Vapaus, October 2, 1954

              life;-
ms
Sivu' 2 Lauantaina, lokakuun 2 — Saturday, Octobcr 2,1954
•
i l
i
"1
...i
i l
mm
p i i
'l
VAPAUS
CMrsn of VbmUb CaotdiMUk Sn-taUItfMd
Nov. 6, mi. Aiithorized M «Kond daas maU Iqr tJie Post
OfOee OqiartiDeDt, Ottaws. Pub"
' tbnee ^ «eddy: Tuesflays
Ftmnbiog compiuir Ltd:, at lA^un
Tebq>bofles; Biu. Of/ice OÖ. 4-4264
Editoriial Office OS, 4-4265; Manager
asoksL Edttor W. Eklund. Bfalttog
«ldz«w: Sudbury, Oataxio.
Advertifllngntes upoio. 8|)t>lle»tio£
Tramdation free of cbaise.
TIZ.AU6BXHNAT:
qaaaOi^: t t L 74» e kk. s.75
TlulmanMaia:
1 m . ftOO 6 kk. 4 ^
1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
rv Töryt hyppijät ilosta
^ähes 400,000 jäsentä käsittävän C C L : n (Canadian Cdngrcss
<$f Labor) presidentti^ 73-vudUas A- R. Mosher piti viime maanan-
^^/'•^ä ttiafnitununiokeskuksenvuosikonventionis^puheen> minkä joh-
. dosta torypoHtikot ja työnantajapiirit yleensä ovat taputelleet innok-l
^ s t i karvottuneita kämmeniään yhteen, ''''
. » *Mr, »Mosher myönsi, että "'monet ihmiset ovat äärettömän mal-
^ttcunlna työmarkkinatilanteen johdosta". Mutta hän.esiintyi kui-
•ttnkihsuurisydämisenä joulupukkina työnantajapiirejäfco
^ n edustajia, että vaikka lyöläisten elintasoa '^pitäisi korottaa",
riiiiy^tärkeätä^on kuitenkin huomioida työnantajain maksukyky ja
liiinrnuodoin tämä CCF:ää edustava mies antoi ymmärtää, että pal-
^ 1 ^ tahtoo
ineidät kadotukseen viedä. Työnantajain suosiota tavoitellen hän
^ . 9 J i , noin nimeensä: ' "
^^^^^/^i tu-.
valU-
^ ' "Taloudessa, jonka teollisuuden määräävänä tekijänä on yksi-
5 tyiset voi voi-
£ alenemisen työläisten suurelle osalle."
{ »vJiTäniä, rakkaat' nurisijatoverit, on yhtä suurta petkutusta kuin
JOS leuka tahansa tarjoaisi meille kolmen dollarin seteliä!
: ,,vMitä sanovat tosiasiat? ' ^ •
^ "^Kaikkialla kapitalistisessa maailmassa, alkaen pienestä Stiomesta
,äina mahtavaan.Yhdysvaltoihin asti, työnantapiirit (ja ikävä tunnus-
^a/~heidän apunaan toimivat oikeistolaiset sosialidemokraattiset joh­tajat^
kuten mr. Mosher meillä), puhuvat kovaäänisesti "kustannus-
' teson alentamisen'tarpeellisuudesta*', ja muusta sellaisesta hölynpö-
Jystä. Nämä "kustannustason alennusta vaativat" herrat ja narrit
kielittävät tekopyhästi, että palkat ovat kohonneet kohtuuttoman kor­keiksi,
että sen vuoksi he eivät voi 'ycilpailla kotona €ikä missään
tapauksessa ulkomailla" ja niinmuodoin työläisten täytyy tyytyä, jos
ci'palkanalennukseen, niin ainakin palkkojen ennallaan pitoon. " Y h -
lemen etu vaatii uhrauksia ja työläisten on uhrattava palkoistaan"
V selostavat nämä pajuköyden syöttäjät. . ,
^ l ^ Mutta mitä tapahtuu, jos Suomessa, Länsi-Euroopan maissa; Yh-i
dysvalloissaj^Canadassa ja muissa kapitalistimaissa suostuttaisiin sii­hen,
«ttätyöläiste^^
' 10 prosentilla? Eikö silloin oltaisi kansainvälisen kilpailun kan'
naita juurr siinä missä oltiin-ennen yleistä^^p
' Kuitenkin kaikkien kapitalistimaiden työnantajat vaativat nyt palk-
Kojen pitämistä nykyisessä tasossa, jotta he muka voivat paremmin
kilpailla kansainvälisillä markkinoilla :;ja kotona.
i - Työnantajain kannalta katsoen.tällainen älyllömyys on ymmär-'
liettävissä.tahalliseksi harhauttamisyritykseksi, {nutta kun siihen tur-
'^autuu vanha ja kokenut uniopomokin, kuten mr; MosHer, niin se
menee jo vähän liian pitkälle.
1 Mutta katsokaamnfe vielä mitalin toistakin puolta. Samalla
kertaa, kun kaikkien .kapitalistimaiden, myös Canadan työnantaja-kiirit,
vaativat."palkkalinjan ennallaan pitämistä" mikä asiallisesti
tarkoittaa palkanalennuksen hyväksymistä, koska hinnat ovat jatku-
•vastiikohonneetj saamme kuitenkin ta että suur­yhtiöiden
voitot ovat ennen
kaikissa kapitalistimaissa ja miltei kaikilla aloilla.^.
t Miksi ei mr. Mosher kiinnittänyt huomiotaan tähän seikkaan ja
^^eliltänyt; että yhtiöiden pitäisi "yhteishyvän!' vuoksi tyytyä vähän
^^ienempiin voittoihin j a myydä tavaransa alhaisemmalla hinnalla,
että työläiset j a farmarit voisivat niitä enemmän ostaa?
