Vapaus, March 23, 1957

              Sivu 2 Lauantaina, tnaalisk. 23 p, — Saturday, March 23,1957
mmm
V A P A U S
IUQe3KTr> Latmr
Oti^Kn FJonlsb: CÄnadians. E s -
tätdtafbcd Kot, 6. 1917. Atithorlzed
äs second clasb mafl by the Post
Office D^tartment. Ottawa. Put>-
UBbed tbrice veekly: Tuesdays.
Thnnday» and Saturdays by Vapaus
PufalMUng Company Ltdn a t lOO-lOZ
£!m St Btmnmry, Ont., Canada,
Telephone»: Bu5. Office OS. 4-4264:
Editorial Office 0 6 . 4-42&. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address; Box 69, Sudbuty. Ontario.
Advertising rates upon appUcatloo.
Translatton free of chatjge.
j r i L A U S H I N N A T :
Kanadassa:, 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3' kk 2.25
nidysrailolssa: I Vk. 8J0O 6 kk! 4.30
Suomessa: 1 vk- 8.50 6 kk. 4.75
1917 -^Juhlavuosi 40. vuosikerta-rr-1957
Britannian pääministeri Macmillanin ja Yhdysvaltain
pri^ideitiitti Eisei^o\verin, sekä heidän ulkoministerierisä ja
muiden ko^^ alkoi huo-
1^. ; lv*' s lellisten alkuvalmistelujen jälkieen Bermudassa torstaina,
\'i h ^ - ' maaliskuun 21 päivänä, saa nyt suurta huomiota saii^om
tien palstoilla ja radiouutisissa.
T ^ ä ö h kuten pll^^
Miitta pl|^ ansiosta
saadaan ;Bnta^ .välille: muodostetuksi
yKtä 'kiinteät siihteet mitkä vallitsivat esimerkiksi Korean
edeltäneenä aikana, edustavat kuitenkin vain toiyeajat-
Itse^ pääministeri Macmillanin kerrotaan selittäneen,
hänen tarkoituksenaan ei ole hienna hattu kädessä pyy-eritiseen
liittosuhteeseen palaamista, vaan että tär-k^
ifus on neuvotella eräistä elintärkeistä kysymyksistä, joi-
SuhteJen O l i viimeaikoina ollut joko avonaisempaa tai
peitettyä erimielisyyttä.- '-'^^^^^^^
• ' mukaan Bermudan
kötiferenssiäsä keskustellaä jä "Neti-
^^i^toHiton v ^ varmana
^ t ä ; ettäj:K(e^ mutta kenen
'^vehkeily''npus(^e etualal^
|tai»on:tässätyiite^
l .t-^/. 5^;, amerikkalaiset öljykuninkaat mielivät "periä" siellä britti-
4v:-'il^ ennen: viimeksimainit-':
on 'saatu uudelleen:heiV'
'^^^^^lÄI--?--''^^ • Yhdysvaltain ;hallituk-^
^^;^P;^^KSOT;^ •hupmattava>saayutus,'vaikka: ei'
ipf^plp|^p;:^:;;V ;sopimujkseert'päästäisikään [
r, >^^f,J':<: Bermudan konferenssissa keskustellaan uutistietojen pe-tärkeistä'asioista.
• / Yleisesti' •
I^Rfe^^Ä'''^'• "^^ taikoo, vähentää 'Euroopan''
!||^^^|^|v-/>:/^:i^^ ..käytettävissä'.olevia' .sotayoimiaari,. •
lliiMfefi*^;-V-'/::Jottr pienentää-ja^siten-^
:ta£UB|itähn%h taloudellista äsemaia. Alyös tiedetään,^ eittä
svaltain hallitus ja NATOrn yhdjrsvaltalainen ylipääl-
' w suunnitelmaa^ yaatie^^^ että; ta^
p l ^ 8 l € P ; : T ' ' ' ^ . : ' ' : ^ ' - v ä l i t t ä m ä t t ä ' : ' " ' B r i t a n n i a n tulee :•'• uhrata
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
IK. L. Kulo:
Jobn Saloranta, Tlmmin». Ont.. i
iyU.1 keskivlUdcona maaliskutui 20:
>nä 60 vuotta. •
Amsu laine, yicKerrovsla täyttää •
änään. maaliskuun 23 päivänä 50 j
'uotta. . • • ' f
3lrs. Lyydia Kinot» Beaver L a - ;
;e]tfi tä>ttää 70 vuotta msaliskuun j
. 4 pnä.
Yhdymme . sukulaisten ja ystävien r
nnentoivotuksiin.
Jiddu Kri^naniurti
t o t u u d e n e t s i j ä i a a j a t t e l i j a
iseksi hyväksi. Tämä kysymys aiheuttaa epäi-r
iesnättä mielipiteiden yaihtpa Bermudassa, ja siitä asiasta voi-
' |j^5 daan sopia vain siten, että jompi kumpi puoli taijiuu.
On myös ilmoitettu, että Britannja' haluaa laajentaa kau-piifji^^^:-'-
...
4 | r valtain saarrosta välittämättä —• käydä kauppaa Kiinan
^•»^.(f-^ . kanssa n.s. "strategisten" tavarain alalla.
