Vapaus, March 10, 1959

              /
Sivu 2 ' Tiistaina, maalisk. 10 p. — Tuesday, March 10," 1959
VAPAUS
(UBEBTY) — Independent Labor
Organ,of Finnish~Canadlans. Es-taUished
Nov. 6. 1917. < Authorized
as second class mail b3r7the Post
Office Department, Ottava, Pub-lished
-^thrlcev weekly; Tuesdays,
r ThUrsdays ^^and; Saturdays by; Vapaus;
Publishing Company Ltd:; at 100-102
EOm^St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones :Bus. Office OS; 4-4264;
Ekiitorial Office OS. 4-4265. Manager
G. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 63, Sudbury. Ontario.
Advertisingvrates-, upon-applicatioa:-
Translation free of charge.
' TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk.-8.00 6 kk. 4,25
3 kk. 250
Yhdysvalloissa: 1 vk. 900 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Jälleen myönnytys NL:8ta
V .;;j^^euvostoliitto on; jäU ulkopolitiikkansa
Vjoustavuutta tulemalla ainakin puolitiehen Yhdjrsvaltoja
vasftaan: Saksan ja siinä yhteydessä Berliinin kysymyksessä.
Neuvostohallitus lähetti maanantaina Yhdysvalloille, Britan-nialie;
ja Ranskalle miltei samanlaisen nootin, missä suostu­taan
ilmeisesti vastahakoisesti länsivaltojen ehdottaman ul-koministerikonferenssin
järjestämiseen Saksan ongelmien
ratkaisua varten.
-^Kuten muistetaan, Neuvostoliitto tiedoitti viikko sitten
mielipiteenään, etta länsivaltojen ehdottama ulkoministeri-konferenssi
ei vastaa nykyhetken tarpeita, sillä sen ilmeisenä
tarkoituksena on vain pitkittää Saksan ongelmien ratkaisua.
Korostaen tämän kysymyksen tärkeyttä Neuvostoliitto se­litti
silloin, että ainoastaan^ pääministerien konferenssi voi
ratkiaista tällaiset suurkysymykset.
Pääministeri Hrushtshevin maanantaisessa nootissa ko­rostetaan
edelleen, että Neuvostoliitto haluaisi mieluimmin
,vieläkin, että Saksan ongelmat käsiteltäisiin "korkeimman
portaan" konferenssissa, mutta kun länsivallat panevat niin
suurien arvon ulkoministerikonferenssille, niin Neuvostoliitto
suostuu siihen. Ehdoksi Neuvostoliitto asettaa kuitenkin sen,
että ulkoministerikonferenssi ei saa jatkua ikuisesti, vaan
että sen täytyy suorittaa työnsä parin kolmen kuukauden
aikana ja myös sen, että ulkoministerien konferenssiin kut­sutaan
myös Puolan ja Tshekkoslovakian ulkoministerit sekä
kummankin Saksan edustajat. Viimeksimainittu esitys tar-'
koittaa ilmeisesti sitä, että Neuvostoliitto vaatii muodolli­sestikin
"tasa-arvöa" Saksan kysymysten käsittelyssä niin,
ettei sen. tarvitse olla ulkoministerikonferenssissa yksi kol­mea
vastaan olosuhteessa.
Merkillepantavaa myös on Neuvostoliiton uusimmassa
ehdotuksessa se, että siinä esitetään "Saksan kaikkien kysy­mysten"
käsittelyn asemesta mitä Yhdysvallat vaatii, kes­kusteltavaksi
vain Saksan rauhansopimusasiasta ja Berliinin
kysymyksestä.
Kuten näkyy, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain esitykset
ulkoministerikonferenssin järjestämisen suhteen ovat vielä
ainakin käsivarren ulottuman päässä toisistaan. Mutta tär­keätä
on kuitenkin huomata, että Neuvostoliitto otti maa­nantaina
todella pitkän askeleen länsivaltojen asennetta koh­ti.
Ilmeistä myös on, että maailman yleinen mielipide odot-ta
nyt myönnytyksiä myös lännen taholta ja erikoisesti Wash-ingtonista.
Nyt ei olekaan käsittääksemme enää mitään voit­tamattomia
esteitä ulkoministerikor renssin järjestämisen
tiellä.
Toisaalta on.muistettava, että aika rientää nopeasti. Kol­me
kuukautta on jo kulunut siitä jolloin Neuvostoliitto esitti,
että kuuden kuukauden kuluttua, tarkemmin sanoen touko­kuun;
27 päivänä, (Neuvostoliitto jättää Berliinin kysymyk­sen;
Saksan Demokraattisen Tasavallan hallintaan, ellei sitä
enhe^j^ saada toimeksi länsivaltojen kanssa Neuvotteluja Sak-säh'ongelmien
ratkaisemiseksi.
»Toisaalta Hrushtshevin maanantaisessa nootissa anne-tajui
ymmärtää, että Neuvostoliitto on valmis jatkamaan neu-v<^
tt^\ija ulkoministeriportaalla toiset kaksi tai kolme kuu-k^
tta yllämainitusta päivästä eteenpäin, jos asioista, keskus­tellaan
vakavassa mielessä.
^Äsian kiireellisyys ja vakavuus sekä Neuvostoliiton nyt
il4)aisema sovitteluhalu vaativat myös meidän maamme, Ca-nädcin
aktiivista panosta Berliinin kysymyksen ratkaisemi­sen
hyväksi. Ei ole meille kansakuntana läheskään saman­tekevää
miten Berliinin kriisi ratkeaa, koska tämä kysymys
kätkee poveensa siemenen joko uuden sodan puhkeamisvaa-rs^"
tai kansainvälisen jännitystilanteen huojentumisesta.
