Vapaus, January 20, 1968

              .Sivu 2 Lauantaii tarnmiik. 20 p. — Satiirday, JTam: 20, 1968
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
' OF FINNISH CANADIANS
< LIBERTY) - ? Establlshed Nov. 6. 1817
EDITOR: W. E K L U N D MANAOERI E. S U K SI
T E L E P H O N E : 0>P*CE X N D EOITORIAL OiA-AZBA
E»ubllshed thrlce w e ^ y : Tuesdays, Thursdaya and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St, Weat,Suribury, Ontario, Canada.
' Mailing, address: Box 69
• ' Adtertlslng mteö upon appllcatlon^ tfainslation Iree o(f cha
Authorized as second clas^.njÄtl bx thfi .?05t, Oftlce D^ipaxti^eirt., Ottawak
and for payment "of_posttige in cash. A
M f m b p r o» Ih ' C A N A D I A N L A N G U A G E P R E SS CLUB
TILAUSBONNAT;
GÄnadassa.M vk: $io;00, 6kk.$5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 Id:. $5.75
Ivk. 11.60. 6kk. Ö.2B>
KANSASTA Y A I H TYKINRUOAKSI
:A;:
Kiaofettavaa "apua"
Kuten on meidämkin lehdessämme kierrattu, de Gaulllen
hallitus harkitsee nyt sille esitettyä pyymrtöä, että Ransika'
antaisi Monotonissa, New Bruinsvviokissa ilmentyvälle, suurisr
sa talousvaikeuksissa kamppailevalle ranskankieliselle
L'Evangeline-leihdÖlle rahallista apua noin $400,000.
Kuten odottaa sopii, tämä kysymys on joutunut Canadan
englanninkielisten- päivälehtien puitavaksi ja- siinä ylhteydles-sä
esitetyt mielipideilmaisut ovat sekä teikoihurskaiita että
osaltaan valaiseviakin.
Hutoimioiden, että Ranskan hallitulrselta on pyydetty fi-nanssiapua
mainitulle lehdelle, Toronto Daily Star sanoi tiis­taisessa
toimituskirjoitulksessaan imm. seuraavaa:
^Tämän-tapaiset järjestelyt ovat yleisiä Euroopassa. Halli­tukset
tai poliittiset puolueet rahoittavat sanoonalelitiä.itoi-sinaan
avoimesti ja joissakin tapauksissa salaisesti. Sen yas-tinieeksi
lehdte-ltä odotetaan, että se seura'a palkanmaksaj an
määrittelemää ilinijaa — ylistäen ja oikeuttaen niiden (pal-kanihaksajairi)
kaikkia toimenpiteitä ja tuomiten niiden kaik-fei
arvostelijat . . ."
Tämä sellaisenaan on totta'toimen puoli ja samaJla aimo
annos tekohurkautta. Tosiasiassa canadalaislehd^et yleensä
saavat myös hallituksen .eli valtion "avustusta". Ne saavat
erilkioisalerinuksia postimaksuissa. Suuret liikelaitokset saavat
'verohuojennusta niiätä varoista^ mitä ne käyttävät sanoima'-
lehdissä julkaistuihin mainoksiin. Toisin. sanoen canadalais-lehdet
saavat välillisesti kaikilta veronmaksajilta valtioval­lan
kautta apua ja avustusta.
Tässä sellaisenaan ei ole mitään väärin, sillä. ainakin
teoreettisesti, kiaikilla canadalaiglehdillä on tasapuoliset mah-ddllisuudöt
tällaisen avun saantiin, vaikka valitettavasti on­kin
ilmeistä, että leijonan osuus tästä valtion avusta menee
suur lehdille ja vain pieni murto-osa pibkulehdille.
Mutta Canadassa annetaan visseille lehdille muutakin ns.
alakäden kautta tulevaa rahallista avustusta.
Emme puhu tässä yhteydessä mitään Yhdysvaltain kes-fcusvakoiluijäriestön
sanomalehdille ja sanomalehtimiehille
.antikommunistisuudenpalkki'oksi: tiettävästi annetuista ja i l ­meisesti
edelleenkin annettavista "Juudalksen.rahoista", vaan
siitä "avustuiksesta" mitä Canadan vissien hallituseliinten toi-;
mesta annetaan esimericiksi eräille vieraskielisille lefhdlle
sillä perusteella; että ne seuraavat ja toteuttavat virallisesti
Ihyvälksyttävää: — siis . p^karnnaiksajaiin kannaita katsoen
"oikeata" ohjelmaa. Tällainen vaJtiovallan "apu", mitä anne­taan
yksipuolisesti joillekin leihdille, mikä kielletään öppo-sitioasenteessa
olevilta sanomalehdiltä, on rappeuttavaa lah-
-jontaa-joka-lodella-saattaa "apua" saavat lehdet tanssimaan
"palkanmaksajäin" pillin mukaan, kuten Toronto Daily Star
sanoo.
