1928-12-15-09 |
Previous | 9 of 30 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
v:-,,^^e:5:J:<@pg^S¥^- isessä ja yhteistoiminnassa on työväenluokan voimaf JonlnnnmeFO • 1 First Secdoi No. 266 ^1928 Federated Pressin jäsen Leo Tolstoi - Veoäp YaUaDbuosksen testin Lauantaina, jonlakmm 15 p;nä—Sat>, Dec> 15 Member The F«ktf«ted Pnm Xli Vnosik. ~> VoL KirJ. Lenin Suuren taiteilijan nimen asettaminen vallankumouksen yhtejrteen, taiteilijan, joka ilmeisesti ei käsittänyt vallankumousta, vaan pistäytyi siitä kaukana, voi enä silmä3rkseltä näyttää oudolta Ja tekaistulta. Joka ei silminn&htävästt esitä ilmiöit| oikein, ei voida kutsua kuvastimeksL Mutta vallankumouksemme on Jotenkin monimutkainen ilmiö, sen välittömästi toimeenpanevan ja siihen osaa-ottavan Joukon muodostavat monet erilaiset yhteiskunnalliset ainekset jotka läheskään kaikki ei\^t selvästi käsittäneet, mitä todella tapahtui, vaan vetätyivät pois suurien historiallisten tehtävien edestä. Edessämme on suxiri taiteilija, jonka tuotteissa kuvastuu yksiä ja toisia piirteitä vallankumouksesta — ainakin muutamia olennaisimpia. Laillinen venäläinen sanomalehdistö, joka on täynnä kirjoitelmia, kirjeitä ja uutisia Tolstoin 80 v. päivän johdosta, sisältää kaikkein vähimmin tuotantonsa erittelyä Venäjän vallankumouksen Ja sen toimeenpanevain voimien näkökannalta. Koko lehdistö on täynnä teeskentelyä. Tämä teeskentely on kahta laatua: hallitusuä'- kollisuutta ja vapaamielisyyttä. V:n 1905 vallankumous. Ensimäinen on lahjottujen kynäilijäin karkeata teeskentelyä joka eilen yll3^ti Toistolta vastaan mutta tänään etsi isänmaallisuutta hänessä, koittaen säilyttää säädyllisyyden hohteen Euroopan edessä.. Että tämäntapaiset .kynäilijät saavat maksun tuotteistaan, on yleensä tunnettu. Paljon selvempää ja sentähden vahingollisempaa Ja vaarallisempaa on vapaamielisten teeskentely. Kuulkaapa vaan balalaikkasoittajia Rjetsjissä — heidän Tolstoi-ihastuksensa on mitä rajattomin. Itse asiassa ovat esitetyt runot ja mahtipontiset fraasit "suuresta jumalanetsijästä" kokonaan väärennettyjä, jjillä venäläiset vapaamieliset eivät usko tolstoismin Jumalaan eivätkä ollenkaan pidä tolstol-laisesta nykjäsen yhteiskuntajärjestelmän kritiikistä. Vapaamieliset tarttuvat lujasti kiinni kansanomaiseen nimeen siten lisätäkseen merkityksetöntä poliittista pääomaansa, kuin myös nä3^elläkseen koko kansaa käsittävän oppositsion johtajaa. Se koittaa pöyhkellevillä," mahtipontisilla fraaseilla vaatia suoraa ja selvää vastausta kysymykseen: mitkä ovat ristiriidat tolstoismissa, mitkä puutteet ja heikl^oiidet ilmaisee se vallankumouksessamme. Ristiriidat Tolstoin tuotannossa, katsomuksissa ja opeissa ovat ilmeiset. Yhdeltä puolen nerokas taiteilija joka ei ole ainoastaan antanut verrattomia kuvia venäläisestä elämästä, vaan myös lahjoittanut maailmankirjallisuudelle ensiluokkaisia teoksia, '^'^'s^ita riT7olen tilanomistaja hurskaasti uskoen Kritukseen, yhdeltä — ^- i-nakas. välitön Ja kunniakas protesti yhteiskunnallista valhetta ja kavaluutta vastaan, — toiselta puolen hysteerinen, herkkämielinen onneton ihminen. Joka kutsutaan venäl. intelUgentiksi joka julkisuudessa lyö j rintoihinsa ja puhuu: "Minä olen paha, minä olen inhottava, mutta minä työskentelen siveellisen täydellistymiseni puolesta, minä en syö enää lihaa ; vaan riisikotletteja". Toiselta puolen säälimätön kapitalistisen riistojärjes-t-^ imän arvostelija, hallituksen väki-valtapolitiikan Ja oikeuslaitoksen komedian paljastaja. Osoittaa koko kaameudessaan ristiriidan rikkauden kasvun ja sivistyksen voittojen sekä kasvaneen työläisjoukon kurjuuden, kär- | simysten ja viUiytymisen välillä. Toiselta puolen — uupumaton "älä vastusta -pahaa väkivallalla" julistaja. ! Mitä Tolstoi, jossa yhdistyy mitä | erilaisimmat ristiridat, ei voinut ym- | märtää, on työväenliike ja sen osa; taistelussa sosialismin puolesta ja Venäjän vallankimiouksessa. Mutta ristiriita Tolstoin näkökannoissa ja opeissa ei ole mikään sattuma vaan ihhaisu niistä olosuhteista jotka, val- Utsivat venäläisessä eläftaSä viime vuosisadan viimeisellä kolmanneksella. Patriarkaallinen kylä joka äsken oli vapautunut henkiorjuudesta Joutui kirjaimellisesti pääoman ja valtiokassan ryöstettäväksi. Vanhat ta-lonpoikaistalouden ja -elämän perus-r teet jotka vuosisatoja