Vapaus, March 16, 1963

              Sivu 2 V ; Lauantaina, maaliskj 16 p. ^ Saturday,; March 16,196;t
VAPAUS INDEPENbENT UA8ÖR ÖRGAN
OF FINNISH CANAOIANS'
(LIBERTY) Establishied Nov. 6. 1Ö17
Editor: W. Eklund ^ Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 - Editorial OS 4-4265
Published tlulce weeWy: Tliesdays, Thursdays apd fift^
Publishing Co, Ltd.. 100-102 Elm St. We*^^^^ Sudbury; Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
^dvertising rates upon application; translations free ot charge.
Auttiorized as second c^ass mail by the Post Office Department. Ottawa,
and for paymeotof postage ineash. ;
' , TILAUSHINNAT
Canadässa: 1 vk. $8.00 € k k . ^ . 2 5 USA:ssa:
3 kk. 2.50 • Suomessa:
1 vk. $9.Q0 6 kk. $4.80
1 vk. 9.-50 6 kk. 5.25
:' Mombor of ,th e CANADIAN LANGUAGErPRESS
, SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
August Kannisto, Sudbury, Ont.,
täyttää- tiistaina maaliskuun 19
päivänä 85 vuotta.
; C . H. Raunio, :Eckville, Alta.,
täyttää torstaina, maaliskuun 21 pnä
73 vuotta.
iiebnard 6alo, South Porcupine,
Oni., läytii 80 v. perjantaina maa­liskuun
15 päivänä.
Yhdymme sukulaisten j a tuttai
vain onnentoivotuksiin.
Oikea käsi ei tiedä mitä **pää" tekee
Näyttää siltä, että liberaalipuolueen ja sen suuren joh­tajan,
mrs; Lester Pearsonin puolesta epätoivon vimmalla
peistä lyövät suurlehdet eivät aina tiedä, mitä mr. Pearson;
kulloinkin tekee.
^; Tuntien ilmeisesti kansanjoukkojen pommivastaisen mie-
. lialan vaikutuksen, liberaalipuolueen päämies, mr. Pearson
' sekaantui viime viikolla siihen ydinasekysymykseen, josta ei ;
• kuulema mitään puhettai näissä vaaleissa olekaan, ja selitti
*GPn uutistiedon mukaan, ettei ole hänen mielestään viisasta
Ganadalle eikä NATOlle omaksua hyökkäävää osaa maail­man
sotilaallisissa asioissa.
• i Vastauksena kysymykseen, että tulisiko NATOn mennk
puolustusroolia pitemmälle, kuten on Washingtonin uutisissa
huhuttu, mr. Pearsonin kerrotaan sanoneen: "Minun mieles-^
täni ei ole tarpeellista Ganadalle hyväksyä - strategista eli
hyökkäävää osaa NATO-liitossa. Minä uskon, että olisi hyvä
neuvo jos NATOlle sanottaisiin, ettei sen tule omaksua hyök­käävää
roolia." ' ,
Tämä palauttaa mieleemme ne ajat, jolloin mr. Pearson
oli yksi "kolmesta viisaasta", jotka antoivat juhlallisen lau-
- suhnonj että NATOsta pitäisi tulla myös talouskysymyksiä
.käsittelevä'liitto,-jos se^mielii kansakuntien suosioon päästä.
"Viisasten miesten", mukaanlukien mr; Pearsonin silloiset
"neuvot" kaikuivat kuitenkin kuuroille korville, kuten tiede­tään,
ja niin Pearsonin "neuvot" kaikuvat nytkin.
MR. PEARSON TIETÄÄ ASIAT PAREMMIN .
. -Mr. Pearson ei luonnollisestikaan ole niin sinisilmäisen
;;naivi, miksi hän nyt tekeytyy. Hän tuntee NATOn olemuk­sen
paljon paremmin kuin monet muut.
Merkillepantava on tässä yhteydessä liberaalien sotaista
ohjelmaa kiihkeästi kannattavan Globe and Mail-lehden joh­tava
toimituskirjoitus maaliskuun 11 päivältä! Siinä sanotaan
näistä asioista mm. seuraavaa:
;' "15 maan NATO-liiton piireissä useita vuosia keskuste­lun
alaisena ollut kysymys ydinaseiden strategisen iskuvoi­man
järjejstämisestä näyttää kehittyvän käytännölliseen
muotoon. Presidentti John Kennedy ja pääministeri Harold
Macmillan päättivät ryhtyä painostamaan sitä Nassaim ko­kouksessaan
viime vuonna ja sen jälkeen on tapahtunut no­peata
kehitystä ; . .
