Vapaus, April 3, 1974

              i l
SDvu 2 KeskivTiklko hdhtjk. 3 p. — Wed., April 3, 1&74
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( LI BE RTY) Establlshed Nov. 6.1917
Edltor: W. EKLUND ^ Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editorlal 674-4264
Published.once weekly: Wednesda]rs bgr Vapauis Publishing Co. Limited,
102 Elm St. West, Sudbnry, Ontario, Canada.
Mailin? addrcas: Box 69.
Advertising: rates upon application, translation free of charge-
Second Clasis Mail reristration Number 1076
5:M.mb,v of„h. CANADIAN LANGUAGE - PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassä: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75 USA:n
3 kk. $3.25 Suomeen:
1 Vk. S12.00, 6 kk. $6.^
1 vk. $12.50, 6 k t $6.75
Chtle-komission viimeinen päivä Helsingissä
CHILEN VALUNKAAPPAUSTA
TUETTIIN ULKOMAISIN VOIMIN
~ Hyvää pääsiäistä, lukijat
Kristinunkon mukaan on pääsiäisestä kehitetty sellainen kirk­ko
juh.la jollaisena se edelleen tunnetaan ns. kristillisessä maailmaji-csassa.
Mutta pääsiäisellä on kuitenkin ikivanhat perinteet kanso-jerruskomuksissa.
Itäm^la se oh tunnettu vuosituhansi^jgakanal-
~ lisen hedelmällisyyden juhlana. Suomalaisten juhlaan liittyy lu-.
kuisia kansanomaisia perinteitä, joilla tuskin on paljoakaan :tek^
mistä kirkon kanssa. .^'.'-/y
Huomenna (torstaina) on kiirastorstai, jota kirkko viettää
nykyään Herran ehtoollisen asettamispäivänä. Mutta kiirastuli on
jö paikka, missä sielut roomalaiskatolisen opin mukaan kuoleman
jälkeen puhdistuvat, ennen kuin pääsevät täydelliseen autuuteen.
Vanhempien uskomusten mukaan pitkäperjantai ja lanka­lauantai
(pääsiäislauantai) ovat vuoden kaikkein pahinta aikaa.
Ne ovat päiviä, näin monet vanhat ihmiset ovat jopa omien koke­mustensa
perusteella "todenneet"; jolloin kaikenlaiset noidat, .trul­lit,
pihkanoidat. ja muut pahat ovat liikkcelläv .
)Muti^; huolimatta siitä mitä seikkoja itse kukin pääsiäisen
yhteydessäi" korostamme ja mille eniten an-oa annamme, yksimie­lisiä'oltance
kaiketi siitä, että useimmiten (ei aina) huhtikuun koh-'
dalle lankeavat.pääsiäispyhät antavat kaikille työtätekeville teryer
tulleen talviloman arkisen ja harmaan raadannan lomaan.
;Vapaus puolestaan- toivoo lukijoille, 'kaikille hyyän tahdon:
ihmisille tässä maaosa ja sen rajojen ulkopuolella, iloista • sekä
fyysisesti ja henkisesti piristävää pääsiäislomaa!
: 'Vieläkin, hyv^^ ^ ,.•
t . •— •••• ' •' ... • .. •
JMierkki oikeaan suuntaan
(Sanotaan, että jumalien myllyt jauhavat hitaasti, mutta erit-täin
hienolisi.
'Näin tuntuu käyvän — jos painostusta pidetään jatkuvasti
ylläi— myös Ontarion hammaslääkärien ja -teknikkojen välisessä
kiistassa, jenka pohjimmaisena tekijänä on kysymys siitä, kuinka
korkeita hintoja ontario^aisef joutuvat hammasproteeseistaan mak-
••Samhan..:
Kuten tiedetään, Ontarion hammaslääkärit saivat painostuk^
seilaan toimeksi sen, että lainlaatijakunnassa hyväksyttiin laki
(Denture Therapist Act), mikä.asiallisesti puhuen eräistä eleis-.
1ä huolimatta — kieltää hammasteknikot valmistamasta tekoham­paita
suoraan asiakkailleen.
