1928-11-14-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
A. VAABA. T O m i T T A l A T i B. A- TEKHOSTJt. H- SOTA. R- PEHKOSE» KcfbUraa at tha Port Ofikv D^otamt. Otesm. M mm m' S i i te: Eli i ii TAPAUS (UlMrtr) The «e» of TuffllA Votker* te C«a«H«- PabliAed d»ny «« 3aat«y. Qgatto. TaAtJSKSJUT: l »k. («JO. • tt. «XJ«. S kk. tl.TS J . 1 kk. » J O . — tMT»»»l»oa» J» l A «6 JO « kk. PJO. S kk- UXO i» 1 kk. »JO. imuiU&HUMAT VAPAUDESSA: iW.fm.,7inat,H> « J O k t t t . »2J0 k d d k - t » . - A>U.ffittmmi...n.. - mm^mmmxuaa»*wktx SOc kai». »IJO S kerta*. — ST«y»liUD««akm $1J0 kerta, i j , " » v XHt .» A kerta. SOc. Cua akM kutodasarclu tai mmiMJnjbi- — ^^'^'^•^rJfLrl^T^n^^^^ kerta. B J « koto. karta.- - T i l n ^ t o o m j i e . i. ^S^^Se^TÄ ,T~.>iH-'->p «takälÄfc. — TOaakala. ioita «i a m a « k a . ai «mlla g k ^ M l f n . p*x»" aeittueaie». lom. tiraakiet. • • ' , " U*t«n aicm n-Ckae» piOi olla ko^tori.^ kefla Vq>k»lea toiaÄ».: Haooenrto 2C7. JUeker BaiUior. 4 PoikaA St- PakeUa ^ « M d e a kflMtiri: Libert, Bsiltofc » Lo»« St. Pahal» 1838. Pe«»oa*e.: Bo» W. Saabcry. O»»- ~ Tb» Vapasa Ammatilliiieii liike Uoden ammattijärjestön tranei^Ksä CeurU adretiaii* » t e . TSe. per coL todi- *»5a«u» duujpi '«« teaerti» »e-laa «te aOlok tahasaa aaa vaataojtii nMmlitta kii) -^Siarfli: J. V. lul!«<ASTO. UikkeerAoilaia. Virvottakaa •sdcIUea tukkac«boiuiaa Taistelu imperialismia vastaan ja kom- • munistien tehtävät Tämän lehden lukijat ovat olleet osittain tilaisuudessa tutustumaan hen työhön, minkä Canadan uuden ammattijärjestön toinen vuotuinen, konventsifmi suoritti Toront<Äsa viime Moskovan "Pravdassa" on taan-noin julkaistu Kominternin Vhnnen kongressin teesit kysymyksestä "Taistelu imperialismia vastaan ja kommunistien tehtävät". Nämä kongressin teesit ovat erinomaisen ar\okkaal katsoen niissä ilmenevien raarxilais-leniniläisten ajatusten syvyyteen, kokemuksen rikkauteen, mikä on kongressin johtopäätösten perusteena, ja katsoen tämän koTcemuksen loblavan analyysin soVelluttamiseen käytännöllisten johtopaatosten kanssa. Luonjjollisesli ei ole mahdollista .sanomalehtikirjo-tuksessa -esittää tyhjentävästi tätä •"sotien ja vallankumousten aikakauden'* asiakirj aa. Sitä on kaikkien maidjpn kommunistien tarkkaavaisuudella Ja huolella opiskeltava. "Sotien ja vallankumousten aikakauden" tieleellis-marxilainen (leniniläinen) analyysi puhuu solien valttämältömyydeslä niin kauan- kuin suurimmassa osassa maailmaa vallitsee kapitalbmi. Sillä "sota on eroltamattoroasli yhdistetty kapitalismiin''. Sota voidaan poistaa ainoastaan yhdellä keinolla, "häyittä-mällä kapitalismi, s.o. kukistamalla kapitalistiriistäjien luokka, pystyttämällä proletariaatin diktatuuri/ ra-kentaraalla sosialismi ja hävittämällä luokat. Muuta tietä ei ole- Kaikki pasifistiset fraasit, sosialirefor- -mistiset (menshevistiset) harhakuvitelmat sotien torjumisesta Kansainliiton "toiminnan laajentamisen kautta", Kelloggin sopimuksen '*sy. venlämisen^' kautta, ovat ainoastaan surkeita ja mitä suurimmassa määrin vahingollista jouldcojeii pettämisiä^ Nämä fraasit ja harhakuvitelmat ovat verhona^ jonka' suojassa kapitalistit valmistautuvat uuteen sotaan ennenkuulumattomalla raivolla. Mutta Jos sola on välttämätön^ niin eiko ole mieletöntä käydä "erikoista taistelua sotaa vastaan". iCon-gressin teesit vastaavat tähän kysymykseen täydellä selvyydellä. Kommunistit ovat kyllä vakuutettuja sodan välttämättömyydestä^ mutta tämä vakaumus ei sa9 johtaa rauhalliseen odotukj^een, vaan on kominu- ; nistfen^^ päinvastoin nostettava tarmokas taistelu sodan torjumiseksi "proletaarisen vallankumouksen ka Ulla". Toisekseen on kommuhiis-tien taistelussa sodan vaaraa vastaan "koottava joukot ympärilleen niin, että jos he eivät voi. ehkäistä itse sodan syttymistä, niin on hei-däil - muutettava alkava sota*' kansalaissodaksi porvariston kukistamiseksi". : Lokakuun vallankumous sekä proletariaatin diktatuurin . lujittuminen kuudennella osalla maapalloa ovat seikkoja, jotka tekevät jättiläismäisen muutoksen tulevan sodan luonteeseen. Se, että on olemassa proletaarinen Neuvostotasavalta, kohottaa taistelun tasoa, työväen voiton toivoa sekä toiveita vapautumisesta imperialistisesta sorrosta siirtomaissa. Tämän vuoksi, jos proletariaatin tuli aikaisemmin ottaa huomioon etupäässä vain imperialististen valtioitten välisen sodan vaaran, niin nykyisenä ajanjaksona on meidän erotettava kolmea lajia solaa: Sodat imperialististen valtioitten välillä, "imperialistisen vastavallankumouksen sodat proletaarista vallankumousta vastaan" (niinpä äskettäin Tira^"-lehti kirjölti siitän että on välltämätöntä ottaa huomioon tunnuslause mahdollisten vallankumouksellisten sotien muuttamisesta kansainväliseksi sodaksi), ja viimein "kansallisvailankumoukselliset sodat imperialismia vastaan, jotka ovat imperialistien orjuussotien yhteydessä siirtomaita vastaan". Kongressin tisesit käsittelevät yksityiskohtaisesti kaikkien näiden sodan laatujen yhteiskunnallista luok-kaperustelta, sekä ösottavat proletaarisen taistelun tehtävät ja -politiikan kunkih erilaisen spdän aikana. Tietenkin ovat nämäv tehtävät kussakin ^ tapauksessa isyvasti erilaiset. 'Imperialistisien valtioitten välbissä, jodissa on tappion tuollarainen, s.b. ,^'oiman imperialistisen hai 1 ituksen tappion myötävaikuttaminen" proletaarisen politiikan perusajatus, mutta imperialismin sodassa proletaarista vallankumousta vastaan on tämä liian vähän. Tällöin esimerkiksi sodassa Neuvostoliittoa vastaan "on imperialististen maitten proletariaatin/ ei ainoastaan t^i^eltava oman hallituksen tappion aikaansaamiseksi tässä sodassa» vaan on vieläpä aktiivisesti pyrittävä neuvostovallan voittoon tässä sodassa". ; ^^Kominternin kongressin teesit ovat, kuten sanottu, rikkaat marxi-lais- leniniläisistä ajatuksista. Mutta elutilalle taistelussa sodan vaaraa vastaan asetti kongressi tietenkin sen, että proletaarisista joukoista hävitetään pois, kirottu sosialirefprmisti-nen vaikutus. Tqmä on kaikkien maiden ; kommunistipuolueitten perustehtävä taistelussa sodan vaaraa vastaan. Imperialismin sosialireformistiset apulaiset kapitalistimaissa on heitettävä pois proletariaatin johdosta. Tämä on yhteiskunnallis-proletaari-sen vallahkumpuksen voiton perusedellytys ja samalla perusedellytys sodan vaaran lopulliseksi pöistami-seksi. . viikolla. Niiden asiain lisäksi. Joihin nähden olemme aikaisemmin selQBta-nut tuon/ konventsionin suhtautumisen, tahdomme tässä vielä esittää muutamia tärkeimpiä konventsionin hyväksymiä päätöslauselmia. Niissä käsitellään seuraavia asioita: Järjestymättömien Järjestämistä; poliittiseen toimintaan suhtautumista; ammatillisen liikkeen eheyttämistä; ixuorten työläisten Järjestämistä; työttömyysvakuutusta ; autotyöläisten liiton avustamista; vanhuuden-eläkelakia; alin-palkkalakia Ja korporatsionien kauppaloita. Muutamat iäsgä. Julkaistavista päätöslauselmista ovat. kuten eräät a i kaisemminkin Julkaistut, verraten selvää luokkatietoisuutta heijastavia; toiset taasen ovat hämäriä, luokkatietoisuuden puutetta osottavia tekeleitä. Sellaisenaan hiistä kuvastuu uuden ammattijärjestön Johdossa olevain työläisten kiiin myös uuden ammattijärjestön rivimiesten keskuudessa vallitseva mielipiteiden kirjavuus. Järjestymättömien '^rjestäminen Tämä erittäin tärkeä kysymys ssi osakseen vain koyin ylimalkaisen huo- ZQion. Järjestymättömien järjestämiseen nähden ei näet konventsionissa tehty ' lainkaan seikkaperäisempiä suuniiitelmia. Siitä lausutaan tp. komitean raportin tulevaa toimintaa koskevassa osassa seuraavaa: "nud«n'ammattijärjestön päätehtävänä on