Vapaus, October 6, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, lokak. 6 p. — Tuesday, Oct. 6, 1964
>3VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
EclJtor:W. Eklund ' Manager: E. Suksi
_ Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265
nUlshed thrice weekly; Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
•pjmpisfiing Co. Ltd., 100-102 Elm St. W6st. ^udbury. Ontario. Canada.
Mailing address; Box 69
Advertlslng rates upon appllcatlon^ trahslations free of charge.
Authorlzed as secönd class mail by th<> Post Office Department, Ottaws,
^ and for payment of postage In cash.
•J» M
M.n^.cr oMKe C AN AD IA N li A N G U AG E'PR E SS
TILAUSHINNAT
Canadassa: I vk. $9.00. 6 kk. $4.7.'i USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 6.78
- - Kysyaiys oa omista eduistamme
Torontolainen päivälehtir Daily Star julkaisi viikko sitten tiis-taiina
johtavan toimituskirjoituksen, Jossa korostetaan moneen ker­taan,-
että Neuvostoliittoa ei saa "auttaa pitkäaikaisilla luotoilla".
Mutta tässä asiassa, kuten sen omien kirjaltajien ynseässä käsit­telyssäkin,
mainittu päivälehti ampuu mielestämme pahemman ker­ran
sivu maalin. Pitkäaikaisista luotoista puhuttaessa ei ole etualalla
sen tai tuon ulkomaan auttamisesta, vaikka siitäkin on osaltaan kysy­mys,
vaan ennenkaikkea "oman lehmämme vetämisestä pois suosta",
kuten sanotaan. Meidän maamme Canada tarvitsee elääkseen enem­män
kuin moni muu maa ulkomaisia markkinoita ja pitkäaikaisten
luottojen myöntäminen kauppatuttaville on nykyaikaina standartti-vaatimuksena
kautta maailman.
Käytäntö on sitäpaitsi osoittanut, että Neuvostoliitto on. tullut
melko hyvin toimeen ja edistynyt taloudelliststi ilman Starin keksi­mää
"avustustakin", koska siitä on kehittynyt muutaman lyhyen vuo­sikymmenen
aikana toinen johtava suurvalta tähän matoiseen maail-niäan,
missä se tunnettiin tsaarinvallan aikana takapajuisuuden, jälel-lejääneisyyden
ja taantumuksellisuuden tyyssijana.
Polemisoidessaan kansainvälisiä suhteita käsitteyevän neuvos-
: toliittolaisen instituutin taloustiedemiestä, tri E r i k Pletnyovia vastaan
Star-lehti sanoo, että tri Plenyov on 'epävakaalla pohjalla" selittäes­sään,
että käteisniuksuihiii ja lyhyaikaisiin luottoihin perustuva Cana­dan
idänkaupan politiikka on korjauksen tarpeessa.
MISTÄ ON KYSYMYS
Meidän canadalaisten sietää perehtyä tähän kysymykseen hieman
.läheisemmin. Ei ole lainkaan pahitteeksi vaikka kysymme itseltäm­me,
miksi Star-lehti todella vastustaa pitkäaikaisten luottojen myöntä­mistä
niin Neuvostoliitolle kuin muillekin sosialistisille maille. Vas­tauksen
etsiminen tähän kysymykseen osoittaa, olemme vakuuttuei-ta
siitä, että kysymys on enemmän Yhdysvar.ain - imperialistien hyök-käyspolitiikan
tukemisesta kuin Canadan kansallisetujenedistämi-
.-•sestä. • . •
1 Mainittu lehti lainaa tri Pletnyovin lausuntoa 15 vuotislen iuotto-
! jen myöntämisen etuisuuksista Canadalle seuraavaa: "Ne (pitkäaikai-
! set luotot) avaisivat uusia mahdollisuuksia taloudellisen yhteistyön
J kehittämiseksi ja antaisivat uusia etuisuuksia joita on tässä yhteydes-
; sä vaikea määritellä."
• Asia on näin, myöntää Star lehti, kysyen kuitenkin ulkokultaisesti
heti perässä, että "kuka siitä hyötyy" ja väittää, että pitkäaikaisen luo­ton
myöntäminen on "talousavun antamista", mistä Canadan on muka
IS£}täydyttävä sen vuoksi kun me emme halua "auttaa" kommunismia!
*"i -Mutta Starilla ei olC: ilmeisestikään mitään sitä vastaan, vaikka
tf^^isen pitkäaikaisen-luoton kieltämisen avulla autetaan canadalais­ten
omiksi karvavilloiksi Yhdysvaltain imperialistista ulkopolitiikkaa
5Jii.»ja siitä se kenkä todella puristaa.
^mAN J A LÄNNEN K A U P P A L A A J E N E M A S SA
Idän j a lännen välinen kaupankäynti on laajentunut voimakkaasti
^ ö i f f f i s i k o i n a . Viimeisinä mohikaaneina USA ja Länsi-Saksa —-: joita
- Sftäf-lehti puolustaa henkeen ja vereen asti Canadan omista kansallis-eduista
piittaamatta — vastustavat pitkäaikaisten luottojen antamista
Neuvostoliitolle varsinkin suurien konetoimitusten rahoittamiseksi.
Toisaalta on kuitenkin tunnustettu miltei yleismaailmallisesti, vaikka
IDaiiy Star ei sitä saa kakistetuksi kurku.staan, e t t ä sosialistisiin maihin
. kohdistettu kauppasaarto ja luottojen rajoituspolitiikka on ajautunut
'•'auttamattomasti umpikujaan.