Siksi pitäisi Ottawan myötävaikuttaa siihen, että Washing-toT^
Lontoo ja Pariisi tarttuisivat Moskovan ojennettuun kä­teen.
Missään tapauksessa ei pidä syyllistyä harhakuvitel-miih,"
että Moskovan sovitteluehdotus on muka heikkouden
osioitus tai jokin merkki siitä, että se voi sittenkin jättää Ber-liinm
kysymyksen ennalleen.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
H
Nestori Wlrta, Intola, Ont., tSyt-tää
maanantaina maaliskuun .,16
pnS 80 .vuotta.
Sandra Mäki, Sudbury, Ont, täyt­tää
.maanantaina, maaliskuun 16
päivänä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Ontarion tulvavaarasta
Uutistiedoissa on viimeaikoina useita kertoja varoitettu
Ontarion väestöä tänä keväänä uhkaavasta tulvatilanteesta.
Ilmeistä myös on, että: viikonlopun vesi- ja lumisateet pa­hensivat
edelleen paljon tilannetta. •
Me emme halua missään tapauksessa peloitella ketään
tarpeettomasti. Tavallisten ihmisten kannettavana on muur
tenkin liian.paljon kaikenlaista pelkoa — pelkoa työttömyy­destä,
maataloustilanteen edelleen huononemisesta, epävar­moista
vanhuudenpäivistä — ja pelkoa kolmannen sodan
vaarasta.
"Mutta varoitettu henkilö on jo puoliksi autettu", kuten
sanotaan ja niinmuodoin katsomme velvollisuudeksemme kor
rostaa, että nykyiset puheet tulvavaarasta on otettava va­kavalta-
kannalta. Etukäteenitehdyt valmistelut voivat osoit-tautua
hätätilanteessa hyvihÄ hyödyllisiksi'
tulvaa ei tulekaan, niin käytännölliset varokeinot eivät nfieitä
liian paljon rasita.
Nykyisen tulvavaaran perustana on tämä poikkeukselli­sen
kova talvi: Lunta on saatu tavallista runsaammin, yh­tään
kunnollista suojaa ei ole ainakaan Pohjois-Oiitariossa
ollutja kovien-pakkasten-takia maa on jäätynyt niin syvältä;
että vesi virtaa maata myöten sen sijaan; että maa imisi siitä
suuren osan sisäänsä.
Tämä ei tientenkään tarkoita, että tulvatilanne on ehdot-
^tomasti: edessämme; Jos olisi vuorotellen vaurinkoisiav päiviä
ja yöpakkasia, niin silloin voitaisiin selviytyä koko tilan­teesta
pelkällä säikähdyksellä. Mutta jos tulee kovia vesisa­teita
ja niiden jälkeen hyvin lämmin sää,? n
nella paikkakunnalla varmasti paha tulvatilanne.
Tällaisissa tilanteissa on .aina_syytä^varus_taulua .pahim­man
mahdollisen varalta. ^ ^ ^
Ilmeistä, myös on, että maakuntahallituksen ja kunnal­lishallintojen'
viranomaisilta on syytä vaatia päättäviä toi­menpiteitä
mahdollisen tulvatilanteen huojentamiseksi Pu-,
heitten^ asemesta vaaditaan ipäättäviäi toimenpiteitä hetikoh-;
tai$€fsti^ tämän kevään mahdollisen tulvan välttämiseksi ja <
väliUömästi sen jälkeen kauask
YLEISÖN
KIRJE
Kanskan sirrtomaavaltius
uuden nimen varjossa
ALKOHOLISMIN KAHDEKSAN
VAKAVAA MERKKIÄ:,
On paljon, jota et tiedä sairaudes­ta,
jota nimitetään alkoholismiksi i
1) että sita voidaan hoitaa — ja suu­remmalla
menestyksella siksi, etta se
nyt tunnustetaan taudiksi — eikä
vnm parantumattomaksi tavaksi.
Alkoholisti ei aina ole vain retku
kadun kulmassa eikä aina ihmis-haaksirikko
paheiden onkaloissa. Hän
saatta olla naapurin poika, vieläpä
parhaan ystäväsi tytär, tai oman per­heesi
jäsen.
kalu päästä terveeksi on ensim­mäinen
välttämätön ehto menestyk­selliseen
hoitoon. Aiä siis jUo, jos
tahdot tulla terveeksi.
Älä keholta toveriasi juomaan jos
hän kieltäytyy. Hän ehkä ei ole pys­tyvä
ottamaan tai pysymään erillään
siitä", mutta häneen vaikuttaa alko­holi
samoin kuin sokeri sokeritauti­seen.
Tässä näet 8 varoitusmerkkiä. Tot­tele
niitä! Pysähdy! Ajattele! Kiel­täydy!
Kun:
1. Sinun täytyy jouda "ollaksesi
rauha.ssa ihmisten kanssa".
2. Et voi ottaa yhtä ryyppyä ja lo­pettaa.
3. Sinä tarvitset ryyppyjä määrät­tyinä
aikoina päivästä.
4. Sinä tarvitset ryypyjä uniioit-taaksesi
surusi, murheesi tai huolesi.
5. Sinä tarvitset ryyppyjä voit taak­sesi
tuon "väsymyksen tunteen"!
6. Kulutat aikaa poissa työstäsi
juop>ottelun takia.
4. Juopottelet yksinäsi .erittäinkin
aamtiryypyllä.
