1951-04-28-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ioo.(WJO koditonta ^' idaan «mnertoven. Saksa, - ^ n s a i n - ncen pakolaisjärjestö UmoilU tääl-cttä feun linjalaiva Nelly^.lähtee jta Canadaan vieden mukanaan _jsia, niin senjälkeen ori Cana-; is::etetty i(H),0CO patolalssiirbi>-: UUTTA Itieto- ja romaanikirjallisuutta SAAPUNUT! Pienitietbsanakirja Kaksi osaa nahkasalkäkansissa I Enanunäinen osa: 760 sivua. 1;273 teistikuvaa. 169 syväpainokuva^. 3 I v^uvalJitettä, 4 monivärikarttaa, 17 karttaa. Toinen osa: 824 sivua, 1.669 teks- I tikuvaa. 243 syväpainokuyaa,; 8 värikmalutettä, 27 karttaa. Kokonaan uusittu laitos. (Toiset kaksi osaa ilmestyy myöhemmin) / Molemmat osat yhteensä S19.00 IjOHN G A I Ä V V O R T H Y : I Herraskartano |283 sivua — Hinta sid. $2.00 I Hienastunut romaani itseensä- I s B1 k e u t u neesta englantilaisesta I maalaisylimystöstä vanhassa her- ) raskartanossa. GUY DEMAUPASSANT: nimissydän f304 sivua — Hinta sid. $2.00 Suuren mestarin syvää j a t a i - [ teellistä rakkauden analyysia; W. SOMERSET M A U G H A M : Kirjava Huntu 1287 sirua — Hinta sid. $2.75 Epäsointuinen avioliitto johtaa [kauniin, juhlitun naisen luvatto- I maan suhteeseen, joka paljastues-isaan aiheuttaa dramaattisen t a - 1 pahtumasarjan. Mestarillisen hen- I kilökuvauksen taustana on kaukai- Isen idän värikäs, villinkaunis maa. AUCE LYTTKENS: Uudet tähdet syttyvät tl. osa 277 si-vua - I I osa 248 sivua Molemmat osat sid..$5.50 Tämä kaksiosainen menestys r o - I maani kertoo Tollman-suvun jännittävistä vaiheista . 1830'luvun I loisteliaassa Tukholmassa j a sen henkilöt ovat tuttuja jo aikaisem-. mistä suosituista teoksista "Onnen Itemppeli' ja "Kaipuun sininen kukka". Suomen kansaa suurin: kirjailija ALEKSIS KIVI I Valitut teokset (Kolmas painos) I Valitut teokset ja elämäkerta. S i sältää ' teokset: Nummisuutarit, Kihlaus, Runoelmia, Yö j a paivä^ Lea ja Seitsemän veljestä. Kuvitettu 1550 sivua — Hinta sld.;$3.25 A. J . C R O N I N : Joutsenten talo |307 sivua — : Hinta sid. $2.00 Romantiikkaa ja elämänviisautta i sisältävä rakkaustarina Kanarian I saarilta. I F. E SILLANPÄÄ: . Nuorena nukkunut 1494 sivua — Yhdeksäs painos Hinta sid. $3.00 Tämä romaani on kantanut suomalaisen kirjallisuuden maineen voitollisena maailman ääriin ja se on myöskin Suomen kansan-yksi rakkaunmista kirjoista. Se on kuin ehtymätön lähde, josta vaeltaja ajan kuumeisin kiihkon keskeUä aina voi ammentaa virvoittavaa vettä. Romaanin varsinainen-päähenkilö, Silja, on suomalateen k i r - Jalhsuuden ihanimpia n a i ^ h m o - na. Hän on puhtaiden vaistojensa massa elävä luonnonlapsi, jonka lyhyeen, ulkonaisesti traagllllseiBn elämänkulkuun sisältyy kuitenkin koko ihmiselon kauneus j a täydel- ^ y j s . 16 eri kielellä käännetty SALLY SALMINEN: " Hiekalle rakettu 1256 sivua — Hinta nid. $ U 5 ^Kuuluisan Katriinan kirjoittaja öauy Salminen on taas luonut u u - romaanin, jonka aihe liikkuu pikkukaupunkiymEöristössä. - R o maanin keskusaiheena on nuoren mtehen kehitystarina, joka lUttyy »tateasti Suomen viimeaikaisiin »ohtaloiiiin. Teos on ajankohtaisen mielenkiintoinen; mikä osal-taan varmistaa Sally Salmisen r o - nuamen aina taattua menekkiä. JOKA KODIN KÄSIKIRJA Volmiakysj-vänä aflcana on' ter-veyden vaaliminen ; entistä ' tär- Mampäa. ja etenkin juuri kodeilla Pompl ehkäistä sairauden tulo kuin »rantaa sitä ja jos taas tauti kol- «aattaa kodin en- - aapu sima olla aivan ratkaiseva. ^Kotien tarve.tässä suurlarvoises-e r i v ^ i ^ . " a a n u n e etevimpien I «rtScoislaakärien kirjoittama Kodin lääkärikirja. 1017 sivua _ Vs painos Binta sid. SJM , TERVEIDEN JA SAIRAIDEN ' NEUVONANTAJA M «Jioislääkärin kUJoittama Ja ^ äKf i^ia*la^n " Vto?imPit*ta» map.r ofessori A. Tilatkaa osoitteella: Company Limtdl ^ W Siidlmry, 05111.. l i » i i ; # Ä : l i s S i lÄ taistelee K i i n a n hansan suorittama vallan, kumous: nujersi Kuomintangin taantumuksellisen hallituskauden ja teki :opTm maanpetd^Uisesta politiikasta, jonka päämääränä oli maan Tjippu-mattcmuuden- j a itsenäisyyden kaupitteleminen ja K i i n a n saattaminen amerikkalaisten imperiaUsticn ^hyök.: iäykscn välikappaleeksi.; ^ Otettuaan vallan omiin käsijnsä sai K i i n a n k a n - a ensi kerran koko pitkän-historiansa aikana mahdollisuuden harjoittaa omaa; kansallisia etuja palvelevaa u l - 'Kopolitiikkaa. ULKOPOLITIIKAN PEBIAATTEET Kansantasavallan uEcopohtiikan sa. nelee. uuden Kifnan demokraattmen luonne; maan. jossa valta kuluu k a n salle, jota johtaa työväenluokka. T a l - laisella hallitusmuodolla ei ele impe-naliatisia aikeita ja se pitää maan riippumattomuuden lujittamista, maa. ilmanrauhan ylläpitämistä j a imperialistisen sorron nujertamista elin-tärkeäna. Neuvoa-antavan. kansanneuvoston yleisolhjelm^a sanotaan, etta k a n. fantasavallan ulkopolitiikan perusperiaatteita ovat maan itsenäisyyden ja vapauden sekä alueellisen koskemattomuuden j a ruppumattomuuden turvaaminen, kestävän maailmanrauhan lujittaminen, maailman kaikkien kan. sojen keskinäisten ystävällisten suhteiden ylläpitäminen ja taistelu i m perialistien sota- j a hyokkäyspolitiik-kaa vastaan. ' IMPERIALISTISTEN E R I K O I