Vapaus, November 8, 1960

              ^istainar.marrask. 8 ^ Tuesdayl^mm0^
T^lephöh^V^Bu5r6fflce: b s . ^M
MiIteriälCQfflce|OS^äÖ^
E;: SukslivEäit©r}W: ElUi»hä:;Maillng;
3*Snslati^ffeeEof^^
Suomessa': l„. ;i'vk/9.50|8?kkl535|
IftiiiNÄiiiittaYi^^
seurataan nyt'Neuvostoliiton vqosipäiväjuhlia yhtä herkeämättä, jos-^
' i ' " y Mistä sitten johtuu tämä maailmanlaajuisen mielenkiinnon suuri
•ff -
^ ' j a yhä Kasvava lisääntyminen Neuvostoliittoon?
Yksinkertaisesti siitä, että Lokakuun vallankumous ^aloitti ihmis­kunnan
historiassa uuden ajanjakson.' Siihen asti tunnettiin sosialis-
, mi t e o r i a n a ' j a aatteena; nyt on tätä sosialismin teoriaa j a aatetta
kokeiltu-^ 43 vuotta ja tulokset ovat koko maailman nähtävänä. Tämän
lyhyen ajan kuluessa.on tsaarien takapajuisesta, köyhästä ja heikosta
.^'sekin, eCtä 20 vuoden kuluttua, e l i v. 1980, Neuvostoliitossa ,tuotetaan
. 2 kertaa'^ enemmän kutakin asukasta kohti tavaroita mitä nyt tuote-taan
Yhdysvalloissa!
> N > ' : \ * * *
Saadaksemme'paremman kuvan Neuvostoliiton sosialistisen "ko­keen"
historiallisesta merkityksestä, me haluamme palauttaa mieleen
'{ narimaailmanlaäiuisesti tunnettua "ennustusta" sosialismin läpimur-
Juomavettä
Moskova:'— ;"Kaikkialla vettä,
;mutta^;eif)p;saai;aakaw^
||c(HWvisssi^^
tolaisenvMustalla inerellä^k^^
. . i , o „ ^ . « , „ . „ i , . e t j ^ e j | i l g g t en
jjuö;*?ykisinom^
c Suolamen v^meriyesi suodatetaan
lii^iiivcKiiestä £ saädä^^
juomavettä. < Laitteen teho on nom
Tämä ' puhdistusmenetelmä on
cliyvin tehokaseja suuremmassa mää-riii'käytettynä
se.voi ratkaista ko­konaan
'pitkänmatkan alusten ma­kean
veden tarpeen.
Autonomia, suverenisuutta vailla
olevien - yhdyskuntien tai laitosten
-oikeus itse säätää lakinsa.
— Leopardit ovat kuolleet suku­puuttoon
muualla Euroopassa pait­si-;;
Kaukaasian vuoristossa. "
suudessa", jossa' jotkut- laustinnot
viitattiin Timber Operators' Asso­ciationin
• johtajan; antamiksi kqs-.
kienmetsätyöläisten ' vaatimusta
kuluvana vuonna siirtyä 48 tunti-sesta
työviikosta' '40 tuntiseen työ­viikkoon.
' Siinä huomautettiin, et-tä
päperipuiutuo^^^
135,000 koördia enemmän J a että
Työssä arvellaan käytettävän noin
6,200 miestä tällä alueella, mutta
40 tunnin:: työviikon' vaatimus .leijai­lee
mustana pilvenä yllä. .
—Johtaja huomauttaa, "että kailc-.
kein pahin mita' Voisi .tapahtua oli­si
se, että jos yhtiöt tulisivat suos­tumaan
union pyyntöön". ^Tämä
huomautus -varmaankini palauttaa
Vladimif I. L e n i n i n kanssa, tunnettu brittiläinen kirjailija, H . G. Wells
k i r j o i t t i ' v . 1920, että vaikka Lenin on oikeaoppisena marxilaisena
; kaikenlsSsen utopian (harhakuvitelman) vastustaja, niin hän (Lenin)
on itse ^utunut utopian — sähköistämisutopian valtaan.
•Mitähän sanoisi nyt tämä tieteellisten mielikuvituskirjpitusten
brittiläiaen mestari jos hän voisi omin silmin nähdä, että Leninin
sähköisjamissuunnitelman lisäksi Neuvostoliitto on jo ohittanut joh-
, tavan k^ i t a l i s t i s en maan. Yhdysvallat, esim. avaruuden tutkimisessa
- fakettieA ja satelliittien avulla, puhumattakaan nyt sen sotilasluon-toisten
rakettiensa ja ohjustensa pitkästä etumatkasta?