järjestymättömien, järjestäminen, mihin nähden kalkkien muiden edesottamisten tulee olla toisarvoisia. Järjestymättömien järjestämiselle on Canadan työväenliikkeen nykyinen hajanaisuus monessa suhteessa yhtä vakavana esteenä, kuin mitä ovat työväenliikettä vastustavat voimat yhteensä." Snhtantmninen poliittiseen toimintaan Tästä kys3m)yksestä tiyväksyttUh tp. komitean esitys. Se sisältää paljo sanoja, kannattsia kansalHseh työväenpuolueen perustamista, mutta jättää tulkinnan varaan monta seikkaa. Sen tärkeimmät kohdat kuuluvat: "Uusi ainmattijärjestö asettaa • yhdeksi, tehtäväkseen työläisten vallstÄ-misen siihen suuntaan, «ttä he käsittävät työyäenluokian ppliittisen toiminnan välttämättömyyden. Tämä työväen edustuksen välttämättömyyden tunnustaminen, heidän osallistumisensa kaikkiin lainiaadinnalltsiin laitoksiin, erottaa meidän menettelytapamme Canadan vanhan ammattijärjestön menettelytavoista." "Tp. komitea ehdottaa, että teollista toimintaa ryhdytään täydentämään poliittisella toiminnalla Ja vaatii, ett^ kaikkien liittoyksikköjen ja -neuvostojen on kannatettava työväen ehdokkaita kim-nallisissa. maakimnallisissa ja liitto-parlamentin vaaleissa." "Tp. komitea sujtaittelee sitä, että työväenliike on Jakaantuneena niin poliittisella kuin taloudellisellakin alalla, mutta se toivoo., että paikallisten ryhmäin yhdistämisen kautta saatetaan, eikä kovinkaan kaukaisessa tulevaisuudessa, muodostaa kansallinen työväenpuolue. Tämmöisen työväenpuolueen tulee kuitenkin etupäässä olla kansallisten teollisuusliittojen ohjauksen alaisena ja kalkkien uuteen ammattijärjestöön kuuluvain työläisten on ymmärrettävä- ?ttä teolhnen Järjestö on tärkein tekijä koettaessamme vapöuTua nykyisestä talousjärjestelmästä," AnmiatiUbRin liikkeen eheyttäminen Tästä täikeästä kysymj^sestä hyväksyttiin myös tp. komitean pitkähkö, epämääräinen, kansallishengen läpitunkema esitys, mikä esitettiin nimellä "työväenliikkeen sisäinen yh-teistoimlhta." Tämä "sisäinen yhtelsr toiminta" ,on viime vuoden kuluessa ilmennyt varsin kielteisessä muodossa, esim. eri jäirjestölhln kuuluvain kirvesmiesten välisinä kamppailuina Torcmtossa ja Vancouverissa. Kanoista näiden rivimiesten välisten riitalsuuk-sen poistamiseksi ei mainita mitään hyväksytyssä tp. komitean esityksessä, minkä yhdinkohdat kuuluvat: "Tp. komitea ehdottaa, että työväenliikkeen eheyden saavuttamiseksi on käytettävä kalkkia mahdollisuuksia Ja että yhteistoimintaan on pyrittävä kalkkien niiden järjestöjen kanssa, mitkä väittävät itsellään olevan saman yleisen päämäärän kuin mikä uudella ammattijärjestöllä OIL Tp. komitea arvelee, ettei aikaa eikä energiaa tulisi tuhlata työväenliikkeen sisälsim riitaisuuksiin." "Tp. komitea luottaa siihen, että sen>« menetelmän Jatkaminen, mitä tähän saakka oh seinattu teollisen järjestämisen alalla, tulee johtamaan Canadan Järjestymättömät työläiset kansallisen työväenliikkeen jäsenyyteen. Näin , ollen tp. komitea suosittelee, että kaikki liitto-järjestöt ryhtyvät tarmokkaaseen ryntäykseen työläisten järjestämiseksi teollisuuspohjalla." Nuorten ^ I ä i s t e n järjestäminen Tästä' kysyn^yksestä hyväk^tiin vac semmistolaisten esittäiaaä alustus. Sen perustelua todetaan, että Canadan teollisuuden^,, palveluksessa, olevasta nuorisostei on suurin osa ammatillisen liikkeen ulkopuolelta ja että am-matillisestt järjestymättömiä nuoria työläisiä käytetään vanhempain työläisten^ ja koko työväenluokan elintason polkijoina. Nuorten työläisten järjestymistä ^«aasen ehkäisevät: 1) ammattiyhdistysten liian korkeat si-j^ iänkirjotusmaksut; 2) monenlaiset valkeudet jäsenysrteeh pääsemisessä, Jäsenoikeuksien rajottaminen nuorilta työläisiltä ja heitä kohtaan osotettu kylmäkiskoisuus, mitä usein bsotetaan Jiusille tulc^ckaille amniatillisessa liikkeessä; 3) työnantajain kaikenlaiset