S - OIKEUKSIEN HÄVITTÄMINEN Yiksi Kiman kansan tärkeimmistä tehtävistä on vapautuminen ulkomal. sen imperialismin sorrosta ja todellisen kansallisen riippumattomuuden saavuttaminen. Ensimmäisenä askeleena taantumuksen j a ' amerikkalais, ten interventionistien joukoista .saavutetun voiton jälkeen on maahan pesiytyneen ulkomaalaisen imperialis. mm kaikkien erikolsoi^^ccuksien ja -etujen hävittäminen. Kuten timnet-tua, solmittiin Kuomingtangm halli:, tuksen ja toisaalta Yhdysvaltain; Englannin ja muiden kapitalististen maiden hallitusten keske:^ sopimus, jonka mukaan kaikki sellaiset ulkomaisen kapitalismm Kiinassa nautti: mat cikeudety kuten ekstenitoriaali-oikeus, ulkomaiden kaujnllisct tuki- >kohdat, ulkomaalaisten laivojen kulkuoikeudet Kiinan sisäisillä vesillä jne. muodollisesti poistettiin; TcsL asiassa ne kuitenkin jäivät:- koskemattomiksi ja laillistettiin uudelleen monilla enemmän tai vähemmän j u l kisilla ja salaisilla sopimuksilla, joita Kuomingtangm hallitus solmi USA :n hallituksen kanssa. K i i n a n ; kansantasavalta peruutti kaiikki imperialististen valtojen K i i nassa, nauttimat -erikoisoikeudet ja .edut, jotka loukkasivat kansallista i t senäisyyttä ja riippumattomuutta, j u listaen, etta, kaikki Kuomingtangin hallituksen tekemät sopimukset Ja s i toumukset tai pidenlämääil niiden s i sällöstä riippuen. Kansanhallitus ei ole kajonnut u i . komaalaisten omistusoikeuteen l u kuunottamatta japanilaisia imperialisteja, joiden liikeyritykset on taka-variicoitu ja siirretty kansantasaval. lan omistukseen, seka amerikkalaisia imperialisteja, • joiden liikeyritykset otettiin valtion valvonnan alaiseksi vastatoimenpiteenä -Kiinan Saatavien jäädyttämiselle •USA:ssa. Ulkomaalaisilla yrittäjillä on oikeus jatkaa toimintaansa kansanhallituksen säätämien lakien Ja asetusten puitteissa. LirrTYMINEN RAUHAN-B L O K K I IN '. Kansanhallitus :solmii diplomaatti, set. suhteet ftasa-arvoisuuden ja mo-lenuninpuolisen edun sekä maa-aluei. siin ja itsenäisyyteen .kohdistuvan m o l e m m i n puolisen kimnioituksen pohjalla mihin ulkomaiden hallituksiin, jotka katkaisevat suhteensa K u o . mingtangin hallitukseen ja omaksuvat ystävällisen asenteen K i i n a n kansantasavaltaan", sanotaan neuvoa-anta. van kansanneuvoston yleis0hjelmas;$a. Kaupalliset suhteet muhin maihin on rakennettava molemminpuolisen tasavertaisuuden ja edun pohjalle. K a n . sanhallitus suojaa kaikkien niiden u l komaalaisten etuja, jotka asuvat K i i nassa j a kunnioittavat maan lakeja, • 'Ulkopilitiikan ' tärtcelmpänä 'kulma, kivenä on periaate, että^.,'KIinan k a n san tulee lähentyi: maailman rauhaa rakastavia kansoja ja olla niiden kanssa kiinteässä yhteistyössä lujan ja kestävän maailmanrauhan sftkaansaa-miseksL " , K i i n a n kansantasavallan ulkopolitiikka on ottanut tehtäväkseen luoda fa kehittää johdonmukaisesti molemminpuoliseen tasavertaisuuteen Ja rau hanomai£een yhteistyöhön perustuvaa kanssakäymistä muiden maiden kanssa, Ja sen tarkoituksena on palvella •kaikkien asianomaisten yhteisiä etuja Ja maailmanrauhaa. NälUe penisperl-aatteUle on rakennettu Kinan suhteet KeurostoIUttoon Ja kansandemokraat^ tlsiln maihin, näiden maiden tunmis. tettoa ensimmäisinä :.kansantasaval-laö! ' ' Tailä hetkellä cn 'NeurostolilUin Ja kajmfadetndaaattlsten maiden ohelb^ Joukkio kapitalistisia ' mftlta, kuten ^Englanti. Intia, iPaklstan, Burma, Ceylon. Indooeesto, Afganlrtan. Tans-te, BtiotsL.Sveitsi, korja; Bb>llaiitf, f,,,; , i ' ' i ' i n K i r j . A. PerevertaOo Israel j a Suomi tunnustaneet Kiinan kansantasavallan^ Tttsln kaiki^ nä-mx luetellut maat eivät ole vielä soL mineet. diplomaattisia suhteita. ^Esimerkiksi Snglanti on harjoittaniit ^näihin saakka K i i n a n ^suhtccn kaksinaamaista politiikkaa. ' Kansanhallituksen .ulkopolitiikka turvaa kaikille kansakunnille malidol. lisuuden solmia rauhanomaiset ja molemminpuolisiin etuihin perustuvat taloudelliset suhteet uuteen Kiinaan. Klarvaan tappioon kokeneet amerikkalaiset imperialistit ovat kuitenkin pitäneet parempana astua hyökkäyksen tielle, U^A ON VALINNUT HYÖKKÄYKSEN USA :n hallitseva piiri antaa edel. leenkin kannatuksensa kansansa t a r koittamalle Chiang Kai-shekille. USA ^eltäyt}'y tunnustarnasta K i i n a n k a n . santasavaltaa ja estää johtamansa imperialistisen liittouttiman avulla loittomasti sen edustajia osallistumasta Y K : n j a sen elimien tj-öhön. Alettuaan valloitussotansa Koreassa ovat amerikkalaiset imperialistit muodostuneet vakavaksi uhkaksi Kiinan turvallisuudelle. Japanin esimerkkiä seuraten he aikovat -tunkeutua K i i . naan sen luoteisten rajojen yli. T r u - manin määräystä seuraten ovat amerikkalaiset sotavoimat miehittäneet Talwanin .