"Jos maamme on yhtä syvällisesti huolissaan ydinaseista
puolustustarkoituksia varten kuin jotkut poliitikot olettavat,
silloin on epäilemättä paljon muita, jotka eivät halua olla mis
sään tekemisessä hyökkäystarkoitukseen varattujen ydin­aseiden
kanssa. Meidän on kuitenkin muistettava, että kiel­täytymällä
viemästä mitään osaa NATO-voimissa, me luopui­simme
sen, kontrollista, ja jättäisimme sen vallan toisille
maille. Länsi-Saksan hallitus on yksi niistä joka on ilmaissut
innostuneisuutensa NATO-voimista . . . "
Liberaaleja puolustava Globe and Mail sanoo siis
suoraan, että pötyä puhuvat ne, jotka yrittävät kainos-
: telia NATOn hyökkäysvoima-suunnitelmia. '
Kuvaavaa muuten on tässä yhteydessä se, että Globella
ei kuitenkaan ollut sen parempaa puolustusta tässä yhtey­dessä
kuin "peloittelu", että jos emme tanssi Washingtonin
tahdin mukaan, niin NATOn hyökkäysvoimien kontrolli voi
luisua Länsi-Saksan natsikenraalien käsiin!
En>IDÄ NARRATA ITSEÄMME
Toronto Daily Star on toinen liberaaleja, tosin kummal­lisin
sanakääntein puolustava suurlehti. Mutta Star-lehti va­roitti
kuitenkin helmikuun 20 pn johtavassa toimituskirjoin
tuksessaan niistä, jotka mr. Pearsonin tavoin yrittävät nyt
huiputtaa pahaa-aavistamattomia valitsijoita puhumalla peh^
moisia Ganadalle tyrkytettävien ydinaseiden "puolustusluon-toisuudesta".
Mainittu lehti kirjoitti:
"Älkää antako narrata itseänne puheilla -pienistä' tai
•taktillisista' pommeista, tai väitöksillä, että ne ovat ehdot­tomasti
vain puolustusaseita. Honest John (niitä on varattu
Ganadan asevoimille — V) voidaan käyttää yhtä hyvin hyök­käystarkoitukseen
kuin puolustukseenkin. Starfighter (tie­dustelu-
isku-lentokone, joita on myös canadalaisjoukoille os­tettu
Yhdysvalloista—V)-on selvästi hyökkäyskone. Se voi
kuljettaa joko suurempia tai pienempiä pommeja, mitkä tu­hosivat
Hiroshiman; se voi levittää atomikuolemaa kauaksi
Itä Eurooppaan. Ganadan ensimmäisiä Starfightef-eskadoo-reja
harjoitetaan jo etukäteen määrättyjen kohteiden pom­mittamiseen.
Jos niille varataan ydinaseita (kuten Pearson
ja liberaalipuolue nyt vaativat —- V) silloiti on vaikea va­kuuttaa
tshekkoslovakialaisille, puolalaisille ja"muille, ettei
Canada ole liittynyt ainakin osittain atomivaltaklubiin . .
Ja Ganadan yleisesikunnan-entinen päällikkö, kenraali
Simonds sanoo asiantuntijana, ettei voida tehdä ydinaseiden
kohdalta eroa puolustus- ja hyökkäysaseiden-kohdalta, sillä
mitä tahansa puolustusluontoista ydinasetta voidaan käyt­tää
myös hyökkäystarkoitukseen. Juuri tällä perusteellay ken-raali
Simonds vastustaa jyrkästi jenkkien ydinaseiden vas­taanottamista
canadalaisjoukoille.
VALHE TAKTILLISISTA PUOLUSTUSASEISTA
;, . Jenkkien ydinaseiden vastaanottamista puolustavat po­liitikot,
mr. Pearson etunenässä, koettavat peittää vaarallisen
niyrkkyannoksensa puhumalla siitä, että he eivät muka ha­lua
ydinaseita "hyökkäystarlcoituksiin". He kannattavat ydin,
aseita "vain taktillisille" voimille ja siis puolustustarkoitusta
varten. ' -
Mikä on sitten perusolemukselta ero "taktillisilla" ja
"strategisilla" ydinaseilla, mistä nykyään niin paljon puhu­taan?
jTaktillisilla aseilla tarkoitetaan pääasiassa "läiiiotte- i
lua'', sanokaamme sitä, että tuhotaan vihollisen kaupunkeja
(kuten Hiroshima), kyliä ja muita yhdyskuntia, sen sijaan
kun "strategisilla" aseilla tuhotaan kokonaisia kansakuntia—
Tshekkosloväikia, Suomi, Neuvostpliitto, Britannia, Canada ja
lopulta ehkä koko i h m i s k u n t a . " -;
eita
Hairy SjkhrpyiJd; V i e g ^ Vicijiianiissa 111
L t J K I J A N MIETTEITÄ
Miksi n i in monet yhdysvaltalaiset
vastustavat Kennedyn politiikkaa ja
miksi ;he valitsivat presidentiksi
sellaisen miehen, josta eivät pidä?
Siksi, että hän e i s i l l o in vielä ollut
n i in sotainen kuin mitä hän on nyt.
Vaalipuheissaan hän uskotteli kan­salle
kannattavansa säästäväisj^tä
J a rauhaa, mutta nyt hänellä on toip­uen
säästäväisyysohjelma, sääste­tään
niille, j o i l l a on j o ennestään
paljon, vaikkapa kansakuntien elä­män
hinnalla.
