Vapaus, June 24, 1958

              Tiistaina, kesäk. 24 p. — Tuesdäy,. June
(ISUEEIT) — Ittdependent Laibor^
Ctimdi :öt Es-
ItilMNl ' thrke weekly: TuescfayiB.
llnndB]» ftbdSatunJaysby^ Vapaus
P i^liUA^ Om Ltd4 at I(K)-109
Telepbones: Bus. Office OS. 4-4264:
Edttorlal Office OS. 4-4265. ACanager
E: Suksi. Edltor W. Zftlubd. MaUlng «
address: Box 69, Sudbti;^. <^^ppio.
Advertisliig i?ates upon^^jKpidicatkm.
Translation jbree of duage.
TOAUSHTONAT: V
Canadassa: ' 1 vk. 74tti
YhilySTOUolsaa: 1 vk. 8.0O|^ «30,
Smmessa: 1 .vk. 8.5Ö 6 tSb tijlt^
vlWyIiälii^^
I .' ^ ; ,F Fleming esitti alahuoneelle ikuluvan-tilivuoden'
.biijijetin ja sanoi, että hallitus aikoo käyttää varpja:^enepmän;me-,
töihin ^oskaaijT liuhah ^lifsaoi ^^rvioidaan $5^3ÖQ,pOO,-
Öpp kuin vame '-'^'-^,
v^:' odotettiin,,, että hallitus täyttää
'^(»^: osittain niitä lupaiäsia'mitä vaalien^
jkekiin, mutta siitä tuli pet^onys niille, jotka olivat tarttuneet vaali-syottethin.
'Monilla tahoilla on arvosteltu konservatiivihallituksen budjettia,
fihäse Ä ole millään tavalla sellainen budjetti, jonka avulla pyrittäi-
;spi Wjaamaan pulakauden aiheuttamaa talouselämän lamaannusta
| a -m tubansille. työttömille työtä. Kuten ehkä monet niuista-iievat
aikana konservatiivit lupasi^t $1,'18S tniljoonaa sel-
^J{ds(m(AjelInan toteuttaa jonka a^jlla hankittaisiin työtä kai-
^ sellaisiin menoeriin varataan nyt vain mitätön osa tästä
sumniästa. ^
; 9 £ 0 c a edes finanssiministeri itse u^o; talouselämämme nopeaan
elji^yiiiiseen kun hän arvioi, että kansalliset tulomme nousevat noin
2 t)nisentilk kun ne sensijaan viime vuonna nousivat neljällä pro-
'TjaäoU tosiasiat kuin tukku-n
i j ^ t i ^ ii^lunt}^^ 2.5 prosentilla huhtikuussa verrattuna vii-nie
vuoden vaistaavan: kuukauden myynteihin. J. R. TImmins and
Co. CKakepörssi tiedoittaa, että Canadan korporatioiden osakevoitot
ovat iäsäceneet taloudellisen lamakauden takiako prosentilla kuluvan
kuU^uden {ukaiu y vuoden samaan kuukauteen.
' O l i s i ollut toivottavaa, että piicdustusmenoja olisi vähennetty ja
sita % t a MojenneU^ ja lisätty kansan ostoky-k
j ^ 1^^ kuitenkaan tehty. Tuloverot pysyvät samanlaisina
kuin ne o>i9t (dieet, hyvin vähäisiä muutoksia lukuunottamatta.
^ on herättänyt tyytymättö-n^
yyttä taajästl monissa eri kansalaispiireissä, sillä se suurin piirtein
srahui entism Ubera^^ esimerkkiä.
pppositic^uolueen finanssiasioiden tuntija Wil)iam Bene^ickson
^<4. ala^ konservafivien budjetti on^sairas, koska
siinä-^ei ilmene mitään, joka piisi elvyttänyt talouselämää.
KM John Wintermeyer saqoi, että. Hitto-haUifUkisen
budjetti ö» "kaiisaii silmien avaaja". • • • s,
':: • « i j ^ kaikki muistat^ jnitä finahssiavustusta Froit lupasi' Orita-iiäÄ
tulevan saamaan jos ään^täjät tukevat toreja^', sanoi iibera^i^
jo^tjili^^. ^''^^1^^jOTdä uudessa budjetissa^miukaänlaistallcc^taa'
\ SYNTYMÄ-s
PÄIVIÄ
^Rajala I<{iägara Falssilta
ensi perjabtaii^ pO vuotta,
pnhittelemme ^yäsusankaria!
Aasialmnen
Brittiläisessä Guianassa
Georgetown, BrittillikMn tinianiu
— Kuusi henkUoä on kuollut ja 100
sairastaa aasialaista influenssaa, ja
malariaa, jotka uhkuvat pj^iikäistä
olemattomiin intiaanien kylän asuk­kaat
Rupunkiift piirfs^ lähellä ;Bra-siliah
rajaa, kylän a§Ukasmääi-ä 6n
150./; , ;
äi^et ja liittoyallio
NeuTOstoliitossa tehdään
Moskova.--^ "Vuoristoilmaa" val­mistetaan
tehtaissa^ ja kaivoksissa
sähköllä käyvässä inonisaatiokam-miossa.
Se auttaa taistelua kylmet­tymistä
ja kurkkusairautta vastaan
työläisten keskuudessa,
Kök^Uuja tällä aläUa on tehnyt
prof. Chidievsky Kräkandassa kiin­nittämällä
tämän pienen kanunion
tehtaitten kattoihin.