(Pormosan) ^isaaren, amerikkalaiset lentokoneet ovat pommit, taneet kiinalaisia kaupunkeja ja kyliä. Nämä tosiasiat osoittayjat selvästi; että amerikkalaisilla imperialisteilla on aikomuiksena laajentaa Koreassa aloittamansa (hyökkäyssota Kiinan alueelle. Amerikkalaisten hyökkäys on kohdannut Kunan kansan^htenäisen ja järjestyneen vastariiman. Y l i 223 miljoonaa kiinalaista kifjolt-tl nimensä Tukholman rauäianvetoo-mukseen osoittaen siten päättäneensä pitää aisoissa kaikki 'hyökkääjät ja sodanlietsojat. - , • KANSANLIIKE INTEBVENT-T » Ä ' V A S T A N { j .... Am«rkka]alsten Kotean-hyökkftyksm sekä K i i n a n . kpinia^joUla Jä 10^. nma harjöittätäati' sotaa' lietsovan toiminnan äsuratiksena on «Kiinassa syntynyt >' valtava,, ameriklcä|i^sta hyökkäystä «vastaan suuntaii^xuit kansanliike. " ^ - ' (Kansanhallitus on selvästi Ja tiäät> tävdsti tukenut Neuvostoliitoa Y& :ssa tekemää, Korean kj^symyksen rauhanomaista ratkaisua,ulkomaisten sotajoiäckojen poistamista j a Korean sisäisten asiain korealaisille Jättämistä koskevaa ehdotusta. Kuten t u n . nettua, torjuttiin t ä m ä ^ ehdotus U S : A : n harjoittaman painostuksen joto-dosta. iNaamloituen Y K :n l i p u n suoj i i n ; jatkaa USA :n Ihallitus Korean sotaa^tuhoten julmasti miehiä; Jotica. taistelevat maansa riippumattomuu.; den puolesta, j a kofhdellen saälimättö-mästi naisia j a lapsia sekä muodostaen yhä vakavamman uhan K i i n an kansantasavallalle. Tällisissa olosuhteissa syntyi K i i : nassa -voimakas kansanliike Korean kansan auttamiseksi, kansan^ y Joka taisteli riippumattomuutensa puolesta Jean-Jules Richard» yksi huomatulm-ulsta: rataksalats-canadalablsta : kirjailijoista; puhumassa rauhankokouksen päätlä^illalsnndessa Masscy-haalissa. amerikkalaisia m a a h a n tunkeutujia vastaan. : K i i n a n kansa pitää apua Korean kansalle veljellisenä velvollisuutenaan ystäviään kohtaan j a laillisena oikeutenaan' maansa suojelemiseksi amerikkalaisten hyökkääjien r i k o l l i - silta pyyteiltä. ^ Kymmenet tuhannet tj'ölälset^ t a . lonpojat, yiioptpilaat j a sivistyneistön; edustajat ovat liittyneet Korean k a n sanarmeijan riveihin. Näiden vapaaehtoisten auttamana on Korean V-kansanarmeija antanut musertavan ' iskun amerikkalaisille joSkollle Pohjois-Koreassa. Tämä on osoitus siitä, että K i i n a n vapautensa saavuttaneesta kansasta on tullut mahtava, huomioonotettava tekijä taistelussa sodanlietsojia Ja maahan, hyökkääjiä vastaan. Lju veljekset (Kiinalainen l i a n s a n s a t u ) :: Tämän .-sadon ,^Lja-velJeksIllä tarkoitetaan: Kiinan .kansaa Ja, sen urheita sotureita. >"Mandariini" on Kiinan entinen hallitsija (Thl-ang Kat-shek; Joka riisti Julmasti kansaansa, pystymättä' kuitenkaan sitä tahoamaan, vaan Joutui itse kansansa karkoittamaksi. Ellpä kerran, monia vuosi sitten, meren rannikolla eras hyväsydäminen nainen. - 'Hänellä bli viisi poikaa: L j u Ensimmäinen, LJu' Toinen, L ju Kolmas, L j u Neljäs ja L j u Viides. Veljekset olivat niin toistensa i)äkdi' siä. ettei äitikään voinut aina heitä eroittaa. Jokaisella veljeksistä oli jokin erikoinen ominaisuus. - Vanhin veljeksistä, L j u iEnsimmäincn kykeni juomaan vettä kokonaisen meren, Lju Toinen ei pelännyt tulta, L j u Kolmas kykeni venyttämään. jalkansa vaikka kuinka pitkäksi. L j u Neljännen ruumis oli vahvempi kaikkein lujinta rautaa j a nuorin veljeksistä, L j u Viides, taisi mainiosti kaikkien Ijitujen* ja elämten kielet. Veljekset elivät sovussa. Lju<jEn-simmainen kalasteli. L j u -Toinen piti huolen siitä, että liedetpä paloi tuIL L j i i Kolmas ja L j u Neljäs tekivät" työtä pellolla. L j u Viides paimensi l a m paita Ja hatlhia. Paikkakunnalle, Jossa veljeTfset elivät, tuli kerran metsästämään rikas ja Julma mandariini. Häh huomasi rinteellä karjaa paimentavan pojan. Se oli L j u Viides. Hänen rinnallaan makasi kaunis, vuorlkauris. Manda-rUni kohotti jousensa j a tähtäsi eläimeen. Lju säikähti Ja kiUasi, Y h dellä hyppäyksellä kauris ISätosi metsikköön. Samalla metsästä näyt; täytyi hirvi. Eläinten kielellä L j u v a roitti hirveä sitä iihkaavasta vaarasta. Hirvi pakeni. Kedolle hypähti vallattomia jäniksiä. L j u varoitti niitäkin Jänisten kiellä. Jänöt vUlettivät pakoon. \ K a i k k i metsän eläimet menivät p i i loon. fNeuvottomana ja vihaisena seisoskeli mandariini autiossa metsässä. Helläsydäminen L j u Iloitsi, että o li ennättänyt pelastaa ystävänsä, metsäneläimet. Häijy mandariini antoi palvelijoilleen määräyksen vangita LJim. Hänet sidottiin Ja tuotiin kaupunkiin. Mandariinin määräyksestä L j u heitettiin nälkäisen tiikerin häkkiin. Mandariini oletti, että tiikeri säätelee köyhän uskalikon. Mutta L j u V i i des alkoi puhua tiikerin kieltä, eikä peto' koskenut häneen. - Saatuaan tästä tiedon vihastui mandariini vielä enemmän. Hän an- CITY OF SUDBURY J U L I S T U S CANADAN LAIVASTON VÄRVÄYSPÄIVÄ SUDBURYSSA PAIKKA--LEGiON MEMORIAL HALL-SUDBURY PÄIVÄ ja AIKA—Maanant. t.k. 30 p. keskiv. toukok. 2 p. " . . < TorstT toukok. 3 p.-Perj'ant. toukok 4 p. kello 11 ap. — 8 ip- — " , ;Tiist toukok. 1 p., kello 11 ap.