Nyt hän koettaa uskotella meille,
että 'Kuubasta leviää kommunismi
Amerikan maihin, eikä sille ole
muuta lääkettä kuin sota. Jos hän
olisi käyttänyt kaikki nämä sota­varusteluun
tarvittavat summat
rauhan ja hyvinvoinnin rakentami­seksi,
n i i n olen varma, että Kuuba
ei olisi hakenut Venäjältä apua k un
sitä olisi ollut lähempänä.
Jos joku täällä läntisellä pallon­puoliskolla
pystyy rakentamaan pa-i*
emman yhteiskunnan ryöstämättä
varoja heikommilta niin hänen ei
tarvitse koskaan pelätä kommunis­mia,
ainoastaan pitää loiseläjät
poissa tästä ihannevaltiosta. Eivät
ihmiset kaipaa muuta kuin vapaut­t
a ja tasapuolista toimeentuloa.
Minkään maailman kansa ei tule
saavuttamaan rauhaa syöksemällä
ihmiset sotaan j a kurjuuteen, sen
jälkeen nälkään ja orjuuteen.
Olkaamme tällä kertaa niin pal­j
o n viisaampia, että voimme käydä
yhteistä rauhantietä rakentamaan
n i in suurella voimalla, että se kaa­taa
kaikki sotaiset aatteet ihmisten
mielistä. Parhaiten onnistumme sii­nä
työssä kun aloitamme sen jo ko­tonamme.
Silloin muutamme Ken­nedyn
politiikan Yhdysvaltain poli­tiikaksi
j a kaikkien väri sopeutuu
toisiinsa ja näemme, että maailmas­sa
on k a i k i l l a tilaa elää siten kuin
parhaana pitävät, toisten valtioiden
siihen sekaantumatta.
Meillä canadalaisilla on ensim­mäinen
hyvä tilaisuus huhtik. 8 pnä
näyttää koko maailmalle j a etenkin
naapurimaallemme, että haluamme
elää rauhassa. Äänestäkäämme nii­tä
henkilöitä, jotka haluavat meille
rauhaa ja hyvinvointia. — Jussi.
Me jätämme Hanoin j a Punaisen
joen suiston taaksemme ja seu­raamme
maiseman muuttumista.
Tasanko riisipeltoinben j a banaani-lentoineen
väistyy ja antaa tilaa
kukkuloille, vihreille puille j a pen­saille.
Yhä tiheämmäksi käy au­tostradan
molemmilla puolilla kas-vavametsä
j a k u n lähestymme Thai
Ngpyeniä.Thai-J^iaon autonomisen
alueen pääkaupunkia, ympäröi mei­tä
jo viidakon liaanikasvuUisuus,
joka ulottuu aina kaupunkiin, saak­ka.
Jätämme kaupungin;t'taaks^m-me
j a ympäristöt muuttuvatvyhä v i l -
limmiksi ja romanttisemmiksi.
Pho Thuongin kylässä pysähdym­me.
Se edustaa kaakkoisaasialaista
kaivosseutua sellaisena kuin sen
tunnen Laosista. Paalurakeiinukset
on koottu ainoatakaan naulaa t a i
metallinpalaa käyttämättä kuten
tuhansien vuosien aikana ennen tä­tä
päivää. Bamburungot on sidottu'
köynnöskasveilla seiniksi. Maan­pinnan
yläpuolella sijaitsevat ilma­vat
puulattiat on peitetty kookos-matoilla
j a banaanin ja palmun leh-v
i l l . Perhe-elämä tapahtuu "ve­rannalla*'
' ensimmäisessä ker­roksessa,
jonne johtavat kapeat
kanaportaat. Hampaaton vanhus
istuu ' v e r a n n a l l a " ja silmäilee mei­tä
epäluuloisesti. Oppaamme antaa
hänen ymmärtää,* että olemme ystä­viä
ja olemme saapuneet tutustu­maan
'^asukkaiden elämään. Hän
Neuvostoliiton ta;sa-valtojeti
vaalit
Sunnuntaina maaliskuun 3 pnä
pidettiin Venäjän Neuvostotasaval­lan
sekä toisien neuvostotasavalto­jen
korkeimpien neuvostojen vaalit.
Koska Canadässa on vaalikamppai­lu
vasta polttopisteeseen tulossa,
seuraavat tiedotukset voisivat olla
mielenkiintoisia.
Venäjän Neuvostotasavallassa ää­nesti
78,440,373 valitsijaa. Tämä
summa on 99.94% kaikista valitsi­joista.
Tästä summasta 78,118,911
antoi äänensä kommunistiselle ja
ei-puoiueelliselle blokille ja vain
321,131 äänesti vastjaan.
Venäjän NT:n korkeimmassa
neuvostossa on 884 edustajapaikkaa
j o i h in v a l i t t i in 725 edustajaa, jotka
v a l i t t i in ensimmäisen kerran.
Korkeimman neuvoston kokoon­panosta
on huomioitava seuraava:
työläisiä j a talonpoikia 47.3%, nai­sia
33.4% ja ei-kommunisteja 32.8%.