olivat olleet vallalla, särkyivät. Tolstoin eri väitteiden ristiriitaisuutta ei ole arvioitava . ainoastaan nyky^kaisen työväenliikkeen Ja sosialismin kannal-. ta <jokä sekin on välttämätön. Joskin riittämätön) vaan edistyvän kapi- i talismin. joukkojen köyhtymisen ja talonpoikien maan ryöstämisen al-neutaman patrin^^aa^lisjn venäläisen maaseudun nousun kannalta ja valossa. Tolstoi on naurettava profeettana milloin hän keksii reseptejä ihmiskunnan pelastamiseksi ja äksl ovat ulkolaiset Ja venäläiset tolstoilaiset suorastaan säälittäviä kun he pyrkivät muodostamaan hänen oppinsa heikomman kohdan uskonkappaleeksi (dogmiksi). Tolstoi on suuri siinä että hän kykenee ilmaisemaan ne aatteet ja tunteet. Jotka syntyivät Venäjän monimiljoonaisen talonpoikaisarmei-jan keskuudessa aikana Jolloin porvarillinen vallankumous kypsyi siellä. Tolstoi on erinomaisella tavalla Ilmaissut Juuri ne erikoispiirteet val- Umkiunotksessamme, jotka kokonaan olivat vahingollisia, mitkä olivat ominaisia porvarilliselle talonpoikaisval-lankumoukselle. Ristiriidat Tolstoin katsomuksissa — tältä näkökannalta katsottuna — muodostavat todellisen kuvastimen niistä erikoisista olosuhteista, jotka määräsivät talonpoikien osan vallankumouksessamme. Yhdeltä puolen johti vuosisataisen henkiorjuuden ies Ja vuosikymmenien, aikana kiihtynyt riisto reformien suojassa vihaan, katkeruuteen Ja epäUdvoiseen päättäväisyyteerik Pyrkimys perusteellisesti murskata selä valtiokirkko, tilanomistajat ja tilanvmistajain hal- Utus, hävittää kaikki vanhat muodot ja maanomistusoikeuden, puhdistaa maan ja luoda poliisivaltion tilalle yhteiskuiman vapaista ja tasa-arvol-slsta talonpojista, — tämä pyrkimys käy punaisena lankana halki Jokaisen talonpoikien askeleen vallankumouksessamme Ja Tolstoin tuotannon aatteellinen sisällys käy paljon sum-em-massa' määrässä käsikädessä talonpoikien p3nrkimysten kuin käsitteellisen "kristillisen anarkismin" kanssa, joka toisinaan on merkitty Ikäänkuin M - nen mielipiteittensä "järjestelmäksi". Toiselta puolen talonpojat eivät tulleet ajatelleeksi minkälaiseksi tämä uusi yhteiskuntajärjestelmä tulee, minkälainen on se taistelu jonka kautta vapaus saavutetaan, mitä Johtajia saavat talonpojat tässä taistelussa* miten suhtautuu porvaristo ja porvarillinen sivistsmelstö talonpol-kaisvallänkumoukseen; minkävuoksi on väkivallalla murskattava tsaarin järjestelmä j.n.e. Vallankumouksessamme oli mukana vain pieni osa talonpoikia, vaikka he olisivat vississä määrin järjestyneet siinä tarkoituksessa ja merkityksettömän pieni osa tarttui aseisiin..JiävittMksepn tllan-omlstdjat. Talonpoikien suuri osa valitti ja rukoili kirjoittaen ja lähettäen anomusktrjelmlä — aivan Leo Nikolajevits Tolstoin hengessä. Tietoinen Ja vallankumouksellinen proletariaatti oli vähemmistönä; suuren enemrnistön pokkuroidessa ja rukoillessa. " Tolstoilaiset aatteet — sUnä talonpolkalskaplnolttemme heikkouksien ja puutteellisuuksien kuvastin, siinä ilmaisu patriarkaalllsen maaseudun voimattomuudesta. Katsokaamme vuosia 1905—06. Sotilaat olivat varsin myötätuntoisia talonpoikien asialle, heidän silmänsä loistivat maasta mainittaessa. Useita kertoja siirtyi joukko-osastoissa valta sotilaiden käsiin, mutta tämän vallan määrättyä, tarkoituksenmukaista käyttöä ei havaita. Sotilaat horjuivat murhattuaan muutaman "vihatuista päälliköistä, vapaututtlvat arestUalset. ryhtyivät neuvotteluihin valtiovallan kanssa ja asetettiin senjälkeen seinää vasten ja ammuttiin, toiset uudelleen Ikeeseen j.iLe. — aivan Leo Nikolajevits Tolstoin hengessä. Tolstoi ilmaisi tuskaista vihaa, oikeutettua pyrkimystä parempaan, toivoa vapautua vanhasta — ja epäkypsästä haaveksimlsesta, poliittisesta sivistymättömyydestä, vallankumouksellisesta voimattomuudesta,, mutta historiallls-taloudelliset olosuhteet selittävät välttämättömän joukkojen vallankumouksellisen taistelun synnyn, heidän tolstollaisen henkensä, joka el halunnut vastustaa väkivaltaa väkivallalla, ja niin ollen muodostui va-kivimmaksi syyksi vallankumouksellisten taistelujen täppioon. Kipitallsmin kehitys muuttaa Ja kärjistää Jokainen hetki olosuhteita. Jotka työntävät talonpojat vihan yh-distämänä tilanomistajahenklorjuus-herroja ja heidän hallitustaan vastaan johtaen heidät vjdlankumouk-selhseen ttdsteiuun. Patriarkkaallset