' r^;^ V tuo meidät kotiin, eli kotimarkkinoille. Jokainen canada-
'lainen- tietää, ettei meillä ole liian pai joa esimerkiksi maatalou^koneis-
: l(oa.^^^^ 'M farm­isien
elintaso on laskenut siinä määrin, etteivät he voi ostaa tarvitse­miaan
koneita. Sama pitää paikkansa kuorma-autojen; autojen,^y^
vteiden^^^^^J^ Ihmiset ajelevat
mrfnesti hengenvaarallisessa kunnossa olevilla "
im heillä ei ole varaa ostaa uutta autoa j a auiotehtailijat valittavat
- autojen ylituotannosta''; Kysymys kaikessa lyhykäisyydessään on
siitä, että tuotanto on kehittynyt paljon enemmän kuin kansan jouk­kojen
ostovoima ja niinmuodoin tavarat jäävät varastoihin. Pane­malla
asian toisin päin voidaan sanoa, että esimerkiksi työläiset saa^^^
niin pientä palkkaa, jotta he eivät voi ostaa 'takaisin omasta tuotan­nostaan
muuta kuin pienen murto-osan; Sama pitää paikkansa far­marien
j a muiden työtätekevien suhteen. Hetken tärkeimpäna^^t
tävänä on slijs työläisten palkkojen korottaminen sekä se, että m^^
tean farmareille paYempi hinta tuotteistaan; Vain tämä takiai
€ttä työläiset voisivat syödä paremmin ja pukeutua paremmin ja
Siten kuluttaa enemmän farmarien tuotteita samalla kun farmarit
voisivat ostaa koneita ja muita teollisuustuotteita.
iLopuksi vielä sananen kotimarkkinain ja ulkomaamarkkinain
• välisistä suhteista; On sanottu * että esimerkiksi Canada tarvitsee
välttämättömästi ulkomaamarkkinoita. Tämä sellaisenaan on totta;
Mutta kysymys ei ole loinkaan canadalaistenlyönantajapi
lukyvystä; vaan maamme poliittisesta suuntautumisesta. Jos sitä
todella halutaan, Canada saa huomenna myydyksi kailcki ylijääniä-.
Varastoissa olevat ruokavaransa, sekä maatalous- ja muut koneensa
Kiinan Kansantasavaltaan, Intiaan, Neuvostoliittoon ja Britannian
.Gommomvealthin maihin. Kysymys ei tässä yhteydessä ole laihkaäjni
"kilpailukyvystä", vaan siitä, halutaanko mennä näille avoimille markr-v
kinoille. Selvästikin Canadan edut vaativat näiden markkinaini
hyväksikäyttöä — multa seuratessaan AMishingtonin sanelemaa sota­politiikan
linjaa mr. Älosher ei ole näkevinään sitä, vaanfpuhuujonn^^
joutavia siitä, miten työväenliikkeen täytyy muka ruveta puolusta­maan
upporikkaiden: työnantajapiirien "kilpailukykyä"!
V Sitäpaitsi,' ja lainkaan: ulkomaamarkkinain merkitystä aliarvioi- •
vmatta^ Canadan, kuten kaikkien muidenkin maiden suurimmat mark-';
kinat ovat kotona, - kotimaan rajojen sisällä; 'Näistä kotimaisista
markkinoista riippuu valtaosalta se, saadaanko tuotteet myydyksi, yäi
'eikö saada. Jos työläisiltä ja farmareilta riistetään viimeinen mah­dollinenkin
sentti, niin se tarkoittaa sitä, että tavarat jäävät ostoky­kyyn
heikkouden takia varastoihinmyymättä, vaikka kansanjoukkojen
= keskuudessa on puutetta ajoneuvojen, vaatteiden, tuokavälioideri,
'asuntojen, kirjojen, sairaanhoidon ja muiden seikkojen yhteydessä,
r Mutta mr. Mosher on ilmeisesti »omaksunut sen tuhat kertaa
' ''^'""0'^'"^ kerrassaan naurettavan olettamuksen,'että työnantajat Mife'' " """"^ suuria hyväntekijöitä, jotka pitävät tehtaitaan ja laitok
Mitä muut sanovat
MOSUEK ESIINTVIKI.%'
SIIS PAFUKAUANA
jroJtaWn päiviä sitten saatiin terä»-
työIäL'»^n uniön (yhdysvaltalaiselta)
paämxeheitä David J - -McOonaldilta
tavallista-pldättyvämpi lausunto, Sen_
mu)taan.-; voittojen väheneminen
vähentää sijoituksia j a sairastava
teollisuus tarjoaa .vähemmän tditä,
Joia seikfta on pidettävä mielessä
palkkavaatimuksia esitettäessä.
Samanlaisen, aJatteJemispn, aihetta
antavan lausunnon, antoi Canadian
Congres5«£LaboTin presidentti, A, B , '
Mosher ellen järjestönsä konyentio-nissa
TorontcÄsä. : Sivumennen; sano-,
en nämä molemmat järjestöt-kuulu­vat
CIO:n j a se viittaa siihen, että
var('uun3laisuuden tunne on leT;Jä.
majsä sen johtajiston keskuudessa...
The Montreal Star-lehden toimitus-jtirjoituksesta,
syyskuun 2&,pnä, 1954.
Tri Ehdicött vaatii parlamentin
ylimääräisen Istufiilöii kutsumista
Toronto. — Canadao-ftauhankon-
^ressin puheenjohtaja James>df^^?x;n-dicott
lähetti Jokin aika sitten ^ m i ­nisteri
St. Laurentille kirjeen, :niilssa
Petroskoi kasvaa
ja kaunistuu
nopeassa tempossa
P e t r o s k o i . ' ^ Vucnna 1940 Petros­koissa
oli asuntoalaa 360,000 neliömet­riä.
(Paslrtlset sotajoukot tuhosivat
suurimman osan tästä asuntoalasta.
Petroskoin vapautt^^misen Jälkeen,oli
kaupungissa jälella asuntcalaa a i ­noastaan
-139 500 neliömetriä.
!Nyt on kaupungissa asutoalaa 548.-
000 neliömetriä. Kaupunki on kasva­nut
ja laajentunut. Sen laidoille on
kasvanut uusia suuria työläisasutukr
sia. Rinnan kaupiicgille ja virastoil­le
kuuluvien uusien-asuintalojen ra-^
kentamisen kanssa kaupungin asuk­kaat:
rakentavat joka vuosi noin 200
yksityistaloa.
• Petroskoin i kaduille. Ja aukicille on
Istutettu , y l i ICO.COO: puuta ja pen­sasta.