8. Havaitset juopottelun vaaranta­van
terveyttäsi ja syöt sopimatto­masti,
hukut huonosti, olet hermos­tunut,
ärtynyt ja oikullinen ilman
syytä;-
Yksi jokaisesta kahdestakymme­nestä
jotka juovat — ja Canadassa
5,750.000 juo — saattaa tulla alkoho­listiksi.
Alkoholismi ei ole henkilöi­den
kunnioittaja. Sinä'saatat olla tuo
yksi kahdestakymmenestä.
Tarkkaa tieteellistä tietoa, puhu­jia
ja henkilökohtaista neuvontaa
saadaksesi neuvottele ilmaiseksi On­tarion
Provinssin hallituksen tervcys-departmentin
kanssa osoitteella: Al-coholism
Research Foundation, 28
Avenue Road. Toronto, puhelin: Mid-way
9817—8. ^ (Rev.) A.J.H.
Musta pooli
hajoamassa
Ranskan viranomaiset ovat ehdot­taneet,
että Euroopan hiih- ja teräs-unionin
eli mustan poolin tähäna-sti-r
nen ehdoton päätäntävalta hiili- ja
terästuotannon sekä tuonnin suhteen
kumottaisiin toistaiseksi ja sille us­kottaisiin
vain. "juoksevien" asioi­den
käytännöllinen hoito. Tämä mer­kitsisi
itse asiassa mustan poolin lak­kauttamista
ylikansallisena elimenä
kuuden valtion Beneluxin, Ranskan,
Italian ja Länsi-Saksan kesken.
Mustan poolin hajoamisilmlölle an­toi
alkusysäyksen Belgian jokin aika
sitten tekemä ilmoitus, jonka mu­kaan
se aiko erota mustasta poolista
ainakin väliaikaisesti ratkaistakseen
oman säännöstelynsä avulla . ylivoi-maiselcsi
osoittautuneen hiilikriisinsa.
Kun Ranska pelkää joutuvansa kan­tamaan
Länsi-Euroopan hiiliongelr
man rasitukset halua se hyvi-ssä ajoin
vapautua mustan poolin sitoumuk­sista.^'.
•
Vuoden 1958 lopulla suurin osa
Ranskan afrikkalaisista siirto-
. maista^ jotka sijaitsevat Saharasta:
etelään; saavutti eräänlaisen .val­tiollisen
autonomian; Yksitellen
;; luetellen: nämä alueet ovat: Se-.
negal, Ranskan . Sudan,;. Dahome, |
Ylä-Voltä, Nigeria/ Norsiinluuran-ni)(
ko, Mauretania, Kongo, (enti­nen
Keski-Kongo), Keski-Af rikan,
alue, Gabun, Tshahad^a Madagäs-,
kar.Joj ennen tätä saavutti Rans-^
kan Guinea itsenäisyytensä pe-rustuslakiäänestyksen
yhteydessä.
Kuten näkyyy, muuttui Rans-'
kan siirtomaiden kartta ulkonai­sesti
vuoden 1958 aikana, mutta
kysymys ei kuitenkaan ole itse­näisten
tasavaltojen luomisesta,
vapauden antamisesta alistetuille
kansoille. Paljon puhuttu autono­mia
koskee vain maiden sisäisiä
asioita jossakin määrin.
ITSEMAARÄAMIS-FARSSI
Kansanäänestys Ranskan uudesta
perustuslaista suoritettiin, kuten
tunnettua, inyös valtakunnan siirto­maissa.
Sen yhteydessä kaikille
Ranskani afrikkalaisissa alusmaissa
asuville Algeriaa lukuunottamatta
annettiin muodollisesti malidoUi-suus
valita 'joko jääminen Ranskan
liittoon tai eroaminen siitä.
Koko kansanäänestys siirtomaissa
Oli kuitenkin vain hyvin valmi.stel-tu
ja harkittu temppu. Ranskalai­set
siirtomaavaltiaat olivat vakuut­tuneita
siitä, että toimenpiteeseen
ei si.sälly mitään riskiä. Eivätkä he
erehtyneetkään muiden kuin Gui­nean
suhteen, jossa viekastelu oi
auttanut, vaan väestön valtava
enemmistö äänesti perustuslakia
vastaan ja siis eroamisen puolesta.
Kaikkialla muualla väestön suuri
enemmistö virallisten tulosten mu­kaan
äänesti puolesta ja kieltäytyi
siten kansallisesta itsenäisyydestä.
POLIITIKKOJEN JA HEIMO­PÄÄLLIKKÖJEN
ASENNE
Tällainen tulos oli mahdollinen
.*^en vuoksi, etlä siirtomaavallan
vuosina ovat, siirtomaa viranomaiset
onnistuneet saamaan puolelleeri
joukon ranskalaisen Afrikan poliit­tisten
puolueiden johtajia.
Monet näistä ovat yhteydessä
Ranskan virkakoneistoon, heillä on
hyvinpalkattuja virkoja tai he pal­velevat
ranskalaisia monopolisteja.
Siirtomaavaltiaiden toisen vahvan
tuen muodostivat heimppäälliköty
joilla on suuri vaikutus Afrikan si­säosissa.
Vanhojen etuoikeuksiensa
säilyttämiseksi nämä ovat olleet lii­tossa
emämaan edustajien kanssa
ja niin he tekivät nytkin. \
tasysteemi, strategisten raaka-ainei­den
^ käyttö, oikeuselinten valvonta;;
yhteysvälineet, ; korkeakoululaitok­set,
sisäisen liikenteen järjestely.
