Vapaus, December 15, 1928

              T O J V I T T A I A T t
Dee 15
» . PEHKOKZX
VATAUS OilMftr)
OJIOTC^iHDUtAT TAKMIDESSAl
• r T - L ^ n V .— > i M fcMtm. tim kana*. — iiUiniinia»i«it1«iHlr>rr tfie. paimmtmM. —
TlLAtTSSnCiAT:
«.m*: 1 «fc> «tjN < kk. <S^. » kk. tuo U 1
> 5 — f M k i ««aaUr
I j a i i i 2 t . g a o « k « t piOa on» k«itt«ct», k<Ua 4
Vapudea touaitui Haoneuto,
SS. LoTM sTSttrfl. f Ä »
" ' t l k 536W.
, BOT ««. amSUn. Omu
' «««.1 •dT«.ti.h« « t « Tie. p « eoL tack. i T m ! » » c l « f te if.«I. » « « t l » K . . 1*. V . ^ -
' »mm,maian^^ m, » u « u OT—Oaaa. «tjaaaaa-». Urym^ -«Ml— B i t t - O T f c^
tTilr^^j^M'. I. V. KAHlfASTO. lfia.awkott»a
Joulutehtäväinine
On joulu. Porvarillinen sanoma­lehdistö
ja kristikunnan papit toitot-dotlomaksi
luokkien jakaantumisen
jälkeen... Tämä virallinen valta on
tavat totuttuun tapaansa "rauhasta olemassa jokaisessa valtiossa. Sitä
11?
' -ir
•g "Xi
Mm
he edustavat vallitsevan luoUkayh
leiskunnan hallitsevaa, riistoa har- set, joita sukuyhteiskuntajarjestelmä
j ottavaa luokkaa. Meidänkin pitäisi;ei tuntenut-sanoa
sana pari ikäänkuin jpulu-tekstiksi.
Eduslacssamme riistettyä
ja sorrettua työväenluokkaa, on
meidän suhtauduttava jouluun työ­väenluokan
todellisia olosuhteita
vastaavalla tavalla.
Vietimme viime torstain ja per-
Laqantaina, jeidttkttgii 15 p:
kansiUBfalisen sodaiifastaisen kamppilnn järjestäniisestä
No.278--iaa8
(Jatkoa edelliseen numeroon)
10. Proletariaatin periaatteellisesta
kannasta J<dionkin m ä ä r a t t j ^ sotaan
nähden riii^uu mydslds seä. kanta
kysymyksessä "Isänmaan pucdustok-sesta".
Proletariaatilla ei (de isän­maata
kunnes se on vallannut valtio­velan
Ja ottanut tuotantovälineet pcds
riistäjiltä. Puhe "isänmaan puoltts-tuksesta"
on vain kfllkkein tavallisin,
yleisimmin käytetty, tyhjä puheenpar­si,
joka meridtsee sodan piurfastcle-mista.
Sodissa, Jtdta itse proletariaat­ti
tahi proletaarinen valtio käy im­perialismia
vastaan, proletariaatti
puolustaa omaa sosiallstisU isämna»-
taan. Kftn^^^t^j^^ankimioukrynisissa
sodissa proletariaatti -esiintyy maan
puolustajana imperialismia vastaan.
Mutta imperialistisissa sodissa sen on
toitSk tamuddcaimmin leimattava
'isänmaan puolustus" riiston ja so­sialismin
pettämisen puolustamisdcsL
A. Työväestö taistelee miienalistisia
sotia vastaan
1) Talsteln Imperialistista, sotaa vas­taan
ennen sen syttymistä
Engels selittää käsitteen "mahdis­ta",
jota kutsutaan valtioksi, —
mahdiksi, joka on lähtenyt yhteis­kunnasta,
mutta joka asettuu sen
yläpuolelle . ja yhä enemmän ja
enemmän siitä vieraantuu. Mikä
muodostaa pääasiallisimman mah-jantain
vä^^^^ yÖn Sudburyn'po- din? Erikoiset aseistetut ihmisjouk-liisilaitoksen
vankikopissa. Luki-1 ko-osastot, joilla on käytettävänään
jamme tietävät syyn — minkätäh- vankilat y.m.
deri. Kolkko ja ahdas vankikoppi Meillä on oikeus puhua erikoisis-herättää
luonnollisesti sinne äkki- ta aseistetuista ihmisjoukko-osastois-arvaamatta
raahatussa työläisessä ta, koska kullekin valtiolle ominai-monenlaisiä
ajatuksia. Samaten po- nen virallinen valta "ei välittömästi
liisiputkan kirjavat "asukkaat"
in Asukkaina" tapasimme siellä muti­sovellu
yhteen" aseistetun väestön
kanssa, sen "itsetoimivine aseistet-tamia
työttömiä, kodittoihia, muuta- tuine järjestöineen
man sentin opiijctavia työläisiä; muu­tamia
humaltuneita miehiä;; ja pari
nuorehkoa naista, syytettyinä siilo-
. jensa myymbestä, porton ammatin
harjottamisesta. Kaikki yhteiskun-xian':
alempaan^ omistamattomaan
luokkaan kuuluvia. Kaikki olivat
: joutuneet luokkayhteiskunnan val­tion
erään tärkeän elimen —- vanki-kopin
— suojiin.
