Vapaus, September 9, 1924

              fain järjestyneenä jonkkona
voi työväenluoldta voittaa!
Työväen vapautus tapahtua
vain sen i t s e n s ä kautta!
jyn 100 tuomittua v^!ittan#^^^^
päätöksestä kc«rkdm^
TBomari V. Joutsenlahti"on jätri Vilinä Nahkala, Matti Martikainen,
korkeimmalle oikeudeUevaU-l Kustaa- Signe Rosvall,
useiden SSTPrn jutussa tuo- Aukust Kumpulainen, Vilho Puhak- . „ , . ^ „. ,
' - ka, Juho Räsänen, Urho Väre, Karl J f ! ^ * . teoUisuustyolaistenkm
Sanomalehtimiesten
järjestäytyminen
iÖnglannissa
Lontoo. '•— Englantilaiset sanoina-lehtimiehet
ovat ammatillisesti jär­jestyneitä
ja noudattavat samoja
taistelutapoja kuin muutkin amma­tillisesti
järjestyneet työläiset Sa­nomalehtimiesten
ammattiliittojen
jäsenet- työskentelevät tariffisopi-musten
mukaan, jotka säännöstele­vät
palkat ja työajan aivan samalla
BOB saaneiden henkilöiden puoles-
\'alitus, jossa todistetaan Turun Karila, Anders :Tuominen, Otto Miet-orioikeuden
antaman tnomioit pe- tinen, Edvard Heikkinen, Kalle Lyy-jsteettomuus
ja hataruus, Imin j Imen, Ida Lnmivuokko,Ab^^ Tolo-lyös-
osoitetaan, että se ylittää tä- nen, Juho Kaunola, Valfrid Qetter-asti
liyväksytyn rikosldn tul- bloin, Kalle lam^^^^
djnaD ovat allekrijoittaneet sett- nen, Yrjo Hyvärinen. Oskar Ikonen,
ivathenkilöt: Johannes ja Maria Paula Saair^-Taavetti Uosikkinen,
joiianen, Otto Pulkkinen, Juho Matti Pukkila, "AUna- JuutJ^ Yrjö
'trvonen, Aksel Hyytiäinen, Abram'Lindholm, Arvi TurKka, Anna Suo-
,. n™_i.i..- A-—^ Msu» metsä, Kalle Forsman, Tisaijti Nie­minen,
Kaarlo Luoto, Pekka Somi-
Pekkä^ Laamanen, Bruno~ Tenhutjen,
neni Olga Virtanen, ISno Alenius,
<)ttO Taimet, Toivo Haapaniemi ja
Juho Oksanen.
Täniän Ifsäksi ovat jotkut muut­kin
yksit^esti valitt'aneet. Heidän-kin
asianajajanaan oh toiminut tuo­mari
: Joutsenlahti. Kaikkien hovT-oikeuden
tuomioista valittaneiden lu­ku
nousee noin 90—100 välille ja
äen, Matti Tontti, Armas Mäke-
-cn,' Hilma Toivola, Juho Toivö-
Petty Peltonen, Toini Antikainen,
Seppä, Evert Lunden, Aarne
Tikka, Johannes Pullddnen, I t o il
ola, Toivo Vuorela, Kalle; P i h l -
n, Yrjö Packalen, Taavetti, A n ­onen,
Lyyli Heinonen, ^aura
oajminen-Härmä, Paavo Leskinen,
Rahikainen, Heikki Tuoinis^
Jaakko Enqvist, Aukusti Huo-
-• Johannes Rimmi, Kalle Rakman,
Tattori, Juho Tattari," Rudolf
iasten, August Rytkönen, Lempi
ort, Vilhelm Arrenius, Otto Riut-en,
Eino Laine, Isak Valavaara,
akko Sainio, Johannes Forsman,
i Granlund, Oskari, Nurmi,, Ida
olo, Gustav Rönnholm, Antti: Sa-
Johan Granlund, Niflo Järvi-n,
Pekka Kemppi, Juho Kemppai-n,
Frans Palo, Arvid Sänkiaho,
ni -Lähdesniemi, JuhÖ Jokinen^
'ar Kettunen. Eino Pohjolaihen,
«vat valittajat suuremmaksi osaksi
^vapaalla jalalla olevia. Kuten muis­tettaneen,
kieltäytyivät vangittuina
olevat ja muutamat vapaalla jalalla
olevat kokonaan valittamasta. —
Muiden asianajotoimistojen, kuin
Joutsenlahden välityksellä ei tiettä­västi
valituksia ole^ jätettr.
