Vapaus, August 31, 1971

              I
-
Sivu 2 TiiBtiai, elok. 31 p. --Tuesday, August 31, 1971
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
<LIBERTY) EäbaMäted N07.0.1917
Bdltxxr: W. pCLUND Miamser: B. älI]|BI
Oo. Uisdited, lOO^M EQm S t : ^ ^ ^ ^ Stäiniiy, Ontaxto,
Adveirtdaliig vaitea upon Bpp3»catl(m, <axiwfl<i>tton fKos of eharga
" " ^ ^ 1V.. ,.0.00,. g. 1^ . } y | gjgj, I g.
Kuten ott uutistipdoissa iSBirottU/BPUYIW
Iitti asevoimien upseeriston joh4olla vallankaappaukMn, jpflttl «V
Ypi hyötyä kulca^n muu Ituip T f h d y ^ t a i n monopolistit ja heidän
hary^iikuiset, mutta va^kut;u?Yfittä|^^^ k^ina^panipag l§oliyiassa.
Kuva^va^ on, e t t ä 1^^.14
jälkeen oikeistovoimien toi^eR^ Rr§8iÖ§»fe» ^W^f^V fiVmti
Hugo Banzer julisti, e t t ä häneu hallituksensa aikoo jatkaa "hyy^ft
^ suhteita Yhdysvaltoihin" j^a k i e l ^ y t y y suhteiden parantamiaeata
Kuubaan.
Saman mitalin toiselta puolei^ ^ j ^ ^ JB ^ u u ^ ^pti^^^untan J'tft-kaus",
että Bolivia op ^yt turyal^iie|i t^ffliffie^yqr ri^tPft^e yh­dysvaltalaiselle
pääomalle.
Boliviassa tapahtui sii^tyypijlinen oikeistovoimien yallai^kaap-.
paus. Nyt vallasta syösty pi^s^dentti Juan Jose Torres nouai
hallituspukille myös vallankafippauksen perusteella. Mutta
presidentti Tprref osqit^ut^i kuitenkin | i a ^ i ^ e ^ U ^ q ^ V ^ k ^ V^
puolustaya^i miel^^ksi. Hän ^^^i^ l i s t i Boliviaa riist^§C|t i^yös-tänöet
yhdysvalt^l^iseV ^aiyo^^^t^^e^ j ^ pfli;ja|^: t ^ j j ^ ^ ^
lisääntyvässä määrässä työläisten, lap[^ ja ^ e g ^ l u o ^ a i s?
'tentiikeeni> ,
Tämä p^^^^^ kajisi asiaa: 1) sen miksi kadvosmi^^^
työläiset ja qpi^elijiftfpvpl^s^ loppuun aati. presi­dentti
T o r r e s i a j ^ h ä n ^ j^allitufta^, jai ^ fep, ^iks? Q^kds^^^
mat halusivat •Vapauttaa" maansa koti- j a ulkomaisen suurpää­oman
temmellyskentäksi.
Eversti Banzerin yUämainitutläusu^^ että hän tervehtii
ulkomaalaisen pääQ^Sn sijo^tul^tt B9l^y^an, 3> jat^sja hyvi^ sijh-teita
Yhdysvaltoihin - r eikä Kuubaan, kuten inr Torres oU guuii-r
nitellut — antaa ^vqimen kuy^n myös siitä, e t t § hänen tukenaan
j a takanaan täfi^ä k^jpau^es^a oli ja qn yi^lä ^ W n Yl^d|y§val-tain
imperialismi. -
Boliviap ^nsai^ Ifohtalg t^PSl Y§i^ tc^^^^a h^pno
vaikka k ^ i t e t ä ^ ^ p l ^ , ? t ^ ä^9iice^ien y p i t ^ pi^ "yain ylUaikai-rnen".
• : ' .'. . '
Vuodesta 1968 lähtien m a t m p u d u B t u a a a i o i t ^ tutkii»fW iMkU»-
tuksen nimittämän kpmiteah työp jä tutkimusten perusteella jul­kaistiin
Ot.tavvaasgi v i i i n f yiUfolla t ä t ö M ^ a a k e i t t e l e v ä ''Vjd^^^^^
Mr ja", mikä heijastaa Uittöliallitiil^en katasn^kantaa puoluatus-kysymyksissä
70-luvulIa, kutep asian asiakirjan n a i k i n oeoj^ttaa-
Emme halua yhtyä niihin, jotka yUmieUsesti aai?^P suhtau­tuen
sanovat, e^tä tässä y ^ p i a e s s a kirjassa ei o l e mitään uutta,
eikä siis mitä|Ln Varteen otettavaa. Jos niin olisi, silloin ei siitä
kannattaisi puhua n^itään. K u ^ n Qfl uu *am^
Valkoinen kirja on kuitenkin aas^ut J^^^o^ h^P^^^^
seen- ; • • •.