olosuhteet ja patrlarkkaallnen ideologia Joutuvat ristiriitaan. Eroittava raja eri ryhmien kesken syvenee.; Stolyirfnln oppituntien psunpuniskut, vallankimiouksellisen sosialismin, päättäväinen, hellittämätön agitatsiooni tulee, ei ainoastaan sosialistisen proletariaatin, vaan myös talcmpoUden demokraattisten joukkojen keskuudessa välttämättömäsU synnyttämään yhä enemmän taistelijoita. Jotka paremmin omistautuivat voittamaan historiallisen ' synäinme — i«st«IIalsini-den. Katsaus Ganadan rosYoamise (Julkaisemme tässä palasen Qus-tavus Myersin teoksesta "History of Canadian "Health". — Toim.) Kun espanjalaiset Id^retkeOlJäC saapuivat St. lAwrenoe-joen suulle, "jossa oU korkeita lumipeitteisiä vuorijonoja," he itsestään alkoivat nimittämään tuota kolkonnäköistä maata "Acanada." j c ^ merkitsee. "TäällJL ei ole mitään." Ensimäiset rikkauden lähteet oU-vat valtameren vedet, joista saatiin turskia, mursuja Ja valaita. Espanjasta. Englannista, Ranskasta ja Hollannista tuli laivoja ottamaan näitä Newfoundlandln matalikoilta pyydjrs-tettyjä vedeneläviä lastikseen. Ka-lankysyntä roomalaisktUomaislssa maissa takasi varmat Ja suuret voitot ja nmsas valaanrasvan saanti hou-kutteU lilkkeeUe merlselkkaiUJolta. sillä yhdestä ainoasta valaasta saatiin useasti Jopa neljäsataa tynnöriä rasvaiu" Meressä; olf suunnattomasti ottamista, mutta haitallisina esiintyi näille kalastaja- ja siirtomaa-retkeilijöille kysymys, mistä voitiin saada tarvittavaa merityövoimaa. Kaukainen, otaksutusti karu maa, jonne pääseminen vaati satavuöro-kautista tai pitempää*^ työlästä purjehtimista, el houkutellut puoleensa Europan työläisiä. Cartier osottl vuonna 1541 kuinka voidaan poistaa tämä puute miehittämällä asestetrm retkikuntansa vangeilla. Nämä onnettomat eivät olleet vankeja nykyaikaisessa merkityksessä; aikana, jolloin pienenlnkin varkaus rangaistiin kuo-lähde ^ Canadassa. Josta rikkaudesta suuri'osa meni. vuosisatojen kuluessa. europalaisUle kapitalisteille sijo-tettavaksl maihin, kauppaan, tehtaisiin, pankkflhln, kuljetut- yjn. laitoksiin Euroopassa, Canadassa Ja muissa maissa. TaxUsvaOito Ja -kanppaykUM Mentyään rannalle kaloja kuivaamaan, kalakauppiaat kuulivat Intiaaneilta turkiseläimistä. Näitä pyytämään oUvat intiaanit taitavia. Tietämättä enempää turidstensa, kuin korutavaroiden kauppa-arvosta, alkuasukkaat helposti viehättyivät vaihtamaan turkikset Jonninjoutaviin leluihin. Noina aikoina' voitiin majavan-nahka ostaa neulalla, tluvulla. tai tlnapeillllä. Viekottelussa käytettUn myös väkijuomien apua. Kun kalas-tuslaivueet turkislastelneen palasivat Ti^irftftpaon, kilhottivat uutlset saa» lilnhlmoa yrittelijäimmissä satama^ kaupunkien kauppiaissa, jotka alkoivat oikein arvioida turkiskaupan suuria rikkauden tuottamismahdollisuuksia. Ensimäinen Järjestetty turfclsyhtl{i oli Company of Canada, jonka perusti David Kirke Ja kumppanit. Saatuaan lupakirjan kuningas Charles I:ltS oli sillä oikeus har|3ttaa St. Lawrencen turidskauppaai mutta sen toiminta loppui äkkiä, kun vuonna 1632 Englanti luovutti Canxuian takaisin Ranskalle. Sillävälin Rouenin ja St. Malon lemaUa Ja kerjääminen oli rikos, sa- ^kauppiaat perustivat, vuonna 1614, „t,*,x„ „„„«f °f . ^ ° f , , ^ ^«^"^uy^t^^t i t4u: .o. »m^iio^tfa. mi^*it¥än Champlainln yhtiön. Ynhimtiöelnleo maanisneellta- Pf«.°!T'^^.*^..J\fJ^^!f^i'^^^^^ ehdoUa, että sen tulee suorittaa vls-teen 1643 — vdvoUisuua. Joka ainoastaan nimellisesti täytettiin, mutta siltä huolimatta yhtiö Jatkuvasti säilyttää monopolinsa vuoteen 1663. Kun New Fnuaoe yhtiön lupakirja penratettlln. Murad eitä Company of the We8t Indles. JoUe antoi lupakirjan kuningas Ludvig XIV vuonna 1664. Sen v&Itettysft tarkotuksena oli Intiaaniheimojen krtstinxiskoon käännyttäminen, mutta sen eti«>ikeu-det olivat suunnattomat, käsittäen kaupankäynnin Afrikan länslrannikol-la. Eteia-Amerikan itärannikoUa, Canadassa. Acandlassa Ja Newfoundlan- "Olkkosen nnolet" eli "piran sormet" BIITEN ELÄINKUNTA BCAAPALLOLLA ON KEHITTYNYT Maasta löydetääin usein nuolenkärjen tai sormen muotoisia kiviä. Varsinkin tavataan niitä veden huuhtomilta kaUloiBten rantain rinteiltä. Kansa nimittää niitä "ukkosen nuoliksi" ja myöskin "pirun sormiksi". Pirua ja pirun sormia yleensä el kuitenkaan ole olemassa eikä myös ukkosella ole noiden kivien kanssa ollut mitään