Vapaus, October 7, 1922

              Laaantalna, lokakuun 7 p. — Saturday, Oct« 7>
YAPAUS
Canadan snomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-tyy
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Lfterty) ' , „ ^
ThQ önly organ of Finnish Worl£ere in Canada. Pob-
^ e d in Sudbury, Ont., every Toesday, Tfaursday and
gfllnrday.
Advertising rotea 40c per col. Inch. Minimum cnarge
fo? 8ind§ insertfon 76c. Discount on standing advertise.
ment The Vapaus is the best advertising medium among
t2ie Finniflh People in Canada^ _—
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
11.50 ja yksi kk. 76c. \ . , ^^^^ ,
Tftdysvaltoibin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
P.OO ia kolme kk, $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla labettämaän,
pifajaBiamjeBtenioilla on takagkset.
Umotushinta kerran julaistuista ilmotuksista _40c
palstatuumalta. Suurista i motuksista sekä ilmotukaistft
joiden teflcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotnkset' $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50e
kerta, il.OO kolmekertaa; avioeroilmotukset ?2.00 kerta,
$3 00 kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaahtieto-
ja osoteilmotukset 50c. (kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.-
- :
Jos ette jxiilloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-fioonallisella
nimel<ä;
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori.ja toimitus on Liberty Building,
LonieSt.f Puhelin 1088. Postiosote:
BoiKg^,^ ' V ^ Sudbury, Ont
: Mi' mT i I * '. ' . 1" , . • - • . ^
%eJri8teffed.aS'tbVPw^*0mci Department; ÖttaW;'flsf
i^cdrid class matter^ !
—TTTT
1
'}i)iistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torsiaioJphteeij tiistaina ja' lauantain'
lehteen torstaina kello 3. .
: Saksan sosialidemokraatien
yhtyminen
-Eräs E. Alexander niminen berliniläinen toyeri
kirjbiltaa Saksan oikeistososialistien ja riippumatto­main
yhdistymismanoovereista ja heidän uudesta yh­teisestä
ohjelmastaan seuraavan lyhyen mutta valai­sevan
katsauksen:
vSyyskuun 24 pnä yhdistävät reformistiset j(Atajat
Niirnbergissä Saksan sosialidemokratian ja «riippu-maltoman
» sosialidemokratian yhdeksi puolueeksi.
Niiiikuin tämä yhdistyminen on vallankumouksellisen
toiminnan vastakohta, niin on sitä seuraava'ohjelma-kiili^
vallankumouksellis-marxilaisen prinsiippilujuuden
vastakohta. tästä «Vorvvärtsin» ja «Freiheitin» samaan aikaani
isemasta nk. toimintaohjelmasta saattoivat tähän
asttv vihamieliset veljekset, noskelainen Wels ja «riip-pujjiaton
» Crispien, päästä yksimielisyyteen muuta-magäa
tunnissa sen takia, että se sisältää luopumisen
kaikesta toiminnasta, ja sen kautta sellaisten kysy-mysten
syrjäyttämisen, j otkä ovat ratkaisevia Saksan
ja Jhternationalen, työtätekeville joilkoille.
Sellaisen puolueen. toimintaohjelma, joka juuri
yhdistymisensä ohjelmalliseksi päämääräksi asettaa
soBialislisen yhteiskunnan toteuttamisen ja joka siis
pitäisi olla välittömän teon ohjelma, jolle itse yhdiB-tyminen
vain pitäisi olla syy ja välikappale, tämä
ohjelma pitäisi sisältää ainakin joitakin selvän; ja
kiej^araättömän kannan määritelmiä tilan suhteen, mJ-iiirt;;,
vaipuva kapitalismi on saattanut proletariaatin.
Miitta turhaan etsitään tämän uuden puolueen ohjel­maluonnoksesta,
puolueen, jonka kummatkin puolis-kofvielä
nytkin vetoavat Marxiin, pienintäkään yri-
Jyslä niiden voimien analysointiin, jotka vaikuttavat
kapitalismin imperialistisena kautena. Niinkuin oh­jelmassa
on pelolla ja vapistuk?ella vältetty sanaa
«vallankumous» — sehän voisi pahanpäiväisessti säi-kähdyttää
Eberttejä & kumppaneja —, niin on siinä
myiis yhtä suurella kauhulla vältetty selittää, miten
paraikaa, kapitalismin kehityksen loppumiskautena,
kapitalistiset tuotantosuhteet ovat tulleet yhteiskunnal­listen
tuotantovoimien jarruksi ja kolleiksi. Lyhyesti
sanoen: ohjelma pyyhkii yli yhteiskunnallisen vallan-
, kumouksen, joka tällä haavaa on Saksan ja koko mail-man
työläisten polttavin, tehtävä, pyyhkii yli kaiken
työläisten nousun sortajiaan vastaan vain siksi,, että
pelkkä sen mainitseminenkin tekisi tyhjäksi yhtymisen
Niirnburgissä.