'kaikkialla odotetaan jännitykieliä,
miten korkiein oikeusaste tämän kan-sainvälistäMh
huomiota herättäneen
jutun lopuUiBesti ratkaisee.
leneoee
Brysseli. — Ruhrin-alueella ole-ranskalainen
miehitysarmeija kä^
tää enään 22,000 miestä, mikäli
otettavista lähteistä saapuneissa
^onannnoissa kerrotaan. Miehi-armeijan
luku alunpitäen nousi
000 mieheen.
punaista kadettia
vihitty upseeriksi
oskova. — Viisituhatta punais-kadettia
korotettiin punaisen ar-ijan
komentajaksi ja tämän ta-trnnan
kunniaksi oli järjestetty
'elmus. .Vallankumouksen jäl-^
n on tämä jo kolmas ryhmä '20-
onlulaisia, jotka on korot^.ttu pu
"n armeijan komentajiksi. Sota-asteri
Trotskin poissaolon joh-toimitti
katselmuksen Unshlict,
yleisesikunnan uudelleenjärjes-
"s«n jälkeen on Potaneuvoston
matuimpia jäseniä,
esidentti Kalinin piti nuoriHe
reille puheen Leninin; hauta-ion
päältä. 'Hän kehoitti hei-
.tutkimaan elämää ja poliittista t i -
tta ulkomailla, sillä «punaiselle
armeijalle ei ri^tä, että se kykenee
taistelemaan vihollista vaataan, vaan
ollessaan vieraan vallan alueilla, tu
le,e sen osata käsittää, että sen jä­senet
eivät ole vallottajia, v ^ n sor-retun
kansan puolustajia.!
«Punainen armeija ei saa-unohtaa
meidän päämääriämme,» selitti Uns-licht
puheessaan. «Vallankumous
kasvaa kapitalistisissa maissa ja por­varisto
valmistaa sotaa. Meidän
täytyy olla valmiit torjumaan heidän
aikeensa»^ sanoi hän. '
Sotaviraston virkailija kehotti ka
detteja vannomaan pysyvänsä uskol­lisina
Leninin opeille. -
Kenraali Budenny, tunnettu rat­suväen
päällikkö, selitti, . että sota­taidon
kehittämisen ohella on up­seerien
velvollisuus kasvattaa punai
sia sotilaita ja opettaa niille miten
voi tulla järjestäjäksi ja miten voi
tulla uuden elämän luojiksi kylissä,
jonne he palaavat sotaväestä' pääs­tyään.
Uudet upseerit kuuluvat kokonaan
työläis- ja taionpoikaisliiokkaan.
Kahdeksankymmentäkahdeksan pro-senttia
Jieistä on kommunisteja;.
Lontoo. — Englannin ammattilii­ton
kongressin istunnossa omistettiin
melkein yksi päivä veljesedustajain
puheille, jolloin myöskin Venäjän
ammatillisen liiton edustaja Michael
Pavlovich Tomsky oli tilaisuudessa
puhumaan. Puheessaan Tomsky ar­vosteli
ankarin sanoin Dawesin suun­nitelmaa
Saksan sotakorvausten suo­rittamisesta,
lausuen: -Teurastuksen
vaara uudeh sodan, kautta ei ole
vielä ohi. Dawesin suunnitelma ei
tule takaamaan rauhaa ja liittomai-den
asiantuntijain raportissa saattaa
nähdä kapitalismin rautaisen käden
puristautumassa ryysyisen köyhälis-työsopimukset.
Toimittajien työai­ka
on viikossa 44 tuntia, vastuun­alaisten
toimittajien 35—38 tuntia.
