Vapaus, March 22, 1924

              K A P A U S
. IkMdas SDomaUisea tySväestSii Sisenkanattsia. flmev
tfj- Sodburyasa; Oat. jok» tiistai, torsUi ja lauantai.
ONNI SAAEl S; G. JffilL ^
• - V a s t a a v a Toimitosapalainetf
V A P A U S
( L i b e r t y ) ^ i - ^
TKe only organ o£ Finnish WorkeM ia Canada. Pob^
fiahed ih Sadbory. OnC,. every Taesday. Tbotsday and
-Satorday. . • •. • ;
AdverdsiDff rates 40et>er coL iseh. Hinlmnm char^e
for sinfde insertion 75e. DiseoontSn standine adv«rti^
Bent. The Vapaus is the best adyertisinK xnedium Jtiions
the Finnish People ia Canada. ' -
Vapauden konttori ja toimitus oa: Liberty Boildlne
Lorne St. Puhelin 1088. Postiosote: Box «9$ Sfxftory.
:Ont ./-^ : '' '•• ' •
TILAUSHINNAT: .
Canadaaa yksi vk. 14.00, puoli vk. $2.25. kolme kk.
•L60 j a yksi, kk. 75c ,' „- .
' Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 15.50. puoh-vk.
18.00 ja kolme kk.$1.76. .
TUauksta. jpita^ei aeäraa raha, d tulla lähettämään;^
paitsi asiamiestentjoilla on takaukset
Tiisthin lehteen aijotut Uraotökset pitää 'oli? .koat-torlssa
lauantaina, torstain lehteeh tiistaina ja laoati-iaia
lehteen torstaina kello 3. .'
;llm<»tushjnt« kerran jnlaistuiatallmotuksistä 40c
paUtatunmalta. Suurista il^notukeista sekä ilmotukslsta*
i ^ e a tekstiä ei Joka kerta muntett^. anrtetaaa tnntttvn
«lenous.' Buoloilrootukset 12.00 kerta ja 50e lisää ipkei.
lelta mulstovärsyltä. Nimenmnntosilmotukset 50c kerta.
|i:00 kolme kertaa. Avioeröilmotnkset $2.00' kerta.
18.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotuksct $1.00 kerta; Ha-lutäantieto-
ja osoteilraotukset 50c kerta,' $1.00 kolme
kertaa. Tilapäisilmbtuksista nitaä raha seurata mukana,
' Jos ette milloin tahansa aaa vastausta ensimaiseen
Hrj<e«eenne,JcJrj6ttakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-foonallisella
nimellä.
^ 3. V. KA1WAST0. Liikkeenhoitaja.
l i e ^ Vaäottamassajsuurelta^ osalta se, että Ajaerjkaa.
Tydväenliiton sisäisessä toiminnassa on vakiintunut eit­tämättömäksi'laiksi
u^o, että Gompersin pitää olla l i i '
ton presidenttinä kuolemaansa saalia, koska hän on
tässä waBsa ollut JO vuosikymmeniä ja toiseksi jär.j
jeston jäseh&to on totutettu sellaisen auktoriteeUfauu-dcn
palvelukseen, että järjestön viikailijaa ei sovi ar?
y o ^ l l a edes hänen huutavimmista typeryyksistään. Kol­mantena
telajänä on se, että tämän järjestön politiik-
"kaä on äina pyritty joSitämaan ylhäältä alaspäin ja si»
ten^kooletettu jäsenistön alote ja arvostelukyky, niin
etta vain itsenäisimmät ja luokkatietoisimmat auTekset
uskaltavat ja katsovat asiakseen sanoa suoria tcftnuden
sanoja päämieSiestään j a hänen pienettelyistään.
. Työläisten JuokkatietoiBeksi tulemiseen täytyy sisäl­tyä
myoskin^apautuminen orjaiAengestä omia johto-mieSjiaän
kxArtaan. *^
^ Viesti entaistelijam haqdoilta
London nimisen kaupunpn hautausmaalla-Ontari­ossa
on' kaksi vaatimatonta Itautaa, jotka kätkevät it­seensä
kaksi työväentaisteluille historiallisten raatajaiti
; Rejristered at the Post Of f ice Department, Ottawar
•s 'seeo'n<! olflSA matter. .
T
' Salaisen diplomaiian luhistua $|
Kukaan ei voi toivoa mitään muuta; kuin toiisintäi
'toteutumista Englannin tyoväer^allituks^n anianiillelu-paukuille!
