Vapaus, July 29, 1961

              kiRJOITUKSlA '"JOULUUNi l
I Vuoteinen joulujulkaisumme "Joulu" tulee iänä yuon-na
Umeslymaän hyvissä «^joln ennen jpulua^ jpten se op
saatavalla painoon jo aikaisin syksyllä. Täsfä johtuen ca-nadalaisten
kynäiUjäin tulisi jo nyt ryhtyä suunnittele­maan
ja Igatimaan kirjoituksia joulua vainen,
•i Tänä vuonna tulee "Joulusta" Canadan ja USAn suo­malaisten
yhteinen, juhlajulkaisu ja n:in ollen canadalaista
aineistoa' icurintaan jonkin verra^ pienempi määrä kuin
pikaisempina vuosina. Aikaisemme saapuneet kirjöituk-
'. {^.'pääsevät näin ollen etutilalle. Myöhästyneet ja yli jää-
• jyb^i-, julkaistaan joko Liekin tai Vapaiiden joulunume*
: rcIssa.
Myöskin suomalaisten toiminnolta ja elämää^ kuten
mu,utkin tärkeitä tapahtumia, koskevat Iqivpt tervetu^ita.
JOULUN TOIMITUS
Box 69, Sudbury. Ont.
HYVÄ TULOSTASO TULn
PilRiiN M-KILPAILUISSA
Helsinki. — Viime viikon vaih- si seivästä 400. '
teen aikana pidettiin T U L : n p i i r i en
mestaruuskilpailuja eri puolilla.
Sää oli yleensä helteinen, mutta
lukuisia hyviä tuloksia j a piirien-
. nätyksiä tehtiin.
Viialassa . voitti Kauhanen ken-bäänheiton
tuloksella 72.84, saa­den.
••Tampereen piirin mestaruu­den.
Voikkaalla Kymenlaakson mesta­ruuskilpailuissa
' kunnostautui, par­haiten
Voikaan Viestin Martelius,
loka sai neljä mestaruutta. Hän
voitti 100 m., 110 aidata pituuden
• Ja seipään. Aidoissa hän sai ajan
, i6.1.
Raumalla Satakunnan p i i r i n mes­taruuskilpailuissa
tehtiin kaksi p i i -
riennätystä. T. Vanhala juoksi 400
m ' 49.9 j a T. Koivumäki kympin
3^.27^.
Uudenmaan p i i r i n mestaruuskilpai­luissa
Vihdissä juoksi Lohjan Ke­tola
200 m 23.4 ja Pajunen hyppä-
Ruotsi oli paras
viisiottelussa
.Tukholma. — Nykyaikaisen vii­siottelun
maaottelun Ruotsi—Suo-
TfA'voitti Suomi, vaikkakin Ruot­sin
kakkosjoukkue. saavutti parem-qian
pistemäärän. . K u n Ruotsin
ykkösjoukkue, joka oli nimitetty
maajoukkueeksi, jäi kolmanneksi,
tuli'inaaotteluyoitto Suomelle.
•i Suomalaiset kunnostautuivat eri­koisesti
ottelun viimeisessä lajissa
maastojuoksussa, jossa Suomen
iöukue tuli voittajaksi. Ruotsi o li
toinen j a Itä Saksa kolmas.
Viisiottelun lopputulokset, heur
kilökohtainen k i l p a i l u : ! ) Liljen-wall^:
Ruotsi 4970; 2) Stenmalm
Ruotsi 4889; 3) Erieson, Ruotsi,
4847;- Seuraavina olivat suomalai­set
Lindeman, Kare j a Lohi.
Jpukkuekil^ilun loppmtulokset:
1) Ruotsi II 14,376; 2) Suomi 14,-
?27; .Ruotsi I 13,638; 4) Itä-Sak-
«al3,210; 5) EnglanU 8,790.
Hämeen piirin kilpailut suori­tettiin
Lahdessa, jossa parhaan t u ­loksen
teki Kauko Nyströn seipääs­sä.
Hän y l i t t i komeasti 420. Pie­tilä
puolestaan teki piirienntyksen
10,000 metrillä. Hänen aikansa o l i
32.19.4.
Saimaan piirin urheiljat kohta­sivat
Imatralla. Osanotto oli hyvä
ja kilpailut yiejensä tiukkoja. - P a r ­haimman
tuloksen saavutti Sulka­van
Olavi Lintunen 400 metrillä.
Punaisen armeijan
kuoro vierailee
elok. Canadassa
y Maailman kuuluisa puna-armei­jan
laulajat ja: tanssijat jotka
myöskin tunnetaan Alexandrov
kuorona tulee kiertueelle anadaan
elokuun puolivälissä. He esiintyvät
Vancouverissa Kansainvälisessä
juhlassa elok. 10, 11 j a 12 päivinä.