Käytännön kannalta asia on niin, että hammaslääkärit tilaa­vat
teknikoilta tekohampaat asiakkailleen ja ottavat niistä kaksi
ja kolmekin kertaa korkeamman hinnan, millä proteeseja tarvitse- .
vat saisivat niitä välittömästi teknikoilta. -
Tämän asiantilan johdosta mainittu laki nostatti suuren vas­tarintaliikkeen,
kautta Ontarion. Hammasteknikot protestoivat tie­tenkin
toimfeentulomahdollisuuksien parantamisen puolesta. Ja ,
suurti yleisö hintojen kurissapitämisen hyväksi.' Niin voimakkaaksi
nouqi tämä protestiliike — ja sitä pitäisi nyt jatkaa — ammatti-yhdifetysliikkeen,
eläkeläisten järjestöjen, työväenyhdistysten ja
edistyksellisten kansalaisten toimesta — että mainittua Denture
Therapist-lakia ei ole voitu käytäntöön soveltaa. Teknikot ovat jat-
: kanöet lakia avoimesti uhmaten proteesien valmistamista niitä tar­vitseville
ja järjestysviranomaiset ovat yleisen mielipiteen painos^ j
/tuksenjohdosta pidättyneet toimenpiteistä näitä teknikkoja vastaan
Tässä tilanteessa^ viime torstaina —^t^ Torontosta uutis-
. tieto', jonka mukaan hallitus suunnittelee ko. lain uusimista, niini
,että'hammasteknikot voivat (laillisesti) harjoittaa ammattiaan vä­littömästi
kuluttajien hyväksi niin, ettei heidän tarvitse olla ham­maslääkärien
valvonnan alaisuudessa. Toivotaan vain j a toimitaan
sen byvä-ksi, että maakunnan uusi terveysministeri Frank Miller
cli oikeassa sanoessaan, jotta nyt suunnitteilla oleva laki on miltei
täydellinen vastakohta Denture Therapist-laille.
Kuinka tärkeä asia. tämä on tekohampaita tarvitseville ja
varsinkin vanhemmille kansalaisille yleensä, se näkyy bowmanVille-läisen
hammaslääkärin, t r i Aijgus Blairin lausunnosta, josta CP
tiedditti maaliskuun 12 pii uutisessaan 1974 mm. seuraavaa:
|—Eräs bokmanvilleläinen hammaslääkäri sanoo, että hammas-hoitpala
qn "kaikkein halpamaisinta kcplottelua" (the meariest
rapk^t aröund). Hammaslääkärinä 39 vuotta toiminut tri Angus
Blair sanoi eräässä NDP:n kokouksessa, että jos yleisö estetään
ostamasta hammasproteesinsa suoraan teknikoilta, niin siitä "tulee
7ksi kaikkein skandaalimaisin väärinteko mitä tässä maakunnassa
on koskaan tapahtunut". Myöhemmin antamansa haastattelulau­sunnon
yhteydessä t r i Blair sanoiv että tekohampaiden myynti bn
"kultakaivos^^ hammaslääkäreille, jo ostavat tekohampaita telc-iiikoilta
$90—$100 hipnasta . . . ja velottavat niistä (asiakkaita)
iiiinkin paljon kuin $300—$500.
; }; Hammaslääkärit ovat tietenkin hyödyllisiä ja tarpeellisia. Mut-
- ta .helposti, saadun^ rahan menetysmahdollisuus on saanut' Jieiidän
sjäoTestönsä;hakoteille. Hammaslääkäreillä jotka valittavat liiallista
työttTasitusta, on yllin kyllin työtä hampaiden hoidossa. Annetta­ni^,
ikoon teknikkojen valmistaa hammasproteesit, koska siten saadaan
SfV valtavia säästöjä yhteiskunnan vähempiosaisille, joihin mm. van-i-
v , .hunmat kansalaisetr eläkeläiset, valtaosalta kuuluvat. .
.Helsinki.— USA on todistettavasti sotkeutunut Chilen vallan­kaappaukseen.