Päästäksemme asian ytimeen sietää palauttaa mieleemme että
- länsimaiden idänyastaisen luottostrategian juuret ovat NATO-maiden
*' kesken tehdyssä n.s. Bernin sopimuksessa, mikä kieltää 5 vuotta pi-usnjitr.
iuoLiojeii liiyuniämisen Neuvostoliitolle ja muille sosialistisil-
"le' maille. Tämä sopimus oli alunperin vissinlainen "gentlemannien"
sopimus, joka ei jäsenmaitaan sitonut, tyytyen vain "suosituksiin".
' "Kylmässä sodassa USA muutti sen kuitenkin taloudelliseksi aseeksi
itää vastaan.
Mutta kansainvälisen jännitystilanteen hieman lauettua rupesi­vat
ovet avautumaan yhä suuremmassa määrässä idän ja lännen vä­liselle
kaupalle. Niin joutui myös Bernin sopimus uudelleen tarkas­tuksen
kohteeksi.
; - Sen jälkeen on useampien länsimaiden kannanotot määränneet
taloudelliset hyötynäkökohdat, ei ainoastaan idän j a lännen välisessä
kaupassa, vaan myös niihin: elimellisesti kytkeytyneissä luottokysy-myksissä.
• •
Kirjoittaessaan nyt jonnin joutavia "Neuvostoliiton auttamisesta"
Toronto Daily Star vatkaa siis vanhan papukaijan tavoin USAn kulu­nutta
väitettä, että Neuvostoliitto voi käyttää omista lähteistään saa­miaan
varoja sotilaallisiin tarkoituksiin saman summan arvosta mitä
se saa luottoa lännestä?
E N G L A N N I N J A MUIDEN MAIDEN ESIMERKKI
Englanti heitti ensimmäisenä Bernin sopimuksen roskakoriin ja
ryhtyi myöntämään jopa 15 vuoden luottoja Neuvostoliitolle. Toisaal­ta
on aivan ilmeistä, ettei USAn väitöksillä ole minkäänlaista todelli­suuspohjaa
sotilaallisten kysymysten kanssa, siliä onhan Neuvostoliit-
" tq rakentanut itselleen mahtavan puolustusvoiman lännen kaikista
luottokielloista huolimatta. Lisäksi tiedetään, että Neuvostoliitto puo­lestaan
myöntää sekä lyhyitä että pitkäaikaisia luottoja monelle kaup,-
patuttavalleen. Julkisena salaisuutena myös kerrotaan, että Canada
olisi ollut valmiina myöntämään Neuvostoliitolle pitkäaikaista luot-
' toä; sen jättiläiskokoisen vehnäkaupan yhteydessä minkä maamme
teki äskettäin Neuvostoliiton kanssa — mutta, syystä tai toisesta Neu-
- vostoliitto maksoi sen kaupan käteisellä? Toronton Daily Starin olisi
hyvä vastata kysymykseen, miksi Neuvostoliitto ei ottanut vastaan
sitä vehnäluottoa, jos se kerran pyrkii saamaan "talousapua" länsi­maiden
kustannuksella?
Englantilaiset ovat vii.saasti esittäneet, että on samantekevää
myönnetäänkö useita pieniä lyhytaikaisia tai muita suuria, pitkäaikai-
- sia". luottoja. Siinä on toinen tosiasia, jonka Toronto Star voi panna
piippuunsa.
Sellaisissa suurissa kone-ja tehdaskaupoissa, mistä idän ja lännen
^kggpassa on nykyään icysymys, eivät pitkäaikaiset luotot ole mitään
*<f»tkkeusfapauksia, vaan ne kuuluvat laajenevan kaupan normaaliin
Lokak. 1 pnä tuli kuluneeksi 15 vuotta Kiinan kansantasavallan pe­rustamisesta.
Taival jonka Kiinan kansa on joutunut kulkemaan ennen
yhtenäisen kansanvaltion perustamista on oUut pitkä ja monivaiheinen,
raskas ja kunniakas. Siihen kuuluu osana jo tohtori Sunjatsenin aloit­tama
taistelu demokraattisen valtion luomiseksi köyhtyneen ja rappeu­tuneen,
imperialististen valtioiden jakaman feodaalivaltion tilalle, kuo-mintang
puolueen johtama tasavalta 19201uvulla sekä Kiinan kommunis­tisen
puolueen johdolla 1930Iuvulta lähtien käyty taistelu kansanvallan,
luomiseksi. Taistelu huipentui 1940-luvun lopulla sarjaksi loistavia soti­laallisia
voittoja, joiden tuloksena oli USA:n tukeman Tshiangkaishekin
kukistuminen Kiinan mannermaalla.
Monituhatvuotinen Kiina on
eräässä suhteessa poikkeuksellinen
ilmiö maailmanhistoriassa: se näyt­tää
kumoavan muualla koetun ih
miön - kulttuurin noususta, kukois
tuksesa ja tuhoutumisesta. K i i n a ^ , ; : Vuonna 1920 hyväksyttiin kuomin-la
oli omaperäinen kulttuurinsa jo
silloin, kun Euroopassa nousivat ja
tuhoutuivat vuoron peräänKreikan
ja Rooman valtakunnat ja muurin­sa
suojassa se on säilynyt yhtenäise­nä
samaan aikaan kun Euroopassa
vanhan-ajan suuret valtiot pirstou­tuivat
keskiajan ruhtinaskunniksi.