salaisen diplomaatian hävittämbesta EnglfO:
nin politiikasta, jossa salaisilla vehkeilyillä ja kansojen
- ))aidep y l i piAumisella on ollut niin«suuri sijansa. ' V i e ­lä
muutamia vuosikymmeniä sitten, jolloin kapitalisti*;
nen järjestelmä alkoi kaikissa maissa näytell^ mahti^*
'^•••'•'M^-' eiväl' diplomaatit pitäneet itseään tilivelvoyisina,
muiHe kyin halUtuskoneistonsä sisäiselle renkatdlle, Kuik
edustaja otti osah ttiuiden
valUktmtaiiiiiMtAftiin 'kähssa pidettyihin neuvottelui-
' l i i n , ei hänen tarvinnut tehdä selvää toiminiiastaaA mi|i^
le ^kuin kuninkaalle tai hänen neuvonantajilleen. Suu-
; rilla kalnakunnilla ei ollut aavistustakaan mitajculb-,
nen takaiia oli suunniteltu sen kohtaloista. Niinpä^ sit-
, ' ten o l i madollista, että äskeiseen maailmhnsotaan joh-
Y selkkauksista: ei kansanjoukkor
Avujen keskuudessa ollut edes aavistust^aan, ennenkuin
. ^ tyklcien «jyrinä sotatorvien foUotus kutsui heit^ hySk-
' ^ ^JcSamään toistlfensa kurncuihin. ;/
' ' llnaimäisen j a iuxUuvimman s u x nm iskua Mliuselle
'i diplofnaatialle antoi )>oldieväien vallankumous, joka'
' 'paljasti kaikessa alastomuudessaan.ne törkeät vphkeifyt,
:miti( ^aariha|^ ja muiden «naiden heUitusten vä<!^
«ft l i l l^
k , set/joutfiivat sitten verellään j a hengellään maksamäatf.
. Ja «Vaikka^^ljoskus porvarien omasta leiristä nousee- | u ^
mion. ääni> Ihalaisen diplomaatian vääryyksiä västä^,
/ niin kuitenkin ainoastaan^tyoväesto on se l^^omaloii
„ voima,' joka omaa historiallista tehtäväänsä'käyttäen
: > 1^ kykenee^ tekeniaän lopun «alaisen, (^j^lotnaa-
- «an roikalsdstÄ^jMfmtir.""'" ' '
Tiehtaitijaitf polilikoitsijat ä^i^af
«Parlamentissa käydyssä tullitaistelussa^ovat W. B.
Re^tnond>'^]a' W< DV Euler asettuneet jyrkästiv tullien'
alentamista vastaan.»
i;\Näitt kertoo vaatimaton sanomalehtiuutinen; ikään,
kuin näiden parlamenttijäsententullitaisteluuin,;«^
tyisi sen' läheisempiä tekijöitä. Nämä miehet ovat kui;
' tenkin Canadan- parlamentissa käytännöllisellä asialla
j a heidän Icannallaan tullikysymyluiessä on sangen'kou-<^
/raantuntova pohja. £della mainittu Raymond on
toidin Bränfordista j a Euler > taas'Kitch?nei:i8tä.'' Kum-^
ipikin.kaupunki on Canadan huoinattavimpia4601118111%'
keidcuksia ja nämä miehet ovat saä^ieet eväänsä tulli-
'r kysymyks^sä suoraan tehtailijaiir konttoqreistäif; IT^-
taHijat j a heidän liittonsa; ovat rakentaneet i^^Canadap
ympärille korkean tuUiaidan, jonka alentaminen^ hei­dän
uskotustensa nuukaan merkitsee koko -Canadan: ta-loudellisen
elämän lamaantumista.' Canada^ väestön
on maksettava kotimaisista tuotteista paljon^auurempia^
^hintoja kuin ulkomaalaisista, vaikka tämän ^maan tuot-i
teet sen lisäksi ovat yleensä huonompaa tekdä.. Tämän
takia t^tovat tehtailijat estää hansalta tilaisuuclen käyt-tää
hyvä^ halvempia ulkomaisia, tuotteita.- Siinä
,86 Mia, mitä ajamaan tehtarlijat ovat lähettäneet" öm«
*^miehensä parlamenttiin j a vielä suurelta osalta työläis­ten
äänillä,, kun työläiset ovat olleet vielä niin pimij
;tettyjä, etteivät ole voineet erottaa omia etujaan porr
värillisen politiikan karusellissa. ^
läannokset. Heidän nimensä olivat John Stanfield ja
Lovelec. He ovat joutuneet kokemaan ne k^rsimykset,J TT'"'y!^7rKZZ
; , . , . ' j . . ' . . j . - I " . 1 . - A . V dan 'dollarin piflk»nnosta..Naapun-jolka
useinkin tulivat niiden työläisten osaksi, joftrf j^aupungin iltalehti" Inpa^ aÄtaalsata
ennen nykyailwisla-työväenliikettä-yrittivät saada pa- dollaria • sille, 'joka antaa^parhaim-rannuksia
työläisten kurjaan elämään. Mainitm miehet ' "
ja Ueidan kanssaan nel|9 muuta, .tuomittiin Englan­nissa
vuonaa 1834 seitsemän vuoden vankeuteen sen
johdosta kun olivat atloneet ^sänniltäan pientä palkan^
liisäyst^ Heidät vietiin suorittamaan rangaisttist^n
Australiaan, ojossa he ~joufuivat raatamaan kivimurti-molla.'^,
Siihen aikaan kuletti Englanti suuret^'määrät
vankeja Australiaan erikoisilla vankilaivoilla. Vapaaksi
Munlkkirenssejä pofyä-
^ rica masiinaan
Eräs> t o v e ri
'Amerikan läimel-
Jä napisee jidma-j
i a porvareita ya»-
taan kun" ne , ^ i -
vät ole_ *pää*tä-
.neet häntä heit­tämään"
mi^nkki-renssiä,
ei ^ t ä
m u t t a oikein
mb^ta sylillistä,
porvarien bidlitosBasiinaan, siten
antaakseen sille viimeisen voitelun.