— Maapallo on kokoonpanoltaan
noin 70 prosenttia vettä ja 30 pro­senttia
maata;
Kesälia 1867, joÖota; J o ^ A.
Hacdpnald oU ;^ neqxpttelc^
WestmhiisterissS^Canadajt perustus­laista,
niin maSlin i>äSstä Md^^^
Sphössa. Dean kadun varrella jkarl
Manc korjasi Pääomansa ensinunäi-sieh
osan IppUjUsta . korehtnmrive-dosta.
Maamme kansallinen Valtio syn­tyi
heinäkuun 1 pnä 1867 Lontoos­sa.
Elokuun 16 pnä 1867 kello 2
aamulla Marx kirjoitti Engelsille:
','Tämä osa on valmis."
Täten nuorimman kapitalistisen
valtion. syntyessä ilmaantui näyttä­mölle
tiede, jonka mukaan sosia­lismi,
tul<^.kapitalismin tilalle.
Cänadääta tuli yhtenäinen valtio
Yhdysvaltain kansalaissodan lopul­la,
jolloin teollistunut pohjoispuoli,
joka oli voittanut etelän orjuutta
harjoittavan puolen, alkoi laajentu­maan,
joka edelleenkin jatkuu. Sil­loin
Caandan kaappaaminen oli suu­rena
vaarana.
Toukokuun 22 pnä 1867. Sir John
A. Macdonaldin.ja hänen toveriensa
pitkien pyrkimysten jälkeen, kunin­gatar
Victoria julkaisi julistuksen,
että "heinäkuusta 1867 alkaen Ca­nadan,
Nova Scotian ja New Brun-swickin
maakunnat muodostavat yh­teisen
Dominion, jonka nimi tulee
olemaan Canada".
Koska Canada halusi^äädä eloon, niitS oli 8t vuotta sitten. Samaan
oli sein hajan^^t^^naakunnat yh­distettävä
y ^ k ^ kotimaiseksi
nuurkkina^lueelBui^^ p teolli­suudelle.
Ensik4 itäiset maakunnat
(ei kaikki) ja jälkeenpäin läntiset
oli liitettävä^^te^U. /
Tämä^ oli, Macdohaldm' ryhmän
lahja Canadalle ja mitä hyvänsä
me sanomme hänen yleisestä po­litiikastaan,
niin on tunnustettava
että hänen sitkeät ponnistelut siitä,
että englantilaisen ja ranskalaisen
Canadan tulee yhdistyä oli rohkea
jä edistyksellinen teko.
Kun katsomme ajassa takaisin
pain, niin ön tunnustäitava, että jol­lei
liittovaltiota olisi peiristettu,
niin Yhdysvallat' olisi' nielaissut
Pohjois-Amerikassa olevat brittiläi­set
siirtömiäat —
* • *
Liittovaltion perustamisen aikana
oli Canadan väkiluku noin ZVz
miljoonaa. Neljä viidestä asukkaas­ta
asui maalla; teollisuus oli heikosti
kehittynyt.
Mutta pian yhdistämisen jälkeen
alkoi Canadan teollistuttaminen. V.
1871 teollisuuslaitoksissa, jotka oli­vat
suurimmalta—osaltaan pieniä
verstaita, työskenteli 188,000 työ­läistä.
V. 1Ö55 lukumäärä on nous­sut
1,290,000. Työläisiä on seitse­män
kertaisesti se määrä kuin mitä
•A
. SteelvifQrkeiS vpf j American yajistustyönjbhtaja:i Glefve
«spyiil^naji ,^tttä ko^servatilyihallitusiole ryhtynyt min^
i; t o j ^ ^ l i ^ ^ jä työt- -
l : KonsätSmtiiVihaiHtuksen budjetti el lupaa hyvää työtätekevälle .
kansalle tulevan vvuoden aikana. iSe merkitsee sltä^ että Jnflaatio
; JA^U^^ ;|a syv^tyy ja johdpsta kansan leipävarras, kohöa&edel--
Ilinus^tBi^ 5e samalla pdjastaa. mitä '
lfsa>^ konservatiivien vaalilupaukset. <£hk£q).ä se avaa monien
L näköään, että ^ s^^ että liberaalit toimivat
juuri suurpääoman asiamiehinä eivätkä vaali tavallisen työtätekevän
väestön eiuja, vaalilupauksista huolimatta.