K E I S A R I K U N N A N RAPPIO
J A TUHO
Mutta imperialistiseen valtioiden
jatkuvaa laajenemispyrkimystä ei
tuhatvuotinen keisarivalta kyennyt
torjumaan ja niinpä viime vuosisa-^
dan puolivälistä lähtien Kiinaa py­rittiin
jakamaan yhä perusteelli­semmin
suurvaltojen etupiireiksi.;
Saaliinjaolle tulivat Englanti ja
Ranska, tsaarin Venäjä ja naapuri­valtio
Japani, jossa kapitalismi oli
kehittynyt yhdellä hyppäyksellä.
Tämän vuosisadan alkuun tultaessa
olivat rappeutuneen feodaalijärjes­telmän
synnyttämät epäkohdat ke­hittyneet
huippuunsa. Talonpoikais-tosta
valtaosa eli alle hehtaarin suu­ruisilla
tiloilla ja vain 40 prosenttia
heistä omisti viljelysmaansa loppu­jen
viljellessä osittain tai kokonaan
vuokramaata. Verot olivat huikeat
ja velkaantuneet talonpojat muodosr
tivat ulkomaalaisten kapitalistien
rakentamien tehtaiden porteilla jat­kuvan
jonon.
Ulkomaalaiset kapitalistit loivat
Kiinassa erikoisen työntekijäin ryh­män
ns. kompradorit eli välittäjä-joukon,
joka edusti kieltä taitamat­tomien
ja olosuhteita tuntemattomi­en
ulkomaalaisten etuja Kiinassa.
Tämän ryhmän keskuudesta nous­sut
nuoriso lähti yleensä ulkomail­l
e opiskelemaan ja nä.iden välityk­sellä
levisi Kiinaan lännen radikaa­lisia
aatteita. Ulkomailla oli opis­kellut
myös Kiinan demokraatti­sen
vallankumouksen suuri johtaja,
tohtori Sunjatsen, joka jo viime
vuosisadan lopulla keräsi ympäril­leen
ryhmän vallankumouksellisia
ja teki heidän tuellaan kolme val­lankumousyritystä
vuosina 1895,
1900 ja 1907. Vasta neljäs vuoden
1911 lopulla suoritettu onnistui ja
niin vuonna 1912 kukistui Kiinan
4000 vuotinen keisarivalta, maail­man
vanhin monarkia.
V A L L A N K U M O U K S E N JÄLKEEN
Tri Sunjatsen oli vallankumouk­sen
alussa valittu ensimmäiseksi
presidentiksi, mutta vallankumous
osoittautui kuitenkin vielä liian hei­koksi,
jotta se olisi keisarivallan lir
saksi kyennyt kukisamaan mahta­vien
mandariinien, suurtilanomista­jien
ja porvariston valtaa, ja niinpä
valtaan pääsi taantumuksellinen
kenraali Juanshikai, keisarihuoneen
suosikki ja armeijan ylipäällikkö:
Vuoden 1911 vallankumous ei siis
tuottanut toivottua tulosta. Kiina
jäi taantumukselliseksi valtakun­naksi,
jonka rikkauksista imperia-lisfiset
valtiot, tä.ssä vaiheessa lähin­nä
Japani ja USA aloittivat katke­ran
taistelun. Kuitenkin keisari­vallan
kukistuminen: antoi sysäyk­sen
kapitalistiselle kehitykselle ja
maahan syntyi proletariaattia. Sen
lukumäärä talonpoikaistoon verrat­tuna
oli vielä häviävän pieni, sillä
esim. vuonna 1937 ennen Japanin
hyökkäystä Kiinaan laskettiin työ­läisiä
olleen vain viitisen miljoonaa,
kun sen sijaan 75^80 prosenttia vä­estöstä
eli noin 350 miljoonaa .sai
toimeentulonsa maataloudesta.
S U N J A T S E N I N T A S A V A L TA
Kiinan taloudellinen rakenne
määräsi sen, että kun vallankumo­uksellinen
kehitys pääsi jälleen
vauhtiin kenraali Juanshikain kuo­leman
jälkeen vuonna 1916, oli .se
edelleen luonteeltaan porvarillisde-mokraattinen
ja sen perusvoimana
oli talonpoikaisto sekä pikkuporva­risto.
VaIlankumouk.sellisen liik­keen
johtoon palasi maanpaosta tri
Sunjatsen. Vuonna 1917 julistau­tuivat
Kiinan eteläiset maakunnat
hänen ja hänen puolueensa kuo-mintangin
johdolla ^itsenäiseksi ta-savallaksi.
kaappaushallitus aloitti laajan hyök­käyksen
demokraaltisia voimia vas­taan
ja maassa vallitsi tosiasiassa
fasistidillctatuuri.
T&stS alkaa Kiinan vallankumouk­sen
kolmas vaihe, jonka johtavana
tekijänä oli Kiinan kommunistinen
puolue; Puolueen tueksi syntyi
maahan kansanarmeija. Sen alku­na
voidaan pitää Nantshangin soti­laskapinaa,
jota johti silloinen ken­raali
Tshu Teh. Kapinaan noussut
joukko-osasto siirtyi TshuTehin joh­dolla
Kaakkois-Kiinaan, Hunanin,
Kinangsin ja Fukienin vuorille, jon­ne
vähitellen keski ettiiri kaikki
kansanarmeijan osastot. Tällä kan
sanarmeijan vapauttamalla alueella
perustettiin marraskuussa 1927 en:
simmäinen neuvostovalta.