Puhuen mainitusta. L'Evangeline-lehden tapauksesta,
Frets^ctenitti U ^M K i e i l t e i i e n eritteli ääri^Mikeiston
suhtauJtipniM baiis»iid€|moikiia!a^ ataiiksuii
Tampere. — Jos suomalaiseen elSraäJvmuotoon: kuuluu vapaus, kuten
kuulua tullee,< n i in emnie me voi: säännöstellä poliittista vapautta, emme
voi kieKää stfä nHUä; jotka eivät' ole; meidän nuoleemme. K u n tällainen
äärioikeistolaisten suorittama!'suomalaisten jakaminen kaliteen karsinaan
aj9(eli()a^ loppuii», n i in lähss; neljäs osa maan kansalaisista kelpaisi vain
tykinruo^aJtsi sodassa^, siil),e])i, sillä oii isänmaallinen velvollisuus. Mutta
täysiä kansalaisoikeuksia ei sille'voida antaa,, lausui tasavallan presidentti
Urho Kekkonen Tampereella,, jossaj pitämänsä' puheen alkuosan hän
ocoitti nimjenomaan kommuoisteiUe j a kansandemokraateille. I l ä r erittcU
Virkkusen julistaman 'suomalaisen elämänmuodon" merkitystä näille
kansanryhmille, j o i l la tuossa-<^ieIämänmuodjDSsaf' ei anneta täysiä kansa­laisoikeuksia.
Tasavallan presid^nbli Iausai~:pu-heossaan
mm.:
Kun vaalitaistelun viimeinen
päivä on. käsillä; voidaan jo tehdä
joitakin yleishuomioita.
Ensiksikin haluaisin todeta, että
vaaleista on kehittynyt enemmän
kuin saatoin olettaa linjakysymys
monessakin mielessä. Tässä on
esillä — kuten olen sanonut
toisella puolen menneisyys, toisel­la
tulevaisuus; toisella staattisuus,
L A A J E N T A M I S -
KYSYMYKSESTÄ
Lausun mielipiteeni jos vielä
Sallilaan, tämän meidän leihtemmt*
Vapauden asioiden käsittelystä, ja
ajaluikseni on, että pysytään niis­sä
samoissu . tiloisisa missä olemme
olleet jo. pitemmän aikaa.
Nykyisessä koossan se tyydyttää
ainaJkin aillekii-joittanutta. Eräässä
kohdassa, ja se kosikee "Kodin pii­ristä"
osastoa tai aluetta, haluaisin
tehdä huomattavan kairainnan. n i i ­den
asioiden käsittelyssä. Uskon et­tä
vain osa ottaa niistä neuvoista
opikseen, niin miksi haaslkaammc
siihen niin paljon palstatilaa. Mair
nioille pienille neuvoille antakaam­me
tilaa.
— E-ho, Timmins, Ontario.
t^se
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Paavo Seppänen, Toronto, Ont,
'täyttää toi ätaina, liimmikuun 25 pnä
76 vuofla.
Walter M a k i . R . R l . Copper Cliff,
Ont., täyttää tiistaina, tammikuun
23 pnä 50 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain
onnentoivotuksiin.
sella liehitys; toisella taantu-mus,
toisella uudistus. Näiden
välillä OH: valittava.
OAKEI&TON " S U O M A L A I N E N—
ELÄjllÄNMUOTO" KATSOO
TAAKSEPÄIN
AänoifceiSiton laholla on vaalitais­telun
johtavaksi iskulauseeksi koho­tettu
suomalainen elämänmuoto, jo­ka
on muka uhattuna. Sen fraasiko-koelman
takaa, jolla tätä elämän­muotoa
on pyiiljty määnttelemään>,
paljastuu pyrkimys palauttaa valti-olUsftt
ja yht^skunnallisct valtasuh­teet
sellaLsik-si kuin ne olivat itse-näisyysvuosiemme
alkuaikoina. K u n
on seurannut tätä vaalitaistelua, tu­lee
siinä esille viime vuoden helmi­kuussa
OstroboLnialla pitämäni pu-heiEin
teema. Tässä puheessani tein
selkoa ' suomalaisen yhteiskunnan
kehityksestä. .