-pankäyntiä Kiinan Kansantasavallan kanssa. Tässä mielessä
on odotettavissa, että pääministeri Macmillan tulee Bermu­dan
konferenssissa vaatimaan Britannialle oikeutta — Yhdys-i
i
myös n.s.
dessa ön viitattu siihen, että Britannian hallituksen mielestä
, ^ Kiinaa ei ole voitu eikä voida saattaa täydelliseen kauppa-
|yf|:'. ^' •'••saartoon^ 'silläsen käytettävissä on Neuvostoliiton suuret
j;#M|;Vi, markkinat ja lisäksi "kieHoteitse" järjestetyt m ^
l&llill^ipl-l;:';:- Viimeksimainitulla tarkoitetaan sitä, että Kiina saa vissejä
f':y tavaroita, jotka alunperin lähetetään muka johonkin toiseen
j 'U maahan.
^rlk '. Me toivomme luonnollisesti Britannian ja Yhdysvaltain
/välisten suhteiden paranemista rauhanomaisen edistyksen
/äksi, mutta itsepetosta on luulo että "kaikki tulee enti-selleen'
m
1 ifilv-^::^;::ja
Lakkoliike Britanniassa
Näitä rivejä kirjoitettaessa (torstaina) näyttää siltä, että
^Britanniassa yoi kehittyä vakavin lakkotaistelu vupdeh 1926:n
n.
^ Jos työnantajapiirit eivät viime hetkessä peräänny työ-
^yäenvastaisesta asenteesta, Britanniassa alkaa lauantaina as-
[ teettain laajeneva tehdastyöläisten lakko, johon * osallistuu
ihiihtikuun -kuudenteen päivään mennessä lähes kolme mil-t
Joonaa tehdastyöläistä!
Johtuen hintojen ja siis elinkustannusten suuresta nou-
\'0'\P xsusta brittiläisten työläisten keskuudessa ilmenee syvälle
l^j|ilpl'^v'- ryhtyi- lakkoon jo viikko
^ i l ^ f ^ s i t t e n : } l a i i Tämä;lakko''pysäytti,työt^Britannian;kai-:'
^' " on rakenteilla laivoja noin
lakkotilaan joutuneista laivoista
kantavuudeltaan noin miljoona tonnia.
«Sen lisäksi on korjattavana useita laivoja, mm. Atlantin jätti­läinen
Queen Mary. Telakkatyöläisten perusvaatimuksena
. on 10 prosentin palkanylennys. •
t Britannian rautakourat ja muut tehdastyöläiset vaativat
Ipl^;-0 ; imyös yleistä kulutustavarain hintojen nousua vastaavaa 10
^ P l i i l " ll*roseritiri palkanylennystä. Työläisten nykyistä mielialaa
1^ |v. • ^kuvannee ehkä parhaiten se, että he vaativat välittömän pal-
'1^0:} Vi"?'^'^^kanylennysyaatimuksen hyväksymistä ennen kuin he alkavat
tf '; ^ neuvottelemaan muista kiistakysymyksistä.
* Jos tämä asteettain laajeneva lakko alkaa tänä lauan-
|taina kuten se nyt näyttää alkavan, se pysäyttää Britannian
^ f i ; ^ ' r M ; ^ ; :.^ . 7 teollisuuden sen osan, josta Britannia saa 40 prosenttia uiko-
SP^ilci kufi^^ työtätekevienkin kärsimyksillä on rajansa.
|t f ' ^ % Yleistä tyytymättömyyttä nyt vallitseviin olpsuhteisiin kuvaa
Ir^M;^ U i^se^ että hallituspuolueen, torypuolueen ehdokkaat ovat kerta
j^tujo. jälkeen kärsineet tappioita täytevaaleissa. Tory-
I S j i p D ? ^puoliie oÄ joko hävinnyt "varmoilla" alueilla, tai sitten^tullut
" Vyalituksi vain niukalla enemmistöllä sellaisilta paikkakun-l^^
nyUta, mis ovat tottuneet saamaan valtavan suuria ääni-
^^ilvl^emeaaunistöjä.
i p ^ ^ l i l | M r i ^ ; ^ ^ pyyhkiä oman maansa tomut jaloistaan ja lähteä
|/^7 ,v,|9^jtolaisite^^^
« ^ ^ ^ ^ i K a i i ä d tämä johtuu kansanjoukkojen elintason huonone-lÄpmsesitä;;
Ja kim mitta on täysi, silloin ei voida enää odottaa
Suunnilleen 36 vuotta sitten
eräässä maassamme levinneensä
tebsofisessa lehdessä o l i uutinen,
jossa kerrottiin, että aasi Sauri
Mestari, silloisen käsitykseni mo­kaan,
Kristuksen ja Buddhan ar­voluokkaa,
o l i jo olemassa j a että
vieläpä meidän aikar;nie ihmiset
saisivat tilaisuuden tutustua hä­neen.
Elämäni varrella olin jo
silloin ennättänyt kuolla puhut­tavan
j a lukenut kirjoituksia hen­kilöistä,
jotka olivat tuollaista ar-votilaa
yrittäneet itsellensä omak­sua,
mutta osoittautuneet ennen­pitkää
kalpeiksi keinottelijoiksi.
Mutta tällä kerralla e i oUut edes
kysyrajis minkäänlaista kunniaa
tai maallista hyvää itselleen ta­voittelevasta
henkilöstä, se saa­t
i i n myöhemmin havaita,
taistelijoille". Nyt on tiedoitettu. • „ , p . „ , , . P P T T V M V «J
että nämä kaksi "vapaustaistelijaa" i W 'A P E T T Y M YS
ovat olleet ensimmäisenä tukemas-i Niinpä eraana päivana saapui In-
•sa "työntekovapautta". He ovat' tiasta tänne meidän maanosaamme
menneet rikkureitei Foley M i l l and nuorenpuoleiselta vaikuttava inies,
Cabinet VVorks tehtaaseen. nimeltään Jiddu Krishnamurti.