Asiasta kuultiin todistajalausuntoja Chile-kumission
viimeisenä tutkintapäivänä Helsinglssäi Lausuntonsa antoivat Chilen
^Vashingtonin entinen asiainhoitaja ArmandoEribc ja entiiicn teol
isuusministeri Jose Rodrigues.
Chilen juntan rikoksia tutkiva komissio päätti toimintani» sun-luntaina,
maalisk. 23 pnä, Yhteenvedossa todettiin, että Chilen
juntta on törkeästi rikkonut kansainvgUsiä asetuksia ja lakeja, että
je on rikkonut ihmisoikeuksia vast«;|n:,ja ottanut vallan käsiinsä
ohilen perustuslain vastaisesti. Lisäksi tpteennäytettiin ulkomaitten
isuus vallankaappauksessa. Chile-komissioii toinen istunto pide»
ään todennäköisesti syj^skuussa Kööpenhaminassa.
Ennen vuoden 1970 presidentin­vaaleja,
kun näytti selvältä, että
Salvador Allende valitaan presi-lentiksi,
USA aikoi lähettää maa^^
°ian vakoiluun ja sabotaashiin eri-loistuneita
sotilasasiantuntijoita.
—Asia kuitenkin vuoti julkisuu-een
ja Chilen hallitus esitti tä­män
"retkikunnan" saapumisesta
/astalauseen. Vastalauseen saa­tuaan
USA :n hallitus selitti, että
cyseessä oli "laivaston soittokun-
:a". Selitys oli naurettava. "Soit­tokunta"
ei päässjrt maahan.
CISSINGERIN MUISTIO
Kymmenen päivää Allenden
^residentiksi valitsemisen jälkeen
^residentti Nixon j a hänen silloi-;
ien neuvonantajansa, nykyinen
JSA:n ulkoministeri, Henry Kis-unger
järjestivät Chicagossa päi^
/älliset eräitten työnantajajärjes-
•iöjen, monikansallisten yhtiöitten
edustajille ja suurten lehtien
omistajille.
Tässä tilaisuudessa Kissinger
3si Iti muistion Allenden valtaan­tulon
vaikutuksesta Chilen ja
USA:n suhteille ja USA:n eduille
latinalaisessa Amerikassa.
Hän sanoi, että Allenden val­taantulo
merkitsee vakavia ongel­mia
US A : He. Se vaikeuttaa US An
taloudellista toimintaa koko lati-nalaisfesse.
Amerika.ssa, nostattaa
"USAn vastaista mielialaa koko
mantereella ja vie pohjan siltä
kunnioitukseltii^ jota latinalaiset
maatj,untevat USA:tä kohtaan.
Chilen tapahtumat saattavat
USA:n. sisäisen turvallisuiiden,
Kissingcrin mukaan, myös vaaka­laudalle.
Hän tarkoitti todennä­köisesti
sitä, että sosialismin val­taantulo
Chilessä toisi maahan
neuvostoliittolaisia asiantuntijoi-
";a ja kuten tunnettua pohjoisamcr
rikkalaiset pitävät neuvostoliitto­laisia
asiantuntijoita oman tur­vallisuutensa
uhkana. ^ ~
Lisäksi Kissinger kiinnitti
huomiota siihen, että Chilen kc-hitysr
saattaisi USAn edut vaa­raan
myös Ranskassa j a Ita­liassa.
Tunnettuahan on, että
näi<«sa molemmissa maissa on
vahva vasemmisto ja vasemmis-topuolucitten
yhteistyö on mah­dollinen;
Kummassakin maassa
voLsi vasemmisto piiasta val­taan
parlamentaarisin keinuin.
Tähän kaikkeen vedoten Kissin­ger
esitti, että Chilen kehitystä
pitää seurata erittäin tarkkaavai­sesti
ja että tarvittaessa kehityk­seen
pitäisi puuttua.