Minimipalkka on kansantaloudelli­sissa
lehdissä kaikkein huonoin, teh­den
viikossa 6 punnasta 6 shillingis­tä
8 puntaan 8 shillinkiin. Lontoo­laiset
päivälehdet maksavat toimit­tajille,
jotka ovat olleet alallaan vä­hintään
kolme vuotta ja jotka eivät
suorita mitään erikoistyötä eivätkä
ole vastuunalaisia, minimipalkkana
9 H puntaa-viikossa, artikkelien kir- ^
jottajat ja vastuunalaiset osastojen tön kurkkuihin.»
johtajat saajat ne^jä ja viisikin ker-| Sotakorvausten suorittaminen mer-taa
enemmän. Sanomalehtimiesten ^5^336 Saksan työläisten elintason
ammattiliitto on yhtynyt Kirjatyön-|^,g„g„jsta,
tekijäin liittoon. Tähän yhdistynee- Tomsky" piti puheensa Venäjän
seen hittoon kuuluu 114,000 jäsen-' kielellä, joka sitten käännettiin eng-länniksi.
Hänen puheensa- herätti
yleistä naurua kun hän sanoi: «Sak­san
hallitus on juuri; samanlaisessa
asemassa kuin mies, jolta kysytään:
haluatko sinä tulla hirtetyksi nyt
vaiko vasta ensi vuonna:,' johon luon­nollisesti
tiilee; vastaus^ vasta ensi
vuonna. Täten on Selitettävissä
Saksan alistuminen Dawesin raport­tiin.
» j
tä.
Latvian ja Liettuan
suhteet
erotettu
ontreal. — Täkäläisen postitoi-n
taholta on ilmotettu sadalle
työläiselle, että heidän palve-n
ei tulla :enaa^*arvitMmaan
an jälkeen. Erotettiiien iou-on
joitakin lakon aikana otet-
»utta suuri osa on sellaisia,
Olivat postilaitoksen palve^
jo ennen äskeistä lakkoi
Joa. Erotetuille ei ole tehty
ttpaä selvyyttä minkävuoksi hei-
Palvelustaan ei enään tarvita.
»toon väkUuku nou­see
«00, Ont. — t-^ntpon asukas-
^ viimeisen vuoden ajana
1,472:11a, nousten se ny-
. «3,339. Viime vnomia oli
n isays suurempi kuin mitä'
ollut yhtenäkään vuotena so-
»Ikeen.
*^sta hopeaa En£r^
läntiin
€ruz. — Gnanajuaton valti^^
• ^ i v o k s i s t a Mexicoatii on
nainä päivinä 7 5 5 , 0 0 0 peson
*«»P«aa Englantiin: Hopei
^ Atlannin yli Lontoöseeö
-:«nencan Unjan Leerham
' lavalla.
Kommunistivainoja
Latviassa
.Riika. — Viime päivinä on Poh-joisrLatviassa
pidetty ahkeraan ko-tietsintojä,
joiden tarkoituksena on
ollut aaäda selville laajalle levinnyt
salainen kommunistitoiminta. Vol-marin
piirissä on näitten etsintöjen
tuloksena ollut, että 13 kommunis­tia
on pidätetty. Suurin osa näistä
oli saapunut hiljattain Venäjältä.
Venäjän ja Italian vä­linen
kauppa
Moskova. — Viime kuttkau^ina Ve-näjän(
vienti Italiaan on : alkanut
bnomattavasti kasvaa tehden tou­kokuussa
9 pros. Venäjän koko
viennistä. Neuvosto-Venäjä vie Ita­liaan
viljaa, voita, - sieniä, malmia
Ja naftatuotteita. Varsinkin nafta-tnotteiden
vienti näyttää'•nmodostu-vansaureksi
Venäjän naftateolli-snuden
: elpymiseni vuokin. Italian
naftatnotteiden tiarve voidaan tyy-dsrttaa
nyt vielä' paremmin kuin en*
nen sotaa. Tänä vuonna on rauta-mnlmia
^ viety , vielä enemmän kuin
viime vuonna; Sitäpaitd- voidaan
viedä jokseenkin huomattava mää­rä
antrasiittia^ joka Italian marJdd-noiOä
<m hyvin hahrttoa tayaraa..