• Sitä, suuremman kunnian voimmekin antaa amerikkalaiselle L m - •
coln Steffensille, joka Neuvostoliitossa vierailtuaan sanoi: "Mma olen
-nähnyt tulevaisuuden — ja se toimii." —
m:
Puhuttakoon, asiat h a l k i . ' Neuvostoliitto ei ole vielä - yleisesti
tavoittanut Yhdysvaltojen teollisuustuotannon tasoa. Mutta kun Neu-
>' vostoliiton tuotanto nousee 3—4 kertaa nopeammin kuin Yhdysvaltain
- tuotantOf-niin se-tarkoittaa,';että Neuvostoliittoo saavuttaa ja sivuuttaa
Yhdysvalt lih tuotannon aivan lähivuosien aikana. Siitä huolimatta
on syytä korostaa, että Neuvostoliitto on jo sivuuttanut monella tär-
' keällä alalla Yhdysvaltain tuotannon. Ottakaamme joitakin esimerk-
/ k e j ä : ; ' . •
N L tuottaa nykyään vehnää 2.2 kertaa enemmän kuin USA, soke-
'~ rijuurikasia 3 kertaa, villaa lähes 2.5 kertaa ja perunaa 7.8 kertaa.
Sokeria tuotettiin NLissa viime vuonna 28.6 kg asukasta kohti, US-
' A:ssä 14.2 ,kg.^ Maitoa tuotettiin Neuvostoliitossa' viime vuonna 62
m i i j . l o n n i a j a USAssa 56.6 milj. tonnia.
Valtava kilpailu kahden järjestelmän johtavien maiden välillä^f
kallistuu, yhä useammalla a l a l l a - N L n hyväksi. Tuorein esimerkki
tästä on kivihiilen tuotanto. NL tuottaa tänä vuonna suunnitelmien
^^ mukaan 518 m i l j . tonnia kivihiiltä. Toisin sanoen, siellä tuotetaan"
joka sekuntti 16 tonnia kiviihiiltä, vastaavan luvun ollessa USAssa
12 tonnia. . / , '
Rautamarmin tuotannossa N L ohitti Yhdysvallat viime vuonna
— ja New Y o r k Timesin arvion mukaan N L lähentelee "vaarallisesti"
jo Yhdysvaltain terästuotantoakin, missä amerikkalaisilla on vielä
sievä etumatka. |
Tuotannon nousu tapahtuu siellä koneiston parantamisen ja laa-
••'vjentamisen-sekär
i Canadan nykyhetken; huomattavin
työväenrunoilija Joe Wallace täytti
viime lauantaina c70 vuotta. : Synty-;
mäpäiväänsä vietti ; tämä pidetty
runoilija Neuvostoliitossa, jossa hän
on /Neuvostoliiton Kirjailijaliiton
vieraana.vv Tunnettu ;;canadalainen
työväenlehtimies Marion Frank on
haastatellut Wallacea j a julkaisem­me
itämän ;haastattelun; kokonaisuu­dessaan
oheellisena:
Viettäessään 70-vuotissyntymäpäi-;
väänsä? -Moskovassa: canadalainen.
runoilija Joe Wallace on mainiossa
terveydessä, henkisesti pirteä ja
luottamuksella katsoo tulevaisuu­teen.
' Jutellessa kanssani hän
maalasi elävän Vkuvan siitä, kuinka
ihana maa Canada tulee olemaan
kun sosialismi tulee.
•'Ja se on tulossa jättiläisaske-l
i n " , sanoi Joe luottavaisena. " S i l ­loin
-Canadan nerous tulee . k u k k i ­maan
^vieläpä; siinä määriii: ettemme
oleivoineet kuvitellakaan;. Canada
tulee .olemaan maa, jota me; emme:
vain ./rakasta,.; vaan .olemme ylpeitä
siitä.
"ElämäsCanadassa; tulee olemaan
rikkaampaa, täyteläisempää. Nuo­ret
taiteilijat voivat .kehittää kyky­jään
sensijaan, että heidän kyky­jään
pidätetään.; Maassamme tulee
olemaan monia kuvanveistäjiä,; tai­demaalareita;
muusikkoja; runoili­joita,
• kirjailijoita; .ja silloin he
voivat marssia yhtä; tahtia koko i h ­miskunnan
kanssa.
;'^^ ^^^^ elä-:
mäniloa j a luovaa tahtoa kaikkialla.
Kuinka, vastakkaista se on sille kyy-nillisyydelle.,.
välinpitämättömyydel­le:
ja osanoton puutteelle, joka ;,on
ottanut vallan pihmisjin nähden ny­kyään."
Vieraillessaan .täällä Neuvostolii,-
ton :Kirjailijaliiton • vieraana Joe
Wallace palasi juuri kuukauden
kestävältä lomalta;/Jaltasta, : K r i m i l -
'tä. , Kirjailijaliittoon kuuluvat ys­tävät
olivat järjestäneet yllättäen
syntymäpäiväkekkerit.