; (Kaupunki on p
nustelinelden täyttämä. Sinne raken­netaan
2 huonekalutehdasta, maito­ja
liha J aloätetehdasta sekä muita ke­vyen
j a ravintoaineteollisuuden tuo­tantolaitoksia.
Rakenteilla on 5 kou-lua.
monta suurta klubia, draamateat­teri,-,
julkinen kirjasto, musiikkiopis­to,
lu-heilutalo tasavallan sairaala • j a
yliopiston :oppllaiden aruntola. Tämä
ei ole läheskään täydellinen uudis­rakennusten
luettelo. Asuintaloja r a ­kennetaan
parhaillaan kaupungin
kaikissa piireissä.
- Petroskoin puutalotehdas on alka­nut
valmistaa joukkomitassa kaksl-
-huonelEtolsia taloja.'^Noln 200 tällais-
^ta taloa tehäas on jolahettänyt K a ­li
nInlnVoronezhin.Tulan ja muiden
alueiden : kone- ja traktoriasemllle.
Lähiaikoina . tehdas alkaa valmistaa
kahdeksanhuoneistclsla taloja. -
Croll näkee vaaran
Saksan uudelleen
aseistamisessa
Toronto. _ 'iMinä uskon Sak.-j-in
aEeistamlseen meidän puolellamme
taistelemista varten mutta on "vallan
eri asla antaa Saksalle aseita sotlak-scen
milloin tahansa he haluavat";
sanoi parlamentin jaseiV David A.
p-oll puhuessaan täällä viime viikol­la.
Puhuja fiinoi vastustavansa Sak­san
rajoittamatonta aseistaml-sta kos­ka
cn olemassa Saksan militarismin
henkiin herättämisen vaara j a koska
Kahden maailmansodan kokemukset
osoittavat, että Saksaan ei voida luot­taa,
t
•Mr.* Croll sanoi olevan väärin Jöa
käsitetään, etta. "vapaan maaUman"
turvallisuus riippuisi Saksasta, min­kä
han julisti yleiseksi harhakäsityk­seksi..
"Me olemme pärjänneet tähSh
mennessä hyvin Ilman Saksaa. Mei­dän
pltaä olla varmoja aita, että em­me
i-upea tällä kertaa muodostamaan
uutta frankensteinla". sanoi puhuja.
Uudelleen aseistettu Saksa saattaisi
ryhtyä valloittamaan itä-Saksaa, m i ­kä
johtaisi meidät sellaiseen sotaan
mitä emme halua, totesi mr. Croll.
Hän sanoi pelkaävama; että Saksan
uudelleen aseistaminen johtaa hitle-rlsmin
nousuun. ''Tama mania kaik­kien
niiden aseistamiseksi, jotka sa­novat
haluavansa taistella kommu­nismia
vastaan,:saattaa johtaa maa­ilman
vaka^^aan vaaraan."
Suojelustullien korot­tamista
vaaditaan
Vancouver.— Canadian Canners
L t d : n pren^dentti William l . Drynan
on taalla ilmoittanut, etta canadalai-set
ruokien kannutustehtaat vaativat
Canadan suojelustullien korottamista
yhdysvaltalaisia tuotteita vastaan.
; M r , Drynan sanoi yhdysvaltalaisten
tuotteiden virt-aavan Canadaan a l ­haisten'
tullimaksujen tähden; mutta
'vastaavia: canadalaisia tuotteita ei
kyetä myymään Yhdyayaltolhln koska
siellä on käytännössä korkeat suoje-lustulht.
suositellaan, että liittohallitus. kutsoT-si
parlamentin ylimääräiseen j i s t u n -
toon, missä voitaisiin, keskUBteila^pa-nadan
ulkopolitiikan, .tärkeistä vmuu-tbksista.
Ttl>EndIcott.peniBteiee.vesi­tystään
seuraavasti:
Mt katsomme, että tämän maan
rauhantavoitteiUe: ja' turvallisuudelle
olisi edullista. Jos kutsuttaisiin parla­mentin
ylimääräinen isttinto>4)eti':kes-kustelemaan^
meidä^i: ulkopolitiikasi
tamme siinä .mielessä, että /.-voitaisiin
•tehdä tärkeitä muutoksia siihenl^'' -
Maailman monet, Johtavat valtio­miehet
ovat tunnustaneet.vettä'Gene­ven
konferenssin, onziistuminen'; antoi
paremmat mahdollisuudet ;muiden
kiistakysymysten nopeampaa ratkial-sua
varten,. K a i k k i näkevät: sen liyö-dyn,
mikä s a a t l ^ siitä, .kun K i i na
osallistui tähän konferenssiin. On
: myös todistettu; että: ongelmat i voi­daan
ratkaista neuvottelemalla'valto.
jen kesken, >ja että siten saadaan ava­tuksi
rauhanomaisen rinnakkaisblon,
laajenevan kaupankäynnin: J a ' turvalr
lisuuden aikakausi kaikille maille: Pe­lättävä;
atomituhon vaara on • torjut­tavissa.
Joidenkin omaksuma 'kanta / Vety­pommiin,
. sotallittoihin . Ja ? Saksan
uudelleen:: aseistamiseen vluottaräinen^
mikä kieltää rauhanomaisen iTinnak-kaiolon
mahdolluuuden: ~ tämä o h ­jelma
el ole saanut ratkaistuksi ^ y h ­tään
ainoata ongelmaa; Se-. ori; vain
Jännittänyt edelleen .tilannetta: siinä
määrin,; että me emme voi enää itse
kontrolloida omaa turvallisuuttamme.