Kaunas. — Latvian Liettuassa
oleva lähettiläs on lausunut m. m.,
että Latvian ja Liettuan väliset suh­teet
ovat viime vuoden aikana jat­kuvasti
parantuneet. Nykyinen Tu-menasin
hallitus pitää kiinni ^touko­kuun
konferenssin päätöksistä. Ta­loudellisella
alalla haluaa hallitus ai-*
kaansaada lähenemistä suosituim-muusperiaatteen
pohjalla. Latvian,
Liettuan ja Viron välillä tapahtuvat
neuvottelut tulevat - kaikesta päät­täen
»aloitettaviksi vasta syyskuun
puolivälin, jälkeen. Liettuan talou­dellinen
asema oii vakava, liikkeessä
oleva paperiraha on katettu täyteen
arvoonsa, kauppatase osoittaa vien-tienemmyyttä
j.n.e. Valtakunnan-pankin
diskontto on . 10. pros., kun
sitävastoin yksityispankit ja pörssi
ottavat 3—-5 pros, kuukaudessa.
Latvian kauppavaihto T.iettuan kans­sa
osoittaa tänäkin vuonna tuorti-enemmyyttä.
Kuuden ensi kuukau­den
aikana on -Liettua vienyt tava­roita
Latviaan 13 mflj. litan arvosta
ja tuonut ainoastaan 3 milj. litan ar-vosta.'
Lontoo. — Makrikeny niminen
kauppala joutui täydellisen tuhon
omaksi noin 20 mailin päässä Kons­tantinopolista
; sijaitsevien dynamiiti-tehtaiden
räjähdyksen takia. Räjäh­dys
oii niin ankara, että maa Kons­tantinopolinkin
lähistöillä vapisi. L u ­kuisia
työläisiä sai surmansa räjäh­dyspaikalla
ja toisia oJT kuollut ruh­jevammoihinsa
sairaaloissa. Räjäh­dyksen
syistä ei ole tehty lähem­pää
selvyyttä.
MacDonald kannattaa
aseistariisumiskon-ferenssia
"Geneve. — Englannin työväen­hallituksen
pääministeri MacDonald
on lausunut, että hän kannattaa
sunnittelun alaisena olevan kansain­välisen
aseistariisumiskonferenssin
pitämistä Europassa, sen sijaan, että
se kokoontuisi Washingtonissa.
Montreal kohta miljoo­nakaupunki
Montreal. — Juuri toimitettujen
luotettavien laskelmien mukaan
Montrealin väkiluku nousee nyky­ään
979,027. Vaikka Montreali on­kin
Canadan vanhimpia knupunkeja,
on se kuitenkin viime vuosinakin
osottanut huomattavaa väestön l i ­sääntymistä.
HalEtos jakelee Ipnksia
Ien
Ottawa. — Työministeri Murdock
jon selittänyt olevansa tyytyväinen
täällä juuri pidetyn työttömyyskon-ferenssin
suhteen. Hän sanoi, että
hallitus tulee tekemään parhaansa
konferenstissa tehtyjen suunnitelmi­en
toteuttamiseksi työttömyyden lie­ventämiseksi
Canadassa. Kun hal-lituken
virallinen kanta konferens­sissa
oli kuitenkin se, että työttö­myyskysymys
on ennen kaikkea maa­kuntain
ja kunnallishallitusten asia
ja kun hallituksen taholta ci muu­tenkaan
pyritty erikoisempiin käy­tännöllisiin
toimenpiteisiin: työttö­myyden
korjaamiseksi, tuntuu hyvin
todennäköiseltä, että Murdockin
työttömyysavustus tulee kutistumaan
pelkäksi lupaukseksi.
Mainarit keskustelleet lakosta
Calgary, Alta. — Amerikan hii-lenkaivajain
18:sta plirh' konventio,
ni on ollut täällä istunnossa muuii-mia
päiviä, keskustellen pääasiassa
Alhertan hiilialueilla paraikaa käyn­nissä
olevaa lakkolaistelua koskevis­ta
asioista. Muun muassa on neuvo­teltu
lakon lopettamisesta, mutta mi-hinkäänlaiseen
sitovaan tulokseen ei
ole ainakaan tähän mennessä päästy,
vaikka kysymyksestä käytiin kiivasta
väittelyä koko päivän. Hiilenkaiva-jäin
lakko näin ollen edelleen jat­kuu.