Unkarin tuomioiden johdosta
"3 'Unkarin vastavallankumouksellisten, tuomioita koskeva tiedon­anto
on julkaistu^ Mikä oli neljän kuolemantuoinion syy? Vasta­vallankumouksen
aikana murhattiin 234 suojatöiltä kansalaista mitä
raakalaismaisimmalla tavalla. Varmaankiii moni muistaa läntisten
uutistoimistojen kuvia Budapestista, hirveästi ruhjotuista, jaloistaan
hirtetyistä mitibistä ja naisista. Ne olivat silloin läntisten sensaatio-
;iqK>rtterdden haikkupatoja, joita tuskin olisi otettu historiaan jää­minä
todistuskappaleina verilöylystä, jos olisi uskottu vastavallanku-
Uiouksenisttti jpskus vielä joutuvan vastaamaan teoistaan. 3000
jrankilaan laahattua, joiden teloitus oli määrä toimittaa lähipäivinä,
säifyttiyat henkensä vain sen vuoksi^ että vastavafllankumoukselliset
JK)Uluivat niin pian tappiolle. Luettelo oli 10,000 ihmisestä, jotka
4biimkääh oli jo etukäteen merkitty teloituslistoille. Yksin jo täl-lu||
bt rikokset painoi\^t raskaina niiden miesten syntllutteloissa,
jotka t o i k e i ^
Imre Nagyn asema on dlut odotettua keskeisempi. Jo niin ai­kaisin
kuin 1955 joulukuussa oli liil^eellelähtösuunnitebnat selvät ja
perustavoitteena Unkarin kansantasavallan murskaaminfen. Jo tal­l
o n ^ Nagy keskeisenä johtajahahmona. IKaikki oli hyvin valmis­teltua:
halKtuslistat, yhteydet länsivaltoihin ja maan rajojen ulko-pttolelia
oleviin fasistisiin maanpakolaisjärjestöihin, vastavallanku-m<^
irfbelli^ten käsissä olevien valtiovallan, elinten avulla, suoritettava
joiAJu>jen aseistaminen ja kansandemokraattisen puolusti^oheiston
laniauttaminen; Miten N^litöntä on ollut lähsivaltain mukahaojo,
todistaa jo sekin, että 'Maleterin rinnalla osallistui Englannin Buda­pestin
sotilasavustaja ypttömästi ylimpääta sodänjph^^^ Myös
se, että USA toimitti aseita Punaisen R i ^ välityksenä iupinall^^
vahvistetaan uudelleen. Onko neljä kuolemantuomiota tästä kai-
• kesta. liikaa? Tietysti Unkarin työväenvalta puoliist^ itseään ja
i tietysti se rankaisee niitä, jotka ovat syyllistyneet* tällaisiin rikoksiin
^nalEuttäan ja kansaansa vastaan. ' v.
; Kun läntiset sensaatlolehdet, jotka Budapestin verilöylyii päi-
; vinä ihulivat hiittc^Luviaan, itkevät nyt Nagyn tai Maleterin puo-
< lesta, itkevät ne tosiasiassa siksi, etteivät hjrviiii rakennetut suunni­telmat
Unkarin irroittamiseksi sosialististen maiden rintamasta on-
V nisUmeetkaan. Miksei^t ne tunne vähääkään sääliä niiden 4000 al-
* gerädaiaen viqiaustaistelijan, miesten, naisten ja lasten puolesta,
' j^lui rimskalalset surmasivat toukokuun aikana, tai nii-
\ 4en 700 a l k o a s u k i ^ jotiu on ihnoitettu surmatuksi kesä-
' k^uim alkupu61ella^ M i ^ vastalauseet niiden lukuisten te-
\ Ibitustm johdosta, joita englantilaiset viime yiikkoina ovat toimeen-panneet
Kyproksella, ta^, syyiökset amerikkalaisten tukefDan^bano-
I Uin fcaffihiiMfn suoriUittaiihista joukkoteloituksista? -!Mutta tämä
I kaMd Ityrllä Iqrvak^ytjiän, siUi^ ovathan näissä tapayksissa t^Itta-
^ fi»^ jotka vuonna 1956 aikoivat niellä my<^ Un-
^'rkttrin.
esi
Moskova. — Neuvostoliiton leh­det
ovat julkaisseet SNTL:n hal­lituksen
ehdotuksen niistä kysy-myksisia,
jotka se katsoo kuulu­van
huipputason neuvottelujen
työjärjesfykseen. Ehdotuksessa
sanotaan mm. seuraavaa:
Huomioonottaen ajatusten vaih­don
huipputason neuvottelujen
kooUekutsumiskysymyksessä sekä
haluten edistää neuvottelujen val­mistelutyön
saattamista päätökseen
mahdollisimman nopeasti, esittää
SNt^tin häiltufe neuvotteluissa kä-siteltävSköfifebraavatiiirsymykseti
^'iC^iidi jy-vetj^kki^^^ io-pet^
iiieh ^i>y^älft^^li](op1imirieii
rakettias^lsta vai^äiäh ^vyöliymeen
muodostaminen Euroopan' keski­osaan;
valtioiden vSlfsenhyökkää-mättöm^
rss<n>iin|iksen solnit]
kosn^Mii ^ä^mil^e^ Käi^hi
minen sotilaallisiin tarkoituksiin,
vi«raUb aMli
tdih^öläköhl"
sainvälineh yhteistoiminta kosmisen
avaruuden tu^^jdu^lS^ 9^^^^
sassa ja muiliä Euroopan maiden
alueilla olevien ulkomaisten joukko-jien
supistaminen;. Saksan rauhan­sopimuksen
solmiminen; minkä ta­hansa
valtion yllätyshyökkäyksen
estäminen toista v^etaan; toimenpi­teet
kansainvälisen kaupan laajen­tamiseksi;
valtioiden välisten suh­teiden
.kehittäminen; sotaa sekä
kansojen välille vihaa ja vihamieli­syyttä
propagoivan toiminnan lopet­taminen;
keinot jännityksen lie­ventämiseen
lähi- ja keski-idän
alueella.
Nämä ehdotukset 6n~^esitetty asia­kirjoissa,
jotka on luovutettu tou­kokuun
5. p:nä .USA:n, Ison Bri­tannian
ja Ranskan Moskovan suur-lähettiläiUe.
LXNNEN EHDOTUS .
Wasliin£ton. — Yhdysvaltain ul-koasiahiministeridn
julkaisemissa
asiakirjoissa esitetään Yhdysvaltain,
Englannin ja Ranskan ehdotuk­set
päiväjärjestykseksi huipputason
konferenssiin. Ne on järjestetty
viittä pääotsikkoa käyttäen.