People'8 Voice niminen riippu-' Hän o l i kaunis mustatukkaiKien,
muut sajnovati
•VAPAUSTAISTELIJOITA" i
V E K I N j
\ Montanaan saakka on kuljetettu!
suurin juhlallisuuksin U n k a r i n |
'vapaustaistelijoita", joiden puoles-;
(ia Raivaaja . . . on taittanut peis-!
tään. Valtion pääkaupungissa p i - ,
dettiin äskettäin noille "sankareil- j
;e" suuri vastaanottotilaisuus . . |
Itse kuvernööri J , Hugo Aronson |
3li läsnä antaakseen kättä "vapaus- j
oli ihmisten keskeineri veljeys j a sa tienviittoja "jotka ihmisen totuu-jännittyneenä
odottavalle arvoval-j den tielle ohjaisivat", niin olisi
täiselle kuulijakunnalleen hän se-' suuri erehdys pitää häntä uskonnot­tomana.
Hänen käsityksensä us­konnollisuudesta
vain poikkeaa niin
täydellisesti siitä muodollisuuksiin
kytketystä uskonnollisuudesta, jo­hon
olemme tottuneiet. Krishna­murti
ei välitä dogmeista eikä kaa­voista.
Itse hän selittää:
maton lehti, joka on myötämielinen
työväelle, julkaisi tätä asiaa koske­van
uutisen. Lehti sanoo, että tä­män
tapauksen jälkeen unioiden jä­senet
Montanassa "heittävät toisen
jä epäsuosiollisen katseen" Unka­r
i n pakolaisten avustamiseen.
'Kun unio, jonka jäseniä l a k k o l a i - i
set ovat, otti yhteyden kirkkoviran-om&
isten kanssa, jotka olivat pako­laiset
paikkakunnalle hommanneet,
niin nämä kieltäytyivät tekemästä
mitään. "Teidän uniohne tulee kä­sittää,
että he ovat vapaustaistelijoi­ta^'.
Vastattiin uniolle.
Union virkailijat vetoavat nyt
kirkkojärjestön korkeimpiin virkai­lijoihin,
joiden tiedoitetaan järjes­tävän
"vapaustaistelijarikkurien"
toiitiiiitaa. Näiden "vapaustaisteli-j
a i n " kerrotaan menneen rikkureik­si
su9raan tervetulotilaisuudesta.
tumniasilmäinen, kapeakasvoinen.
Ennakkotiedot' kertoivat hänen ol­leen
Intiassa erään teosofisen seu­ran
huomattavimman edustajan,
Annie Besantin, "oppilaana". Tällä
seikalla oii jö suuri merkitys ja
ymmärrämme, että myös miehen
nimi oli omansa herättämään nays-tiilisiä
ajatuksia.
Tavattoinalla riemulla j a innos­tuksella
ottivat varsinkin teosofiaan
suuntautuvat piirit kaukaisen "Sa­nantuojan"
vastaan. Muistaakseni
häneii ensimniäihen julkinen esiin­tymisensä
tapahtui Hollannissa.
Siitä muodostui kuitenkin ainutlaa­tuinen
pettymys uskonnollisille pii­reille.
Krisihniamurti osoittautui
tässä tilaisuudessa mieheksi, joka
ei ollut mihinkään dogmeihin, ei
mihinkään ennakkokäsityksiin si-
: Iitti: , • : ' .
"Usko Jumalaan ei oIe*nutään
todellista.
On merkityksetöntä uskotteko
Jomalaan; tai ettekö usko. :
Usko on uskomista sellaiseen,
jota emme tiedä, kun tiedämme,
uskoa ei o l e . - :
Uskonnot eivät edistä ihmisten
keskinäisen veljeyden toteutta­mista,
vaan karsinoivat ihmiset
erilleen toisistaan.
Uskonnot eivät tee ihmisiä pa­remmiksi,
ne eivät ole ihmisille
elämäntavan määrääjinä."
Voimme hyvin ymmärtää, että i
tiioilaiset käsitykset olivat-sille ya- j
litulle kuulijakunnalle, joka eri
maista oli saapunut Krishnamurtia
kuulemaan ei vain yllätys, vaan pa­remminkin
järkytys. Ja ehkä vai­keimmin
sulatettavissa oli se, että
hän julisti kaikki uskontokunnat ja
uskonnolliset ryhmittymät sekä
tarpieettomiksi että vahingollisiksi.
Jo tämä osoitti miteti tavattoman
itsenäisen, ömaperäiseh ajattelijan,
todellisuuden. etsijän kanssa oltiin
jouduttu kosketukseen.
" E n käytä sanaa uskonnollinen
missään erikoistuneessa mielessä,
en tarkoita minkään opin^ usko-union
Takavarikoitujen aseidfen jou-tunnustuksien
omaksumista, vaan kossa o l i m o o t t o r i p y ö r ä n k e t j u,
u s e i t a p u u k k o j a , k a p u l o i t a y , m .
a s e i t a k u n T o r o n t o n p o l i i s i s u o ­r
i t t i r a t s i a n erääseen toirontp-l
a i s e e n t a n s s i p a i k k a a n saatu­a
a n tiedon, että j o u k k o n u o r u ­k
a i s i a m e l l a k o i siellä. P o l i i si
Puhdas, pyyteetön elämä, johon v a n g i t s i kymmenen nuorta
t ^ k o i t a n seiralsta elämää, jossa
ei ole aistinnautintojcn tavoitte­lua,
ei maailmallisuutta, jossa e l
etsitä henkiliikohtaista kunniaa
eikä kuolemattomuutta."