tekemistä. Mainitun kaltaiset hiverolseb ovat muinaisten vesieläinten n.s. belemnllttlen jätteitä, Nämät eläimet ovat sisäiseltä rakenteeltaan olleet nykyisiä näkinkenkiä dlssa. Tämän yhtiön osakkeet näyttää käytetyn suureksi osaksi huijaiis-tarkotiiksiin: huolimatta sen suurista valtuuksista Ja etuoikeuksista yhtiö ei menestynjrt Jä sen lupakirja peruutettiin vuonna 1675. Useita multa yhtiöltä perustettiin. Joista tärkein oli IFVench Eut . India Company. TSOi korporatslpnlUa oli yksinoikeus majavannahkojen vientiin Canadasta. Kaikkien näiden yhUölden täytyi melkoisessa määrin luottaa turkisten hankinnassa yksilöihin, matkaileviin vaihtajiln. Jotka samoilivat kaukana intiaaniheimojen keskuudessa, tuoden palatessaan turkiskasoja. Mutta kun kukaan el saanut käydä kauppaa intiaanien kanssa ilman vuotuista lu- -„V„H* «H»» i , - . . , . . * <» \* paklrjaa ja kun ranskalaiset virkaili- '^y^''** , « " " ^ T " / ; Ja muut l o T ^ Ä ^ f a rw. t i . . . f f l i ^^ veden eläimet. Mutta kovat osat, luu-jat näitä peruuttelivat miellvaltalses-; i„ i , » , - ^ » . » * *«« .«» tl ja JakeUvat suoslkelUeen. vallitsi i ^ ' ^ ^ ^ ^ i'^^''^^' turkiskaupassa epävarmuus. Omaten ainoastaan ohimenevän Juvan, ranska-muistuttavia.' Kuoren sijaan niillä vain oli rumnllnsa takaosassa pyöreä ja terävupälnen luun tapainen suppilo. Eläin, jonka jätteitä "likon nuolet" ovat, on elänyt monia miljoonia vuosia sitten. Mitenkä sen jätteet ovat voineet niin kauan säilyä? Bditenkä on säilynyt muidenkin sellaisten eläinten jätteitä jotka jo ammon aikoja ovat sukupuuttoon kuolleet? Kun eläin kuolee Joen tai meren lähellä niin sen ruumis saattaa helposti joutua veteen. Keväisen tulvan ja rankkasateltten jälkeen vesi kuljettaa rannoilta jokeen paljon kaikenlaisia esineitä. Veteen joutunut eläimen ruuml& painuu pohjaan. Ruumiin pehmeät osat mätänevät tai Muutamia satoja tuhansia vuosi» jälkeenpäin on myös suiui osa BSF SR:n aluetta ollut meren peitossa. Sen Jälkeen on silloisen meren pobja k<^onnut. meri siirtynyt muihin tuaa-pallon osiin ja niin muodostunut nykyinen kuiva alue. Sellaisia mtrattu-mistä tapahtuu nytkin. Esim. Kasplan meri kuivaa niin että se muutamien vuosituhansien kiiluessa voi hävitä kokonaan. Kalvaen ja tarkastaen entistä meren pohjaa, voimme Ikään kuin kirjasta lukien havaita minkälaisia eläviä cn ennen elänyt. Syvemmät kerrokset ovat muodostuneet alkaisenunin Ja ylempänä olevat sen myöhemmin Jota ylempänä ovat. Eri kerrostumissa elovat eläinten Jätteet ovat erilaisia. Aikakausien kuluessa ovat eläimet keskeymättft muuttuneet. Lähempänä pintaa vlssa kerroksissa tavataan aivan senlalsten eläinten jätteitä kuin missa kerroksisia. Mutta kuitenkin nUllä on yhtäläisyyttä ja yhtäläisyys on sitä suurempi jota lähempänA toisiaan kerrokset ovat. On ollut aika. jolloin maapallolla el oUut Ihmisiä, el lintuja, el käärmeitä, el yleensä nykyajan eläinkuntaa. Oli vain kaloja vesissä. Muutamat näistä entisajan kaloista alkoivat tottua kuivuuttakin sietämään. Pitkien aikojen kuluessa niistä vähitellen kehittyi kuivan maan eläviä. K l - pätölslmmästä väärinkäytöksestä. Kun V. 1598 La Roche suuimittell retkeä Newfoundlandlln hän hankki virallisen luvan ottaa näitä "rikollisia" Brittanjoi ja Normandin vankllaldta; hän valikoi "kaksisataa rotevaa kerjäläistä, miehiä ja naisia," mutU otti näistä mukaansa ainoastaan kuusikymmentä. Neljäkymmeniä-kähdek-san näistä kuoli ankaran talven kouristuksiin Sable IslandUla jä yksi hirtettiin varkaudesta . Vuonna 1578 oli Newfoundlandin vesillä kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen englantilaista kalastajalalvaa sejä "sllrtokuntatehtävlä," mutta yhtiö el ottanut noita velvollisuuksia vakavalta kannalta, lähettäen Cana-daan ainoastaan yhden perheen. Sen monopoli poistettiin 1620. Seuraavana vuonna lui»kirja annettiin tavanmukaisilla ehdoilla ja vaatimuksilla, että on vietävä maahan uudisasukkaita ja läbctsrssaamaajia,^ De Gaenin yhj;iölle. Jonka perustivat De Craen ja hänen sisarenpoikansa, mo-iemat Rouenin kauppiaita^ Tämä yhtiö liitti itseensä Champlainln yhtiön Ja yhtenä korporatsionina ne har-jottivat liikettään vuoteen 1633, valk-ja ehkä kaksisataa a.lusta EspanJas-. ^ j ^ ^ vuosina jo eräs totaen yhtiö ta. Kaksikymmentä BIskajaste tuUut-: ^ ^ tuntuvassa määrässä, ta alusta pyydysti