Luokkayhteiskunnan sidonnai­suudesta
ja pakon'avulla synnytet­tävästä
yksimielisyydestä olemme
luoneet tai luomassa Suomesta
avoimen yhteiskunnan, jossa tun­nustetaan
ihmisten, mielipiteiden
ja ideologioiden erilaisuus. Tämän ;
erilaisuuden hyväksymisen pohjal­ta
pyritään rakentamaan yhteis­työtä
kaikilla aloilla j a kaikilla
tasoilla voidaksemme parantaa
kansamme kaikkien kerrosten olo-
.suhteita ja .siten valtakuntamme
. asemaa terveen ja oikeudenmukai
.sen uudistuspolitiikan avulla. Täs-sä
tulee esille se oikea suonialai-:
nen elämänmuoto, joka ei riipu
kiinni menneisyyden arvoissa,
vaan katsoo eteenpäin, tulevaisuu­teen.
Totesin Poriy-a pitämässäni pu­heensa,
että äärioikeiston suomalai­seen
elämänmuotoon ei esim. näy
kuuluvan sosiaalinen turvallisuus,
joka kuV.enkin Vanhuuden, sairau­den,
työkyvyttömyyden, monilapsi-suuden,
jne. osalta on olocllinen ja
tärkeä o.ea yhteiskunnassamme.
Kun äärioikeiston nimissä on seli­telty,
t-^tläson tarkoitus ei ole vä­hentää
sosiaalisia etuja, on pakko;
kirj;iinlarkasti s;teerii.'.a pj; Virkku­sen
sanat: "Nykyi-sen sosiaalisen
lainsäädännön ylläpitäminen käy
nveille ajan oloon liian raskaaksi."
Mistä pitäisi aloi/taa .sosiaaliturvan
poista m in en .tai väh en 1 ä m i n e n? Van
• paikallinen päivälehti sanoo, että "siinäkin tapauksessa jos ^. Q^^^ard Miessel, ja otsik- huksilta? Sairailta? Työkyvyttömil-se
onnistuu saamaan apua Ranäkan hallitukselta, lehti aset­taa
itsensä kompromisoituun asemaan.. "Hallituksen ää­nenkannattajana"
(House Organ) se (löhti) voi jatkaa, ilmes­tymistään
. ja saada ehkä jaltkuvasti lisää voimiakin, mutta
. (sanomalehti) kuolee sinä päivänä, joilloin se suostuu vas­taanottamaan
hallituksen apua."
Tämä sellaisenaan pitää paikikiansa, vaikka täten periaat-kona
oli "90 vankia paleltui
kadulle".
Kumpikin suurlehti tiedoitti
lisäksi, että useimmat" armah-
^cletuista harhailevat niyt pää­määrättä
pitkin Suomea.
Saksalaislehitien tietoja ar-teeUiselta
kannalta katsoen jo '^kuolleita" lehtiä ei olekaan, mahdettujen vaihki'en kohtalos­ta
pitää vankienhoitolaitoksen
ylijohtaja Valetin Soine täysin
perättöminä, selittää Päivän
Sanomat edelleen. .
Myös ulkoministeriö antoi
viikko sitten keskiviiikkona Köl
nin pääkonsulaatille tehtäväksi
oikaista nämä uutiset ja esit­tää
Suomen viranomaisilta saa­dut
tiedot asiasta,
Armahdusprosessiin ympä­rillä
uumoiltiin suurta onnettor
muutta, mutta se on mennyt
ylläfttävän hyvin, sanoi yMjoh-
Kova on taas talvi Suomessa
esim. täällä vielä haudan lepoon lopulliseni siimattu.
Kaikkien itsekunnioitusta tuntevien vieras/kielisten leh-tiemme
velvollisuus omia lukijoitaan kdhtaan on kieltäytyä
vastaanottamasta sellaista "avusitusta" mikä saattaa ne ylei­sesti
omaksuttujen katsantokantojen perusteella todella ky­seenalaiseen
asemaan. Mikäli on puhe Vapaus-lehdestä, se
tulee edelleenkin luottamaan lulkija-insa ja kannättarjiensa
tukeen, voidakseen siten säilyttää itsenäisyytensä ja omani-arvon
tuntonsa.
Sen hinta on tietenkin se, että Vapauden väki, lehden
lukijat ja kannattajalt joutuvat. maksamaan pienistä tullois
taan tämän- sanavapauden hinnan. Mutta se on niin tärkeä
vapaus, että siitä kannattaa malkisaa vaikeissakin olosuhteis­sa!