Kun suunnanantava kompassi puuttuu, kun toimin­taohjelmassa
ei yksikään kirjain osoita työväenluo­kalle
yhteiskunnallisen vallankumouksen historiallis­ta
välttämättömyyttä, niin jää johdannon lause siitä,
että, ihmiskunta voi vain sosialismin kautta saavuttaa
vapauden ja hyvinvoinnin», samoin kuin myös lop
puläuse sosialismin toteuttamisesta, arvottomaksi ko-lupuheeksi.
Jälelle jää vain siis ajan tehtävästä — joka juuri
on sosialismin toteuttamista — vapautettu toimintaoh
jelma. Se on mitä se tällaisten asianhaarain vallites­sa
saattaa olla: löysää, mielivaltaista poliittisten, yh
leiskunnallisten ja kansainvälisten vaatimusten esil
leasettamista kuudessa osassa «tasavallan su6jeluk
sesta» alkaen «kansainväliseen politiikkaan» asti. Ky
eymyksessä on pikemmin vaalimanifesti kuin ohjelma
Taistelua anarkiaa ja taantumusta vastaan, tasa
vallan puolustamista — hyvä. Mutta ei sanaakaan
siitä, että proletariaatille on tasavallan puolustaminen
Liidendorffeja ja Stinneksiä vastaan mahdollinen vain
taisteluna valtiovallan valtaamiseksi proletariaatille
luokkana, taman organisomnin alkuna valtion hallit-
, sevana luokkana. Mutta juuri rajoittuminen paljaa­seen
puolustukseen merkitsee täydellistä luopumista
proletariaatin diktatuurista työväenluokan vapautuk­sen
kiertämättömänä keinona. Ja vaatimaton pikku
korulause «pyrknnyksestä poliittiseen valtaan», jolla
korvataan riippumattomain tähänastisessa ohjelmassa
mainittu proletariaatin diktatuuri, ei merkitse mitään
muuta kuin pyrkimystä ministerituoleille Eberttn ta­savallassa,
kokoomushallituksee nosanottoa ja sen pys-tyssäpitämistä.
Sitten eeuraa määritelmiä luokka- ja yhteiskunta'
politiikasta. Vanhan kunnianarvoisan Erfurtin ohjel-i
man muistot sukeltavat esiin. Finanssi-, talous- ja;
kansainvälisen politiikan on johdonmukaisesti seurat-•
tava kokoomus- ja sotakorvausten täyttämispolitiik-kaa.
JToimintaohjelma jylisee tyhjiä sanoja hintain
kallistumista, nälkää, imperialismia ja sotavaaraa vas­taan-
Mutta se korostaa edelleenkin sotakor\'auslupa-usten
täyttämispolitiikkaa, jonka seurauksena juuri
ovat olleet nälkä, keinottelu, Stinneksen riistovoitot
ja uusi imperialistinen kärjistyminen. Se ei ole vä­lillisiä
veroja eikä Wirthin tähänastisia ja tulevia f i -
nanssisuunnitelmia vastaan. Se mielii vakauttaa 8-
tunnin työajan nyt, kun ammatilliset johtajat jo ovat
myötävaikuttaneet siihen, että rautatieläisiltä on. pois­teltu
8-tunnin työpäivä ja kaivoksissa on pidennetty
työaikaa Stinneksen ja Poincaren hyväksi.
Toimintaohjelma, jonka nojalla yhdistyminen ta­pahtuu,
on passiivisuuden ohjelma ja merkitsee Sak
san työväenluokan alistamista ententeimperialismin,
Stinneksen diktatuurin alaiseksi, jota vastaan muka
juuri pitäisi taisteltaman.