Taannoin julkaistiin näillä pals-
^toilla kirjotus, missä esitettiin sup^
-pea yhteenveto työväenluokan «ji-taistelijain
kohtalosta kapitalistisis-
'sa maissa ^ tämän vuoden ensimäisen
puoliskon aikana. Tuon puplen yuo-
-den kuluessa murhattiin 10,^77 val-
'^lankumouksellista, vangittiin 36,765
ja 356 karkotettiin oikeuslaitok­sien
määräyksestä. Erikoisoikeudet,
sotaoikeudet ja tavalliset oikeusistui­met
tuomitsivat -6,603 työläistä ja
talonpoil^aa; näistä 3,B95 tuomittiin
kuolemaan, 30 elinkautiseen van­keuteen
ja loput yhteensä 6,629 vuo^
deksi vankeuteen.
Viettäessämme vain yhden yön
vankikopissa, muistimme ylläker­rottuja
valkoterrorin uhreja. Muis­timme
myös mitä työväenliikkeen
suuret johtajat. Lenin ja Engels
ovat sanoneet vankiloista, kapitalis­tisen
valtiolaitoksen erottamattomis­ta
osista. Kas näin:
'•Verrattuna vanhaan sukujärjes-töön
— kertoo Engels — eroaa
Valtio ensiksikin siinä, että se
valtion alamaiset alueiden mukaan";
. . . Meistä tämä jako näyttää ''luon-nölliselta",
m utta se on vaatinut
pitkäaikaista taistelua'vanhaa suku­ja
heimojärjestyslä vaslaan. määnprötestikokouksia. Näissä ko-
"Toisena erikoispiirteenä on kouksissa on laadittava ponsia, jot-
— virallisen vallan 'perustaminen,!ka on lälietettävä Ontarion proku-joka
ei enää välittömästi sovellu yh- raattori Pricelle ja vaadittava leh-
11. Kommunistien taistelu impe-rialista
sotaa vastaan eroaa perinpoh­jaisesti
kaikenkarvaisten pasifistien
"taistelusta sotaa vastaan". Kommu­nistit
eivät erota taistelua sotaa vas­taan
luokkataistelusta vaan pitävät
sitä osana työväen yleisestä luokka­taistelusta,
joka on summattu porva­riston
kukistamiseksL He tietävät,
että imperiallstlBet sodat ovat kiertä­mättömiä,
niin kauan kuin porvaristo
on vallassa. T&nän tosiasian tote-mlsesta
tehdään sellainen johtopäätös,
että on järjetöntä käydä erikoista
taistelua sotaa Vastaan. Sdsialidedio-kraatit
menevät niinkin pitkälle, että
sysittävät kommunisteja imperialis­tisten
sotien edistämisestä tarkoituk-salla
jouduttaa vallankumousta. En-sinmalnitu
johtopäätös on virhe; vii­meksi
mainittu väite on typerää pa­nettelua.
Vaikka kommunistit ovat­kin
vakuutettuja imperialistisen so­dan
kiertämättömyydestä, niin ne työ­väen
joukkojen Ja,kaikkien työtäte­kevien
etujen nimessä, joilta tämä so­ta
vaatii mitä raskaimpia uhrauksia,
käyvät kaikin voimin sitkeää tais­telua
imperialistista sotaa vastaan
Ja sen ehkäisemiseksi proletaarisen
vallanktunouksen kautta. Tässä tais­telussa
kommunistit liittävät ymi^ril-leen
Joukkoja siinä mielessä, että jos
ne eivät voikaan ehkäistä itse sodan
tuloa, niin on Jo aU^anut sota muutet­tava
kansalaissodaksi porvariston ku­kistamiseksi.
12. Kommui^tien ensimäinen vel­vollisuus
taistelussa Imperialistista so­taa
rastaan oh repäistä rikki se veir-ho,
Jonka peitossa porvaristo valmis­tautuu
sotaan. Ja näyttöä laajoille
joukoille asiain todellinen, laita. Tä­mä
merkitsee eimenkaikkea. sitkeää
poliittista Ja propagandistista taistelua
pudllsmlda vastaan.