: Koko vierailuni; aikana • täällä ih«
misten;raka^tavaisuus,;iämpö:ja i n -;
himillinen suhtautuminen on liikutr;
tanut minua, sanoi Joe.
<y Kaksi tapausta on-erikoisesti jää­nyt
hänen mieleensä. Eräs työläi­nen
. Jaltassa;;'jonka kanssa ulkoil­lessaan
hän o l i i s t u n u t samalla pen-;
kiliä ja j o k a o l i lähettänyt/merkki­kielellä'veljelliset
terveiset kaikille
canadälaisile.
Toinen tapaus oli kun eräs hert­tainen
nainen antoi suurella; pianol-;
,1a erinomaisen konsertin hänelle.
Erää kerran'' Moskovan yliopis­tossa
eräs oppilas teki hänelle ky­symyksen:
"Mikä on tärkeintä ih­miselämässä",
oli hänelle esitetty
kysymys:
Joe vastasi: ''Löytää tehtävä; joka
on suurempi kuin itse on ja.kasvaa
sen kanssa."
Hän kuvasi tätä / kertoen:.lyhyesti
elämästään.
"Kadun vain sitä mfkä usein on
jäänyt tekemättä. Vaikka olenkin
syrjäyttänyt helpon tien ja mennyt
vankilaan//.ei ole/loukannut/minua:
Minua /on Joukannut sev etten ole
tehnyt/minkä olisin pitänyt ja- voi­nut
tehdä. •
/ / " K u n aloin kirjoittelemaan runo­ja-
^kymmenet : olisivat- voineet kir-;
joittaa yhtähyvin kuin minä, miitta
asia on innostanut minua.
"Ne, jotka ovat menneet .virran
mukana ovat tylsistäneet lahjansa.
::"Mitä hyvänsä olenkin tehnyt; pi-tää
kirjoittaa pienellä "i":llä. Tois­ten
ihmisten riisto on/ .kiihoittanut
mmua' ja ne ihmiset; jotka yrlttä^
vät: muuttaa maailman - ovat otta­neet
vastaan värssyni.
V- "Tämä on auttanut minua kirjoit­tamaan
parempia värssyjä kuin mi­tä
ne muuten olisivat olleet."
jolloin-unio s a i ' yhtiöt puhdista­maan
kämppänsä ja laittamaan s i -
sätoiletit, kylpyhuoneet, lukutuvat
j|g||pi^|l|5|||i^^
mutta me piemme todenneet, että
teollisuus edistyy, .sekä tuotäntöori,
että voittoihin nähden. Jos mikään
teollisuuden haara voi tarjota,pa­remmat
olosuhteet ja alentaa ^työ­tunnin
40 tuntiin , viikossa laske­matta
palkkoja, niin se on "tämä
teollisuus.
Metsissä työskentelevät työläiset
vaativar~4o' 'tiintista työviikkoa ja
unio .tulee taistelemaan sen/puoles­ta
katkeraan:/loppuun/saakka, i;:Me
"käsitämme, että se voi merkitä lak­koa
kaikkine ;huonoine; puolineen;
mutta tilastot todistavat, että mei­dän
tulee -/saada/ lyhyempi;; työviik-tko.
Ihmiset kysyvät '.'Miksi" j a me,
vastuullisena uhiona./valmistuihme
vastaamaan siihen.
Uuden tekniikan- sovelluttaminen
ja koneet^ (ostettu,.niillä voitoilla,
joita! yhtiöt, pvat saaneet työläisil­tään)
ovat aiheuttaneet sen, että
tavattoman suuri määrä ' työläisiä
on työttömänä. Meidän työvo^vam-me
on jatkuvasti laskenut, mutta
tuotannon määrä on noussut.
Tietävätkö ihmiset, että 1956
meillä oli 11,000 miestä metsätöis­sä
ja-1960 ainoastaan 6,200 ja sit­tenkin
renemmän paperipuita tuote­taan?
Tämä , merkitsee lähes 50
prosentin. nousua työtuntia kohti.
Tietävätkö he, että voimasahari
(jonka :'ostaa/ija maksaa työläinen)
käyttöön oton jälkeen miehen päi-vätuotanto
nousi 1.5 /koordista.2;4
koordiin eikä se maksanut yhtiöille
^mitään? Ottamalla käytäntöön
'wheeled skidders, yarders ja
treelength logging" on nostanut
tuotannon miestuntia; k o h t i / siinä
miestuntia kohti ja nämät-edistyk;
set ovat^ pieniä sen suhteen «mitä
suunnitellaan. - . ^
Meistä tuntuu, että teollisuus'On
;5eriemm|^
jotka ovat työllään tuottaneet niille
voittoja, kuin työstä'poispanemisen
ja lisätä heidät'työnvälitystoimisto­jen
työttömien suurenevaan jouk-näille^^
työläisille^ ainakin sen,, että
tarjotaan jotain yhteistoimmtaa ja
aijioa tie ,on lyhentää työviikkoa.