—4 ip. Lauant. toukok, 5 p. kello 11 ap^—6 ip. Canadan laivasto tarvitsee mieKiä palvelemaan LAIVOISSAAN, JLENTOKONEIDEN. EMÄLAIVOISSA ja SATAMAPAIKOISSAAN; Luultavasti on monia meidän paikkakunnallamme, jotka haluaisivat liittyä Canadan palvelukseen. , KULKEVA VÄRVÄYS-UNITTI tulee ailtanlaan tietoja paikanpäällä, yllämainittuina päivinä ja sdkoma. Pahätty pormestaria konttorissa^ Sudbiiryssfi huhtikuun 26 p. 1951. Pormestari W. S. BEATON Vaativat rauhan-hallitusta Italiaan . r Roomx. Italian 'kommunistisen puolueen Johtaja Palmiro Togliatti, aloittaessaan kunallisvaaUkampanjan, sanoi Italian Itommunistien olevan yalToxito. tukemaan demokraattista rauhanhallitusta. ;: ^ a n , lausuin että konununlstit, Italian kansan suuren enemmistön toivomusten mukaisesti, toimii sellaisen halhtuksen muodostamiseksi, joka a - settaa sulun sotakiilioituksellc ja toimii rauhan vakaannuttamiseksi; Hän myökin korosti, että Itllan työväestö el tule osallistumaan sotaan kansandemokraattisia maita vastaan.' Rauhan budjetti on hyväksytty Puolassa :' Varsova. — Puolan uudessa budjetissa on 72,2 prosenttia hallituksen menoista varattu sosiaalisiin menoi- :'hini ten'cyden huoltoon j a tleteclll-, eelle työlle. Vain 7,2 prosenttia, on varattu ka'nsallisen puolustuslaitoksen menoja varten. Budjetti o U r S l is todellinen: rauhan budjetti, v toi määräyksen mestota L j u VUdcs.* AJutta vankilaan tunkeutui Lju Neljäs jonka ruumte oli rautna vahvem-pj. Hän jäi sinne L j u Viidennen asemesta: Kummatkin ..veljekset olivat n i i n toistensa näköisiä, että k u - k^aai-huomannut hoidan vaihtumistaan^ Seuraavana aamuna L j u Neljaakul-jetettiln kaupungin torille. , Mestaaja yritti lyödä häneltä pään pois. Mutta vahvinkln miekka osuessaan; Lju Neljänteen taittui pajaslksl. /Mandariini raivostui j a kaski heittää, köyhän u-skalikort korkealta kalliolta rotkaan. . • Yöllä tuli vankilaan salateitä L j u Kolmas, joka kykeni venyttämään jalkojaan. Taaskin ci kukaan huomannut ivalhtoa. Aamun sarastacs.sa L j u Kolmas vietiin korkealle kaiyoUe. Tavallisesti kalliolta heitetyt murskautuivat kuoliaaksi, mutta kun L j u Kolmas heitettiin kalliolta, venytti hän rauhallisesti Jalkansa Ja jäi hymyillen seisomaan rotkon pohjalle. : . Vihasta vimmastuneena palasi mandariini palatsiinsa. Hän antoi uuden määräyksen: L j u on poltettava roviolla. Rankalstuspaikalle kokoontui paljon kansaa. Aseistetut vartijat piirittivät torin. Mutta valmistelutöitä suorittaessa Lju Toisen, joka. ei ^pelännyt tulta, onnistui päästä vankilaan. Hän tuli veljensä tilalle. TU-skin ennätti Lju Kolmas paeta, kun HTolnen temmattiin Vankilasta Ja heitettiin suurelle' poltoroviolle. Talojen korkuiset liekit J a harmaa «avu peitti nuorukaisen. Väki joukko itki säälistä. Raivostunut mandariini nauroi Icars-kistl. Mutta pian savu häipyi. Ja i h meekseen kaikki näkivät; liekkien keskellä seisoi hymiyillen L j u Toinen. Mandariini oli läkähtyä harmista. - - O n p a se ihminen!—huusi mandariini: — Tulessa el pala! Kallioihin ei murskannu:' E i nälkäinen tiikerikään koske häneen. EI ole mahdollista,',' että mUiä, mahtava manda^ rlinl, en Yolsi kukistaa tavallista; ta» lonpöikaa. Julma mandariini päätti viedä LJun kauas merelle Ja hukuttaa hänet. Suurin valkeuksin pääsi vankilaan Lju f^tmmäinen^ jCka kykeni Juomaan vettä kokonaisen meren. Hän jai .sinne ottaakseen veljensä asemesta vastaan rangaistuksen. lUala L j u Ensimmäinen vietiin l a i vaan. Mandariini o l i aselstettulnc rartljolncen toisessa laivassa. Ke purjehtivat kauas merelle. Mandariinin määräyksestä , pantiin raskas 1 zivi ^LJu iSnsimmälsen kaulaan Ja ! .sitten l)änet heitettiin meren aaltoi- I hin. Mutta L j u tEhsimmäinen a l - ; kolkin Juoda merta. Huomatessaan j meren jnadalUr/an mandariini Icauh-ituli|) elQsta. Pian paljastui meren pohja.' Laivat kaatuivat. 'Manda* rimi Ja hänen aseistetut vartijansa tukehtuivat merenpohjamudassa. L j u otti kiven pois kaulastaan. Sitten hän meni rannalle Ja teki juomastaan vedestä uuden meren. • Kapsa Iloitsi i suuresti. vainMtntS' saan J u l n m t a n m i d a ^ kiitti voiUaiiuttomia LJu-vclJcksia. sotäväifusH^iijeh vähentämiselJä V "Maailman Tplnen Rauhanko&src^ tnuistaen vastuunsa kansojen edessä, vetoaa oslonauikalsclla vakavuudella suurvaltoihin J a tohoittaa niitä a l k a maan vuosien 1951 (]a 1953 aikana asteettolsen. samanaikaisen Ja s a - mansuhtelsen Jcailddeiii maa-, tneri- J a UmavoSmlen' (V&hentänUsen :fcoIman-nticsella tät'PU0lella niiden n:;ikylscsta ät&ärästft." (Varsoran rau^ankongressln YK.-lIc osoittaman v^tooauiltsen 7. kohta)., Seuraavassa esimerkkejä slita^ mita toiollainen vähennys merkitsisi Y h dysvalloille: Sotilasmenot näyttivät presidentti Trumantntuitaes^vilm^ raporttinsa (sotabudjcttl, atomienergia, merentakaisille tnaillo annettu sotilaallinen avustus jne); kohoavan suunnilleen 61 biljoonaan dollariin, K o l m a n n e ^ n vähennys olisi sILs suuniUllecn 20 'biljoonaa doaiaria, millä summalla säätäisin esim; 6,600,000 a - suntoa,45,oao koulua. 7Ä)0 solraalaa j a 13,000,000 autoa, IsorBritannia: Nykj'lset sotilasmc- Neuvostoliitossa 30,000^li tOO-vuotiasta not sunnilleen f.90O miljoonaa dollaria; ~ , •' Kolmannck^n vähennys oUsl t,300 mlUoonaa; mikit vastoa:-173,1000 a s u n i toa. 3.000 koulua. SOO sairaalaa Ja 865.000 autoa. ^ Ranska: Vuotuiset' sotllasm<^not^ suunnilleen SfCOO miljoonaa::dollarlaä ^ Kolmanneksen väheni^ olisi 1,200 miljoonaa dollaria, mikä merkitsee:! 