M'e uakommekin, eUtä kun lähiviilkikojen' aikana aloitetaan
taas keräyskampanja Vapauden-ja Liekin sanomalehtipape- taja Soine, Vankeja ei ole pa­rin
ostamiseksi, se tulee saamaan kaikkien sanoivapuden lannut ehdonalaisesta vapau-kannattajien
yksimielisen tuen ja kannatuksen. : reidestä vankiloihin yhtään taval^
' lista enempää. Vuoden lop­puun
mennessä vapautettiin
1,494 vankia ja heiksi valikoi­tiin
sellaisia, joiden toivottiin
menestyvän yaipaudessä. Aina­kin
toistaiseksi näyttää. siltä,
että olemme onnistuneet tässä;
sanoi ylijolhtaqa Soiiie. '
Ulkoministeriön oikaisussa
mainitaani, kertoo Päivän Sa­nomat
edelleen, että. vankieih
hoitoviranom^isten j a huoltor
poliisien . antamien tietojen
mukaan Suomessa oini ktilunee-na
talvikaudeoi aikana kuollut
eri .syistä rappioalkölhioaistie(ja
1 U i - 1 • • - i ,1 - , . « 50-rlOO kötoo maassa,'^muttaar-
Naiden lehtien kurjoiiiksis^ mahdettuja , vankeja ei ole
pienimmän mutta sflti tar^ean hallituspuolueen Idhti, Paivan kuollut. Rappioalkdhölisteista
Sanomat, etta 90 mista 1,500 vangista, ]otka armahdettiin paleltuneena tavattu vain
Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivän jdhdosta 6. j'oulu!kuu- muutamiftli^'heidän k n d l e -
t9- on paleltunut kuoliaaksi kaduilla. mansyynsä selvittely on 'par-
Ensimmäinen uutinen asiasta, ilmestyi Hambuirger haillaan käynnissä. Esiinerkik-
Abendblattissa viikko sitten tiistaina ja siinä oli otsikkona si Helsingissä on tiedotettu
"Armahdus muuttui Suomessa kuolemantuomitoksi". että siellä on kaikkia rappioal-^
3ild-Zeitung jatkoi kirjoititelua keskiviikkona 'minipails- kohölisteja varten lämimintä
taiseUa kirjoituksella, jonka on laatinut:lehden kirjeoniyaih- majoitustilaa.
tä? YksV.yiskohtaincn ohjelma .saa
laneen kuulla sitten, kun "maan
asio.Ma nivotaan panemaan kun­toon"..
V I R K K U S E L T A EI RIITA
V A P A U T T A K A I K I L LE
Vapaus on suomalaisen elämän­muodon
perusarvo, siitä olemme
yhtä mieltä. Mutta se on todelli­nen
perusarvo, jos vapautta ei ra­joiteta
vain niille, jotka ajattele­vat
samalla tavalla. P j . Virkkunen
on sitä mieltä, että kommunisteil-lentme
ei ole annettava täysiä kanw
salaisoikeuksia. Olen havainnut
äärioikeiston erikoisesti pahastu­neen
siitä, että edellä mainitussa
Ostohotnian • puheessani sanx^in
Suomen kommunistciile Suomen
olevan yhtä rakas isänmaana k u in
muillekin suomalaisille.
Jatkoin; kommunisiteilla on kieItä^•
mäittä (toinen käisitys yhiteisikunnaMi;
sesta olkeudenmukaiisuudesta j a sen^
poliittisesta itoteuttamisesta kuii*
heidän vaatustajillaaip. Yhtefotyö
kommundsitien kanssa suomalaisen
yhteiskunnan : rakentbamiBieiksi mer­kitsee
toisin ajatteleville siten aat­teiden
välistä kilpailua. Siihen u»-
kaitaa se, joka luottaa oman aat­teensa
elinkelpoisiuuitee>n j a elinvoiu
maan.
Eikö asia ole näin? Jos suoma-;
laiseen elämänmuotoon kuuluu
vapaus, kuten kuulua tulee, niin
emme me voi säännöstellä polii,t^
tista vapautta, emme v<^i kieltää
sitä niiltä, jotka eivät ole meidän
mieleemme. Kuu: tämä äärioikeis­tolaisten
suorittama suomalaisten
jakaminen kahteen karsinaan aja­tellaan
loppuun, n i in lähes neljäs
osa maan kansalaisista; kelpaisi
vain tykinruoaksi sodassa, siihen
sillä on isänmaallinen velvollisuus
Mutta täysiä kansalaisoikeuksia ei ^
sille voida antaa.j
MITA ISÄNMAAN T I L A L L E?
Olen kiertänyt tämän vaalitaiste­lun
aikana eri puolilla maata, (avan­nut
ihmisiä eri yhteiskuntaluokisUi
ja kuunnellut vaalipuheita. Nämä
matkat j a tapaami.set ovat olleet mi­nulle
hyödyllisiä. Olen pannut mie-l-
ihyvällä merkille sen kansallista
yhteistyötä j a kansallista yhteenkuu-iuviuifa
koro.=itavan hengen, joka
kaikissa puheissa on tullut julki.