Työnantajain ei saisi olla ainoita,
/jötka'vhyötyyät
sestä taikkäjuus^
'^koneiden ottamisesta käytäntöön.
, Kuten ylempänä on osoitettu tuo­tanto,
" miestyötuntia kohtaan on
:nöussut,: sanokaamme ,40-prosenttia
viimeisten vuosien aikana. Jäse­nemme;
ovat! saaneet-palkankorotus­ta
: noin 20 prosenttia tänä: aikana/ ja
yhtiöt, ovat saaneet 20 prosenttia
käsiinsä voittoa tuotannon /nousus­ta/
miestyötuntia/ kohti. /Voittojen
nousu on tarumaista jos niitä ver-letter
is,writteh in the interests,of
few weeks agO' I
in ;the? Perheen nuoremmille/:wntten
by,.a vyoung lady Wom 'thev,West
Coast: She said t h i s v o u l i l be her'
last letter - as she was getting ,a
little^too Old to be V r i t i n g tb this'
sectionr* She was,' in effect, "gra-duating",
from the Perheen nuo-r-
emmille. "—-
Now, it came to_my mind, and to
others-.^on the • editorial - boärd' of
the Club News.that there may be^
many others who consider them-selves
"too o l d " to continue writing
to Perheen nuoremmille. -
To these pepole I say, please
continue writing — to the Club
News Section.
T^e -Club News is an English
sectibn which'^ appears in the Thurs-day
edition of the Vapaus. This
past summer a group ^of Toronto
rataan toisten teollisuuksien voit- Pf«P'« decided to establish a Club
töihin. On osoitettu, että 1959 tuo- ^^^^ ^^'^^''^^ ^^'^^^ *°
lettiin meidän alueellamme 2,265.-
000 koordia paperipuita. Viiden
suuriniihah^itäliäyäiueei^
yhtiön (Marathon Corporation ei
kuuluj tähän koska,se;on osa Ameri­can
' Can Corporatiota eikä siitä
julkaista eri lausuntoa) voitot 1959
olivat $49,724,000. Jos k a i k k i se o l i ­s
i / o l l u t /yhden.iyhtiöni /tuottamaa,;
niin voitto koordia kohti olisi y l i
$20.00. Mutta näin ei ole asian
laita.-—^Kuinka paljon tästä tavara­määrästä
on tuottanut pienyrittä­jät?
Kuinka paljon ovat tuotta­neet
farmarit ja 'myyneet sen hal­valla
hinnalla yhtiöille? Me . u s ­komme,;
että suurten yhtiöiden voit­to
' koordia kohti on värinäänkin;
^^lr^•;•J.:^-••.-'•l••;
opiskelee nyt,4 kertaa enemmän ylioppilaita kuin Englannin, Rans-kan,
"Länsi-Saksan jä Italian korkeakouluissa yhteensä. Diplomi-insi-
^i¥i/Yhdysvalloissapuhutaan!Julkisesti/maan/arvovallan suuresta laskusta
^ on Neuvostoliiton arvo- ja vaikutusvalta lisääntynyt valtavasti ennen-
• I kaikkea sen sisäisen kehityksen johdosta < . '
'5fS?3=;;/*./igtäw/W!;5:^^
Mistä muusta johtuu N L n arvovallan suuri;:käsvu?l-Osittairi«^ehS
g*#//;>iv^SfflSv;'/-s/yj!;Ä
suuresta sotilaallisesta voimasta/jäs^^^^^
kerta ihmiskunnah historiassa on olemassa sotilaallisesti maailman
!'&'::ivnimauVairi^f^
SUOMEN UUTISIA
Helsinki. — (S-S) —' Aikainen dessa. Hyviä työhevosia jo kysy-talvi
odotettavissa. — Torstaina
lokak. 24 pnä saivat pääkaupunki-laiset
kirpeän talven esimakua jäi­sen
tuulen puhaltaessa läpi vaate­tuksen.
Viimevuotiseen syksyyn
verrattuna on odotettavissa aikai­sempi
talvi, jos kehitys jatkuu, sa­manlaisena,
o
Jäätilanne on vuodenvaihteeseen
mennessä normaalia vaikeampi,: en­nusti
t r i E;'Palosuo Merentutkimus­laitoksen
jääosastolta.
i // Perämeren / pohjoisosassa ^,; Kemin
ja Oulun edustalla ovat rannat jo
olleet ohuessa jääriitteessä, t r i Pa­losuo
kertoi perusteluna ennuste­lulleen.