Tällöhi on kommunistien tarkoin
otettava lukuun kaikki pasifismin vi­vahdukset:
a> Virallihen pasifisini Jolla kapita­listiset
hallitukset verhoavat vehkei­lynsä
toisiaan sekä Neuvostoliittoa
vastaan, (Kansainliitto, Locamo, aseis-tarlisumisneuvottelut,
"sodan kieltä­minen"
Jne.).
b) n hitemationalen pasifismi (Hil-ferdlni^
Paul B^ncoiu*, MacDonald),
k ä i b e s t a on ennen kuulematonta. Joka on vain virallinen haUituspasi-
Canadan porvaristo on nostanut so­dan
Canadan työväenluokkaa vas­taan,
tähän sotaan on työväen­luokan,
vastattava nyt heti joulun
edellä ja j^Duluri aikana. Canadan
lyöväert puolustusliitto on tarjon­nut
apuaan lelidellemme. Se apu
otetaan kiitollisuudella vastaan. Ca­nadan
työväestön kautta maan —
ja ennen kaikkea sUomca puhuvain
työläisten — on ryhdyttävä pitä-
Kuten kaikki suuret vallankumo­ukselliset
ajattelijat, koettaa Engels
kiinnittää itsetietoisen työväestön
huomiota nimenomaan siihen, mikä
vallitsevalle arkipäiväisyydelle näyt­tää
vähimmän huomion arvoiselta,
eniten totutulta, eikä ainoastaan lu­jilla,
mutta voipi sanoa kivettyneil­lä
ennakkpJiuulbilla pyhitetyltä. Sei­sova
sotaväki ja poliisi ovat valtio­vallan
päävoimakeinoj a, mutta voi­siko
toisin piiakatan?" (Eräästä Le­ninin
tcbksMtä.y u
Tämä luokkayhteiskunnan valtio­mahti
Voiman oikeus ^kohdis­tuu
työväenluokkaan yhtä hyvin jou­luna
kuin vuoden muinakin päivinä.
Canadian järjestyneihin työläisiin
on tämä lu(^ayhteiskunnan voiman
oikeus kohdistunut hävyttömän ras­kaasti
nj^ juuri "rauhan juhlatf'
aattona* Canadan järjestyneiden
suomalaisten äänenkannattajaan.
Vapauteen, on hallitseva luokka,
vastavaliankumoukselUsen papiston
yllyttämänä, käynyt kiinni kova­kouraisella
tavalla. Kymmenentu­hannen
dollarin tf&atdcsen vaalimi­nen
toiqiitlajan vapaalle jalalle las-flsmin
haarautuma, mutta joka ko­ristelee
sitä sosialistisilla, vieläpä
"marxilaisilla" puheenparsilla.
c) Muutamien "vasemmistolaisten"
sosialistien "Radikaalinen" tahi "val­lankumouksellinen"
pasifismi. Joka
tunnustaa sodan vaaran, mutUi Joka
panee sotaa vastaan vain Järjettömiä
puheenparsia. Nämä pasifistit usein
liioittelevat nykyaikaisten taisteluvä­lineiden
tuhoamifivoimaa, todistellak­seen
Joko pitkäaikaisten sotien xnah-dottomuutta
tahi niiden kansalaisso­daksi
muuttamisen mahdottomuutta.
d) PuoliuskoniioUinen pasifismi
joka. perustuu kirkolliseen liikkeeseen.
Mutta tässä taistelussa pasifismia
vastaan on kommuiiistien tehtävä
tarkka ero laajojen kansanjoukkojen,
joiden mieliala on sotaa vastaan, mut­ta
Jotka eivät vielä näe oikeata ku­mouksellista
tietä ja jotka sen vuoksi
Joutuvat pasifististen petturien uh­reiksi,
ja näiden veijarien välillä,
jotka edustavat erilaisia pasifistisia
virtauksia. Samalla kun kommunis-tien
(m alittdsesti selitettävä joukoille
niiden virheitä ja vedettävä niitä ku-motikselliseen
yhteisrintamaan taiste­lua
varten sotaa vastaan, on hei­dän
käytävä ankaraa taistelua pasi­fistisia
huiputtajia vastaan Ja sääll-mättömästi
heitä paljastettava.
' e) Erikoista osaa näyttelee ni.
"osuustoimintapasifisml", jonka tuki­pylväänä
on "Blansainvälinen osuus­toiminta-
Allianssi" Ja "kansainväli­nen
Naisten osuustoimintallltto" Lon­toossa,
jamaan Joukkoon kuuluu. Jouk­ko
vasemmistolais-porvarillisia jär­jestöjä,
sellaisia kuin "Naisten Kan-.
sainvälinen Ratihui ja Vapauden
Liitto".
13. Mitä läheisemmäksi Ja
semmäksi käy sodan uhka, sitä
ralllsemmt^ kä.y yllämainittu niin­sanottu
"radikaalisen pasifismin"
suunta. Jota nykyai^na edustavat
pääasiallisesti "vasemmistolaiset" so­sialidemokraatit
Saksassa. Riippuma­ton
Työväenpuolue Englannissa ja
eräiden pikkumaiden (Hollannin, Nor­jan
Jne.) sosialidemokraatit — vir­taus.