Sen jälkeen yhtye käy 10 eri kau­pungissa
antaen esityksiään seu­raavasti:
Victoriassa elokuun 13;
Calgaryssa elokuun 16 ja 17 päi­vinä,
Jubilee juhlasalissa; Saska-toonissa,
elokuun 21 päivänä Are-nalla;
Reginassa, elokuun 22 päi­vänä
Exhibition stadionilla;_ W i n -
nipegissa, elokuun 23 päivänä A r e -
nalla; Torontossa elokuun 25, 26,
27, 29, 30, j a 31 Maple Leaf Gar-densissa;
Windsorissa syyskuun 1
ja 2 päivänä Arenalla; Ottavassa
syyskuun 5 ja 6 päivinä Auditori-umissa;
Montrealissa, syyskuun 7,
8, 9, 10, 12, ja 13 päivinä Fo­rumilla.
Ovilippuja «on saatavana tilai­suuksiin
yllämainituilla paikka­kunnilla
nyt jo etukäteen. '
"III miiilmaiiiodan
Uraania Neuvostolii-tpsta
Indonesialle
Moskova. — Neuvpstoliitto alle­kirjoitti
sopimuksen Indonesian
kanssa, jonka' mukaan N L lehet-tää
Indonesialle raakaa uranimal-mia
ja koneistoa sen jalostamista
varten Gadja Mada yliopiston tut­kimuskeskukselle.
MAALIVAHTI ON KUIN
MIINANRAIVAAJA
haluaa ilmoittaa
että hänelle on syntynyt
^TERVE P I K K U VELI
Heinäkuun 21 pnä 1961.
Äiti ja isä ovat
Elsie Ja Tom Jokinen
Willowdale, Ontario
Neuvostoliiton jalkapallon edus­tusjoukkueen
maalivahti Lev J a -
shin selostaa Fizkultura i Sport-lehden
viimeisessä numerossa nä­kemyksiään
maalivahdintaidostä.
— Maalivahti on kuin miinan­raivaaja,
hänellä ei: ole lupaa ereh­tyä.
J a pahin virhe on joutua maa­livahdiksi
sattumalta, kirjoittaa
Jashin. • .
— Maalivahdin valtimon tulee
lyödä kentälle tullessa 64 kertaa
minuutissa, ei lyöntiäkään enem­pää.
Maalivahdin valtimo on koko
joukkueen valtimo. Hänen rauhal­lisuutensa
on voiton tie. ,
— Kaikesta huolimatta me her-jnöilemme,
tunnustaa.Jashin, mutta
meidän on kätkettävä jännityksem-me
sekä vastustajalta vettä omilta
kumppaneiltanune. Kylmäverisyyt-tä
on kehitettävä harjoittelussa.
— Maalivahdille on: pituus eduk­si,
mutta se ei yksin riitä. Maaii-
Eero Salminen
leiskautti 204
- JPyhtäällä viime sunnuntaina
suoritetuissa kilpailuissa saaVutti
Eero Salminen kesän kärkitulok­sen
204 korkeushypyssä. Muissa l a ­jeissa
ei saavutettu mainittevia t u ­loksia.
Ruotsille vesipallon
P-maiden mestaruus
Oslo. — Ruotsi selviytyi vesipal-loilun
pohjoismaiseksi mestaiiksi
voitettuaan loppuottelussa Suomen
maalein 5—1.
Kolmannesta sijasta kamppail­lessa
voitti Tanska Norjan 4—2.
vohdin on oltava yleisurheilija, hä-njbn
on osattavajuosta vähintäin
yhtä hyvin kuin jokainen hyök­kääjä,
hypätä paremmin kuin puo­lustaja
oltava jokaista tukimiestä
kestävämpi, verry teltävä kaikkia
muita pelaajia intensiivisemmin.
— Hyvät maalivahdit pelaavat
aina säästeliäisesti. Heidän yksin­kertaisuutensa
hipoo taiteen rajo­ja.
Kauniit hypyt laidasta laitaan
tai akrobaattimaiset kaatumiset e i ­vät
ole saman arvoisia kuin taval­linen
mutta varma askel sivuun,
jonka avulla maailvahti torjuu luo­tettavasti
laukauksen tai otta ko­pin.
•
— Maalivahdin p e l i on vaarallis<
ta, mutta sitä ei sUti tarvitse pelä­tä.