Vaikka jää onkin tuulen
mukana hävinnyt,", jää tosiasiaksi,
että jäänmuodostuminen alkoi har­vinaisen
aikaisin. (US)
: ; / -f •
— ' Hevospula ' uhkaamassa .ensi
talven metsäajoja. ' Ensi talven
metsäajoja on uhkaamassa hcvos-fpula,
todettiin Hevosjalostusliittojen
Keskusliiton / heyösvälityksestä; Lah:
kiinteästi YhdysvaltaiBrulkopolitiik-
•kaa, Canada on menettänyt paljon
ystäviä ulkomailla ja hankkinut pit­kiä
työttömien jonoja tänne koti­maahan.
Järjestämällä normaalisen kau­pankäynnin
Neuvostoliiton ja mui-den
sosialististen maiden kanssa,
Canadan teollisuuslaitokset voisivat
i vslvätn'! 1 iirtväjf 5Sh vÖd vi 1 istäS tvÖtä;v tUri
listisen maailmanosan nopeasti ke-hittyvä.
talous antaisi kestävät mark-klnamahdollisuudetMtu<)
tteillemmfe;"
Suomneenn hyvä esimerkki sopisi
,.,....,,,.......|pi««P#cpa?^^
mielestämme monessa asiassa esi-tään:
ja ostetaani, talven metsäajoja;
varten, mutta sellaisia on vähän
tarjolla, joten on varmaa, että met-
:sätyömailla (tulee: olemaan/hevospu-y
laa. Jd kahtena vjirne talvena on
varsinkin maan etelä- ja länsiosissa
ollut eräillä metsätyiimailla puutet­ta
hevosista siinä/määrin, että esimi
PohjoiSrKarjalasta;/ja Pohjanmaalta
on pitänyt hankkia/ajomiehiä hevo­sineen;:
suorittamaan' kelirikon uh-r
kaamia kiireellisiä metsäajoja.
^ ~ ; Helsingin kaupunkiorkesterille
valtavat suosionosoitukset Sveit­sissä.
Professori Tauno' Hannikai­sen
/johtama//Helsingin kaupungin­orkesteri
sai torstai-iltana osakseen
myrskyisät suosionosoitukset kon-sertoidessaan
Bernissä. (IS)
^ Toivo Kuulan musiikkia U S A : -
han ja Canadaan. Nuorena kuol­leen
suuren suomalaisen säveltä­jän
Toivo ,Kuulan tytär, pianotai-teilijatar
Sinikka Kuula sekä laula­jatar
Margit Tuure tulevat noin
kuukauden t kestävälle Amerikan
läertueelle marraskuun lopussa tä­nä
vuonna.
Sinikka Kuula on suuren isänsä
tytär, joka jolcymmenvuotiäana sä­velsi
ensinimäiset; omat sävellyksen­sä,
sekä nuorena, neitosena säesti
laulajatar-äitiään:/:i'i;^/lionserttimatkoilr
la eri puolilla Eurooppaa. Hän o-piskeli
Sibelius Akatemiassa sekä
sekä-on .pitänyt' omia. konsertteja:
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Hän on esiintynyt myös mm. Ruot-t|
in|ra^pss||^^
pianisteja Suomen yleisradiossa.
Laulajatar Margit Tuure tunnet-
;;tiiit!j<gpien
MaösUJäftallH^^
itätitunut«yhä;e enemmän ja enem-
'manfnmsii^
maahan ä^ahyodyllisiksM^^rauhällisen
rinnakkaiselon ..periaatteenperus-pilonlyiieiälSSiniici^^
kanssa^sekä kiertueilla;^että Suo­men
jä Ruotsin radioissa. Suomen
määrin, että työvoima on katkaistu lähempänä ' $40.00 kuin $20.00.
puoleen entisestään. Metsätyöläiselle ei makseta enem-
Mistä ne ihmiset, jotka ovat jou- pää kuin $10.00 koordilta ja, Onta--
rion , asukkaat, jotka omistavat
metsän, saavat $3.60 kuusista ja
$250 männyistä: koordilta. kantora- KuubanjäN^liitpn suhteet
ovat erittäin lämpimät
'Jatkoa I. sivulta) , ,
ilmaistiin tyydytystä sen johdosta;
että Neuvostoliitto oli luvannut
apua. Kuuban vallankumouksellisil-le.
• - •
j ,Hoy-lehdessä / julkaistiin ; Kuuban
kommunistisen /puolueen/ ja Fidel
Castron heinäkuun 26 päivän liik­keen
.Moskovaan lähettämiä onnit-telusanomia.
' ,
Kommunistisen 'puolueen' sano­massa
tervehdittiin sitä, että "Neu­vostoliitto
on alpittanutuuden aika­kauden
ihmiskunnalle; ja Castron
/liikkeen sanomassa/onniteltiin neu­vostoliittolaisia
siitä, että he olivat
tehneet; mahdolliseksi uuden •yhteis­kuntajärjestelmän
perustamisen,
yhteiskuntajärjestelmän, ./jossa ihr
misen' riistämisen toisen ihmisen
taholta on poistettu, jossa työläisillä
ja talonpojilla on tasavertaiset oi"
rkeudet ja kaikilla; ihmisillä :saman^
laiset mahdollisuudet.