Tämä A . V- nimimerkki käyttävä to­veri
kirjottaa -kamalien tuumiensa,
vaiheista j a •^päopnistamiseata <To-veritea
» seijraavasti;. r - - ,
Otin äskettäin ^osaa kilpailuun' sa-
Maanviljelystilaateen tutkiauhen.
Syytökset, jotka käättävät hjii-
»putusta tploveroja koskevissa nume­roissa
hBllituksen rahastodeparte-jnentissa-
-s. . ^
J a näitten lisäksi on viime päivi­nä
määrätty 6 t a i 8 tutkimusta toi­mitettavaksi
hallituksen eri departe­menteissa,'
kuten sisäasiain departe-
'mehtissa, sotadepartementissa jne.
Edtutajahuoneetui
•Liittohallituksen kauppaJaivasto-depratementin
tutkimus,
y. India^nien olosuhteitten tutkimus.
Filippiinien kysymyksen tutkimus.
Esitykset, jotka koskevat uutta
laivastoasemaa Tyynemneren ran­nalla.
• '
Denby- Dohenyn sopimuksen lail­lisuus,
joka koskee Havaiin saarilla
tehtyjä ölflyvarastofjen rakennutta­mista.
Kongressimiesten yhteys sotavete­raanien
toimiston skandaalissa.
! {lallituksen ilmalaivasopynuksien
man vastanlSen miten tuon'rahan
käyjttäisi, jos niinkuin voitiaisi' sen.
päästyään kolme vangeista tuli Canadaan, niiden^ jou­kossa
edellä mainitut^ miehet ja 'kolmantena ' Jam/s
Itrine niminm työläinen, joka on haudattuna Ma-ryit
hautausmaalla Ontariossa. , « •
.; Katkkiien: katalinta näiden työläisten vainossa oli
se, etta h^itS oikeudessa syytettiin salaliitosta, jonka
aiheen heidän työnantajansa olivat saaneet siitä, että
he olivat silloin tällöra kokoontuneet yhdessä luke-^symy^^iä totuuden kannalta,
m a ^ .muutamia kirjoja,-noita olivat onnistuneet saa- minä olisin saanut sen.aadan
. . . i. 1 . 1.» v ' ' ^ dollarin palkinnon, olisih ostanut ko-n
»aan;,kä«iinsa;^ja halusivat valistaa itseM^
its^aänVei ollut jnitään vaarallista^ paitsi että nämä
työläiset Volivat (^hlkä saaneet niistä niin pailjon valis­tustapa
ylevämpiä vaikutelmia, että päättivät pyytää
liieman lisää palkkaa voidakseen tuntea elämänsä edes
hitusen inhimillisemmäksii - . " '
'9 Näistä miehistä lepää kolme Canadan mullassa,
joiika kamaralla jalkuusedelleen vsama taistelu työläis»
ten elinehtojen parantamisen puolesta. Ja vihollinen
Bahan käytön suunnitelma' tuIi oUa
ennen kaikkea alkuperäinen.' . U i n ^
v^taukseni ei nyt 'kylläkääp' ollut
mikään alkuperäinen, tatkpitukses-säan.
iMinun* vastaukseni ötsältr. n i in
suurisuuntaisen ajatuksen^ että jos
vähänkin 4 oliketidenniukaisiiutta olisi
käytett'y,'niin minulle olisi kuulunut
se sau': dollaria jä viejä sen lisäksi
Nobejlin^rauhan-'palkinto; Aivan eit-täroättön^
i^, olisi myös • Boksin ea-ttiha'ttapi)
änyt,iuHa;minulle. ^
- M u t t a pqrsrarit ovat porvareita,
eivätkä he yminÄrräga vielä vähem­män
he tahtovat käsittää suqria k y -
on yhtä säälimätön ja kavala kuin Silloinkin.
Venäjä vaiko Canada
; I Jos tekisi kysymyksen,^ nyt kun Neuvosto-Venä­jän/^
ja Canadan välit ovat uudelleen järjestymässä,
kumpilco tämän vuosia kestänen eristäytymisen ja
millojn pidätettyjen, milloin avonaisten yihollisuussuh-ieiden,
jälkeen . on voittanut, niin vaätisi^^ijälli^uUs
vas^amAan: .Neuvostohallitus. Näiden maiden: kauppa-^
suhteet^ dipflomaattisisla väleissä puhumattakaan^ ovat
olleet hajalla^ Englannin ja sen yhteydessä Canadan!
harjottaman eristäytjrmispolitiikan takia., Työläistei)
Venäjä; vaikkakin 'porvarillisten maiden vihollisena,;^
olisi kaiken aikaa halunnut olla kauppa-^^ja muissa
suhteissa toisten maiden kanssa,, mutta porvarillisei
jaatX ovat Vuosi vuodelta pitäneet välejään poikki
yenajän%kan§sa sen vuoksi, koska se on työläisten Ve-naija.