Englantiin tilataan ra­takiskoja
Amerikasta
Lontoo. — Manchesterin kaupun-
£:in'hallinto oh tilannut suuren mää-rän
rautatiekiskoja eräältä amerika-laiselta
firmalta senjohdosta kun t i ­laus
saatiin tuhannien puntaa hal­vemmalla
kuin mitä englantilaisilta
firmoilta olisi saatu. Englannin te-räskeskuksissa
on ilmennyt suurta
tyytymättömyyttä tämän kaupan joh­dosta,
sillä lukuisia terästehtaita oh
seisauksissa ja työläisille täytyy hal­lituksen
jakaa avu.stusta.
Suomen lähetystö Lon­toossa
kelvottomissa
käsissä
Ilkassa .selittelee erä.-» kirjoittaja,
kuinka kelvoton liihetysto Suomella
on Lontoossa. Lähettiläs Donner ei
osaa suomen sanaa oikä lähetystö
muutenkaan välitä suomenkielisistä.
Lähetystön palveluksessa on kullis-palkkaisia
virkahiichiä, joista ci ole
mitään hyötyä j.n.e. Kirjoittaja lau­suu:
«Suomessa huokailee jokainen hir­veän
verotaakan alla, mutta samaan
aikaan työnnetään satumaisia summia
kaikenlaisille kykenemättömille oli­oille,
jotka eivät tee mitään hyötyä
maallemme, vaan ennemmin vahin­koa.
Lähetystö naivisti vakuuttaa, että
paitsi yllämainitulta nerokkaita apu­laisia,
lähetystö pitää Suomen, t.un-netuksitekemistä
yhtenä tärkclmpänii
jokapäiväisenä tehtävänään. Mil­loin?
Missä? Millä lailla? Ainoa
mitä lontoolaiset näkyvät «tietävän»
Suomesta—jos nimittäin he tietä­vät
että semmoista maata on olcmas-
Norjalaisia siirtolaisia
karannut
Rimouski, Quebec. -— Kuusi nor­jalaista,
jotka siirtolaisviranomaisten
toimesta oli tuotu tänne karkotetta­vaksi
toisten karkotettavien muka­na,
pääsi karkaamaan heti pian sen
jälkeen kun heidät oli tuotu Mon­trealista.
Kelaan ei karkulaisista
ole vielä löytynyt.
sakaan — on, että kaikki sivistys
Suomessa on ruotsalaista, että kaik­kien
sivistyneiden ihmisten kieli on
ruotsi, että suomenkieltä ci kukaan
muu kuin raakalaiset osaa puhua
j.n.e. — Ja eihän »e niin vallan ih­meellistä
olekaan, että he semmoista
uskovat, koska Suomi pitää kansalli­sen
kunniansa sallivan, että maa­tamme
edustava mies tärkeimmä.<»ä
curopalaiscssa maassa ci osaa sa­naakaan
tuota raakalaiskieltä.
Lähetystö sanoo, että hallitus, ni-mlttuessuän
virkaan nykyisen Suo­men
edustajan Englannisja, otti
huomioon sen, että hän tunsi hy­vin
englanninkielen ja englantilolsla
oloja ja o l i toiminut Suomessa tcol'>
lisuudcn ja julkisen elämän alalla.
Luultavasti asian laita oli niin. Mut­ta
lieneekö väärin otaksua, että hal­litus
myöskin toivoi, että kysymyk­sessä
oleva henkilö pitäisi Vclvoui-
»uutenaan niin pian kuin suinkin op­pia
maamme pääkieltä, kuten Suo­men
laki vaatii? Tämä toivo on
kumminkin täydelllHesti pettänyt.
Herra minintcnn tietämättömyys,
suomenkielestä on nyt yhtU täydeUi-nen
kuin ennenkin. Olipa syy mi­kä
tahansa, yksi asia on selvä: Ny­kyinen
Suomen ministeri Englannis­sa
on sopimaton olemaan siinä ase­massa,
ja jota pikemmin häh sen
itse huomaa ja siirtyy muille mark-.
kinoille, sitä parempi.
Lähetystö valittaa, että kovin har­vat
suomalaiset käyvät lähetystössä
tutustumassa ja ncavöja saamassa.