Ohjelmaan ikäänkuin vahingossa solahtanut sana
«luokkataistelu» on siinä vain henkeä kuolettavana
puustaimena: sekä «luokkataistelu» , että «sosialismi»
on vain viimeistä tykkein jylinää, millä kerran muoto
vallankumouksellinen Saksan «riippumaton» sosiali-demokratinen
puolue, vallankumouksellisten korulau­seiden
puolue, liehuvin lipuin suorittaa peräytymi-sensä
kokoomuksen leiriin, suorittaa avoimen vasta­vallankumouksellisen
teon. Ja siksi tulevat varsin
pian. rauhoittumaan ne nosi
loybistöii brkea-noskelai8?
t,^4otHa ovat. I a u s i f ; W m »
neet julki tyytyip^ttomyytensa sen.jgljdp^, että Jas^: Usäksi tule
töimin|ab}ijelifiiassä käytetään sellaistakiri' sahaa .'kuilj' - -
«luökäcätaist^»-'' ' •• - ' 3 ' : , M . . . ; • ^
: . ............... . , ..... - , • .-...^ ^ - -J;'
Taistelu Mustanmeren salmista
On selvää, ettei Mustanmeren salmien järjestelyssä
saateta sivuuttaa sitä valtioryhmää, jolla maantieteel­lisen
asemansa takia on ennenkaikkea mielenkiintoa
näihin vesistöihin, kirjoittaa berlinilänen toverilehti.
Ja tämä valtioryhmä on Venäjän federatiivinen neu^
vostolasavalta. Angorahallituksen ja neuvostotasaval­lan
välisen liiton olemus on siinä, että Turkin ja Ve­näjän
kansa ovat antaneet keskihäid6n vakuutuksen
siitä, että ne ratkaisevat tämän kysymyksen keskinäi:^
sellä sopimuksella ilman mitään vierasta vaikutusta.
Tämä on ollut alusta aikain neuvostotasavallan kanta
ja on tämä toistettu viimeisissä nooteissa Kemalille
ja Englannille. Turkki, jota tsaristisen Venäjän im­perialismi
rasitti kuin J^l^pi, on proletaarisessa Ve­näjässä
alusta, alkaen nähnyt ystävänsä. Englannin
on siis aseellisen esiintymisen tapauksessa' turkkilai­sista
salmista oltava.Vakuutettii siitä, että se esiintyy
neuvostotasavaltaakin vaStaäii.' -
Tämä seikka se tekee ratkaisun Ranskallekin vai­keaksi.
Ranskalainen sotilasklikki ei tietysti harjoita
mitään tunnepolitiikkaa, mutta. Englantia vastaan tais­teleminen
Turkin rinnalla, joka puolessaan vakuuttaa
läheistä liittoaan Neuvöstö-Venäjan kanssa »olisi Rans­kaan
nähden jokseenkin uskallettua. Pikku ententen
rinnalla estää juuri "Teiiäjan lyötätekeväin joukkojen
valta ja muut neuvostotasavallat Ranskaa aktiivisesti
asettumasta i Keraalin puolelle taistellakseen Englantia
vastaan «salmien vapaudesta.»
Ranska selittää sen takia pysyvänsä passiivisena,
sts. on valmis jättämään Englannille tämän asemat
idässä, jos Englanti on valmis myöntämään siitä vas­taavan
hinnan Europassa. Tämä hinta olisi Saksan
työväenluokan (eli niinkuin, noskelaisten pää-äänen-kannattaja
yhdessä Stinneksen kanssa sanoo «meidän
saksalaisten») vii^neiseen äyriin asti suoritettava. Tä­mä
hinta käsittäisi sen, että Englanti suostuisi
ranskalaisten toivomuksiin reparationikysymyksessä.
On varsin todennäköistä, että Ranskan ja Englan­nin
välillä syntyy tämä korvausafääri. Mutta sillä
ei suinkaan idän kysymys ole ratkaistu. Sillä itse­tietoisuuteen
herännyt Turkin kansa ei tietysti hevin
taivu olemaan kahden europpalaisen suurvallan hui-jaiiskohde.,
Kemalin tarmokas puhetapa ja hänen viit­tauksensa
venäläiseen ystävyyteen antavat ymmärtää,
että hän on valmis vastoin ranskalaisten ystäväinsä
tahtoakin yrittämään ajaa läpi suunnitelmansa ja voi
tässä tapauksessa nojata kaikkien muhamettilaisten
kansanheimojen suureen sympatiaan. -
Täten uhkaa imperialistinen rauhanaikaansaannos
maailmaa uusilla sotavaaroilla, joille kansainvälisen
proletariaatin on annettava selvä vastauksensa lujit­tamalla
taisteluasennettaan porvaristoa vastaan..
tulee toinen söikka, jota
selvittelee, Moskovan • «PräVdassä»'
JV. Jakovleva. Työläisten' tiedollinen
j*a taidollinen valmistus on vailli­nainen.