^ , . ,
/Mutta' afjan koneisto suorittaa ihmeellisiä töitä.,
Elämän, painolaki on pakonaiäut~ei ainoastaan JEng-lännin,
taan J Can^dankin hdcemaan suhteita, joita
kapitalismin ^silmitön kiihko ei ole tähän saakka su-vainnut.
s. - * "
kö rahan arvosta käytettyjä -^käy­tettyjä
sentähden/ että 'nilläv saa
enemmän kuin uusia — munkkife*nsr
sejä j a viskannut.ne ftanskan j a ko-.
ko Europan imperialistien sotatnasii-
_ ^ a a n . Munkkirenssi-homma ei^tole
öitään uuttain>utta'uutta.on se, et­tä
niitä olisi .heitetty sotamasiinaan.
Eikö tuo olisi ollut suuremmoitien te
kojnaailman rauhan hyväksi? Mitä
ovat sen rinnalla Bok'in palkinnon
saaneiden esitykset? Sodan'- sytyk­keitä
ne ovat, . c i mitään muuta.' K u ­ten
sanottui sitä palkintoa ei; annet­tu
näin. suureller. koko- ihmiskunnan^
onnea tiEtrkoittovdlees^y^3elle.^>^^
' N y t ' en ehää^yälita koko p a l k i n ­nosta,
en siitä, enkä^NbbeUnf enkä
BoVin palkinnoista; i Kysymys ei;
ollutkaan\'rahastaj minun' p^kastumi-seliäni
ei" ole .mitään''Mirettä^ v Maa-llm{
m;rWhasta>jti^ssä olftky^
sotamasiinah särkymUiesitS. iise on
nyt heitetty i^länskän V sotamjisiinaan
se :<munkikireiilssi>,:nom niinkuin.
Taantumus ja orjamieh
'Amerikan Työyaenliiton presidentti Gompers on an­tanut
uutta vakuutusta/sysimustasta-vanhoillisuudestaan
Iausunnolla,^ta «Venäjän neuvostohallituksen tunnus­taminen
Englannin taholta on vihollismielinen teko^
kansanvaltaa vastaan, jota vielä Englannin kansa tulee
katumaan.» Vaikka Gompers-saakin kiittää patavan-
Porvaristo tutkii ajan merkkejä
^•v Norjassa on aikailut jälleen työnsä liallituksen aset­tama
^-heidcinen komitea, jonka t^täväksi on jätett}}
seikkaperäisen selostuksen laatiminen tuotantolaitosten
yhteiskuilnalUstuttattiiskysymylcsen vaiheista ~eri maissa
ja''mahdolli'suuksi^ta;]Noitjassa. Komitea o jo aikai-senunih
lopettanut, tutkimuksensa yhteiskunnallistutta-
'miskysymyksen >kehityk6essä muissa maissa ja tule* pi­akkoin
antamaan periaatteellisen lausuntonsa asiasta.
Kuvaavana «eikkana työnantajain suhtutumisesta ko­mitean
koihin mainittakoon, että Norjan teollisuustyönT
ahtajam' lijton edustajaksi mainitussa komiteassa^ ^ öi^
täytynyt tupn tuostakin määrätä uusi henkiloj sillä yksi
toisensa perästä ovat tämän liiton edust^at komitean
.ty^ön tutustuttuaan pyytäneet eroa komitean jäsenyy-:
desta; Komitean työskentely ei näin olles mahtane ollV
työnantajain mieleen.
(C
" ' Niin kauaii kuin
Niin kauan kuin on olemassa l ^ e n ja tapojen luo­ma
yhteiskunnallinen kirous, .(joka keskellä sivistyksen
uKkeinta kukoistusta sytyttää ehdoin tAdoin loimua-i;
maan helvetin Iiekit,v ja joka muuttaa äimiskunnalle tu­hoa
tuottavaksi jumalallisen sallinnan aivoitukset, niin
kauan kun ovat vielä ratkaisematta vuosisatamme köl*
me ongelmaa: miestä häväistään ryysyköyhälistön ni­mellä
ja asemalla, nainen sypstään kadotukseen ja v»-
johdosta toimitettava tutkimus j .n
h^illisen johtonsai säilymistä järjestössään siitä, että j heliäisyyteen nälän voimalla, lasta kidutetaan pimey-hän
on niJn:ovelasti onjiistunut' sokaisemaan järjestönsä j den j a yon kauhuilla, n i in kauan kuin yhteiskunnallista
'j^äoseeanniisettö^nn fei^llmTmiiän .A'jlm¥neAri«iiklraann V«klra4ninsea< innv« raQlltfa<iis{ eui iui i.dl Aenn^» hl«na«r> ­{"
YukehtUmiSta '
hakuvilla ja niihin perustuvilla petollisilla uskotteluil-la,
on siltikin-jotakin käsittämätöntä siinä, että mii joo-eraissa
ilmakerroksissa voidaan' katsoa
mahjj^ollisöksi, toisin sanoen j a asiaa katsoen avaram­malta:
niin kauan kun maan päällä löytyy tietämättö-
4)ia työläisiä käsittävän työväenliiton jiAdossa voi sai-. myyttä ja kurjuutta niin kauan eivät Idi^at sellaiset
lyäjiäin sairailla katsomuksilla varustettu miesfMamat-| kuin t^^ olla hyödyttömiä. — Victor Hugo, teok-la
osakseen senkään suurempaa vastarintaa. ^ Tähän sessaan «Kuijat»^ , .