Samankaltaiset olivat tulokset
myöskin toisissa SNTLrn tasavallois­sa.
;••
"Kuten nähdään, "taktilisilla" ja
"strategisilla" pommeilla on teoreet­tisesti
Jonkinlainen ero — mutta sel­vää
on. että jos "taktilliset" jrommit
alkavat puhua, silloin niitä seuraa
muutaman minuutin kuluttua, myös
"strategiset" pommit ja n i in olisi'ko­ko
ihmiskunta ydinasesodan liekeissä.
Kaiken ylläolevan perusteella" on­kin
syytä todeta, että kovin on hei­koilla
oksilla liberaalipuolueen pää­mies,
mr. Pearson; kun hänen täytyy
jo turvautua loruihin siitä, että hän
kannatata muka "vain" pientä "tak­tillista"'
ydinaseistusta, kun kysymys
on kuitenkin paljon suuremmista —
itse elämästä ja kuolemasta, eli siitä.
Johdetaanko ihmiskunta ydinaseso­dan
liekkeihin, vai pelastetaanko
rakkaimpiemme elämä yhdessä mui­den
maiden, kansojen kanssa tästä
hirveästä onnettomuudesta.
Sanottakoon mr. Pearsonille ja l i ­beraalipuolueelle
yleensä, että ydin­aseita
el huolita Canadaan sitten­kään,
vaikka niille perikadon Ja Jouk­kotuhon
aseille yritetään antaa vaali-
.syöttlnä vähän kauniimpi nimi!
puistelee ihmetellen päätään. "Ys­täviä?
Minusta he näyttävät ranska­l
a i s i l t a * . Hänelle yritettiin selittää
että kaikki eurooppalaiset näyttävät
samannäköisiltä ja että ranskalais­tenkin
keskuudessa on erilaisia i h ­misiä.
Mutta nainen pysyy kannas­saan,
hänhän tui^tee vain siirtomaa­isännät.-
"Pitäisi muka o l la ystäviä,
mutta näyttävät aivan ranskalaisil­ta'*,
mutisee hän ennenkuin vetäy­tyy
vastahakoisesti verannalleen.
Me nauroimme vanhukselle, vaikka
ymmärrämmekin hänen epäluulon­sa
perustan.
H A R M A A N T I I K E R I N KYLÄ
Saamme pian tietää, ettemme ole
missään tavallisessa kylänä. Phuo
Thuong on nykyisen kenraalimajuri
Tshu Van Tanin, ranskalaisten
"Harmaaksi tiikeriksi" kutsuman
vapaustaistelijan syntymäkylä.
Ranskalaiset ajoivat takaa tätä " t i i ­keriä",
joka perusti v. 1934 maan
ensimmäisen sissiryhmän, hyökkäsi
ranskalaisen, vartioaseman kimp­puun
ja vai-usti saaliiksi saaduilla
aseilla ensimmäisen taisteluryhmän.
Siirtomaaviranomaiset lupasivat
l.OOOpiasteria hänen päästään, myö­hemmin
summa nostettiin monin­kertaiseksi.
Mutta Tshuta, joka nyt
on vapautusarmeijan sankareita, e i
tavoitettu.
B A A B E L I N S E K A M E L S K AA
Alue, j o l l a Pho Thuong sijaitsee,
on: kansallisten vähemmistöjen a-suttamaa
seutua. Tilastot osoittavat,
että seudun 17,000 asukkaasta 4,900
kuuluu kinh-kansaan, joka ei. ole
muuta kuin-alkuperäistä Vietnamin»
kansaa toisella nimellä vain. Edel­leen
on alueella 4,300 nung-, 4.200
tho-, 1,800 man-. 703 cao lan-kansan
jäsentä sekä 15 kiinalaista ja 6 san
tshi-kansallisuuteen kuuluvaa. J o ­kaisella
ryhmällä on oma kielensä,
jotka kyllä saattavat olla toisilleen
läheisiä. Aluehallinnossa, on 2
kinh-, 7 n u n g - j a 6 tho-kansan jä^
sentä. Ainoallakaan kansallisuu­della
ei ennen .vapautusta ollut o-maa
aakkosistoaan. Eräillä kansoil­la
on ollut vuosisatoja sitten oma
kirjakielensä, joka kuitenkin pai­nui
unohduksiin ranskalaisten her­ruuden
aikana.
MONSIEUR BORDIER
Siirtomaavallan aikana näin
kertoo meille Luc Van Don piiripu-heenjohtaja,
joka itse on nung-kan-san
jäsen — kuului koko laakso
herra Bordier*ille, kaikkivaltiaalle
plantaasin omistajalle. Si.käli kuin
talonpojat olivat kovalla työllä ja
vaivalla raivanneet itselleen vilje­lysmaata
aarniometsältä ajoi plan-taashin
omistaja heidät pois til)<uil-taan.
Päivittäin täytyi kolmensa­dan
talonpojan suoritta;^ työtä'Mon­sieur
Bordier'n,pelIoiIIa.v Keii * i e l -
täytyi, sitä odotti vielä pahetai^,
armeija. Nälkä oli kroonillineh i l ­miö.