Jonka tunnuksena ovat sellaiset
suuret sanat kuin: "EL milloinkaan
enää sotaa", "sodan boikotti", "suur­lakko
vastaukseksi sotaan", "sotalak-ko"
Jne; Tämäntapaisia suuria sano­ja
käyttävät joiikkojen pettämiseksf
refotiUstiset Johtajat (esimerkiksi
Amsterdamin interhationalen puheet
suurlakosta). Ohjeessaan Nduvosto-littan
Ammattijärjestön v. 1922 Haa­gissa
pidettävään rauhankonferens­siin
lähtevälle valtuuskunnalle Lenin
täysin oikein canisti päähuomion tais>
teluBe tätä pasifismin lajia vastaan.
Tämä säilyttää täydellisesti merkityk­senä
vielä nytkin, sOlä vieläpä kdm-munistienkin
riveissä on tiedottomas­sa
muodossa vielä säilynyt voimakkai­ta
ennakkoluuloja ja luisxunisia täs­sä
kysymyksessä. Tämän vuoksi on
välttämätöntä:
a) Taistelu kaikkia suuria sanoja
vastaan, sellaisia kuin "me emme
salli sotaa", "ei milloinkaan enää so­taa".
Kommunistit eivät voi tyytyä
pelkkään näiden tunnusten teoreetti­seen
"oikaisemiseen", vaan on heidän
käytävä aktiivista taistelua tätä agi-tationia
vastaan paljastamalla sen al­kuunpanijoita,
osotettava, että tämän
agitationin tarkoitus on sodanvalmis-telujen
peittäminen. Useissa tapauk­sissa
voidaan sanoa samaa tunnuk­sesta
"sota sodalle". Jota esittävät
sosialidemokraatit sisällyksettömänä
puheenpartena Joukkojen nenästäve-tämiseksl.
b) Taistelu "radikaalisten" pasifis­tien
ehdotuksia vastaan sodan ehkäi-semiseksL
Kommunistit eivät voi
tyytyä siihen, että he ainoastaan
osottavat nämä ihmiset suimsoitta-jiksl,
Jotka eivät te^ mitään radi­kaalisten
ehdotuksensa .((suurlakko,
sotalakko) toteuttamiseksi, vaan on
heidän paljastettava sellaisia pasifis­tien
esittämiä ehdotuksia, osotettava
ne vääriksi Ja lapsellisiksi, selitettä­vä
joukoille se todellinen tilanne. Jos­sa
sota syttyy, osotettava, että on
mahdotonta tyytyä taistelussa sotaa
vastaan muutamiin määrättyihin tais-telutapoihin,
vaan että on välttämä­töntä
käyttää kaikkia luokkataiste-liunuotoja.
c) Säälimätön taistelu kaikkia ke­vytmielisiä
kommunistien riveissä ta­vattavia
esiintymisiä vastaan sodan­vastaiseen
taisteluun nähden, ja täl­laisten
esimtymisten avoin arvostelu.
Tämä on varsinkin nyt välttämätöntä
kaikkiin kirjoituksissa, valtiopäiväpu-heissa
yjn. esiintyviin virheisiin näh­den.
Ei T"<RsRän tapauksessa ole
sellaisista virheistä vaiettava.
14. Yhtä rinnan pasifismia Ja kaik­kia
kevytmielisiä "kumouksellisia"
puheenparsia vastatm käytävän tais­telun
kanssa on kommunistien suo­ritettava
taistelussa imperialistista
sotaa vastaan suuri Joukko agitatio­nin
Ja propagandan alaUe kuuluvia
perustehtäviä. /T^lla?^ t^tävlä
ovat:
a) On aikanaan kumottava kaikki
puheenparret Ja todistelut,,Joilla por­varisto
Ja sosialidemokratia puoluste-fevat
sotaa. Etusijalla tässä suh­teessa
on nyt {jälleen "isänmaan
puolustuksen" tunnus. Sota Kiinaa
vastaan v. 1927' osotti sellaisten tun^-
nusten merkityksen kuin: "Hengen ja
omaisuuden suojeleminen", kaupan
varjeleminen", "lipim varjeleminen"
Jne. Viime imperialistisessa sodassa
Joukkoja mobilisoidessa näytteli liit-tovaltojen
puolella ratkaisevaa osaa
tunnus "taistelu preussilaista milita-rlmia
vastaan". KesM-Europan val­tojen
puolella tunnus "taistelu tsa-rismia
vastaan". Tulevassa Italian Ja
Ranskan tahi Jugo-Slavlän välisessä
sodassa tulee samanlaista osaa näyt­telemään
tunnus "taistelu taantu-muksemseta
fasdsmia vastaan"; näi­den
T"ft<'1*^Ti porvaristo tulee käyttä­mään
kansanjoukkojen fasdsminvas-talsta
ml''"'»^''^ oman imperialistisen
sodan hyväksL ToiselÄ puolen puo­lustelee
fasdsmi imperialistista sota­politiikkaansa
Apenniinien Niemi­maan
"liika-asutuksella", maa-alueen
laajentamisen "luonnollisella tarpeel­la"
jne. Kommunistiset puolueet ei­vät
ole psottaneet riittävää huomio­ta
tällaisten todistelujen paljastami­selle,
t
b) "On selitettävä ihmisille mahdol­lisemman
konkreettisesti yhä uudel­leen,
miten oli asianlaita viime sodan
aikana Ja minkävuoksi ei voinut olla
toisin.