Arvostaan eniten hyvää urheili­jan
kimpaantumista,, suurta voi­tontahtoa
j a valtavaa halua saada
pelata eikä vain kuluttaa kentällä
asiaankuuluvaa yhdeksänkymmen­tä
minuuttia. Mutta voidakseen pe­lata
korkaatasoisesti on osattava
rakastaa rajattomasti urheilua, j a l ­kapalloa
j a omaa paikkaansa maa­lissa.
Clark 100 m 54.7
vapaauinnissa' -
Los Angeles. — Steve Clark saa­vutti
uuden U S A : n ennätyksen 100
metrin vapaauinnissa. Hänen voit-toaikansa
o l i 54.7.
Aika puuttui 0.1 Australian De-vittin
maailmanennätyksestä.
K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S IA
O.K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
Soittakaa tai kirjoittakaa
OLAVI NUMMINEN > HELEN HIRVONEN
HL 4-3356 WA. 3-4378
697 Bay Stn Toronto. Ont. E M . 6-8586
NYT ON SAATAVANA LEVYOSASTOLTAMME
KIRJALLISIA ÄÄNILEVYJÄ
KIRJALLINEN ÄÄNILEVY NO. 2 sisältää ALEKSIS
K I V E N ja EINO LEINON runoja:
ALEKSIS K I V I : Suomenmaa. Keinu, OnneUiset, Sydämeni laulu
• Ja Ikävyys. •
EINO LEINO: Katkelma hymyilevästä Apollosta, Nocturne, Elegia
ja Vaalin valta.
Lausunut tunnettu lausuntataiteilija YRJÖ JYRINKOSKI
RUNONLAULUJA KALEVALAN SYNTYSIJOILTA
Sisältää runot: Lemminkäisen virsi, Kanervonpojan kosto, Luojan
virsi, Väinämöisen polvenhaava, Ltuiastettava neito, A n -
Jukkaisen virsi, Lasta viihdyttämässä. Univirsi Ja Käkeä
kukuttamassa. ,
Laulajat: ANNI TENISOVA ja DÖMNA HUOVINEN
Molemmat levyt ovat pitkäsoittolevyjä, jotka on soitettava
33 1/3 ktertonopeadella Ja mlkroneulalla.
H I N T A $ S . O O K P L .
, POSTITILAUKSISTA OSTAJAN MAKSETTAVA ,
LXHETTSKULUT
Tilat3caa osoitteella:
.' Vapaus Publishing Co. Limited
BOX 69 SUDBURY. ONTABIO
Kysymys ei ole
pisteistä vaan
ystävyydestä
Moskova. - - Neuvdstoluton j a Y h ­dysvaltain
yleisurheiluottelun tulok^-
set ovat selvät, sanoo Leoniid Homen-kov,
joka "on Neuvostoliiton yleisur-heDun
johtajia. — USAta lukuunot­tamatta
ei muissa maissa ole naisten
ia miesten erillisiä yleisurheiluliitto­ja,
jatkoi Homenkov. — Vain USAssa
pidetään maan mestaruuskilpailut
erikseen miehille ja naisille. Olym­pialaisissa
sekä Euroopan mestaruus­kilpailuissa
lasketaan miesten ja
naisten joukkuetulokset yhteen. K u l ­tamitaleilla
on sama arvo riippumat­ta
siitä ovatko ne miesten tai naisten
voittamat. Me kuitenkin hyväksyim­me
amerikkalaisten ystäviemme toi­vomukset
ja tulosten laskemisen erik­seen
miehille ja naisille.
— "Kimä on kuitenkin vain poik­keus
eikä sääntö. Emme ole koskaan
diskriminoineet emmekä tule koskaan
diskriminoimaan naisten yleiaurheL
lua. Olemme sitä mieltä, että näissä
kilpailuissa samoin kuin.vuosien 1958
—1959 kilpailuissa olisi erUlisten t u ­losten
ohella laskettava myös yhteis­tulos.
Mutta kysymyshän ei ole pis­teistä,
vaan ystävyydestä, ja se epäi­lemättä
voitti Moskovan Leninin lu:-
heilustadionilla.
Leonid Homenkov piti kilpailujen
parhaimpina urheilijoina Valeri B r u -
melia sekä Ralph Bostonia. Hän s a ­noi
lieitä Neuvostoliiton j a U S A n u r ­heilun
ruumiillistumiksi.