160,000 a5untoa..3,60O koulua, 460 sat-« taalaa 800,000 autoa. \ '> Kolmanneksella yksistääix^ tämän' vuoden sotilasmttärilrahotsta voitaisiin, Jakaa: Umah^n'pltku:y.li 500 -mlijoo-^ nalle ihmiselle — miltei ncljännckscllo maailman asukkaista. '< ^ ' 'S/i IS? PLUMMARI Teen kuumavest- Ja höyry-' lämmitys sekä likaviemärt putkltustyötä v> , J . HAKALA Ainoa suomalainen putkityön ' tekijä Sudburj-ssa 413 IVhltUker St. Pah, S-520Q Moskova. Pravdassa Julkaistiin torstaina uutinen. Jossa sanottiin, ettfl Neuvostoliitossa on enemmän kuin 30.000, joiku ovat täyttäneet 100 .vuot ta. Uutisessa sanottiin, että vanhin on Vossili Sergcvich Tishkin. Joka on syntynyt v. 1806 j a viettää kuluvana vuonna 145-vuotlspälväänsä. .Hänen vaimonsa on 93 vuoden Ikäinen. Tishkin teki vielä viime vuonna 2Ö6 päivää työtä. K u n viime talvena toimitettiin neuvostovaalit, niin häfl ikävcli vaalipaikalle j a kieltäytyi äänestämästä ;. Jos. vaaliuurna: tuodaan hänen kotiinsa. Toiseksi vanhin henkilö on M a k h - . mud Eivazov, joka on 142.vuotias. V i i me vuonna hänet valittiin palkallisen neuvoston jäseneksi. 'Hänen,vaimon-: sa Sugra on 120 vuoden ikäinen., - Pravda kirjoitti! ett^ Harkovin y l i opiston professori A. V. Nagorn;^, joka on: erikoistunut ihmisten iän pidentää mlscen, sanoi että ilmanalalla on suu. r l merkitys pitkään likUäh J a Kaukaasiassa- Abkha:Ziani piirissä on' 212 öirolstä y l i 100-vuotIaIta. ' ' f. ;Myö5)Lin: maassa» jossa yhtclsktm*'4 naUlsct olot ovat hyviä n i i n ihminen kcskLlkä pitenee. : isuäisiiftii Espanjan työläiset päättivät mielenosoituslakon Madrid. ^ Espanjalaiset työläiset Bilbaon alueella pohjols-EspanJassa lopettivat 48 timtla kestäneen mielenosoituslakon clinkustatmusten nousua vastaan, ilmoitettiin täällä keskiviikkona. Francon hallitus antoi maan:ititQJn:i uhkavaatimuksen, että eJlclvät työ. Iäiset palaa työhön til taia^muna. n i i n heidät croitctaan työstä. Tätä määräystä ctpanjplali-ct työläiset uhmasivat jn fpnl51kc'.s-i lak koon yhtyi ll?ää. tjöLii r Keskiviikkona, jjHoln t',.ö*äJACt päättivät lopettaa laksn, ilmoitti Frjncon hallitus, ettA työhön pala i vien työläisten on tehdä kirjar.iiicn anomus työhön pääsemlicai, >Täällä pidetään tjillalsta Prancon toimenpidettä peitettynä perääntymisenä. Tarkempia tietoja-ei ole San Sebastianista, Jossa työläiset ovat o l leet myöskin lakossa 3 päivää. L a k - l:oon osallistui k a i k k i e n HSOfiOO ty6. Iäistä, Jousien korjausta Suurin ja vaiiidii^ jousien k o i i a a i^ kaupungissft. 8-8492 W O R O B E C : k SPRING S E R V I C E ;/ 11^ Befent St. 8. Sndbnfy Solttaltaa: 4-43U täi Ä-887t!,' 'Kaikki matku&tajat vakuufa»£ji;v m KUKKIA KAIKILLE TILAXSUUKSILLE; ••AI «•»' 74 lAreh 81. Puiu 3-188S SuOmr wmmmm Hyvää yksM tai seurasiil^ ~ I^UPPUOR BEVERACJiS >; / i ^ 0 H E i ^ 4-4313 ,-1; 305Al^lsuoaSi. Tulirokko ja koleera tappanut 533 ihmistä Intiassa KalkutU, Intia. Tulirokko ja ko. leera on viimeisen icahden viikon a i - •kanakana aiheuttanut 533 kuoleman-tapausta täällä, ilmoitettiin keeklvilk-kona. Tulirokkoepidemia on raivonnut täällä viime lokakuusta saakka Ja vasu keskiviikkona ilmoittivat Scolee.; ran saaneen epidemialuonteen. v; : K i i n a vaatii oikeuden tutkia kiinalaisten asemaa Maiakassa San Franelscf». — Pekingin radio tiedoltti keskiviikkona, ctt4 Kiinan Kansantasavallan hallitus edelleen vaatii oikeuden lähettää komitean tutkimaan kiinalaisten oloja Mala-kasta. Tiedonannossa sanottiin, että Britannian hallitukeen sUrtomaami-histeri James Oriffiths bylkäsr sen aikaisemman pyynnön. Adenauerin puhetta häiritty »lainx, Liasi-Saksa. — K u n fcans^ lerl Adenauer i piti täyllä vaalipuhetta, nUn puheen keskeytti vihellykset Ja huudot; Johon paikalle kerääntynyt nuoriso osatllitul. Poliisit «yytiävät Vapaan Saksan' Nuorison Järjestön Jäseniä Icokouksen hUIriiiicmiscstS. Useita vaneittUiL PYYKKIKONE TOIMII $ mi ..... li 5 •i - Ei se ole vain tovallincn au^pmaaitincn pyykkilobjie vaan uutuus, ' , - ^' ^ ^'-it. Siinä on kaikki autotnaatjtiscn^ pyykkikoneen mjiuca-^./^ vuudet eikä mitään vastuksia* Poistaa 95% pyykkipäivän, työstä ja ajasta. * i i i • Pesee paremmin,'pusertaa paifenimin ja kuivaa » a - /Ä| remmin kun mikään muu kcinp. ^ ' » , yj SUDBURY LIMITED ' 69 Elm St. W: Suomalaisen kirjallisuu4cn hattz6i&ji^^ saada harvinainen kirjauutuiis KÄAVT^Ö S^i^i^Säd^'*M SEN, eli A. B. Mi0CELÄN huhiorUtisfg jliittij^ltäf t & v a ^ l ,^ldrja:;:;:;v5:':;':::,;.;^->:-i:'^^^^ 176 sivua . / " H i n t a nlA^$jl|Äqt.. Tämä kirja käsittää parhalnimanosan A . » . BCäkelän alO^^l -huumorista. Joten kirja tarjoaa mielenkiintoisen, tuttavutidieii p(l*;^^ Valinnan on suorittanut Kalld Salo. Kirjan kansikuvan oanUr»^'^^ ;,,,tJUiyt:J«k::Hyiiand<^ Kirjaa on saatavana palkfcaktintanije asiafaifeheltä' tar'jra^c«iiä!} Vapauden kirjakaupasta osoitteella: " * , ^, i fj^t^^u ' VAPAUS l>UBUSHiNmGX;mCm0 .m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 28, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-04-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510428 |
Description
Title | 1951-04-28-05 |
OCR text |
ioo.(WJO koditonta ^'
idaan
«mnertoven. Saksa, - ^ n s a i n -
ncen pakolaisjärjestö UmoilU tääl-cttä
feun linjalaiva Nelly^.lähtee
jta Canadaan vieden mukanaan
_jsia, niin senjälkeen ori Cana-;
is::etetty i(H),0CO patolalssiirbi>-:
UUTTA
Itieto- ja romaanikirjallisuutta
SAAPUNUT!