On selitettävä erikoisesti sen seikan
merkitys, että "isänmaan puolustus"
tulee kiertämättömäksi kjrsymyksek-si,
Jonka työtätekevien summaton
enemmistö tiUee varmasti ratkaise­maan
oman porvaristonsa hyvälisi".
(Lenin)
"Äskeisten sodan kokemusten perus­talla
meidän on selitettävä kuinka
smxi määrä teoreettisia ja jokapäi­väisen
elämän kysymyksiä nousee heti
sodan julistamisen Jälkeen, jotka vie­vät
kutsuttavien suunnattomalta e-nemmistöltä
kaiken mahdollisuuden
suhtautua näihin ksrsymyksiin hiu­kankaan
selväpäisesti ja hiukankaan
tunnollisella ennakkoluulottomuudel­la."
(Lenin)
"On selitettävä ihmisille sen seikan
A minä luulen, e t t ä ^ i hm afe
muuta syytä kuin se tavaHtnen:. ^
ole tuHut.... Mutta pitäisi laittaa
kaitti asiat siihen järjest^seen, ettl.
i^y^prt olisi hiukan aikaa. sQIä oohaa
sitä aikaa kaikkeen muuhnnkin. pai.
jon joatavani&iväisftmpRäh. Olen «tf.
merkiksi itsekseni ^Jatälut. että jos
nyt minäkin saisin olla vuoäkaosia
samain seinäin sisällä, kuten tääBä
niin numi on, niin eiköhän tuota jo­tain
tulisi siinäkin suhteessa tebds^
Tähän paremmalla menes^rlcsellä.
Mutta kun ottaa esimerkiksi vaikkapa
met^miehen, J<da.on menossa milloin
trsmi^uä. milirtn kaupungissa, niin
arvaa sen. ettei siinä paljoa tule
kirjallisia hommia harrastettua.
Ei oDnt haaska jnoiiilabja
Ei niinkään hauska joululahja sat­tunut
erään tarj(^an osalle, sillä
hän Joutui pois eräästä ravintolasta,
joka muuten sivumennen sanoen on
erään kansalaisemme, jossa ^Sn oli
palvellut yli kaksi vuotta. Hän oli
ollut huonovointinen Ja oli pyytänyt
lomaa lääkärissä käyntiä varten. Jon­ka
saikm. Mutta palattuaan sieltä
pikemmin kuin oli alunperin aikcmut-kaan,
oU hänelle huomautettu, ettei
häntä enää tarvitakaan. LuulM ole­van
sopivampiakin keinoja lähettää
työläinen pois, jos kerran sellaista
haluaa.
todellinen laita, kuinka suuri on se
salaisuus. Jossa syntyy sota ja kuinka
avuton on tavallinen työläisten jär­jestö,
vaikkapa se kutsuisi itseään
kimioukselliseksikin. silloin kun sota
todella lähestyy". (Lenin)
Bolshevikit, joilla oU luja illegaaU-nen
järjestö olivat ainoa puolue, joka
pystyi jatluunaan vallankumouksellis­ta
työtä. Mutta he eivät voineet es­tää
Joukkoja sihrtymästä i)orvarillIsen
"isänmaan puolustuksen" kannaUe Ja
vielä vähemmän voivat estää itse so«
taa, vaikka silloin työväen luokka­taistelu
Venäjällä eli valtavan nou­sun
aikaa. Ja Pietarin kaduilla muu­tamia
viikkoja ennen sodan syttymis­tä
rakennettiin barrikaadeja.
Vain täUainen todellisen sodanvas»
täisen taistelun suunnattomien valke­uksien
vakava selittäminen voi olla
tämän taistelun taktillisten kysymys-ten
seUttämisen pohjana.
c) Vihdoin on yksityiskohtaisesti se-
Utettävä työväen Joukoille viime.maa­ilmansodan
kokemukset, silloiset vir­taukset
työväenliikkeen riveissä, bol­shevikkien
taistelu sotaa vastaan Ja
heidän perustunnuksensa "imperialis­tisen
sodan muuttamisesta kansalais­sodaksi".
(Jatk.)
teen itse aseistetuksi mahdiksi j ä rr
jeslyvän väestön kanssa. Tämä eri­koinen
virallinen valtio on välttä­mätön,
koska väestön: itsetoimiva
jasciStcttu järjestö on käynyt mah-teämme
vastaan nostetun syytöksen
kumoamista. Vapauden tiläajamää-rä
on kaksinkertaistutettava.
Siinä joulutehtävämme. Luokna
luokkaa vastaan.