valaita. Seitsemän vuotta myöhemmin kalastajälalvuee-seen kuului kolmesataa espanjalaista, englantilaista, ranskalaista ja hollantilaista alusta, joiden miehistöt oli asestettu mahdollisia taisteluita varten. Neljännesvuosisata myöhemmin ranskalaiseen kalastajalaivueeseen yksistään kului kuusisataa alusta, tai lähes tuo lukumäärä. Näistä kalastusretklstä hchlttyl si-vuliikenne, josta myöhemmin muodostui valtava kauppa, tuottaen suuria voittoja, syimyttäen tappelulta Ja sotia ja vaatien yhtämittaa suorasti ja epäsuorasti paljon ihmisuhreja. Tämä oli turkiskauppa,, tuo pääasiallisin ja pitkäaikainen rikkauksien jMlonopoIien suunnattomat valtuudet Tämä yhtiö oli Company of New France, Jonka perusti vuonna 1672^ kardittali Richelleu. New France yhtiön osakkaat eivät olleet pikkukaupunkien kauppiaita, kuten edellisissä yhtiöissä, vaan suurimmaksi osaksi parlsllalsla, jotka, nähtyään turkiskaupan laajuuden ja tuottavalsuuden, pyrkivät keskittämään monopolin itseensä. He salvat ja viedä väkijuomia intiaanelUe. Seu-täyden monopolin 15 vuodeksi Ja tu- raavana vuonna annettiin julistus, llvat St. Lawrencen laakson yksityis- jossa kiellettiin Intiaanien väijyminen omistajiksi. Näiden yksltylsetujen' metsissä tai heidän luonaan käynti palkkioksi heidän piti saattaa Cana-1 Ja kiellettiin juopottelu intiaanien daan 300 siirtolaista joka vuosi, vuo-keskuudessa. Virta kuljettaa aina mukanaan hienon hienossa muodossa savea, kalkkia, hiekkaa, jota irrolttautuu rannoista, .tusla ne elvftt enään tarviimeet. NU-Tämä aines painuu hiljalleen pohjaan den uimarakko kehittyi keuhkoiksi ja evät raajoiksi. Täten muodostuivat ensimäiset kul-van maan elävät. Niiden rakenne oli Ja muodostuu siellä kerrostumaksi. Siten muodostuu vesien pohjaan, mutaa eli liejua. Ueju peittää pohjaan Joutuneet eläinten Jätteet: luurangot ^^,^u„ ^.^^^^^ ^ ,^ , kuoret Ja hampaat. Kalkkina alhoina, s^l liskojen rakenteen tapainen mutta^ kooltaan olivat usein paljoa siiurem^ leita eläimiä ja uudet llejukerrokset S,!s'ia ^ s S Jmn'fS^h?L^^ « « i f t a v K t Tr»-.»« '^^^^ ja suurempiakin hirviöltä. Nlls-voi sanoa: joka vuosi, jokien, merien ja järvien pohjaan joutuu lisää kuol- Casablanka Casablanka on ranskalaisen Marokon tärkein satamakaupunki. Kaupungissa cn nykyisin 100,000 asukasta., eri kansallisuutta, jotka harjoittavat tässä portugalilaistan IS-sataluvulla perustamassa kaupungissa rasvaisia afäärejä. . , . Eroltettima varsinaisesta kaupungista ja koko kauppamaailmasta sijaitsee eristettynä "Ilotyttöjen" kortteli, Casablankan varusväen haaremi. Ja millainen kaupunginosa? täällä o-solttaa Ranska, joka yhä edelleenkin toitottaa olevansa "kulttuurin etu-vartija", oikeat kasvonsa. Se pakottaa nuoret afrikalaiset tytöt kalkin mahdollisin keinoin Ja juonin tähän tavallaan henkipattoiseen kaupunkiin ja hirvittäviin terveydellisiin mitä kauneimmiksi. Tytöt uskovat vääriin vakuutuksiin ja joutuvat tämän jälkeen kontrahdin mukaiseksi määräajaksi porttolaerlstyksen alaisiksi Casablankassa. Sattuu tuskin koskaan, etä nämä tytöt lähtevät koskaan porttolakaupunglsta — useimmat sortuvat 'ilonsa" ja sukupuolitautien johdosta, joiden todellinen paratiisi on juuri Casablanka, ennen kontrahtlajan loppua. Porvarillinen Ranska, Joka on väkivalloin anastanut Marokon, tarvitsee tätä porttolakauptmkla, sillä sen upseerit, sotilaat ja muukalaislegioonat tarvitsevat huvitusta. 'Ja nämä "kulttuuria vailla olevat" värilr liset ovat tietysti omiaan hankkimaan leikkikaluja valkoisille herroilleea Ja olosuhteisiin, tiheästi yhteen sulloutuneina, ollakseen siellä varusväen tarpeiksi "Valistunut" Ranska kohtelee heitä orjina, tekee heidät täysin oikeudettomiksi Ja puolustaa tekoaan sillä, että täällä on ollut olemassa prostitutionia ikimuistoisista ajoista lähtien. Väite on tietysti, kuten monet nxuutkin samansuuntaiset väitteet, täysin valheellinen. ^Monine muine ihanuukstiieen. kuten lasi-helmineen, paIovllziol2>een Jjn.e. ovat Europan kulttuuiinsanansaattajat tuoneet muassaan Afrikkaan prostl-tutioninkin- Erittäln huonossa taloudellisessa a- Kaasainllltto, joka juuri on suorittanut suuren tie-lalset valbtajat eivät noudattaneet mitään Järjestelmää, eivätkä perustaneet tärkeimpiä kauppa-asemia, vaan menivät sinne missä he katsoivat helpoimmin ja nopeimmin rikastuvansa. Näin oU laita varsinkin laittomien vaihtajlen, jotka kun eivät saaneet lupaa, harjoittivat salaista kauppaa. Kaupankäynnissä intiaanien kanssa oli sangen yleistä juottaa heille vU-nankuraa ja sitten puijata heiltä turkikset. Tämä tiumelus tuli niin inhottavaksi, että huhtlk. 