Monta kertaa on juuri SKDLn edusr
(aja: puhunut lämpimästi rakkaasta
isänmaastamme -— heidän usein
käytlämään-sä ilmaisua lainatakseni
— jonka hyvinvoint';g, ja menestystä
ho ovat ilmo:tita;^t haluavansa olla
tasavertaisina muiden kanssa raken­tamassa.
Tiedän, että saan osakseni ivaa
äärioikeiston taholta tämän totea­muksen
esittäessäni, kuten silloin
kun sanoin mielihyvin kuunnellee­ni
kommunistikuoron laulaneen;
; Finlandia-hymniä. Mutta . mitä te
annatte tilalle sille miehelle, jo­ka
puhuu rakkaasta isänmaastam­me
Suomesta, jos te kiellätte hä­neltä
tämän isänmaan?
PELON LEVITTÄMINEN
OIKEISTON ASEENA
Se piirre ,joka on saanut ääri--
oikeiston vaalitaistelun < repiväm-mäksi
kuin olin odottanut ja sa­malla
paljastanut kampanjan taus
ta voimien luonteen, on pyrkimys
pelon ja epäluottamuksen levittä­miseen,
mielialan myrkyttämiseen
ja suvaitsemattomuuden lietsomi­seen.
Tunteenomaiset usein jo pin­nan
alle painuneet katsomukset
ovat vaalitaistelun saaman sävyn
vuoksi nousseet uudelleen esille.
Sotilasdiktatuurin maanpakoon ajamana on monien kohtalotoverien-s
» tavoin kreikkalainen lehtimies Geor^ios Patsis, Kreikan demokraattisia
voimia edustavan keskustaunlonin jäsen. Oheisessa artikkelissaan hän
paljastaa niitä taustavoimia, joiden synnyttämä oli Kreikan sotilasvallan­kaappaus
VUm^ vuoden huhtikuussa ja jotka edelleen näyttelevät kulls-s
i e n ^ k a l s t r osar sotilasjuntan hallinnossa.
Ei tarvitse muuta kuin lukea ylei­sön
osastoja, joista Aamulehti on
ehdoton ykkönen. Kuinka pitkälle
voidaan mennä, siitä on.todis::ukse.na
Merikarvialla itsenäisyyspäivänä esi­tetty
surkea näytelmä, josta sanoma­lehti
Lalli on kertonut. Kokoomus­lainen
reservikapteeni oli häätänyt
keskustalaisia rintamamiehiä pois
(Jatkuu sivulla 3)
Kreikan diktatuuri kuuluu ame­rikkalaisen.
imperialismin ylläpi-iäjmie^
diljitaliM.urien k«Uuun. Taan
tumuksen viimeisenä tukipylviiä-n
i , B e h iemvm on saojella har-vatnvallän
— ulkopoliittisten in- :
, tressiryhmiet; ja fcöUmaJsen pää-
I oman — etuja Kfeikah edistjluel-.
lisiä voimia vaataan, H ^ a l n v a l -
taa edusta^ 200 perhettä jotka pi­tävät
hallussaan maan (aloudelliK-ta
valtaa yhdessä Ateenan hovin
ja epätoivotun, vieraan monarkian-kanssa.
Vallankaappauksen suurimp<ana
syynä oli Kreikan kuningashovin
pelko valtaistuimien menettämisestä.
Kaappauksen onn/!)stunr)j.sesta piti
osaltaan.huolta pahamaineinen CIA,
Yhdysvaltain salainen tiedustelupal­velu.
PIMEÄT VOIMAT
Maailman demokraattisten voi­mien
oikein informoimiseksi on syy­tä
kertoa muutamista monarkistis-fasistisielle
diktatuurille edellytykset
luoneista henkilöistä j a olosuhteista.
Näiden ihmisten joukko on kirjava
ja siihen kuuluu myös pettureita,
jotka demokratian puolustajiksi naa­mioituneina
tosiasiassa: toimivat so-^
lilashallituksen agentteina. Heidän
pääasiallisena tehtävänään on levit­tää
vääriä tietoja. Niinpä he esim.
väittävät^ ettei C l A : l l a ole mitään
osuutta juntan toimenpiteisiin tai
sen vallassa pysymiseen. Tällais­ten
kavaltajien orgaani on mm.
Bonnissa elok. 2 pnä 1967 perus-t
e f u Kreikan diktatuuria vastaan,
taisteleva kansalliskomitea. Sen
perustaja ja C l A n agenitti Niko-laidis
on jatkuvasti yhteydessä
Ateenan halUtuspiireihin ja tiedot­taa
sinne pienimmästäkin poliitti­sesta
liikkeestä.