Mutta varsinkin teknillisil­lä
ja maatalousaloilla opiskeleville
on esim. matemaattinen alkuopetus
aivan välttämätön. Muutoin ei. en»
nätä kolmen vuoden ylioptstokurs-seilla
päästä pitkälle. Sitä varten
tarvitaan alemipia oppilaito^ksia ja
valmistavia kursseja. Hallituksen
täytyy joka vuosi lisätä stipendi,
ipääriä ja avata uusia kouluja. Niin
päästään eteenipäin. Laajenee pro­letaarisen
yliteiskumian tietoniek-
Puolueen äänenkannattaja viikko-lehdeksi
Workers puolueen yleinen toimeenpaneva komitea
päätti heinäkuussa Winnipegissä pitämässään konfe­renssissa
laajentaa puolueen äänenkannattajan «The
Workerin», joka nykyään ilmestyy vain kaksi kertaa
kuukaudessa, viikkolehdeksi, niin pian kuin siihen suin­kin
löytyy edellytyksiä. On pitemmittä selosteluitta
selvää, että puolue välttämättä tarvitseisi vähintään
viikkolehden. Ja englanninkielinen väestö Canadassa-kin
on monilukuinen, joten se helposti voisi kannattaa
viikkolehden, kunhan se saataisiin ymmärtämään al­keellisin
velvollisuutensa. Kuitenkin niin kauan kuin
se saadaan suurempana joukkona mukaan vallanku­mouksellisen
puolueen toimintaan, on meidän suoma­laistenkin
osaltamme autettava heidän heräämistään.
Tämä voidaan tehdä parhaiten levittämällä puolueen
äänenkannattajaa heidän' keskuuteensa.
Puolueen toimeenpaneva komitea on julistanut lo­kakuun
«punaiseksi kuukaudeksi», jolloin tehdään jät-tiläisryntäys
kautta maan puolueen äänenkannattajan
laajentamiseksi viikkolehdeksi. Toivomme että suoma­laiset
toveritkin avustavat parhaansa mukaan tässä ryn­täyksessä.
Uuden ajan teollisen yhteiskun­nan
asioita ei hoideta ilman päte­vää,
tieteellistä oppia. Ei sen tuo­tantoa,
ei hallintoa eikä sen puo-lastusta
vielä olevia taantumusvj^.
toja vastaan. Tämän oli Venäjän
köyhälistö naha.s.saan saanut kokea.
Ja se koettaa kaikin voimin siinä
suhteessa korjata, mitä puuttuu.
KorTeakoulu vain voi antaa Neu­vosto-
Venäjälle ne tiedolliset toi-mitsijakyVyt,
joilla uuden yhteis­kunnan
asema lujitetaan ja sen ta-louttaa
sosialistiseksi muovataan.
Siksi onkin sille omibtettu yhä
suurempaa huomiota.
Yliopistoihin on järjestetty työ.
Väen tiedekuntia ja, perustettu pro.
letaarisia yliopistoja. Mutta maa on
köyhä, sotien hävittämä. Varoja on
vähän. Niinpä voikin valtio sti­pendeillä
taata elannon vain 25,
000 :lle opiskelijalle, joita on jo
150,000. Tämä on tuskallista. .Sillä
opiskaluhalu on suuri. Kymmenet
ja sadat tuhannet työläisnuoret yrit­tävät
harjoittaa opintoja rasittavan
päivätyönsä ohella. Mutta jokai­nen
käsittää, että 8-tuntisen työ­päivän
jälkeen tehtaassa, tai usein
vielä pitämän virasto- ja puolue,
.-työpäivän jälkeen ovat voimat ua-kojen
joukko ja vapaudutaan yhä |8IfIilI«!«IH!IHIII|IHIfJiIiil«lliTOm!llOiim!inil!l!!iii|j|,,,,,„,,I^
porvarillisista «spetseistä», tiedon;5 ww A A im ^ iinuiii
aramattimiehistä, jotka eivät tahdo 1 g
täydellä antaumuksella tehdä työ­tään
uuden kulttuurin luomiseksi
Ei niin ymmärtäen kuin olisi Ve.'5
näjällä väheksyen suhtauduttu Bii-i5
hin oppineisiin ja opettajiin, jotka 5
saatiin perinnöksi vanhalta yhteis- E
kunnalta. Mikäli niitä vain oli kun- =
nollisia, s.o. tositieteen edustajia ;s
koetettiin niille varata elämisen jfijs
tieteellisen työn harjoittamsien -i-jE
laisuus. Että he silti usein saivat;S
kärsiä puutetta, ei johtunut tahdon
puutteesta, vaan köyhyydestä. Kaik­kihan
silloin nälkää näkivät. Ja
tiedemiehille varattiin kuitenkir
etuoikeuksia. Eivät voi tästä Neu.