f-
On siinä tutkimista
" iTällä kertaa on • Waähingtonissa
käynnissä ^nemmän virallisia tutki
muksia hallituksen touhuista ' k o n ­gressin
aiotteesta kuin milloinkaan
ennen' Yhdysvaltin^ historiassa-" Seu­raavana
' on luettelo (^lorhaillaah
käynnissä olevista tutkimuksista:
S«nMitiM« ,
Hallituksen öljyvaräusmaitten
"vuokrausjattu. :
V Ylisyyttäjä Daughertyn viralliset
teot
<; Propaganda Mellonin verojen las-kusuunnitelman
puolesta j a sitä vas­taan.
; " ' -i '
Petassyytokset^Terasin senaatto­rin
Mayfieldin valinnassa.
fTttlov/erotusdeiJarteinentin^: toimin­nan
tutkimus.
Terasin maavarkausjuttojen; tut-:
kimlnen.' ' < ' ' ,
(Maailmansodan veteraanitoimis-ton
rötösten tntkimitienv
I4äkintäopiUisten • «diploomämyl-lyn>
tutkimus.
Hallituksen ^ Alaskan hylkeitten
myyntijutnn ttitkimTis.
Venäjän suhteitten tutKmus. r.;--
Diplomaattiset menettelyt maail­man
oljyvatastojen valtauicsassa.'
Miltä Canadaan saapu
neet Venäjän edusta­jat
näyttävät" *
Toronto Daily Starin Ottawan
kirjeenvaihtaja kuvaa Canadaan äs­ken
saapuneita • yenäjän^kauppa-edustaljia
m. m. seuraavin* sahoirf.
Kun on niin monta käsityskan­taa
minkälaiselta Canadaan saapo»-
nut Venäjän neuvostohallituksen
kauppalähettiläs Mr. Jäzikoff näyt­tää,
niin lienee mielenkiintoista se­littää
minkälainen hän on. No n i i n,
hän näyttää ranskalaiselta herras-mieheltä,
jonka hyvä englantilai­nen
räätäli on moitteettomasti va­rustanut.
Hänellä on parta, mutta
se ei ole heinäisiä- 'Hän e i käytä
punaista kaulanauhaa, eikä myös­kään
, surunauhaa käsivarressaan
osoitukseksi surusta Leninin kuole­man
i johdosta, vaan hän käyttää
silkkihattua j a vaikka hän poikkesi
O^tavrassa ainoastaan junan' kidun
väliajalla, otti ;hän asuntonsa .kau­pungin,
parhaimmassa hotellissa,
Chateau Laurierissa.
'Joku voisi luulla, että tämä Bond-kadun
räätälin luomus on vain mie­likuvituksen
luomus. Tosiasiat o-sottavat
aivan päinvastaista.^ Lähe­tystön
^ kolmc^ jäsentä vieraili edus-tajakamarissa
j a seurasi kei^kuste-lua
senaatin-lehteriltä.
_ 'Eräs.^ro^vashiomasi .heidät vas-
'^ais0ta^''paryekkeelta j a huomautti:
i ^ i t ä erikoisia miehiä.» Hän l u u li
heitä uusiksi ranskalaisiksi senaat-torjpiksi.-
Mitään^ ei voi olla sen
aristokrftatisempaa.
J a kudinkin he olivat vain pelk­kiä
- moskovalaisia liikemiehiä,, jotka
dyat saiapuneet Canadaan- ostamaan
auroja sikäli kun ^ täällä niitä vielä
valmistetaan.' He pistäytyivät Ot
veirtaukseUisesti' fpuhu.ehi% Prarjgiif^ tawassa esittääksenaä käyntikorttin
•arvon lasku /sen t e k i ^ - Mitä >,cnem«-
niän frangi laskee arvossa^ 'sitä. ei)ä-tasaisemmin
alkaa totamasiina käy"-
dä, sen laakerit ulvovat rasvan puut­teessa,
osat särkyvät, pyörät aiirty
vät pois hampaistaan. Vähitellen
alkab itse masiina muuttiia itselleen
«munkkirenssiksi», itseään konetta
särkeväksi, ruhjovaksi liikaromuksi.
Siitä syystä nyt seuraan päi^ttain
rahan noteeraus uutisia, pieninkin
frangin lasku, ikäänkuin «munkki-renssinä
» rotajaa sotamasiinan ham-jSaiasa.
Toivotan^ lT»tntlfa,.^iIirnl^Viiii
monsieur Frangi! Se - on kauhtmsa­noma
Ranskan sotanappuloille, Pub-,
lalle, Tsekkoslovakialle j a parun se
panee Suomenkin lahtanen kurk­kuun,.^;
pahemmin kuin muutamien
kommunistien löytäminen; ^Niide^
selkänoja alkaa pettää.