Me katsomme; että meidän hallituk­semme:
ja parlamenttlmme pitäisi nyt
hyväksyä- rauhaiUsenrinnakfcaisolon
periaatteelJb Ja Y]|C:n peruskirjan T vät ihmiset cdottivat, että parlament.
kunnioittamiselle perustuvan «Ikopo- t l ohsi vfiinekslpidetyssä Istunnossa
liittisen ohjekaan; inlnlcä < tavoitteexia
on se, että «aatalsUnvallat neuvotte*
lemaan kaikista' UJstanälaisista
asioista,. £kielleen me katsomme, että^
meidän hallituksemme:Ja: parlameht-timme
tulisi ryhtyä 4;oimenpltelslin
seuraavasti: , ,
\) Kiinan timnustamlnen: E l ole
suurtakaan ei^Uystä ' siltä; etteikö'
parlamenttipiirimme jä;ylelsen' mielf-^
piteemmeenemmistö ole K i i n a n tun­nustamisen
lannalla;/On-Ipssia;
hempaa edelleen'olettaa^ että ulko­maisten
a8ey<4tnlen' turvissa Fcrsosan
saarella oleva > Chiang-Käi-shek voi
edustaa eoOrmUJooiiaista kansaa; jota-vastaan
se suorittaa merirosvouksia j a
provokatiolta.: Tämä- on vaarallinen
olettamus.'Sen Iisaksi Canadan^malne
ja arvo valta: lasj£ee?joka:; päivät viivy­tyksen
^johdosta; samoili huononee l i i ­ketoimintamahdollisuutemme
V ; sen
suuren marlckinamaan kanssa. Mene-telläksemme
-oikein, "on .meneteltävä
oikein. Ja se oUsi pitänyt tehdä Jo
kauan sitten.
2) Saksan kysymyksen rauhalimen
ratkaisu: (Hallitukselle el/ole mitään
valtuuksia .hyväksyä toisten maiden
kanssa^mitäänvastaehtda 'Euroopan
puolustiisyhtelsö. sopimukselle ilman
parlamentin päätöstä asiasta; O n vää­r
in sanoa; että (kuolleen) Euroopan
pue lustusyhteisö > sopimuksen - ainoana
:vastaehtdna oi\ • Länsi-Saksan' yksi-puolinen^;
uudelleenfaseistaminen:rAtf:
lantin päktin'.p'uitteissa. S e aiheuttaisi
sekä' sodan että sisällissodan: vaaran:
Saksan luiidelleen aseistamisen vasta-»
ehtona on-neljän'vallan Jtonferenssi
rauhansopimuksen tekoa varten siinä
mielessä; että Saksasta tulee yhdistetä
ty>:aselstarli3uttu j a vapaa maa..
, 3)'Vetypommi ::Atomitufaoa pelkaä-lelmyt^
päätöksen:- -vetypommia vas-^^
taan, ';^uten on menetellyt: Japanin,
Intian- Britannian j a eräitten muiden
maiden parlamentit.: Meidän .ulkomi-nistertmme
tunnusti.' että - tämä o n ­gelma;:
olisi ratkaistava; kiireellisenä
asiana; mutta siitä huolimatta Cana-
.da ei'tehnyt -tätä asiaa koskevaa :eh-dotusta
Xontoon aseistariisumlskcnf e-renssissa.-
Nyt on: maailmassa enem­män
vetjpommeja : kuin. viime kevää-:
h&. Meidän 'mielestämme tulisi kaik­kien
puolueiden: y^tyä parlamentissa
siihen -vaatimukseen;: että vetypom-:
meillä-kokeilut ^on:<hetikohtaisesti:lo-ps^
ttava. Ja että Canadan pitäisi
tehdä kaiken voitavansa tämän t a ­voitteen
t:teuttamlseksl.
• Me huomioimme, .että yleinen miellr
:Pide on hyväksynyt sen,: että Canada
osallistuu .:Indo-Kiinan. välirauhan
valvontakomissionin työhön., ja olem-rmeylpertä
Siitä; että maailma on us­konut
maallemme osuuden rauhanpa-lauttamisyrityksissä
siinä osassa maa­ilmaa.:
Me;tervehdimme sitä edistystä
: mikä cn tapahtunut kulttuurir 'ja t a -
lousvaihdoni suhteen j a toivomme,: et­tä
tämä kestävä suunta kehittyisi
'edelleen-rauhan siteiden kutomiseksi
kansojen "välille. Me hyväksymme
myös sen, ettei Canada osallistu m i ­hinkään
-liittoon Kaakkois--Aasiassa.
On 'erittäin tärkeätä, että Canada
ryhtyisi diplomaattisiin tounenpiteir
slin-uhkaavan atomisodan tcrjumi-seksi.
Tama ' on n i in tärkeä ky^mys,
etteJ-parlamentin täyttä-keskustelua
siitä voida enää^siirtää. Me toivom­me;
että meidän hallituksemme voisi
hyväksyä tämän ehdotuksemme ja me
:puoles:amme lupaamme teille kanna­tuksemme
kaikissa toimenpiteissä
rauhan hyväksi.
Karpenterlen lakko
alkaa Torontossa
ensi maanantaina
, Toronto, — Karpentcrien lakko a l ­kaa
Torontossa ensimaanantaina, lo-kpikuun'
4 pnä. - Lakko tulee käsittär-;
inään noin 3,500 karpenterla kaupun­gin
useilla suuremmilla työmailla.
Lakko dn ensimmäinen yleinen kar­penterlen
lakko Torontossa . 43. vuo­teen.
Lakkoon päätettiin turvautua;
kun Builders Exchange hylkäsi sovit-telulautakunnan
ykfiimielisen esityk-sen^
phlkkojen korottamisesta 8 sentilr-lä
tuntia kohti.
• Torontolaiset muurarit: ovat suun^.
nitelleet laldcäänestyksen toimittami­sen
ensi maanantaiksi, jolloin kar­penterlen
lakko alkaa. 1,200 muuraria
vaatii palkkojen korottamista :10 sen-tiUä
tuntia kohtia.
S I TÄ
Neuvostoliiton ja Suomen
suhteita yhä lujitettava
Syyskuun 19 päivänä tuli kuluneek­si^
10 vuotta siltä muistettavasta: päi^
sästä, kun ; Suomi - poistui • sodasta
k a t ^ i r i en: suhteensa fasistiseen Sak­saan..:
Siten se; teki lopun aikaisemr
masta politiikastaan; joka - o l i ..risti­riidassa
sen Icansallisten etujen kans-:
sa, ja ryhtyi yhteistoimintaan hitle-rinvastaiseen
liittoutumaan kuuluvleo^
maiden :kaa'i :a, muunmuassa - naapu-'
rinsa Neuvostoliiton kanssa.
