Vapaus, July 29, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 29 p. — Saturday, July 29,1961
VAPAUS
(UBEBTT) — I^dlependent Lt^)!^
Olgan of Finnish Cänadians. Es-tobllshed
Nov. 6, 1017.: AuthorJzed
aa aecond class mäil. by the 'Po|(
Onioe Department, Ottawa. Pub-llahed
thrice weeUy: Tuesdays,
Thurädays and S^tvirdaysby Vapaus
Publlahlng Comoany Ltd.. at 10Q-1Q2
Blm 8t. W.. Sudbury, Ont., Canada.:
Telephones: Bus. Office OS. 4-4284;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advert^g rates upon applicatton.
Tranalation free of charge.
TILAIJSHINNAT:
Canndassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 U(. 2£fi
TlidysvaUoissii: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vik- 9.fiO 6 kk. 6.25
Presidentti Ki»medyn puhe
Presidentti Kennedyn tiistai-iltainen radio- ja TV-puhe
oli kylmäkiskoisin (most chilling) puhe minkä tämän mante­reen
kansat ovat kuulleet vuoden 1945:n jälkeen, sanoi toron-tolainen
konservatiivinen aamulehti Globe and Mail johta­vassa
.toimituskirjoituksessaan torstaina. 1
• v"Presidentti Kennedyn eileniltaisessa puheessa Berliinin
kriisistä d i vilunväreitä aiheuttava laatu. Ensimmäisen ker-r
^ yuqden 1945:n jälkeen saatettiin maailman tietoon, kuin­ka
lähpllä se on ydinasesodan partaalla", kirjoitti torontolai-nen
liberaalinen päivälehti Star j ohtavassa toimituskirjoi­tuksessaan
keskiviikkona.
Tavalliste;! kansalaisten keskudessa ilmaistiin president­ti
Kennedyn latteasta, mutta silti äärettömän sqtahenkisestä
puheesta vieläkin huolestuneimpia kannanilmaisuja. "Ihan
selKäpiitä karmi", sanoi siitä eräs hiljan Suomesta tullut nuori
niliBSi joka on omakohtaisesti kokenut sodan kauhut. Kuvaa­vaa;
onkin tavallaan, että koskaan aikaisemmin ei ole toisen
m^ailmaiisodan jälkeen esitetty lehtemme toimituksen edus­tajalle
niin useita huolestuneisuuslausuntoja, mitä nuoret ja
vi^emmat, pitemmän tai lyhemmän ajan Canadassa olleet
SiJdburyn suomalaiset presidentti Kennedyn puheesta esit­tivät.
Vaikka olettaisimmekin, että presidentti Kennedy ei esit­tänyt
puheessaan mitään sellaista/mikä estäisi neuvottelu­ratkaisun
Berliinistä, ja että hän "käytti'' Berliinin kysy­mystä
keppihevosena ja vaalitaistelun aikana esittämän aja­tuksensa
toteuttamiseksi, n.s. tavallisten asevoimien lujitta­miseksi,
niin siitäkin huolimatta on syytä huomioida että hä-neg-
sotahenkinen puheensa ei varmaankaan auttanut sen
paremmin Berliinin ongelman ratkaisua kuin aseistariisu-nif^
pimuksen laatimisessakaan, mitä ihmiskunnan enem­mistö,
mukaanlukien canadalaisten enemmistö haluaa.
Meille oli selitetty jo etukäteen, että "vapaan maailman"
täytyy "näyttää lihaksiaan" ja mennä uhkaavan lähelle so­dan
rajaa, jos mielitään saada Berliinistä toivottu sopimus
Neuvostoliiton kanssa. Samalla kertaa tämän "kovan ohjel-mah"
ja "voimapolitiikan" vaatijat, kuten esimerkiksi Länsi-
SäKsan vanha kansleri, Aden auer, ovat Hitlerin kokemuk-sisjt;^
huolimatta hokeneet, että Neuvostoliittoa voidaan pe-loitella,
ja että jos sitä ei saadakaan peloitelluksi, niin Neu­vostoliitto
ei voi muka luottaa sen paremmin toisten sosia­lististen
maiden kuin omienkaan sotajoukkojensa luotetta-vöSsuuteen
jne.
Me uskomme kuitenkin, että tällaisella itsepetoksella ei
hyödytä mitään. On melko vannaa, ettei Neuvostoliittoa voi-da-^'
peloitefla" sen paremmin sotaisilla puheilla kuin toimen­piteilläkään.
,
•-.u^ Tältä pohjalta-katsoen-presidentti Kennedyn vaatimus,
ettaUSAn ennestäänkin ennätysmäisiä sotamenoja on lisät­tävä
kolmella :ja puolella miljardilla dollarilla, että USAn
asevoimien käytettäväksi ostetaan lisää lentokoneita, tank­keja
ja ohjuksiaj ja että kaksi ja puolimiljoonaista armeijaa
vahvistetaan kutsumalla aseisiin yli 200,000 reserviläistä ja
alokasta, ei loppujen lopuksi ;saavuta mitään muuta' kuin
li§ää veroja yhdysvaltalaisten maksettavaksi ja entistä pa­hemman
jännitystilanteen maailmaan, sekä enemmän mil-joonavoittoja
yhdysvaltalaisille sotatarvetehtailijoille.