Puolisen vuotta ennen sadon
valmistumista ei köyhimmillä ollut
ravinnokseen muuta kuin juuria j a
metsämarjoja. :
Luc itse oli ollut pakkotyöläi^enä.
Hänen vanhempansa ,kuolivat näl­kään
ja hän itse joutui erään kaup­piasperheen
ottolapseksi. Häntä e i
kuitenkaan pidetty lapsena vaan ku­lina.
Ei päjvääkään kulunut ilman
piiskaa tai potkuja. Vuonna 1934
Luo liittyi Harmaan tiikerin jouk­koihin
ja siitä päivästä alkaen hä­nen
elämänkulkunsa muuttui.
MAAUUDISTUS
Palattuamme pääkaupunkiin se­littää
maaherra Tshu Quoc Hung
maakuntansa rakennetta. Hän on^
Harmaan tiikerin veli j a kuten tä­mäkin
entinen sissipäällikkö, TShon
"valtakunnan" alue on 3,294 neliö­kilometrin
laajuinen! Tästä on' y l i .
kaksi kolmannesta vuoria, kallioita
j a metsää.. Viljelyskelpoista maata
on vain 42.800 hehtaaria. Se e i ote
paljon 300,0p0:lle ihmiselle..
60 % viljelyskelpoisesta maasta'
o l i kuulunut 9:lle ranskalaiselle
plantaashiömistajaile ja loppu viet-namilaisiUe
tilanomistajille. Hik-kaimmilla
yksityistalonpojilla oli ol­lut:
hallus§äqn korkeintaan 360 ne^
Uömetrin. suuruinen ala. Maauudis­tus-
alkoi heä sodan päätyttyä, silVV
alui^. o l i vapaa ja paljon ennen Dien
Bieh l^huii kukistumista. V i i m e vuo­sien
aikana, on talonpoikien OSUUST
kuntajärjestelmä toteutettu miltei
täydelleen. Viime vuonna saatiin
386 kiloa riisiä ja muita peruselin­tarvikkeita
asukasta kohden j a elin-<
tarvikepulan kummitus siten torjut
tua. Y l i puolet maa-alasta on vaki­tuisen
keinokastelun alaisena.
KOULU- J A S A I R A A L A -
VERKOSTO
-Ranskalaisten jäljiltä oli p i i r in
alueella vain 1 kansakoulu ja koko
maakunnassa 2 keskikoulua. Kaksi
Thai Nguyenistä kotoisin olevaa o l i
päässyt Hanoin yliopistoon saakka.
Vähemmistökansallisuuksien kes­kuudessa
o l i lukutaidottomuus 99-
prosenttista. Nyt on samalla alueel­la
144 kansakoulua, 17 keskikoulua
j a 5 korkeakoulua. 180 Thai Nguy-toistä
lähtenyttä opiskelijaa on suo­rittanut
yliopistollisia tutkintoja.
Kouliia käyvien luku on noussut y l i
kymmenkertaiseksi eli noin 4,000:s-ta
43,355:een.
.^Ranskalainen sairaala, jossa o l i
30 sairassijaa ja joka o l i ainoa koko
maakunnassa, on nyt 350 paikan
sairaala. Sitäpaitsi on jokaisessa
piirissä oma piirisairaalansa, jossa
sairaansijoja on parisenkymmentä.
149:ssä kylässä on oma k l i n i k k a kä­tilöineen
j a apulääkäreineen. Mala­ria
saatiin v. 1959 kokonaan taltu­tetuksi
neuvostolaisten terveyden-hoitospesialistien
avulla.
TERÄSTEHTAAN
S Y N T Y S I J O I L LA
Maaherra Tshu ja hänen apulai­sensa
eivät ole tähän tasoon silti
tyytyväisiä. Kaikki on vasta alkua.
Tulevaisuus on oleva parempi. He
kaupungin laidalle,, missä olki- j a
paaluipajojen keskellä kohoaa mah­tava
teräskonstruktio, surrealistisen
veistoksen:' tavoin ko*"keuksiin.
Vuonna .1965 on tällä .paikalla oleva
terästehdas, jonka vuosituotanto on
200,000 tn. valurautaa ja vuotta
myöhemmin miljoona , -tn. terästä.
Tämä on /Pohjois^Vietnamin ensim­mäisen
'i rauta- ja terästehtaan syn­tymäpaikka.
• Se o n valittu siksi, et­tä
täältk: noin 40 km päässä ori rau-taesiintymä
ja 15 km päässä h i i l i -
esiintymä.
Rakennustyön valvoja Pham Pu-land
vie meidät hallintorakerinuk'
sen katolle, josta voi nähdä suuren
tehdaskompleksin muodot. Tehdas-suunnitelma
-on osa -raskaan teolli­suuden
kokonaissuunnitelmasta, jo­ka
edellyttää laajan voima-, rauta-ja
koneteollisuuden : rakentamista.
Sen ohella rakennetaan myös pien-tuotantolaitoksia
ja suuria kombi­naatteja.