Senaatti johtaa, taloudellisia ja ra­hakysymyksiä
sekä , diplomaattisia
asioita. Valitystuomioistuin joutuu
käsittelemään riita^asioita, joita
mahdollisesti syntyy "yhteisön jä­senvaltioiden"
valiUa,.
MISSÄ ON "ITSEHALLINNON"
PAIKKA? \^
Viime syksynä hyväksytyn uuden
perustuslain 77 pykälässä sanotaan,
etta erillisillä alueilla on "oma hal­linto
ja vapaa ^a demokraattmen
perusta omien asioittensa hoitami­sessa".
Mutta mita enää jaä tämän
"hallinnon" tehtäväksi, kun kaikki
edellaluetellut tehtävät jo kuuluvat
"yhteisön" hallinnollisien elinten
toimivaltaan?
Mitä tulee toimeenpanevaan neu­vostoon,
jonka johdossa on Rans­kan
presidentti, niin itse asiassa sil­lä
ori diktatooriset valtuudet ja se
tulee epäilemättä muodöätamaan
ranskalaisten siirtomaaherrojen hai-litsemisvälineen.
Näin siis "Ranskalainen yhteisö"
ei tuo mitään muuta uutta Ranskan
siirtomaiden oloihin kuin uuder\ ni­milapun.
Siirtomaiden asiat rat­kaistaan
Pariisissa kuten tähänkin
asti ja niiden tehtäväksi jää vain
päätösten täytäntöönpano.
GUINEAN ESIMERKKI
Siirtomaavaltiaat ja heidän apu­rinsa
kärsivät kansanäänestyksessä
tappion vain Ciuineassa: 97,3 pro­senttia
sen väestöstä äänesti itse­näisyyden
puolesta.
Tämä tapahtui ennen kaikkea sen
vuoksi, että tässä siirtomaavaltios-sa
olivat paikalliset taantumuksel
liset voimat, jotka yleensä tukevat
s i i r tomaavaltiaita, huomattavasti
heikentyneet.
Guinean kansan vapaustaistelua
johti. Demokraattinen puolue, jonka
edustajat muodostivat kansallisen
hallituksen vuonna 1956, jolloin
Ranskan oli pakko antaa joitakin
myönnytyksiä siirtomaissa vapau-tusliikken
painostuksen vuoksi.
Tämän jälkeen suoritettiin Gui­neassa
joukko tärkeitä uudi.stuksia.
Suuri merkitys oli paikallisten hei-piopäälliköiden
vaUan lopetlami.sel
la. Niiden
valinnalliset
hallintoa hoitamaan. Guinean hal­litus
hyväksyi myös lain naisen va-piauttamisesta
sekä tyttöjen oikeuk:
sien puolvistamisesta, se alensi ta­lonpoikien
yeroja ja korotti työläis­ten
palkkoja sekä lopetti rotusyr-kan
Länsi-Af rikan Suuresta neuvos­tosta,;
jonka tehtävänä mm. on val­voa
kaikkea näiden valtioiden yh
teistä- omaisuutta. / Tämän seurauk­sena
Guinea menetti osuutensa tä­hän
omaisuuteen täysin ilman kor­vausta.
'
PARIISIN EREHDYS
Selvästi näkyy, että ranskalaiset
laskivat Gumean sortuvan 'taloudel­lisen
saarron aiheuttamien: vaikeuk­sien
vuoksi. Guinean hallitus käänr tyi kuitenkin; Ghanan'hallituksen
puoleen ja sai siltä: 10 < miljoonan
punnan lainan. Guinean avtiksi tu­livat
myös Tshekkoslovakia ja Sak­san
Demokraattinen Tasavalta, jot­ka
solmivat nuoren tasavallan kans­sa
sopimuksen taloudellisesta ja
kulttuuriyhteistyöstä.
Ensimmäisinä suurvaltoina tun­nustivat
Guinean Neuvostoliitto ja
Kiinan Kansantasavalta. Nykyisin
sen on tunnustanut jo noin 60 maa­ta.
YKhon se hyväksyttiin joulu­kuun
12. päivänä Ranskan vastus­tuksesta'
huolimatta. Guinean ja
Ghanan tekemä sopimus, joka muo­dostaa
pohjan Afrikan Yhdysval­loille,
oli nuoren tasavallan ensim­mäinen
askel kansainvälisten sopi­musten
alalla ja tämä askel kohotti
sen arvovaltaa huomattavasti Afri­kan
kansojen keskuudessa.
Tammikuun 7. pnä 1959 oli Rans­kan
vihdoin peräännyttävä. Silloin
solmittiin Raiiskan ja Guinean vä­lillä
sopimus talous- ja kulttuuri­kysymyksistä,
mikä asiallisesti mer­kitsi
Guinean tasavallan hyväksy­mistä.
.
SITÄJIIil
I llllllilllllTM
. ' KOKOUKSESSA/
Puhuja oli juuri päässyt lämpene-määnj-
puheestaan:ja alkanut^puhua
voimakkaasti elehtien, niini!että'3a-|
lissa äitinsä mukana ollut pikku
lapsi alkoi itkeä äänekkäästi. Aiti
yritti ^rauhoittaa lasta; mutta se ei
tuntunut lainkaan auttavan: Puhu^
ja keskeytti puheensa ja: huomautti
äidille:
-:r Voin vakuuttaa; ettei lapsi häi­ritse
minUa ollenkaan,
—T Voi olla, ettei lapsi häiritse
teitä, mutta te häiritsette häntä.
TAISTELU JATKUU
Guinean kansan voitto vaikiitti
välittömästi Ranskan afrikkalafsis-sa
siirtomaissa, joissa vapaustaiste­lu
leimahti uudelleen liekkiin. Jou­lukuun
4. pnä 1958 Mustan Afrikan
työtätekevien yleinen liitto sekä
Dahoinen Demokraattinen liitto ju­listivat
yleislakon uuden hallituk-
.sen politiikkaa vastaan. Kansanää­nestyksen
tulosten julkaisemisen
jälkeen tapahtui ranskalaisessa So­malimaassa
poliisin ja väestön yh-
.-tecnottoja.
Valtava merkitys Ranskan siirto-
»iaid(5n väestön taistelulle oli jou­lukuussa
1958 Akkrassa kokoontu-sijasta
muodostettiin | neello Afrikan kansojen konfereris-neuvostot
paikallista silla. He yhtyivät innolla kokouk-
.sen valaan: taistella vapaus koko
Afrikalle vielä tämän ihmispolven
aikana. Kaikkien Ranskan siirto­maiden
väestön taistelu jatkuu nyt
tämän tunnuksen merkeissä.
Sekä heimopäälliköt, etta eraalijinnän.
' Tämän hallituksen kehoituksesta
Guinean kan.sa äänesti itsenäisyy­den
puolesta uutta perustuslakia
poliittiset johtajat pettivät kansaa j
vakuuttamalla sille, etta uusi perus-j
tuslaki avaa tien riippuniattomuu- j
teen. , vastaan.
kokonaan.poistamiseksi pitkän
itiatkan ohjelman perusteella.
Toisaalta me voimme itse
kukin yksilöinä ja järjestöinä
antaa- oman panoksemrrie. Me
suositteIernmekin,j että lehtem­me
lukijat ja muut kansalai­semme
liittyvät varauksetta
niih|rj.--ytiteisiin. edosottamjjk-siin,
mihin eri pailtkakunnilla
mahdollisesti ryhdytään tulvan
torjumiseksi. Hyvä on myös
huöIehtia^ j y
siitä, ettei jouduta aivan "pal­jain
käsin" tulvan valtaan. On
hyvä; tarkistaa polttoainevaras-^
to, hankkia vähän kestävää
ruokatavaraa, otettava selvä
saatavissa; olevista pumpuista,
veneistä ja muista välineistä."
Hyväion.korjata alavilta alueil­ta
koneet, laitteet ja tarvikkeet
vähän ylemmille paikoille jne.
Toimien , järjestelmällisesti,
harkiten ja ilman aiheetonta
paniikkia; ivoidaaniepäilemättä
välttää mahdollisen tulvan: satr
tiiessa monta kiusallista pul-
^;:'n-:?^;iiY3;3;:;T;;rs;;5W;;'g;'^
maa.
VASTAVOIMAT
Siirtomaavaltiaita vastaan esim
tyi ennen kaikkea Afrikan itsenai
.syyden puolue, joka on vielä nuori
ja jäsenmäärällään pieni, mutta
jolla epäilemättä on suun tulovai-suiis.
Sitä tuki suurin ranskalaisen
Afrikan ammatillinen järjestö, Mus­tan
Afrikan työtätekevien yleinen
liitto, .sekä joukko nuoriso-, yliop­pilas-
ja naisten demokraattisia jär­jestöjä.
Uutta perustuslakia vastaan esim-tyi
näiden lisäksi Joykko pienempiä
puolueita .sekä yksityisiä hnkilöitä.
Kaikkia näitä ryhmiä ja henkilöitä
kohtaan harjoiteltiin ankaraa pai­nostusta,
heidän ei sallittu esiintyä
ja. erältä huomattavia henkilöitä
eroteltiin viroistaan.
UUSI NIMILIPPU
. Ranskan siirtomaavalta esiintyi
viimeLset. \\\ vuotta Ranskalaisen
Liiton nimilipun alla. . Siirtomaa-valtiaille
ei-.^.tämä kausi ole ollut
onnellista: valtakunnasta oväl. ir­ronneet
Indo-Kiina, Tunisia ja MJI-rokko.
Vuonn& 1954 alkoi itsenäi­syystaistelu
Algeriassa, Kan.sallinen
vapausliike oTT voimistunut kaikissa
afrikkalaisissa siirtomaissa.
•Tehdäkseen lopun siirtomaaval­lan;
lahoamisesta päättivät ranska­laiset,
uudelleen maalata sen julki­sivun.
Ranskalaisen Liiton sijasta
muodostetaan uuden perustuslain
mukaan"yhteisö", jonka muodosta­vat
Ranska ja :Scn..siirtomaa-aliieel.
"Yhteisön" virallinen julistami­nen
tapahtuu -lielmikuyn: aikana.
Sitä'on edeltänyt mm. "yhtei.sön"
pre.sidentin valinta sekä eri siirto­maa-
alueiden valitsema, nimitys ahir
eeslaan. Valittavana on kaksi vaih-tohtoaralueioi
olla joko "yhteisön
Jäenvaltio" tai "merentakainen aliiei
Ranskan tasavallan ' puitteissa".
''YhteisönVvpresidenliksi on valittu,
kuten, tunnettua;: Gharles de Gaulle.
"YHTEISÖN" HALLITSEVAT
ELIMET
: -Perustuslain mukaan; muodosta^
vat "yhteisön" korkeimmat elimet
toimeenpaneva;: neuvosto,: :johon
kuuluvat "yhtei.sön" jäsenmaiden
pää- ja^ eräät muut ministerit, se­naatti,
.jonka muodostavat emämaaiv
ja siirtomaiden ;ediistajati sekä vä*
litysluomioi.*3tuin.
Toimeenpanevan neuvoston teh­täviin
kuuluu seuraavien asioiden
hoito:;;ulkbpolitiikka,(sötalaito.s; ra­ha-
asiat ja talouspolitiikka, yaUu^t-
PARIISI RAIVOISSAAN
Pariisin suhtautuminen vaalin tu­lokseen
Guineas.sa osoitti, että siir­tomaavaltiaat
eivät suinkaan olleet
järjestäneet vaaleja sitä varten, et­ta
siirtomaiden kan.sal julistautuisi­vat
vapaiksi.
Taantumuslehdislo uhkaili Gui­nean
kansaa ja samaan aikaan kun
monet valtiot jo tunnustivat Gui­nean
uuden tasavallan; suorittivat
Ran.skan viranomaiset joukon pai-nostustoimenpiteitä
sitä vastaan.
Niinpä heti vaalitulosten julkai-
.somista seuranneena päivänä annet­tiin
Parisista kchoitus kaikille rans­kalaisille
teknillisille asiantuntijoil­le,
jotka työskentelivät Guineassa,
sanoutua irti työstään. Pariisr jää­dytti
kaikki finanssioperaatiot Gui­nean
kanssa. Maa erotettiin Rans-
\
Lumipaljous uhkaa
peuroja
nälkäkuolenialla
Toronto. — Tämän talven lumi-runsauden
johdosta odottavat riis-tanvartijaviranomaiset,
että arviol­ta
noin 250,000 peuraa 25,000 neliö
mailin alueella Ontariossa uhkaa
nälkäkuolema. '
Viranomaiset ovat yhtä neuvotto­mia
kuin peuratkin, sillä paksun
lumen takia ei voida tehdä juuri
mitään peurojen hädänarlaisen ti­lan
helpottamiseksi. Peurat eivät
hyvin yksinkertaisesti kykene pak­sussa
lumessa hankkimaan itsel­leen
ruokaa ja niin tuhannet niistä
kuolevat nälkään.
Metsissä on nykyään noin 20 tuu­man
vahvuiselta lunta ja viranomai
set arvioivat; että noin 20 prosent­tia,
eli 50,000, peuroista joutuu
sen johdosta kuoleman omaksi ali-ravitsuneisuuden
takia. Viime syk­synä
metsästäjät saivat vain 9,000.
Alue, jolla tilanne on vakavin,
ulottuu Sault Ste Mariesta aina
Quebecin rajalle ja etelämpänä
Coldwa teristä Georgian lahdella
Bellevilleen ja sieltä Quebecin ja
Ontarion rajalle Pembrokessa.
Sault Ste. Marien alueella on ti­lanne
viime kolmen yiikon aikana
ollut erittäin vakava, sillä siellä
on metsissä lUnta paikoittain niin­kin
paljon kuin 30 tuumaa. Parry
Soundin alueella on lunta 32.6 tuu­maa
ja North Bayn alueella 28.5.
Kaiken lisäksi Ontarion itäisissä
osissa saavutetaan lumisuusennätys
tavallisesti vasta maaliskuun kol­mannen
viikon kuluessa. Vaikka
talvi jatkuisi i täst^'. eteenpäin nor­maalisena,"
nfih'* tiihännet- peurat
kuolevat nälkääp. . ; ,
Ontaripn ] ni f a.' kuntahallituksen
riistavirähdmaisteii virkailija Har­ry
G. Lumsden selostaa, että koska
peurat asuvat laäJäUä alueiella, niin
ön mahdotonta kuljettaa' liiille riio-'
Kaa ilmateitse.
Beäver laken
haalia avustetaan
Kirkland t i a t e ^
Kirkland Lake. -> Ehkäpä toisil­la
paikkakunnilla luullaan^ että me
täällä KirklandfLakella-olemme ai­van
jäätyneet, koska Jehden pals-'
töilläkään ei ole näkynyt täältä
minkäänlaisia elon merkkejä. On­neksi
,asia ei ole vallan näin hul­lusti,
vaikka talvi Onkin ollut erit­täin-
ankara lumineen: ja.' pakkasi-:
neen. Päivästä toiseen on sentään
täälläkin menty kaikesta huoli­matta.
Naistenkerhomme on myös ollut;;
koko^ talven hiljalleen toiminnassa.
Olemme: kokoontuneet joka.^toinen -
tiistai-ilta "poikatalolIä"~bingoa. pe^ i
laamaan. Vaikka 'Joukkomme^ on-;'
kin pienenlainen, niin kuitenkin
olemme täten saaduilla pennosilla
voineet osaltamme auttaa monta
hyvää asiaa. Esimerkiksi joulun
aikana kerhon naiset hommasivat
pikkulahjoja paikallisille suomalai­sille
sairaille.
Viimeksipidetyssä kerhoillassa
päätti naisten kerho järjestää illan­vieton
Beaver Laken haalin rakehr
tamisen hyväksi. Tämä tilaisuus
pidetään ,'poikatalolla" sunnuntai
na, maaliskuun 15 pnä, alkaen klo
7 illalla. Siellä on varmaan paljon;
hauskaa. Myös pelataan seurapa-^
lejä. Jokaisella on siis tilaisuus
voittaai hyviä palkintoja. Myös jär­jestetään
kahvitarjoilu hyvien koti­tekoisten
leivosten kera. Saapukaa
siis suurella joukolla tähän erikois-tilaisuuteen.
Toivottavasti ilmatkin
alkavat jo näin kevätpuolella läm­metä.,
että voi saapua vähän kauem­paakin.
Näin tulemme tässäkin yh­teydessä
auttamaan hyvää asiaa
eteenpäin. —- L. M.
TOIVON MUISTOLLE
(Omistettu Toivo Saaren — Es­panjan
Topi — muistolle, kuoli hel-mik.
21 pnä 1959, ollessaan 61-vuo-tias,
St. Michaels-sairaalassa, Toron­tossa.)
Kullan keltaisen — lännen kalleus,
ci sen hopeatiohtoincn arvokkuus
ollut se, joka nuorena tänne sun sai.
Ilot apurin iltmn,
varjot vanhojen linnain,
iäksi sulfa taakse jai,
kun lähdit lantchen päin.
Kuten pojan muuttolintusen
pesä ahtaaksi ajallaan ahtautui^
AvaQiuteen sc lentää,,
kun siipensä saa,
etsien mantua avarampaa,
ehka ravinnon siellä runsaamman
saa.
Käsivartesi nuoret oli voimakkaat,
niitä halusi suuret, rikkahat maan^
keltä hopeat pöydillään on,
sekä kulta holveissaan loppumaton.
Enin elos aika oli raadantaa,
vuosikymmenet häipyi niin
unholaan.
Omakohtaisen rikkauden, kunnian,
tunto oikeuden sai suUe
korvaamaan,
.iltis uhraan sille olit elosi
missä kuidit sen puolesta
taistellaan.
Sinne kiirehdit sinä mukaan vaan,
tovereiden rinnalla taistelemaan.
Kaiken annoit, voimasi, terveyden,
et pelännyt vaaroja, kuolemaakaan,
joka seurasi askeltas,
sille hymyilit vaan.
Sinä uskoit: turhuutta ovat vaan
kulta ja hopea päällä maan.
Joka tietä oikean vaeltaa
^ kuolo köyhänkään ei ole
halvempaa.
Lauri Kangas.
Toivo Saari kuoli
Torontossa
Toronto. '— Täällä Torontossa
pitkän aikaa asunut ja monilla eri
paikkakunnilla Ontariossa hyvin
tunnetu kansalaisemme Toivo Saari
(Saaren Topi) kuoli täällä paikallv-sessa
St. Michaels. sairaalassa hel­mikuun
21 pnä ja hänet haudattiin
23 pnä.
Saari oli useimman viimeisen
vuoden ajan jatkuvasti huonossa
terveydessä ja oli jatkuvasti lääkä­rin
hoidon alaisuudessa, joskaan ei
aina vuodesairaana.
Tämän kirjoittajalla ei ole mi­tään
varmoja tietoja edesmenneen
vainajan elämäkerrasta enempää
jkuin hänen kuolemaan johtavista
syistäkään, paitsi se, etfä hänen
kerrotaan kuolinpäivänään kaatu­neen
jalkakäytävälle. Paikallisen
päivälehden kertoman mukaan hän
oli nauttinut väkijuomia, ja niin
hänet oli viety poliisiasemalle. Siel­lä
hän oli menettänyt kokonaan ta­juntansa,
joten hänet oli siirretty
yllämainittuun sairaalaan, jossa hän
kuoli saman päivän iltana heikon
sydämen ja jonkun muun sisäisen
vian johdosta.
Saari eli Jaakon-Saari oli synty­nyt
Karjalassa Antreassa tai sen
lähipitäjissä. Kuollessaan oli hän
noin 61 vuoden ikäinen. Hän tuli
Canadaan yli 30 vuotta sitten.
Tavallisena työläisenä edesmen­nyt
Saari seurasi jatkuvasti työläis­ten
yhteispyrintöjä ja sekä koti-että
ulkomaiden tapahtumia. Hän
oli vakituinen tämän lehden palsr
tojen lukija aina kuolemaansa asti.
Kolmattakymmentä vuotta sitten
hän osallistui myöskin Espanjassa
käytyyn vapaustaisteluun satojen,
toi.sten Canadan suomalaisten, kans­sa
taistellen siihen aikaan nouse­vaa
fasismia vastaan. '
Rauhallista ikiuntapäivätyijsi jäl­keen.
— E. F.
PÄIVÄN RÄKINÄ
rr
''Se on sitä autoilun iloa": sanoi
eräänä pakkasaamuna työkaveri jo
ka 'oli vähällä palelluttaa jalkansa
kaivettuaan tunnin aikaa.eurooppa-laismallista
pientäv autoansa syväs­tä
canadalaisesta lumikinoksesta.:
Mutta tätä talvista "autoilun iloa
riittää vähän -kaikilIei:jotka^ov:il
saaneet kunnian: istua ohjauspyörän
takanaja maksaa siitä .koituvat-viu­lut.
^
Esimerkiksi . torontolaiset auto­liikkeet
arvioivat, että kalujen, ja
teidensuolaus aiheuttaa sikäläisille
autoilijoille keskimäärin $25.00 ku­lut
ikoripellien; ja kromiosien ruos­tumisen
lakia. Kun Torontossa on
arviolta 400,000 autoa, niin se tar­koittaa,:'
että:; suolaruoste aiheuttaa
sikäläisille 'autoilijoille ; yhteenlas­kien
kymmenenmiljoonau dollarin
menoerän talvessa.
Ilon aihetta sekin. Taitaisi lulla
halvemmaksi pitää autoa vajassa^ ja
ajella — taxilla!