8a\ virtdllsta tietä. Sen jälkeen he
jjalasivat • takaisin Montrealiin seu-
'raavassa junassa.^ Heidän kerrotaan
tekifevän matkan -myöskin Torontoon.
Jos he tulevat hännystakkeineen j a
silkkihattuineen, niin^s näyttävät he
kirkkoon meniiiöiltä.
. Heidän keskustelunsa hallituksen
jäsenten kanssa ei sanota olleen'
tärkeästä merkityksestä., • Heidän
päämääränään on neuvotella teoHi-suud<
en :harjo€tajain kanssa, eikä laf-kitehtailijäin
kanssa. He jutusti-vat
xain muutamia minuutteja mi-nisteristön
jäsenten kanssa, muka
na^ ollen myöskin työväen : parla­menttiedustaja
'Woodsworth; Hän
t)|i' pannut punaisen kaulanauhan
venäläisten kunniaksi. ' ;
—On ymmärrettävä, että^ Canadan
hallitus ei' osaa venäjää. Vieraili-
U*ain oli -turvauduttava etupäässä
ranskankieleen j a ranskalaiseen tulk
kiinsa. Läl)etystön esimies Mr. J a -
zikoff puhuu pa^on ranskaa j a tie­tystikin
pdjon enemmän venäjää.
Hänen sihteerinsä Mr. £ulik puhuu
jonkun • verran englanninkieltä.»
— r — o
Kun Ville Ritola saapui
Harmasen
Monestakin ehkä' huvittaa' tietää,
kuinka lahtarit ottivat vastaa^ tääl­tä
valkoista Suomea edustamaan
menneen snuruuden Ville Ritolan.
New Yorkin Uutisista on nyt käy­nyt
selville se koko hänen'vastaan-ottoiisa
siellä kuuluisassa Härmas-s
i . iLehti Tiepu kertoo: Peräseinä­joelle
^on juuri saapunut Amerikas­ta''
yksi maamme kunniakksBmmista
pöjistomme, joka antoi i>alttua koko
sille vaBta-agStitsiönille, joHa häntä
koettiin -vietellä pysymään pois t u ­levista
dympialaisista, eikä edus­taa
Suomea . . TSmän «kunniani
tultua kotiseuduilleen Peräseinäjoel­le,
pantiin siellä kunnantalolla hä­nen
kunniakseen suuremmoiset kek­kerit^
joihin otti ^osaai.koko pitäjän
hienosto. Bänet kukitettiin j a hä­nen
akalleen apnettiinmyöskin kuk­kavihko.
^ Suojeluskunta soitti hä
nen kunniakseen Porilaista j a Vaa­san
marssia, jonka jälkeen ylennet­tiin
';i'|eraalle Jcolminkertainen elä-kö5;
»kiljunta. {Kiitettiin ^häntä, sii­tä
että l ^ n o l i t u l l u t pelastamaan
valkoisen lahtari-.Su'omen urheilu­mainetta.
Myöskin pidettiin suu­ruuden
kunniaksi kaksikin puhetta,
joissa häntä j a valkoisen Suomen
urheilukunniaa- j ^ i s t e t t i in aivan en­siluokkaiseksi.
Lopuksi lauletäin
myöskin ^Maamme laulu. Eiköhän
mahtane monenkin ttqilajuun naa-marustinki
venyä vähän pitkänlai-seksi,
kun saavat tietää heidän van­han
opetuslapsensa joutuneen lahta­nen
helmaan. Muuten mukava ha;-
,vainto, kun tämäkin» aina" vakuutti
olevansa työläinen j a pysyvänsä, työ­läisenä,
vaikka mitä tapahtuisi. Mut­t
a ovathan ne äina ennenkin tupla-juutalaisten
periaatteet menneet
tunkiolle;, emmekä me'«itä nytkään
paljoakaan ihmettele. Ritolalle nyt
kai on luvattu siellä Härmässä puoli
taivasta j a valkoisen «tasavallan»
kunniamerkki koskatia hänen sano
taan siellä hyvin olostaan tykkää­vän.
Oskari: Merikannon
hautajaiset #
•Suonien lehdissä keirotaan^ j u u r i
manalle" menneen - kuuluisan suoma-laiseiT.
säveltäjän Oskari Merikannon
hautajaisista seuraa-vin sanoin: '
Säiteltäjä Oskari Merikannon ruu­miinsiunaus
toimitettiin Johannek­sen
kirkossa. Vainajan arkku o l i
asetettu' kukilla koristduii alttarin
ääreen. Kun kirkko o l i täyttynyt
saatto väestä, -alkoi surujuhla urku-taiteili
j a E l i a Märtensonin soittamal­la
Merikannon TojJe^uksen hautajai­siin
'sävelt. SurumarssilUa j a Suo­men.