CIA:n KOEPALLOT
Myöhemminhän ChUen kehityk­seen
yritettiin puuttua. An^rik-kalaisteu
kouluttamat ^ miehet
amerikkalaisten tuella murhasivat
AUendeä lähellä olevan armeija^
kenraalin Schneiderin. USAn Chi-len-
suurlähettilääksi tuli tunnettu
eiA-mies N. David: Ylikansalli-non
tietoliikenneyhtiö ITT alkoi
harjoittaa omaa vakoilu- ja sabo-taashityötään
Ghilessä^^ .Lisäksi
sotilasjuntan johtaja kenraali P i ­nochet
on myöntänyt, että sotilas­kaappauksen
suunnittelu aloitet­tiin
jo vuonna 1972.
lanniniaiHininniaiiiiiiiiininii immniinraninnfflininti
MITÄ MUUT SANOVAT
iiiniiiiiiiiiiiiuiiiiniiHiitJii
HEITÄ OLI YKSITOISTA
Demokraattisessa maassa ei meidän mielestämme pitäisi 11 -
miehen ryhmällä olla tilaisuutta salaisesti paUttaä oljyohjelmaäta,
millä tulee olemaan niin kaikkialle leviävä vaikytus, ei vain kan-salliseen
ekonomiaan, vaan myös jokals«en caniidalaisperheeseen.
Pääministeri ja 10 maakunnan pääministerit istuivat 24 Sussex, s
Drivesjfa... i a päättivät sälyttää maalle uusia kustannuksia, mitkä,,, ^
o v « t todeiJnäköi^^l suuremmat millä mikään hallituselin Juice,,..
^Vw^ koroltamaa^ tänä vuonna, tai eh'kä missä määrin ne tu evat
y K t ^ t i k i n veroja korottamaan. Tämän päätöksen takana olevat
seHkat tulevat a i M olemaan epämääröisUk sillä uutiset asiasta suo-datetaan
paikalttöUcen U nuehcn polilttia>en »"•«J»*^*» ' ' '
. ' _ Globe and M^iil, maalisk. 29 p: 1974.
ITT :n toimet paljastuivat, mut­ta
ITT olikin vain koepallo. USAn
senaatin alakomitean tutkimuk­sessa
on todistettu, että monikan-sallis
ylikansalliset yhtiöt ovat
jonkinlaisia CIA:n koepalloja
Niiden avulla CIA kokeilee erilai­sia
menettelytapoja tuhota ole^
massaoleva hallitus. ITT ei onnis­tunut.
CIA käytti muita keinoja.
On todistettu, että USA käytti
taloudellista painostusta hyväk­seen.
(Kehitysluotot lakkautettiin,
organisoitiin lakkoja kuljetusalal-a
ja kaupan alalla, lakkoon osal­listuivat
.myös virkamiehet ja lää­kärit.
.
SABOTOIKAA MARXILAISIA
Muun muassa yliopistojen, ja
korkeakoulujen oppilaille jaettiin
monisteita,; joissa kehotettiin sa­botoimaan
marxilaisiksi; tunnettu­jen
opettajien luentoja. Kauppiai­ta
kehotettiin olemaan myymättä
HUIUAA MENOA
. . . Kolmen viimeisen kuukauden aikana v. 15>73 canadalaiskor-poratiojen
voitot kohosivat 59.4 prosenttia! . . - Missä on sellaisia
työläisiä joiden palkat kohosjvat-lokakuusta joulukuuhun 59.4 pro-, ,
senttiä? Oikeudessa ei tällaista todistusaimhistoa voitaisi sivuuttaa
. . . Parempi on, että hän (finanssiministeri John Turner) csittiiä-^
hyviä vastauksia ei vain_siltä, että Canadan kansalta yleensä on,
kiskottu 59:4 prosenttia kohonneet voitot (3 kuukauden ajalta),—
vaan myös siitä tosiasiasta, että ruokatavaroita prosessoivat-yhtlöt^
Hsäsivatlrämanaikaisestlvoittojaan^l.l-prosenttisesti! Ja ne roistot
anovat vielä sentin korotusta leipää kohti! . .>
— Canadian Tribune, maalisk. 27 p. 1974.