' Castron johtaman heinäkuun 26
päivän likkeen sanomassa/ilmaistiin
/mielihyvää myös sen johdosta//että
Neuvostoliitto oli luvannut puolus­taa
Kuubaa vaikka aseellisesti jos
sitä vastaan hyökätään.
Havanassa _ pidetyssä joukkoko­kouksessa
;oli,läsnä; myös Neuvosto­liiton
lähettiläs Sergei N . Kudryav-tsev.
Hän järjesti ' kuubalaisille
johtajille^myös;juhlan Neuvdstoliir
ton lähetystöön.
SIMiomairiplivei-e
:hanÄlangett\3raskaimmän*mähdolli#Mifei
:simmanv/Ti»Aminn?.-; colloiconit/rflriiiirti;':!-?':*^^
ilman koulua ; r if.
|||§MMnlaSsa|^5^^
luikäistä lasta nykyään (5 vuodesta te-^i-vuvS
19 vuotiaisiin'saakka). Sadasta lap-^'***'
;|e|tai;j|pi^;i^
menee korkeampiin kouluihin j o h - ' • j i
^tavii^/|4al|^
toksiin ja 63 ei pääse kouluun en- '^;|
sinkään. '••^'^
han muodossa; ja tiilevat.isukupolvet
menettävät;/ näinä /metsäperinnöt.
Nämä. yhtiöt kuluttavat hyvin vä­hän
• metsien istuttamiseen, /.i,
vEsittäessämme/-vaatimuksen ly-'
hyemmästä (työviikosta ei^koskaan
ole torjuttu/selittämällä/etteivät ne
voi maksaa, mutta yksinkertaisesti
sanomalla ettei siihen suostuta. Se
on -hyvin huortokannanottoiiiiden
ihmisten /taholta, - jotka riistävät
meidän -luonnonresurssejamme: ei­kä
se ole myöskään hyödyllinen
kansallemme.
' Sikäli kuin tulee kysymykseen
valmiit, tuotteet markkinoilla, niin
Financial /Postissa/lokakuun 15 pnä
sanottiin, että meidän puuvanuket-tamme
voidaan myydä Euroopan
markkinoilla $1.5 tonnia kohden" a-lemmalla
hinnalla kuin Ruotsi voi
myydä. •
Haluamme korostaa; että jatkuva
teknillinen/edistys/ija: siitä johtuva/
tuotannon lisääntyminen tekee
mahdollisesksi laskea lyöviikko 48
tunnista 40 tuntiin laskematta, v i i ­kossa
saatavaa palkkaa ja me toi­vomme,
että Ontario -'Forest Indus­tries
tulee järkiinsä ennenkuin se
on liian myöhäistä Pohjois-Onta-rion
talouden pelastamiseksi.
• •:/-;;'.:r-,,;/^^;/:-/^-/,?.::-;:;';^;///.^V:.-//;•:?:;
J . G. P E S H E A U ,
Lumber and Sawmill Workers
' Union , Pohjois-Ontarion neu-.
voston .rahastonhoitaja
:i?;!''-/i®S:Sfl,/:W
help 'out the regular Vapaus Edi­torial
Staff (they have enough
work as it is) and partly to try to
develop i t into something/ of great
interest^to Finnish Canadian/young
people and " o ld people" across the
country. We waril to' develop it as
nbt only a bulletin board of F i n -
nish-Ganadian. activities: i n ; Canada
but; also;as;a:showcase(forvany l i t Cr
•rary talents that might exist within
our midst. Some of the types of
. writing .,we have; published • include
book;reviews, Short storiesipoems,
philosophy, /humour; drama: / and
movie 'reviews, views .on. religion
and many other subjects.
But we do ,need a great many
more writers toinsure thecomplete kaivoksissa;;!
and continued success of Club
News. Incidentally, the name
"CJlub News" could be changed to
some other, as i t n o longer/reflects
fiilly the intent/and content of this
section.
This letter thön, is a call to the
;''graduates'v/ of ./perheen nuorem­mille.
Lets äll help to build Club
News into an exciting section that
we. will look' forward to reading
every•week.
Yours Sincerely
Eric Männistö
' for: Club News Editorial Boärd
957 Broadview Ave.
Toronto 6, Ont.