vosto-Venäjää herjata kapitalistiset
valtaherrat, jotka itse rappeutuvis­sa
maissaan jättävät tieteenkin tuu­liajolle.
Eihän se mätä voi miiu-ta
levittää kuin mätää. Vain hä­vittämisen
tiede, sotakoneitten ja
myrkkykaasujen keksiminen kukois
taa.
Kapitalististen maiden köyhälistö
katselee kateudella Venäjälle päin^
jossa toki 25,000 oman luokan jä­sentä
saa taloudellisesti turvattui­na
harjoittaa tieteellisiä opinnoi-ta
kolme vuotta. Ja yhä laajenee
tuo luku. Eikä meillä ole varoja
kustantaa itsellemme edes kymmen­tä
opiskelijaa vuodteksi.
Mutta silti emme hellitä. Me
opiskelemme • työväen luökkatäfete:
lun-tiet^^^väpäö^-aiifö)^^ . "Koe-'
teolle; sijoittaa ja^ liit.'
'töjemme palkkatöimiin parastä|'^vä-keamBiej*
a vaaditome" niiltä ^tietoi­hin
pereSityimfetä. kustannamme il-,
saksi luennoitsijoita ja opintoren-kaissa
hankinane tietoja. Tulee ai-ka,
jolloin työväenluokka ja maa-laisScöyhälistö
saavat toteutetuksi
oman valtansa. Silloin sitä myös
voidaan täydellä voimalla käydä kä-siksi
oman tiedon hankintaan, omaa
työtätekevän kansan kultturiaN luo­maan.
Taistelutiedon lisäksi ja si­jalle
tulee sitten luovan työn tieto.
Se ajatuskin meitä inno.stuttaa.
LÄHETY$KUSTANNUKSET:
lähetyksille $3.50 lisämaksu. "^^"'^öianon-E
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T K i i i oer. «
S view Ave.
Saksin valtiopäiväin
hajotus
Saksin valtiopäiväin tekemä ha-jautumispäätös,
jonka hyväksi vai­kuttivat-
äänillään myös kommunis-tiedustajat,
on saanut Saksin so-sialidemokratisen
lehdistön raivon­puuskan
kommunisteja vastaan
syyttäen se näitä «proletaarisen yh­teisrintaman
rikkomisesta» • ja • «yh­teisestä
rintamasta taantumuksen
kanssa». Saksilainen toverilehti «Der
Kämpfer» huomauttaa noskelaisten
ja «riippumattomain» lehtien hauk-kumatulvan
johdosta olevan ker­rassaan
koomillista, että tällaiset
puolueet, joista toinen kannattaa
kokoomusta kaikkien porvaripuolu­eiden,
num. stinnesläisten kanssa
ja toinen taas on entisyytensä kiel­tänyt
elävä ruuniis, joka tekee itse­murhan
päästäkseen yhteiseen hai-lituskokoomukseen,
että tällaiset
puolueet syyt4täyät kommunisteja
yhteisestä rintamasta porvarien
kanssa! Tällainen syytös kun osoit­taa
vain, mille teeskeilyn ja ilvei­lyn
tasolle ne ovat joutuneet
•Sillä ne tunnetaan teoistaan, ja
Saksan proletariaatti on viimeisten
vuosien katkerilla ja verisillä koke­muksilla
oppinut oikein arvosta-maan
«sosialidemokratisia tekoja».