Kulunut vuosikymmenen : on va­kuuttavasti
osoittanut, kuinka valtava'
merkitys tallä käänteellä on: ollut
Suomen, kohtaloon. Suomen j a Neu»;
vostolhton väliset suhteet ovat muutr^
tumassa entistä ystävällisemmiknl.
Kahden naapurimaan välinen keski­nen
luottamus lisääntyy Ja niiden
välinen .ystä"V3^ lujittuu muuttue»
tärkeäksi rauhan tekijäksi F,ui-oopas-sa.'
Tunnettua on,: että Suomen ja Neu­vostoliiton
väliselle .'uhteiUe on a i ­kaisemmin
pitkää aikaa ollut omi-r;
naista keskinäinen epäluottamus.
Hlstoriaii kokemus on osoittanut, et^'
siitä ei ole ollut hyötyä toiselle enem­pää
kuin toisellekaan maalle. Suor;
men itsenäisyyden .jo v. 1917 julista-;
neen neuvostohallltukron politiikasta
huolimatta tata maiden välistä epä-:
ystävällisyyttä ei saatu poistumaan^
Suomen poistuttua, toisesta maail-;
manscdasta: Suomen ulkopJhtiikassa,
alkoi käänne, siirtyminen. pitkän a i - ;
kaa vallinneesta keskinai£i3sta epd-i
luottamuksesta uuteen vaiheeseen -r-^
Suomen ja Neu-vostohiton keskinäi­seen
luottamukseen.
Tämä käänne vahvistettiin v. 1948
Suomen ja Neuvostoliiton kesken soi-:
mituUa ystävyys-, yhteistoiminta- ja
kefKinaisen avun sopimuksella, jokn>
oli edellytykset psrusteelllsen paran­nuksen
aikaansaamiseksi maiden vä-:
lisissä suhteissa.
Molempien maiden kansat tulivat
ymmärtämään ystävällisten uaapii-ruuf(
suhteiden keskinäisen edun, hyö-^
dyn ja hyvän vaikutuksen antaen
niille täyden arvon. Agressiivisten
piirien aikaansaaman kansain vali-r.
sen jännittyneisyyden kaudella Neu-vtKtoIiiton
j a Suomen välinen ystä-:
vyys ei voi olla merkitsemättä rauhan
ja turvallisuuden iäilyttämisen ja l u ­jittamisen
tärkeää tekijää Euroopaat
; sa. Se ei voi olla muodostumatta es­teeksi
niiden tiellä, jotka yrittävät
tehdä Euroopan, mantereen pohjois­osasta
sodan valmistelun pesäkkeen..
Ei pidä tietenkään sulkea silmiä
i näkemästä sitä, että Suome.i-;akin on
vielä henkilöitä; Jotka ovat kiinnostU'^^:
neita kansainvälisen jannittyneisyy-::
den kärjistymisestä j a Jotka ovat valr^
mi:t palaamaan entiseen ja tekemään'
Suomesta jälleen kansainvälisten ag-^
ressiivifCen piirien välikappaleen. Nä­mä
ihmiset eivät ole aikaisemmin otf,
taneet: huomioon eivätkä • nytkään:
ota huomioon maansa kansallisia etur-kuuttunut
siltä; että se ei voi astua
samalle? ti^le,.niiden:: karissa, :jotka
syfilävät Suomea neuvostokansan
kanssa- i solmittujen •suhteiden huoi
nontamisen; tielle.: Tästä ovat va-,
kuutettuja Suomenj^^oliittiset toimi­henkilötkin;
-jotka pitävät maastaan
j a . suojelevat sen^kansallisia etuja.'
^ Mitä^ taas Neuvostoliittoon tulee,
n i in on jatkuväst- noudattanut
kalkkihi^maihin suuntautuvien oikeu­denmukaisten.
:SUhteIden:>politiii^
siltä 'riippumatta, ovatko ne suuria
tai pieniä maita. 'Se on Neuvostolii­ton
ulkopolitiikan perusperiaate, jota
tukevat kaikki; rauhaarakastavat kan-^
sat. -Kirkkaana*: todistuksena siitä
ovat. nyt Suomen j a Neuvostoliiton
välillä; vallitsevat; ystävällitiJt j a t a -
sa-arvoiset keskinäissuhteet.
Se seikka; että Suomi- ei kuulu sota-
;ryhmittymiin: j a -hittoutumiin, joita'
-Euroopan turvallisuuden . viholliset
ovat muodostaneet, eikä osallistu ,ag-
, resn 1 visten piirien länsimaissa suonta
tamiin kiihkeisiin asevarusteIuihin;:on
enennkaikkea itsensä Suomen etujen
mukaista. / Suomen, -kansa suorittaa
raulianomaista työtään kehittäen ta»-:
.'loudellistä elämää j a kansallista kult-r
ituuriaan. ; Suomen kansan • valtava
.enemmistö on i^omakohtaiseail saanut
ivakuuttuä siltä; että erilaisiin yhteis-
Itunnallis-talQUäellisiin järjestelmiin
-kuuluvien valtioiden: yhteistoiminta
on täysin realinen asia ja että se
:mucdcstaa meidän päivinämme kan­sainvälisen
turvallisuudenpohjan,
ikuten Neuvo:i'ciiiton ja Suomen välis­ten
suhteiden kehittämisestä saavu­tettu
kokemus c n osoittanut.
. V:ime heinäkuussa Neuvostoliiton
ulkoministeri V. M ; Molotovin j a Suo-
• men' ulkomlnrsteri tr.: Kefckosen;väliU'
lä käytyjä: neuvotteluja koskevassa
tiedonannosf11 sanottiin, ; että ."Suo­men
hallitus ja - Neuvostoliiton halli­tus
pitävät? nykytilanteessa enttäm
tärkeänä jännityksen vähentämistä
kansainvälisissä suhteissa... Vain
kailckien valtioiden - yhteiset, ponnifi •
tuksst — riippumatta niiden yhteis-
:'kunnallisesta rakenteesta voivat
törvata kansojen . turvallisuuden...'