Ilman^ jumalia ja joululoiiisia
Neuvostoliitossa aiotaan sen yh­destoista
joulu tulla toimeen-41man
jumalia ja joulukuusia. Vallanku­mous
ja :sen jälkeiset vuodet ovat
jo laajoihin kansanjoukkoihinkin
luoneet pyrkimystä viettää joulua
edistysmielisemmissä merkeissä, jos­kin
vanhat tavat vielä pesivät mo­nilla
seuduilla, v
V Kommunistinen nuorisoliitto on
Pravdassa" julkaissut julistuksensa,
otsikolla: "Ei enempi opiumia kan­salle".
Joulupäivänä alkaa yleinen
rynnäkkö uskontoa, juopottelua ja
joulua koskevia porvarillisia perin­näistapoja
rastaan. Kaikkialla, mis­sä
suinkin mahdollista tullaan toi­meenpanemaan
luento- ja puhetilai­suuksia,
juhlia ja karnevaaleja mai
nitussa propagandatyössä, jota avus^
tavat myöskin sanomistp ja teatte-rit.
Modkpyan neuvosto ehdottaa, et­tä
jouluk. 26 p:nä alkava viikko
vietettäisiin teollisen ja tieteellisen
työskentelyn merkeissä.
Joulukuusi katsotaan porvarilli­seksi
perinnäistavaksi- Moskovan
lehdissä on 36 talonpoikaiskirjeen-vaihtajaa
tehnyt julkisen kysymyk­sen,
kaielle Siperiasta kuljetetaan
Moskovaan joulukuusia ja tuomit­sevat
joulukuusien käyttämiseen.
Seurattakoon Neuvostoliiton työ­läisten
esimerkkiä jumaliin ja jou­lukuusiin
nähden myös tässä maas­sa.
TYÖVÄEN URHEILU
TUL:n liittotoimikun-nan
kokous
Selostus C.S.T.UL:n liittötoimikun-nan
kokouksesta marrask. 27 p:nä
1928 Sudburyssa. Läsnä olivat
Mäkinen. Rautio (Rautio ollen va­rajäsenenä
läsnä), Seppälä Ja
sihteeri Ruohonen.
Katsottiin kokous ensikädessä neu­vottelukokouksen
ominaisuudessa ko­koonkutsutuksi
sekä valittiin pöytä­kirjan
tarkastajiksi Mäkinen ja
Rautio.
VoImlstelxijQhtajakurssien ohjaaja
Y. Ahtio, Juuri saapimeena Kirkland
Lakelta oli kokouksessa läsnä Ja kuul­tiin
hänen selontekonsa tähän saakka
Hyväksyttiin Timminsin Ilolta tul­leiden
todistusten perusteella J. Salo­rannan
1,500 m:n Juoksussa saa­vuttama
ennätys 4 min. 16.5 sek.,
saavutettu'Timminsissä C.S.TUL mes­taruuskilpailuissa
19. 8. 28.
Myönnettim Beaver Laken Jehulle
hiihtokilpailulupä Lehdon pokaalisia
tammik. 6 p:nä 1929.
Seuraava kokous päätettiin pitää 16
p:nä jouluk. Sudburyssa klo 1 päi­vällä.
-
Paavo Ruohonen.
pidettyjen kurssien johdosta sekä hy­väksyttiin,
että kurdeja edelleenkin
muilla p!^iitb<^iriinh»ift jatketa£ui sa­mojen
menettelytapojen mukaan. To^
dettiin myöskin: kursseilla^^Olleen - y-leensä
innostimut vastaanotto tähän
saakka Joiikkojen mielenkilimon h er
rättäjänä Ja samalla ohjaajien kehit­tämisessä*
sikäli kun näin lyhytaikai-isiUa
kursseilla .voidaan ajatellakin.
Seuraavana kursit; tulevat! pidettä­väksi
Torontossa, joime tov. Ahtio
saapuu 29 p:nä tJt; sitä seuraavat
kurssit Ford Cityssä.
Kiirssienohjäaja tov. Ahtion palkak­si
hyväksyttiin $125:00 dollaria kuu­kaudessa.
Päätettiin julkaista seuroille kehoi-tus
onnittelimimien keräämisestä L.S.
Union eng.-kieliseen julkaisuun. Jon­ka
ensimäinen numero ilmestyy New
Lorkissa tammik. alussa sekä kehoi-tus
tilaamaan sitä. Liiton puolesta
päätettiin lähiettää $2.00 dollarin on­nitteluilmoitus
sanottuun numeroon.
OSDUSTOIMINTÄ
Valistustyö osuus­liikkeissä
Osnostoiminnasta Port Arthurissa ja
Fort TVHUamissa
Osuustoimintaliike Port Arthurissa
ja Fort WillUunissa on ollut vireillä
jo pidenunän aikaa. Ensin vain o-suusruokaloina,
sittemmin perustet­tiin
lisäksi osuuskaupat j a njrt yli
puolitoista vuotta on ollut - toiminnas­sa
myöskin osuusleipomo. Ylläixud-nittujeh
osuusliikkeitten eduksi tä^-
lä on toimittu kaikessa hiljaisuudessa
Uman suurempia tiedotuksia maail­malle,
vaikka melM paikallisesti on
ollut suiuriakin vaikeuksia voitettava­na,
niin kuin kaikissa alkavissa liik­keissä.