K I A N G S I N NEUVOSTOVALTA
J A PITKÄ MARSSI
Kun ajatellaan seuraavia vuosia,
joiden aikana Kiinaa hallitsi Tshi-angkaishek
militaristisin voimakei-tang-
puolueen uusi ohjelma jossa
määritellään puolueen toiminnan
kolme perustavoiteita Kiinan kehi­tyksen
suhteen: kansallinen vapaus
demokratia ja lievä sosialismi. Lä­himmäksi
käytännön päämääräksi
a.setettiin perustuslain laatiminen
tasavallalle. Sen sijaan ei ohjelmas-
.sa määritelty kantaa eräisiin ratkai-,noin, mutta eräissä maakunnissa oli
käyttöön. Ne takaavat m y y j ä l ^ ja
ostajalle juuri, pitkäaikaisten toimia
lusten edullisuuden ja turvallisuu­den.
Toronto Star-lehti tietää luon­nollisesti
tämän tosiasian aivan yhtä
hyvin kuin mekin. Mutta ero on täs­sä:
Sta^ viittaa kintaalla niihin suu­r
i in etuisuuksiin, mitä Canadalla o-lisi
kan.sakuntana saatavana idän­kaupan
kehittämisestä. Meidän mie­lestämme
sellainen asennoitumi­nen
on mielettömyyttä ja sitäkin
tuomittavampaa siksi, kun siten
menetellessään Star-lehti pitää joh-totähtenään
Yhdysvaltain imperia­listisen
kauppapolitiikan tukemista.
sevimpiin ja polttavimpiin ongel­miin
maassa, kuten esimerkiksi
maanomistuskysymykseen, veroihin
teollisuuden kehi tämiseen ja suh­teeseen
imperialistisiin valtioihin.
Seuraavina vuosina kuomintang,
joka ei .saanut tietenkään tukea o-mi.
stavilta luokilta enempää kuin
imperialistisilta ulkovalloiltakaan
kehittyi yhä radikaalisemmaksi ja
vuoden 1924 puoluekokouksessa esi­tettiin
jo maareformiohjelma sekä
pää ettiin pääomien rajoittamisesta
sekä ulkomaalaisten kanssa tehtyjen
orjasopimusten kumoamisesta. Ul­kopoliittisesti
tri Sunjatsenin johta­ma
tasavalta läheni Neuvostoliittoa,
jonka kanssa vuonna 1924 tehtiin
ystävyyssopimus.
KOMMUNI.STINEN PUOLUE
P E R U S T E T A AN
Näinä vuo.sina oli Kiinan yhteis­kunnalliseen
elämään ilmestynyt
toinenkin merkittävä voimatekijä,
kommunistinen puolue. Kiinalaiset
ryhmät perustivat kommunistisia
puolueita kolmella eri taholla. Pa­riisissa
ja Berliinissä puolueen pe­rustivat
näihin maihin opiskele­maan
siirtyneet kiinalaisen älymys­tön
edustajat, Kiina.ssa puolue pe-ruste.
tiin V. 1921 Shanghaissa niin­ikään
ylyiopiston profes<>orien ja si­vistyneistön
edustajien aloitteesta.
Myöhemmin eri puolueet yhdistyi­vät
ja Kiinan kommunistinen puo­lue
aloitti toimintansa maan olojen
muuttamiseksi.
Puolue .saavutti heti alkuvuos^j^
huoma tavaa menestystä esittäes­sään
demokraatti.sen vallankumouk­sen
ohjelman. Puoluee.seen liittyi
valtaosa maan ylioppilaista ja äly­mystöstä,
.sen johdolla syntyi lukui­sia
ammattijärjestöjä ju 1.920-luvun
alussa oli talonpoikaisliike ennen­näkemättömässä
nousussa. Vuonna
1923 kommunistinen puolue teki
merkittävän ratkaisun: demokraat-isen
vallankumouksen voimien yh-di.
stämi.seksi' puolue päätti liittyä
kuomintangiin ja perustaa sen kans­sa
yhde.ssä rintaman ulkomaisia im­perialisteja
ja Pohjois-Kiinan maa­kuntien
militariiitiliittoutuman va.s-taan.
T S H I A N G K A I S H E K IN
V A L L A N K A A P P A U S
Vuonna 1925 tapahtunut tohtori
Sunja'.senin kuolema merkitsi kui­tenkin
ratkaisevaa iskua kuomintan-gin
demokraattiselle suuntaukselle.
Maa.ssa pääsivät seuraavina vuosina
valtaan taantumuk.selliset ainekset,
jotka suorittivat vuonna 1928 val­lankaappauksen
kenraali Tshiang­kaishekin
johdolla. Tshiangkai-she-k
i n Nankingiin muodostama vallan-vallassa
neuvostojärjestelmä omina
hallituksineen, hallintokoneistoi-neen
ja armeijoineen,. on muistet­tava
e t t ä kysymyksessä on valtio, jo-
.-ka on maanosan suuruinen jättiläi­nen,
johon eivät sovellu eurooppa­laiset
mittasuhteet.
Joka tapauksessa Kiangsin alueen
neuvostovaltiossa olot kehittyivät
aivan omalaatuisella tavalla. Siel­lä
jae tiin maita talonpojille, perus­tettiin
tehtaita ja osuuskauppoja,
luotiin oma raha ja postilaitos. Mo­net
vielä säilyneet menneisyyden
j ä t t e e t , lapsiorjuus pro.stituutio,
jalkojen sitominen jne. kiellettiin.
Tällä alueella aloitettiin laaja kan-sanvalistusljamppailu,
jonka tulok­sena
peräti 80 prosenttia alueen
väestöstä sai lukutaidon.