Jottei jäisi mitään epäselvyyksiä
C l A n ratkaisevasta panoksesta
juntan olemassaoloon, on aiheellis­ta
tehdä jonkin verran selkoa G l -
^ A n palkkalifitoilla olevista amerik­kalaisista
ja kreikkalaisista agen-tei."-
ta. Kuten entinen ministeri ja
suuria kansansuosiota nauttineen
pääministerin Papandreoun poika
— Andreas Papandreou — useaan
otteeseen on maiminnut, Kreikassa
on 250 amerikkalaisen iThmä, joka
työskentelee C l A n hyväksi. Tämän
ryhmän keskuspaikkana on Yhdys­valtain
A^iecnan-lähetystö. ja se toi
mii yhteistyössä amerikkalaisten
diplomaattien kanssa. Samoin se
on yhteydessä KYPriin, Kreikan
salaiseen tiedustelupalveluun. Hen
fcilöt, kut.°n kuninkaan neuvonan­taja
Kolias sekä kuninkaan henki­lökohtainen
adjutantti, junttama-juri
Arnoutis, ovat korkeimman
tason yhdysmiehiä. C l A n johdolla
on näin suora kontafc'i kuninkaa­seen,
samoin kuninkaan äitiin Fre-dej-
ikaan sekä muihin tärkeisiin
hovin neuvonantajiin.
paikalleen kansan enemmistöön no-j
anneen Papandreoun hallituksea
Icaaduttua.
Papandreoun hallitukselle tarfriä^
lokkaifcsi käyneiden petturien jouSo^
koon voidaan lukea myös pääminis­terin
avuksi toimivan valtionscihtee-;
ristön johtaja, Gieorgios Kavonidis;
jonka yhteydet tiedonariajanaF CI-A:
han ja hoviin ovat käyneet.ilmei-siksi.
Väärinkäyttäen asemaansa;
hallinnon iöiidossa he järjestivät
kreikkalaisin lähetystöihin ulkomaa^
la monarkiaa ja fasismia myötäile­viä
henkilöltä.
Useiden näiden Kreikan diplo-;
maattisten edustajien toimesta Pa-paridreou
IcimatMin ulkomailla en­nen
jokaista vaalitaistelua kommu-rdsUksi
ja vasemmistolaisieia EDA-puolueen
apuriksi. Näin keakusta-unioni
ja EDA-puoliie siaatiiin näyt-:
tämään länsiliittoutuman silmissä^
vaai-alliselta ja Papandreou ei-toivot-tavalta
hallituksen muodostajalta.
Näitä propagandisvsja ovat nun.
Kreikan Brysselin-lähetystön lebdis-töpalvelun
johtaja Poulakos, samoiif
kuin vastavassa asemassa Kööpen­haminassa
toimiva lähetysitövirkaili-j
a Botsikas. Kumpaakaan e i erityi­semmin
arvosteta niissä maissa, jois ;
sa he työskentelevät
PAPANDREOU PETETTIIN
Käänteentekevä isku Papandreoun
j a edistyksellisten voimien toimin­nalle
o l i - C l A n ja kuninkaanhovin
k.okoonkeittämä . Aspida-salaliitto.
Väärillä tiedoilla j a syytöksillä, mak­settujen
upseerien j a valheellisten
todistajien avulla saateltiin siinä
väärään valoon niiden toiminta, jot-
!<a eivät halunneet osallistua petok­seen.
Näin todellisiet kavaltajat säät­iöivät
heinäkuun 15 pnä jälkeen
1965 esiintyä maansa pelastajina ja
>erus{u:lain turvaajina toimitettu-
;um sitä ennen rehellisesti ajattele­vat
armeijan upseerit sotaoikeuden
eteen.
Myös Andreas Papandreou oli
syytteessä. Hänen Väitettiin suun­nitelleen
heinäkuun 14 pnä 1965
sotilaallista kaappausta, jonka toi­meenpanijoina
olisivat hänen l i ­säksi
vasemmistopiirit. Kun tälle
valheelle ei löytynyt katetta, paur
tiin liikkeelle uusi huhu. Sen mu­reaan
puhkeaisi huhtikuun 23 pnä
kansan vallankumous — samaan
aikaan kun Papandreou pitäisi
vaalipuhettaan Tessalonikassa.
C l A n K R E I K K A L A I S ET
AGENTIT
Tämän lisäksi C l A : l l a on ostet­tuja
työmtekijöitään kaikissa tär­keissä
ministeriöissä, kuten uiko- ja
sisäministeriösisä sekä puolustusmi­nisteriössä.