Siihen kai on syynä se tunnettu suo­malainen
sisu, joka ei siedä vierailua
talossa, jonka isäntänä on ruotsalai­nen,
vaikka pitäiHi olla suomalainen.»
Ententen Lontoftu konferenssi on
uusi etappi niiden voimasuhteiden
likvidoinnissa, jotka saivat ilmaisun­sa
Versailles-rauhassa.' Miten Her­riot
pitäneekin kiinni tästä rauhasta
ja miten MacDonald vakuuttaakin
sen jatkuvan, niin ollaan kaikessa
hiljaisuudessa ilman juhlanienojä
alettu haudata sitä.
Jo Ruhrin valtaus oli tämän lik-vidoinin
etappi. Ero oli vain sii­nä,
että, Poincare pyrki muuttamaan
Versailles-rauhaa Raiiskan porva­riston
eduksi, kun sitävastoin Eng­lanti
ja Yhdysvallat suorittavat lik­vidointia
Ranskan porvaristoa vas­taan.
...
Ranskan sotapolitikoitsijan poliit­tisena
p ä ä m ä ä r ä n ä sodan jäl­keen
oli Saksan jakaminen. Ranskan
pikkuporvariston päämääränä taas
oli kiskoa Saksalta ne lO-O miljaat-dia
frangia, mitkä Ranskan pikJrti-porvaristo
pii lainannut valtionsa uu­delleenrakentamiseksi,
ja Ranskan
raskaan teollisuuden pyrkimyksenä
vuorostaan oli pakottaa Saksan i-as-kas
teollisuus sellaiseen sopimuk­seen,
joka olisi taannut Ranskan
teoUisuudenharjoittajille yliotteen
saksaiais-ranskalaisessa teräs- j a hii*
litrustissa sekä samoin taannut sak­salaisen
koksin vientiin Ranskan ja
ranskalaisen rautamalmin viennin
Saksaan. .
Kaikki nämä pyrkimykset olivat
olemassa jo Vers^es-rauhan syn^-
essä, mutta ^glänti ja Amerika on­nistuivat
itse rauhansopimnksessa es­tämään
Ranskan Jcokonaan paloittele­masta
V Saksaa- Poincare harjoitti
sitten politiikkaa, joka äuontaatni ei
ainoastaan Saksaa, vaan myös Eng­lantia
ja Amerikaa vastaan, j a jolla
iän pyrid likvidoimaan Versailles-ranhan
itsenäisesti Ranskan hyväksi.
Ja hän voitti pitkin linjaa. Kahdek­san
kuukauden rajnn vastarinnan
ällEeen, mikä Iniiisti Saksan xnar-
]can> antaatm Saksa syyskann 25
pniä viime vuonna. Sdba oK me­nettänyt
w t«nän uuden sodan Ja
Poincare oli kunniansa kukkulalla.
Njrt oli vain kysymyksessa Ruhrin
tehtyjen vaatimusten lopullinen mää-valtaUksen
lopettaminen ja Saksalle
riiteleminen. Mutta tästä tilantees­ta
oli vain yksi askel Poincaren
omaan romahdukseen. Hän oH aliär-vioinnut
taloudelliset tekijät: ^Ruh­rin
voittoa seurasi frangin romah­dus
*' ;
Jo silloin,' kun • Poincare astui
Briandin tilalle, alkoi frangri laskea,
laskea hiljaa, mutta vafmasti. Sen
putoaminen merkiksi perikatoa suu­relle
pikkuvarakkaiden joukolle
Ranskassa ja Poincaren oli vaalien
edellä mihin hintaan tahansa estet­tävä
frangin putoaminen edelleen.
Ennenkuin arvostellaan. hänen
amerikalais-englantilaistc . - miljoona­lainaansa,
on tärkeätä tuntea Rans­kan
'taloudellinen asema frangin ro­mahduksen
alkusyynä.: Huolimatta
siitä, että Ranskaa hävitettiin sodas­sa
enemmän kuin monia muita mai­ta,
oli sen taloudellinen asemia suh­teellisen
suotuisa. Ranskan maanvil­jelys
V. 1922 oli vain .23 pros. sodan
edellisaikaista alempi. , Sen jälkeen
on se entisestään parantunut.' Teol­lisuus
on myös jatkuvasti elpynyt.