P. S. — A l i a r t i c l e s s h o u l d be
sent to the above address.
iniem;;op(^
kiiLpPaljoakaan "~ \
yläpuolella oppilaiden^ ja monet
lapset ovat lähtöisin l u k u - j a , k i r j o i - ^ 'fp^
tustaitamatttoömmiissttäa .vr na«nih, «e™m. rm. si,s. tf „a , "
joilla ei ole tilaisuutta antaa lap-silleen
opetusta ja" tuskin välittä-'"-^^i<^'*K*.
vätkään siitä. '-"-"''-""'W,^W.,|
On he'ppo opettaa lapset harjaa-maan
hampaansa päivittäin, muttav r, - j i
mitä tehdä kun talossa ei ole ham- ' . <;^|
/mäshai^a^
Kansainvälinen Työtoimisto äs-- ' \
kettam tunnusti että monet lapset,. ',3,^
jotka ovat alle 15 vuoden ikäisiä,. .\,^''*f
pakoitetaan työhön. ' ' .^.||
, Etelä-Euröopassa j a Keski-Idässä.' j>k:St
he muodostavat 15 prosenttia koko ~
työvoimasta. Eräissä osissa Aasian « ,
ja • A f r i k a n maissa prosenttiluku^
npusee vieläkin korkeammalle:/ Vuo-,'
sisadah vaihtuessa ei ollut mitään,
harvinaista, että lapsia työskenteli
naiselle kuinka kiusallisia ovat neu- Z ^ ^ ; . ; ' !!
voitelut lakimiesten kanssa kun ha- " ^* * ~
kee eroa miehestääi.'Toinen vasta­si:
— Kyllä ne todella ovat kiusai­si
isia. Olen'itsekin Vjoutunut laki­miesten
kanssa fikemisiin ja silloin , >
Haloo tytöt ja pojat!
Tämän osaston kirjeenvaihtajat
ovat; miltei kuin;-kokonaan (unohta­neet
sedän. Mikähän lienee vika­na?
Nyt kuitenkin saapui yksi kirje,
vaikkakaan ei varsinaiselta Per­heen
nuorempien/osaston vkirjeen-
•väihtajialta. Tällä kirjeenvaihta­jalla
on kuitenkin tärkeä sanoma
niille Perheen nuöremmille-osaäton
kirjeenvaihtajille, jotka osaston
;.'veteraaneina^^ pitävät iitseään liian
"vanhoina" ollakseen edelleen tä-
' 'M
Äi;:v2s*?i5||
~ ; - ; ; : ; ; Ö * S Ä ; '
siTÄiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii,.. : ,
IIIIIIIIIIIIIIIIIIITÄTÄ ti
T O D E L L A K I U S A L L I S IA V?:;%=Ö?Ä^#|.
Vaimoihminen valitteli toiselle .-«-^f
'Il
iniltöi .toivoin,,: 3ttä^/'^W^^ ei o l i - .'„ti
7\
silcääii "vkiiöilute/
AMATÖÖRI:
Kauppaneuvos (nuorelle urheili-' - ' •""'.3:1
jal'e, jolla on Suomen ennätys 100 ~ ^ H
metrin juoksussa): — Tytär^tänikö _ ;'||
te haluatte vai hänen rahojaan? \{|:|
/gsUrheiiijä
jmästyt^ääl^^
tä olen amatööri-urheilija. ' , ,
— Mitä se tähän kuuluu? '
— Se estää minun ryhtymästä
mihinkään yritykseen rahojen ' ' /SI
vuoksi. , .
Club News-osaston toimitusneu-
#(wtonftähölM^^^
tä aikaisempia Perheen ^ Nuorem-* ' ,11
mille-osaston kirjeenvaihtajia kir- ' ,%\
• i J Q l t r ä ^
News-osästoon osoitteella r Club 'id
News Editorsr 957 Broadview A v e , ,
Toronto 6, Ontario.
Siis "veteraaneille" uusi tyÖsar-
>s ': IVÄH PAKINA
':te;--'r ag-;g:jJ,ssS|;;
män osaston kirjeenvaihtajina. ^ ka! — Toimitlajasetä. "^^1
;:;.:-u»f.:?/s?aÄ;/i-
Viime viikon perjantaina trahtee­rasivat
lukijoilleen Suuren Rahan
lehdet (Suurin;. kissänpään (korkuisin
kirjaimin otsikoidun, Wienistä lä­hetetyn
APn "huhujutun"i jonka
mukaaii::(NLn;;';pääministeri Hcush-:
tshev- oli '"stalinilaisten" ' toimesta
"syösty vallasta",, "vangittu" jne..
Tietäen, että_ juttu oli tuulesta
temmattu — ammattiaan kunnioit­tavat
sanomalehtimiehat^ eivät"'voi
koskaan hyväksyä mitään sellaista
tai viimeistään lauant.Tina-
United' Press International-nimi-nen
uutistoimisto:;selitti puolestaan
lauantaina,: että; monet -sanomaleh-tiisn^
toimittajat joutuivat perjan­taina
painiskelemaan senohgelman
kanssa,' että "julkaistako"yllämaini­tun
huhujutun vai' ollako julkaise­matta?