Kun presidentti Kennedy vaatii nyt nopeistuttamaan ase­velvollisten
kutsumäärän kaksinkertaiseksi ja ehkä kolmi­kertaiseksi
nykyiseen verraten ja kohottamaan Yhdysvaltain
vuotuiset sotamenot 47 miljardiin dollariin, niin se nostattaa
luonnollisesti "sotatunnelmaa" sekä Yhdysvalloissa että tääl­lä
Ganadassakin. Merkkinä siitä on uutistiedot, joissa kerro­taan,
että ihmisten keskuudessa on presidentti Kennedyn
puheen jälkeen ilmaantunut suurempaa kiintymystä esimer­kiksi
pommisuojiin. Edustaako tämä yhtä toivottua "saavu­tusta"?
Mutta kuten sanottu tällaiset toimenpiteet eivät vähää­kään
auta rauhan vakiinnuttamista. Merkillepantavaa myös
on, että samalla kun Neuvostoliiton taholta on esitetty yksi­tyiskohtaisia
ehdotuksia Berliinin kysymyksen ratkaisemi­seksi
ja samalla sanottu, että Neuvostoliitto on valmiina kes­kustelemaan
Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden ehdotuk­sista
sen ongelman purkamiseksi, niin presidentti Kennedy
ei esittänyt minkäänlaisia vastaehdotuksia, vaan keskitti pää­huomion
sotaisen mielialan lietsomiseen kuulijainsa keskuu­dessa.
• Ainoa todellinen valonpilkku presidentti Kennedyn pu­heessa
oli se kohta missä hän sanoi Yhdysvaltain olevan val-niiina
neuvotteluihin kiistakysymysten ratkaisemiseksi. Eri­koisesti
on syytä panna merkille hänen puheensa se koMa,
missä huomioidaan Yhdysvaltain korkeimman tahon piio-lasta
ehkä ensimmäinen kerta J^astapuolen" laiUiset oikeu­det
ja turvallisuuskysymykset. Me tarkoitanune presidentin
jjliheen sitä kohtaa missä hän sanoi:
V "Me tunnustamme Neuvostoliiton historiallisen huolen
itäv ja keski-Euroopan turvallisuudesta hävittävän hyök-kayssotasarjan
jälkeen, ja me uskomme voitavan tehdä jär­jestelyjä,
mitkä helpoittavat näitä huolia ja joiden mukaan
voidaan saada mahdolliseksi sekä turvallisuuden että vapau­den
säilyminen sillä pulma-alueella . . .
- "Lyhyesti sanoen, samalla kun me olemme valmiina puo­lustamaan
etujamme, me olemme valmiina myös etsimään
rauhaa— hiljaisen neuvonpidon avulla — virallisissa ja ejpä-virallisissa
kokouksissa. Me emme halua sotilaskysymysten
nousua etualalle sen paremmin idässä kuin lännessäkään."
Me canadalaiset voimme puolestamme auttaa asiaa pitä­mällä
kiinni juri niistä näkökohdista, että nykyajan ongelmia
ei voida ratkaista sotilaallisilla keinoilla. Vain neuvottelujen
Icäutta saadaan kaikkia osapuojia tyydyttäviä ratkaisuja ja
tälliset neuvjDtteluratkaisut ovat mahdollisia, jos jätetään
j>pis sotahengen lietsonta ja ryhdytään todella hiljaiseen neu­votteluun
virallisissa ja epävirallisissa kokouksissa kuten
presidentti Kennedy sanoi.
v". Vakaa käsityksemme on, että tällaista neuvotteluratkai-
.harkitsisi uudelieen "niinä
tmyös" kantaansa ja julistaisi
yfivoiniesti Canadan kansan ni-iJTusiä,
että meidän maamme
haluaa sekä heuvotteluja että
^neuvotteluratkaisuja, eikä mis­sään
tapauksessa sapelin kalis-saa
auttaisi huomattavasti se, ios pääministeri Eliefenbaker f^elua eikä sötaseikkailuia.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
1
El|y Rajala (asianainen) Port
Arthurista täyttää 71 vuotta elok.
1 päivänä. —
Anni Nummi Port Arthurista
täytti 65 ikävuotta heinäkuun 27
päivänä. :
Ylidymme sukulaisten ja ystä­väin
onnittteluihin.
Valitkaa vain
atomiaseiden
vastustajia"
Karlsruhe (KU-ADN) — 35 tun
nettua länsisaksalaista professoria
ön esittänyt Länsi-Saksan väestöl­le
yhteisen vetoomuksen tulevia
liittovaaleja silmällä pitäen. Siinä
kehoitetaan kaikkia vastustamaan
jyrkästi Bonnin nykyistä atomiva-rustelua
ja antamaan äänensä sitä
vastaan. Atomiaseistus Saksan maaf
perällä on pysyvänä vaarana ja
saattaa vitedä maailnjfen näkeniättö^
mään hävitykseen, toteavat- profes­sorit.