Tässä o^a&to&sdi julkaistavien
kirjoitusten ei tarvitse välttä­mättä
edustaa lehtemme omak­sumaa
kantaa käsiteltävänä
olevasta asiasta. Kirjeen lähet­täjät
voivat käyttää härkin^
tansa mukaan joko omaa ni­meään
tai nimimerkkiään. Ni­mettömiä
kirjeitä ei julkaista:
Virsi 'fks^inamerkkinä
-Jöslemme ole-avuttomasti väärässä., niin virsi "Jumala ompi
piimäämme"-oli'kirkon-ainekauppaa vagtaan "kapinaan" nousseen'
sÖn LutJjcrin kiijoittama^"
ivastaan." - — l - — ^
|||^palastä ~ viikon loppupuoleUatuUeitte
*';Ugan^an kapinalliset yrittivät .osaltaan käyttää Emie Fordin
1 ;Ievyn '*Onward Christian Soldiers" esitystä radiossa
iS <'^anisannousun" jjö^estäiniseksi!, Presidentti l i i | A | n ^^
o^täidätyn^J^ansann^ nMtfkital soite^ttUn Raäpf!jg|W^
isen midäuui 'noh^ kapinoivaa
Inensä^Jäi^^eli^p^
"MIELEKÄS AJATUS"
Talouspulan kiristymisestä jou­tuu
kärsimään ennenkaikkea an-siotyöläisct
ja eläkeläiset ,joilla on
pienet, määrätyt tulot, mutta myös
pienet vähävaraiset liikelaitokset,
jotka ovat riippuvaisia ostajapii-ristään
ja liiketuttavuuksistaan.
Ei enää ole ihme, että niin moni
pienyrittäjä on ollut pakoitettu
lopettamaan liikkeensä ja koskee-pa
se jo useita keskisuuria ketju-kauppojakin.
Monet j^akavaraisina
pidetyt sanomalehdetkin ovat jou-^
tuneet sulkemaan ovensa. E i näin-
I ollen ole ihme vaikka pienet vie­raskielisten
omistamat lehdet ja
julkaisut kamppailevat yhä jatku­vien
• taloudellisten vaikeuksien
kourissa.
Meidän lehtenunc ovat vuosia
olleet kannattajiensa ja lukijainsa
lahjbi^isten tui-vin toiminnassa ja
sitä apua tarvitaan luonnollisesti
edelleen.
Tässä tuonnohi eriis kirjeenvaiii.
taja ehdotti ,että esim. yksinäiset,
joilla ei omaisia täällä ole ja sa­malla
muutkin, voisivat tehdä tes­tamenttilahjoituksia
lehdille, kos­ka
on mm. todettu tuhansiajdolla-reita
•:• tällaisia varoja makaavan
pankkiholveissa ja ajautuvan sit­ten
luultavasti hallituksen : poh­jattomaan
säkkiin; Mielekäs aja­tus,
eikö? ^ ;
— Yksinäinen lukija, Sudbury
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Martti Osteriund, Sudbury, Ont
täyttää torstaina/ huhtikuun 4
pnä 70 vuotta.
Hilja Foraell, Hearst, Ont täyt­tää
sunnuntaina, huhtikuun'7 pnä
35 vuotta.
Betty Pulkka, Mattawa, Ont
!Jlyttää keskiviikkona, huhtikuun
10 pnä, 82 vuotta.
Emil Waniii, Toronto; Ont täyt­tää
IceskiviiJckona, huhtikuun 10
pnä, 74^ötta.'
TOINENKIN ESITYS
Luin melWÄisella mielenkiinnolla
"keinutuolivaarin" esityksen ns^
tsstamenltiTahaston perustami­seksi
lehtemme talouselämän hy­väksi.
Useiden tämän mantereen
työväenlehtien hyväksi; mm. rajan
eteläpuolella ilmestyvän veljesleh-temme
tueksi ,on jo vuosia sitten
muodostettu tällaisia testamentti­rahastoja.
Miten ne on järjestetty;
ja miten ne toimivat, siitä, ei.mi'^
nulla ole yksityiskohtaisia tietoja,
mutta ehkä jollakin toisella on.
Minua oii askarruttanut eräs
toinenkin asia ,josta olen keskus-telluUtin
muutamien naapurien
kanssa. Meille tuodaan kotiin eng­lanninkielinen
päivälehti, josta
maksamme läihes $50 vuodessa.