Mutta neuvostovaltio ei .saanut
elää rauhassa Sen oli koko ajan
taisteltava Tshiangkaishekin hyök­käyksiä
vastaan ja näissä taisteluis­sa
kehittyi aivan uudenlainen, olo­suhteisiin
soveltuva taistelutaktiik­ka.
Sen avulla lyötiin takaisin pe­räti
seitsemän tshiangkaishekiläis-ten
tuhoamisretkeä. 1
Kiangsin-Fukienin.^äiue ei kuiten­kaan
ollut paras mahdollinen neu­vostovallalle,
siellä uusi valta oli
eristettynä • teollisemmista pohjois­alueista
Ja lisäksi sitä uhkasi selkä­puolelta,
meren takaa Japani, jolle
Mao Tse-tungin neuvostovaltio oli
vuonna 1931 julistanut sodan Man­tshurian
valloituksen vuoksi. Jo
tässä vaiheessa oli Mao Tse-tung eh­dottanut
Tshiangkaishekille rauhan
solmimista ja kaikkien aseiden
kääntämistä ulkomaalaista hyökkää­jää
vastaan. Tshiangkaishek oli
orjunut ehdotuksen Ja jatkoi Ja­pania
vastaan käydyn taistelun ase­mesta
kansalaissotaa rakentaen neu­vostoalueen
ympärille mahtavan ja
t i i v i in tukikohtarenkaan.
Parantaakseen asemiaan Kiangsin
neuvostohallitus päätti siirtyä maan
toiseen osaan ja näin alkoi kuuluisa
pitkä marssi, ainutlaatuinen 12,000
kiiomeirin pituinen vaellus halki
maan. Matkalle lähtivät armeija,
väestö, hallitus. Tehtaat purettiin
ja niitä kuljetettiin kuormastossa.
aseistus ja kaikki mahdollLset tar­vikkeet
oteltiin mukaan. Itse asi­assa
marssilla oli kokonainen valtio.
Paikalle jäi vain Tshiangkaishe­kin
joukkoja vastaan taistelevat jäl-kiryhmät,
joiden onnistui hämätä
vastustaja niin, et^ä tämä vasta kol­men
päivän kuluttua havaitsi neu­vostoarmeijan
karanneen tiiviistä
linnoitusrenkaasta.
Pitkä marssi kesti kokonaisen
vuoden, sillä tietä oli avattava jat­kuvasti
taistellen, vaikka matkaa
tehtiinkin aMtioiden alueiden kaut­ta
mahdollisimman paljon. Loka­kuussa
1935 saapui 140,000 matkalle
iShteheestS noin 8a--90,0Ö0 mäSriin-päSbSn,
Shänsiin, josta nyt tuli neu­vostovallan
keskuS:
SOTA JAPAI^IA VASTAAN
TstiiangkaisHekin taantumukselli­suus^
hänen antautumisensa «^apt^
hih vaatimusten edessä Ja Kiinan
olojen jatkuva kurjistuminen ai­heuttivat
tyytymättömyyttä myös
kenraalin omissa joukoissa ja niin
pä Tshiangkaishekiä vastaan kypsyi
salaliitto. Salaliittoutuneet komen­tajat
vaativat rauhan solmimista
kansanarmeijan kanssa ja aseiden
kääntämistä Japania vastabn. Näin
tapahtuikin ja Shensin-Kansun neu­vostohallitus
sekä salaliittolaisten
edessä taipunut j ä itse asiassa vain
neuvostohallituksen teloitukselta
pelastama Tshiangkaishek , kääntyi­vät
yhteisin voimin Japania vastaan.
Muodollinen liittosuhde säilyi ai­na
Japanin kukistumiseen asti toi­sen
maailmansodan seurauksena.
Kuitenkaan liitto ei ollut milloin:
kaan luja ja saumaton sillä Tshiang­kaishek
kävi jatkuvasti kahden rin­taman
sotaa käyttäen valiojoukko-jaan
ei japanilaisia^ vaan kansanar­meijan'joukkoja
vastaan.
M A A N V A P A U T T A M I N EN
Täydelliseksi välien rikkoutumi­nen
muodostui Japanin luhistuttua.
Silloin aloitti Tshiangkaishek ame­rikkalaisten
avustamana laajan rin­taman
sodan kansanarmeijaa vas­taan.
Huolimatta 600,000 miehen
vahvuisista päävoimistaan ja ensi­luokkaisesta
aseistuksestaan kärsi
Tshiangkaishek ensin, täydellisen
katastrofin Mantshuriassapa jatkoi
sitten perääntymistään etelään
päin. Vuoden 1948 loppukuukausi­en
ja vuoden 1949 alkuvuoden leh­det
kertoivat kautta maailman jat­kuvasti
uusia tietoja Kiinan kan­sanarmeijan
loistavista voitoista.
Jotka huipentuivat Kantonin valloi­tukseen
lokakuun puolessavälissä
1949.
Sitä ennen oli kuitenkin Pekingis­sä
kokoontunut Kiinan kansantasa­vallan
perustava kokous, joku loka­kuun
1. päivänä julisti maan kan­santasavallaksi.
Maan ensimmäi­seksi
presidentiksi valittiin yksimie­lisesti
Mao Tse-tung ja pääministe­riksi
Tshou En-lai.
Näin oli päättynyt voittoon Kii­nan
kansan pitkällisen vallankumo-ustais.
elun viimeinen vaihe Ja ny­kyisin
700-miljoonainen väestö on
ryhtynyt rakentamaan sosialismia.