USAn yleisurheiluliiton presidentin
Soberin kanssa tehdyn "sopimuksen
mukaisesti seuraava SNTLn ja USAn
yleisurheilumaajoukkuelden kilpailu
pidetuän heinäkuun i a ^ l 9 pnä vuon­na
1962 Yhdysvalloissa.
Vastatessaan lehtimiesten kysjnnyk-siin
Neuvostoliiton maajoukkueen y l i -
valmentaja Gavrill Korobkov sanoi:
— Joukkueemme oli ehdottomasti
voimakkain, niitä Neuvostoliitto tässä
vaiheessa saaitfpi saada kokoon. V a ­litamme
sitä, ipttä meidän voimak­kain
kymmenofitelijamme Vasili Kuz--
netsov ja eräät muut eivät voineet
osallistua ;'kilpailuihin sairauden
vuoksi. -K
T I L A T K A A V A P A U S!
Porvarillisten ja sosialidemo­kraattisten
lehtien kirjoituksista
päätellen koko länsimaailma on
torjunut Neuvostoliiton ehdotukset
rauhansopimuksesta ja Berliinin
muodostamisesta vapaakaupungik­si.
Näyttää siltä ettei lännessä oli­si
lainkaan sovinnon halua. Todel­lisuudessa
kuitenkin länsivaltojen
hallitukset ovat joutuneet pahaan
ristiriitaan yleisen mielipiteen
I^anssa. Yhdysvalloissa, Englannis­sa
j a Ranskassa on voimakas ylei­nen
mielipide, joka vaatii neuvot­teluja
Saksan kysymyksestä ja
kannattaa suureksi osaksi neuvos-tphallituksen
tekemiä ehdotuksia.
Julkaisemme tässä hiukan lyhen­neltynä
^ g l a n t i l a i s e n viikkolehden
Tribunen kirjoituksen. "Kolman­nen
maailmansodan Sarajevo". K u ­ten
nähdään, tässä kirjoituksessa
varoitetaan länsivaltojen hallituk­sia
kansainvälisen tilanteen kiris­tymisestä
j a esitetään' käsityskanta,
että Neuvostoliiton ja länsivaltojen
spvinto- ja rauhanomainen rinnak-kainolo
on mahdollista ja välttä­mätöntä.
P I K K U K A U P U N K I HELMSTEDT
Missä on nykyisen kansainväli­sen
jänritityksen polttopiste? Leh­den
kirjoituksessa kysytään ja vas­tataan:
E i Berliinissä. Se on pikku­kaupungissa,
jonka nimi on Helmr
stedt ja j o k a sijaitsee Itä- j a Länsi-
Saksan rajalla. Tämä pikkukaupun­ki
voi muodostua kolmannen maa­ilmansodan
Sarajevoksi, sillä tässä
kaupungissa on Länsi-Berliiniin
johtavien teiden tärkein valvonta­keskus.
Jos neuvostohallitus allekir­joittaa
rauhansopimuksen Saksan
dem. tasavallan kanssa, venäläiset
valvontaviranomaiset Marienbor-nessa,
noin mailin matkan päässä
Helmstedstistä itään, vaihdetaan
Itä-Saksan valvontaviranomaisiin jä
nämä edustavat hallitusta, jota län­nen
käsityskannan mukaan ei ole
olemassa. Itä-Saksan viranomaiset
valvovat jo siviililiikennettä Helm-stedtin
ja Länsi-Berliinin välillä.
Jos he saavat samanliaset valtuudet
myös sot ilasliikenteeseen nähden,
se merkitsee länsivaltojen hallitus-;
ten väittämän mukaan liittoutunei­den
miehitysoikeuksien poistamis­ta
Saksan entisestä pääkaupungista.
DIKTAATTORI D E G A U L L EN
S U U N N I T E L MA
Muutama päivä sitten ranskalai­set
NATOn upseerit laskivat sano­malehti
'New Y o r k Herald Tribu­nen
palstoille uutisia eräästä suun­nitelmasta,
joka on laadittu Helm-stedtin
k r i i s i n varalta. Tämä suun­nitelma
edellyttää Marienbornessa
sijaitsevan valvontakeskuksen vä­kivaltaista
kaappaamista ja "rajoi:
tettua" tunkeutumista Saksan dem;
tasavallan alueelle.
' E n g l a n n i n ulkoasiainministeri
lordi Home on sanonut, ettei N A ­TO
tiedä mitään sellaisesta suun-hitelmasta.
Mutta de Gaulle nähtä­västi
ajattelee sitä j a ilmeisesti­kään
hän ei ajattele sitä yksinään.