17. 1664.. hal-litusneiivosto julkaisi säädöksen, kieltäen väkijuomien vaihtamisen tai antamisen intiaaneille. Tämä määräys tuli välttämättömäksi kun rotu, joka siihen asti ei tiennyt mitään väkijuomista, rappeutui, teki julmurltöitä ja kävi taisteluita viinan villitsemänä. Metsiä kuljeskelevat vaihtajat kuitenkin olivat kaukana Airanomaisten ylettyviltä ja jatkoivat turmiollista Jakeluaan, Marraskuun 10:nä, 1667, selittäen että väkijuomain myyn ti vapaus aiheuttaisi vähemmän turmelusta kuin kielto, jota _oli mahdoton toteuttaa, halll-tusneuvosto, vaikka se myönsi väkijuomien turmiollisen vaikutuksen Intiaaneihin, antoi kaiklUe Canadassa Saari sijaitsee 7 kllom. päässä Nea- italian kunlnepsvallan aika»« mt f"!f!f« ,.^"T„ "»yy^^ä-P^^H^ta Mantereen kamsa ollaan yh-; vankUoista poistettu kalkkl^SS ^ «^»H. v . . , H , . . , . , o . . . . - o . . n , . sydessä pienen höyryvenheen väli- omiaan keventämään tyksellä, joka teke kesäisin 2, talvisin massaoloa. Makuusalit eivät tietysti yhden matkan saarelle. Tämä laiva tulleet kysymykseenkään. San Stefa-tuo saarelle uudet uhrit Ja määrätyt no-vankUan keskus muokattiin saddk-nautittavaksi kelpaamattomat elintar- sl plkkusellelksl, kalkki varustettuina P*^*- rautartetlkollla. Kävelytuntla el enää Matkalla ovat vangit kytkettynä saatu viettää suurella pihalla, missä jä karjaa, joilla käydään kauppaa lastiruumaan. Meri on tavallisesti saattoi luoda katseensa merelle. Ny- Casablankassa — ostetaan, myydään; myrskyinen, meritautl vaivaa onnet-• kyisin saavat vangit viettää lyhyen ja vuokrataan "Uotyttöjäkln" ja ke- tomia, jotka eivät tiedä miten sietää "vapaushetkensä" korkeilla muurilla rätään heitä varten varattuihin va-1 sietämätöntä Ilmanalaa. Laivan saa- varustetuilla plkkuplhollla, Joilta nä-rastorakennuksiin — tarkalleen, ku-' ten kapitalistiset kulttuurituojat o-vat nähneet hyväksi ja säätäneet. Casablankan porttolakaupunki on noana äänenä on kahleiden kalina ki-tletystl vain yksi "länsimaisen kult- vityksellä. Useimmille merkitsee saa-pelttävät niitä. Vesien pohjalle muodostuu siten Ikäänkuin luonnon tekemä hautausmaa. Miljoonien vuosien kuluessa on siten pohjaan peittynyt suunnattoman paljon monenlaisten eläinten kuoria ja luurankoja. Varsinkin on niissä paljon vesieläinten jätteitä. Kuivan maan eläinten ruumiit ovat vain harvemmissa tapauksissa joutuneet veteen. "Pirun sormia" Ja "ukon nuolia" t?.- vataan sen takia paljon että niihin kuulunut eläin oli,vedessä elävä. Mutta miksi merieläinten Jätteitä tavataan aivan kuivilla seuduilla, jopa satojen Ja tuhansien kilometrien etäisyydessä lähimmästä merestä' Se johtuu siitä että miljoonien vuosien ajalla ovat myös meret, joet ja Järvet muuttaneet palkkansa. tä kehittyi toisia eläinlajeja, Joiden rakenne muistutti nykyajan sIslliBko^ Jen, krokotiilien ja kilpikonnien rakennetta. Näistä vuorostaan pitkän pit<^ klen aikojen kuluessa muodostui yhä täydelllsemplä eläinlajeja, linnut Ja nisäkkäät. Joiden kehittyneimpänä huippuna on Ihminen. Suurin osa entisistä eElnlajelstaTn sukupuuttoon hävinnyt, Jälellä ovat vain muutosten alaisina olleet Jälkeläiset, Joihin kuulumme Itsekin. Mutta edeltäjistämme on jäänyt riittävästi eri aikajaksoilta Jätteitä. Jotka aivan kuin elävin sanoin kertovat elämän kehittymisestä maapallolla. "Pirun sormet" ja ^'ukon'^ nuolet", joista alussa puhuimme, ovat sirpaleita kaukaiselta elämän kehityskaudelta. tuurin" monista kirkuvista häpeätahroista. Sekään el katoa moraalisaarnoilla. Casablankan siivottomuus, samoin kuin prostltutlonl yllmalkaan-kln poistetaan vain työtätekeväin ja sorrettujen yhteisen ja voitokkaan taistelun avulla. Mussolinin kidutus-luolista Eräs italialainen kirjailija kuvaa vuttua ottavat santarmit ja vartlat kee vain pienen läiskän taivasta, vastaan nämä turvattomat uhrit. Van- San Stefano on hirvittävin kaikista git eivät uskalla hliskahtaakaan; ai-.Italian rangalstusvankllolsta. Ryöväri Mussolini, "teräshermolnen" mies, tuli hulluksi kahden vuoden oleskelun jälkeen saarella. Anarkisti Bresd, joka