Pienitietbsanakirja
Kaksi osaa nahkasalkäkansissa
I Enanunäinen osa: 760 sivua. 1;273
teistikuvaa. 169 syväpainokuva^. 3
I v^uvalJitettä, 4 monivärikarttaa,
17 karttaa.
Toinen osa: 824 sivua, 1.669 teks-
I tikuvaa. 243 syväpainokuyaa,; 8
värikmalutettä, 27 karttaa.
Kokonaan uusittu laitos.
(Toiset kaksi osaa ilmestyy
myöhemmin) /
Molemmat osat yhteensä S19.00
IjOHN G A I Ä V V O R T H Y :
I Herraskartano
|283 sivua — Hinta sid. $2.00
I Hienastunut romaani itseensä-
I s B1 k e u t u neesta englantilaisesta
I maalaisylimystöstä vanhassa her-
) raskartanossa.
GUY DEMAUPASSANT:
nimissydän
f304 sivua — Hinta sid. $2.00
Suuren mestarin syvää j a t a i -
[ teellistä rakkauden analyysia;
W. SOMERSET M A U G H A M :
Kirjava Huntu
1287 sirua — Hinta sid. $2.75
Epäsointuinen avioliitto johtaa
[kauniin, juhlitun naisen luvatto-
I maan suhteeseen, joka paljastues-isaan
aiheuttaa dramaattisen t a -
1 pahtumasarjan. Mestarillisen hen-
I kilökuvauksen taustana on kaukai-
Isen idän värikäs, villinkaunis maa.
AUCE LYTTKENS:
Uudet tähdet syttyvät
tl. osa 277 si-vua - I I osa 248 sivua
Molemmat osat sid..$5.50
Tämä kaksiosainen menestys r o -
I maani kertoo Tollman-suvun jännittävistä
vaiheista . 1830'luvun
I loisteliaassa Tukholmassa j a sen
henkilöt ovat tuttuja jo aikaisem-.
mistä suosituista teoksista "Onnen
Itemppeli' ja "Kaipuun sininen
kukka".
Suomen kansaa suurin: kirjailija
ALEKSIS KIVI
I Valitut teokset
(Kolmas painos)
I Valitut teokset ja elämäkerta. S i sältää
' teokset: Nummisuutarit,
Kihlaus, Runoelmia, Yö j a paivä^
Lea ja Seitsemän veljestä. Kuvitettu
1550 sivua — Hinta sld.;$3.25
A. J . C R O N I N :
Joutsenten talo
|307 sivua — : Hinta sid. $2.00
Romantiikkaa ja elämänviisautta
i sisältävä rakkaustarina Kanarian
I saarilta.
I F. E SILLANPÄÄ: .
Nuorena nukkunut
1494 sivua — Yhdeksäs painos
Hinta sid. $3.00
Tämä romaani on kantanut suomalaisen
kirjallisuuden maineen
voitollisena maailman ääriin ja se
on myöskin Suomen kansan-yksi
rakkaunmista kirjoista. Se on kuin
ehtymätön lähde, josta vaeltaja
ajan kuumeisin kiihkon keskeUä
aina voi ammentaa virvoittavaa
vettä. Romaanin varsinainen-päähenkilö,
Silja, on suomalateen k i r -
Jalhsuuden ihanimpia n a i ^ h m o -
na. Hän on puhtaiden vaistojensa
massa elävä luonnonlapsi, jonka
lyhyeen, ulkonaisesti traagllllseiBn
elämänkulkuun sisältyy kuitenkin
koko ihmiselon kauneus j a täydel-
^ y j s . 16 eri kielellä käännetty
SALLY SALMINEN: "
Hiekalle rakettu
1256 sivua — Hinta nid. $ U 5
^Kuuluisan Katriinan kirjoittaja
öauy Salminen on taas luonut u u -
romaanin, jonka aihe liikkuu
pikkukaupunkiymEöristössä. - R o maanin
keskusaiheena on nuoren
mtehen kehitystarina, joka lUttyy
»tateasti Suomen viimeaikaisiin
»ohtaloiiiin. Teos on ajankohtaisen
mielenkiintoinen; mikä osal-taan
varmistaa Sally Salmisen r o -
nuamen aina taattua menekkiä.
JOKA KODIN KÄSIKIRJA
Volmiakysj-vänä aflcana on' ter-veyden
vaaliminen ; entistä ' tär-
Mampäa. ja etenkin juuri kodeilla
Pompl ehkäistä sairauden tulo kuin
»rantaa sitä ja jos taas tauti kol-
«aattaa kodin en- -
aapu sima olla aivan ratkaiseva.
^Kotien tarve.tässä suurlarvoises-e
r i v ^ i ^ . " a a n u n e etevimpien
I «rtScoislaakärien kirjoittama
Kodin lääkärikirja.
1017 sivua _ Vs painos
Binta sid. SJM ,
TERVEIDEN JA SAIRAIDEN '
NEUVONANTAJA
M «Jioislääkärin kUJoittama Ja
^ äKf i^ia*la^n " Vto?imPit*ta» map.r ofessori A.