Thai Nguyehissä tullaan
tuottamaan 'kankirautaa, profiilirau-taa,
valssirautaa, kaakeliai teräsput­kia
j a muotteja. Mutta ei siinä vie­lä
kaikki, Pham osoittaa pienen
kätensä etusormella eri suuntiin:
'Tuonne tulee voimalaitos, tuonne
sementtitehdas, tuonne eristysvanu-tehdas,
tuolla alhaalla tehdään kok­sia,
tuolla bensiiniä ja siitä edelleen
sivutuotteita naftaliinia, tervaai fe­nolia
ja ammoniumsulfaattia."
Jo nyt pystytetään happitehdasta,
työkalutehdasta ja 36,000 kilovvatin
voimalaitosta.
" S O T A S A N K A R I S T A "
R A K E N T A J A K S I
Ensimmäiset rakentajat olivat so­tilaita
ja Pham itsekin on upseeri.
Hän saapui paikalle keväällä 1959
yhdessä 3,500 toverinsa kanssa.
Myöhemmin saatiin lisäksi noin tu-:
hat työläistä j a 2,000 teknikkoa.
3,500 työntekijöistä on naisia.
Kun palaamme jälleen maanpin­nalle
kertoo Pham eräistä pulmista.
Useat sotilaat olivat olleet 25 vuot­ta
armeijassa eikä heillä ollut mi­tään
ammattia eikä haltiakaan muu­hun
työhön. Jotkut olivat vain 25
^ 3 0 vuotiaita ja olivat jo lapsesta
pitäen tottuneet "sankarin'* ase­maansa.
He katsoivat arvoansa lou­kattavan
kun heiltä vaadittiin' mu-
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANirr EEVA
Suunnitelkaa taloutenne
kuljettavat meidät Thai Nguvvenin dassa' työskentelyä, lapioimista j a
Kevätsiivoja ^ tehdessä ei tulisi
unohtaa kaappejakaan j a -samalla
sopii suunnitella olisiko niiden uu­delleenjärjestelystä
hyötyä.
Taloudessa on paljon sellaisia esi-
^neitä, joita ei- tarvita kovinkaan
usein. Jokainen emäntä pystyy no­peasti
luokittelemaan taloustavaran­sa
niiden käyttökertojen jnukaan.
Niinpä ylhäällä, aivan katon rajassa
sijaitsevissa .kaapeissa vbi säilyttää
esim. tyhjiä lasipurkkeja ja mehu­pulloja
sekä harvemmin käytettyjä
Astioita. Mahdollisimman lähellä
astiahpesupöytää - on taas syytä si­joittaa
joka päivä käytettävät astiat
j a kattilat sekä pannut lähelle hel­laa.
Ruokatavaroiden säilytys kes­kittyy
tietysti keittiön kylmimpään
kaappiin, siihen ei voi järjesteljrllä
paljon vaikuttaa. Jauhoille ja suu­rimoille
tarvitaan oma hyllynsä,
mutta niidenkin käytössä on jokai­sella
perheellä omat tapansa.
On tehty tutkimuksia siitä,' kuin­ka
paljon perheenäiti kävelee vuor
den mittaan ja maililuku on nous­sut
korkeaksi. Tutkimuksilla on
myöskin näytetty toteen, että paljon
voidaan säästää askeleita keittiössä
silloin kun työvälineet on oikein si­joitettu.
Voimme itse suorittaa hu­viksemme
tämänkaltaisia tutkimuk­sia
työskennellessämme. Se saa ar­kisetkin
askareet tuntumaan hie­man
tärkeämmiltä ja tulokset koitu­vat
omaksi hyödyksemme. Pystym­mehän
tekemään työmme'' nopeam­min
ja tehokkaammin ja säästäm-;
me pienen vapaahetken itsellemme
sensijaan, että kävelisimme askelen
toisensa jälkeen turhaa työmme lo­massa.':
H E R K K U J A I T A L I A L A I S E EN
T A P A A N -
• i t i ( i ' j .
kärryjen työntämistä. Rauhaan o l i
ensin totuttava. Nyt ovat: miltei
kaikki avioituneet, heillä on aminat-tinsa,
koti ja perhe. Viime Vuonna
syntyi yhdyskunnassa 500 lasta. Tä­mä
osoittaa, Pham sanoo, että'soti-'
laamme ovat' siirtyneet rauhan ai-
Itaan.
iSpaitliettia Napoli
.. !]S|^aghettia keitetään vähän sjviola-tussa
vedessä, kunnes spagjbetti tun-tiiu^
sormissa venyneeltä. Parsaa^^^^
löttyjä herneitä j a saitykesimpj^oi-ta
tai herkkusieniä käristetään .öt
jyssä. Kumotaan spaghettien'pääl­le.
Runsaasti tomaattikastiketta Ja
raastettua juustoa, sitten kuuinaajji
uifnim n. 10 nlinuutiksi. TarjdtäSh
heti, mieluimmin pienistä saviruu­kuista
tai näkinkuorista. tl^f*
Perunoita Pliza _
. Kuori 10 perunaa, leikkaa n4,v$-
paleiksi j a lado voideltuun'vuo­kaan.