Tässä rakennustyössä on imperialis­tisten
suurvaltojen ryöstämällä, so­tien
köyhdyttämällä Kiinalla, jonka
väestö. lisääntyy .suurella nopeudel­la,
ollut suuria vaikeuksia, mutta
samalla kansantasavalta .voi osoittaa
saavutuksia. Joihin porvarilliset hal­litukset
eivät päässeet minkäänlais­ten
ulkomaalaisten pääomienkaan
avulla.
'Mitnnniiniinoiiiiitn
Mitä muut sanoyät
VARMASTI
H i r v i eli "muusi" on p i i n siiuri ja komea metrien kuningas, että sitä
kannattaa jahdata vaikka koskaan ei hirveä saisi kaadetuksi. Näin tuumi
Vapauden takapihalla vanha eränkävijä Pohjols-Ontarion korpimaille
lähtiessään.
T A I P U U MUTTA EI T A I TU
Vatican City. — Vatikaani julkaisi tänään määräyksen, jonka perus­teella
helpoitetaan suuresti katoliikkien ruumiinpolttokieltoa.
Uuden säädöksen mukaan, mikä asiallisesti puhueii jaettiin kirkon
hierarkialle jo vuosi sitten, avaa mahdollisuuden ruumiinpoltolle silloin,
Jos sen yhteyteen ei l i i ty "viha katolista uskoa ja -kirkkoa vastaan".
Katolikeilta on kielletty^Jdrkosta erottamisen uhalla ruumiinpoltto-oikeus
vuodesta 1886 lähtien ellei heillä ole siihen ollut erikoista lupaa'.
Tämä kielto kohdistui vapaamuurareita ja muita italialaisten antikatoli-sia
järjestöjä vastaan, jotka aloittivat ruumiinpolttamisen tuhotakseen
uskon ruumiilliseen ylösnousemiseen. — U P i : n Uutistieto viime viikolla.
— e
IKUISESTI JÄÄNYT M E N E T T E L Y T A PA
Ranska supistaa
Afrikan-joukkojaan
P a r i i s i . — Ranskan puolustusmi­nisteri
Pierre Messmer sanoi viime
viikolla Pariisissa, että Afrikassa
olevia ranskalaisia joukkoja supiste­taan
27800 miehestä 6,600:aan seu­raavien
yhdeksän kuukauden kulu­essa.'
Lehtimiesten tarjoamalla lounaal­la
pitämässään puheessa Messmer
sanoi, että supistus merkitsee noin
10,500 afrikkalaisen sotilaan kotiut­tamista.
Hän sanoi, että Jäljelle
jäävien 6,600 miehen lisäksi Rans­kaan
sijoitettu 11. jalkaväkidivisi-oona
on valmis muutaman tunnin
kuluessa lähtemään minne tahansa
Afrikkaan mahdollisen yllättävän
tilanteen sattuessa.
_^ Raltimore. — Yhdysvaltain presidentti Johnson .sanoi täällä ylioppi-laskokouk.
sessa, että ultimaattumi-diplomatian-aikakausi on. ikuisesti si­vuutettu.
Hän kehoitti amerikkalaisia pysymään ajattelevaisina ja omaksu­maan
"poliitti.scn pidättäväisyyden" tässä vaikeuksien ja muutoksien
maailmas.sa, sen sijaan että he (amerikkalaiset) nojaisivat raakaan voi­maan..
•.
' M e i d ä n politiikkamme täytyy palvella paremmin meidän uskoam­me
kuin, edistää pelkoamme" sanoi presidentti Johnson . . . "ja meidän
poliitikkojemme täytyy jatkuvasti pyrkiä laajentamaan yhteisiä sopi-muksiamme,
eikä lietsoa yhteisiä epäluulojamme."
Presidentti Johnson puhui Johns Hopkins Universityn noin.700:lle
opiskelijalle. T— Uutistieto. •
KÖYHILLE "ETUOIKEUS"
. Regina. — Naisvaltuusmies (Ida Petterson) oh ehdottanut, että köy-hyydenavustusta
(Welfare recipients) nauttiville annettaisiin synnytys-ehkäisypillereitä
sanoen, että jonkinlainen syntyväisyyden säännöstely
tuntuu olevan ainoa vastaus köyhyydenayustusta nauttivien suuriperheel-listen
kontrolloimiseksi. ' :
. . . Valtuusmies E. E. Pettigrew sanoi: "Meidän on muistettava,
että, .syn'yväisyyden rajoitus on oleellisesti vielä laiton toimenpide ja
mikä tahansa valtuusto sitä ehdottaa. Joutuu varmasti vaikeuksiin.!'
CP:n uutistieto lokak. 1 pnä.
iniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^
TUL:n tyiöiliä on mainioj
esiintymispaikat P-OntarJossa
South Porcupine. — "Hunttaus"
ajan tervehclys täällä, kulta alueel
ta. Nyt ovat kaikki.fyysiliisesti ter­veet
miehet saaneet sen vuotuisen
"taudin" metsästy.skuumeen, joka
ei parane ennen kuin talvisydämen
kovilla — 40 asteen pakkasilla. Ruo
k:ja sieltä metsästä koetetaan etsiä
ja pyydystää, mutta kuitenkin • on
varattava "bääksäkki" ruokaa täy
teen jos mielii nälkäkuolemalta säi:
lyä. Joo, sellaista se on syksy, jota
kuulee kaikkien vaimojen valitta­van.
.