hyväntekeväisyys- Ja klubisuunnitehhät tehtaissa ja työpaikoilla. Kaikkieh n ä i d ^ vastustusten voittamiselEsl päät- Suomen satamatyöläistä lakko Kuten tunnettua, on Suomen satamissa yleinen satamatyöläisten lakko kestänyt jo lähes puolen vuotia. Lakkolaisien rintama on pysjTiyt melkein sananmukaisesti ehjänä, sillä ainoastaan 292 lakkopetluria kak-sitoislaluliantisesta lakkolaisten joukosta on ilmaantunut. Lakkoa on tähän asti kannattanut myöskin sosialidemokraatit. Nyt on kuitenkin lakko joutunut uuteen vaiheeseen siten, eitä sosde-mit ovat sanoneet itsensä irti lakon kannatuksesta. Syy siihen on olemassa siinä, että sosdemit ovat huomanneet kommunistien vaikutuksen suuresti kasvaneen lakon aikana lakkolaisten keskuudessa, sosdemien vaikutuksen . vähetessä vastaavassa määrässä. Sosdemien taholta on ryh- Jytty suorastaan särkemään 1 akkoa. koHientamalla viime kuulla, jonkun viipurilaisen sosdemien kontrolloi-man "salamatyömiesyhdislyksen" jä-scriel suorastaan rikkureiksi. Mutta lakon rikkominen soisde-mien taholla ei ole jäänyt ainoastaan siihen, että komennetaan sosialidemokraattisia lakkolaisia rikkureiksi (joista heeiväl tosin ole saaneet häpeälliseen ammattiin ryhtymään muualla kuin Viipurissa mainitun "sitamatyömiesyhdislyksen"), multa on ryhdytty suoranaiseen järjestelmälliseen hajottamistyöhönr lakon lopettamiseksi. Kuvaavimpana sos-dejn johtoniiesten raukkamaisuudesta voidaan pitää Viipurissa äsken pideltyä salaista kokousta, johon ennen mainitun "satamatyömiesyhdis-tyksen" edustajien lisäksi otti osaa surullisen kuuluisa Edvard Huttunen Helsingistä, Kansan Työ-nimisen sosdem lehden toimittaja Ernst Lähde ja saman lehden taloudenhoitaja Vuoristo. Kokouksessa teki selkoa tilanteesta ensin äultunen, selostaen ni.ni., että lakkopettureiksi oli ennen tunnettua Viipurin "satamalyömies-yhdistykseläisten" rikkuriksimeno-päätösta antaulunut ainoastaan 292 henkilöä. kokouksen kulu^Sja esitti Kansan Työn toimittaja Lähde, elia koska kokous kerran on salainen, niin täällä voi esittää mielipiteensä avoimesti. Lausui, että "hänen mielestään on satamalakko sillä asteella, että 'kommimistit' * sa^at tavattomassa määrässä uutta kannatusta lakkolaisten keskuudessa, samalla kun sosdemit sitä menettävät. Näinollen on hinnalla millä hyvänsä sosdemien taholta pyrittävä vaikuttamaan satamalakon epäonnistumiseksi, sillä jos lakkolaiset voittavat, tulee siitä huo-. mättävä ansio lankeamaan vasemmistolaiselle kuljetustyöntekijäin liiton johdolle sekä yleensä vasemmistolaiselle ammattiyhdistysväelle. Samaa mieltä oli myös Vuoristokin, esittäen suoran vaatimuksen, että sosdemien on kokonaan luovuttava lakkolaistelusla. Edelläolevasta huomaamme siis, että kauan kestän>t Suomen satama, työläisten lakkotaistelu on joutunut uuteen vaiheeseen. Tähänastisen, lakkoa kannattavan suunnan sijaan oi-at sosdemit rjhtvneel avoimeen hyökkäykseen lakkolaisia vastaan vam siitä syystä, että he näkevät va-semmistolaisten kannatuksen lakko-' laisten joukossa lisääntyvän. Sosde-I mit ovat valmiit lähes puoli vuotta' kestäneen työläisten sankarillisen taistelun lyömään alas vain sen vuoksi, että lakkolaiset eivät, kannata heidän petluripolitiikkäansa. Luulevatkol^m sosdemit tämän edes-ollamisensa jälkeen kannatuksensa lakkolaisten joukossa kasvavan? Ei suinkaan, eikä heillä sellainen tar-kolus olekaan. Tarkotus on vaan hyökätä vasemmistolaisia vastaaib huolimatta rahtuakaan siitä josko he saavat työstään työläisten kiröa-misien tai kiitoksen. He tietävät saavansa likaisesta työstään kapitalistien kiitokset jä muu ei heille merkitse mitään. Heille on saman tekevää vaikka lakkolaiset kuolisivat nälkään talven paddcasten puristamina, pääasia oh vain saada tehdä juudas-penningeistä palvelul^iä porvareille, valkoiselle isänmaalle. Canadan tvöläiset