Tiputtele päälle voisul^?.. ja
anha paistua alapuolelta ruskehta­vaksi.
Käännä perunakakku, levitä
päälle 8 anjovisviipaletta, 3 to]|pi(aäV
tia viipaleina ja tiputtele öljyä tai
voisiilaa päälle. Peitä kakku ispMä
kupillisella juustolastuja j a paista
uunissa n. 20 min. Ennen uuniin pa­noa
.voit koristaa ja maustaa nipan
käsin murskatulla basilikalla. .
, Majoneesia käytetään perust«^^a
monenlaisiin kastikkeisiin. Sitä v o i
maustaa eri tavoin, aina senyoftu-kaan,
minkä kanssa kastiketta, tar­jotaan.
Erityisen hyvin majoneesi
sopii savustetun kalan kansssa..,^
Majoneesi
1 muna
V 1 v t i . sinappia
feöolaa
sokeria
•'yialkopippuria
2 11. sitruunamehua
, n.'2 d l . ruokaöljyä
l .MxkvX ainekset paitsi (noin kupH-linen)
öljyä mitataan pyöreäpohjai-seen'
kulhoon ja vatkataan v ^ ä n
aifeaa.' öljy lisätään ensin pisa-roittain
ja sitten ohuena ' säike^
nä seosta ' koko ajan hyvin vat­katen.
Jos -öljy lisätään l i i ^n
nopeasti juoksettuu majon^i.
Asia voidaan korjata kun vätk^ta^
uusi, munja ja juoksutetaan mäjb-nefej^
i lisätään siihen vähitellen^ se­osta'voimakkaasti
sekoittaen.
' Valmiin majoneesin on oltava
kiiltävää ja paksua. Jos ma J o n e i s ­ta
halutaan miedompaa, voi siihen
lisä^ vähän vaUcattuä kermaa'..
SITÄi
JA
TÄT4
^ J o n a i n päivänä poikaseni, kaikki tämä voi olla sinun!"
HYVÄ SUOSITUS
— Miksi halutte tulla Yhdysval­toihin,
kysyi siirtolaisvirkailijä.
Minä haluan elää rauhassa' ja
ansaita rehellisesti elatukseni; "Väs
tasi siirttolaisoikeutta anoja.
— Hyvä on, sanoi siirtolaisviräfl-omainen.
Sillä alalla ei meillä ole
liikakansoitusta.
T A V A L L I S T A i^.
V Isä. — Mitä tapahtui sille vi&den|
pitävälle, tärähdyksiä kestävälle!
särkymättömälle ja magneetjBvas:
täiselle kellolle, jonka annoimme
sinulle joululahjaksi? . :\\ i
. ; , l ^ o i k a ~ Minä hukkasin sen. ^ =
PÄIVÄN PAKINA
Onko Vapaa Sana liberaalien kelkassa?
Suonette -ystävät Vapaa Sanan toi­mittajat
anteeksi, jos esitämme otsi­kossa
olevan kysymyksen vastatta­vaksenne?
Uskomme nimittäin,, että Vapaa
Sanan lukijoilla on oikeus saada
selvä vastaus perusteluineen tähän
kysymykseen.
Aiheen tähän kysymykseemme
saimme .mainitun lehden torstaises­ta'
toimitiiskirjoituksesta missä Tuo­mitaan
allekirjoittaneen maalis­kuun
9:nnen päivän pakinaa kah­den
palstan pituudelta, vaikka pa­kinamme
oli lehden mielestä 'seka­va
ja mieletön . . .**
Muuten sivumennen sanoen. Va­paa
Sana esittää mainitussa toimi-tuskirjoituksessaan
niin kirkkaan
selvän käsityksen, että jos Vapaus
ei voi jostakin syystä tukea eikä
kannattaa terästyöläisten union lie­peillä
kulkevia piirejä täällä Sud-buryssa
ja N i c k e l Belt-alueella, niin
s i l l o in ei lehtemme voi kuulema
kannattaa Uuden. demokraattisen
puolueen ehdokkaita Canadan y l i
kahdessasadassa muussa vaalipii­rissä!;'..:.'
,
Tällaisen lavastuksen jälkeen Va­paa
Sana esittää sitten ehdottoma­na
totuutena, että "nikkelialueen
molemmissa vaalipiireissä 01^ kaikki
mahdollisuudet voittaa kaksi paik­kaa
NDPrlle . . . "
No, uskollansa kukin autuaaksi
lulkoon. Mutta tässä on eräitä tosi­asioita:'
Viime kesäkuun vaaleissa
äänestivät kummankin nikkeli-alueen
työläiset epätoivoissaan libe­raaleja.
Miksi? Siitä yksinkertaisesta
syystä kun Uuden demokraattisen
puolueen täkäläiset kellokkaat, te-i-
äsunion johtajat ja konservatiivi­puolueeseen
kuuluva Don G i l l is
kumppaneineen olivat yhteisvoimin
aiheuttaneet niin paljon pahaa ja
taloudellista vahinkoa nikkeliteolli-suuden
työläisille, että Incon ja
Falconbridgen työläisiä ei olisi saa­tu
edes raipparangaistuksen uhalla
heitä äänestämään.