Tilatkaa osoitteella:
Company Limtdl
^ W Siidlmry, 05111..
l i » i i ; # Ä : l i s S i lÄ
taistelee
K i i n a n hansan suorittama vallan,
kumous: nujersi Kuomintangin taantumuksellisen
hallituskauden ja teki
:opTm maanpetd^Uisesta politiikasta,
jonka päämääränä oli maan Tjippu-mattcmuuden-
j a itsenäisyyden kaupitteleminen
ja K i i n a n saattaminen
amerikkalaisten imperiaUsticn ^hyök.:
iäykscn välikappaleeksi.; ^ Otettuaan
vallan omiin käsijnsä sai K i i n a n k a n -
a ensi kerran koko pitkän-historiansa
aikana mahdollisuuden harjoittaa
omaa; kansallisia etuja palvelevaa u l -
'Kopolitiikkaa.
ULKOPOLITIIKAN PEBIAATTEET
Kansantasavallan uEcopohtiikan sa.
nelee. uuden Kifnan demokraattmen
luonne; maan. jossa valta kuluu k a n salle,
jota johtaa työväenluokka. T a l -
laisella hallitusmuodolla ei ele impe-naliatisia
aikeita ja se pitää maan
riippumattomuuden lujittamista, maa.
ilmanrauhan ylläpitämistä j a imperialistisen
sorron nujertamista elin-tärkeäna.
Neuvoa-antavan. kansanneuvoston
yleisolhjelm^a sanotaan, etta k a n.
fantasavallan ulkopolitiikan perusperiaatteita
ovat maan itsenäisyyden ja
vapauden sekä alueellisen koskemattomuuden
j a ruppumattomuuden turvaaminen,
kestävän maailmanrauhan
lujittaminen, maailman kaikkien kan.
sojen keskinäisten ystävällisten suhteiden
ylläpitäminen ja taistelu i m perialistien
sota- j a hyokkäyspolitiik-kaa
vastaan. '
IMPERIALISTISTEN E R I K O I S -
OIKEUKSIEN HÄVITTÄMINEN
Yiksi Kiman kansan tärkeimmistä
tehtävistä on vapautuminen ulkomal.
sen imperialismin sorrosta ja todellisen
kansallisen riippumattomuuden
saavuttaminen. Ensimmäisenä askeleena
taantumuksen j a ' amerikkalais,
ten interventionistien joukoista .saavutetun
voiton jälkeen on maahan pesiytyneen
ulkomaalaisen imperialis.
mm kaikkien erikolsoi^^ccuksien ja
-etujen hävittäminen. Kuten timnet-tua,
solmittiin Kuomingtangm halli:,
tuksen ja toisaalta Yhdysvaltain;
Englannin ja muiden kapitalististen
maiden hallitusten keske:^ sopimus,
jonka mukaan kaikki sellaiset ulkomaisen
kapitalismm Kiinassa nautti:
mat cikeudety kuten ekstenitoriaali-oikeus,
ulkomaiden kaujnllisct tuki-
>kohdat, ulkomaalaisten laivojen kulkuoikeudet
Kiinan sisäisillä vesillä
jne. muodollisesti poistettiin; TcsL
asiassa ne kuitenkin jäivät:- koskemattomiksi
ja laillistettiin uudelleen
monilla enemmän tai vähemmän j u l kisilla
ja salaisilla sopimuksilla, joita
Kuomingtangm hallitus solmi USA :n
hallituksen kanssa.
K i i n a n ; kansantasavalta peruutti
kaiikki imperialististen valtojen K i i nassa,
nauttimat -erikoisoikeudet ja
.edut, jotka loukkasivat kansallista i t senäisyyttä
ja riippumattomuutta, j u listaen,
etta, kaikki Kuomingtangin
hallituksen tekemät sopimukset Ja s i toumukset
tai pidenlämääil niiden s i sällöstä
riippuen.
Kansanhallitus ei ole kajonnut u i .
komaalaisten omistusoikeuteen l u kuunottamatta
japanilaisia imperialisteja,
joiden liikeyritykset on taka-variicoitu
ja siirretty kansantasaval.
lan omistukseen, seka amerikkalaisia
imperialisteja, • joiden liikeyritykset
otettiin valtion valvonnan alaiseksi
vastatoimenpiteenä -Kiinan Saatavien
jäädyttämiselle •USA:ssa. Ulkomaalaisilla
yrittäjillä on oikeus jatkaa
toimintaansa kansanhallituksen säätämien
lakien Ja asetusten puitteissa.
LirrTYMINEN RAUHAN-B
L O K K I IN
'. Kansanhallitus :solmii diplomaatti,
set. suhteet ftasa-arvoisuuden ja mo-lenuninpuolisen
edun sekä maa-aluei.
siin ja itsenäisyyteen .kohdistuvan
m o l e m m i n puolisen kimnioituksen
pohjalla mihin ulkomaiden hallituksiin,
jotka katkaisevat suhteensa K u o .
mingtangin hallitukseen ja omaksuvat
ystävällisen asenteen K i i n a n kansantasavaltaan",
sanotaan neuvoa-anta.
van kansanneuvoston yleis0hjelmas;$a.
Kaupalliset suhteet muhin maihin on
rakennettava molemminpuolisen tasavertaisuuden
ja edun pohjalle. K a n .
sanhallitus suojaa kaikkien niiden u l komaalaisten
etuja, jotka asuvat K i i nassa
j a kunnioittavat maan lakeja,
• 'Ulkopilitiikan ' tärtcelmpänä 'kulma,
kivenä on periaate, että^.,'KIinan k a n san
tulee lähentyi: maailman rauhaa
rakastavia kansoja ja olla niiden
kanssa kiinteässä yhteistyössä lujan ja
kestävän maailmanrauhan sftkaansaa-miseksL
" ,
K i i n a n kansantasavallan ulkopolitiikka
on ottanut tehtäväkseen luoda
fa kehittää johdonmukaisesti molemminpuoliseen
tasavertaisuuteen Ja rau
hanomai£een yhteistyöhön perustuvaa
kanssakäymistä muiden maiden kanssa,
Ja sen tarkoituksena on palvella
•kaikkien asianomaisten yhteisiä etuja
Ja maailmanrauhaa. NälUe penisperl-aatteUle
on rakennettu Kinan suhteet
KeurostoIUttoon Ja kansandemokraat^
tlsiln maihin, näiden maiden tunmis.
tettoa ensimmäisinä :.kansantasaval-laö!