Ulkominiteriöstä olkoon
esimerkkinä lähetystöneuvos Sossi-dis,
yksi "niitä hai-voja, jotka jäivät I
Taantumuksen vihamielisyys eri­tyisesti
Papandreouta kohtaan on
käsitettävissä. Hänen taloudelliset
katsomuksensa ja edistykselliset
ajatuksensa Kreikan kehittämisestä
eivät herättäneet tyytyväisyyttä C l ­An
piireissä. Niinpä Papandreouta
pidettiin C l A n j a juntan jatkuVan
tiukim tarkkailun alaisena.
Käydessäni maaliskuun 12 pnä
1967 pääministeri Papandreoun luo­na
hänen Ateenan ulkopuolella s i ­jaitsevassa
asunnossaan, ilmoitin hä­nelle,
että puolueessa samoin kuin
pääministerin ympärillä oli henki^
löilä, j o t k a olivat juntan agenttieja.
Samaten kerroin Sossidiksen, hänen
entisen diplomaattisen neuvonairtä-jansa;
poistuneen Ateenasta pelois­saan
mahdollisesta paljastumises-
. (Jatkuu sivulla 4)
PÄXVÄN PAKINA
K U M M I A V U O D E K U M P P A N E I TA
Näyttää siltä, että itsenäisyytensä 50-vuotiasjuhlia viet­täneen
Suomi-neidon kamaralla on jälleen miltei yhtä kovia
paikkasia kuin dli talvisodan päivinä, jolloin 'kirjoitulksin ja
kuvin todisteltiin täälläkin, että esim. venäläset sotilaat jää-
. tyivät pystyssä heittoasennossa ikäsikranaaltti kädessä!
Ilmeisesti "vanhoja hyviä aikoja", muistellen ja Suomen
puolueettomuuspolitiikasta johtuvaa nykyistä kurjuutta it-kien
Länsi-Saksalainen Springer-yhtymän kaksi suurinta
päivälehl:eä — Hamburger Abendblaitt ja Bild-Zeitumg —
väittivät viikko sitten tiistaina 'ja keskiviikkona, että Suo­messa
on sattunut ."hirvittävä .murhenäytelmä" ja "uskomar
-ton-skandaali^ _
Täkäläi.stcn päivälehtien, sekä
TV ja radion uutisista .seuraavat
kanijalaisel ovat hionnolliscsli saa-necit
kuulla puheita maanpakoon
joutuneen Kreikan nuoren kunin­kaan
"demokraattisista" vinkeistä
j a selostuksia .siitä, että jos hänen
j a hänen kannattajiensa vallan-
. ikaappau.s^yritys olisi joulukuun 13
—14 pnä onni.-tunul, silloin olisi
Kreikassa käännytty jälleen demo-kraatitiselle
kehitystielle.
Kaikki niimä väitökset ja oletta­mukset
jäävät kuitenkin kummal­liseen
valoon sen uutisliedon mu­kaan,
mikä julkaistiin torstaina
myös meidän lehdessämme.
Reuterin Alecnasla tiistaina lä­hettämän
liiodoii mukaan Krei­kan
fasistinen sotila.sjuntta huoleh­tii
hyvantahloisosti .siitä, että
"maanpjikolaisuuteen". joutunut 27
vuotias kuningas Konslantine saa
elää kaikessa mukavuudes.sa Roo­massa.
!'Mustion everstien" .sotilasjunt-ta
on takavarikoinut rahat ja omai­suudet
niiltä demokraattisilta
kreikkalaisilita; jotka ovat ulko­mailla
arvostollcel .sotjhusjuntan
edcs9llanii.sia.
Mutta vaikka kuningas Konslan­tine
avustajineen, yritti, suorittaa
vallankivappaukscn ja siten kukis­taa
sotilasjuntan, niimä "musiUit
everstit" eivät ole kuitenkaan ta-kavnrikoincict
kuiiinikaan omai-
.suuksiu Kroika.ssa. Kuninikaan
asuinpaikka on ko.skema,ttomana ja
kuningas Konstantine saa siviilila­kien
mukaisesti nostaa säännölli­sesti
palkkansa — noin $583,000
itselleen ja $82,280 alaikäiselle po­jalleen,
prinssi Paulille.
Reufierin uutisitiedon mukaan ku­ningas
Konstantine otettiin Krei­kan
sotilasjuntan virallisten edus-j
a in toimesta avosylin vastaan heti
kun kuningas tuli "maianpakolaise^
na" RoomaäiiT Siellä Jiänon käyt­töönsä
anneltiin Kreikan suuria-.
hcMilään hieno asunto, minkä käyt­töoikeuksista
kuningas, on pitänyt
kiinni näihin päiviin asti.