Mitä taas kommunisteihin tulee, pa­kottivat
he pakottamalla^-kaksi vuot.
ta sitten sosialistisen hallituksen
Saksiini, sillä sosialidemokratit ei­vät
lainkaan tahtoneet mitään so­sialistista
hallitusta, pikdnminkin
halusivat he muodostaa hallituksen
stinnesläisten kanssa. Miksi vaadim­me
sitä? ptrjotaktemme (oitalide-mokrateille
tilaituuden harjoittaa
työväenpolitiikkaa. Itse asiassa oli
työväenpuolueilla enemmistö, oli
siis avoinna kenttä sosialististen toi.
menpiteiden. läpiajamiseksi muodol­lisen
demokratian puitteissa, fii
niin, että meillä kommunisteilla oli.
si ollut joitakin sen suuntaisia bar.
haluuloja, että sosialismia olisi voi­tu
rakentaa Saksin parlamenttaari-sella
parketilla. Kantamme porva­rillisen
muotodemokratian suhteen
on aikoja sitten ollut tunnettu
Mutta sosialidemokratien, jotka
väittävät, että tämä demokratian tie
on ainoa mahdollmen, olisi pitänyt
käyttää hyväksi tarjolla olevia
mahdollisuuksia kappaleen matkan
pääsemiseksi eteenpäin proletaari­sen
olemassaolon tekemiseksi sie­dettävämmäksi.
Eikä suinkaan käy­nyt
kieltäminen, ettei sosialistisel­la
hallituksella Saksissa olisi ollut
käsissään mahtikejnot, jotka, jos
niitä olisi jääväämättömästi käytet­ty
proletaaristen etujen puolesta;
olisivat lujittaneet työväenluokan
asemaa. Mitä jokin maahalHtus voi
tehdä edustamansa luokan hyväksij
siitä on Baieri hjrvänä esimerkkinä.
Jos Saksin sosialistinen hallitus oli*
si tehnyt proletariaatin hyväksi
neljänneksenkään siitä mitä Eaierin
hallitus on tehnyt taantumuksen
hyväksi,; niin olisi proletariaatin
asema paljoa parempi;
Työväestö tekee' .tilinpäätöksen
-Saksin hallitukeen' kaksiyuotiskau;
delta löytämättä' mitäaii.' huomatta^
vaa tulopuolta' — pffln^ästoih päät­tyy
tili hirvittävääni ' vajaukseen.
Millään alalla ei ole tehty mitään
perinpohjaista. Ja nyt raivoavat JO.
sialidemokratit, että mitä kaikkea
ei olisi tehtykään, ellei olisi oll|it
ilkeitä kommunisteja!..Mikisi ,?i sit-.
ten ole -ajettu läpi kaikkia "sosia-.
lidemokraättien ' mainitsemia ihania
asioita, mikä on estänyt haUitusta
ja sosialidemokratisia puoiueita
tästä? Eivät ainakaan kommunis­tit!
Pahimmankin vastustajan,' el­lei
hän liiku valheen kengillä, on
tunnustettava, että kommunistit
ovat kannattaneet kaikkia työväen­luokalle
hyödyllisiä toimenpiteitä,
ovatpa nämä ;sitten olleet 'miten
vaatimattomia tahansa. Korkeintaan
voitaisiin kommunisteja syyttää sii­tä,
että ovat työläisten hyväksi vaa.
tineet «liian paljon». Mutta vastat-koon
sosialidemokratit työläisille
vaalitaistelussa, miksi ei näiden hy­väksi
suunniteltuja kauniita asioi­ta
ole aikoja sitten ajettu läpi!
Taikka olisivatko kommunistit sii­henkin
syypäitä, että «o»ialidemok.
ratinen ministeri Lipinski on pe­ruuttanut
monarkististen järjestöjen
toimintakiellon, joka annettiin Rat-henaun
murhan jälkeen työtäteke­väin
kansanjoukkojen painostukses­ta?
Toimenpide, missä Lipinski on
seurannut Nosken esimerkkiä, joka
mahtipiirissään Hannoverin maakun­nassa
on antanut kaikkein vaaralli-simmalle
monarkistiselle nuorisojär-jestölle
luvan paraatien ja juhlien
toimeenpanemiseen, vaikka mainit­tu
järjestö oli sekä hajoitettu että
kielletty. Ovatko kommunistit vas.
tuussa näistäkin. sqsialidemokratien
ja «riippumattomain» maineteoil­ta?
.