1. Aseistariisunta:
a. Toimenpiteet, joilla valvotaan
ydinaseiden valmistusta sotilaalli­siin
tarkoituksiin sekä jo olemassa
olevien ydinainevarästojen supista­mista,
b. Ydinasekokeiden lopetta­minen,
c. Tavallisten aseiden ja
joukkojen lukumäärän supistaminen
ja rajoittaminen, d. Tonnenpiteet
yllätyshyökkäysten estämiseksi, e.
Ulommaisen avaruuden käyttämi­nen
rauhanomaisiin tarkoituksiin.
'2. Euroopan turvallisuus jajSak-sa:':^
• .:
a. Saksan yhdistäminen neljän
äuuren pääministerita vuonna 1945
antamien' ohjeiden mukaisesti, b.
toimenpiteet Euroopan turvallisuu­den
varmistamiseksi.
3. Kansainvälinen kanssakäynti:
a. Ulkolaisten radio-ohjelmfen
häirinnän lopettaminen, b. Sensuu­ri,
e. Oikeus levittää ja inyydä va­paasti
kirjoja ja julkaisuja, d. Oi­keus
levittää ja myydä vapaasti ul-kolaisia
lehtiä ja' aikakauslehtiä,
e. Matkustusvapaus.
4. Mahdollisuudet parantaa kan­sainvälistä
yhteistyötä ja lujittaa
YK:t».
5. Muut pulmat ja mahdollisuu­det
laukaista Itä-Euroopan jänni­tystä.
Uumen työjärjestys
C|iii^yttää, sanoo Neu-
TMftaUttob paiuiiiiiisteri
Taht«Tatk» katadd atapMlet to-ddla
kalppatasMi Mnvoapitoa,'
kysyy Neuvostoliiton pääministeri
Hrusht&hev presidentti Eisenho-werille
lähettämässään kirjeessä
ja jatkaa: Länsivaltojen ehdotuk­set
päiväjärjestyksestä J a muut
näiden valtioiden Neuvostoliitol­le
esittämät asiakirjat ovat herätr
täneet Neuvostoliitossa vakavia
epäilyksiä tästä. Hrushtshev to­teaa
huipputason neuvottelujen •
valmistelun polkevan yhä vielä
paikallaan ja eräiden kysymysten'.
osalta tapahtuneen jopa taakse-päinm<^
oa., Syntyneen tilante<^
vuoksi .monet kysyvät, oliko mah-do^
esti länsivaltojen.: ehdotus
.ennakk<^njQuvottelujen; järjeständ-sestä
diplomaattiteitse jo sinänsä
, tjurk^tettn Jäämään .yaikiniksia
, huipputason neuvottelujen kooller
kutstunisen tielle.,'.. . i i
bii 'vaikeata va'pa\ittra ajatuks^
fä.^rttä mainituissa asiakirjoissa
esitettyjen ehdotusten laatijat eivät
ole pitäneet ohjenuoranaan isitä,
ettävoitaisiiti päästä kaikkien 0^-
piioiten" kannalta mahdollisimman
hyväksyttäviin ratkaisuihin eri ky­symyksissä,
vaan että on etsimällä
etsitty kysymyksiä, joiden selvitt|i-miseen
ei edellytyksiä vielä ole, voi­dakseen
sitten sanoa olleensa d-keassa
ennustaessaan hallitustm
päämiesten tapaamisen epäonnistt-vai,
kirjoittaa Hrushtshev ja to­teaa
syvästi valittaen, että USÄrlti
Englannilta ja Ranskalta neuvostf
hallituksen ehdotuksiin toukokuun
5. päivänä saapuneissa vastauskir-jelmissä
otetaan jälleen esille sd-laisia
kysymyksiä, jotka eivät tub
lähemmäksi, vaan päinvastoin Id-tontavat
sopimuksen aikaansaan!-
sen mahdollisuuksia. Hrushts
kiinnittää huomiota siihen seikkaat.
että lännen ehdotuksissa puhuta^
taaskin ns. Itä-Euroopan kysymj^-
*sestä. Hän torjuu uuden yrityksm
keskustelun herättämisestä ky^-
myksestä, jonka suhteen osapuokt
ovat jo kauan aikaa sitten selvit­täneet
kantansa tyhjentävän selv^-
ti. Tässä ei ole aihetta keskus^
luun, toteaa Hrushtshev ja kor<|-
taa, että kiinnipitäminen vaatimuk­sesta
saada sekaantua toisten v i -
tioiden sisäisiin asioihin, niiden : -
säisten asioiden pohtiminen k(-
mansien valtioiden kasken ilmi i
minkäänlaisia valtuuksia tähä,
merkitsisi YK:n peruskirjan tc -
keää rikkomista ja tämän järjesti 1
periaatteiden pilkkaamista.
Huomauttaen länsivaltojen ase
teen tässä kysymyksessä osoittav: 1
niiden pyrkimyksen haudata hai -
tusten päämiesten neuvottelut
etukäteen Hrushtshev toteaa näid(
hallitusten pyrkivän samaan my !
esittäessään työjärjestykseen Sa
san yhdistämiskysymyst^. Hän hu
mauttaa, etteixtämä kysymys kuu i
kansainvälisen neuvottelun toin-alaan.