Me ostamme työväenlehtien ja
-kirjojen lisäksi muitakin porvaril­lisia
kthtiä ja julkaisuja. Kaiken
kaikkiaan meiltä menee porvarilli­siin
lehtiin ja julkaisuihin ehkä
$100 vuodessa. Mutta hyödyn ja
asian kannalta me saamme Va-paudcsluv
Liekistä jo omista jul­kaisuista
ainakin ylitä paljon
"käypää" tavaraa kuin mainituista
porvarilehdistä yhteensä. Ja siitä
huolimatta maksamme omisita leh-distämme
ja julkaisuista yhteen­laskien
noin neljänneksen siitä,
mitä menee porvai-ileMien julkai­sijoille!
,Jotakin on tässä vinossa. Mah­dollisesti
meidän pitäisi vähentää
littää ,cttä onko heitä; solutettu
isiemme maahan Neuvostoliitolta?
Miksi ei siis isanota, että Soin-tulan
haali on myyty Suomen Lei-jonaklubille,
jonka johdossa saat-ttaa
olla joku täällä Canadassä ol­leen
ja vaikuttaneen henkilön po­jan
poika tai; jotakin sellaista.
Tosiasia lienee ,että «ointulan
haalin myyntikauppa on tehty ja
käsirahakin saatu, mutta ei sitä
haalia ole ainakaan tähän men­nessä
Chicagon herroille lähetetty.
"Väliaikainen vain;"
tavaroita United Popularin kan­nattajille
tai myymään heille huo­noa
ruokaa. Mitä epämääräisim-piä
huhuja leviteltiin ja mielen­osoituksia
organisoitiin. ; :
Kansallistettu kupariyhtiö Ken-necot
teki parhaansa sabotoidak-seen
maan talouselämän. Se sai
organisoitua kuparinostolakon
niin, cttii valuuttaa; ei' saatu Chi­leen.
Monikansalliset yhtiöt tuki'^
vat Kennecotin toimia. Luottoja
rajoitettiin ja ostot lopetettiin.
"SOTILAAT TOIMIVAT
HARKITUSTI"
Länsisuksalainen
Hoechst raportoi kotiin Santia­gosta
heti vallankaappauksen jäl­keen:
"Odotettu vallankaappaus
on nyt tosiasia. Sotilaitten toimin­ta
oli viimeiseen asti harkittua.
Presidentin virka-asunto ja kom­munistien
päämaja tiihotliin en­simmäiseksi.
Valta tulee pysy­mään
sotilailki: Chilestä tulee nyt
varmasti mielenkiintoinen mark­kina-
alue."
Komission puheenjohtajana toi­mi
kancanedustaja^Jacob Söder­man,
varapuheen johtajina olivat
Freidrich*Karl Kaul DDR:stä ja
Luis Bell.ran Prieto Figueroa Vfe-nezuelasta.
Sihteeristö oli seuraa-
^'Komniunistivaara" . '
tuli torjutuksi
ILE A LA CROSSE, Säsfc v
Ile a La Crossen koululautakun-naii
puheenjohtaja. Joe Favel sa-i^^
noi sunnuntaina, että lautakunta
on äänestyksen penisteella päät-,
tänyt muuttaa muualle yhdeksän
opettajaa, mukaanlukien pääopet­tajan,
siksi kun. "opettajat yrit­tivät
opettaa oppilaille kommunis-tiasioita
(communist things).
Hän väitti opettajain "yrittä­neen
sivuuttaa koululautakunnan
ja muodostaa vapaakoulun, missä
oppilaat saavat tupakoida ja syö
s u u r yhtiö dä purukumia luokkahuoneessa.
Se ei ole lainkaan oikein. He y-rittivät
opettaa oppilaille huonoja
asioita. He ovat wafflereita" (N
DP:n vasemmistolaissiiven jäse­niä.):-
'
Puheenjohtaja .sanoi 7-henkisen
koululautakunnan tehneen siii-to-päätöksert
toUaisen kommunisti-vaai-
an torjumiseksi äänin 4—3.