Heidät tunnetaan teoistaan, Je
työläiset tuomitkoon heidät niiden
jälkeen. Mutta kommunistipuolue
lähtee vaalitaisteluun — ei Voit­taakseen
parin uusia sijoja, vaan
käyttääkseen vaalitaistelua hyväk­seen
ravistellakseen hereille jouk­koja
ja mobilisoidakseen ne por-
Varistoa vastaan, huomauttaa saksi­lainen
toverilehti.
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
s Tiedustelkaa hintoja y. m.
I Suurimpien valtamerilinjojen. valtuutettu asiamies,
1 BOX - VAPAUS,
1 69, SUDBURY, ON"
: Pilettiliike tehtävä J, V. Kannaston nimessä.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiui„|„„m
tari ratsuväen hyökätä esiin, jopa
kutsui vielä lisääkin sotaväkeä
muista kaupungeista, ja koko kau.
punki oli itse asiassa piiritystilas­sa.
Suuttumuksen kuohuttamana
julistivat kaupungm työläiset yksi-
.mielisesti yleisla.kon. sitä tietä'. ..pa­kottaakseen
sotilaat lähtemään- kan-
;pungista.-..';/;,:v.,i: •••
tämä ,^aptoi, poliisiyiranonid^^
vain lisäyltyä''käydä käsiksi työläi.
siiifi ja Iqpn^j.tuli .Eandsx^in,.polii­sivankila
'Hiin'''täyteen," että?-polii.
simestarin oli tarjottava monille
«vierailleen» Aarhusissa «täysihoi­to
».
Suomalaiskuosinen oi-
; keus-skandaali
Tanskassa ~
Köpenhamina 18-9. — Kuten
tunnettua, johtui Tanskan viime
keväisestä palkkataistelusta, että eri
seuduilla maaseutua puhkesi levot­tomuuksia,
sts., että työläiset an­toivat
voimakkaalla tavalla tietää
mitä mieltä he olivat niistä kur­jista
Juudassielnista, jotka kaval­sivat
taistelevain toveriensa asian.
Niinpä antoi Randersin poliisimes-iKommunistit
eivät luonnollisesti
voineet vaieten seurata kajkkea tä­tä
vaan päättivät ryhtyä agitatio-niin
myötätuntoisuuslakkojen ai­kaansaamiseksi
muissa kaupungeis-sa
randersilaisten työlä,isten tuek­si.
M.m. piti näillä toiihehpiteillä
yritettämän päästä siihen, että nii­den
Jtaupunkien viranomaiset, jot­ka
olivat Randersiin lainnaneet so­taväen
osastoja, pakotettaisiin kut­sumaan
nämä takaisin. Muudan to-verieii
Thögensenin ja E*nst Chris-tiahsenin
.yillinen ^uhelirltieta teh­ty
sopimus tämän agitationin suh­teen
joutui kuitenkin poliisinuuski-jäin
kprviih. (demoki-aattisessa
Tanskassakaan el karteta ohranoi-mista)
sillä tuloksella, että molem­mat
vänjgittiin sekä lisäksi kommu­nistisen
puoluieosaston puheenjoh­taja
'Randersissa, toveri Alfred An­dersen.,-
• ,•• • .
.'Muutamien viikkojen 'kuluttua
päästettiin kolme kuitenkin vapaal.
le jalalle, mytta nostettiin heitä
vaataan kanne kapiiiäpäragraaffin
perusteella;;'nilkä «parhaässa»\tapa-uksessa
tuottaa heille kuoleman-irangaistuksen!
Katsaus VapaiiJei
äaajamäärääii
, l^""" 23 p. julkai3
Vetoomuksen, tai ehdotuksen,
kien.: huomattavampien suora
paikkakuntien asiamiehille ja
•luetovereille. Ehdotuksemme oi
'tä jokaisella noilla paiklaku
nostettaisiin Vapauden tilaajm
edes muutamilla kappaleilia.
tehdessämme uutta katsausta,
dymme vähintäin kummastella
pitkällekehittynyttä välinpitäir
myyttä, johon Canadan suoma
työläiset ovat uinuneet. Sen s
että olisi otettu ne muutamat
tilaukset mitä mainitsimme, o
laajamäärä sangen monilla pj
kunnilla päästetty laskeutui
Jos me edelleen tuolla tavalla
mimme, niin on parasta lakat;
humasta siitä, että olemme lu
tietoisia. Etenkin kaikista su
millä paikkakunnilla on tilaajs
rä säännöllisesti laskenut.