Kaikista vasttdsista huolimat­ta
on osuustoiminta kuitenkin men­nyt
tasaisesti eteenpäin ja vilkastunut.
Nyt joku viikko sitten sai osmistoi-mintaliike
uuden . s:Fsä^csen. l^Lällä
kun järjestettiin osuustoiminnalliset
vapaa-iltamat molemmissa kaupun­geissa,
jolloin meillä oli puhujana
Amerikasta keskusosuuskunnan valis-tusliiton
johtaja toveri Halonen Ja
Port Arthurissa pidetyissä Iltamissa
myöskin keskusosuuskunnan liikkeen­hoitaja
toveri Ronn, jotka kmnpikin
kertoivat kokemuksiaan ja tietojaan
naapiuimaan osuustoiminnasta Ja an­toivat
meille neuvojaan kaikissa o-suustoimintaa
koskevissa asioissa.
Tervetuloa toistenkin, toverit!
Edell^aimttujen puhetilaisuuksien
johdolla on täällä nyt järjestetty o-suusliikkeiden
työläisten ja johtokun­tain
yhteiset neuvottelukokoukset,
joissa keskustellaan kaikkia osuustoi­minnassa
ilmestyviä asioita, ja jotka
samalla ovat oppituntia osuustoimin­nallisen
työväestön valistamiseksi ja
kasvattamiseksi. Ensimäinen kokoiis
pidettiin t.k. 9 p:nä. j^ssa yhtenä ky^
symyksenä oli: Onko osuusliikkeen
työläisillä mitään velvollisuuksia o-suusliikkeeseen.
tai muihin työväenliik­keisiin
nähden tavallisen i^vätyönsä
lisäksi? Kysymyksestä yleisenä mieli­piteenä
keskustelun kuluessa ihneni,
että osuusliikkeiden henkilöiden on
tehtävä agitatsioonia kaikissa tilai­suuksissa
osuustoiminnan hyväksi, se­kä
toimittava muissa työväenliikkeis-
^ kykyjensä Ja voimiensa mukaan.
Agitatsionla on harjotettava sellaisten
työläisten keskuudessa jotka eivät
vielä ole tietoisia asemastaan. Var-sinkm
Jos sellaisia henkilöitä sattui^
olemaan osuusliikkeiden palveluksessa,
on heidät saatava ymmärtämään ase­mansa
työläisenä ja ohjattava heidät
työväen liikkeen riveihin.
CANADAN POHJOISIN KAI7PPA-P
A K KA
Ottaw». — Canadan pohjoisin kaup­papaikka
sijaitsee jäämeressä oleval­la
Victoria Land saarella Walker
Bayssa, missä Hudson's Bay Compa­nyllä
on kauppa-asemansa- Kauppa­paikalla
vierailee höyrylaiva tavalli­sesti
Vaan kerran vuodessa.
Näyttämöhommista '
Kappaleita näyttämöltä on tullut
useitakin senjälkeen kuin niistä on
tullut mainittua arvostelevassa ääni­lajissa.
Arvostelun jätän nytkin hen-kUökohtaisesti
tekemättä, vaikka se
oikeastaan kai minulle kuxjluisikin.
Sillä arvostella näyttelijöitä henkilö­kohtaisesti
on kokolailla suuri "japi"
minunlaiselle, nim. siinä smunärryk-sessä,
että siitä olisi näyttelijöille it-seUeen
jotain oppimista. Sitten ai-kanikin
on kokolailla rajotettu. Vaik­ka
sen kyllä voisi helpostikin näiden
paikkakuntakirjelden yhteydessä teh­dä,
että moittism taikka kiittäisin,
mutta katson, ettei sUtä ole asian-
(onalsta hyötyä.
Yleisesti sanottiina ovat kappaleet
alkaneet onnistumaan yhä paremnUn
niin yleisön kuin myöskin allekirjot-taneen
mielestä. Naisten iltamissa esi­tettiin
"Murtovarkaus", Jossa näytte­lijämme
onnistuivat kokolailla hyvin:
El oUut esimerkiksi sekään v a i ^ ^,
kuten aikasemmin, että kuiskaajan
ääni olisi kuulunut yleisölle paremmta
kuin näyttelijöiden. Mainitun tilai­suuden
voi pitää mutmkin puolesta e-rittäin
onnistuneena. Niaäset olivat
nim. toimittaneet myöskin nyriddleh-dgg
maimttuun tilaisuuteen, josta
täytyy antaa tunnustus. Mutta eihän
«Lisääntykää ja täyttäkää »
Tovereille Saimi ja ViU Martinille
S3mtyi riski miehen alku. Hyvin kuu­luvat
molemmat jaksavan, nim. äiti ja
nuori Martin, eikä kaiketi isääkään
mikään vaivaa. Kyllä kai uusi tulo­kas
pian alkaa opettelemaan sanoja
ja hapuilemaan kävelläkseen.