' '
Tailä hetkellä cn 'NeurostolilUin Ja
kajmfadetndaaattlsten maiden ohelb^
Joukkio kapitalistisia ' mftlta, kuten
^Englanti. Intia, iPaklstan, Burma,
Ceylon. Indooeesto, Afganlrtan. Tans-te,
BtiotsL.Sveitsi, korja; Bb>llaiitf, f,,,; , i ' ' i ' i n
K i r j . A. PerevertaOo
Israel j a Suomi tunnustaneet Kiinan
kansantasavallan^ Tttsln kaiki^ nä-mx
luetellut maat eivät ole vielä soL
mineet. diplomaattisia suhteita. ^Esimerkiksi
Snglanti on harjoittaniit
^näihin saakka K i i n a n ^suhtccn kaksinaamaista
politiikkaa. '
Kansanhallituksen .ulkopolitiikka
turvaa kaikille kansakunnille malidol.
lisuuden solmia rauhanomaiset ja
molemminpuolisiin etuihin perustuvat
taloudelliset suhteet uuteen Kiinaan.
Klarvaan tappioon kokeneet amerikkalaiset
imperialistit ovat kuitenkin
pitäneet parempana astua hyökkäyksen
tielle,
U^A ON VALINNUT
HYÖKKÄYKSEN
USA :n hallitseva piiri antaa edel.
leenkin kannatuksensa kansansa t a r koittamalle
Chiang Kai-shekille. USA
^eltäyt}'y tunnustarnasta K i i n a n k a n .
santasavaltaa ja estää johtamansa
imperialistisen liittouttiman avulla
loittomasti sen edustajia osallistumasta
Y K : n j a sen elimien tj-öhön.
Alettuaan valloitussotansa Koreassa
ovat amerikkalaiset imperialistit muodostuneet
vakavaksi uhkaksi Kiinan
turvallisuudelle. Japanin esimerkkiä
seuraten he aikovat -tunkeutua K i i .
naan sen luoteisten rajojen yli. T r u -
manin määräystä seuraten ovat amerikkalaiset
sotavoimat miehittäneet
Talwanin .(Pormosan) ^isaaren, amerikkalaiset
lentokoneet ovat pommit,
taneet kiinalaisia kaupunkeja ja kyliä.
Nämä tosiasiat osoittayjat selvästi; että
amerikkalaisilla imperialisteilla on
aikomuiksena laajentaa Koreassa
aloittamansa (hyökkäyssota Kiinan
alueelle.
Amerikkalaisten hyökkäys on kohdannut
Kunan kansan^htenäisen ja
järjestyneen vastariiman.
Y l i 223 miljoonaa kiinalaista kifjolt-tl
nimensä Tukholman rauäianvetoo-mukseen
osoittaen siten päättäneensä
pitää aisoissa kaikki 'hyökkääjät ja
sodanlietsojat. - , •
KANSANLIIKE INTEBVENT-T
» Ä ' V A S T A N { j ....
Am«rkka]alsten Kotean-hyökkftyksm
sekä K i i n a n . kpinia^joUla Jä 10^.
nma harjöittätäati' sotaa' lietsovan
toiminnan äsuratiksena on «Kiinassa
syntynyt >' valtava,, ameriklcä|i^sta
hyökkäystä «vastaan suuntaii^xuit
kansanliike. " ^ -
' (Kansanhallitus on selvästi Ja tiäät>
tävdsti tukenut Neuvostoliitoa Y&
:ssa tekemää, Korean kj^symyksen
rauhanomaista ratkaisua,ulkomaisten
sotajoiäckojen poistamista j a Korean
sisäisten asiain korealaisille Jättämistä
koskevaa ehdotusta. Kuten t u n .
nettua, torjuttiin t ä m ä ^ ehdotus U S :
A : n harjoittaman painostuksen joto-dosta.
iNaamloituen Y K :n l i p u n suoj
i i n ; jatkaa USA :n Ihallitus Korean
sotaa^tuhoten julmasti miehiä; Jotica.
taistelevat maansa riippumattomuu.;
den puolesta, j a kofhdellen saälimättö-mästi
naisia j a lapsia sekä muodostaen
yhä vakavamman uhan K i i n an
kansantasavallalle.
Tällisissa olosuhteissa syntyi K i i :
nassa -voimakas kansanliike Korean
kansan auttamiseksi, kansan^ y Joka
taisteli riippumattomuutensa puolesta
Jean-Jules Richard» yksi huomatulm-ulsta:
rataksalats-canadalablsta : kirjailijoista;
puhumassa rauhankokouksen
päätlä^illalsnndessa Masscy-haalissa.
amerikkalaisia m a a h a n tunkeutujia
vastaan.
: K i i n a n kansa pitää apua Korean
kansalle veljellisenä velvollisuutenaan
ystäviään kohtaan j a laillisena
oikeutenaan' maansa suojelemiseksi
amerikkalaisten hyökkääjien r i k o l l i -
silta pyyteiltä.
^ Kymmenet tuhannet tj'ölälset^ t a .
lonpojat, yiioptpilaat j a sivistyneistön;
edustajat ovat liittyneet Korean k a n sanarmeijan
riveihin.
Näiden vapaaehtoisten auttamana
on Korean V-kansanarmeija antanut
musertavan ' iskun amerikkalaisille
joSkollle Pohjois-Koreassa. Tämä on
osoitus siitä, että K i i n a n vapautensa
saavuttaneesta kansasta on tullut
mahtava, huomioonotettava tekijä
taistelussa sodanlietsojia Ja maahan,
hyökkääjiä vastaan.
Lju veljekset
(Kiinalainen l i a n s a n s a t u ) ::
Tämän .-sadon ,^Lja-velJeksIllä
tarkoitetaan: Kiinan .kansaa Ja, sen
urheita sotureita. >"Mandariini"
on Kiinan entinen hallitsija (Thl-ang
Kat-shek; Joka riisti Julmasti
kansaansa, pystymättä' kuitenkaan
sitä tahoamaan, vaan Joutui itse
kansansa karkoittamaksi.
Ellpä kerran, monia vuosi sitten,
meren rannikolla eras hyväsydäminen
nainen. - 'Hänellä bli viisi poikaa:
L j u Ensimmäinen, LJu' Toinen, L ju
Kolmas, L j u Neljäs ja L j u Viides.
Veljekset olivat niin toistensa i)äkdi'
siä. ettei äitikään voinut aina heitä
eroittaa. Jokaisella veljeksistä oli
jokin erikoinen ominaisuus. - Vanhin
veljeksistä, L j u iEnsimmäincn kykeni
juomaan vettä kokonaisen meren,
Lju Toinen ei pelännyt tulta, L j u
Kolmas kykeni venyttämään. jalkansa
vaikka kuinka pitkäksi. L j u Neljännen
ruumis oli vahvempi kaikkein
lujinta rautaa j a nuorin veljeksistä,
L j u Viides, taisi mainiosti kaikkien
Ijitujen* ja elämten kielet.
Veljekset elivät sovussa. Lju |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-04-28-05