'Laulun, maisteri. G. Ritalarf
johdolla esittämällä koraalilla Mat­teus
Passiosta, minkä jälkeen pasto­ri
L. Apajalahti toimitti ruumiinsiu­nauksen.
Tämänjälkeen Kaupun­ginorkesteri
kapellimestari O. Joh-strömin
johdolla soitti - surumarssin
Bes^openin Eroicii-sinfoniäSjta; ^
Arkun . ääreen nousi tämän jäl­keen
k i r j a i l i j a Jalmari FinnCj • pitä--
en mieliinpainuyan puheen vainajan
muistolle lausuen. m. m., että Oskar
Merikanto on enemmän kuin' kukaan
mut^ meidän maassamme tasoittanut
tietä musiikille. Hän on omilla sär
vellyksillään, jotka^- ovat syntyneet
sielun herlcästä lauluhalusta, tehnyt
laijilun viljelemisen rakkaaksi j a öri
siten raivannut tietä, jota myöten
toiset voivat kulkea kauemmaksikin
kuin hän itse on. eniiättänyt Hän'
on auliisti antanut Ihjansa toisten
käytettäväksi aina, kun --musiikkia
missä muödossii. tahansa, on ollut
vietävä :eteenpäin lyttassamme. Mut­ta
ennen kaikkea muuta hän on us­kollaan
tukenut toisia ||a antanut
heille 'epäilyksen; sijaan voitoin var-mifädeh.
J a silrai tänä^' päivänä ei
nikassamme ole ainoaakaan musikiir
alalla työskentelevää, jo"ka -ei;tuntif
si syVää kiitollisuutta miestä koh­taan,
-joka taidetta j a taiteen luo­j
i a on uskollisesti j a vilpittömästi
palyeljut
Hän Oli taiteen temppelin' sytyt­tänyt
kynttilän, j o k a ' kirkkaasti on
palanut j a valaissut ympärilleen^
Mutta häi)^ on: myös kulkenut sytyt­tämässä
lukemattomia toisia kynt­tilöitä^
varjellut niiden liekkiäl^m»
mumasta. Hänen oma kynttflänsä,
on loppuun kulunut, mutta taiteen
temppelirroi^v kirkkaasti valaistu. -
Tänä, päiyä,nä koli!o Suomen mu­siikkimaailma^
osoittaa 'hänelle,' vii)-
meistä kunnioitusta j a samalla i^e
kiittää sallinJasta 'siitä suuresta ilosr
ta,, että se On" antanut Oskar Meiri-'
kannon k^taisen
keskellämme. '
Puhetta seurasi Laula^^Miesten
esittämä vainajan sävellys «Hiljaai,
jonka jälkeen pääministeri Cajander
j a opetusministeri Loimaraifta las­kivat
hallituksen seppelieen^ «Suomen
säveltaiteen hyväksi harvinaisen a *
siokkaSsti menestyksellä j a ' uskolli-suuflella'
suoritetusta työstä».
JCun; omaiset olivat laskeneet sep­peleensä,
toivatf Suomalaisen Ooppe.^
ran johtokunnan - seppeleen. ho-vioi-keiidenneuvos
C. Jörström, johtaja
S.JFj^T, varat H. Porenius j a tof-mittäjk'
E . K a t i l a . lisäksi laskettiin
Oopgpran taitefl^ain. Suomen L a u -
lu-iMTesteni Y . L : n -Helsingin ^Musiik­kiopiston,''
Helsingin Työväenyhdis­tyksen
Sekakuoron «Ensimäiselle
johtajalleen- j a Työväenmarssin sä­veltäjälle
», Helsingin Kirkkoxnuaik-kiopistony
(Kansallisteatterin jöhtö^
kunnan j a Kansallisteatterin näytte-
Iqäin, ^Kansan Näyttämön johtdr
kunnan j a tajteTijain, EansaUiskuo?
ron -sekä lukuisien maaseutulaisten
laulusenroöen seppeleet.
• *
PoDalaartilais.
toverit
S i n V kallis punakaartilaistov
vna. UaSnmkuam,o juokksae mkmueu si vemoottra t C^S
rohkei^, empimättä- uskalsit t » T^+
tua aseeseen jalon aaueesi
t a . verenhimoista sortajalno^
vastaan, oletko vielä s a < ^
n v i i n valmte punakaartilainen'
kon j o y e r i sinuun. l„otan pna^
k^rtilaiseen. Tunnen sinut hU,
SiUom virtasi kuuma veri .uoS
SI*
.Rintam^le! fiintamaUe!.
kiihottavana aivoissasL SisimndcZ
si paloi taistelun halu. Sait täate-luun
kutsun. Silloin, nuori tovel
j a t i t hellän rakastettusi, äitisi
saresi. E t ajatellut silloin
onneasi, vaan ajattelit
a.
omaa
- , , koko työ--
vaenluokan onnea. J a sinä vanhem.
p i , työn käyristämä kallis tbverL'
jätit rakkaan kotisi, vaimosi, pieT
nokaisesi, kuullessasi sorretun hö-'
kan tuskanhuudon, kapitalistisett
rautakoron alta, jota riensit pelas­tamaan.