. — Työmies-Eteenpäin ' dottu. Hänen korkein ihanteensa
KULUmVATKO TYÖLÄISET ITSENSÄ
LOPPUUN YLIMÄÄRÄISELLÄ TYÖLLÄ?
" L U O V A O I V A L L U S"
Kauan ei Krishnamurti viihtynyt
Em'oppassa, vaan siirtyi Kalifor­niaan,
saaden siellä rauhalliset
työskentelyedellytykset. Silloin täl­löin
hän on erityisesti järjestetyissä
puhetilaisuuksissa yksityiskohtai­semmin
valaissut käsityksiään. Näi­den
tilaisuuksien puheet, hänelle
kuulijain tekemät kysymykset, ja
vastaukset, ovat kautta maailman
julkaistu kirjoina, joista havaitsem­me,
että häh on johdonmukaisesti
säilyttänyt alkuperäisen elämänkat-
I somuksensakin. Nämä teokset ovat
i julkaistu meidänkin maassamme.
Tutustuminen sellaisiin Krishna-murtin
käsityksiä, selostaviin teok;
s i i n . kuin esim. Luova Oivallus ja
Tuntematon Todellisuus, antavat sii­tä
vakuuttavan. kuvan. Kiihkotto­malla
rauhallisuudella vastailee hän
ei sisälly kuvitelmaa edes kuole­mattomuudesta,
siis olemassaolosta
kuoleman jälkeen, siinä Krishna-murtin
"ohjelma", jota ymmärtäen
ja noudattaen sekä ennakkoluulotto­masti
itseään tutkien ihminen' voi
saavuttaa mielen tasapainon, rau­han
j a sisäisen onnen elämässään.
Krishnamurtin yllättävää tosiasiois­ta
kiinnipitämistä todistaa mm. se,
etta hän hylkää epätpdellisena, suo­rastaan
virheellisenä itämaiden i h ­misille
yleisen käsityksen jälleen­syntymisestä,
siis ruumiillisturaises-ta
useampia kertoja ja siten kasva­misesta
siihen "murheettomaan t i ­laan"
jota on totuttu Nirvanaksi n i ­mittämään.
Mutta päämäärä: "mur-heeton
t i l a " on Krishnamurtilla sa­ma
kuin buddhalaisillakin, se on
vain saavutettavissa, jo tässä elä­mässä.
(Myös buddhalaisen käsityk­sen
mukaan ihminen, vapautettuaan
itsensä '"himosta, pahasta tahdosta
ja tyhmyydestä", voi jo eläessään
tuollaisen "murheettoman tilan saa­vuttaa.
YK. Z E N ) .
Ihmismielen sekasorron suurim­pana
syynä on se, että olemme ali­tuisten
pyyteiden piirittäminä. Ha^
Ulamme omaisuutta, haluamme
kunniaa, haluamme kuolematto­muutta.
Meidän jumalanpalveluk-semmekin
on pelkkää pyydettä.
"nahkatakki-, rock
tyyppiä'.'.
and roll-
LähsirSaksan vaalit
toimitetaan syyskuussa
Bonn. — Länsi-Saksan liittovaalit
toimitetaan ensi syyskuun 15 päivä­nä,
tiedoitettiin täällä keskiviikko- kansa myös fyysillisesti tai henki-na.
Viiriie vaalit toimitettin v. 1953
syyskuun 6 päivänä. . .
Valtiovarainministieri Harrisia
viime v i i k o l l a esittämässä budjetis­sa
talousvuodelle 1957—58 oli sai.
rashuoltoa, unloh maksuja j a muita
sellaisia seikkoja koskeva kohta,
josta veroiimaksajat hyötyvät jossa-'
k i n määrin.
Tärkein näistä muutoksista on -
se, että veronmaksajat voivat saa­da
lääkärinmenoja, union j a moi-den
ammattijärjestöjen jäsen-maksa
j a vastaan SIOO* verovapaa- •
tuksen tuloistaan ••kultteja esittä­mättä".
To'sinsanoeh, veronmak-sajan
ei tarvitse esittää mitään
kultteja näistä menoista, jos hän
tyytyy $100 tulovähennykseen.'
Mutta jos verovelvollisella on
tätä suuremmat sairaala- ja
lääkär'-, sekä unio- j a muut am-matt'järjestömehot,
s i l l o in hänen
täytyy lähettää kuitit kaikista''.
näJstä maksuistaan, mikäli hän
mielii saada niistä kaikista me­noista
verohuojennusta. Nämä
muutokset koskevat vuoden 1957
tuloveroja.
Vuoden 1956 tuloista (ja tSstä
eteenpäin) saadaan verohelpotusta
myös siitä, jos henkilö on oUuf.toR,
pilaana '•täysaikaisessa" lepokodissa
(nursing home). Tämä pitää päik-"
paikan mukaan hänet voidaan n i ­mittää
intialaiseksi. Mutta olkoon­pa
nimityksen laita miten tahansa,
niin ei ole vaikeata havaita hänen
ajattelussaan j a mielipiteissään sel­västi
intialaista leimaa. Ympäristö
ja olosuhteet ovat jättäneet häneön-kin
vaikutuksensa.
KRISHNAMURTIN VIRHE
Nykyajan ihmisten yleisten käsi­tysten
jä vallitsevien olojen arvos­telussa
Krishnamurti osuu monasti
asian ytimeen jayksinpä tavallinen
materialistikin saattaa yhtyä hänen
selitykseensä kysymyksessä: Mikä
olen minä? Siihen häh vastaa:
"Olen menneisyyden lukematto­mien
kerrostumien, syy- j a seuraus-sarjojen
tulos." Tuo pn selvää pe;
rinnöllisyysoppia..
. Mutta miten on tapahtuva ihmis-
Los Angeles. :
Longshorcmens and, Warehousc
niens union presidentti Harry Brld-ges
kirjoitti äskettäin I L W U Dis-patcher-
lehdessä julkaistussa k i r j o i ­tuksessaan.
Mikä olisi järjellinen union ohjel­ma
sellaisen taloudellisen, tilanteen
International I Sellaisessa teollisuudessa kuin
kumiteollisHUs, jossa kuusituntinen
työpäivä on ollut val'itseva.ia , d s r
sakin tehtaissa j o pitemmän aikalä,
useammat työläiset ovat omaksu­neet
tavan ottaa vastaan lisäksi jon­kun
toisen toimen ja työskentelevät
50—60 tuntia viikossa.
Amerikkalaiset työläiset ovat pa
niissä kyselijöille, joille vanhoista i Teemme sen omaa hyväämme aja- ^"^"^^^^^^^^
ennakkoluuloistaan -ja estoistaan teHeh, palkinnon toivöss^^^O^^ 'SI .^f
ionktn tavnittAinn "Olemme luoncct kauhean maail-meitä
kohdatessa kiiin.^ vallitsee y. \ koitettuja työskentelemään yhä, pi-
1957? Kun asiaa ryhdytään pa- itempää työpäivää ja työviikkoa sät^
/emmin tutkimaan, yleisin ämerikj lyttääkseen sen elintason johon he
kalaisen työläisen ongelma nykyään; uskovat itsensä ja perheensä olevan
j n se, kuinka työskennellä niin i oikeutettuja.
monta tuntia viikossa, että saisi riit-1 gikä kukaan voi väittää, että i h -
tävän suuren palkan maksaakseen i misten tulisi haluta elää vailla kaik-kaikki
ne laskut, jotka lankeavat k!a niitä lukuisia tuotteita, joita A -
maksettavaksi jokaisen kuukauden
kuluttua.
Olemme kulkeneet pitkän matkan
siitä kun työläiset paheksuivat niitä ! mahdolliseksi.
merikan teollisuus tuottaa. He ovat
oikeuteittuja siihen parempaan elä
mään, jonka ne tuotteet tekevät
tunteja, joita heidän on tehtävä
työtä elääkseen.
Yhä useammat amerikkalaiset
^•.yöläiset ovat pakoitettuja työsken-
* elemään pitempään viikkopalkkan-
-<a korottamiseksi. Ja useat työläi­set
ajattelevat että unio toimii hy­vin
—todellisuudessa tekee hyvän
palveluksen jäsenillen — jos kyke
lee järjestämään suurempia työ-
Jiahdollisuuksia ja mahdollisuuksia
j Kuitenkin, elintasoon vaikuttaa
j muukin kuin vain kotiin vietävä
palkka ja mahdollisimmah ahkei;a
työskentely sen eteen että voitaisiin
maksaa jatkuvasti nousevat elinkus­tannukset
ja lainakorot. Elintason
tulisi myös merkitä mahdollisuutta
nauttia elämästä. Loppukädessä
mehän työskentelemme elääksem­me.
Meidän ei l u l i s i — niinkuin
niin useat ovat pakoitetut* — elää
luopuminen tuntuu ^ tUottavhn voit-'
tamättomia valkeuksia; Armotto­masti
hän tuomitsee ihmisen teko-hui'skauden,
lähimmäisenrakkauden
puutteen, paheellisuuden ja kieroon
kasvaneen ajattelutavan. Seuraava
. Krishnamurtin puheen kohta pn lai­nattu
teoksesta Luova Oivallus:
" M e i l l ä on ollut usko Jumalaan
kautta vuosisatojen ja kuitenkin
olemme luoneet kauhean maail­man.
Sekä villi-ihminen että >
korkeasti sivistynyt pappi uskovat
Jumalaan. Alkuasukas tappaa
keihäin j a nuolin ja tanssii vil­listi,
sivistynyt pappi siunaa sota­laivat
ja pommikoneet j a järkei­lee.
-:—johonkin uskoon tai
aatejärjestelmään tarrautumineh
ei* poista tappamista, sekasortoa
eikä riistoa. Päinvastoin on rau­han
ja Jumalan nimessä käyty ja
käydään kauheita, säälimättömiä
sotia kaikkine niihin liittyvine
vainoineen ja hävityksineen."
U S K O N N O L L I N EN
USKONNOTTOMUUS
Vaikka Krishnamurti johdonmu­kaisesti
selittääkin, että ihminien on
itse tehnyt kaikki Jumalansa, ne
ovat vain ihmismielen tuotteita ja
että ei ole olemassa Mestareita, ei
ole olemassa Jumalia, ei ole olemas-emmassa
historiassa vaatimuksena! velvollisuudet eivät
lyhyempi työpäivä, vaatimus ' P^^ty sjihen, että ne auttavat työ-jnemmäslä
vapaa-ajasta, enemmäs-1 f s t a hankkimaan työn j a mahdol-tä
ajasta työmaan ulkopuolella.: '«suuren kuluttaa itsensä loppuun |
Tämä on vähemmässä määrässä ky ; tyota tehdessään,
syrtiyksfeftä nyk^ääh. " " " • 1 Nayttaa siltä kum olisimme uhi-
Tosiseikka on ^ e . e t t a ei ole ole-i Jo*"»"eet, ^ttä ne miehet jotka ra-j
nassa paljoakaan todisteita, mikä- \ «ensivät Amerikan työväenliikkeen,1
i joukkoteoUisuudet ovat k y s y m y k - f y^^^V^''^ työläisiä unioihin tarkoi
;essä, että työläiset haluaisivat ly-1 uksella parantaa työkansan kohta
lyempää työaikaa siinä määrin, etta; — se on am a merkinnyt ly
vakavissaan taistelisivat lyhyem- i "yempaa työaikaa.
nän työpäivän ja, työviikon puoj Mutta miten on tapahtunut nyky- n>«,.„„»„<.*„ „ j : . v . » . , ; i . « ; « o » . . n ^ o ^o
estä. • iaänr L i i a n useat uniot katsovat yli^ Tp ontosta vnmeaikoina
Yleisemmin tapahtuu siten, että! t>ätä jonain haluttuna hyveenä. ««t.st.edo.ssa on puhuttu melko
siten ainaisessa jonkin tavoittelun,
etsinnän .tilassa. Yksin Yhdysval­loissa
ihmiset ovat - muodostaneet
noin: 800 eri tavoin toisistaan poik­keavaa
• uskontoa tai uskonnollista
ryhmittymää, joista jokainen kuvit­telee
olevansa . oikeassa. Ne eivät
yhdistän ihmisiä toisiinsa, vaan erot­tavat.
Uskonnolliset raja-aidat ovat
pahasta, kansalliset ja valtiolliset
raja-aidat pois, aatteellisista raja-aidoista
luovuttava; näin rakenne­taan
Krishnamurtin mukaan tietä
ihmiskunnan yleiselle veljeydelle.
Tällaisten näkemysten pohjalle ra­kentuvat
Krishnamurtin käsitykset
vallitsevista uskonnoista ja niiden
käytännöllisestä merkityksestä.
I N T I A L A I N E N A J A T T E L I JA
MonQj Krishnamiurtin elämäntyön
ja ajatusten kuvaajat ovat joutuneet
valkeuksiin yrittäessään määritellä
mihinkä ryhmittymään olisi sijoitet­tava
sellainen ihminen, joka itse
kieltäytyy kuulumasta mihinkään
"karsinaan". Eräät nimittävät häntä
intialaiseksi luonnonfilosofiksi, mut­ta
sekään ei: oikein isovi, sillä hän
ei halua olla filosofi, vaan selittää,
että "filosofia on pakopaikka elä­män
kurjuudesta". Kunhan lisäksi
tuomitsee kansalliset raja-aidat ja
pitää itseänsä eräänlaisena maail­mankansalaisena,
n i i n vain synnyin-man";.
Jiän>.sanoo. Miten se on pa­rannettavissa?
Krishnamurti vas-'
taa: "Siten, että ihminen ensinnä
oppii tuntemaan itsensä ja parantaa
itsensä!" On merkillistä, että Krish­namurtin
tapainen ajattelija päätyy
näin köyhään vastaukseen, jossa
meitä ympäröivien olosuhteiden vai­kutus
ihmiseen ja hänen tekoihinsa
niin täydellisesti jätetään huomioi­matta.
Tuota ihmisen parantamis:
tahari on yritetty kaikin keinoin,
sovinnolla ja väkivallalla jo tuhan­sien
vuosien ajan, mutta tulos on
se, minkä nyt näenime ympärilläm­me
j a koko maailmassa. "Kauhea
maailma". Tunnus: Ihminen on
parannettava, eikä yhteiskunta" on
kaikkien taantumuksellisten tunnus,
sillä se merkitsee nykyisen tilan
säilyttämistä, loputonta harhailua
sellaisella tiellä, joka ei milloinkaan
johda toivottuun päämäärään.
Rajoitimme; tämän katsauksemme
koskettelemaan vain Krishnamurtin
uskontoja arvostelevia . ajatuksia.
Myöhemmin saamme tilaisuuden
tarkastella hänen kasityksiänsä
muista ajankohtaisista kysymyk­sistä.
'
— V. 1956 Etelä-Afrikassa tuo­tettiin
198.000.000 punnan arvosta
kultaa. • •
sesti vajamittaisten lasten täysaikai-^
sen hoidon kuluista. . ~'
Vuoden 1957 tuloista saa 400 dol­l
a r i i n asti. verovapautusta sellaisista
huollettavista kuin esimerkiksi kou­lua
käyvistä lapsista, joiden tulot
eivät ylitä 950 vuodessa (ennen oli
tuloraja $750). , .,
Vanhuudeneläke (70täyttäneilie)
kohoaa neljästäkymmenestä doUa-rista
46:een dollariin kuukaudessa
heinäkuun 1 päivästä alkaen. Myös
65—70 vuotiaille annettava "yan-huudenavustus"
voi kohota samas­sa
suhteessa, mikäli k.o. maakunta-,
hallitus tekee asiaa koskevan sopi-'
muksen liittohallituksen kanssa?