Washingtonissa puhutaan varsin
paljon siitä, että Länsi-Berliinin
puolesta on taisteltava, mutta tais­teleminen
nykyisen kriisin olosuh­teissa
merkitsee hyökkäämistä. Tä­hän
viittasi tyhjentävän selvästi ko­ko
maailman tuntema sotilasasian­tuntija
kapteeni Liddel-Hart. "Sävy,
jolla lännen toimihenkilöt puhuvat
asemiemme 'puolustamisesta' tällä
ns. eristetyllä Itä-Saksan saarek­keella
r— hän kirjoitti Sunday T i ­mesissä
kesäkuun 25. päivänä —- on
todistuksena ~ välinpitämättömästä
j a , sokeasta strategisen perustosi-asian
huomiota vaille jättämisestä:
venäläiset voivat saavuttaa tavoit­teensa
turvautuen vain passiiviseen
jarrutukseen, kun taas lännen voi­mien
on pakko Tiyökätä' . . . Jos
liittoutuneiden rivistöt aloittavat
väkivaltaisen toiminnan raivatak-seen
itselleen tien, voivat: venäläi­set,
vahvistaa itäsaksalaisia voimil­laan,
jotka ovat huomattavasti vah'
vemmaat kuin länsivaltojen käy­tössä
olevat j a site he voivat hel­posti
torjua jokaisen hyökkäyksen.
Jos liittotutuneet käyttävät silloin
ydinasetta, venäläiset pystyvät vas­taamaan
samalla mitalla j a he ovat
vähemmän vahingoitettavissa kuin
liittotutuneiden asevoimat, joiden
on hyökättävä. Jokaisessa vaihees­sa
juuri liittoutuneiden on päätet­tävä,
lisätäänkö panosta ja^ men^
näänkö eteenpäin tuhoavan vaaral­lisella
tiellaT joka johtaa suureen
ydinasesotaan."
YDINASESOTA M A H D O L L I N EN
Sellainen on tilanne, johon on
vienyt se seikka, että länsi on ai­van
kuin hypnotisoinut itsensä
ydinaseilla. Helmtesdtin koe osoit­taa,
että ydinasestrategiassa on
vain kaksi tietä, joko sotilaallinen
antautuminen tai itsemurha man­nermaalla,
sillä NATOn voimat ei­vät
ole valmiit ydinaseettoman so­dan
käyntiin. Tavallisen sodan kan-^
naita katsoen Varsovan sopimuksen
allekirjoittajavaltojen asevoimat
ovat Itä-Saksassa NATOn asevoimia
vahvemmat lukumääränsä, tykistön
laadun ja hyökkäysvaunujen puo­lesta.
Ne muodostuvata 20 Neuvos­toliiton
ja 6 saksalaisesta divisioo­nasta
kun ta^s NATOlla on vain
12^14 täysilukuista divisioonaa ja
nekin ovat riittämättömästi varus­tettuja.
Kuten toisen maailmansodan ko­kemus
osoittaa, menestyksellinen
hyökkäys torjuntataisteluun valmis­tunutta
vihollista vastaan vaatii
hyökkäyshetkellä ylivoimaa sekä
miesten, että aseiden vahvuudessa
suhteessa 3 : 1 . NATOn selvä ky­vyttömyys
saavuttaa sellaista y l i '
voimaa osoittaa, millaisia näköalo­ja
avaavat kaikki keskustelut tais­telun
välttämättömyydestä. Helm-stedtistä
voi syttyä ydinsota j a ai­noastaan
ydinsota.
L A N S I - B E R L I I N I N S I L M U K KA
Missä on ulospääsy? Onko vah­vistettava
NATOn tavanomaisia
asevoimia? Se on mahdotonta. Esi­merkiksi
amerikkalaisilla on Y h ­dysvalloissa
vain 6 divisioonaa, jois­ta
he voivat ammentaa lisävoimaa.
Englannin strategiset reservit las­ketaan
pataljoonissa. Ja vaikka Y h ­dysvaltojen
armeijan yleisesikun­nan
päällikkö on sitä mieltä, että
länsisaksalaiset voisivat antaa käyt­töön
vielä 12 divisioonaa, tarvittai­siin
niiden koulutukseen paljon
enemmän kuin 6 kuukautta.
Sotilaalliselta kannalta Liddel-
Hartin sanat luonnehtivat tilannet­ta
täsmällisesti. "Venäläiset — hän
kirjoittaa — ovat ylivoimaisen vah­voissa
asemissa, mutta liittotutu­neiden
asemat ovat toivottomat, sil­lä^
eteensä katsomatta nämä työn­sivät
pään silmukkaan vuonna
1945." Tämä silmukka on Länsi-
Berliini. J a ainoa ongelma on nyt
se, miten sieltä voitaisiin pujahtaa
pois. Onneksi me voimme sen ten-dä
ja tehdä menettämätt arvonan­toa,
oikeuksia j a etuisuuksia.