' Nämä aatteet ovat saaneet-niin Suo
men kansan kuin «euvosickansankin
lämpimän tuen; Kaikki rauhaara­kastavat
kansat ymmärsivät Mosko­va.-)
a käydyt neuvottelut uudeksi pa--
naiseksi. kansainvälisissä "suhteissa
olevan kärjistyneisyyden vähentämi­seksi
.sekä: sumrten: yhtä hyvin; kuin
pientenkin valtioiden rauhallisen r i n -
nakkaL'nn olemassaolon ja yhteistoi­minnan-
turvaamiseksi näiden maiden
yhtefskunnallisesta rakenteesta riip­pumatta.
On aivan ilmeistä, että ystävyyden
j a . yhteistoiminnan kehittäminen
Ne'jvcstoliiton- kanssa turvaa Suomel-
Suuri lentokone ^
sotatarpeiden kulje­tusta
varten
Äskettäin oli S an Diego Bayssa Yh-:
dysvalloissa näytteillä uusi laivaston,
vesitaso ilmankuljetusta varten'. ^Kurii
tämä vesitara ui laiturin vieren a-vaantuu
sen keulu kuin valaan suu,
lästiri sisään kuljettamista: varten.
Tämä 80 toimin lentokone on rakenr
nettu erikoisesti maihlnnousuhyök-,
käyksiä vairten sillä se saattaa poistua
laiturilta tai rannikolta varsin hel­posti
kun a :n propelli pannaan käy­mään
"taaksepäin", eikä se tarvitse
muuta kuin puolen njmuutm ajan i l ­maan
nousemista varten. .
Tämän aluksen käyttövoimana on
neljä •T-40.tiu:bo-proprkoneka, jotka
kykensvät kehittämään yhtensä 22.-
000 hevosvoimaa. Se kykenee kulke­maan
yli 350 mailin tuntinopeudella
ja yli 2,000 mailin matkan, kuljettaen
24 tonniiv lastin eli esimerkiksi nel­jä
155 mm. haupitsla, kolme 2.5 ton­nin
trokia, kuusi-jeepiä j a kaksi trak­toria.
Se voi kuljettaa yhdellä kertaa
myöskin 150 täysin varustettua soti­lasta.
iSVYJJkSBCBJkVS
Eräs psrin ryysyinea jä torjaa uä.
köinen kulkuri, öll joutunut polHäi'
oikeuteen Irtilaisiiudestasyytettyiäi
— Oletteko te eUkä veronmaksaja,
kysyi pohlsltuomari.
:-^ Olenpa tietenkin! Mitenkä olisi'
muutenmahdollista joutua näin kari'
jaan asemaan,: kuului vastaus, "
PIENIPALKKAINEN
^u:;:-^:/'"':••i•r:::^:^.^:;'M:-<^^'•:'^^^^
K a l l e Kasurinen oli -pankissa vaih. •
tamassa' palkkashekkläan rahaksi,
Kun pankin rahastonhoitaja antoi'
hänelle muutamia l i k ^ i a paperiraho: •
ja, sanoi hän anteeksipyytäen:
— Minä feivon, että te ette pelkiä
basilleja, joita saattaa olla näissä ra..]
hoissa.
— Älkää olko huolissane sen sub.
teeniKukaan-kurinlallmen basilli ei*l
kykene elämään minun palkallani, i
Romanian ja Suomen
kauppaneuvottelut
alkavat piakkoin
Helsinki, -r^ "Syyskuun 24 pnä nimlt.'
t i tasavallan; presidentti ulkoasiaiiji-'
ministeriön: • kauppapoliittisen osaston •
apulaispäällikön ÄlarttMngmanin sen-valtuusHuiman
: johtajaksi, joka Tyhi=
•tyy käymään kauppaneuvotteluja Ro^ •
manian valtuutettujen kanssa Heldiii-gissä.
m
Kiina ollut 5 vuotta
vapaa -kolerasta
: ^ T c X l o . i ^ Kiinan, kanamtasavallanj
ter-veydenholtominlsteri L i Teh Chnan.
esitti kansan;V kansalhskokoukselle
: äskettähi selostuksen siita valtavasta.
edistyksestä mikä cn. tapahtunut|
maäs.'< X terveydenhdidon alalla. Niin- -
pä esimerkiksi koleraa, mikä oli vuo­desta
1820 lähtien alituisena vitsauk­sena,
ei ole ilmaantunut: lainkaan ku­luneiden
viiden vuoden aikana 's«0::i
jälkeen kun kansan tasavalta perus^
tettiin.
lie kansallisen riippumattomuuden
rauhan j a turvallisuuden,
.politiikka on kaikkien rauhantahtoisr
ten kanttjjen j a ennen kaikkea Suo­men
j a Neuvostoliiton kansojen etu­jen
mukainen. :.:Tässä yhteydessä ei
voida olla muistamatta sita tärkeää
osuutta, jcka ^äin tärkeän tehtävän
ratkaisemisessa on ollut Suomen a n ­sioituneella
poliitikolla j a sen nykyi­sellä
preridenttiPaasikivellä,; jonka
rauhan turvaamisen alalla .ihnermeet
ansiot ovat tulleet huomioiduiksi Neu-:
vostoliiton 'Korkeimman Neuvoston
Puhemiehistön': asetuksessa presiden­tin
palkitsemisesta Leninin kunnia­merkillä.
Maaliskuun 9 päivärtö, 1948 ;:pren'.-
dentti Paasikivi aivan selvästi lausui;
että . "Suomen. hallitus pyrkii kaikin
tavoin edistämään -Suomen j a Neu-vostohiton
välisten hyvien ja vilpittö­mien
naapuruussuhteiden kehittymis­tä".
Presidentti Paasikiven .tässä
rtJhteessa suorittamat ponnistelut; o-vat
ama saaneet tukea ja ymmärtä­mystä
Neuvostoliiton taholta.
On aivan selvää, että Neuvostoliit-:
toon kohdistuvan ystävyys-ja yhteis-toimintapiolitiikan
johdonmukainen
noudattaminen on Suomen taloudelli­sen
j a sivistyksellisen kehityksen etu­jen
mukaista. Ottakaarnme eräänä
erimerkkinä viime heinäkuun 17 päi­vänä
allekirjoitettu pitkäaikainen so-'
pimus Neuvostoliiton j a Suomen vä-lis:
stä tavarantoimituksista vuosina
1956—1960. Sen tärkeänä erikoisuute^
txa on pidettävä molempien hallitus-ten-
selvää lupausta pyrkiä lisäämään'
Tällamen .toimituksia Neuvoatoliiton ja Suomen
välisen kauppavaihdon laajentamisen
samoin kuin myös monikahtasop!-
muksien edellyttämien tavaiantpimi';
tusten lisäämisen tietä.. ;
Tämä sopimus perustuu molemmin­puolisen:
edun periaatteeseen. Suiiiin.
osa Suomen amomalehdistä on koros­tanut,
että tällainen sopimus turm;,
täystyöllisyyden Suomen t^lUsuiiden'
monilla aloilla j a on omiaan edj^'
mään .Suomen kansan vauräiittaj;^:-.
JVlyös Neuvostoliiton ja Suomei^ifär;']
liset kulttuurisuhteet kehittyvät iner
nestykselliseqii. Työläis-^; taibnpoir:
kals-, opettaja-, lääkäri-, kirjailija-,
tiedemiss-, taiteilija- Ja urhellijaral-tuuskuntien
vaihto cn lisääntymässi
Tunnettua on, etta Neuvostoliiton
-kulttuurin kaikkien alojen 'edustajat
tuntevat: suurta-^mielenlJJintoaö Öip-,
men kulttuin-isaavutuksia •kolitoai;|
Sämää ihielenkiintoa tuntee .kf*?;
neuvostokansa^ joka tietää, että jö^-;
nen kamtikuhta — suuri seicä pieni f-;
antaa' -palloksensa: 'maailmankultoff!
rih yhteiseen aarreaittaan, kartattaa
ja, rikastuttaa sitä. Neuvostokansa
kunnioittaa-myös Suomen kansan pa-.:
nosta tähän yhteiseen aarreattaan.
kartuttaa Ja rikastuttaa sitä;
Ystävyyteen ja tasa-arvoisuuteen j
perustuvat Neuvostoliiton jä Suomai
väliset suhteet tulevat jatkuvasti la­jittumaan
j a kehittymään rauhanja
kansainvälisen , turvallisuuden:
jen mukaisesti.—- T. A.
etu-
Yhtä ja toista sieltä ja täältä
Sen Jälkeen kun Yhdysvaltain val­tiosihteeri
John''Poster Duhes karsi
Verisen tappion: Indo-Kiinass?ryh-;
tyi -'hän tounimaan sodan: hyväksi
muualla ^nimittäin Saksan; uuäel-leenafOistamisessa.
Indo-Kiinan vä­lirauhan
aikaansaaminen , o l i ; murs-
Jcaava tappio ^^all Streetin ja John
Pcsterin sotapolitiikalle,: Josta syysiä
kalkki voimat piti keskistää "Euroo­pan
puolustusyhteisön'' muodastami-seen,-\
jonka a j a o oli Saksan milita­rismin
uudelleen henkiin herättämi­nen
j a uudelleen: asein^aminen; K u n
Ranskan hallitus vihdoin viimein sel-västf
kiatäytyi noudattamasta John
-Posterln käskyjä merkitsi i se •hank-,
]ceen'«miahtamista ja,uutta tappiota
Wall Streetm-suunniteUnille..^'"^
• (Mutta John Foster päätti tappiosta
huolimatta yrittÄ^vielä uudelleen sa­maan
suuntaan<ko6'£a Saksan aseista-:
minen j a sodan aikaansaaminen ovat:
hätten kaikkein tärkehiimät harras^
tukseiisa; Nyt pitäisi Saksan-asels-iaiminen
toteuttaa Atlantin sotaliiton
ISAM
m
televille yhliöille,työläiset ovat '*vältämättömiä_pahoja" joille täytyy;
maksaa palkkaa. Siksi ne yrittävät kiskoa mahdollisimman palj'on
työläisistään ja maksavat niin vähän kuin suinkin voivat;
Selvästikin unioiden ja työväenliikkeen velvollisuus on, ei nähdä? >'
unettomia öitä työnatitajain voittojen turvaamisen takiay vaan huo;* 3
puitteissa, johon; Saksa aijotaäri pttaa^
, ,^ -fäsa-arvoisekfi'. osakkaaksi muiden
ja. suomen kansa on kuitenkin va>^^^>^-^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ y^t^y-
';Ue.<säön Canadan liikominlsteriPear-
Tbäteiin puolesta, siitä huolimatta,
että'Canadan, kän^n
•^||U^pn^Sak^
Vä^hien mieUala tuli vaKih völmak-
•f
maan tuomittu natsikenraali Kurt
Meyer .vapautettiin joku aiica sitten
•vankilasta. Silloin kuultiin vastalau­seita:
kaikkialta maasta, vieläpä taan-tumukroUlätenkin
keskuudesta. Sillä
Canadassa' käsitetään, että _^ Saksan
natsien ja militaristien uudelleen a-ssistaminen
.ei, saata merkitä mitään
muuta; k u i n ' sotaa ja koska: tämän
maan kansa ei halua sotaa niin ei se
halua sitä edeUyttävää Saksan uudel-:
leen • ar»2!stamistakaan;: Siitä syystä'
on hallitukselle sanottava mahdolli­simman:
selvällä tavaUa, että me vas­tustamme
Saksan jälleen aseistamis­ta.
• * •
Silkan Ranskan tähän Saksan a*
seistamishankkeeseen mulcaan aaami-nen
on kysymyksessä, ilmoitetaan
Yhdysvaltain harjoittavan yhä edel­leenkin
voimakasta painostusta Rans.
kaa kehtaan Ja John Posterin u s ­kotaan
tällä Hetkellä tekevän kaiken-
:sa : nykyisen :Mendefi-Francen - h a l l i ­tuksen
kuki;$tamiseksi. Sillä John
Foster haluaisi saada Ranskaan -ssl-laisen
hallituksen; Joiria päämies " a l -
lekirjcittaisi mitä tahansa vaaditaan",
Yhdyrt/altain taholta^ kuten eräs por-?
värillinen sanomalehtimies (J: J . Ser-van-
SchreH>fer) sanoi-äskettäln Rans-kan
entisistä halUtuksista...
