerin Aatun; Ja' muiden suurfa-slstien
mielilauseena taas oli se,' kuiri-;'
ka ''ryssä'*-seisoo savijaloilla Ja mt-ien
koko suiuressa Venäjän maassa
el olemlnkäänlalsta iirjesiystä. Ja,
ettei se ole kuhi muutamien viikko­jen
asla: {:un koko: holshevikidvalta;
cäl romuutettu.
• A j o i t a s e u ^^
tavat, 'kiäokä"'toisen maafltiäa^^
t^m. tJndbeishin .KalDe,; jöka tuli
.ennemmlnt' kuulul^kst^^Atäannin jrii'
lentii»tiaan. VenSjällä^käyt|^ "to-:
dlsti" — 'kuten -akät^jiiostnsaimei-jassa
— että eslm^ Neuvostoliiton
lentovolmat ovat vanhaa romua, jolla
ei ole mitään merkitystä.
Pian sitten lähdettiinkin koetta­maan
"kepillä Jäätä".
Kaikki "urhot", aina Suomen Kalle
Kustaata myöten, tarttuivat: tappa-.
raansa — Kustaa tietenkin, tupesta,
pois olleeseen miekkaansa,-joka lie­nee
-vielä ollut ruskea:Suomen: työ­kansan
v.l!9W' vuodatetusta verestä
Ja'lähti marssimaan kohti "Inhäa
itää".- - , .
Mutta kuka Joutui romuutettavak-si?
Maaihnan valloittaja Aatu Ja
koko fa^finen ^^nkkaronkka. .Vaa­rassa
oli eeCel Järjestelmää vaihdettu
SuomessaklnC^ttei niin -käynyt Jph-tui:
Venäjän: boIshevlkIeu"liyväntah-toisuu4e
»'ta.: he kun halusivat jättää
Suomea kansan itsensä : järjestettä-*
vaksi Suomen asiat.
Kukaan' ei välttänekäan. etteikö
Sudmi siihen.akaan ollut täydellisesti
bolslievkienviieukalon kynnen-* alla.:
Ei olisi-tarvinnut kuin pikkuisen l i ­kistää
Ja . ..
:SodaniietsoJain muisti näyttää kui-i
t^fltin olevan kovin : lyhyt. Vai
oUäco a ^ j } ^ , että sodanvalmiste-lljat
/^luottavat : tavallisen "^kansan
muistin~*lE^yyteett.
' Tlhka' tapauksessa lännen "vapaa
•Ttehdistöl^/^on taas iyhtynyt takomaa
ihmisten mielUn ajatusta, että Neu­vostoliitossa
Ja kansandemokraatti­sissa
maissa on -kehitys 50 vuotta
kapitalistimaiden kehitystä Jälessä.
(Naita väitöksiä esitettäessä unoh­detaan
toinen väite, Jolla; pyritään oi
keuttamaan: kansaa-äärettömästi ra^,
sittava: aseistautumiskilpailu. nimit­täin
se, että iN-lIitto: kannattajineen
uhkaa läntisen maailman olemassa­oloa.)
Vihnehien kOkslptö edellämami-tulla
alalla on ranskan :klelisen Le
Devoir-lehden Pekingin rauhankon­ferenssiin
huomioitsijana osallistu­neen
' oanadalaisejj sanomalehtimler
hen Gerard Hlion lausunnot.. •
Filion kerrotaan: ,< sanoneen . (lau­sunnoista
on Julkaistu-.vain: irrallisia
paloja, jotka todellisuudessa eivät sa­no
mitään), että . rautaka^IInln
takana on suuri jsodanpelko" Ja ''. .v
Venäjä on 50 vuotta JäUssä länsknai-:
den kehityksestä j a Kiina on 100
vuotta JäUssä". kuten, nuo lausun­not
'Canadan Uutisten^ suomennoksen
mukaan kuuluvat, i ,
Jos Filion on noin sanonut— Joka
mitenkään ei ole varmaa — niin kai*,
pa hän on: myöskin varma asiasta;
Ainakin hänen luulisi tietävän mitä
-Neuvostoliitossa on Ja: mitä ei ole, s i l .
lä, lentää hujauttlhan hän Keovosto*
liiton y l i Prahasta Peklngiin.
Ja lentokoneestahan kaiken näkee.
Pekingissä hän taas oleskeli use­ampia
päiviä. Joten hänen täytyy
olla selvillä sUtä, mitä lähes SOO mU­Joonaa
ihmistä, käsittävässä Kiinassa
on Ja mitä ei ole. '
'-'^ Yhdessä' - asiassa - katsomme'; FOion
lausunnan "^vmikälil^Slo* on siihen
syyllinen -— osuneen lähelle öQceata^
Tarkoitamme' «itä * ifbhtaa' iossa*'sa-notaan
-"rautakartiinln t
suuri jsodanpelko".
KaiMcl oikeat ihmiset pe
vihaavat sotaa. Kansakut
huen oUsi kuitenUn ollut
käyttää "pelkäävät" sanan
naa vastustavat. Jolloin asia
lut aivan paikalleen sanot
On nimittäin Järjetöntä
kirjoltells sellaista, että A
Kiina pelkäisivät sotaa slln
sä, että : tuntisivat itsensä
miksi lännien kapltallstima
rattiilna.
JJeuvostoliitto osoitti tolsc
ilmansodassa, smrvomalla tU'
naksi ^oko lEuroopan iasisti
ilmanvalloltusarmeijat.
myrskyjoukolsta aina Espan
seen divlslonaan j a Kustaar
Väinön Uraaimeanarssljoil
että se ei pelkää eikä tarvits
toisten olevan sitä par«npi.
- E l .Varshikaan nyt, kun
suuri ystävälltoen Kiina se»
kana, eikä vihamieliset jap
pistimet. Jotka mIlJoona-1
viime sodan aikana sen sei
uhkasivat.
Mutta Neuvostoliitto ja K l
tustavat Ja vihaavat sotaa ka
elämän J a onnellisuuden bäv
Toivottavasti' eivit läns
flHniset anna tapaisten Ja mu
perien-lausuntojen Ja "to^
Johtaa Itseään harhaan, sm»
,nilnen ,tästa harhasta tulisi <
vielä kauheampi Ja katkeraoi
OU ,Sak8an Ja' sen lUttolali
kaasojen JhaSäminen
Siksi yhtykäämme kafldd mx
tauhanpuolustajiini — K n * ^
t
r