M u i s t k n t u o i i kaikki niin
hyvin. Se on lähtemätön mielestä- i
ni. Näin sinut rintamalla taistelua
kuumimmassa kohdassa. Ihai^n s i ­nua,
kiöli^ toveri. - Vuorokauden,,
kaksi, Kolme, näin sinun yhtä mit-^'
taa' makaavan uupuneena, nälkäi­senä
Pohjolan talvisissa hangissa,
pidellen uskollisesti klväärisi peräs­tä
Akiinni. vi
Mieleen painuvasti muistan J t a i ;
autoit haavoittunutta toveriasi, joka
oli vierelläsi. Kuinka, sinuun koskt
kun näit toiselta puolen, viereltäsi
hyvän toverin kaatuvan kuoUeena
maahan. Nain sinussa vallankumouk-'-:
sen soturin, rohkeuden, orkean pö--.
nakaartilaisen, mikä ei koskaan mie-;.
lestäni unhoitu. Hyökkäsit eteen-'
päin. Peräännyit. Meiltä puuttui W.
dan tärkeiji puoli — tekniikka, ter-r
simme tappion. • /
- Tapaan, sinut •'jäileen. Huomaan;
^vierelläni Herinalan vankileirin !<>>-
pumattdmaJäBa ruokajonossa odotta-(
massa niukkaa annostasi. Olet ki;>'
nyt kalpeaksi, nälän kiduttamalm •
luurangoksi, haamuksi. Sama kohta-",
lo kuiri-,tuhansille,. kymmeniHe tak '
hansille toisille tovereille oQ tullut;
sinunkin osaksesi.
" Pääset ' vapauteeÄ vaniil^iriltsr;
Vapaute.en; missä • aina'. saat^ oJli;/'
pelon j a ahdistuksen vallassa,
l o i n joutua uudestaan, mahdoUm-:
t i moniksi vuosiksi, takaisin vanki­laan.
Näin- cfttä kärsit toimettoränii-desta.
Haluat^ toimia jotakin luoV-^
k a s i . hyväksi, f Mutta olet estetty-
VaJtioJlihen "ohranakätyri pitää si­nua
tarkasti silmällä, sillä olet vaan
ehdonalaisessa vapaudessa oleva mq- '
nivuötinen vanki. Haluaisit! hengit­tää
vapaampaa ilmaa. Kummii^ ;
se ^ori vaikeaa. - >:
iPääset jättämään tuon kirotut
syntymämaasi, jota jo kauan olet
mielessäsi! hautonut. Tapaamaetöi^t
semme täällä Canadassa. Ehkä''tun-net
go hengittäväsi hieman vapaan|r i •
min. Nyt toveri; voit toimia jotaKu .
luokkasi eduksi. - Mutta tiedätkö ^
paikkasi? JMuistatko että olet ollni
^vallankumouksellinen? Veljesi ja ta- i
verisi vuotanut veri velvottaa 6i->
nua pysymään edelleenkin vallanlrai
moukateHe uskollisena. ;Siis liity, vd^y
lankumoukselliseen p u o I u e eieftV
n i i n voit -jatkaa kesken jäänj^r
ty3täsi,soi*etijn luokkamme kalliin
aatteen hyväksi. £ys on W«>Httn;
Party, mihin siniin tulee Iranli».
S i i s älä anna johdattaa itseäsi har-r^
haan; liittyjällä mihinkään toisiin,
r f « w " * i ; j v C J työväenliikkeen nimellä kulkeviin
miehen 'Uikkua ^ • . .. . . . . .. vnt
hajottaviin ameksjin. Sillom vaia
ennemmin heikentäisit työväen löofc-|
^ataistelurintamaa.
• : S i i s tovCTi hyvä, jos sinuile J)n
työväen vapautus kallis aate, Bun'--
kuin -voin rehelliseltä puhakaarti-U
laiselta Odottaa, niin-tiedä pa2Ei8-||
s i . , Workers Party on ainoa too-:,-
vallankumöuksellineri puolue. SiM;
l i i t y r siihen. ^Siellä voit toimia oikeit^;^
mmtm
IMDESENNE!
ten toverien: keskellä ja rinnalla.
Silloin tulet huomaamaan, että oI«
jälleen ^löytänyt oikean paikkasi työ-
'väen Inokkataistelurintamassa.
Taistelutoveria.
Toronton Oittisiä
KokooMjibite; Osaöto kokonätses-:
saan maaliskuun päivä, h y " * '
syi osaston jäseniksi seuraavat: i-1<
Kaipainen, J . Grönlund, A. VVainJ
K. Kankkunen, H. ^Laukkonen,
Lehto, R.' SaTo, W. Holm, E. fr»* i
j u , ' j . Airanne, E . A . Tuominen, ^
Ranta. M. Ahonpn, H. Erikson, S. .
'Long, H. Vuori, E . Kolkko, H- ^- '
MäMnen, A . Lindberg, H- Ksip»-
nen, J . Puröniaho, U. Valten, O- ;^
Lahlden, F . Vuorisola, J . Mig**'-'*?'
A ; Laine, T . . i a a k s o , TE- S a l f t^
Xehto, N. Kivistö, K. AuttL He