Saksan osavaltioiden yhdis^
minen voi tapahtua vain näiden k4-
den Saksan alueella nykyisin oi­van
suvereenisen valtion ponnisi
^lujen tuloksena. '
Kirjeessä todetaan, että länsiv:
tojen ehdotus Euroopan turval
suuskysymyksessä tähtää siihen, <
tä suurvallat voisivat kytkeä koi
Saksan omaan sotilasliittoonsa :
haluavat. rauhoittaa Euroopan ka
soja julistamalla antavansa "takc
ta". Pyrkimyksenä tulee olla Euro
pan kaikkien kansojen turvallisu
den takaaminen, sellaisen tilantee
luominen, jossa Eurooppa ei voi
muuttua Jälleen sodan näyttämöfc
Jo kauan olisi ollut kypsä rätk
suun kysymys hyökkäämMttÖmyysi
pimuksen solmimisesta Varsovan
pimusvaltioiden sekä Pohjois-Atl'
tin liiton jäsenvaltioiden välil
Tällaisen sopimuksen solmimin
saisi aikaan koko kansainväliselle
tilanteelle niin tarpeellisen vakiin­tuneen
ja rauhoit^van tunnelman.
Kansat näkisivät, että sotilaallisesti
voimakkaimmat valtiot ovat pääs­seet
keskenään sopimukseen eivät­kä
halua sotaa.
Aseistariisuntaa koskevista länsi­valtojen
ehdotuksista Hrushtshev
lausuu, että Neuvostoliitto on kan­nattanut
ja kannattaa edelleen
aseistariisumisongelman radikaalis­ta
ratkaisua, mutta länsivallat eivät
9le osoittaneet halua päästä sopi­mukseen
aseistariisunnan yleisoh­jelmasta,
joka käsittäisi asevoimien
sekä varusteiden huomattayan su­pistuksen,-
atomi- ja ve^aseiden
kiellon sekä asianmukaisen valvon­nan.
Neuvostoliitto' esittää' ainoan
ireaalisen. tien: on erikseen ratkais­tava,
ensikädessä ne kysymykset^
jotka ovat jo valmiit ratkaistaviksi
ja vasta sen jälkeen siirryttävä rat­kaisemaan
toisia, vaikeampia kysy­myksiä.
. Haluaisimme selvästi tietää, sa­notaan
kirjeessä edelleen, onko
länsivaltojen hallituksilla vakava
tarkoitus järjestää sekä pitää nämä
huipputason neuvottelut, joiden tu­loksia
todellakin koko ihmiiskunta
odottaa, vai onho kysymyksessä ha­lu
nukuttaa kansojen valppaus, an­taa
käsitys, että yhteydet on- solmit­tu
ja neuvotteluja käydään, mutta
todellisuudessa vedetään esiin kysy­myksiä,
jotka eivät ainoastaan mi­tätöi
neuvottelujen valmisteluja,
vaan myös estävät kokonaan huip­putason
neuvottelut, jotta voitaisiin
myöhemmin syyttää meidän maa­tamme
"itsepäisyydestä".
Samansisältöiset kirjeet on lähe­tetty
Engl^nin pääministeri Mac-millanille
sekä Ranskan pääminis­teri
de Gaullelle.
aikaith t^lUsuustuotaniion arvo l i ­sääntyi
«8 kertaisesti $222 jDoii-jp<
masta.$l&.4p miljoonaan.
Liittovaltion alussa oli tuhansia
pienkäpitalisteja. Nyt on vain muu­tamia
monopoleja, joita hallitsi
^dysvaltain suuret teollisuuslai­tokset
Kuten Marx sanoi, että "Yk­si
kapitalisti tappaa paljon."
V. 1955 työläinen tuotti 12 %
kertaa enemmän '*uin työläihen
1871. Työläisen keskimääräinen
palkka 1871 oli $218 vuodessa. V.
1955 työläisen keskipalkka oU
$3,265 eli noin $63 viikossa tai 15
kertaa suurempi ja samalla hän
tuottaa 12 % kertaa enemmän k^m
työläinen I871.
Y|i 90 vuoden aikana työläisten
fyysilliset elinsuhteet ovat parantu­neet,
mutta rikkauteen nähden hy­vin
vähän kuin mitä se oli 1871.
Luonnollisesti 1955 suorat ja epä­suorat
verot olivat suuremmat; v.
1871 ei ollut tuloveroja ja nyt ovat
hinnat paljon korkeammat
• • • *
Nykyaikaisen teollisuustyöläisten
luokan luominen oli tärkeä liitto­valtion
tuote — Canadan perustus­lain
hyväksymisellä 1867 muodos­tettiin
Canadaan kapitalistisen val­tion
koneisto;
Tuskin muste oli kunnollisesti
kuivunut kuningatar Victorian julis-tuksessa
kun teoUisuustyöläiset lak-koutuivat
— Torontossa 1872 noin
10,000 kokoontui Queens Parkiin
vaatien 9 tuutista työpäivää ja On­tario
Workmen julkaisi otteita Mar­xin
pääomasta.
Samana vuonna Sir John A. Mac-donaldin
toryhallitus antoi unioille
toimintaoikeuden ja toryjen suoje­lemissa
teollisuuslaitoksissa alkoi­vat
työläiset äänestää.
Yhdysvaltain kansalaissotaa seu­rasi
Britannian laskusuunta ja Yh­dysvaltain
nousu alkoi, koska kan­salaissodassa
laskettiin perusta poh­joisen
kapitalismin ylivoimalle Ame­rikan
kotimarkkinoilla.
Neljä vuotta liittovaltion perus­tamisen
jälkeen ensimmäinen työ­väenluokan
diktatuuri pystytettiin
Pariisin kommuunin pitäessä valtaa
käsissään 72 päivää. Kuusi vuotta
aikaisemmin Venäjän tsaari .Alieic-santeri
I:n lopetti, maaorjuuden ja
Venäjän vallankumousliike syntyi.