eivät ole tähän mennessä Idinnittäneet suurempaa huomiota Suomen salan^lakkolais-ten avuslariiiseen. Nyt olisi aika siihen ryhtyä. Suomen salamatyö^ Iäisten lakko on muodostunut avoimeksi taisteluksi iriyöskin vasemmiston ja oikeiston välillä ja meidän tulee a\'ustaa tovereitamme, jotka ovat näin joutuneet taisteluun kah-del la rintamalla. Ilman ulkomaiden voimakasta apua sortuvat lähäri asti urhokkaasti taistelleet toverimme sosdemien ja Jcapitalistien armoille, mutta tarmokkaalla, niin moraalisella kuin myöskin aine^lisella avns-luksella voimme auttaa heidän taistelunsa voitokkaaseen loppuun. Tuleva talvi on lakkolaisille kärsimysten kausi. Lieventäkäämme osaltamme heidän kärsimyksiään tehokkaalla avustusloiminnalla. Muistakaa Suomen satamalakko-loisia! Saha suuri, sana tenhon, kaiut vainon, ilma sähköttyj ja iskee Jdpinöitä, kerää into uljas, hehlai jumalainen, ioisahalla vainon voimat. Sana suuri — aatteen, eikä aatteen yksin, rhuXta sana teon ja sen iumman suuren, — teon, joka kauan, hiljaa, pidätyksin kyti kynnen dia, kasvoi kärsimyksin, kunnes viimein pakahtui ja iski. Sana suuri pelon, kauhistuksen sille, _ jonka tunto kantaa kavahduksen syytä, jonka linna, valta, saalis salaryöstön seisoo horjuvalla valheen kukkulalla — ryöstettyjen majat tuolla alla, orjain, jotka huomenna ei pyydä. * Sana suuri — toivon, innostuksen hälle, joka aina kaiken antoi elämälle mutta itse saanut elämälC ei mitään, kaiken vaati, riisti nautinnokseen toinen, — hälle, perintönä, lapsuudesta saakka jäi vaan kärsimysten raskas taakka, niin, ja viha, joka syöpyi sydänjuuriin, kipenöitsl alla kynnen — Vallankumous! Keri sua peljäten ja hantnvai^- käden juonin, vainoin vastahasi nostaa, hän ei ole meitä, han ei ole niitä, joilla toden syy ois vihata ja kostaa. Hän ei ole nii^, joill' qn vUu, nälkä, joita'kolhut kohtaa* joita vis painaa, jotka oikeutta, oikeutta pyytää, kuten pyytänyt on jokahinen vainaa, joka sortui alla saman ikeen. Hän se vaan on niitä, hän se vaan on valmis " jonfui toivo petti, jonka usko raukes, jonka tunto heräsi ja silmät aukes, — jota lyötiin, oikeutta kun vaan vaati, kivi heitettiin, kun pyysi leipää. Hän se vaan on valmis, valmis vaikka mihin jonka menneisyys ja jonka tulevaisuus, jonka ruumis, sielu rääkättynä huutaa sortajille tuhon tulta — voiman oikeutta, vallankumouksen rnyrkyhuUaa, joka säälimättä laasis kaiken. AKU PÄlvifi ti uuden ammattijärj«tön konvent-sionl: Että nuoria työläisiä koetetaan saada kaikilla mahdollisilla keinoilla liit-tjrmään ammataiisieen liikkeeseen ja aktii^sestl osallistumaan sen tjröhön Ja että nuorison Järjestämistyön edistämiseksi käytetään seuraavanlaisia toimenpiteitä kaikkialla, m i : ^ ne eivät ole käytännössä: . 1) alennetaan sisäänkirjotus- ja kuukausimaksut suhteellisiksi heille maksettavaan palkkaan nähden; 2) täydet äänestys- ym. oikeudet nuorille työläisille ainmattiyhdistyk-ässä; 3) työnantajain hyväntekeväisyys-suuimitelmain vastustamiseksi on annettava enemmän huomiota ammattiyhdistysten Urheiluseuroille ja muille samankaltaisille järjestöille; 4) nuorison järjestämisen edistämiseksi on valittava erikoisia komiteoita ammattiyhdistyksistä, l^^ihin komiteoihin on valittava jäseniksi ainakin muutamia nuoria työläisiä ja on myysvakuutusta koskeva lainlaandinta tämmöisten komiteain valvottava yhtä hyvin järjestyneiden kuin järjesty-mättömäinkin työalain nuorison t i lannetta, tutkittava yleensä nuoriso-kysymystä, kuten nuorten ammattiopetusta, palkkaa, työpäivän pituutta ym. Työttömyysväkantns ' TyöttömjT^svakuutuksesta hyväksyt« tiin kolme eri päätöslauselmaa. Niistä tärkein kuuluu: . Koska nykj^än ei ole mitään turvaa työttömäksi joutuneella työläisellä, Jo« ten hän perheineen Joutuu Joko almujen tai työläistqvereidensa hyväntah-don varaan siihen saakka, kuimes