Nyt on eri piirien piiritDim
tien" tarkastettava allaolevaa li
loa ja ryhdyttävä tarmolla aja
niin että jokainen itse kunkin
rin paikkakunta saadaan n
maan velttoudesta. Piiritoitnit
en tehtävänä ensikädessä pitäij
la juuri puolueen äänenkannat
tilaajamäärän valvominen,
seikalle on kuitenkin lainattu i
liian vähän huomiota.
• Seuraavasta näkyy kuinka m
la tilaajalla ehdotimme itse
kih paikkakunnan tilaajamäärää
hotettavaksi sekä mikä on ollu
los:
Sault Ste Marie
Cobalt
Virallinen syyttäjä ei kuitenkaan
kehdannut pitää kiinni näin hei­kosti
' perustellusta hassunaikaisesta
syytöksestä vaan korjasi sitä niin
että nyt on kysymys «salaliiton
perustamisesta», jonka tarkoitukse­na
oli estää viranomaiset suoritta­masta
«laillisia» toimenpiteitä. Mut--^""^^^^"^
ta samaan aikaan selitti syyttäjä: Gregoris Mills
ettei asia voinut syytteessä olevi- Connaught Stat.
en toverien toivomuksen mukaan Giraux Lake
tulla valaoikeuden . käsiteltäväksi,
koslca hänen käsityksensä mukaan
ei ollut kysymj^sessä poliittinen ri­vosi
• •• '
Tämän -johdosta, vetosivat nuo
toime toveria korkeampaan oikeus­asteeseen,,
mutta tämä on., nyt aset-r
tunut syyttäjän. . katsantokannalle.
Tällä ei kysymys kuitenkaan ole
loppuunitäsitelty, sillä syytetyt tu­levat
vetoamaan korkeimpaan oi­keuteen
Köpenhaminassa, ja vasta
kun" se oh antanut päätöksensä
tullaan näkemään,, onko tällä ta­voin
onnistuttu tekemään kolmes.
ta kommunistista tavallisia krimi-naalirikollisia.
Porvarilebdistön riemu nyt an-netusta
ratkaisusta on tietysti it­sestään
selvää, ja yhtä selvää lie­nee,
ettei korkein . oikeus: tule
muuttamaan alaisensa asteen anta-maa
päätöstä. Mutta varmaa niin­ikään
on, että asiasta tulee täydel­linen
oikeusskandiaali, jos todella
mielitään tavallisina pahantekijöinä
rangaista henkilöitä, jotka eivät ole
kehoittaneet mihinkään levotto­muuksiin
vaain yksinkertaisesti agi-teeranneet
yleilslakon hyväksi.
Mutta porvariluokka ja sen mah-tielimet
ovat kaikkialla samaa kar­vaa.
Ja kun pienessä «kiltissä», de­mokraattisessa
ja puolisosialidemo-kraattisessa
Tanskassa on päästy
niin pitkälle, että agitatjoni suur­lakon
puolesta asetetaan samaan
rilfosluokkaan kuin varkaus ja rais-kaus,
niin on tämäkin vain yksi
hassunljurinen todistus nykyaikai­sesta
«demokraattisesta» kapitalisti­sesta
yhteiskunnasta ja porvarilli-sesta
luokkadiktatuurista. •
U L A T K A Ä VAPAUS!
Hearst
Jacksonboro
Iroqupis Fälls
Kirkland Lake
Larden Lake
Mattagarai
Monteith
Mclntosh Spring 2
tä
>
er t
W
5
5
2
3
2
2
2
2
2.
3
2
2.
2
3
3
O
+1
3
C
0
X
tn
a
Schumacher
Porcupine
Rosegrove
So. Porcupine
Levack Mine
Nemegos
Nipigon
Bruce Mine
Bisgotasing
Fort Frances
Fort William
Intola
Grift
Timmins
Vermillion Bay
Ardederg
Niagara Falls
St Catharines
So. River
Samia
Finland
Kaministikwia
Kivikoski.
Mabella
Millar
Nolalu
Quibell
Royran
Suitan
Silver Mountain
Schereiber
Sioux Lookout
Port'Arthur
Wolf Siding
Englisb River
Bankfield
Burritt
EpUng
Espanola
Espanola Station 2
Tuj^ine- . ^
2
2
3
•5
5
2
3
4
2
3
7
4
2
10
2
1
2
2
2
2
3
5
4
2
2
3
n
0
1
1
1
2
3
10
2
2
2
3
1
1
2
l
«