surmasi kuningas Umberton, tiesi ennakolta, että hän tulisi hulluksi tässä pumlnen tähän helvettiin hyvästijättöä elämälle. Portti, sulkeutuu. Palatessaan siltä Joskus takaisin lepäävät he kirstussa ja kalvetaan maahan. ympärlstÄtsä ja hirttäytyi kymmenen Numeroilla varustettu risti saaren e-1 kuuk. vankeuden jälkeen. Anarkisti tälslmmällä rannalla sijaitsevalla hau- j Antonio Dalba, joka yritti murhata tausmaalle osoittaa heidän lepopalk-; Italian nykyisen kuninkaan kesti kansa. j vankilakauhuja 10 vuotta. Mutta kun Nämä kirotut Pontln-saaret ovat; ««''t"; ?f °" ^" kalkkina aikoina olleet karkoltuspaik- mahdettu purekah 1 hän hohonaunmn koina. Neljä saarista merkitsevät Vi^^^^xi mielipuolena vuoteensa neljää vankilaa. Tänne hautasi roo- f"«; Aivonsa oUvat samentuneet Ja malalnen Caligula kaksi sisartaan, Ja J ^ ^ T K , " f ^^*ö™yy<*«rtä TlberiuB äitinsä. Bourbonit rakensi- , , vat vankilat uudelleen ~ vapahtaak- Mussolinille Ja hänen kannattajll-dustelun prostltutlonin Ja tyttökau- San Stefanon karkoltushomaa, missä, seen Neapelin rikollisista aineksista. pan suhteen. Jolloin tietysti on tu- nykyisin viruu ja kidutetaan kommu- Mutta heidän tappionsa jälkeen 1828 JT^T^H^ täytettiin saaret pomttlfillla vangeilla. ^^^^ San Stefanon synkissä luolls-.a ovat viruneet monet kuulut filosoofity.m. kun saarta on alettu käyttää niiden nlsteja. Ennenkuin laiva on laskenut San Stefanon rantaan, nähdään keltapu-nertavlen kivien rykelmä, mikä muo- . «^^«»ti. ^ » K . r f K t,x^^ it.a<..«, dostaa puolikaaren, piirtyneenä Jyric- suuret makuusuojansa. Ja vangit sai- S^SL^^lLrnJS ^ H u l S S • kää kallioseinämää vasten. Tässä on vat viettää yhdessä päivänsä. Kuri nerttuaue , ei juimuuaeua • Mutta siihen aikaan oli vankilassa »«««reiden karkoltuspalkkana^ Jotka tustuttu myöskin Casablankan 'Ilotyttöjen" kuritushuone-elämään, ei tietysti tule ryhtymään mihinkään toimiin tehdäkseen lapan tästä nuorten ihmisten tuhoamisesta. Nämähän ovat vain mustia, eivätkä tiedä mis- MIUUOC:UMUMM laovcu. t-iaoaa vu^"» j..^,^^ »»u.. ^.^ • i , c W t » — « . « a a n w tään paremmasta. Tämän ja muun- kUs tuo kuulu karkoltusvanklla, joka el ollut niin ankara ja julmuus niin ."^J^.^^jJ^^J^^ laisilla verukkeilla tullaan kiertämään muodostaa Bourbonien julmuuden suuri kuin meidän päivinämme. Täi- «IJStefft koko kysymys eikä kärsiväin, kult- muistomerkin. löin salvat vangit ottaa vastaan elin- Srii1dlrjoSSuSw'raS-tuuri- Ihmisten häpälsemäin orjanals- Sitä mukaan kuin lähestytään ran- tarpeita omaisiltaan. Vanklnaolo-al- SmSj;tl ^ { i S n ^ « i r ^ ^ w ^ ten hyväksi tulla tietenkään teke- taa käyvät ääriviivat selvemmiksi, koinaan ««««^"i kirjalllsuushistorioit- ^ " ^ « ^ ^ meän kerrassaan mltöäh. ^' | n^dääh Jo raskaat" vankllakalterit, siJa SettembrinI loppuun sarjan Wr- '«^^^ Prcstitutionihan on k^tallstlsen ja tämän elävän hautausmaan vahdit. JalUsia tutklmuk.^ia ja käänsi krclk- ^ j ^ n ^^^^X^SSt^pS^ semassa olevat ruskeat tytöt anta- järjestyksen kiertämätön osa, järjes- Suunnattomien i suus suorittaa sen Jälkeen lopun. ':V'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 15, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-12-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus281215 |
Description
Title | 1928-12-15-09 |
OCR text |
v:-,,^^e:5:J:<@pg^S¥^-
isessä ja yhteistoiminnassa on työväenluokan voimaf
JonlnnnmeFO • 1 First Secdoi
No. 266 ^1928 Federated Pressin jäsen
Leo Tolstoi - Veoäp YaUaDbuosksen testin
Lauantaina, jonlakmm 15 p;nä—Sat>, Dec> 15 Member The F«ktf«ted Pnm Xli Vnosik. ~> VoL
KirJ. Lenin
Suuren taiteilijan nimen asettaminen
vallankumouksen yhtejrteen, taiteilijan,
joka ilmeisesti ei käsittänyt
vallankumousta, vaan pistäytyi siitä
kaukana, voi enä silmä3rkseltä
näyttää oudolta Ja tekaistulta. Joka
ei silminn&htävästt esitä ilmiöit| oikein,
ei voida kutsua kuvastimeksL
Mutta vallankumouksemme on Jotenkin
monimutkainen ilmiö, sen välittömästi
toimeenpanevan ja siihen
osaa-ottavan Joukon muodostavat monet
erilaiset yhteiskunnalliset ainekset
jotka läheskään kaikki ei\^t selvästi
käsittäneet, mitä todella tapahtui,
vaan vetätyivät pois suurien
historiallisten tehtävien edestä. Edessämme
on suxiri taiteilija, jonka tuotteissa
kuvastuu yksiä ja toisia piirteitä
vallankumouksesta — ainakin
muutamia olennaisimpia.
Laillinen venäläinen sanomalehdistö,
joka on täynnä kirjoitelmia, kirjeitä
ja uutisia Tolstoin 80 v. päivän
johdosta, sisältää kaikkein vähimmin
tuotantonsa erittelyä Venäjän vallankumouksen
Ja sen toimeenpanevain
voimien näkökannalta. Koko lehdistö
on täynnä teeskentelyä. Tämä teeskentely
on kahta laatua: hallitusuä'-
kollisuutta ja vapaamielisyyttä.
V:n 1905 vallankumous.
Ensimäinen on lahjottujen kynäilijäin
karkeata teeskentelyä joka eilen
yll3^ti Toistolta vastaan mutta tänään
etsi isänmaallisuutta hänessä,
koittaen säilyttää säädyllisyyden hohteen
Euroopan edessä.. Että tämäntapaiset
.kynäilijät saavat maksun
tuotteistaan, on yleensä tunnettu. Paljon
selvempää ja sentähden vahingollisempaa
Ja vaarallisempaa on vapaamielisten
teeskentely. Kuulkaapa
vaan balalaikkasoittajia Rjetsjissä —
heidän Tolstoi-ihastuksensa on mitä
rajattomin. Itse asiassa ovat esitetyt
runot ja mahtipontiset fraasit
"suuresta jumalanetsijästä" kokonaan
väärennettyjä, jjillä venäläiset vapaamieliset
eivät usko tolstoismin Jumalaan
eivätkä ollenkaan pidä tolstol-laisesta
nykjäsen yhteiskuntajärjestelmän
kritiikistä. Vapaamieliset tarttuvat
lujasti kiinni kansanomaiseen
nimeen siten lisätäkseen merkityksetöntä
poliittista pääomaansa, kuin
myös nä3^elläkseen koko kansaa käsittävän
oppositsion johtajaa. Se
koittaa pöyhkellevillä," mahtipontisilla
fraaseilla vaatia suoraa ja selvää
vastausta kysymykseen: mitkä ovat
ristiriidat tolstoismissa, mitkä puutteet
ja heikl^oiidet ilmaisee se vallankumouksessamme.
Ristiriidat Tolstoin tuotannossa, katsomuksissa
ja opeissa ovat ilmeiset.
Yhdeltä puolen nerokas taiteilija joka
ei ole ainoastaan antanut verrattomia
kuvia venäläisestä elämästä,
vaan myös lahjoittanut maailmankirjallisuudelle
ensiluokkaisia teoksia,
'^'^'s^ita riT7olen tilanomistaja hurskaasti
uskoen Kritukseen, yhdeltä —
^- i-nakas. välitön Ja kunniakas protesti
yhteiskunnallista valhetta ja
kavaluutta vastaan, — toiselta puolen
hysteerinen, herkkämielinen onneton
ihminen. Joka kutsutaan venäl.
intelUgentiksi joka julkisuudessa lyö j
rintoihinsa ja puhuu: "Minä olen paha,
minä olen inhottava, mutta minä
työskentelen siveellisen täydellistymiseni
puolesta, minä en syö enää lihaa ;
vaan riisikotletteja". Toiselta puolen
säälimätön kapitalistisen riistojärjes-t-^
imän arvostelija, hallituksen väki-valtapolitiikan
Ja oikeuslaitoksen komedian
paljastaja. Osoittaa koko kaameudessaan
ristiriidan rikkauden kasvun
ja sivistyksen voittojen sekä kasvaneen
työläisjoukon kurjuuden, kär- |
simysten ja viUiytymisen välillä. Toiselta
puolen — uupumaton "älä vastusta
-pahaa väkivallalla" julistaja. !
Mitä Tolstoi, jossa yhdistyy mitä |
erilaisimmat ristiridat, ei voinut ym- |
märtää, on työväenliike ja sen osa;
taistelussa sosialismin puolesta ja
Venäjän vallankimiouksessa. Mutta
ristiriita Tolstoin näkökannoissa ja
opeissa ei ole mikään sattuma vaan
ihhaisu niistä olosuhteista jotka, val-
Utsivat venäläisessä eläftaSä viime
vuosisadan viimeisellä kolmanneksella.
Patriarkaallinen kylä joka äsken
oli vapautunut henkiorjuudesta Joutui
kirjaimellisesti pääoman ja valtiokassan
ryöstettäväksi. Vanhat ta-lonpoikaistalouden
ja -elämän perus-r
teet jotka vuosisatoja olivat olleet
vallalla, särkyivät. Tolstoin eri väitteiden
ristiriitaisuutta ei ole arvioitava
. ainoastaan nyky^kaisen työväenliikkeen
Ja sosialismin kannal-.
ta |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-12-15-09