jälleen pääsee työhön, niin sen takia päätettäköön: £:ttä tämä Cabadan uuden anmiat-tijärjestön konventsioni jiilistaa kannattavansa semmoista työttömyys- Ja terveysvakuutusta, minkä ylläpitoon työläisten' ei tarvitse initään maksaa, ja .että uuden .ammattijärjestön tp. komitean virkailijat kaikella tavoin avustavat työväenedustajia silloin, kun tästä asiasta keskustellaan parlamentissa, sillä väliaikaisesti .työttömäksi joutuvain lukmnäära tulee epäilemättä ,lisäänt3rmään vuosi vuodelta tuo-t^ tovauhdin nop^lstumisen takia, ja tämän tilanteen ynnä hallituksen siir-tolaisuussuunnitelmaln takia tulee vakituisen -työn saanti käymään entistään vaikeammaksi. --- - Toisessa hyväksytyssä päätöslauselmassa korostetaan sitä, että uuden ammattijärjestön tp. komitean tulee pikku "valtakuntia" on kautta laajaa kaikilla keinoin koettaa saada työttö« Canadan ja vaikka ne ovat erittäin koko maata käsittäväksi: ja kolmannessa päätöslauselmassa vaaditaan Ca^ nadan Uittohallitukselta tarkempia t i lastollisia tietoja työttömistä. Autotyöläisten teolUsnnslilton avustaminen Canadan autotyöläisten teollisuus-liitoUe, mikä piti vastikään konferenssin Torontossa Ja millä.on Järjestävänä noin 30,000 autotyöläistä Canadassa, päätti konventsioni antaa kaiken mahdollisen moraalisen ja rahallisen avustuksen autotyöläisten järjestämistyös-sä. • ' — VanhaudeneläkelakI Kun nykyinen liittohallituksen van-huudeneläkelaki on varsin epätjrydyt- "tävä ja riittämätön vanhain, omista^- yalle luokalle rikkauksia tuottaneiden raatajain ylläpitoon Jä riippuu tykkänään maakunnallisten hallitusten tahdosta, niin sen takia Julistaa uuden ammattijärjestön konventsioni vaativansa suoranaisesti liittohallituksen ylläpitämää vanhuudeneläkelakia, minkä tulee varata neljänlcymmenen,dollarin eläkkeen jokaiselle 60 vuotta täyttäneelle, puutteessa olevalle työ-läiseUe. AlinpaJkkalaki Tiätä kysymystä koskevassa alustuksessa todetaan, että keskinkertaisen perheen säädylliseen ylläpitoon Canadassa tarvitaan yli neljänkymmentä dollaria viikossa, kuinN myös se, että Canadassa on. Uutta Seelantia lukuun ottamatta, tuotanto korkeampi ItsBkutakJIn asujanta kohden kuin missään muussa maassa koko maailmassa. Näitten seikkain takia uuden anunattijärjestön konventsioni vaatii, että Canadan työläisille on heti maksettava säädyllisiä elinkustannuksia ja heidän tuottamiaan äärettomiä rikkauksia vastaava palkka. Edelleen vaatii konventsioni, että maakunnallisten hallitusten on säädettävä alin-palkkalaki, mikä takaa sen, että työläiset tulevat saamaanniin suuren palkan, että heidän perheensä voi sen avulla kunnollisesti- elää.. Korporatsionien konfroUoimai kauppalat Kysymys korporatsionien kontrolloi- Ebista kauppaloista ei lie eimen ollut esillä työväenjärjestöjen konventsio-neissa, vaikka noita korporatsionien tuhoisia työläisten järjestämistyön te-kemiselle. Käsiteltyään korporatdo-rden kontrollotmain kauppalain ti. lazmet^a, päätti uuden ammattijärjes* tön koiiventsioni, että se. ei hyväksy moisia kauppaloita ja vaatii, että eri-naisten maakunnallisten haUitusten on taattava täydelUnen Järjestymisvapaus korporatsionien kauppalain työläisille. Konventsionissa käsiteltiin ja hyväk-syttlin vielä monia mu^ta, vähemmän tärkeitä päätöslauselmia. Näitten tässä lehdessä julkaistujen päätöslausel-main analysoimisen kautta saatetaan päättää, _ mikä merkitys tällä kon-ventsloniiiä oh Canadan työväenliikkeelle. Mutta tämmöisen analyysin tekeminen^ ei kuulu tämän puitteisiin. — A . V. raportin Canadan j ä ^ tyiiusten kärä^ Kirkland Lake, Ont. K P :N ASIOITA Paikallisen kaupungin keskuskomitean kokouksessa 21.1P- käsiteltiin Väinö Jermilän ahteeksipjryntö ynnä jäsenhakemus päästä uudelleen pudii-een jäseneksi, koska oli Suomesta saapunut selostus häioen toiminnastaan suojeluskunnissa