"Saksan kansalaisten on es­tettävä
tällainen mahdollisuus o-milla
keinoilla tulevissa vaaleissa
ja annettava äänensä sellaisille po­litiikoille
/jotka avoimesti vastusta­vat
atomiaseistusta: ja vaativat ato­miaseiden
poistamista Saksan maa­perältä"
Vetoomuksessa, jota levitetään
lentolehtisten muodossa ja. jonka
julkaisijana on "Saksalainen tie-demiesseura
vapaan tutkimustyön
suojaamiseksi" sanotaan edelleen,
että molemmilla puolilla maapalloa
oh aineellinen toimeentulo suojat­tu
jos aseistariisunta pystytään to­teuttamaan.
Hallitus ja parlamentti
ovat kuitenkin selittäneet, että
maailman poliittinen tilanne ei sel­laista
salli. Ja Bonn on omalla esi­merkillään
— lisäämällä jatkuvas­ti
atomiaseistustaan ja sotilasvoi­maansa
— voimistamassa militaris­mia.
•
Muutaman kuukauden jälkeen
menee saksalainen väestö vaali­uurnille.
Atomiaseistuksesta ei
Bonnin puolueilla kuitenkaan ole
en^ä mitään erimielisyyksiä. Ato­miaseiden
kieliämiseen ja Saksan
muddostumi/seen atomiaseista va­paaksi
suhtautuvat jo kaikki kiel­teisesti.
Silti on useita vastuuntun­toisia
miehiä ja naisia, jotka joh­donmukaisesti
ovat toimineet näky­vissä
tehtävissä aseistariisunnan
ja rauhan puolesta. Heidän ajatuk,
siaan ja tekojaan tarvitsemme kan­samme
kärjessä ja sen johtavana
j öukossa on Saksan tunnetuimpia
voimana."
Vetoomuksen allekirjoittajien
tiedemiehiä ja pedagogeja, kuten
professorit Otto Dix, Leo Weisman-tel,
Otto Pankok Renate Riemeck
Otto Baum ja Eduard Brenner,
valtiosiliteeri Burkhardt Somburg,
tekn. tri Richard Döker, akat, Willi
Geiger, professorit Grischkat Kö­nig
ja Klemm* Marx, Wentzke,
Rode, Strathmann, Wilken, Wolf ja
Wosien.
Toisert maailmansodan
efisinäytös Espanjassa
Argentiinalaiset
huolissaan
E-kauppaliitoista
. Buenos, Aires. — Argentina on lä­hettänyt
kuutosryhmälle EPTA-maille
muistion, jossa selitetään, että
jos ne jatkuvasti aikovat soveltaa erl-koistulleja
alueellaan, tulee latina-lais-
Amerikan talouselämää kohtaa­maan
auttamaton eristyminen Eu­roopan
osalta.
Muistiossaan esittää Argentiina l i ­säksi,
että sen valuutta tehtiin -1958
vapaasti vaihdettavaksi ja se hyväk­syi
multilateraalisen i maksujärjestel­män
toivoen, että siitä' olisi seurauk­sena
yhtä hyvät vientimahdollisuu­det
kuin • muilla mailla, ulkomaisilla
markkinoilla. ,
Molemmat eurooppalaiset kauppa­ryhmät
ovat luoneet Jäsenilleen eri­koisen
tullisysteemin, joka on aset­tanut
latinalais-Amerikan yhä epä­suotuisampaan
asemaan »maatalous­tuotteiden
viennin osalta, sanotaan
siinä. Tilanne tidee huononemaan
vielä enemmän kun suurimittaisen
maataloustuotteiden viennin vuoksi
)ota USA suunnittelee "elintarvikkei­ta
ja rauhaa"-ohjelmansa puitteissa.
Hieman edistystä
Laosin koJcouksessa
; Geneva. — Neljäntoistavallan
kon^erensissa Laosin kysymyksen
iohdosta, ovat Englannin ja N L : n
puhemiehet päässeet yhteisymmär-
.:rykseen suuremmasta osasta niis­tä
ehdotuksista koskevat Laosin
;t)oulueettomuutta.
Neljännevnosisata sitten, 1936
alkoi espanjalaisten kenraalien ka­pina
tasavaltaa vastaan. Silloin
ammutat laukaukset aloittivat kol­me
vuotta kestäneen Espankan
kansan taistelun Francon johta­maa
fasisUarmeijaa vastaan.
Francon takana olivat Hitler-Sak-sa
ja Mussolinin Italia sekä koko
läntinen kapitalistinen maailma,
joka sodan kuluessa selvästi pai.
jasti korttinsa harjoittaessaan, ns.
pnattnmattomnnspolitiikkaa, joka
käytännössä merkitsi .'^peitettyä"
tukea Francon jobtainille kapinal­lisille.
Mutta myöskään Esponjan
nrhooIIinen< kansa eL jäänyt tukea
vaille. Kansainvälinen., työväen­luokka
ja edistykselliset ihmlsjet
kymmenissä maissa ryhtyivät tu­kemaan
monin eri tavoin Espan­jan
kansaa. Vapaaehtoisia, työläi­siä,
virkamiehiä, lääkäreitä, mie­hiä
ja n a i ^ kalkista yhteiskunta­piireistä
matkusti Espanjaan tais­telemaan
tasavaltalaisten riveissä.
Monet heistä kaatuivat Katalopian,
Barcelonan, Madridin taisteluken.
tiliä
Espanjan sota oli taistelua maa-
Ilmanhermnteen pyrldvää fasismia
vastaani Se oU suuren ja tuhoisan
sodan — toisen maailmansodan esi­näytös;
Espanjan kansan taistelu
päättyi Francon johtaman fasisti- .
armeijan voittoon, mutta "Iflstoria
on täyynnä laskuja ja nousuja.
Espanja elää nyt laskua, mutta tä-t
laskua seuraa vielä nousu — Es­panjan
ja Euroopan onneksi", ku­ten
Suomen suurlähettiläs Gay
Sundström kirjoitti sodan päätyt­tyä.'.;,
JÄLKEEN JÄÄNYT MAA
"Ei voi ymmärtää Espanjan kan­san
taistelua, eikä sitä murhenäy.
telmää, joka kolmatta vuotta piti
koko maailman jännityksessä, jol­lei
ensin tunne maan yhteiskun­nallista
ja Viiittlsta kehitysytä
vuosisatojen aikana". (Cay Sund-^
Ström. Suomen pojat Espanjassa).
Verrattuna muihin Euroopan
porvarillisiin suurvaltoihin Espanja
teki ja tekee vieläkin suuren poik­keuksen.
Se oli jälkeen jäänyt maa,
joka ei ollut pystynyt seuraamaan
muiden kapitalististen maiden ke­hitystä.
Kun muissa Euroopan ka­pitalistisissa
maissa viime vuosisa­dan
lopulla ja tämän vuosisidan
alussa tapahtui nopea teollinen ke-liitys,
niin Espanjassa "elettiin pai­kallaan".
Feodaaliset maanomistus­suhteet
jaruttivat kehitystä. Toisaal­ta
Espanja oli, ja on vieläkin, joh,-
tavien kapitalistimaiden raaka-ainelähde.
Kaikki tärkeimmät teol­lisuuden
alat olivat ulkomaalaisten
käsissä. Vuonna 1930 oli Espanjas­sa
esimerkiksi 1801 ulkomaalaista
yhtiöt, jotka harjoittivat siellä kai­vostoimintaa.
Tämä selittääkin ka­pitalististen
maiden asenteen: ne
asettuivat Francon fasististen pyr­kimysten
taakse.
MONARKIA KUKISTUU
Vuonna 1931 kukistui monarkia.
Valistunut porvaristo, sivistyneistö,
työläiset ja talonpojat liittyivät yh­teen
ja kaatoivat monarkian, joka
ehkäisi maan taloudellista ja poliit­tista
kehitystä. Perustettiin Espan­jan
tasavalta; Nähdessään asemaur
sa toivottomuuden yläluokka ja
maanomistajat soluttautuivat mu­kaan
ehkäistäkseen tasavaltaa suo­rittamasta
syvemmälle käypiä yh­teiskunnallisia
uudistuksia. Oikeis
to onnistui osittain pyrkimyksis­sään.
Tasavaltalainen iiaillitus hor­jui.
Se pelkäsi oikeiston taholta tu­levia
uhkauksia ja sitä repivät si­säiset
erimielisyydet. Monet hyvää
tarkoittavat uudistukset jäivät pa­perille.
Maakysymys, joka on Es­panjan
kipein ongelma, jäi käytän­nöllisesti
katsoen ratkaisematta.
Talonpojat saivat edelleenkin elää
maakuopissaan tai puutteellisissa
hökkeleissään. Tasavaltalaisen hal­lituksen
saamattomuus herätti
suuttumusta kansan, erikoisesti ta­lonpoikien,
keskuudessa. Vuonna
1932 kenraali Sanjurdo yritti tehr
dä monarkistisen vallankaappauk­sen,
mutta epäonnistui. Sekaannus
ja erimielisyydet maassa lisääntyi^
vät. Parlamentti hajoitettiin ja jär­jestettiin
uudet vaalit, joissa oi­keisto
sai vaalivoiton v. 1933. Uusi
hallitus pyyhki aiotut uudistukset
myös paperilta pois. Oikeisto alkoi
käyttää tasavallan 'suojelemiseksi
tarkoitettua siviilikaartia työväes­töä
ja talonpoikia vastaan. Fasismi
järjestäytyi,
SOSIALISTI JUANITA RICO
MURHATAAN
Oikeisto ei empinyt käyttää hy­väkseen
saamaansa valtaa. Se toi­mi
ripeästi ja käytti terroria ja
murhia pelottaakseen kansanjouk­koja.
Fasistijohtaja Primo de Ri-veran
sisar ampui autostaan sosia­listisen
naisjohtajan Juanita Ricon.
Viranomaiset eivät kiinnittäneet
asiaan sen enempää huomiota ja
murhaaja sai olla rauhassa, häntä
ei rangaistu. Hallitusta täydennet­tiin
fasisteilla. Työväen keskuudes­sa
kasvoi tyytymättömyys. Hallitus
mobilisoi armeijaa työläisiä vas­taan.
Lokakuun 6 päivänä 1934 eri
ottoja fasistien ja työläisten välil­lä.
Oikeiston rankaisupataljoonat
riehuivat kaupungeissa. Asturiassa
piinattiin työläisiä, miehiä ja nai­sia,
peukaloruuveilla ja kiristyspen-keissä.
KANSANRINTAMA SYNTYY
Astuirian tapahtumat merkitsivät
käännekohtaa Espanjan poliittises­sa
elämässä. Ne jakoivaL. väestön
kahteen leiriin: toisaalta fasistei-hin
ja heidän . kannattajiinsa, toi­saalta
demokraatteihin ja fasismin
vastustajiin. Tilanne oli levoton.
Seitsemän hallitusta seurasi tois:
taan. Tammikuussa 1936 oli presi­dentti
Alcala Zamora pakotettu ju­listamaan
uudet vaalit. Se merkitsi
fasismin vastaisten voimien voittoa
ja kansanrintaman syntymistä.
Kansanrintaman muodostivat por­varilliset
Azanan johdolla, tasaval­talainen
liitto, jonka johtajana oli
Barrio, Katalonian vasemmisto
Companyn johdolla sekä sosialisti­nen
ja kommunstinen puolue. Vaa­leissa
v. 1936 kansanrintama sai
suurvoiton ja fasismi kärsi muser­tavan
tappion. Kansanrintama sai
parlamenttiin 278 paikkaa ja taan­tumus
205.
FASISTIT ALKAVAT RIEHUA
Kärsittyään musertavan tappion
vaaleissa fasistit alkoivat valhepro-pagandan
tasavaltaa vastaan ja ter-rorihyökkäykset
tasavaltalaisia vas­taan.
Fasistit tunkeutuivat heidän
koteihinsa, ja. pahoinpilelivät tai
murhasivat niiden asukkaat. Hein.-
kuun 13 päivänä murhattiin tasa­valtalaisen
puolustuskaartin suosit­tu
johtaja Castillo.
KENRAALIT ALOITTAVAT
KAPINAN
Heinäkuun 17 päivänä 1936 alkoi
espanjalaisten kenraalien kapina ja
tätä hetkeä pidetään Espanjan so­dan
alkamishetkenä. Se merkitsi
tpsiasiass.a myös toisen ma.ailman-sodan
esinäytöstä.
Kenra.alit olivat laatineet hyvin
huolellisesti kaappaussuunnitel­mansa.
Franco, Mola ja muut fasis
tijohtajat otaksuivat, että koko ar­meija
ja laivasto asettuvat heidän
puolelleen ja tasavalta kukistuu
muutamassa päivässä. Mutta näin
ei käynyt. Kaappaussuunnitelma
epäonnistui. Tosin Marokossa oli
kapina voittanut.
Tässä kriitillisessä tilanteessa ta­savaltalainen
hallitus kuitenkin
epäröi liiaksi; Se oli joutunut kaa­oksen
valtaan. Hallitus ei kyennyt
järjestämään armeijaa taistelukun­toon,
ja se viivytteli myös aseiden
jakamisessa työläisjoukoille. Fran­colla
ja toisella johtavalla oikeisto-kenraalilla
Molalla olivat hyvin
koulutetut upseerit ja ammattiso­tilaat,
jotka osasivat sotimisen
taidon. Jos tasvaaltalainen hallitus
olisi kyennyt nopeasti järjestämään
armeijan, niin 'kapinalliset olisi
lyöty muuttamissa viikoissa, totea­vat
historian kirjoittajat Espanjan
sotaa arvioidessaan.
Mutta vielä oli yksi tekijä —
Hitler-Saksa ja Mussolinin Italia se­kä
lännen kapitalistivaltiot — joka
vaikutti ratkaisevasti Francon val­taan
pääsyyn Espanjassa.
SAKSA JA ITALIA
ESPANJASSA
Saksan ja Italian sekä myös Sa-lazarin
Portugalin osuus Espanjan
fasistien valtaanpääsyssä oli rat­kaisevaa
laatua. Ilman tätä tukea,
ennen kapinaa ja sen aikana Fran­co
ja kumppanit olisivat tuskin us­kaltaneet
ryhtyäkään sotaan tasa-
'girinnn)ii~o'a'fl'o o B O B innnnroTryowBTrBT>T6'owoiyg a A a ft tTPg
a
KOD/M PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
PUKEUTUMISPULMIA
0
e
1
o
o
o
e
•'S
Jokaiselle naiselle on kauhistus
joä samaan seuraan tulee toinen
nainen aivan samalla tavalla puet­tuna,
tai vain edes osaksikin, esim.
hattu on samanlainen. Jos tämä
tapahtuu sellaisessa- paikassa, jos-as
on varaa liikkua, niin asian­omaiset
menevät mahdollisimman
pitkän matkan päähän toisistaan.