Kiinassa Taipingin kapina järisytti
feudal^min perusteita ja avasi tien
V. 1949 lokakuussa perustetulle Kii­nan
kansantasavallalle.
Canadan liittovaltion kehittymi­nen
alkoi myöhäisellä kapitalismin
kaudella.
Vuonna 1917, jolloin ensimmäi­nen
maailmansota kiihoitti sotaU-lausten
johdosta Canadan teollisuu­den
laajentamista, tapahtui Venä-jäh
vallankumous ja Canada ei ole
senjälkeen ollut sama.
Kun 1931 Westminsterin laki an­toi
täydeUisen itsenäisyyden maal­lemme,
niin sidoin oli Canada vaka­van
talouskriisin kourissa 'ja mil­joonia
ihmisiä eli kerjäämällä.
43 vuoden aikana sitten 1914 vuo­den
jälkeen Canada on ollut so­dassa
melkein 10 vuotta — mel­kein
neljänneksen tästä ajasta.
Paljon omaisuutta on kahmittu ja
uusia teollisuuslaitoksia rakennettu,
ei rauhan työssä, vaan sotaurakoi-den
kautta.
* • *
Tästä syystä ei ole totta, että liit­tovaltion
perustamisen jälkeen ke-.
hitys/JöUsi ollut rauhallista Cana­dassa.
Se on ollut myrskyinen, tä­män^
kuolevan kapitalismin maail-maninyllefryksen
ja'uuden sosialis­tisen
järjestelmän hpusukaudella.
Sosialistiset aatteet kasvavat ja
tunkeyat juurensa Canadan todelli­seen
maaperään.
Canadan työväenluokan, \jolla on
voimakkaat järjestöt, täytyy vielä
kutoa sosialistisia aatteita ajatuk­siinsa.
Työväenluokan tullessa täysi-ikäiseksi,
ja ottaessaan oikean talou­dellisen
palkkansa ja poliittisen pe­rinteensä,
on liittovaltion seur^aava
suuri luku. -
Sanokaamme tämän MUin ja he­delmällisien
maan 91-vuotispäiYäfiä:
Joutukoon se päivä, jolloin työläiset
ottavat käsiinsä kansakunnan, saat­tavat
suuret monopolit känsän kont­rolliin,
toteuttavat sosialistisen de­mokratian,^
lujittavat kansallisen- it­senäisyyden
ja ohjaavat Canadan
rauhaan ja hyvinvointiin — jota
liittovaltiomme perustajat unelmoi­vat
joskilä hämärästi.
SITÄI
JA
Ensiminäinen onnistunut
keisarileikkaus
toimittu muusissa
Toronto. — -Kun /naarasmuus:
kuoli Algoma Central-rautatiellä ju­nan
alle havaittiin, sen kantavan
kahta vasikkaa, joista toinen kuo­li
onnettomuudessa. Elävä vasik­ka
pelastettiin keisarileikkauksen
avulla ja, vietiin^ Franziin metsä-palopäällikön
hoitoon. Sitä ruokit­tiin
jokaisen 2^^ tunnm kuluttua
kunnes se kykeni nousemaan seiso­maan.
"Mikäli me tiedämme", sanoi On­tarion
maa- ja metsädepartmentin
virkailija te. A. Pozzo, "tämä on en­simmäinen
tapaus kun keisarin
leikkaus muusissa on toimitettu
menestyksellisesti. Tämä muusinva-sikka
kuljetetaan- lähellä Torontoa
sijaitsevalle Maplen tutkimusase?
malle, josta se lopuksi toisen muu-sinvasikan
kanssa lähetetään Hol­lantiin."
initmiiiiiiiiiiim^
TIUKALLA RUOKA-
" JJ^RIESTEIJii^ >
Eräs miesi esitettiin sirkuksen
miekannielijälle. Koska hän ei7 ol­lut
aikaisemmin .nähnyt miekannie­lijää
pyysi hän miehen näyttämään
taitoaan. Miekannielijä otti koural­lisen
neuloja ja nieli ne.
"Miitta", sanoi mies, "nuohan
olivat Vain neuloja."
"Aivan oikein", vastasi miekan­nielijä.
"Olen _ tällä kerralla tiukal­la
ruokajärjestelmällä."
• • •PALKAT '
Tehtaan johtaja, saapuessaan eräät
nä aamuna konttoriinsa, havalisi
oveensa kirjoitetun liidulla seu-»
raavaa:
"Synnin palkka on kuolema, mut­ta
tämän tehtaan palkat ovat vielä­kin
pahemmat"
NAURUN AIHETTA
Murtovaras: "Mille te niin nau­ratte?"
^
Talon isäntä: "Sille kun te tu­lette
yöllä etsimään rahaa ilman
valoja ja minä en löydä rahaa edes
kirkkaalla päivälläkään."
hinta pakditti
sulkemaan kaivos
Bathnrst. N 3 . — Täällä ilmesty­vä
viikkolehti Northern Light tie-doitti
viime viikolla, että BatbUrstln
alueella toimiva ainoa kaivos sulje­taan
toistaiseksi koska metallin hin­ta
on laskenut
Nagasop Mines Ltd:n varapresi­dentti
John C. Dumbrille oli tie­donannon
mukaan sanonut että kai­voksen
tuotan,to 'keskeytetään heti.
Kaivoksesta joutuu heti pois 70 kai­vostyöläistä
ja vain vartijat jäävät
kaivokselle.