Mutta dollarihymyt, jotka kuul3-
'ma~nostavat niin hitosti sitä oman-arvon
tunnetta, itsevarmuutta ja
sosiaalista asemaakin, mikäli nyt
m a i n osm eslu reih i n ; vo i d a a n; 1 uot taa,
luottavat meille muutakin ."anlam'i-sen"'~
tai "mak.samisen iloa'*, •
;MUä suuremmiksi; matalammiksi,
rr
voimakkaimmiksi ja kroomillisim-miksi
nämä vekottimet saadaan —
tietysti autoilevan; yleisön toivo­muksesta
sitä kaJliimiksi ne tur
levät ostaa ja ylläpitää. Ne hörp
päävät ainakin gallonan gasoliinia
jo siinä :kun:ne^ajetaan vajasta; ka
dulle! '
Mutta gasoliinin kulutus on kui­tenkin
: lasten leiirkiä automenojen
'kokonaisuuteen verraten.
Tavallisten vero-, korjaus- ja ajo-menojen
:lisäksi::: saavat autoilijat
"sosialisen asemansa" hinnaksi
iinaksaa: myös autovakuutukset; jot­ka
ovat nousseet; jatkuvasti ja nouv
scvat ilmeisesti yhäkin.
Meille vakuutetaan, että- vakuu­tusyhtiöt;
lekevät= kaikkensa •vakuu­tusmaksujen
; alhaalla pitämiseksi,
mutta!autoilijan näkökiUmastavkat-:
soen;tunluu kuitenkin isiltä;; että
tällainen vakuuttelu on hirtehishuu-inoria;:;;:
Jos halutaan vakuutushiu-toja
pitää alhaisina, kuten sano­taan,
niin miten herren nimessä
voidaan sitten selittää, että joka
vuosi tulee meille kalliimmat va­kuutusmaksut?
Ennustaen, että autovakuutukset
nousevat tuntuvastimyös ensi vuon­na;
asiaa .koskevissa; propagandauu-tisissa
.kerrotaan, että ^vakuutusmak­sut
riippuvat autotapaturmien mää­rästä
ja näiden tapaturmien kalleu
desla.
Tässä yhteydessä selitetään::
Mitä; enemmän: tulee liikentee-,
seen autoja, sitä enemmän on kola­reita.
Mitä enemmän on autoissa hevo.s-voimia
ja nopeutta, sitä kalliimpia
kolarien aiheuttamat vahingot -ovat^
Mitä kalliimpia ovat autot pysn
tyyn nostettu-ine kurakaarisiipineen
j a kiiltävine kromeineen, sitä kal­liimpi
on myös kolari. ^
Myös sanotaan, että sairaala- ja
lääkintämenot lisääntyvät ja sekin
vaikuttaa kuulema autovakuutusten
hintaan.
Emme voi jiivan kakistelematta
niellä .kaikkia; ylläesitettyjä,; sivu­mennen
sanoen; sanatarkkoja perus­teluja
autovakuutusmaksujenkorolT
tamisen hyväksi.
Esimerkiksi V mitä eriemmäntulee
liikenteeseen autoja,;sitä enemmän
.saavat vakuutusyhtiöt myös liikettä,
eli vakuutuksia ja porvarillisen kä­sityskannan
.mukaan; liiketoimintaa
voidaan; harjoittaa :sitä halvemmul-;
la mitä suurempi on liikevaihto! :
Sitäpaitsi on esimerkiksi sairaala-laskuissa
puhuttaessa otettava huo­mioon
myös se, että suuri yleisö
maksaa nyt-;sairaalamenotkin koko­naan:
täällä .Ontariossa:. ja :moncssa
niuussakin maakunnassa.
Tällä el tietenkään haluta kieltää
sitä,~etteikö esim.-autojen; korjaus-maksut
ole suuresti nousseet. Täs­sä
on *eräitä vakuutusyhtiöiden a-siannuikaisia.
numerotietoja.
V. 1953 auton tuulilasin, hinta oli
$55, vuonna 1958 $125.
Etupuskurin hinta oli keskimää­rin
$20 (1953) nyt (1959) $92. T i -
kapuskuden $20 ja nyt $75.
Takimmaisten kurakaarien hinta
oli ennen "pyrstöjen'* ilmaantumisr:
ta (1953) 17.00 kappale, nyt $80.
Etukurakaarien hinta oli $30, nyt
$51. Takalaatikon kansi maksoi ;
$50, nyt $81.
Mitä suuremmaksi tulee joukko-:
tuotanto, sitä kalliimmiksi: käyväti
autot? Teoriaa sekin! Vakuutus­yhtiöiden
laskelmien mukaan nuo
yllämainitutiG korjattavaa auton o- •
saa voitiin kuusi vuotta sitten uusia
$192 hinnalla. Nyt ne maksavat
$504!
Ns. "konevoimaohjaus" tekee au­ton;
pysäköinnin helpoksi'hommak-si,
mutta jos sattuu tapahtumaan
jonkinlainen yhteentörmäys/niin;st>;,.;
antaa kalliin korjauslaskun.
Tätä ei sovi kieltää. Kallista on
nyt dollarihymyjen korjaus. ::Mutta::;
kalliiksi tulevat myös vakuutusyhti­öiden
voitot,; mitä;autoilijat saavatv
omalta kohdaltaan: oUa: jatkuvasti ;';i
nostamassa suuremmiksi. Mutta
vaikka vakuutusyhtiöt eivät olekaan
maailman - "vaatimattomimpia' 'lai­toksia,
niin jostakin syystä ne eivät
puhu mitään omien voittojensa l i ­säämisestä;
selostaessaan "miksi; aur;;
tojen vakuutusmaksuja" on jatku­vasti
korotettava.
Niin että on sitä autoilun iloa vä­hän
meillä kaikilla — niilläkin jot­ka
maksavat automenonsa välilli­sesti.
— Känsäkoura,
ililifiiiliilli ;-;,^;sv