Ei saa kuolema sormittaa
Kpm katupuhujille, jotka ovat pi­täneet
kokouksia Columbia ja Carrall
katujen kulmassa, on kuulema huo­mautettu,
että saavat puhua muiden
maiden hallituksista ja niiden edesot-tamisista
mitä tahansa, mutta britti­läisen
valtakimnan asioiden, hoitoon
ei saa kajota.
Snomeen matknstos
Joitaldn on poikkakunnaltamme
mennyt - Suomeen Joulua viettämään
sukulaisten ja tuttaviensa luokse. Niin
teki myös tov. Oiva NurmL
Uuden hotdlin rakennus
^C Ji. R:n hotellin rakentaminen
on n3^ pantu alkuun, kaupungin ma-
\xixva puhalluttaessa alkajaisiksi "vls-selillä".
Varsinaisesti työt pitäisi al­kaa
vasta keväällä, nyt on vain höy-rylaplo
pantu pistelemään liikaa maa­ta
pois. Hotellista tulee kaupungin
suurimpia.. Huoneita tulee noin 500u-
600 ja pinta-ala nohi 42.P00 neliö­jalkaa.
^
Indostrialistin t<dmltakselle
ikäänkuin velimiehen joululahjana
tahdon huommauttaa, että teidän pi­täisi
täältä ^lähetettyihin paikkakun-takhrjelsiin,
varsinkin mikäU tulee ai­van
viimeaikaisiin, suhtautua suurem­malla
huolellisuudella. Voitte ehkä
ajatella, että miksi, mutta asia on
sillä tavalla, fetk täkäläiset Industria-listlh
khrjeenvaihtajat eivät ole viime-aikoma
ymmärtäneet itsekään lehdes­tä
luettuaan omia kirjotuksiaan. Ihan
on täytynyt allekirjottaneen niitä heil­le
selvitellä. On nim. osottautunut,
että Jos joku täältä on sanottuun
lehteen kirjottanut jotain sotkua, niin
toimitus on siellä rapistellut pois kai­ken
sen mistä kirjottaja oikeastaan
halusi, mainita, ja jättänyt sellaiset
kohdat, jolla asian kanssa ei ole mi­tään
tekemistä. Vähemmästäkin me­nee
kirjeenvaihtajien päät pyörälle.
Esflnerkkinä voin sUtä mainita "kul­kurin"
kirjeen, jota ei ymmärrä ku­kaan,
eipä kaiketi hän itsekään. Sil­tä
kokouksesta siinä on yritetty mai­nita
repustella, vaikka ymmärrys oli,
että kun kerran lyhkäsen pöytäkirjan
julkaisemme, niin käy asia päivän-seivästi
ilmi. Eikä sieUä ketään
valittu asiasta kirjottamaan, ja siksi
allekirjottanutkaan el ole siitä mai­ninnut
tälaisenakaan' kynämiehenä.
Logger.
se ihmekään, sillä onhan täällä nais-i
kirjottajia paljon enempi kuin meitä'
Aatamin puolelaisia. En tiedä missä'
määrin naiset yksityiskohtaisesti olivat:
ottaneet tähän nyriiilehden toimitta-1
miseen osaa,- mutta noin sivumennen
vilkaistima tuntuu siltä kuin heissä
suurimmalta osaltaan olisi vallalla,
hiukan väsähtäneisyyttä kirjottelmm. |
South River, Ont.
"HALKOKANSA ON ynSASTA"
Näin .sitä sanoa läksähytetään, ja
onhan se kiitettävä asia, jos sitä
alyakin löytyy ja halkokansankin
näköpiiriin kangastelee muutakin;
eikä aina vain kirveen lastuja. Mut­ta
initen se älyn nystyrä toimii eri
aikoina? Joskus voi se runnata
niin, ettei se hyödytä suuresti edes"
omaa minääkään, puhumattakaan
mistään työn raatajien yhteisestä
hyvästä luokkana. :
_ On yleensä avomielinen tapa, et­tä
kun mies saapuu -kaupungLata
kämpälle, niin on usean illan- k i i ­rettä
puhelua siitä kuinka' monta
pulloa tuli päivässä tyhjennettyä
jne. Siinä sivussa vielä "saiturit­kin"
luetellaan, kun niitä on tuo­tu
tähän maahan niinkin •'keveitä"^
et^ lähettelevät vähistä penneis­tään
vanhaan maahankin, knkaiper-heeUeen,
kuka taas vanhalle äidil­leen
tai muille omaisnieen. — Jär­ki
hoi,, äly älä jätä! Kukahan ött
tehnyt suurimman erehdyksen' —
sekö vähän "saita", vaiko '«reilu"
mieskö? Mutta mitäs niistä koi-,
ratorppaloruista kurnuttaa, ainahan^
niitä kuulee. Kyllä meillä metsissä-meuraajilla
olisi tärkeämpiäkin jut-
:a