»imiASON^^^K^ JA
' Saksa^i^en uutistoimistolla ÄQfIn
tietämän mukaan lähetti USAn ul­koasiainministeriö
maial£skUussa lä-hetystö^
Ueien Duliesin sal^i^n oh­jeen,
miten jä inikd olisi jarriitet-
^ya vaatimuksia huipputason, neu­votteluista.
Ohjeissa todetaan, että
Euroopassa vaaditaan Vjpimakkaasti
kansainvälisten ongelmien rauhan­omaista
ratkaisemista'ja että van­han
mantereen johtomiehet ovat
"kansallisen itsekkyyden vuoksi**
taipuvaisia sovintoon idän kanssa.
Eräät Länsi Euroopan johtomiehet
painostavat myös USAta, jotta neu­vottelut'
saatatin alkamaan ja toi­vovat
neuvottelujen laukaisevan
kansainvälistä jännitystä. Ulkomi­nisteriö
varoittaa tästä lähetystö-jään
ja korostaa, että "amerikkalai­nen
politiikka ei voi kulkea Euroo­pan
tunteiden talutusnuorassa".
Yksinkertaisinta olisi suoraan
torjua ajatus suurvaltaneuvotte-luista,
jatkaa ulkoasiainministeriö
mutta näin ei voida tehdä sen
vuoksi, että USAn on vielä otettava
huomioon liittolaistensakin mieli-pite-
t. Niinpä on suostuttava ai­nakin
käsittelemään ehdotusta
neuvotteluista, mutta sen vastapai­noksi-
välttämättä käytettävä "yii-vyttelytaktiikkaa".
On käyttäydyttä­vä
niiti, että liittolaiset saisivat isep'
käsityksen, että neuyostpliit^läis-ten
kanssa on turha mistään ikes-kuätella,
ellei käytetä vöimai)oli-_
tilkkaa. Siksi on keskustelu pako^
tettava kääntymään sellaisiin kysy­myksiin,
joissa ei voida päästä yksi-mielisj^
een, m'tä ovat. esim, vaa­timukset
saada järjestää kansande­mokratioiden
sisäisiä asioita USAn
mielen mukaisesti. 'r
Tältä pohjalta ymmärtää hyvin,
miksi jo aikaisemminkin Unkarin
kysymys on tuotu esille vaatimuk­sin,
että länsivaltain olisi saatava
välittömästi puuttua Unkarin sisäi­siin
kysymyksim. Varsin ymmär­rettävää
on myös se^ miksi läntiset
uutistoimistot nyt vedoten Unka­rin
vastavallankumouksellisille an­nettuihin
tuomioihin — jotka ovat
Unkarin oma asia ja tapahtunet
voimassaolevien lakien mukaisesti
— vetävät esiin aivan toisen kysy-myks''
n, huipputason konferenssin,
ja vaativat sen siirtämistä epämää­räiseen
tulevaisuuteen.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Iita Prahan kaupungissa
Kun Ranskan lentolinjan 4-moot-torinen
komea ja kaikin puolin tyy­dyttävä,
40-hengen matkustajakone,
amerikkalaistekoinen Super Conste
lation lentokone, toi meidät touko­kuun
29 pnä poliisien miehittäinäs-tä
Pariisista Prahaan, Tshekkoslo
vakiaan, niin ilmojen herra teki pil-viensä
avulla sellaisen kepposen,
että emme saaneet lainkaan nähdä
sitä '^autaverhoa". niikä on kuu­lemma
rakennettu sosialistisen
maailmanosan suojamuuriksi.
Konieenune Jensi 15,000 jalan
(noin 3 mailin) koi^eudessa, huo­mattavasti
pilvien yläpuolella ja
niinmuodoin maata ei näkynyt pil­visen
sään vuoksi lainkaan, ja vaik­ka
ylöspäin olikin rajoittamaton nä-kyväisyys,
niin sielläkään ei ollut
mitään esteitä havaittavissa. Sivu­mennen
sanoen tämä lentokone len­si
tuon ehkä 700 mailia pitkän mat­kan
noin kahdessa tunnissa.
Vaikka meillä kaudella canada-laisella,
jotka olinutae menossa
Moskovaan, ei ollutkaan Tshekko­slovakian
visaa, niin me päätimme
kuitenkin koettaa Prahan lentoken­tälle
tuUessamme, etU onko tiiäUä
kovan maan kamaralla sittenkin
kovempi rautaverho. kuin siellä lin­tujen
ilmoissa? Koska odottamam­me
kone oli jostakin syystä myöhäs­sä,
päätimme pyytää lupaa menni
noin 40 km päässä kaupungista ole­valla
lentokentältä Prahaan —
Tshekkoslovakian pääkaupunkiin.
Joukossamme on onneksi yksi
henkilö, joka osaa tshekkoslovakian
kieltä. Niin'panimme hänet asial­le
— soittamaan Tshekkoslovakian
viranomaisille pyynnöstämme. Mut­ta
nytkin osoittautui, että "puheet
rautaverhosta ovat suuresti liioitel­tuja",
kuten voidaan tunnettua lau­suntoa
muuntaen sanoa. Canadalai-sma
meihin suhtauduttiin oikem
myönteisesti. Vaikka 'viranomaiset
ihmettelivätkin, miksi emme olleet
hankkineet itsellemme asianmu­kaista
viisumia, niin he hyväksyi­vät
selityksemme, ettei meidän tar­koituksemme
ollut muuta kuin
kauttakulkijana vaihtaa lentokonet­ta
Prahassa. Niiii saimme luvan
mennä kaupunkia katselemaan.