Tämä puoli asiasta on siis riippuvai­nen
maakuntahallitusten halusta;,
mutta yleisesti otaksutaan, että suu--
rin osa maakuntahallituksista .on
valmiina tekemään -tällaisen sopi-.
muksen liittohallituksen kanssa,, et­tä
65—70-ikäluokan ihmisetkin • saa­vat
pikkukoro tuksen.
Vaikka budjettipuheessa vii­tataan
lapsiavustuksen' "lisäämi-
S6en", hiin tosiasiassa tämä' pitää
paikkansa vain alle 6-vuotiiaitten
j a 10—13 vuotiaiden lasten koh- •
dalta. ; •
Kuten tiedetään, lapsiavustusta'
on tähän asti jaettu neljän ikäryh-.'
män perusteella. Nyt sensijaan t u - ;
lee olemaan vain kaksi ikäryhmää
(syntymästä 16-vuotiaaseen saakka) •
J a täinän muutoksen periisteella on
korotettu doUai^lla ainoastaan .alle
6-vuptiaiden ja 10—12 vuotiaiden
kuukausiavustusta. ,
Nyt voimaan tulevat ikäluokat
jakaantuvat siis siten, että alle 10-
vuutiaille maksetaan $6 kuukau­dessa
j a 10—16 vuotiaille $8 kuu­kaudessa.
Tämä muutos astuu voi­maan
syysk. 1 piiä.
SITÄIIIIIII!
JA
TÄTÄ
Kas niin ystäväni, sanoi pappa
Puustinen taputtaen vanhinta ty­tärtään
olalle. Elmeri on juuri
pyytänyt kättäsi:
— Voi isä,, nyyhkyttää tytär. On
niin vaikea jättää äitiä.
— Ota hänet mukaasi, lapseni,
ota pois vain.
PÄIVÄN PAKINA
f ff •f r
(inastellaan siitä' kuka saa tehdä
miten ylityötä. Kysymys ei ole sii-ä
mistä se P i i aikaisemmin — eitä
oku olisi ollut pakoitettu työsken-
:elemään liian useita työtunteja,
vaan siitä, että häneltä on kielletty
nahdollisuus saada lisäpalkkaa y l i -
yön kautta.
Todellisuudessa liian useat työläi­set
Yhdysvalloissa nykyään kulutta^
vat itsensä loppuun työssään.
Mahdolliseoti emme ole vielä saav
neet ongelmaan lopullista vastauv-'
ta, mutta olemme sinne suuntaa
kulkemassa kunhan vaan saamme
jäsenemme näkemään tämän tar­peettomana
mielettömyytenä.
,'ksipuoIista. alistumista ja yk-jipuoiista
"uhrautumista" mitä
m n i i n k a u a n brittiläisiltä t y ö - s niin, että se minkä he saavuttavat
massa- teurastamossa sidotaan siat,
,vasikat j a lampaat yhdestä jalasta
j a nostetaan riippuvaan asentoon
(hirtetään takajalasta — K ) j a sit­ten
"pistetään" tainnuttamatta;
Tämä torontolainen erikoisko­mitea
arvosteli nyt tällaista eläin­rääkkäystä
j a siihen yhtyvät var­maan
kaikki lihansyöjät kasvis­syöjistä
pobumattakaan.
Erikoiskomitea suosittelee myös,
sijoitamme, sitä vastaan, minkä voi- i J a tämä pitää paikkansa myös eläin-j että teuraslehmien käsittelyssä olisi
j eläinten tainnuttamisessa käytettä-paljon
eläinten teurastuksen "inhi­millisty
ttämisestä". Muutama viik­ko
sitten, j o l l o in valtuusmies Den-nison
kiinnitti tähän seikkaan suu­ren
yleisön huomilta, selitettiin
yhteiselle kansalle kyynillisesti, et-,
tä teurastus on teurastusta ja sillä
siisti.
Mutta, kuten sanotaan, "kissa voi-
Torpntosta nyt tulleet uutistiedot
osoittavat riittävän hyvin, että
meillä on vielä herran vuonna 1957
käytännössä Noakin aikaiset menet-telymuoddt.
.
Sitäpaitsi me kaikin olemme näh­neet,
miten esimerkiksi talvisaikaan
kuljetetaan teuraskarjaa tupaten
täyteen sullotuissa avovaunuissa
tyksessä. •
Toronton. kunnallisessa teurasto-mossa
lyödään lihoiksi noin 69,000
lehmää ja sonnia vuodessa. Asiaa
nyt tutkinut komitea ehdottaa, että
näiden teuraslehmien tainnuttami­sessa
pitäisi yleisen moukarpinnin
asemesta käyttää nykyaikaisia me­netelmiä.