Todistuksiako?
Sudburyn vaalipiirissä kävi kesä­kuussa
äänestämässä 30,099 henki­löä
ja heistä vain 4,312 äänesti Uu­den
demokraattisen puolueen eh­dokkaan
puolesta. Liberaalien eh­dokas
Roger Mitchell sai ennätys­mäisen
kannatuksen; kaikkiaan 17,-
287 ääntä ja konservatiivien ehdo­kas
7.056 ääntä.
Nickel Beltin-alueelta tuli vielä­k
in puhuvampia tilastotietoja: Siel­lä
äänesti : kaikkiaan 26,379 henki­löä
ja niistä äänistä meni P. Dea-kinille,
NDP:n ehdokkaalle ainoas­taan
2,872 ääntä (kymmenen pro­senttia,
koko äänimäärästä)!^ Toi­saalta
on-syytä muistaa, että edelli­sissä
vaaleissa sni mclko vähän tun­nettu
eCF:n ehdokas H; Prescott
sai 4,772 ääntä — e l i miltei kaksi
kertaa suuremman kannatuksen
kuin teräsunion juoksupoika nyt
kesäkuun vaaleissa!
Toisaalta liberaalien ehdokas J .
Godin sai Nickel Beltin alueella 14,-
863 ääntä, noin 3,000 ääntä enem­män
kuin edellisissä vaaleissa ja
konservatiivien pamppu,. työväen­liikkeen
arkkivihollinen mr. G i l l i s ,
sai suuren rahan mainosrummutuk-;
sen ansiosta 7,752 ääntä, mutta kui­tenkin
1,000 ääntä vähemmän kuin
mr. Falzetta sai toryehdokkaana
edellisissä vaaleissa.
Mahdollisesti poliittinen tilanne:
on kuitenkin muuttunut 8 kuukau­den
aikana niin paljon, että Toron­toon
asti nähdään jö varmana asia­na
Uuden demokraattisen puolueen
voitto nikkelialueen molemmissa
vaalipiireissä. Me myönnämme kui-.
tenkin olevamme poliittisesti siksi
^'sekava j a mieletön", kuten Vapaa
Sanakin sanoo, että emme tällaista
'voiton" mahdollisuutta näe edes
paikan päältä!
Siunatuksi lopuksi Vapaa Sana
sanoo.ikäänkuin ainakin liberaalien
suulla:
Vapauden ". . . toimituksessa
tiedetään varsin hyvin, ettei näi­tä
vaaleja käydä pääkysymyksenä
atomiaseet, sillä kysymys niistä
on heitetty sumutustarkoitnksessa
esille . , ."
Juuri näin sanovat liberaalipuo­lueen
johtajat ja kaikki muut yh­dysvaltalaisten
atomiäotahullujen
puolesta kiivailevat poliitikot.
Turvautuen vanhaan j a kulunee­seen
punaknuhuriepuun, parempia
väitöksiä kun ei ole. Vapaa -Sana
heittää meille seuraavanlaisen luuA.
kaluttavaksi: "Mutta Vapaus 'tap­pelee'
vain atomirintamalla ^ eh;
kä^ä sen vuoksi, koska tuo 'ohjelr
ma' . on niin viehättävä myöskin
Moskovan silmissä . . ."
, Mutta Globe and Mailinricirjeei^
vaibtaja Edwin Bolwell tiedoitti Na^
naimon uutisessaan samana päivä­nä'(
torstaina) mm. seuraavaa: ±_
"Mr. Douglas pilkkasi muiden
poliittisten puolueiden johtajia väi­töksistä,
että vaaleissa ei ole kysy*-
}^ rt^s** atomiaseista.--Ja hän lainasi
mr. Douglasin lausunnosta: " M i ni
haluan sanoa teille, että mikään ko-
,mitea ei saa minunpuolestani päät­tää
siitä, otetaanko Canadaan ydin­aseita
. . . Tämän päätöksen t u l ia
tehdä kansanr joka joutuu maksa­maan
näiden aseiden vastaanoton'v
hän sanoi saaden lisää suosionosoi­tuksia
. . .*'
Kuten huomataan, meitä punai^
sia pommin vastustajia on hieman
muuallakin kuin Vapauden toimi­tuksessa!
•kaiken ylläesitetyn perusteella
seaoune kaiketi esittää otsikossa
olevan kysymyksen uudelleen;
Luonnostftan kuuluu, että Vapaa
Sana 'tukee" uuden demokraatti­sen
puolueen ehdokkaita Sudburyn
piirissä siksi kun työläiset suhtau­tuvat
heihin täällä tietyin varauk­sin.
Mutta onko Vapaa Sanan tors­tai
js^n toimituskirjoituksen väitös,
"3^inaseista ei ole kj-symys", tar­koitettu
liberaalien kurjan poUtii-,^
kan tukemiseksi. — Känsäkoura. ]