Mutta kiin lisäksi ilmeni, ettei meil­lä
oUut käytettävissä, tshekkiläistä
rahaakaan, ja kun rahan vaihtami­sesta
keskusteltaessa virkailijat
pääsivät selville, että me olimme
jollakin tavqm al^ivisessa toimin­nassa
Canadan työväenliikkeen r i ­veissä,
meiUe taijoUHn - käytettä­väksi
auto ajureineen! Muutaman
minuutin odotuksen jälkeen saim­mekin
käytettäväksemme kaksi 4-
hengen autcia sekä hyvin mukavan,
ja lisäksi englanninkieltä puhuvan
oppaan. Hän tiedusteli kohteliaas­ti,
minne halusimme mennä, mutta
olimme kaikin ventovieraita kau­pungissa
niin me esitimme, että
hän veisi meidät ensiksi johonkin
seUaiseen paikkaan mistä on hyvä
näköala kaupoittdin — ja parem-,
paa.pyyntfti emme olisi vannaan
voineet tehdä vaikka olisimme tun­teneet
kuinka hyvin Prahany Euroo
pan yhden vanhimman kaupungin.
; Automme kohdisti matkansa
"Linnan" mäelle — presidentin lin­naan.
SajQOttakaon tästä, että Pra­ha
on rakennettu korkeitten mä­kien
ympäröimään padanmuotoi-seen
laaksoon ja presidentin linna,
sekä sen yhteydessä olevat suuret
kauniit ja vanhanaikaiset kirkot
on Prahan pohjoispäässä olevalla
korkealla mäellä, mistä näkyy asi­allisesti
puhuen koko tämä miljoo-nakaupunkL
"Linnan" pihalle tullessamme
"pisti silmään" (ainakin allekirjoit­taneelle)
eräät sellaiset "pikkusei­kat",
jotka puhuvat enemmän kuin
monet suuret kirjat tai pitkät ar­tikkelit
Demokraattisten perintei­den
symboolina tunnettu Tshekkö"
Slovakian lipipu liehui "Linnan" ka­tolla
osoituksena siitä, että maan
presidentti oli siellä, siis kotona ei­kä
missään matkoilla.
Mutta "Linnan* 'ympärillä ei ol­lut
minkäänlaista poliisivartiota!
Allekirjoittaneeseen teki tämä si­täkin
suurimman vaikutuksen kun
olimme Vajaa kolme tuntia aikai-seimbin
läh|eneet Ranskasta, jonka
pääkaupunki^ Pariisi, oH kuin suu­ri
sotaleiri!
Kut"n sanottu.' Tshekkoslovakian
presidentin linna sijaitsee luonnon­kauniilla
korkealla mäellä mistä on
todella suurenmohien näköala kau­punkiin.
Samalla kertaa tämä~joh-kun
ruhtinaan paratiisina aikaisem­min
ollut "Linna"-alue on hienon
hienoa iknstikkoa, jossa Idahan a-sukkaat
käyvät iltaansa viettämäs­sä.
Lisäksi oU "Linna"-alueen yh­teen
rakennukseen järjestetty jon-
Uhlahien ilSyttely ja yhdessä kir­kossa
oli jumalanpalvelukin me­nossa.-
JKun-kaiken, lisäksi oli kau­nan,
ymäristössä ja pihamaallakin
oli silloin runsaasti kaikenlaista vä­keä.
Vanhempia pareja nähtiin is­tumassa
tai kävelemässä puistoalu­eella.
Samoin nuorisoa ja vähän
varttuneempia lapsiakin. Mekin
kävelimme hevosenkengän muotoi­sen
renkaan "Linnan" ympärillä ja
sitten muiden mukana "Linnan"
pihamaan läpi rakennusten lomitse
takaisin lähtöpaikalle.
Kuten sanottu, tällä alueella em­me
nähneet yhtään ainoata poliisia!
"Linnan" kummallakin portilla oli
tietenkin tavallisesti käytännössä
olevan tavan mukaan vartiopalve-lusta
tekevä nuori sotilas kiväärbi-neen
— mutta porttipylväiden ulko­puolella
ei ollut mitään aitaa eikä
vartiosotilas liioin kiinnittänyt ihi-tään
huomiota siihen, että ihmiset
kulkivat -rakennusten lomitse Lin­nan
piha-alueen läpi. ' '
jäimme me sentään kolmannen­kin
nuoren sotilaspojan, joka oli
"työpuvussa" "Linnan' 'takapihalla
juttelemassa jonkun vanhemman
miehen kanssa. Pojalla oli kuiten­kin
ilmeinen kiire ja niin näimme.
että hän lähti takaisin luultavasti
vartiomiesten rakennusta kohti pie­ni
valkoinen paketti kainalossa. Il­meisesti
isä oli tuonut vähän koti-eväitä
pojalleen kaupungissa vie­raillessaan!
Kuten huomataan, kovin on vai­kea
Tshekkoslovakiasta löytää
maankaan kamaralta mitään merk­kejä
rautaesiripusta!
Katselimme kaupunkia eri puoliI->
ta, teimme myönteisiä huomiolta
väestön vaatetuksesta, tavarakau­poista
ja pikapähi yhdestä tanssi­paikastakin,
mutta niin mielenkiin­toisia
huomioita kuin saimmekin,
niistä kertominen on jätettävä Si­joitetun
tilan vuoksi johonkin toi-nis
ImsIDta, nihi presUdätin Iin- teen kertaan. — Känsäkoura.