Mutta tämän metsästy.s.kuumeen
keskelle saapuu ikään kuin "tautia"
lieveniävää lääkeitä. Nimittäin kun
Suomesta tulevat neitoset tuovat
virkistystä canadalaisille ja varsin
kin Canadan suomalaisille. Nämä
tytöt .saapuvat antamaan muille esi­tyksiä,
joita koko Euroopan kansat
3vat ihailleet.
Täällä kulta alueella on kaksi eri
tilaisuutta, joissa nämä Suomi-vie
raamme »jsiintyvät. Ensimmäinen
on perjantaina, lokakuun 23 pnä
alkaen kello: 8 i l l a l l a , Timminsin
korkeakoululla (Timmins High &
Vocational School). Tämä. koulu on
yksi Timminsin mahtavampia lai
toksia ja se sijaitsee Kent ja Rae
katujen kulmauksessa. Sisäänkäynti
.^uditoriumiin on Rae kadun puo­lelta.
Toinen tilaisuus on lauantaina,
lokakuun 24 pnä kello 8 illalla,
South Porcupinen korkeakoululla.
Samassa paikassa. Jossa pidettiin
viime kesän suurjuhlien lopettajais-konsertti;
Kummassakin "kylässä"
on siis varattu parhaat saatavissa
olevat esiintymispaikat näitä vie­railijoita
varten. Samoin on myös­kin
parhaat paikat yleisön käytet­tävänä.
Näihin tilaisuuksiin kannattaa jo­kaisen
suomalaisen saapua ja ke-hoittaa
kielisiäkin saapumaan, sillä
tyttöjen; antama ohjelma on tasol­taan
kansainvälistä. Tilaa on kai­kille
ja kaikki on tervetulleita.
Näistä tilaisuuksista kertyvät varat
menevät voimisteli j ä in matkakuluir
hi n, joten kenekään ei tarvitse ka­dehtia
paikallisien järjestöjen "ri­kastumisesta".
Sisäänpääsylippujen hinta on
määritelty kaikille sopivaksi. Liput
maksavat etukäteen myytynä $1.50
kappale. Lippuja.on saatavana useil­ta
eri henkilöiltä niin South Por-cupjnessa
kuin Timminsissäkin. -
Pääasia on, että nämä harvinai,-
set vieraat otetaan vastaan yhteisin
voimin ja- pidetään huoli siitä, että
heidän oleskelunsa täällä on mah­dollisemman
kodikasta, koska he
ovat lähteneet t ä l l e pitkälle matkal­le
meidän iloksemme.'— H.
Sitä ja tätä
O I K E A LÄHDEKIRJA
— Isä, mikä on dynaaminen kon­servatiivi?
— Hetki vain, lapseni, minä kat­son
kirjasta.
— Mutta isä, se kirja, jota sinä.
katsot, on nimeltään "Mille maa­ilma
nauraa.
— Tiedän, lapseni, tiedän.
PÄIVÄN PAKINA
AINOASTAAN "PEUKASTAJILLE"
Syvällä surulla ja murheella i l ­moitamme
niille lukijoille, jotka
ovat asiaa tiedustelleet, että tä­mä
Sudburyn seutu ei lukeudu ny­kyään
lähestulkoonkaan Ontarion
maakunnan parhaitten peuranmet-sästysalueiden
joukkoon.
Asiaa pahentaa vielä se, että
hallitusviskaalit ovat kaikessa vii­saudessaan
jälleen päättäneet, et­tä
herroilla Ja narreilla on etuoi­keus
siihen vähäiseenkin peuraur
saantimahdollisuuteen, mitä tääl­lä
on, koska taas on päätetty, että
peurojen ja muusien eli hirvien
pyyntikausi alkaa Sudburyn alu­eella,
(no 17 maantien eteläpuo­lella)
maanantaina, marraskuun 2
päivänä ja päättyy lauantaina, eli
marraskuun 14 päivänä, jättäen
siis tavalliselle työmiehelle yhden
kokonaisen viikonvaihteen peu-ranmetaästykselle
(!) — mikäli
silloin ei sada, myrskyä tai py­rytä
lunta taivaan täydeltä.
"Hyviä" hunttaus- eli metsäs­tysalueita
tiedustelleille lukijoille
Joudumme siis ilmoittamaan, e t tä
epäedulliset sääsuhteet — "jotka
ovat aiheuttaneet menneinä vuo­sina
suuria vaikeuksia kiinalaisil­le
ja neuvostoliittolaisille maan­viljelijöille,
sekä toisaalta suurta
ilakoimiscn aihetta täkäläisille
äärioikeiston piireille — ovat ai­heuttaneet
suurta hallaa myös.
Soon, Sudburyn, North Bayn ja
Parry Soundin alueiden "peurasa-dolle".
Pahimmat, eli paksulumi-simmat
talvet olivat vuosina 1958
—59 ja 1959—60, mutta sen Jäl­keen
on havaittu melkoista tilan­teen
paranemista visseillä alueil­la
vaan ei valitettavasti vielä
täällä Sudburyn seudulla. ~
Peurakannan luotettavimpana
mittapuuna pidetään haj^lituspii-reissä
edellisen vuoden peurasa-toa.
Miltä alueelta on saatu joko
hyviä tai huonoja tuloksia viime
vuonna, voidaan odottaa suurin
piirtein samantapaisia tuloksia
tänäkin vuonna, vaikuttaen siihen,
luonnollisesti sekä vallitseva ruo­katilanne
Ja-erikoisesti parin edel­lisen
talven lumisuus.
Maakuntahallituksen maiden ja
metsien ministeriön tutkimusten
j a tiedonantojen mukaan Ontarion
parhaat peuranmetsästysalueet o-vat
tänä vuonna Länsi-Ontariossa:
Kenoran, Fort Francesin, Sioux
Lookoutin ja Port Arthurin pii­reissä.
Viranomaiset ovat huolissaankin
siitä että L-Qntariossa ei väestö
käytä riittävästi hyväkseen peu-ranmctsästystilaisuuksia.
Viimek-\
sikuluneitten vuosien leudot ilmat
ovat olleet suotuisia peurakan­nalle:
Se lupaa hyviä metsästys-tuloksia,
mutta toisaalta on odo­tettavissa
suurta peurakannan ka­toa.
Jos tulee kova talvi paksuine
lumihankineen.
Muutaman "laihan vuoden" Jäl­keen
on Port Arthurin seudun
peurakanta taas nousemassa. Vii­me
vuonna sikäläisissä metsissä
samoilleet onnistuivat peurajah-dissa
melko hyvin, eli 23.1-pro-senttisesti.
Viimevuotisten' tilastojen mu­kaan
Sault Ste. Mai'ien alueen
"peurasato oli vuoden 1962 tulos­ta
hieman parempi.
Manitoulin saarella Sudburyn
alueella saatiin viime vuonna
myös kiitettävän paljon peuroja.
Little Currentin alueella oli vii­me
vuonna 2,000 peuranmetsästä-jää
ja he onnistuivat peräti 28.8-
prosenttisesti. Kun kaiken lisäk­si
sieltä saaduista peuroista oli
runsas määrä vuoden j a kahden
vuoden vanhoja — tai oikeammin'
"nuoria" — niin kaiken tämän pe­rusteella
näyttää siltä, että Mani-toulista
on odotettavissa nytkin
suhteellisen hyviä metsästystulok-sia.
Eipä silti, sielläkin piti mie-.
hen tai naisen olla viime vuonna
keskimäärin 13.6 päivää metsässä
ennen kuin Tapiolan tarhasta tuli
saaliiksi "valkohantä".
Mutta kuten sanottu, varsinai­nen
Sudburyn seutu on peuran-metsästyspureman
saaneille äi­j
i l l e ja eukoille vieläkin todelli­nen
murheen ryyni Viimesyksyi­set
metsästäjät — joita tosin vai­vasi
epäedullinen metsästysaika
(kuten nytkin) vain viikonloppu
j a lisäksi vielä huono sää — onnis­tuivat
ainoastaan 12.4-prosentti-sesti
(siis vain 1 kahdeksasta sai
peuran). Toisin sanoen Sudburyn
seudulla kulutettiin 38 päivää
metsästysaikaa jokaista kaadettua
peiii-äa kohti; Tämä on jo riittä­vän
huonoa jobin postia.
Mutta vielä vuoden 1962—63:n
paksuluminentalvi oli äärettömän
vaikea Sudburyn alueen peuroil­le.
Juuri tämä paksu lumi — yh-
, distettynä ehkä peurojen syötäväk­si
sopivan nuoren puskakasvulli-suuden
vähenemiseen,. on aiheut­tanut
peurakannan vähenemiseen.
Sudburyn alueella on ollut poik­keuksellisen
vahvalumisia talvia
vuodesta 1958 alkaen ja se on teh­nyt
pahan loven peurakarjaan.
Maakuntahallituksen riistansuoje-luviranmoisten
1963 suorittamien
tutkimusten perusteella on todet­tu,
että joissakin Sudburyn alu­een
"peurapihoissa" oli löydetty
jopa 90 kuollutta peuraa neliö-mailin
alueelta! E i siis ole ihme,
vaikka peurakanta lisääntyykin
hitaasti Sudburyn alueella.
Myös North Bayn alueella saa^
tiin viime vuonna heikkoja tulok­sia
peurametsästykscstä. Onnis­tuneita
metsästäjiä oli viime vuon­na
vain 11.4 prosenttia verrattu­na
17.2-prosenttiin v. 1962.
Parry Soundin piirissä menes-tysluku
laski 22.4 prosentista v.
1962 18.3 prosenttiin v. 1963.
Maakuntahallituksen suoritta*
mien tutkimusten summauksena
esitetään, että vuoden 1963 peu­ranmetsästys
aiheutti pettymyksiä
monelle> eränkävijälle —•• Länsi-
Ontario Ja Manitoulia lukuunotta­matta,
mistä saatiin hyviä tulok-
•'sia.' " :
Hienot sääsuhteet vaikuttivat
osaltaan siihen, että peuranmet-sästäjät
saivat viime syksynä yh­teenlaskien
huonomman "sadon"
kuin vuosi sitten. Esimerkiksi E-telä-
Ontariossa satoi peuranmet-sästyskautena
miltei joka päivä ja
Keski-Ontariossa oli poikkeuksel­lisen
lämmintä, mikä osaltaan vai­keutti
eränkävijöitä.
Kaikesta huolimatta hallituksen
tutkimukset viittaavat siihen, että
tänä syksynä on tilaisuus saada
parempia tuloksia. Maakunnan
"peura-alueen" itäisellä osalla oli
vähäluminen talvi ja peuroilla siis
"helpot" olot. Hyvin ravitut emot
synnyttävät terveitä vasikoita jne.
Mikäli nämä tiedot pitävät paik­kansa
peuranmetsästäjillä on tär
nä vuonna syytä toivorikkauteen
—r. paitsi meillä sudbui^ylaisilla
raukoilla/ Mutta koittaa se vielä
toinenkin päivä! Hyvää onnea
vaan jahtipojat ja -tyttäret.
'Känsäkoura.