Koululaiset vanhempineen ja
koululautakunnan jiisen Vital Mo- ;
rin miehittivät koulun torstaina,
kun kdululautakur ..a kieltäytyi .
keskustele masta . heidän kanssaan
tilanteesta.
Alas ja ylös
Ottawa Ottawan jatkokoulu-lautakunta
ai-vclee .että sen alai-va:
Hans-Göran Franck pääsi h-j ^j^^^ kauluissa on nyt 1,000 oppi­lasta
vähemihän kuiri viime vuon-
SANANEN LEHTIENNE
MAHDOLLISESTA
YHDISTÄMISESTÄ
teeri Ruotsi, Alexander Berkov
Neuvostoliitto, Jyrki Lappi-Sep-pälä
Suomi, Pelle KjellstrÖm Nor­ja
ja Alfredo Varela Argentiina.
Komissiossa on jäseniä 30
maasta 51 henkeä,
na. Mutta oppilasmäärä suuresta
lasku-ijta huolimatta koululauta­kunnan
vuoden; budjetti 1974 on
$2.5 miljoonaa suurempi kuin vii­me
vuonna.
VILKAISU VIIKONLOPUN TAPAHTUMIIN
puolella porvarien lehtien ja jul­kaisujen
ostoa j a lahjoittaa siten
saatu säästö $50-r$100 välimailta.
Vapaudelle. Rahallisesti emme oli­si
siitä yhtään kbyhempiä^ja aat­teellisesti
.ainakin t aatteellisen o-mantimnon
kohdalta .olisimme
vannaan_ "rikkaampia" Onkohan
tällaisia "omantunnonkolkutuk-sia"
ollut kenefl^käSn muilta?
— Toinen keinutteleva.
PAIKALLAAN SE ON
OOTTAKÖ KUULLU
SOJNTULAN ILOSOFIAA?
Jututin erästä kaveria JBolntulas-sa.
Hän sanoi, että CSJ:n o-aastpn
haali o n ' myyty Leljona-kluhfn
;^cansainv^
Chicagoon. J ' •
Sanovat SuomeBe^akin ' olevan
slhdl jfcJMtö^:Jliffliä;,n^^^^
OÖO. MahaoUi0esti''iöh)litu8 voi se-
Silloin tällöin on näkynyt kir­joituksista
mainintoja, jotka vas­tustavat
jyrkänlaisesti läiticmme
(Vapauden ja Liekin) yhdistä-misajatusta.
Epäilemättä. se on:
rohkea askel jos ja milloin se jou­dutaan
tekemään.
Multa me lukijat tiedämme
kuinka ahtaissa oloissa on lehtiäm.
me nämä viimeiset vuodet saatet­tu
lukijain käsiin. J a tilanne yhä
vain kiristyy, eikä suinkaan hel­potu.
Kuinka monta vakavaraisena
pidettyä englanninkielistä lehteä
on joutunut sulkemaan ovensa?
Niitä on paljon.
Mielestäni on parempi jos tulee
yksi lehti, siis yhdistettynä kaksi
lehteämme, kuin ei yhtpn. Yhdis­tyneessä
lehdessä olisi tietenkin ,o-mat
vaikeutensa; sen. toimittamises
sa, valmistamisessa, hinnoittami-sessa
ja jakamisessa — tämän
kirotun hitaan postinkuljetuksen
olosuhteissa.
Mutta ensi valfkeudet voitettua,
yhteistyöllä ja -ymmärryksellä
luulisin päästävän suotuisiin tu­loksiin.
Yihteiskunnallisten asiain
j a yleensä päivänkysymysten kä­sittelyn
lisäksi saisimme lukea leh-destänune
rakkaiksi tulleita ystä­vien
pakinoita, fcertomi^ksia^mnof
l}ä: ja muita kaunokirjallisia kirjoi-tuiltsia,
miltä olemme Liekistä saa-neet
Luulisin yhdistettävästä leh­destä
tulevan sellaisen, jossa olisi
jokaiselle jqtajkin.