, Mendes-Francen kieltäytyminen .11-
kaisei^ sodaii: Jatkamisesta i n d o ^ K i i -
nassa Ja am Jälkeinen iBoroopanpiio-
|;nn mustaan sydämeen ja:Siltä syystä
hän n y t ^ i m i l Ranskan nykyisen h a l -
, lituksen kukistamiseksi. John • Fos-terille
ei ole mitään hyötyä sellaisesta
kovakorvaisesta miehestä, joka ei otai
huomioon Yhdy.'»/aitain taholta esi-
: tettyjä toivomuksia ja jokaXkaiken
hsäksi ajaa^vielä J o h n Posterin hank­keet
karille.
Siitä syystä on John Foster antanut
Ranskan porvarien käsittää, että ellei
Saksaa aseisteta uudelleen^ saattaa'
Yhdysvaltain hallitus' poistaa rotilaal-liset
voimansa lÄnsi-Euroopasta.: Ja,
koska - Ranskan porvarit pelkäävät,'
nyt kuten niin; moiita kertaa ennen­kin,
myöskin omaa kansaahsa Ja sen
pojista muodostettua armeijaa, olisi
tti : vakava Isku Ranskan : porvaften
turvaUisuustumietta vastaan; Asia
on nähkääs: siten,: että Wall Streetin
sotavoimia ei pidetä Euroopassa a i -,
noastaan sosialismin tiellä olevia mai­ta
vastaan -Vaan myoslcin Euroopan
eri maiden -vallassaolijain -turvaksi' ö-maa
kannaansa vastaan. '•• Kaikkihan
tietävät, että sosialistien j a kommu­nistien
voimat ovat verrattain suuret
n i in Ranskassa kum Italiassakin; M i ­kä
huolestuttaa yhtäällä Ranskan Ja'
Italian porvareita ja tolaaalla myös­kin
WaU Streetin raharuhtinaita, j o i ­den
sijoitukset Ja; saalistusmahdolli-suudet
ovat uhatut häissä Ja muissa­k
in maissa. Sitä varten on pidettävä
Kuroopassa mm. ytidysvaltalaisia « J -
tavohnia j a samaa tarkoitusta varten
olisi myöskin Saksa aseistettava— sd;
natslkenraaleille; surtillisen kuuluisa
Kurt - Meyer mukaan ;luettunä;/ollJ»L'
hankittava oma armeijansa. Asiaa el
tietenkään selitetä kansalle sillä t a ­valla
vaan sanotaan, että Sakton ä-eeistaminen
on tarpeellinen meidän
^pautemme ja • elämäntapamme
Uuii
:ki^
| l ^ „ « n i i i
UU5
lgD:maailii
itDmaanien
ftdostettuh
jjoila.
[iässä sarj
SE
[jgatha Oli
Lor
jt
313fiivu
|DorOthy Si
Kuo
Sa
! 314 sivu
IjgathaCh
,Ask(
235 sivu
l^gatba Cli
• Si
ti
• 289 Sivu
jCarter Die
Kymm
MystUlIi
'selvlt
.333 sivu
{Agatha: Ch
Murha
317 Sivu
|A?aöia Ch
Myi
331 sivui
|CarterDicl
Pui
347 SIVU.
•terDicl
Valko
Jännitysi
335 sivui
aymond (
Nai]
:8ivua
rStout;:
»mm
Tätä "hyökkäyksen vaaraa" on t«-
totettu kohta kymmenen vuotta ja 1
sen turvirisa on sitten lypsetty laj»'
soUta tuhansia "miljoonia doUareita-
Aluksi väitettiin "kommunismin" «»•
tavouniSx olevan paljon voimat-kaammat
kum kapitalistimaiden
tavoimat j a sutä syystä haluttiin ^
da entistä suuremmat sotavoimat J»
-koneet, että kyettaisim v o i t t a^
vältetty hyökkäya Mutta
"hyökkäyksen vaarasta" buojB^^
eivät kommunlsnun vounat ole Do­kanneetkaan
silloin kuin ^ ^ ^ ^ 1
tettiin oUeen kapitalismin maita w_
makkaammat. mikä osoittaa ybta^
kaikkf väitteet "kommunisnun Hyl­käyksestä"
olevan silkkaa P^Jj^-^T
toisaalla, että sosialismm t*^"* ,
vat maat ovat vilpittömästi
kannalla Ja fotaa vastaan. SUia
taa halaavat ja sitä varten v a n B^
.tuvat Juuri iapitalistisen n i a a i^
csan maat - Wall Streetin j o b ^
Viime aJcoina onkin tuU^t e n JJ
selvemmäksi, että se on juuri ^D^J\
valtaln hallitus j a sen J»f!*^Usi.„ T ,
jotka haluavat sotaa. J^P^^^.^^lSlJiS
r l n . että jotkut sotaherrat '^,^\^m koultautiei
täneet vaa'timukf,2n ns. ehkaisyso^» suntaina
jfaonelstoli
Sanl
Juud
sivua
X l la
•0.B0X6
|CSJ:r
' a VPan
« ^ u d e i
1 «annp Q
-alkamisesta, mikä toisin ^ ^ ^ ^ L A
kitsee hyökkäyssodan a l o i t t a »^
sialismin tiellä olevia maita
Jotkut keiiraalit ovat vaatinert^. •
koska Wall Streetin ^ ^ ^ ^
tääd olevan suuret ^varastot _ - o*u,
j a vetypommeja, että ^^'^M^S}:
dvttävä Icäyttelemään N«"!^B<« ^Jl
toa j a ^ i n a a ynnä ' » ' ^ ^ ^ b J .
koisten maita vastaan.
mittain väitt&vät, että "hyösw
kaikkein pathatota V^o\ustvsvi.*.
Edelläesitetyn perusteella J ° 1 J,
ettärauba.-fln yhE «»««^fSf^lS^^S
tuna: sata syystä-«m r a a M n l f f l ^ g a s i,8S;