Ja ainakin toiset naiset seuraavat
jännittyneinä kuinka samoin pu­keutuneet
asiaan suhtautuvat. Ja
vaikka vaatekappale olisi kuinka
kaunis tahansa yksin nähtynä niin
se tulee jotenkin naurettavaksi
kun siitä tulee tarkka toisinto nä­köpiiriin.
Se on kiusallinen paikka
tavallisten ihmisten elämässä,
mutta jo anteeksiantamaton rikos
kuuluisan muotisalongin taholta,
jonka luomukset maksavat omai­suuksia.
Näin on kumminkin ta­pahtunut
kahdelle kuuluisalle fil-mitähdelle
joku aika sitten ja näin
asiasta kerrotaan.
Heinäkuussa Moskovassa pide-
"Matoja niyvtäväiiä" on mctalattu tämän automaatin ylä­osaan.
Automaatti.on Arthur Fontainen tontilla Three La­kella,
Que. Kun automaattiin pistää 25 senttiä, antaaa se
pahvisen putken^ jossa on suuria jähmettyneitä kastematoja.
valtaa vastaan. Tasavaltalaisten hal­tuun
joutuneista asiakirjoista käy
nimittäin selville, että Espanjan jo­kaisessa
satamassa ja liikennesol­mussa
toimi saksalainen ja italia-nen
vakoiluverkosto. Saksan lähe­tystö
jakoi näissä kohteissa toimi­ville
henkilöille diplomaattipasse­ja,
jotta he voisivat rauhassa suo­rittaa
työtään tasavaltaa vastaan.
Molemmat maat toimittivat, aseita
ja muuta sotamateriaalia kapinalli­sille.
Ja Icun kapina oli alkanut,
Mussolini, Hitler/ja Salazar julis-tivatj
että Francon asia on meidän
asiamme. Kun Francon joukot kär­sivät
tappioita ja tasavaltalaisen
hallituksen lyöminen näyt'i toivot­tomalta,
niin vuoden 1937 alussa
Italia ja Saksa ryhtyivät erittäin
voimakkaasti avustamaan Francoa:
Espanjaan kuljetettin 70,000 hyvin
koulutettua italialaisia upseeria ja
sotilasta sekä 10,000 saksalaista ns.
iskusotilasta ja runsaasti sotilaska­lustoa
ja lentokoneita.
LJjiNSIVALTOJEN
"PUOLUEETTOMUUS"
USA, Englanti, Ranska ja muut
kapitalistiset valtiot julistivat puo­lueettomuuttaan/
vaikka tiesivät
Saksan ja Italian hyvin koulutettu­jen
armeijaosastojen taistelevan
Francon kapinallisten riveissä Es
panjan laillista tasavaltalaista hal­litusta
vastaan. Tämä länsivaltojen
puolueettomuuspolitiikka muodos­tuikin
Francon auttamiseksi.
NEUVOSTOLIITTO AUTTOI
Kun Neuvostoliitto huomasi^ että
Kansainliiton sopimusta, joka vel­voitti
avun antamista hyökkäyksen
kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiol­le,
karkeasti rikottiin ,se ryhtyi
avustamaan tasavaltalaista hallitus­ta.
Neuvostoliitto ilmoitti, että se ei
katso olevansa sidottu puuttumatto­muuteen
enempää kuin toinenkaan
(Jatkuu sivulla 3)
tyissä filmijuhlissa oli vastaanotr
tojuhlat Kremlissä, jonka alkan^-
ajaksi oli määrätty kello kolme il­tapäivällä.
Kaikki olivatkin ajoissa'
saapuvilla paitsi Amerikan edusta­jat
Elizabeth Taylor miehensä Ed­die
Fisherin kanssa. Säännöllisyy­teen
tottuneet moskov9laiset_pa-hoittelivat
vieraittensa poissaoloa,
alkaen kutsunsa 15 min. odotus­ajan
jälkeen. Neljältä — tasan tun­nin
myöhästyneinä — purjehtivat
he selälleen avatuista kullatuilta;
ovista pitkää punaista mattoa piti­kin
kristallisten kattokruunujen al­la,
Elizabethilla päällään Diorin
uusin luomus lyhyt valkeat pitsi-puku.
Sisääntulo olisi ollut vaikuta
tavat, kuten oli tarkoituskin myö^
hästymisineen, mutta sen pilasi se,
että vierailijoiden joukossa oli jo
yksi kaunotar ennestään aivan sa­manlaisessa
puvussa nira. Gina
Lollobrigidalla oli päällään Diorin
uusin luomus, lyhyt valkea pitsi-puku.
Koko vierasjoukon huomio
oli kiintynyt näihin kahteen tuli-luontoiseen
naiseen, joista kumpi­kin
oli aina tottunut olemaan yk­sin
ylhäisessä korkeudessaan, käy-vätköhän
he toisiaan tukkaan. Jaa
— se jäi vielä mainitsematta että
heiHä oli kampauksetkin samanlai­set
— tuo mappatupsu, joka tekee
pään luonnottoman suureksi. Ainoa
ero näillä naisilla oli se, eitä Gi-nalla
oli punainen juhlalaukku ja
Elizabethin oli sininen, Ginalla oli
helminauha kaulassa ja Elizabethil­la
oli valkea kukka hiuksissaan,
muuten he olivat aivan kuin kak­soset.