Nyt kun esimerkiksi kouliijen
ohjelmaan tulee myös suomenkie­len
opetusta, niin luulisin sellaisen
mmipuolisen ;lehdm^^^^^^
niyds nuorempaa väestöä^
^;Molempienl6htien lukija'ja l ut
L SAKSA MAKSAA lISA:n
JOUKOISTA $2.4 MIUARDIA
Bonn. — Bonnin hallitus päätti
viime keskiviikkona maksaa $2.4
miljardia Yhdysvaltain asevoi­mien
kulujen. peittämiseksi Länsi-
Saksassa.
Päätös tehtiin hallituksen ko­kouksessa,
missä toimi- puheen­johtajana
sosialidemokraattmen
kansleri Willy Brandt joka sanoi
olevansa mielissään siitä kun täl­lainen
kaksipuolinen sopimus voi­daan
tehdä "molempien osapuol­ten
tyydyttämiseksi"; :
TYÖVÄENHALLITUS NÄYTTI
PUNAISTA VALOA J U N T A L LE
Lontoo. — Britannian työväen­puolueen
hallitus keskeytti^ viime
keskiviikkona javunannQn.: Chilen
juntalle.. Ulkoministeri James
Gallagban sanoi alahuoneen istun­nossa;
ettei'uusia lupia myönnetä
aseiden läl\ettämjseksi Chileen, ja
että nyt voimassaoieviai sopimuk­sia
tutkitaan .tarkasti/ Hän sanoi,
että Britannian suhteita junttaan
määrittelee^^ halu "demokratian
p^auttamiseen ja ihmisoikeuk­sien
kunnloittamiscen-^Chilcssa".
KURKUT POIKKI
PIKKUVAUVALTA _
Salisbury. — Parlamentin eräs
afrikkalaisjäsen esitti keskiviik­kona
syytöksen, että kaksi etelä^
afrikkalaista ppUisia oli murhan­nut
yhden afriklcalaiavativan sen
jälkeen kun he olivat tuloksetto­masti
kuulustelleet lapsen ^ äitiä
sissien oleskeIu][>aikoista. '. '', '
/Sisäministeri Desmond Lardner
Buric kiisti' syytökaeh: Mutta itse'-
sanoi alahuoneen istunnossa, että
kaksi poliisia, joiden nimiä.hän ei
maininnut, oli kuulustellut ko.
naista joulukuun 13—15 pn väli­senä
aikr.na;
"Kun nainen sanoi, ettei hän
tiedä (sissien olinpaikkaa) niin
valtuuksien osoitukseksi he (po­liisit)
ottivat vauvan äitinsä se;
Iästä ja katkaisivat hänen kuric-kunsa".
Leimaten syytöksen ilman muu­ta
uskomattomaksi, oUteusminis-teri
Laraner-Burke sanoi, ettei ole
mitään oikeutusta haaskata veron
maksajien varoja tutkiaksemmep
"villejä, yleisluontoisia syytöksiä'
turvallisuusvoimia vastaan".
näineto edustaja Ronald Sadomba kuitenkin vielä puolueakUivi. ,'
KOLMEN HENGEN
TUTKUARYHMX
Quebec. — Työministeri J e ^
Coulrnoyer on pyytänyt .kolmeai
henkilöä;muodostamaan hallituk-^jj
sen komission, jonka tehtävänä
pn tutkia Quebecin rakennusalan
viimeaikaisia väkivaltaisuuksia,'
kuten kerrottiin. Nämä kolme,;
ovat:
Tuomari Robert Cliche, joka on'
loiminut Quebecin öikeusministe-'
riön pääsyyttäjänä rikosasioissa.'
Cliche nimitettiin äskettäin Que­becin-
maakunnalliseksi tuomarik­si.
Lakimies Brian Mulrone, mont-realilaisesta
Ogilvy, Cope, Poi^
teus lakimiestoimistosta. Hän on
poliittiseeti aktiivinen konserva-tiivipuolpeesaa
ja on auttanut
useiden äskettäisten vaalien, fjäiK-jestäitiistä.
NDP :n fentiiien maa-kuntajärjestön
presidentti' IRÄy-mond
Laliberte, joka erosi siitä
toimesta viime vuonna miittaro—n