Yhtenä sen nousun aiheuttajana on
ollut Pohjois-Ranskan hävite1%jen
seutujen'kunnostaminen, mistä tans­kalainen
teollisuus mustasukkaisesti
eristi kaiken ulkomaisen kilpailun.
Kaupan alallakin ollaan Ranskassa
lähempänä sodan edellisajan tasoa
kuin muissa Europan maissa.: Tällä
haavaa ei Ranskan heikkona ole .tuo­tannon
alalla. Tosin odottaa^ maata
vaikeutensa tulevaisuudessa täRä
alalla ja sille käy varsia vaikeakd
hankkia markkinoita sunnm^omalle
metaliiteollisttudelleen, minkä 'voi­mista
vain osa ofi'tällä haapaa käyn­nissä.
Matta vaikeuksien-painopis­te
on Ranskan finansseissa. Me ovat
niin sekasotkuiset, ettei edes Rans­kan
balUtos tiedä niiden tilasta. Ja
asia pahenee entisegtaan gen icaut-ta,
että finanssien rappio on tehnyt
oman kansan epäluuloiseksi, niin et­tei
se ole enää halukas ostamaan
valtion arvopaperaita. minkä lisäksi
ulkoista valuuttaa on vierasmaalais­ten
käsissä, eräiden tietojen mukaan
jopa 10 miljaardiin frangiin, Pää-sysäyksen
putoamiseensa sai Rans­kan
frangi ulkomaisista pörsseistä,
m. m. Saksan pörssistä.
Frangin romahdus häivytti siten
sumun, millä Poincare oli verhonnut
Ranskan tosiallisen tilan. Hän olisi
voinut kiristää Saksalta enemmän­kin,
mutta hän ei Voinut jäädä iäk­seen
Ruhrllle, sillä yhtä hyvin kuin
-englantilainen ja amerikalaincn f i ­nanssimaailma
nyt viskaa^ franginsa
markkinoille, yhtä hyvin voi se huo­menna
kuristaa Ranskaa vaatimalla
siltä niiden 35 miljaardin nousevain
kultavelkain korkojen maksamista,
mitkä Ranska on saanut liittoutu­neilta.
Ei ole epälemistäkään, että
Morgan ja Englannin pankki, myön­täessään
Ranskalle maaliskuisen dol-larilainansa,
saivat Poincarelta sito­van
vakuutuksen eksperttikomissio-nin
hyväksymisestä '» sellaisista
myönnsrtyksistä Saksaan nähden, jot-
Ica Amerikan ja Englannin finans­simaailma
katsoi välttämättömiksi
voidakseen myöntää lainan.
Mutta Ranskan pikkuporvarillisilla
joukoilla oli myös ratkaistavanaan
kysymys sptataakkojen sisällisestä
jaosta. Kuka maksaa ne: pikkupor­varisto
vaikp suurkapltaali? ' 88
pros. valtiotnloista saadaan välilHsil-iä
veroilla, tuloveroitus ei tuota kuin
puolen miljaardia frangia; Tämä
sisäpoliittinen kysymys johti Poin-caren
kukistumiseen j a pikknporva-riston
vasemmistobloktn valtaanastu^
miseen. Tämä pikkuporvaristo on
valmis iuopumaan eräistä Ranskan
imperialismin vaatimuksista ja on
väsynyt diplomaatti juonitteluihin ja
sotaseikkailnihin. Aseman ollessa
tällaisenaan, koettaa Englannin por­varisto
nyt käyttää hyväkseen Ver­sailles-
rauhaa.
Berlinistm lennätetään, että
ministeri on jälleen kerran UkJcaut.
tanut «Rotfl Fabnen», tällä kertaa
3 viikolui. Lakkautaluen «yynä on
kirjoltui, jötM tuomitaan —aotiali*
demokraattien' oianotto yltiöitän-maallitiin
iMavaltajuhliin.
«Rote Fahnen» ii>äkii on laklcau*
tettu kaikki •akailaitet työväenleh­det,
- luvultaan kolme, joi«ta huoma­tuin
on «Der Käm|Mer» Chemnitzi»-
•ä.