-
U P l n analyysin mukaan porvaril-lisen
maailman miltei kaikki'vulta-lehdet:/*
;ratkaisivat/s;tämaw=''ongel-;
"uutista", minkä alkuperänä on mansa" siten,* että julkaisi\»at • suu-
"huhu" tai jokin sitä vastaava epä- r in otsikoin mainitun aiikan.' Kaik-
£mi;ä-!ä5r-iä:kisj2yäyÄsS (—%s ^ Suuren Rahan kon­trolloimien
lehtien toimittajat, jät­ti
vät tietenkin juttuihinsa kaiken-ilääiissiiäälMi"
ryVaätätäuu ksiä-S^mairiitehSm
dollislmman: ;huomaamattomasti;T et;
tä "huhua" ei ole mistään vahvis- a i i i « I i i » i i «Ä
- Monet pahaa-aavistamattomat-lu­kijat
cjotka eivät ole vielä!oppineet
tekemään eroa huhu- ja-tosijuttujen
välillä, nielivät' valitettavasti täydes-ta|
tuon«?ankanvtjokasammuttun5ösii§
pirikkona^alas vielä samana palvana
Monet päivälehdet julkaisivat huhu
kein .pahimmin löi. hanUunsa j.eh-moiseen
ruotsidainenl"^
jokaz-kayttiensimmaisen-numeronsa:
koko etusivun Hrushtshevin teloit­tamiseen
— ja sitten myohcmnlin
päivällä'jätti koko jutun,käsittelyn
sjUeenj;r;;^-.';;^^
~' Tällainen "uutispalvelu" ei tie­tenkään
ll.sännyt. Suuren. Rahan' oä-,
tamienfja-^maksamienglehtien arvo-
Porvarilehtien toimittajilla on teltävänä 67 tuntia — valamiehis-lukemattomia
etuisuuksia emmatis- tön pääsemättä yksimielisyyteen' '^||
heidän syyllisyydestään tai syyttö- , , \}if
myydestään. ' - ' ' ' '^
Mainittuja henkilöitä syytetään
siltä, että he tappoivat t r i F i n c h i n » .
aviopulisen Barbara Jean Finchin
;tvältfääkseen kalliin avioeroiutun". ;~i>
saan ja työssään verrattuna työ-väenlehtien
toimittajiin. Mutta työ-väenlehtien
toimittajilla ei kuiten­kaan
ollut mitään "ongelmaa'' siitä,
julkaistako huhutietoja Hrushtshe­vin/
ennenaikaisesta;.kuolemasla-vai
eikö jjuj illkkaaisitsat.^ ^ ^
Eikä tällaista "ongelmaa" olisi
ollut lioin porvarilehtien toiraitta-jilla
silloin,'jos huhutiedossa ' olisi
kerrottu esimerkiksiz-jotakin siihen
';4:iv;";i':Vivfc'/»]'SIV!;#i(vVi>^
lasta"; "vangittu" jne., Porvarileh'
tien toimittajat olisivat .siinä ta­pauksessa
tiedustelleet-;asiaaCWa3h-ingtonista
• jji saatuan huhusta'kiel­teisen
vasÖTuksen, heittäneet koko
arvottoman hiihutiedon rpskakoriin.
Mutta kun kenkä puristi "vasenta
jalkaa", niin perättömät huhutiedot
Hrushtshevin /'vangitseniisesta" j u l ­kaistiin
suurieleisesti yrittämättä-tärkeätä
kaikille niille, jotka eivät
halua kenenkään" joutuvan;,suurpää{
oman valheitten harhauttamiksi. - »^iiiaiiii^
^ -Uutistiedoista'. huomasimme myös,
':etta!«i'ikkaanÄamerikkalaisenÄ?;laaka-i•
Vi!Ji^!jl^^;vJ'V••;-'"••^^•^^/J;:•;::•'•1•'r•"s^•j7i^^
f i'inl,tri¥R?f B e i p j f d S i y a-menlrakastajattaiiensafearoleSjTre-p
S i ! » i l l Ä i »
"välttääkseen avioerojutun", , >
kuten A P n uutistiedossa kerröttiin;'^'' I
Asiaa käsitellyt tuomar Leroy Daw- \M
siltä pohjalta, että "rahalla on tai­vaallinen
valta helvetissäkin", niin <
tosiasia kuitenkin o n , ^ ä kovin vi- .]
saiselta-tuntuu tämän kansainväliä" -f
Kuten muistettanee, ensimmäinen . .^^
:pilM|U^u^j^
hajoittamiseen kun se ei saanut toi-' ' ^
meksi' lausuntoa puoleen'eikä toi-^-~
tarkeäm^^^
sikin paivakst luonnon helmaan^^jä"
nauttia laittun ilman lisäksi ^ myös ^ ^ j
hyvästä levosta "Hunttausmatka"^
onnistui sus mainiosti f """^