ja jonka siellä olevat toverit olivat hänelle anteeksi antaneet. Keskuskomiteapäätti palauttaa hänelle jäsenöikeudet, sekä julkaista anteeksipyyntö sanomalehdessä, joka puoluetovereiden pidetään ottamaan huomioon. SUOaiEN SATAMALAKKOLAISTEN ' AVUSTAanNEN Suomen . satamatyöläisten sitkeätä ja urhoollista lakisotaistelua on paikallisten puolue-elimien toimesta avustettu huomattavasti. Niinpä ensimäiset keräyslista- jä avUstusUtamien tulot olivat 162.65. Seuraava toimenpide on: jatkuva viikottainen avustus joskin vielä vapaaehtoinen, vaan samalla velvoitus jokaiselle työssä käyvälle mieheUe, ja josta ensimäisen kahdqn viikon tulos oli. kahdeksankymmentä dollaria. Toverit,n^iiUa paikkakuimilla, jatkajaa ssmaa menettelyä, sillä heidän voittonsa on. samalla meidän voitto.. •|_Osuurtoh^ II Työläisten - taloudellisen järjestymisenkin alalla on olemassa monta eri suuntaa.' On ammattiunionismia, industrialismia, - luokkaunionismia, mondisinia ja kämplismia. Työläisille lienee yleensä tunnetut muut tässä mainitut järjestömuodot, paitsi kaksi viimeistä. Ei, siksi, että nämä olisi uusia järjestömuotoja, vaan sen nen hikipisara ja kaikilla keinoilla tappelu työläisten järjestymistä vastaan. Mond-kysymyksessä me saimme selkäämme presidentin kettumaisuuden vuoksi. Meidän pää-loijarimme voimakkaasti osotti, että yhteistoiminta työläisten ja kapitalistien vä. . ^ , , lillä ed' us•ta a samaa -kuin hyväksyä tähden, etta nimet ovat muodostettu A. F. of L:n politiikka ja-vaati että toteamaan sen tarkoituksen jota nä- jos me kerran pyrimme rakentamaan anunattijärjestöä,' joka' todellisesti edustaa työläisiä, niin päätöksien täytyy osottaa mihin me pjrimme. Kettumaisuus on aina johtanut työ- Iäisiä harhateille ja ne työläisten johtajat, jotica vähänkään omaavat porvarilUsuulita, omaavat huomattavan annoksen kettumaisuutta- Voinemme tässä jo muistuttaa, että ne järjestöt jotka ovat yhdistetty Canadan uuteen ammattijärjestöön, valmistautuvat seuraavan konventsionin varalta, lyömään mondismit ja muut lismit, jotka ovat vahingollisia työläisille. Kämplismi ei ole mikään uutuus, mutta lienee ensikerran paljastettu edustavan työläisten taloudellista järjestöä. Kun O. B ; U . edustaa 19,000 työläistä Canadassa, eikä kukaan kuolevainen silti voi löytää Canadasta suurempaa määrää tuon järjestön jäseniä, vaikka etsisi rahnasta rantaan, hikunnottamatta näQ-lä käräjillä ollutta lihavain veljesten seurakuntaa; niin nousee luonnollisesti kysymys, missä sitten bn sellainen järjestö, joka O. B. Uiksi kutsutaan. mä edustavat. Mondismi edustaa American Federation of Labor-liiton politiikkaa ja tarkoittaa yhteistoimintaa työläisten ja kapitalistien välillä, työn no-peistuttamiseksi ja palkkain laske-miseicsi. - Nimitys on vain sovitettu Canadassa käytäntöön siksi, että ca-nadalaiset työläiset pysyvät paremmin asian jäljillä, koska tämän jär-jestömuodon voimakas edustaja _on englantilainen loordi sir ' A l f r ed Mond, joka on koko maailman nik-kelikuningas ja omistaa keski-Onta-rion nikkelituotannon, sekä siinä työskentelevät orjat sieluineen nah-koineen, eitcä suinicaan ^neuvottele työläistensä kanssa muuten kuin pakosta. Tuli tässä mamittua sana neuvottelu, koska presidentti Mosher väänti mondismin tarkoittamaan neuvotteluja työnantajain j a työläisten välillä, ^öriitaisnuksien sattuessa. Mondismi todellisuudessa tarkoittaa työläisten riistämisen tehostamisr ta, kaikilla mahdollisilla keinoilla. Näihin keinoihin nikkelituotannon alalla kuulun bonnsjärjestelmä, jolla työläisestä puserretaan ulos viimei- Tuli, tässä edellisellä kerralla mainittua toy, Gilbertin kulmikkaasta ja terävästä Koskista, m u t t a nyi voi-nename Sanoa, että pää se tällä pojalla terävä on. Se on kuin parta-v^ tsL, Keskustelu järjestömuodos-ta keskittyi näillä käräjillä