He ovat näyttelijöitä molem-mata
ja siis vain hymyilivät toisil­leen
lausuen tavanomaisia kohter .
liaisuuksia* mutta selvästi saattoi
huomata kuinka helein silmänsä
iskivät tulta.
Dior parka — hän voi menettääi
kaksi asiakasta samanaikaisesti.
JoUkain oli vielä rohkeutta kysyä
Ginalta mitä mieltä hän oli tästä
kaksoisiksi pukeutumisesta? ' 6h,
re oli hauskaa", hän hymyili, mut­ta
tuskin se kovin miellyttävää oli
koska kumpainenkin kiiruhti vaih­tamaan
vaatteita,
Jälkikaiut tästä , tapahtumasta,
kuultiin pian kun toiset Diorin
asiakkaat sanoivat: "Mitä nyt ta- ^
pahtui Elizabeth Taylorille ja Giua
Lollobrigidalle, saattaa : tapahtua
meille koska hyvänsä". Kuinka sei'
laista saattaa tapahtua Diorin ta­paisessa
salongissa? Vastaus on hy­vin
yksinkertainen. Miss Taylorin'
puku oH alkuperäinen Diorin mal- -
l i nimeltään "Miss Dior" ja hinta
800 dollaria. Gina Lollobrigidan pu­vun
oli valmistanut Dioria kopioi­malla
italialainen muotihuone. Tä- "
mä pelasti Diorin kunnian. Tätä
samaa mallia on myyty vain seit­semälle
eri henkilölle ja ainoa kuu­luisuus
heistä on-Miss Taylor. Mut­ta
eihän silti ole sanottu että voi
tavata aivan samanlaisia muualla
valmistettuja kopioita.
PÄIVÄN PAKINA
Avaruusmies itärannikoliamme
kaupungeissa syntyi verisiä yhteen-jj>ättmiDisterin, lehtimiesten, tiede*
Me saamme olla melko varmoja
siitä, että "tähtien" joukossa len­tänyt,
ensimmäinen avaruusmies,
avaruuden Kolumbus Juri Gagarin
saa lämpimän vastaanoton ja suur­ta
huomiota osakseen kun hän -saa­puu
Kuuban vallankumousjuhlasta
elok. 2 pnä Nova Scotiaan, teoUi-suusmagnaatti
Cyrus Eatonin vie­raaksi.
Tämä siitäkin huolimatta, vaikka
hän-joutui sunnuntaina Ganderin
lentokentällä Yhdysvalloissa? —
me olemme ennen tosin luulleet
Newfoundlandia osaksi Canadasta,
muttr.: kun Jiellä olevalla Harmon-lentotukiasemalla
ei kuulema kel­paa
enää edes canadalainen dolla­ri,
puhuimattakaan siitä, että kuul­taisiin
Canadan kansan tai halli
tuksen ääntä, niin Nevvfoundland
on kaiketi "pakkoluovutettavaV
jenkeille —- kohdeltiin r Gagarinia
pyhän byrokratiain nimissä ja kun
niaksi suorastaan sikamaisesti.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu,
avaruuslentäjä Gagarin ja hänen
kumppaninsa joutuivat odottamaan
Ganderin lentokentällä suuressa
Ilyu5hin-18 lentokoneessaan vain
siksi, kun hänellä ei kuulema ol­lut
"rokotustodistusta" — kasteto­distusta
kun ei kiaketi kehdattu ky­syä.-
•..
Ajatellaanpa sitä ihanuutta. Ga­garin
tuli miltei suoraan Lontoos­ta,
missä hän oli kosketuksissa sa-toihintuhansiin
brittiläisiin ihaili-joihinsa^
Hän oli siellä valurien ko­kouksessa,
suua-issa kansanjuhlissa,
miesten ja muiden brittiläisten pu­heilla
sekä kuningattarenkin tarjoa^
maila lounaalla! Mutta Canadaan
— anteeksi — Yhdysvaltoja muis­tuttavaan
Newioundlandiin tul­tuaan
Gagarinin täytyi .istua lento­koneessaan
muka sen "pelon"
vuoksi, ettei häntä ole ehkä roko­tettu
koleraa vastaan!
Kaikki se tapahtui tietenkin lain
kirjainten mukaan — mutta herra
varjelkoon meitä sellaisilta muinai­suuden
laeilla, ellemme me kansa­kuntana
osaa niitä purkaa!
Kaikesta huolimatta osoittautui
kuten UPI—Canadian Pressin uu-tistiedossa
kerrottiin, että eräs ur­hea
canadalainen sairaanhoitajatar
otti rohkean asenteen, heitti byro­kratian
pyhät säädökset roskako­riin
ja antoi lepäämään pistäyty­neille
matkamiehille oikeuden
mennä hotelliinsa nukkumaan. Sa^
ma nuutistiedon mukaan terveys­ministeriö
oli myöhemmin vahvis­tanut
tämän ; laupeudensisaren ur­hean
teon - T - ja laupeudensisar hän
todella oli meitä eanadalaisia koh­taan
sikäli, ettei meidän byrokra­tiamme
suuruus paisunut muun
maailman silmissä aivan mahdot­tomuuksia
hipovaksi älyttömyydek­si.
Ganderissa oli tietenkin kysy­mys
pelkästä pyhän byrokratian ih
meestä, sillä sellainen kommellus
voinee sattua täällä Canadassa ke­olle
tahansa.
Toisin kohdeltiin tätä avaruu:
den lentäjää sittenkin Englannissa^
kuten onr meidänkin .lehdessämme
kerrottu. Mutta kun sivistyneiden
ja lukutaitoisten canadansuomalais-tenkin
keskuudessa on kummitus-lehti,
joka kohtelee lukijoitaan
pässinpäinä j a jankuttaa, ettei se
'usko" Gagarinin avaruuslentoon
lainkaan (!), niin annettakoon pa-tavanhoillisen
Helsingin Sanomien
kirjeenvaihtajalle puheenvuoro sii­tä,
miltä hänestä näytti Gagarinin
Britannian vierailu. Siis Helsingin
Sanomien nimeen:
" K u n Gagarin ajoi lentokentältä
maansa suurlähetystöön, oli katu­jen
varsille kerääntynyt arviolta
neljännesmiljoona ihmistä saadak^
8een nähdä edes vilahduksen ava-ruusmiehestä.
Hurraavan ja vilkuttavan väki­joukon
keskuudessa oli mm. prin­sessa
Margaret, hurraamassa ja vil­kuttamassa
hänkin. ~
Majuri Gagarin on kutsuttu epä­viralliselle
lounaalle Buckinghamin
palatsiin kuningatar Elisabetin ja
prinssi_Philipin luokse. Tämä ta­pahtuu
perjantaina.
Tänään torstaina avaruuslentäjä
kohtaa pääministeri Macmillanin
parlamenttipalatsissa. Myös Lon­toon
Lord Mayor on kutsunut Ga­garinin
luokseen Manison Houseen.
•..•.•..» . »•
Selliasta siis kuului "vanhasta
hyvästä Englannista" missä muu­tettiin
• virallista protokollaakin,
jotta enisimmäiselle avaruusmiehel-le
voitaisiin osoittaa hyvänsuopai-suutta
ja kunniaa ja samalla saada
brittiläisille tilaisuus nähdä edes
vilaukselta, minkälainen on se
mies, joka on ensimmäisenä lentä­nyt
tähtien joukossa! ;
Mutta antakaamme "Hesan" klr-jeenvaihtajaiji
selostaa tilannetta
hieman yksityiskohtaisemmin. Hän
sanoo, että-.liOntoon iltalehdet oli­vat
tiistaina täydelleen majuri Ga­garinin
valloittamia. Partasuut re-portlerit^.
kirjpiUelijat..lehtiin8ä ,ai-.
van haltiossaan, esim. -tähän ta­paan:
"Niin — minä muistan ikuisesti
Juri Gagarinin silmät nähtyäni ne
tänään Lontoon lentokentällä. Ne
olivat hyvin siniset todelliset
Rurikin, Venäjän viikinkivalloitta-jan
pojan silmät. Ne olivat: voi­makkaat.
Ne olivat ystävälliset. Ne
olivat leikkisät. Nämä ihmissilmät
katselivat ensimmäisen kerran
maailmaa avaruudesta . . . "
Niin ne katselivat. Gagarinin sil­mät,
näkivät todella ensimmäisen
kerran ,että maapallo on pyöreä,
kuten On aikaisemmin teoreettises­ti
todettu!
Se oli Gagarinille ihana n ä k y ­jä
me uskomme,_että tuhannet ca-nadalaissilmät
näkevät itärannikol-^'
la Gagarinissa kaiken ylläesitetyn
lisäksi myös uuden aikakauden. ai­rueen
— avaruuskauden' ihmisen;-
_valurin, jonka j i u o r i elämä kuvaa
sosialismin valtavia saavutuksia,' ja ;
jonka sankaruuden perustana on
kulku läheltä kuolon rajaa.
Emme kadehdi itäcanadalaisia.
Olttuamme siellä jonkin aikaa toi­sen
maailmansodan aikana me tu­limme
tuntemaan ja opimme kun­nioittamaan
niitä uutteria ihmisiä,
joita "koiran leikkiin" taipuvaiset
sotapojat tapasivat toisinaan sanoa
'sillinhirttäjiksi": Mutta kaikesta
huolimatta lukeudumme samalla
kertaa niihin itsekkäisiin ontario-
(aisiin, jotka toivovat, että Gaga­rinin
tulisi tänä syksynä uudelleen
Canadaan, vaikkapa Toronton kan­salliseen
näyttelyyn, kuten on myös
vihjailtu.
Joktapauksessa olemme heqge9-^
8ä mukana novascotialaisten ter­vehtiessä
ainutlaatuista
kosmonautti Cagariniai^