• e ' •
Henri Barbuiie, tunnettu raot.
kalainen kirjailija ja kommunUti,
puhui omalla kielellään Berliinittä
kettäin ja hän aai Mngen •uotiolli-
•en vattaanoton. Puhe käännettiin
takiankielelle; Barbuaien oli mää­rä
puhua myö* Roatockiita, mutta
kaupungin majuri ja poliisipäällik­kö
estivät sen. Kaikki valmistelu­työt
puhetilaisuuden järjestämiseksi
oli jo tehty, mutta virkavallan mieli,
vallan johdosta täytyi aikomuksesta
luopua.
• • • • .
Tokiosta tiedotetaan, että poliisi
on ryhtynyt jahtaamaan k»tkkia kaU'
pungin tunnetuimpia radikaaleja ja
maanjäristyksen kauhuissa tapetun
Sakai Osugin seuraajia kenraali Ma
sataro Fukudaa vastaan tehdyn
«hyökkäyksen» jobdoaU.
«Hyökkäys» täntua kuitenkin kei-
Bofekoiselta. VsBgitnn Kintaro Wa-dnn
rcvohrerissa oli yksi tyhjä panos
ja viisi täysioiistä panosta^ «-«in tyb*
j i panos oli amraattu; Poliisit koet­tavat
selittää, ettei Wad« tietänyt
yhden panoksista oUeeo tyhjän vaan
majka luuli ainakin kuolettavasti haa-vbitsmeaasa
konraalia.
yaliatasviranomaiston «a*
tamiaa tietojeo mduaa oa Neuvos-to-
VeaajallS 235 yliofMstoa lulraBn-ottanatta
94 tyoUUston te»1cea* kou­lua,
joita kataataaa «kansaa yliopis-tmksL
» tfihM 50 prosenttia 4,655
professorista asuo Leningradissa ja
Moskovassa.
Eiffd^toraia radloaacoia
lähetti mäati kooaMrtt«ja ilmoja
halki ja ryhtyy tästk liUttien barjot-tamaan
propagandan levitystä.
Opetusministerin antamien tietojen
mukaan, tullaan hallituksen radiota
käyttämään virallisten tietojen levit-tamiseen
ja tulee siis olemaan jon«
kinlaisena ..«hallituksen pufauvana
lehtenä.»
John A. Jordan niminen mies To.
rontosta on vangittu Long Beachis-
•ä, Californiassa syytettynä moni­avioisuudesta.
Jordanin sanotaan
menneen naimiiiin seitsemän eri ker­taa.
Torontossa oleva yksi Jordanin
vaimo on lähtenyt Yhdysvaltain hal­lituksen
salapoliisien kanssa Cali-forniaan
todistaakseen miestänsä
vastaan. Jordan vangittiin kun hän
oli JMuri menossa eriiäseen virastoon
perimään erään vaimorainajansa pe.
rintöä. Viranomaiset väittävät, et­tä
Jordan oli kyseessä olevan vai.
roonsa tyrkännyt korkealta kukku-laiU
alas Mount Rainler National
puistossa Wasfaingtonissa sillä ~ seu.
rauksella, että hän heitti henkensä,
jossa 'tarkistuksessa' Jordan oli vai*
moaan tuupannutkin.
Englannin työväenpuolue on teh.
nyt laajakantoisia suunnitelmia vaa­litaistelua
varten tänä syksynä.
Muun agitatsioaia ohella tullaan p i .
tämaän satoja kokouksia, joissa pu­hujina
esiintyvät puolueea johtavat
henkilöt, niiden joukossa aykyiseo
työväenbalUtnksen jäseniä aina pää.
ministeristä roveteta.
Newfoundlandln edusUlla lähellä
Fortonea on Raymond niminen ka-lastajalalra
joutunut ankarassa
myrskyssä haaksirikkoon. Kymmenen
miestä on kadoksissa. Heidin huk­kumistaan
pidetään varmana.
Tokiosta saapuneissa tiedonaaaois.
sa kerrotaaa, otti työttömyys yhä
vaaa Usäiatyy Jaapanissa. . Sitten
vuodea 1923 kesikaua oa ballitak*
s«a keraimlsra tllastojaa ankaaa
tySttoaiiia luku Usäintyayt ICO pro»
saatlDa.
i0-