pääasial-. lisesti väittelyksi teollisuus- ja luok-kauiiionismista,, O. B. U. edustaen luokkaunionismia. - Kun lihavat veljet "'suuriäänisesti edustivat suurta luokkajärjestöään,: veti tov. Gilbert esille O. B. U . Bulletin-nimisen leh- *den, osotti sen takasivulla olevaa neliöihin jaettua älaia ' ja huomautti että joka haluaa tietää missä "One Big Unio':-niminen järjestö» on, niin tässä se nyt näkyy. Mainitut neliöt edustavat eräänlaista "kämpläys-keimiä", jolla O; B; U . bn" hankkinut huomattavan summain rahaa, jotei» on mahdollista maksaa jäsenveroa animattä$äije£|»Ue \l\),000 :lta olemattomalta jäseneltä. Lihavat veljet hätääntyivät kyselemään^. että onko O. B. U . syytteessä kämpläyksesta näillä käräjillä. •Sanoivat kyllä joskus ennenkin olleensa käräjillä. Me kyllä tiedänune^^^^^^Ä U. on kämpiännyt toistaKjTmmentä vuotta. Tuo kämpläys on ollut O. B. U.-n olemassaolon ehto, sillä pitääkseen yllä järjestöä, jossa ei ole jäseniä, on j^ahaa täytjmyi; joU keinolla hankkia. He ovat kyllä olleet käräjillä. ' Kiiten he iise tunnustivat. Käräjiim öh heidän aikuisempia kämpläystapojaan, mutta he ovat keksineet uusia j a Jatkavat suuren järjestönsä ylläpitoa • edelleen.-;^ . • Meillä on hiukan tietoa O. B. U:n vankimmista tukikohdista; Jokainen tietää, että Iänsi-Canadassa~on huo- Yli kc den, on - rit ollut; pakotuta virtsarak muuhun kaansaai Saatavai 50c laa S2.50 t The Doc Ltd., To on menossj jotun. Wor Ontarion h sen kellari Koska u me siinä i rustajnmei tahansa pi niin on E iiettava to ^ tarkö: maan, Joki pääomaa, lemme on i tavan suu kaan paik huolimatti näyttää lo me vetoai enune olt pääliikkee suuri huo si tolvott£ - teenpäln. tunnetuks yhä siiur' ja menla kossa. ett pua voit ostaa vai yla. • Meillä nen Yhd tamassa , alalla. Jo näyttää < ta, usea jensa tai seuraanu kunnioiti Onhan viettää ä . huomion täkin or le joka tain teh sityiskai tä vaäk hän läh lemme 1 osuuska maan n vaan m osuustoi mistutti kijänä nä mu pias ei kaan j( tulemal SUO! Sana ruokat) Korver ruokah mattaa myösk perin' me tii tiedän tässä selle lee Ö sillä li tamaa ventsi min 1 Kui huttui nemm keksii dän t ovat män ] periä] sai 'ja jien ; tää, peiria Amei me asian kassa voste maisi kinoi muui tämä omas njrt koni niih; tikoi L< tyks tä, onni set
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 14, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-11-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus281114 |
Description
Title | 1928-11-14-02 |
OCR text |
A. VAABA.
T O m i T T A l A T i
B. A- TEKHOSTJt. H- SOTA. R- PEHKOSE»
KcfbUraa at tha Port Ofikv D^otamt. Otesm. M
mm
m'
S i i
te:
Eli
i ii
TAPAUS (UlMrtr)
The «e» of TuffllA Votker* te C«a«H«- PabliAed d»ny «« 3aat«y. Qgatto.
TaAtJSKSJUT:
l »k. («JO. • tt. «XJ«. S kk. tl.TS J . 1 kk. » J O . — tMT»»»l»oa» J»
l A «6 JO « kk. PJO. S kk- UXO i» 1 kk. »JO.
imuiU&HUMAT VAPAUDESSA:
iW.fm.,7inat,H> « J O k t t t . »2J0 k d d k - t » . - A>U.ffittmmi...n.. -
mm^mmmxuaa»*wktx SOc kai». »IJO S kerta*. — ST«y»liUD««akm $1J0 kerta, i j , " » v
XHt .» A kerta. SOc. Cua akM kutodasarclu tai mmiMJnjbi- — ^^'^'^•^rJfLrl^T^n^^^^ kerta. B J « koto. karta.- - T i l n ^ t o o m j i e . i. ^S^^Se^TÄ ,T~.>iH-'->p «takälÄfc. — TOaakala. ioita «i a m a « k a . ai «mlla g k ^ M l f n . p*x»" aeittueaie». lom.
tiraakiet. • • ' ,
" U*t«n aicm n-Ckae» piOi olla ko^tori.^ kefla
Vq>k»lea toiaÄ».: Haooenrto 2C7. JUeker BaiUior. 4 PoikaA St- PakeUa ^
« M d e a kflMtiri: Libert, Bsiltofc » Lo»« St. Pahal» 1838. Pe«»oa*e.: Bo» W. Saabcry. O»»-
~ Tb» Vapasa
Ammatilliiieii liike
Uoden ammattijärjestön
tranei^Ksä
CeurU adretiaii* » t e . TSe. per coL todi- *»5a«u» duujpi '«« teaerti» »e-laa
«te aOlok tahasaa aaa vaataojtii nMmlitta kii)
-^Siarfli: J. V. lul!« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-11-14-02