Mainittakoon viiclä, että kunin­kaan,
epäonnistuneen kaappausyri-lyTcsen
jälkeen ei "mustien evers-itien"
kostotoimenpiteet kohdistu­neet
kuninkaan kannattajia, vaan
Kroiikan dcmokraaltLsiia piirejä vas
taan!
Jos mi.ssään, niin tässä on esi­merkki
siitä kuinka "kummallisia
vuodekumppaneiita poliiliikoilla
-saattaa olla".
Todellisuudessa asia on paljon
yksimkcrtaisempi niiilä se pinnalli­sesti
näyttää.
Jos kuninkaan ja hänen kannat­ta
jien^sa vallankaappausyritys olisi
onnistunut, se ei olisi johtanut de­mokraattisen
liallitusjärjestelmän
palaamiseen Kreikassa, vaan dikta-tuUrivallan
siirtymistä yhdeltä val­taryhmältä
toisoUo — sotila.s!kll-kiltä
äärioikei.sitolaisillc poliitikoil­le.
Selvää on, että kuninkaan val­lankaappausyrityksen
.takana oli
vissejä ulkomaalaispiirejä ame-rikkalaispiirejä,
jotka huhtikuussa
auttoivat sotilasjohtoa vallankaap­pauksen
, järjestämisessä, mutta
olivat nyt hetkellisesiti. valmiina
sanomaan, että "Mauri on työnsä
tehnyt. Mauri saa nyt mennä".
Tosiasia on, ettei mikään toimen
NATO-maa ole niin perusteellises­t
i Washingtonin kontrollin alaisuu­dessa
kuin on Kreikka. _Sanoma-lehtitietojon
mukaan Kreikassa
on 1,200 virallisesti tunnettua yh-r
dysvaltalaista asia miestä ja agent­tia.
; •, •. .
Kuninkaan kaappausyrityksestä
puhuttaessa on viitattu siilien mah-dollisuutcien,
että viime huhtikuus­sa
USAn armosta muodostettu so­tilasjuntta,
ei ole kuitenkaan voi-'
nut tuottaa tuloksia, mitä Wash­ington
on toivonut.
Totta on, että "musitait everstit"
ovat kä.siteUeet kovajcouraisostl
Kreikan domokraattisia voianiia ja
ehkäisseet vaalit, joiden tuloksena''
olisi Kreikassa varmasU tullut pe­rustettavaksi
koskusUi-jvasemmlstOr
lainen hallitus. Mtiitta cvei'sitien
raakuus j a . avoin terrori sai koko
maailma<n miicilipiteen nousemaan
: Kreikan sotilasjunttaa vastaan —:
ja kaikpn lisäksi tuli juntan suuri
epäonnistuminen Kyproksessa.
Tässä vaiheessa annettiin ehkä
k^^ninBas Konstainitinon ymmärtää,
olilä hän tuloe.-saamaaji tarvittavaa
apua,, jos hän kannattajineen ku­kistaa
"mustien everstien" juntan
ja järjestää tilalle äärioikeistoa
edustavien politiikkojen hallituk­sen.
Jotakin meni kuitenkin laskel­missa
väärin. On sanottu, että soti­lasjuntta
sai ennenaikaisesti tieto­ja
suunnitellusta vallankaappaus­yrityksestä
ja voi siis ryhtyä tar­peellisiin
vastatoimenpiteisrin. Ja
kun vieraat isännät huomasivat,
että "mustia everstejä" ei ehkä
saadakaan siinä tilanteessa sivuu­tetuksi,
he antoivat loppukädessä
kannatuksensa sotilasjuntalle hyl­käämättä,
silti kuningashuonetta.
Vain tämä selittää sen hyvänsuo-paisuTTden-
ja auttavaisuuden, mitä
everstit ovat maanpakoon, men^
neelle kuningashuoneelle osoitta­neet.
Ja huolimatta siitä miten.sotilas­juntan
ja kuningashuoneen tulevat
suhteet kehittyvät, auttamattomas­ti
väärässä ovat ne, jotka toivovat
£«iitä jotakin hyötyä demoki-aatti-selle
kehitykselle Kreikassa. Ky-symy.
s on ilmeisesti vain siitä, nvi-ten
saaskiisiiin täydellisesti eristet­tyyn
asemaan joutunut nykyinen
diktatuurikomento muodostetuksi
"selTaiseksi, että sille saataisiin "
"laillisuuden" leima j a lisäksi jon­kinlaista
goodwilli|ä maailmain tu-ruilta.
Demokraattinenkin kehitys on
mahdollista ja varmasti tulcjssa
Kreikassa. Muitta se tulee kansan­joukkojen
rlveist^ikä suppeiden
yi iii u okk i on välisestä vehkeilystä.,
— Känsäkoura,