MONTGOMERYN EHDOTUS
Sotamarsalkka Montgomery, joka
on nähnyt liian paljon sotia pu­huakseen
nyt niistä vastuuttomasti,
seurasi äskettäin Tribune-lehden
esimerkkiä ehdottaen, että kysymys
Saksan Demokraattisen Tasavallan
diplomaattisesta tunnustamisesta
yhdistettäisiin vakavaan kysymyk­seen
asevoimien hajottamisesta E u ­roopassa.
Jos B e r l i i n i n kysymystä
käsiteltäisiin näissä laajemmissa
puitteissa, se muuttuisi heti vähem­män
vaaralliseksi. Eivätkä puheet
siitä, että sen 2 miljoonaa asukasta
jätettäisiin "oman onnensa no­jaan",
edes syntyisi. Me voimme
TOISEN M A A I L M A N S O D A N . . .
Jatkoa S. sivulta
osapuoli j a Kansainliiton sopimuk-sen.^
mukaisesti Neuvostoliitto alkoi
toimittaa aseita tasavaltalaiselle ar­meijalle.
NL lähetti Espanjaan
myös elintarvikkeita;
VAPAAEHTOISET ESPANJASSA
Kaikkialta maailmasta lähti va­paaehtoisia
taistelemaan tasavalta­laisten
puolelle. Ranskalainen, ame­rikkalainen,
ruotsalainen, suoma­lainen,
englantilainen, liettualainen
jne. työmies, virakmies, kirjailija
taistelivat Espanjan maaperällä va­pauden
ja demokratian puolesta.
Porvarilliset demokraattiset valtiot
säätivät lakeja, jotka leimasivat nä­mä
miehet j a naiset rikollisiksi.
Osa heistä joutui matkallK^span-jaan
vangituksi, virumaan vanki­loissa,
mutta se ei lannistanut hei­dän
mieltään. '
"Vapaaehtoista lienee ollut
laillisen Espanjan armeijassa n.
36,000, j a histjoria tulee vielä sa­nomaan
heistä, että he täyttivät
sen velvollisnnden, minkä Euroo­pan
demokratia Jätti täyttämät­tä."
--- (Cay Sundström: "Suo­men
pojat Espanjassa".)
E S P A N J A NOUSEE VIELÄ
Sota Espanjassa kesti melkein
kolme vuotta. Espanjan kansa ja
kansainvälinen prikaati tekivät sit­keää
vastarintaa, mutta suuren y l i ­voiman
edessä ankaria j a verisiä
taisteluja käyden -tasavaltalaiset
kärsivät tappion. Maaliskuussa 1939
Franco pystytti diktatuurin Espan­jaan
Saksan j a Italian sotilaallisel­la
tuella. Toiipen maailmansodan
esinäytös oli päättynyt. Edessä p ii
koko maaihnaa järkyttänyt sota a£-
sismia vastaan. Sen loppunäytös
käytiin Berliinissä keväällä 1945,
missä fasismi lyötiin.
— Antti Kovanen.
Onnittelumme
juhlavieraille
ja varsinkin juhlan
järjestäjille!
Hilma ja Victor
Wanhala
R. R. 1, Tecumseh, Ontario
Parhaat onnittelumme
yhteiselle
SUURJUHLALLE
SudburyssaI
Kristiina, Richard
Kerttu ja Ernest
Toronto Ontario
sopia neutraalisen vapaakaupungin
oikeuksien myöntämisestä Berlii­nille,
mikä antaisi lännelle oikeu­den
iaheftää joukkoja Berliiniin
symbolisoijinaan tätä oikeutta millä
hetkellä tahansa^, m i l l o in vain tah­domme.
Neutralisointi on alueellisen
aseistariisumisen muoto, se tekee
osittain käyttökelvottomiksi ne
suuret sotakoneet, joiden hävittävä
voima on nyt muuttunut niin kau­histuttavaksi.
Sen vuoksi neutrali­soinnin
jokamen vaihe on jonkin­lainen
koesuunnitelma yleisestä
monipuolisesta aseistariisumisesta^
joka yksinään voi vapauttaa ihmis­kunnan
pelosta.
A S E V O I M I E N H A J O I T T A M I N EN
EUROOPASSA
voi alkaa Rapackin suunnitelmas­ta,
joka edellyttää ydinaseettamaan
vyöhykkeen muodostumista. Mut­ta
heti kun 'tämän suunnitelman
toteuttamiseen ryhdytään se saä
aikaan oman liikevoiman ja vie
laajemman neutraalisen vyöhyk­keen
muodostamiseen. Länsi-Saksa
eroaa NATOsta j a Saksan Demo­kraattinen
Tasavalta (Puolan ja
ehkä Unkarin ohella) Varsovan so-pimusjärjestöstä.