Komitean mielestä leh-tuhansien
mailien päähän — aävik-;' mät (ja sonnit) voitaisiin tainnut-komaakunnista
esim. Torontoon j a j taa siten; että ne "jäädytettäisiin''
Meidän on punnittava se, minkä ^^^^ nylkeä monella_ eri tavalla",
oitamme. v o i - 1 paikkan
tamme. Ja useille työläisille käy] teurastuksen suhteen
ätekeviltä vaadittu. ei läheskään vastaa sitä, minkä se
Me tietenkin toivomme, että ' heille yn-
Drittiläiset työläiset saisivat oi- ' väsymyksenä ja
Viime tiistaina j a keskiviikkona ; vä nykyaikaisempia menetelmiä
tulleissa uutistiedoissa kerrotaan, | k u i n se, että lehmiä mukiloidaan
että Toronton terveyslautakunta on | moukarilla tainnoksiin.
uupumisena.
hyväksynyt yksimielisesti valtuus- K a i k k i tämä on mielestämme
mies Dennisonin puheenjohdolla enemmän kuin ajankohtaista,
ceutetut vaatimuksensa- k u u l r " • ' ': - • j raportin, missä vaaditaan, että | Mutta vielä tärkeämpää on tämä:
u k s i j ä k o r j a t u k s i s u u r i s u u n - ' , , | eläinten teurastus Toronton kun-[ Mainittu erikoiskomitea tiedoittaa
aiseen l a k k o o n t u r v a u t u m a t t a . ' Kaunottarien pikettilinja 1 nallisessa: teurastamossa on "saa-j nyt, että Canadassa ei ole mitään
wtittto ' . r a b . . . , . « , , . i , c ^ w , w . « i »T i - . ..Jtava nykyaikaisemmaksi j a humaa-1 sellaista kansallista lakia, joka vaa-
Vlutta v a k a u m u t e e m m e on e t - Singapore, _ Nuoret ja kauniit j „i3emmaksi". j t i i . että eläimet on teurastettava
.a JOS brittiläiset työläiset t a - näyttelijättäret muodosUvat täällä j Mainitussa teurastomossa muute^ | mahdollisimmah tuskattomasti. Sik-län
l a k k o t a i s t e l u u n p a k o i t e - ; osittaisesti pikettiiinjan Sin^Jiporeal taan lihaksi noin 120,000 «läintä I s i komitea p>-ytää liittohallitusta
aan, he tulevat sen myös voit- • elokuvastudion edustalla,
amaan —-ja samalla työntä-1
nään torypuolueen
näviöön lähestyvissä parla-nnentti
vaaleissa. lijättären.
vuodessa.
. Pi. ke,t tilinja. järjeste.t.t.i.i n. .s.e n j o h - .t u l i yl,e iseVn k-äs"itJte,l yn alaiseksi, n u n
v a r m a a n dosta kun studio, eroitt. tyosta nel-i ^3^^3553 hyvässä Torontossa muo-j
a apulaisjohtajaa j a erään näytte-> dostettiih erikoiskomitea tutkimaan
. e l syytöstä, että kaupungin omista-laatimaan
tätä asiaa koskevan kan­sallisen
lain — mikä olisi todella
saatava hyvin pikaisessa järjestyk­sessä.
Vaikka emme olekaan nähneet
miten teuraskarjaa käsitellään, n i in
Montrealiin-. — teurastettavaksi.
Tällä matkalla, missä teuraseläimet
ovat toisinaan päiväkaupalla kovas­sa
pakkasessa ja n i i n tiukkaan sul­lottuina,
ettei ole minkäänlaista ma­kuupaikkaa,
eläimet sairastuvat
usein keuhkokuumeeseen ja kuole­vat,
vaikka niille annettanee' eri­koisesti
tällaisen kärsimyksen va­ralta
pistoksia.
Tämä kuljetus -sellaisenaan on
k y l l i n — aivan liian julmaa. Siihen
kun vielä lisätään, että teurasläh-miä
mukiloidaan moukarilla tain­noksiin
niin, että perässä seuraava
lehmä villiintyy nähdessään mitä
tapahtuu sen silmien edessä, n i i n jo
on mitta täysi. E i liioin voida mi­tenkään
puolustaa sitä, että sikoja,
vasikoita ja lampaita "hirtetään"
toisesta takajalasta j a päästetään
veri pois eläintä tainnuttamatta.
Kyllä nykyaikana pitäisi olla sel­lainen
kansallinen laki, että kaikki
teurastus suoritetaan mahdollisim­man
nopeasti j a tuskattomasti.
J a jos eläintä ei ensin tainnuteta,
n i i n silloin e i o le kysymys mistään
paikalleen eläimen silmiin kohdis­tettavalla
häikäisevän kirkkaalla
valolla. Moukarin asemesta eläin
pitäisi tainnuttaa esimerkiksi "pult-tipistoolilla"
tai "tärähdys-pyssyllä".
Myös suositellaan että teuraseläi­met
pitäisi tainnuttaa, jos suinkin
mahdollista, yksi kerrallaan siten,
ettei jälestä tuleva eläin villiinny
näkemänsä johdosta.
Kyseinen torontolainen erikois­komitea
arvostelee sitä, että eläi­met
"joutuvat tarpeettomasti kär­simään"
Toronton kunnallisessa
teurastomossa, matta siellä vallit-,
seva /^tilanne ei poikkea paljoa­kaan
Canadan muiden teorasta-mojen
ja lihanpakkaoslaitosten
menettelymuodoista." . K o m i t e a
myöntää kuitenkin, että Toronton
alueella on viimeaikoina otettu-käytäntöön
huma^nisempia teo-'.
rastusmuotoja.
Ajankohtaisia uudistusvaatimuk-sia,
vai mitä arvelette? Jokata­pauksessa
liittohallituksen tulisi
mielestämme laatia pik»narssissa
"teurastamisesta", vaan raa'asta ' lain teuraustusmenetelmien nykyai-tappamisesta
sanan täydessä merkt* ] kaistuttamiseksi. — Känsäkouraa ^