Kaikesta {luo.limatta yhdymn[ie niihin canadalaisiin, jotka ova^t
ilmaisimet syväu p e t i y m y ^ n s a tämän Valkoisen kirjan niuliasta
asiapitoisuudesta; V ^ h ^ ^ 0?^^ styyei^tymineA paoit-t
a a , että kolme pitkää vuotta kftstäneen ^ y i m y t y ^ t i ^ a n jälkeen
syntyi tämän Valkoisen kirjan n^uodossa pieni silmätön hiirenpoi-
'kanen. ' •
Sen myönteisenä s « i l | ^ ^ s|t| ^ e r v ^ d i t i | x | If^m
^ oa tiejloitua, että yhdeksän vupden kuluilua flpin $60 miljoo­nan
naentyä V'kuinhohtunet kaivoon" Valkoisessa kirjassa tif^oi-tetaan,
että %llitus rpmi)t^a Ippi^ ydinkärjillä varustetut
boniarc-öhjul^et. Tfosi^ olivat rpiputayju:^
jo siilpin kun Yhdyayalli^V l?akp l^aJl^tul^ell n? p;||ti?-
maaii. I^äitä ohjuksia ei pakoitpt^ meille edes C ^ a d ^ pnian puo-lustulcsen
nimissä vaan nimenomaan-siksi, että pie voisivat antaa
Y l i ^ i v a l t y n "pnulle^^^ lisäaikaa siinä tapauk­sessa,
jos Neuvostoliitto järjestäisi atomi- j a mannertenvälisten
baUijjtisten phjtwte^ a i l t ^ u ^ n ^ ponomfitupkonehyilk^yl^ IH^-
dysvaitpja vastaan. Tämä olettamus perustui samanlaiseen "toot?
riaan" kuin y ä i n p Linnan "^j^tema^tojpft^ SftHte§9" f r | ä ^ ^9\'
ranleuka-aottii^Ä % ^ 3 f f i § y u n ^^
Nyt tunnustetaan Valkoisesss^ kirjassa, että tällaista lentoko­neiden
ppmmitushyökkäystä e i e n ä ä öle. Tosiasiassa, sitä ei ole
koskaan ollut Sodan sattuessa Neuvostoliitto olisi varmaan tiurvau-tunut
BykyaikaisMn ^iatel\UÄej^e^ 0^ kuiten­kin,
että Neuvostoliitto ei ole koskaan Dl)ut ^aeell^en b y ö b^
vaaran aiheuttajana. E i ä i k a i s e i p^
AnjOietuiste njeri^^^ jiupltoatta bn kuitenkiij todettava,
ett^ ^m^9-phjustei^ rpmnt^inaip^^ ^jip. S i i ^ eijloitse
yksinpjnaau entip§q pä?jpj^uit?il ©llfeji^ja^y,
haarakiäfltavat canadaiaiset, vaikka myöntää pitää, (;t^ hipmar^ien
ydinkärkiin "k^tuneeik'^mr Dijefe^ syytä polUttis-lupntpij^
ej?^ ilak^plfttiin. " -
Toisaailta op iij^tenlfift syytä ^^uqjijyioicj^, ^ttä Canadan aseT
voimat aiotaan jättää edelleen apierikkalaiskenrt^^lien avustajiksi:
Canadan NATO-yoimia ei enää vähennetä Euroopassa sanotaan
Valkpii|ess^ kirj§89|i, ja Ca^ad?p. ilmay9^n{^t tulevat toiofiimaan
ainakin toi^ta^s^Ji N^^P^ R älajguudetfsa. sisältyen tähän yh-dysvaltalaisilie
piyö;in^tty J(ima suorittaa ydinaseilla varustettu­jen
koneiden lentoja Canadan ilipaatilassa. Juuri tämä^ R^i^^sikysy-m^
ksen muutt.um^tton^uuden vupksi on todettava Valkeisen kirjan
sisäUöi mitä,ttpm3^^
Toisaalta kiihtyy huon^ip Valkoisep mrjap nitP^ttplyyn,
asevoimiemme' tehtäväksi tulee^ arktisten alueittemme perusteelli­sempi
kontrolli, ipitä on kanpatettaya, j a tpiäs[£|lta suuremman huo­mion
^^ifl^ittäJftine^ 1|^^ j ^ j l ^ j e ^ t y ^ ^ Y«Ivo^tfi|p |co'tp|i^. ifCyn
am wljaa» jojlpiö Ulttpl^aUitijg lälietU miei^itysjoukkoj^ Quel»e-ciin,
niin silloin on syytä kysyä, e t t ä eikö meillä kansakuntana qle
esimerkiHsi ^fi^niäHalaijien Oa^a^fn t j r y d y t t ^ i s e k i ^ l m i tM m^iuta
mep^teUpftä kpto i^t^^qlllpi^ YPfffi&kpl^^PJ^ ^ :
Kuv^avafi. wwwt^ Q«, ett^ vwQtt» jpdytyatiiaasa
olleet puolustusmenot tulevat iiyt vapautetiUcsi, mikä (arlfpittaa
Mistä vapaasta I kansan tah^
donilmaisustä voidaan puhua,
kun vaalit toimitetaan maassa,
sa mlMef^IS ^ u e e l ^ l l n h ö i
am«r(|(ltM^s.Bq<gonUen hql:
mm Ms w W*iaWnfitQnln nV
vonnassa j a ylläpitämä, kysyy
J^yay^an H9!\o|p feirfe?nY«!hta-p(
9it\o-?5«^qdpptaa ^r;\M^^ j^rjep
tÄJS, Jqftft W^ t j v ^ t Wl?P«i-
^ oj» fflMHm Iftilti^ia ja
Hl^?ft^i«9ff t^igtelHkomUe» ^ t ^ l ^
Y^fttq^n^in p^t^^tusvaalejft v ^ -
t ^ n , g)iti^^e,^roy.
Hy8ywy^^ei^^ op­positiovoimien
käymässä H ^ p -
pailuasa on aubde aotaan la raju­kaan,
amerikkalaisten joukkojen
poistaplpeen Btelä-Vietnaipist^
sekä HtelC-yietnämiq väliaikaisen
vallankumoushallituksen reali-seen
9 ; \ q k t ^ ^ ^ , JtS§ psiasg^ v i i ­me
viiM^oifl^ qp ^tffl^-Vietpanfiip
alueelle muotoutunut uusi j a ko-kopnpanpltaan
laaja voimien rin­tama;
joka vastustaa Thieun hal­litusta'
j a amerikkalaisia hyök­kääjiä.
Tämä rintama kannattaa
poliittista ratkaisua sekä lujaa
rauhaa Vietnamissa, todetaan kir­joituksessa.
" Thieii j a hänen apurinsa luot­tavat
pääasiassa isäntiinsä, Yh-dysyaltaih
johtaviin piireihin ja
amerikkalaisiin hyökkääjiin. Hä-i^^
ilä on myös muita ajatuksia.
P r ä i s s ä puheissaan ja henkilö-ko.
litais\|sa keskuflt^rpiapsi^lJ Y l i -
dysvalta^n presidentin erikois­neuvonantajan
Kissingerin tapaa­misen
jälkeen Saigonin "presi-dan^
y»aettaa meU^oisi^ toiveita
n y ö s presidentti Nixonin e^fssl^
olevaan Ifel^pirtn jpatkaap, k^r-,
jo^ttaa ÖHtsnedrov.
USA,n|»pi,j|THPAJ,LE ISKV
Saigon. ~ Etelä-Vietnamin vä­liaikaisen
vallankumoushallitus
sanoi viime viikolla radiolähetyk­sessään,
että varapresidentti
Ng\iyep Cao Kyi^ vetäytyminep
presiidentinvaalien ehdoUkuude^ta
oli isku Yhdysvaltain suurlähetti­läälle
Ellsworth Bunkerille. Tämä
on yrittänyt viime päivinä kuu­meisesti
saada useampia ehdok­kaita
vaaleihin, sanoi radio.
"Tämä osoittaa, kuinka yilpii-liset
vpalit ovat", radio sanoi ja
jatkoi: "Ne ovat vain amerikka­laisten
neli .suuren luokan faysai"
"Isp iijinbiä ja varaprefiideptti
Kytä tukevat voin^at jatkavat
vastalauaeidensa osoittamista.
Thieu ja amerikkalaiset kokevat
vielä suurempia tappioita tulevai­suudessa",
sanoi radio.
Saimaan kanava-fpeps^
u. — S^jmasq fcara-iy^ fcp-nrvsmrlknui^"!!
» pri'n'iairai'nta tois^ai-sefe^
i €cO:sitään SKP:n Itä- j i Roak-fecrs^
ioanan piirijärjesitöjcn piiri-hyyäk-
^ Oj>iip|»|^5iji!OT ja ^ i ^ a iBifetor.
miai^
n^aesia' tensesssa^ jltelausuimiässa"' *ke-
Mvfma. työväenlunikikaa tu^i^Q^
fcaiikiin fcermoiin Josnmiuji teattedn
• S^unjjasp. ^mavaa V'k»sfceiwassa
}: fllkii^aii-sumisi-sa todeltaan laiajojein
väecstöpiilrien toiveineen sen vataus-
•tuomiBra • m'BrlkiJi5evän-Itä- ja Kaallc-kcös-
Suamfn takaiiseliämäin vqima-ki:
i30^ fc?isvwa, rajalkaiiipain iaaijejiji^-
misOa Ja ta3ou<^Wsan yhitipistyöqa
viQi'i|niisi!iU!n^ S<uoquq) ja
l"öton fc&fcem.
S2iinian?Jikiaas8sti pcHfeisto kulitedc^
rr':riw mä'ärätl0bBSTO propaganfe-
Gandhi vierailee
Läntsi-Euroopassia
Pelhl — Intian pääministeri
Indira Qandhi vjerailee syyakuus
sa lähsimaissa selostaakseen In­tian
j a Neuyöstpliiton hiljattain
solmimaa ystävyys- j a yhteistyö-
^qpimusta. ilmoitti fntian uutis-toimiato
P TL
Rouva Gandhi ilmoitti matkas­taan
tavatessaan hallitsevan kori-greasipuolueen
jäseniä. Matkan­sa
aikana hän käy mm. Yhdys-vallpissa.
Englannissa, Ranskas­sa
j a Länsi-Saksassa,
hyöi!?ikäyfc9ein, joka pyrid l y o m^
imi&Yikuviaa vtafi!)^|vqs$a yialieiipivia-taioociliii^
a. Tailoudeiaj^ Vftitiaa käyt-
'läfv^in elki&iatcpflirieiQ «n omiQ^tutuit^
fc"a ra5Ci'i!i!)aa Saimasn kanavan
:!iVJU)!viiufefT» iperfc'1^ Iitä- U^^'^-
koisrSucTOcCie täUa" fcerfcaa vähäi-self-
i..
Täniäin otolstovqimiieai :Umitu|?-
se4i mprt^>»dksi p^iiijUipäiv^ pitä­vät
taipeeCviräna aniaa "fc^SAi tutei
^:fc'^!aruci:d5?i,, neuyci^la!^^
ihdcituikseilile. rahöiUiiEia'miilffian^^
•1)3 S'aim'2i2a fcarjivan.BifcEiöteessä ja
kansvamsiksuijein jtci-iiamisekä tois-a
i 5 i ^ , Ljsääfsi v^iadslaan nim. vai-
Presidentti Nixonin poikkeus­toimet
dollarin pelastamisekai ja
yhf^ysv^ltain talouden tervehdyt-
^»liq^kfii pgpitii^yat ^unen »ilku­ta
tehottomuutta"tai yksinkertai­sesti
sanoen nykjrisen'hallituksen
aiempien ohjelmien epäonnistu-piiatf.'
Vqld«^lp"iebdä myös Ipa-jftpipi^
johtopptii^siä. Maailmaa
q l ^ | i n ytjitu ^ v a i t a Y^i(lys-valtain
' niin talovdellisen tpuin
poliittisenkin tieteen ylei^
epävakaisuutta, isflgl» ¥lltoi[Sl-.
tain valuuttapoliittinen j % talous­kriisi
koskettaa sangen kärkeväs­ti
ja tuntuvasti "VVashingtonm
£iuhteita liittolaisiin ja kinnppa-neihiq,
piip suuriin kuin pieniin­kin.
—
Ulkopolitiikan seikkailulinja,
joka on johtanet valtaviin soti­lasmenoihin,
on ]^ä]:jistänyt usei­ta
opgplmia j ^ jiyhtanut maan
umpi^cuJfiaP' Vh^j^altajn johta­vat
piirit pyrkivät nyt löytä-määi^
ei^ätoivoisesti ulospääsy­tien.
Tpi^i^al^ T^e h^luai^iyat
päästä tavoitteisiinsa amerikka-
If^ititpn ^ajpjen, joukkojen kqs-tiTtnuksell^
ja toisaalta "viemäl-jciY.
itaimiaa fcanavallroljehEtm: jamit-ti3imi'£
i:ia ^qpe^tiamiist^
JuiM'aiusuinias5a ijmcf:^ lisäksi
rafjaSo3j^pan kcJM^itiftTträ»^'^^^
prjnaQ'i3imi£iti3 ja t€irv0)^'4^ liiD^
i^fcmeQ ja N^ivtyoätol^ton ystävyys-päivien
jäi^eis'iimis|^ l^spfpeejma-t&
m. Itä- ja K^aaktojbr^uo^ yäps
•tön tomeeirttiiLm p^^arätiimi^
kxniteäissä y{h'.!3ydetsä • Suoonen ja
NieuvoEiofiiJtiQia tailo^tdel^ein yiite^
typa la^ijeribamkeen, t o d^
lä" vaikeutensa muihin
ennen muuta Japaniin ja
Euroopan valtioihin. Washin;
nin virallisissa piikeissä ja
valtain lehdistössä siitä puhu
hämästjrttävän avoimesti. P : .
dentti Nixonin kaksi toimenpi­d
e t t ä . ^ dollarin tosiasiaIlinen|de
yalypiminen ja 10 p^rosentln t|ioh
Pr^ i i '
tima^sun
qyfttfe\n tä
Afanila^ — Pilippiini6n tiedus-telupalyelu
on laatinut "mustan
listan" radikaali- ja vasemmisto-piiriep
jäsenistä, ilmoittivat maRn
sotilasviranomaiset, viime viikolla
Lista HHsittää 732 nimeä, joiden
loukossa on opiski&liioitä; ammät-tiliittojohtajiä
ja, lehtimiehiä.
Musta lista laadittiin tiettäväs­ti
jo yiipden 1970 tammikuun le-yottpmuuksieh
jälkeen.
L i s t a on tiettävästi pohjana
hallituljsen nykyiselle kampan-i
i l l e yasenimistolaisia vastaan.
J^%WP?liPJaan ryhdyttiin äskettäi-sep
k:f i^naattihyöickäykaen jälkeen
jpn^a ^qhtPpn^ oli eräs opposition
kokous. Räjähdyksen johdoöta
melkein kaikki liljeraalisen puo­lueen
johtajat joutuivat sairaa­laan.
Tämän jälkeen on 32 j h m i s tä
pidätetty J^uulusteluja varten ja
ainakin 9 on edelleen pidätettyi-
Lehtitietojen : mqkaan viran­omaisten
oli lisäksi yiipie yikoila
mfiärä pidättää 26 kapinan liet­somisesta
etaintäkuulutettua ih­mistä,
mutta poliisit: eivät ole
pääsget heidän jäljiUeen-
!ppliisin iiojvissa edelleen ole­van
yh<Jeksän henkilön joukossa
on eräs Manilan television kom­mentoija,
joka kiisti osuutensa
kranaattivälikohtaukseen.
Kommentoija Rogelio Arriendä
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
oli ensiran^äisiä pidätettyjä va-
^emmistoyastaisen kampanjan ai^
kana. Hän on tunnettu Filippii­nien
. haUitukseen. kohdistamas­taan
terävästä arvpstelusta.:
Sillä yälin' ainoa äskeisestä
hyökkäyksessä ivähingoittum^tto-.,
mana feelviiittyt" oppositiojohtaja
senaattori Benigno j r . sanoi pre­sidentti
Ferdinand Marcqsin joh­tavan
maata kohti sotalakia ja
vertasi hyökkäystä Saksan val-
Uppäivärakennuksen polttami-
5?een Hitlerin aikoina.
Ilon^kong. — Krnan fcaasaTttasa-
Vajtiä tiedpntti vnme keslciiviikbona;
cit'ä m&Tih kornmuniötisca puohiseh
uudcrieEn jänjesiäm^irtcin cm i^t lop-punrsvorilcttu.
Eräät läitsimajset
tarlcloailrjat vetivät «äitä seHfäasen
jdilopää^öksen, eitä perusla pn nyt
>!uotu Kiinan parlanuaqtön istupsipQ
kcclle kutiUmiscOIe. $p käkpontm vii­meksi
vuonna 1964.
Ku;'ilmnivaIIankunicuksen tuhoa­ma
konuhuiraiS^lnen puolue tuli uudel'
leem järjesitetyfcsi keko raaata kasit-täyässä
mjllia&äayassia kun teplhses-
U riiklcaassa HeäimgkiaiDgm ma<&i^
naisra j a Nöags'äium ajtoMuniseaa
alueeM!a miHKlostettiJn viin» väkoSa
jchtavat puoludcomiteait
Tämä ta;rkc'%sa, eStä Kiinan 29-
xilä maikuraialla ja aUtonom^^Cla
Eilueeija on n3^ jchtavM pupluefcomi-te
«it Vain vuorodEaiitta aik;aiseimmiin
'JOULUN'' AVUSTAJILLE
Vanhojen per^pteiden mukaan julkaistaan tänäkin vqonna
Yhdysvaltain jä Canadan suomalaisten yhteinen Joulu-julkaisq.
Kqten ennenkin, julkaisu ilmestyy siksi hyvissä ajoin, että se ehtii
etäisemmillekin lukijoilleen ennen joulua.
Julkaisuun otetaan kiitollisuudella vastaan avustajien kirjoi­tuksia:
kertomuksia, ajankohtaisia muistelmia, novelleja* runoja
ja muita, sekä kirjoitusten yhteyteen sopivia tai muuten ajankoh­taisia
ja julkaisun asua rikastuttavia kuvia. Kuvaf palautetaan
pyydettäessä takaisin huolimatta siitä tulevatkö ne kaikki käyte­tyksi/
tai: ei." V,*-
Teknillisten vaikeuksien voittamiseksi pyydetään, että kaikM
kirjoitukset ja kuvat olisi lähetettävä julkaisun toimitukselle vii­meistään
lokakuun 1 päivään mennessä 1971 osoitteella: "Joulu,
Box (59, Sudbury,Ont., Canada.
Avokätisestä avustuksesta etukäteen kiittäen,
J O U L U N TOIMITUS.
ilmci!iteitt!'iih Szechu^o^p ja T U i e^
paidhiekomiteaJn pex^i^ta^^
PuoHiueen uudeVe^ ^ j s s t ä p u i i^
k l ^ t t ö ö n ptt^mihen*
tähdätyt juuri täkhän.,.
Inflaatio ja pitkäaikainen | la­ma
; Yhdysvaltain talpu4§ssa ( jo
ennen elokuun valuuttapoliittisia
järkytyksiä edistivät aktiivisbti
kriisi-ilmiöiden syntymistä j a yoi-miatumista
muissa kehittyne^sMl
kapitalistisissa maissa. Use|^sa
niissä iimeni Yhdysvaltain {jäl­keen
"hiipivää inflaatiota", jpka
useimmiten muuttuu "laulele­vaksi".
Hinnat nousevat, t y ö ^ -
myys lisääntyy j a työtätekevien
elintaso alenee. Dollarij. oli [ya-luuttakouristusten
lähi*|j jcjtka
nyt ovat ulottuneet useisiin län-siniaihin.
j|
Washingtonin uusi ohjelma Voi­mistaa
väistämättä kaikkia ijiäi-t
ä prosessaja. Tätä tukevat huo­lestuneiden
ennusteideii täyttä­mät
kirjoitukset, kommentiti j a
analyysit Länsi-Euroopan, J^pa-niq,
Canadan j a latinalaisen "Arne
riiaan lehdistössä. _
Yhdysvaltain hallituksen :va-luuttapoliittiset
toimet eivät liion
npllisestikaan paranna saiiian
yiiteiskuönan elimellisiä v i ^ ja
ja sairauksia. Sitäkin s u u r e m i ^ -
la syyllä, koska ei ple mitfiän
merkkejä siitä, että luovutjaan
aggressiivisesta . ulkopolittis&ta
linjasta j a valtavista sotilaäine-noista.
Päinvastoin suunnitellut
toimet tehostavat useita
le-maa^avaoa p5ii^)eeaiä pp sctiJas-jchdon
vaitanUfeen suun lisään^ani
nen puoUKaqhdcn fca^ss^. portaissa.
Asian tätä puolta seKttM inm.
Torooto iStBT lebdete lälrettämfc-sään
Pekingin katäiuksiässa Joim
Burns seuraavasti:,
...Erifcseen puolueen perustan
laajentamisesta, kukkein merkittä­vin
ero vanhan ja iRidffl knmdiunis-tiseoi
puohieen välälä <m soääasadtt-don
ahvi vailtaiasenia tmttossa {HHK
hxeisssaV Eihscmniä^sein säbteerin pär
kait cm kexta toisensa jälkeen (maa-kumnissia)
täytetty .arimeijan iq>se&-
rcLiJ^ tai pdl^ittisiQa fcnmissaEuneilla
enemmistöä a]>ula£ssihteaiei5täkm
ollen upseenaiilta tad komissaareja.
Tämän ba&audeip aikapa viitot
nsUä kdmiteoia ^ u r a a tirtiiksi tui-hilita
liisyaa. Kaiki^a niissä (yil^i-ma"
iaJiuia^ Jppmateqi^) cq fcalksi
jobtiaivaa p ^ i f ^ a anpe^an miipstfp
käsissä. Muissa asenussa pn voima­kas
n\äärä vämhoja puc^uetoniutsi-joita.
Useammis^ (yUänMdnituissa. kp-nidlea-)
tapaufc-dssa M kysymys
V^ip lakin vaihdosta, sälä irusKq
kcmitoain jäset^ys on m e i l i ;^
pamtiavaisti samaiäainen toimiimassa
oCieivien vj\i11agtainwipil^
kanssa.
Komitealin muodostamdsesta an-netulssia
uultistiedoissa . mainitaan
aiinoastiaan siiiteerKtö . . . Armei­jan
miesten johtoasema puol\K»n
koikeinmiissia eläimissä antaa miUta-riEteilte
voimakikaain sanaQvaiäan
maan asörfssta.. "
j a johtavat maan sisäisen yhteis-kunnallis-
poliittisen kriisin kär­jistymiseen
entisestään. Ulk4po^
liittisesti yksipuolisesti Ameri|kan
monopolien etujen mukaan )aa-dittu
ohjelma edistää Yhdysval­tain
j a sen liittolaisten ja kump­panien
välisiä ristiriitoja ja k i l ­pailua.
Se ennustelee kiivaita yh­teenottoja
pääasiallisten kilp^ili-r
joiden kesken maailman kapäta-listisilla
markkinoilla. Kaikki |nä-mä
prosessit heijastavat kapjt^-
listisen järjestelmän yleisen Iprii-sin
syventymistä.
Trumpetisti haluaai
USA:n jirelsddentiksi
New York. — Jazz-trumpÄis-ti
Dizzy Gillespie on tullut siihen
tulokseen, että hän haluaisi asua
j a työskennellä Valkoisessa r ta­lossa.
Toiveensa toteuttamiseksi
hän aikoo asettua Yhdysvaltain
presidenttiehdokkaaksi ensi vuon-
'na. .•
Gillespie ilmoitti päätökses­tään
äskettäin eräässä radio-oh­jelmassa
mainiten olevansa'täy­sin
vakavissaan. Ajatus president
tiehdokkaaksi ryhtymistä juolah­ti
hänen päähänsä muutama kuu­kausi
sitten, kun hän keskusteli
presidentti Richard Nixonin kans
sa Valkoisessa talossa. Tuolloin
hänelle valkeni, että Valkoinen
talo olisi sopiva paikka, jossa
y r i t t ä ä lopettaa maailman vai­keudet
— Hei, Pekka, oletko tepe?
— Kyllä vaan!
— Oletko ihan terve?
— Kyllä, kyUä!
— Sitten minä ammuin
hun!
kar-
PÄIVÄN PAKINA
John Kidvaia, Kirkland Lake, Qot.
itäyJHää 73 vuotta perjantaina, syys-kolnijS
piäiväinä.
^i^kki. Elimen, Port Arihur
XT^m^ Bay), Oöt. täyttää 80
vuotta Sauambaina, Byyslfcuun_4 pnä,
Jalmari Tähti, Toronto, Oijt. t^yt-
?0 vioita kuiOTil^^ pyysikmn
päjvämä.
4fl4ti Rfliita, (lititle Ppnage),
Wi|4j^£^, Cttt. t ^ y l l ^ 71 viiotta
'l^uigiib^na,^^^^^ 4 päivän^.
' CJfoiTjfe Salvo, ThpctKjer Biay (Pqrt
Arthur^,' Ctoit. täiylttiaiä 72' viipitta
maianaiitainia, fpyyskuun 6 päivänä.
Aimi Palo. R.R.1, WhMish, Omt.
täjrttää 74 vuotta tiistaina, syyskuun
7 päivällä.
KlMf Karttunen, Ji^treal, Qup.
täyttää 71 vuotta tiistaina, syys-
\}m\ 7 pääväm.
Einari Aj^q, MiaqKonFOw, Qnt.
täytitää 77 vipittä topsftain^, syys-.
feiROi 9 BäivW'
YJidyjnpie mikulaiistein ja tuttayien
puoluatuamepojen lisääntymistä
alkaen yhden prosentin noususta
qnsi vuonna.
Tämä Valkoinen kirja j ä t t ää
todellakin paljon toivomisen va­raa
maanpuoluatukson alall{i..
Otsikossa olevan ajatuksen
esittävät "kieliset" osapuilleen
seuraavasti: todistie vanukkaan
laadusta saadaan syödessä.
Ylläoleva on tietenkin yan-haa
hyvää aikaa kuvaava mää­ritelmä.
Nykyaikana yoidaan sa­ma
ajatus esittää mm. sano­malla
— "kieliset" menettelevät
juuri niin — että "Eteiä-Viet-nqin
likaa kaikki jotka sitä kos­kevat."
' M i k ^ on sitten se summiep
sumnia siitä "vapaudesta" ja
"demokratiasta" mitä on Yh­dysvaltain
asevoimien ja raha-säkkien
voimalla pystytetty ja
yllä pidetty Saigonissa? —-
Edessäolcva presidenttivaali
(lokakuun 3 p.) antaa Epäile-yillekin
Tuomaille vastauksen
kysymykseen.
Kuten tiedetään, vanha kon-ri^
ali' Dupng Yan (Bjg) M\nh
jäi pois presidentin ehdokkuu­desta
syyttäen presidentti Ngu-yen
Von Thieuta joukkomittai­sesta
vaaliväärennyksestä. Sa­moin
jäi kampanjasta pois va­rapresidentti
Nguyen Cao Ky
sen vuoksi kun vaallväärennyk-sistä
syytetty Thieu el suostu­nut
eroamaan presidentin viras­ta
niin, että heillä kummalla-'
kin piisi ollut osapuilleen aa-ipaplalset
mahdoljlsuudet — ol­koon
sitten kysymys vääryyden-teosta
tai mistä muusta "vaali-taktllkapta"
tuhansa.
Nyt meille kerrotaan esiqi.
Keyes Beechin viikon Ippulla lä
hettämässä katsaUksesaai että
Yhdysvaltain "suurlähetystön
virkailijat (Sftigqnisaa) myöntä­vät
yksityiskeskusteluissa, että
kenraali Minimin laatimat asia­kirjat
vaaliväärennyksistä ov?it
paikkansa pitäyiä.
"Meidäii on" hyväksyttävä
nämä asiakirjat auttensinc^ (vää
rentämättö^ninä eli paikkansa­pitävin^)
rapp.rtteina'' selittää
suurlähetystön kaksi^^äh^että
keskusteltaessa presidentti
Thieun (Etelä-Vietnamiq) pro­vinssien
päälliköille ja pormec-tareille
lähetetyistä salaisilta
ohjeista vaaliväärennystep te­kemiseksi,
sanoo mainittu kir-jeenyaihtaja.
Mutta huolimatta siitä, ettfl
hän ja Y^^y^valtaip sui^flätic-tystö
kokonaisuudessa, ovat tie
toisia näistä Thieun vaalivää-rennysohjeista,
Yhdyavaltnlp
suurlähettiläs El^s^Yortli ^w^ker
pn yrittänyt saada Sf igbi^ip prq
sidenttivaaleille jopldnlaista la^l
lisuudpn leimaa toimipiall^ iinioi
sesti hyvin kyseenqlaiseila tf^-
vallft sep jiyväk^i, että varapre­sidentti
K y olisi saastu jääpiääp
mahdolliseksi .v£|8taehdok|taak^i
eli "pätsiksi" kuten Meiiaittälp ,
sanottaisiin.
Tässä yhteydessä saatiin näh^-
dä erinomaista "oikouslaitoa-ak-robatiqa"
kaikessa loitpssann., ..
YleisesU tiedetään e t t ä S a i -
gonin 9-henkinen "korkein oi­keus"
toimii presidentti Thieun
kumileimasimena. Mitä y S A :n
lilvintaskudiktataattori Thieu
haluaa, siten "oikeus'V päättää.
Niinpä sitten tapahtui, että
Saigonin korkein oikeus antoi
pari viikkoa sitten lausunnon,
jossa K y on presidenttiehdpk-kaaksi
kelpaamaton. Hän ei oUut
muka saanut täytetyksi vissejä
allekirjöitusyaatimuksia nuni-tykäensä
hyväksi.
Mutta kun suiirlähettiläs
Bunker tarttui asiaan, niin hän
sai Thieun suostumaan siihen,
e t t ä "korkein oikeus" muutti
päätöksensä j a ilmoitti, e t t ä Ky
on sittenkin ehdokaskelpoisqu-tensa
täyttänyt. Mutta edeliä-mafnittu
kirjeenvaihtaja kertoo
t ä s s ä yhteydessä olleen jotakin
muutakin, eli seuraavaa:
"Todistusainehistot viittaavat
voimakkaasti siihen, että Bun­ker
vehkeili (schemed) Thieun
kansaa saadakseen Ky takaisip
vaalikampanjaan. Jo epnen kuin
korkein oikeus niuutti päätök­sensä
Kyn ehdokkuiidesta, Bun­ker
kohtaai Kyn kehqittaen hän­t
ä Jäämään el\dokkaa|(ai. Hän
sanoi qiett^vapsa että korkein
oikeus muuttaa kantafmsa.
"Kolmenkymmenen minuutip
kuluttua sen jälkeen kun Bun­ker
lähti poiq Kyn palataistsf,
oikeus antoi siunauksepsa Kyp
ehdokkuudelle ja liitti hänep
nimensä ehdokasluetteloon. Tä­mä
teko oli ajoitettu siten, e t tä
Kyllä ei ollut enää aikaa ni-mepaä
pois yptäwifi<^!^f|i Pl^dolu^s-luettelosta,
vaikka hän kieltäy-tyykin
vaalikampanjasta - .
Toisin sanoen Ky pantiin
Bunkerin ja Thieun kieruudella.
ehdokasluetteloon, jotta saatiin
muodollinen vastaehdokas eli
"patai" lokakuun vaaleihin.
Minkälaisia ovat sitten ne vaa
liväärennykset, joita Thiu on
Yhdysvaltain suurlähetystön
virkailijain yksityislausuntojen
mukaan l ä h e t t ä n yt
Lyhyesti sanoen, niisyi kc-hoi
te taan ostamaan rahalla op­position
johtohenkilöitä niin pal­jon
kuin vpidaan T - j a käyttä­mään
terroria kaikkia muita
vastaan.
- K a i k i l l e provinssi-päälliköille
j a pormestareille lähetetyissä
Thieun väärennysohjeissa on
seuraavanlaisia yksityiskohtia
siitä mitä tehdä pitäisi. . —
On soluttauduttava kaikkiin
oppositioryhmiin, missä se on
mahdollista, erimielisyyksien ai
heuttamiseksi.
On vangittava kaikki, kommu­nisteille
myötämieliset voimat.
On harjoitettava painostusta
kaikkia kohtaan joiden poliitti­sissa
kansioissa, on kielteisiä
merkintöjä. :
Opppaition kaikicia toimitaijpi-ta
op varjostettava. Kaikki ^ i -
ystävälll^et tqimephaltijat ph
muutettava muihin t e h t ä v i i n . ..
Niin, tällaista on se vt^pävs
j a kansanvalta, mitä on Vietna­missa
U SA :n asemahdln voimal­la
kehitetty ja ylläpidetty. Tu-loliset
puhuvat puolestaan. '
—-Känsäkoura.
s