Sitä mukaa kuin
keskinäinen luottamus vahvistuu,
käyvät mahdolliseksi keskustelut
laajemmastakin aseistariisunnasta.
Mutta me emme voi odottaa, että
venäläiset tekevät sen, mitä me
ennen muuta tahdomme, jos me
emme ole valmiit tekemään sitä
mitä he ennen muuta tahtovat.
J u u r i tätä merkitsevät neuvottelut
sekä teollisuudessa että politiikas­sa.
Ensimmäinen, mitä' venäiläiset
tietenkin tahtovat on, että länsi
tunnustaa Saksan demokraattisen
tasavallan olemassaoloon ja sen i -
täiset rajat Oderin-Neissin linjalla.
Sellainen tunnustaminen ei siänsä
vielä väbenä vaaraa, joka piilee
Lauantaina, heinäk. 29 p. ^ Saturday, July 29,1961 • Sivu 3
SUOMEN
mMnO' ja kttttkausi-julkaisuja
SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME!
**Uusi Nainen*'
Hinta 45c. postitse lähetettynä SOc
Kesäkuun numero
" A P U "
Numero 15
' Irtonumeron UUSI HINTA 30o
Postitse lähetettynä 35c
"VaUtut palat"
Seuraava on elokuun numero
Irtoniuneron hinta 35c
Postitse 40c
Neuvostoliitto
Kerran kuussa ilmestyvä
kuvalehti
HINTA 25c— Postitse 35c
«Viikonloppu"
Saatavana numerot 2—3—5—6—7
8-9—10—1J,-14—15—16—17—18
19—20—21—22-r-23—24—25
Irtonumeron HINTA 25c.
Postitse lähetettynä 30c.
Vauhdikasta Ja Jännittävät
piristystä antaa Jännityslukemlsto
''Seikkailu-kertomuksia"
lukijoilleen Joka viikko. •
Saatavana numerot 1—2—4
6—7—8-9—10—11^12—13—14
15—16—17—18—19—20—21—22
23-24—25
Irtonumeron HINTA 25e.
Postitse lähetettynä 30c.
" S E U R A "
Koiko perheen lehti
Numerot 18—19—20—21—22—23
24
Irtonumeron HINTA 35o
Postitae lähetettynä 40c
«KotiUesi"
Numerot 6-9—10—liv—12—13
Irtonumeron HINTA 35e
Postitse lähetettynä 40o
" E E V A "
Nykyaikaisen naisen lehti
, Touko- ja kesäkuun numero
Irtonumeron HINTA 50e. Postin
kautta lähetettynä 55c.
^'Kuvaposti"
»Numerot 19—21—23»—25.
Irtonumeron HINTA 35o.
Postitse lähetettynä 40c.
^'Suomen
Kuvalehti"
Numerot 20-21—23-34-25
Irtonumeron HINTA S5o.
Postitse lähetettynä 400.
Seuratkaa ilmoitustamme, alllft
joka viikko saapuu uusia Irtonu­meroita
ylläipainituista viikkojul­kaisuista.
Lähettäkää irtonumero-tUauksenne
osoitteella:
Vapaus Publishing
Company Limited
P.O. Box 69
100 Elm St. WMt. SudbuTY
Omurlo
mailin pituisella tiellä Helmstedtin
ja Marienhomra välillä. - Ydinase
jää Eorooppaan edelleenkin. N A ­TOn
asevoimat ja Varsovan " sopi-knusmaiden
asevoiniat tulevat e-delleenkin
tarkastelemaan tpisiaan
rajan y l i .
Mutta jos tunnustamisesta muo­dostuisi
älkui molemminpuoliselle
psevoimien poistamiselle ja ydina­seettomaan
vyöhykkeen muodosta­miselle,
se olisii mitättömän pieni
hinta sille, että maailma ^.-vapautui­si
pelosta ja Helmstedt sen kaik­kea
muuta kuin kadehtittavsata
mahdollisuudesta muuttaa uudeksi
Sarajevoksi.
Tiesittekö että...
Timantit eivät ole vain sormuk­sia
varten vaan niillä katkaistaan
myös terästä,, sahataan kiveä, val­mistetaan
keilapalloja j a soitetaan
gramofoonilevyjä. •
NLn hienolla
Imjplaivslla v ^
yksi matkustajaluolk^ca
NL:ssä juuri valmistunut 30,000.'
tonnin loistolaiva on rakennettu
Leningradin laivatelakalla. Laivas­sa
on t i l a ^ 1,000 matkustajalle ja
laivan kulki^iopeus on 30 solmu­väliä.
Laivassa on vain yksi luok­ka
ja 1,000 matkustajaa varten on
500 hyttiä. Laivassa on tilaa 1,000
tonnille muull^ tavarallej Sillä voi
kulkea 9,000 mailia ilman polttoai­neiden
lisäystä. Sille on varustettu
erikoiset T V ja ohjausvälineet että
laiva voi itse kulkea satamaan i l ­man
hinaajaa.
T H E D. J . R O B B
FUNERAL HOME
SUOMALAISTEN SUOSITTU
HAUTAANTOrMISTO
Puhelin ED 7-5252
102 N. Victoria St., Samia, Ont.
NYT SAATAVANA LIIKKEESTÄMME
"VAUTUT PALAT"
Suosittu "HEADEH'S DIGEST" suomenkielisenä
Asiamiehillämme on nyt tilaisuus ottaa tilauksia
tälle kysytylle kuukausijulkaisulle
TILAUSHINNAT:
1 VK $4.00 — 2 VK $7.00
IRTONUMEROT 35c kpl-
AI/ENNETTU ERIKOISfflNTA UUSILLE
TILAAJILLE ON NYT LOPPUNUT
Lähettäkää tilauksenne osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
P. o. B O X 69. SUDBURY, ONTABIO
RULLATIKETTEJA
Sopivia käyttää iltama-, juhla- ja tanssitilai-suuksien
ovi- ja pvintolalippuina.
VARASTOSSAMME ON:
"ADMIT OW%
10c, 20cy SOcy 75c, ja $1.00 lippuja
KUSSAKIN RULLASSA ON 2000 LIPPUA.
Hinta $1.25 rulla
MYÖSKIN ON SAATAVANA
KAkSOISRULLA
missä on "Admit One"4ipun lisäksi myös "KUPONKI",'
molemmat varusteltu samalla numerolla.
Kaksoisrullan hinta $2.45 kpl.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
Teknillinen ammattitiedon suurteos
KONEPAJATEKNIIKKA - 1 OSA
Suurikokoinen teos SxlOV^ — 659 sivua
. HINTA SID. $5.00
o PROP. RAGNAR WOXENIN toimittama suuri konepajatek­niikan
käsikirja edustaa alallaan todella PARASTA MAHDOL­LISTA
TtelANTUNTEMUSTA. Prof. Woxen itse on Ruotsin k u ­ninkaallisen
Teknillisen Korkeakoulun rehtori, Ja hänen avustaji­naan
on ollut 38 etevää ruotsalaista - insinööriä Ja teknillisen alan
tiedemiestä.
: Teos antia erinomaisen. läpileikkauksen nykyaikaisesta kone­pajateollisuudesta
alkaen sen teoreettisista edellytyksistä ja pää­tyen
yleisluontoisiin konepajateknillisten kysymysten selvittelyihin.
I OSA: Teknillinen nimistö •:— Lujuusoppi —Aineoppi — K o ­ne-
elimet — Toleranssit ja sovitteet ^ Konepiirustukset — H i t ­saustekniikka
— Pinnanlaatu.
HÖYRYTEKNIIKAN OPPIKIRJA
V. NYGREN:
Höyrykattilat ja -koneet
331 sivua -^runsaasti kuvitettu — Hinta~sid. $3.75
_ - SISÄLLYS: —
I. HÖYRYKATTILAT
A. Peruskäsitteitä
B. Palaminen ja polttoaineet
O. Palaminen Ja sen valvonta
• . E r i l a i s i a höyrykattUoita
E. Kattilan pääosat Ja
apulaitteet
P. Syöttöveden käsittely
G. Kattilan hoito
II. MÄNTÄHÖYRYKONEET
A. Höyrykoneiden tyyppijako
B. Höyryn toiminta sylinterissä
C. Monipaisuntakoneet .
D. Rakennettuja mäntähösrry- .
• koneita
ni. HÖYRYTURBIINIT
A. Johdanto
B. Turbiinin toimintatapa
C. Höyryturbiinin häviöt
E. Mäntähöyrykoneen pääosat
F. Lauhdutin
G. Koneen käynnin tasaaminen
H. Tehon Ja pyörimisnopeu­den
säätö
D. Turbiinhi teho Ja hyöty­suhteet
E. Erilisiä turbiineja
P. Turbilnb käyttö
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
V A P A U S P U B L I S H I NG
C O M P A N Y L I M I T ED
P.O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO