Vapaus, September 9, 1952

              f ^^1^ •!i'lrfe':lv:ii
' H 4 Sivu 2 Tiistaina, syyskuun 9 p, — Tuesday, September 9,1952
fiavaeämd da» Pösf
IBuindays Vepaiu,
Sbn 6ti W^ S ä d ^ ^ Out; Canada.
Advertfafag niti» qpott appl^^
'ItaaslaUon free of chaige.;..
Canadaasa* V - t
3 VL OSU
Buomeasa: 1 vk. a50 6 kk. 4;»
a:
• ; v a r j o ^ . maailnun' ^/yliniinaksi •
'^«"V^^ sotainen Jbiallitusv^ta tuntee
- hyvin epämukavaksi sen vuoksi kun kaikkialla maailmassa
vallitsen^aan hysteen^
itänsä: n^kerien
i i
Täsisä tilanteessa ollen, YhdysvaUainsotaix»Iitiiko '^kiven
5-^9$' Toiselta puolen lännen demokratian "johtajan" ja "esitaistelijan" pi-
^ '^'^"il täisi kuitenkin voida jottfnktn näyttää, että den^okratiaa, suvaitsevai-
•? ift..;*-. ..ni: _ 5 ^ . . . r : . _ , <,r_M...^ yhdysvaltalajsct so-maaUmian
tilanni^
i heiluttavaa orjavoutia'
^ . , : tervehditä-missäan "vapauttajana".
vähimmässä laskussa :Moskovan) matkimista,
ilo|issa ij^iutäan^^^
Hoida. lAbtinen^^!^ Arthur, Ont.,
täyttääV70 vuotta ^»j^utf^^
Yhdymme onnitteluibin! "'y •
Miia imiut ^anö^
oli neekerinäytteiijöitä siinä nimenomaisessa mielessä^ että voi-ftodtstaa?
puhe4»t Yhdysvaltain rotudiskriminatiosta pelkäksi
Imttunistien propagandaksi". Kuvaavana seikkana voidaan tässä
neekeriurheilijoihin ja selittäneet rintoihinsa lyöden:
'Katsokaa meidän neekereitämme! Eivätkö puheet rotudiskrimina-
; Mio^tamriie olekin kommunistien valheita?
' ^ ^ ^ ^ ,jatluivassa^^t^
1 '» jäin '50 pistettä kisojen lopussa, nosti Yhdysvaltain siitä' kuo-heekereitä
vastaan h ^
LiJa,.ro^udiskriminatiota>ikuten esim. News-lehti jiilisti? Antakaamme'
Eteenpäille: ^
utia^/miksr ei N
TOTO
YiiäplevaJla otsllcplla **Iowa Union
Panner^-lehtl kirjoittaa:
Totuus on voittava,
:; VtOhev Jolla k b r ^ ÖÄ jjIdiBt-
]^ käyimlssä; on hyt iteljastiinut^
dysValtalalset neuvottelijat Panmun-jbmissa
ovat p
kaansaamlsta^ to^^^ ett£i ainoas­taan
•7Ö,ÖÖ0i vangin; palauttaminen
liOfiOO-sta. vangista on heidän " v i i ­meinen
tarjouksensa". Nyt kuitenkin
myönnetään, että tuo 70.000 numero
on "epätarkka arvio". ^ Associated
Pressin; tiedonannossa Kojen j ä ­reitä
sanottiin: "liUttolalset tekivät
epätarkan arvion, kun he sanoivat
kommunistien aseleponeuvottelljoille,
että ainoastaan 70.000 noin 170.000
:stä sotilas- j a slyUlIyanglsta ovat
halukkaita luovutettaviksi punai-
;siue/'r-;:;;';:"^r;^-v
Tämä tiedommto ori tietystikin
tä.ydelllsesU o-lsttriidassa Yhdysval­t
a i n .! virafnpmaisteh^ aikaisemman
väitteen kanssa, jonka mukaan enem­män
kiiln puolet kaikista lUttoIais-ten
hallussa olevista vangeista "mle-liuuininin
kuolevat" kuin palaavat
takaisin Pohjois-Köreaan. ^
iilten'epätarkka oli tämä "epä­tarkka
arvio'.', se käy selville toisesta
•Associated Pressin tiedonannosta,
'jossa kerrqttllh vankien uudessa seu­lomisesta
K o j e n saarella. Tämä uusi
seuiorita totesi A P : h mukaan: "Epä­viralliset
arviot osoittavat, että noin
5 prosenttia vangeista valitsivat v a ­pauden
. •
a i i i t t a ; kalkista näistä uusista
myönnytyksistä huolimatta, ja on
huomioitava, että ne ovat amerikka­laisten
uutistoimistojen . tekemiä.
^Yhdysvaltain neuvottelijat Panmun-jomlssa
yhä vain jarruttavat asele­von
tekoa pitämällä kiliini heidän
"viimeisestä tarjouksestaan" palaut­taa
ainoastaan 70.000 vankia.
— Työmies-Eteenpäln.
TOKIO. — Tokiossa vietettiin h i l ­jattain
siturta rauhanjuhlaa Japanin
kommunistisen jpuölueeri SO-vttotls-päivän
johdosta. Juhlaan osallistui
noin 80 tuhatta henkeä. K a l k k i a juh­lavieraita
askarrutti ^ama jalo aja­tus
— huolenpito synnyinmaansa
kohtalosta, halu Ilmaista ratihantah-t
o n s a . ; ' • ' ; p.,-; v-'V;j>'••/-M---:/;iV'
Juhla alkoi kello do aamulla. j u U a .
yleisö katseli ammattiyhdistysten ja
erilaisten demokraattisten järjestö­jen
Järjestämiä näyttelyjä. Nykyistä
Japania kuvaava näyttely kuvasti
kirkkaasti sitä synkkää todellisuutta,
mihin amerikkalaisten miehitysvalta
on maan saattanut. Japanin maa­seutua
kuvaavassa osastossa on jokai­nen
asiakirja aivan kuiri;valeltu mie.
hltysvallan ikeen alla vaikeroivien i h . .
mlsten kyynelillä.
suurta mielenkiintoa herätti ylei­sössä
näyttely Korean kansan sanka-f
^^^^p^^f l i S l p - : maamme ply^mpialaisjoukkue ei voisi kilpailla yhdessä kplnian-
' >' 'i^^^^^^^iii^^^^^^^saos^^ ;(!Tätköittaa
ennätysmies) ei voisi päästä urheilujohtajaksi missään
tössamme. Että Andy Stanfield' (2VX) m. juoksun
jä). ei voisi asua Leyittqvvnissa N . Y . Ja jos kuka tahansa näis-
Totuus on; kovin: i ja se tulee lopulta tiedoksi. Ja
>W*i • ^^^^y^ ei saa tekeriiättömäksi! Niin kauan kuin Yhdysvalloissa jat-aV.
v!{ 1 ; .]a/"Iaiton" lynkkaus neekereitä vastaan ja suuripäin^ öykkärimäi-
*' , syya kaikkia, pikkuihmisiä kohtaan, maailman yleinen mielipiide suh-
* • taiituu-varovaisesti, torjuvasti ja vihamielisestikin Yhdysvaltain ny-r
kyisfeen valtiokomeritoon nähden.
Kiitettävää itsealotteisuutta
^;;>^'.: - Lehtemme paikkakuntauutisia voidaan verrata asunnon julki-l"
f'lX<fi\ sivun avaraan ikkunaan, mistä on paras näköala ^mpäristölle^^^^^^^
\-^{\}vi^ : paikkakuntauUtisten muodostamasta suuresta ja kirkkaasta ikkunasta
iMstsi';.; i näkyy niitä edistyshiieliset maantniebemme ja -naisemme harrastaiyat
avaraib maamme eri puolilla.
ja «viimeaikoina on tästä ikkunasta nähty erittäin miellyttäviä
iseikkoja. Me tarkoitamme niitä paikkakuntäkirjeitä joissa puhutaan i
suunnitel-
Tämä, jos
joka on kor-järjesiöt
jot-penisyksiköistä
alkaen korkeimpiin elimiinsä asti osoittavat aloite-ilman
toisten kylkeen pukkaamista odottamatta, ovat eläviä,
jotka voittavat pahimmiatkin esteet. Juuri
sen naistehkerhojen sekä SCAUL: n elin-perustekijä,
^f:'/ .„•„••••:'•
varhainen alkaminen tarkoittaa sitä, että selvi-
• tään helpommlin alkuvaikeuksista. Ön turha kieltää sitä, etteikö
järjestötoimintaan ja «varsinkin kuU-vuoksi
järjestötoiminnassa ihnehee
hankaluuksiakin. Miittä jos ryhdytään aikaisin
kuten nyt on tapahtunut lukuisilla paik-alkuvaikeudet
on helpommin voiteita-kaikilla
paikkakunnilla tehdään yksityiskohtaisia suun-
<'nit(älmia siitä, miten parhaiten toteutetaan järjestöjemine yleisohjel-ä;
silloin tulee toiminta määrätietoisemmaksi ja tehökkaanamaksi.
Tämän vuoksi voidaan sanoa; eftä koko tulevan talvitoiminnan
onnistumisen ehtona oh se, että seurataan niiden paikkakuntien osas-tojcn^
ja seurojen esimerkkiä, jotka ovat ryhtyneet syystoimintaansa
järjestämään ja'suunnittelemaan.
Farilflf. — iRanätan pohjoisen osan
> kutomot^olUsuiidessa on; P&9i|n ^ ö t -
töniyystilanne.': kuin mikä mitään
Rariäcan t ^ on sitten • toi­sen,
maailmansodan kohdannut.
k i m ; kotimainen j a ulkomainen
tekstiilituotteiden kysyntä "vilme
vuonna romahti, joutiii tehdas toisen,
s a . jälkeen tässä Raiiskan "Uudessa
Cnglaimissa'' lylientämään työskeh-telxalkaansa,
vieläpä sulkemaan Or
vensakin. . . .' ^Ar^
[ •Lilie-Roubaix-'fourcoing kolmion
muotoiselle teollisuusalalle : Ranskan
koillisessa 'osassa on kaikkiaan keski­tetty
noin 380,000, tekstiilityöiälstä
Ranskan siD0,<)00:8ta ja niistä bn riyt
70% Joko lyhennetyllä työviikolla
työssä taikka kokonaan; työttöniänä;
K r i i s i . 'Ran^can ikutomoteolllsuu-deJssa;
bn vallinnut Vuodesta 1930 läh­tien,
mutta viimeisen 6 kk. aikana on
se saavuttanut huippunsa. Se Johtuu
pääasiallisesti Ranskan kutbmptuotr
teiden viennin laskemisesta Ja kuto-matuotteiden
Ranskaan virtaariilsen
lisääntymisestä sitten Vuoden 1950.
Ulkomaat, jotka, ovat kohdanneet
my^tlvaikeuksia^ kotimassaan, ovat
Ranskan kaupan tuontiin * nähden
iharjoittamaa ivapaamiellsj^ttä hy­väkseen
käyttäen Eiuropan Taloudelli­sen
Yliteistoiminnan alaisuudessa,
tuiyittaneet Ranskan markkinat. T u ­loksena
tästä ovat Ranskan kutoma-tehtailijat
vaatineet ulkomailta teks­tiilituotteiden
tuonnin kokonaan k i e i -
täirilstäjätuitlmaksuja maasta; vie­täville
tekstiilituotteille.
rillisesta taistelusta. Tämä näyttely
aivan kuin vastasi toiseen näyttelyyn,
joka kuvasi Japanin kansan kasvavaa
vastarintaa sodanlietsojille. ;
Puolenpäivän aikana alkoivat näyt­telyn
keskustorilla urheiluesitykset.
Yleisön suuren suosion sai osakseen
kaksi nuorukaista, jotka juoksivat
esUn punaisine lippuineen. Nubru-
• kalset ^ I v a t rauhanviestin, jota kari-
^tolvät kaupungin liipl Vasedan ylio­piston
oppilaat. ' Kaupungin, kaduilla
kansa tervehti koko matkan viestin-kantajia.
: Päivä alkoi painua jo iltaan, kun
puhelevalle nousivat kommunistisen
puolueen, ammattiyhdistysten Ja. y h ­teiskunnallisten
järjestöjen edustajat.
Kllhkeänä kutsuna taisteluun raUhan
puolesta kajahtivat kuuluisan r a u -
hantaistelljan Ikuo O jaman, asiana­jaja
Tazudzi : Pusen, parlamentin
kommunistljäsenen Kadzahaja^ ja
alahuoneen entisen kömmimistijäse-nen
Hosokavan puheet.. He muistut­tivat
juhlayleisölle)Japanin kansan
tukalasta ^^tilasta, Johbn se ön joutu­nut
amerikkalaisten miehitysvallan
Ja maan aseistamisen tuloksena. /
Liikuttavan puheen rauhan puoles­ta
piti juhlassa Ikuo O jama. Hän
korosti, että juhlan suuri menestys
osoittaa ; sitä, että Japanin kansan­joukot
' kannattavat kommuriistista
puoluetta. K u n Ikuo Ojama laskeu­tui
alas puhelavalta, niin yleisö 0-
soitti hänelle kauan suosiotaan. •
Kommunistisen puolueen puoletita
puhui Hosokava. Hän kiltti juhlay­leisöä
Juhlan järjestämisestä kommu­nistisen
puolueen kunnial^i ja sanoi,
että-, uudella bfhjelmalia aseistaUtuntit
puolue lupaa •vastaisuudessakin puo­lustaa
joukkojen etuja ja taistella
Japanin vapauttamisen puolesta. ^
Juhlakokous' hyväksyi useita pää­töslauselmia.
Joissa vaati sodan p i ­kaista
lopettamista Koreassa j a nliri-
• sanotun reservipoiiisin htäjallelaske-mista.
julisti vastalauseensa Japanin
aseistamista vastaan Ja hyväksyi t u n -
: nuslauseen kommunistisen puolueen
puolustamisesta. Kokouksessa hy­väksyttiin
myöskin. päätös osallistp-misesta
Aasian j a Tyynen valtameren
maiden rauhanpuolustuskongressiin.
Valonheittimien valossa, alkoi Juh­lan
loppuosa — taidekollektiivien ja
demokraattisten teatterikollektiivien
esiintyminen. ; Ne esittivät torin kes­kellä
suuren kuvauksen Japanin kan­san
elämästä J a taistelusta. Juhlan
päättäjäisiliisi esitettiin tanssi ja lau­lu
/Taisteluun rauhan puolesta". .,
Ehkä kaikkein liikuttavin oli j u h ­lan
lopuhetki, jolloin torin yllä k a ­jahti
voimakas "eläköön"-huuto rau­han
kunniaksi, niiden kunniaksi, j o t.
ka taistelevat miehuullisesti rauhan
puolesta. '•
BAUHANPUOLCSTOS-K
O K G B E 8 8 I N EDELLÄ
Elbkiiun 23^24 päivinä Töklössä
pidettiin-konfereiusl. jossa valittiin,
edustajat Aasian j a Tyynen valtame­ren
maiden rauhanpuoIustuskongFes-slln.
Puhetta johti "Slnano KiagakU"-
yhtiön presidentti D^yndzl Matsuda.
Konferenssin pUhemlebistCdn vajit-tilriTktio
bjäina. Dzlltlro Matsumoto,
lositaro Hlrano yjn.
#iäiuen konip-^ssia <vsdn)l8taT{m
Japanin komitean puolesta Ikuo Oja*
ma korosti sitäi; kuinka Välttämätön­tä
on Japanin edustajien; läsnäolo
Aasian j a Tyynen valtameren maiden
raubanpuolustuskongresslssa.
DzUtlxo Matsumoto sanoi, ettei r a u ­haa
voida saavuttaa liman kansallista
vapautta ja riippumattomuutta. J a -
psinln jälleenrkentamlnen on.mahdo-tonta
Uman ystävällisiä siditelta ja
vapaata kauppaa Aasian maiden
kanssa.
losltäro Hlrano puriui ybtelsponriis-telulsta
rauhan suojelemiseksi.
• Konferenssissa puhuivat myöskin
Tdml Kora, K e l Hoasl, KlsUkb (Mla-kosi,
kansallisen rai^npuolustusneu-ybstori
pääsihteeri Senoo,' kulttuurin
työritekljäin perustaman rauhanpuo-lustuskomitean
edustaja Takakura,
kommunistisen puolueen edustaja
Hosokava sekä O keskikokoisten' 'J- ^ ja
plenyrlttelljäln edustaja Ito.
Rauhanpuolustuskbrigressla valmis­tavan
Japanin komitean selostuksen
teki tämän komitean pääsihteeri H a -
tanaka, joka korosti kbngsessiri a k t i l -
vlsta valmistamista Japainlssa J a s a ­noi,
että tässä konferenssissa on läs-nä
erilaisten ylitelskuntapllrlen sekä
myöskin isnurten poliittisten puoluei­den
j a ammattisdidlstystar edustajia.
..S^.ustaja^t, k u i m i ^
lenkilnnolla paikkakunnilta saapunei­den
edustajain puheita. ,,
BAVHANFIjbLtJSTUSLIIKE
PAKISTANISSA
, -PEKING -r-. £lnhuan tietotoimisto
t l ^ b i t t a a ^ttä, elokuun 8 päivänä.pU
detyssä Lahorlri raiihanpuolustusko-noitean
työxajiokunrian istunnps^
päätettiin perustaa raribanpuolustua-komit(
M>lta L ä j ^ (Pakis­tanissa))
eri piireihin, fnunän työn
suorittamiseksi maaseudulla Valittiin
komitean puolesta sen puheenjohtaja
Guljam •Mohammed-kaani Landho-rista
ja komitean pääsihteeri Mutta-
IsAi iParldabadi.
Komitea, r päätti. tukea Maailman
Raiduinneuvoston päätöstä kansojen
raUhanpuolustuäkongressiri koollekut­sumisesta
tämän, vuoden Joulukuussa
Wienissä.
Elokuim. lS.,/pälvänä perustettiin
rauhanpuolustuskomltea luoteisessa,
rajamaakunnassa. Mainittu komitea
on valinnut ;10> edustajaa Aasian ja
Tyynen -valtameret' maiden rauhan-puolustusk<>
ng?jesslln.
T A I S T E L U R A U H A N • ^-r'':'--
PUOLESTA SUO]UEESSA
hiljattain rauhanpuolustiiskonfereiis-si,
jossa bU^^ä^jla'25 kunnasta.
Suomen rauhanpuolustajain järjes­tön
pääsihteeri 'Mirjam 'Vire—Tuomi­nen
teki k9kouksessa selostuksen r a u -
Tbdysvaltalainen prof. John L K o l e h -
malrieri on nimitetty ^Amerikan Aar­nen",
suomalaisen osaston 'johtajaksi;
Prof. Kolehmainen ori tannj^tri työs­tään
Yhdysvaltain suomalaisten his­torian
alalla, matta sodanlietsonta on
arvatenkin parenunln palkattua hom­maa,
köiska 'hän on:myynyt itsensä
Wall >Strieetiri sunrinitteleman sodan
lietsomiseen^ mikä on >*Amerikan Ää­nen"
pääasiallineri tarkoitus. .
han puolesta käytävän taistelun mer­kityksestä
ja raUhanpuoltajaln teh­tävistä.
Hän sanoi, että Suomessa
« n tähän mennessä kerätty noin 800
tuhatta ailekirjöitUsta Maailman
Rauhanneuvoston julistukseen viiden
suui-valian rauhanliiton solmimisesta.
Kokbiis hyväksyi päätöslauselman,
jossa vaatii sodan lopettamista K o ­reassa
j a bakteeriaseen kieltämistä.
. Kokous kehoitti myöskin Pohjaa­maan
koulujen Johtavia työntekijöi­tä
tehostamaan taistelua rauhan puo­lesta
j a , kasvattamaan nuorta suku­polvea,
rauhan Ja kansojen ystävyyden
hengessä. •'
iSt tuomittiin ihon värin takia Afrikassa
mmm
m
m
i 1
yöEaimeshare. Kaikkiaan 181
^lä-Äfirlkan, ei-eurooppalaista asu­i
l t a tuomittiin eiok. 27 pnä sakkoi-hiri
>j1kbkslsta"., jolta he olivat t e h -
, ifeet^^,VH^ rotulakeja vastaan käy-
'dyn tottelemattbmuustaisteiun alka­l
i a . . - . ; • •/ •
Satoja afrikkalaisia o l i seuraamas­sa
oikeudenkäyntiä täkäläisellä raa­tihuoneella.
Kahtakymmentä el-eu-rooppalalsta
taistelun Johtajaa kuu-lusteilaan
p a r h a i l l a a n ' ' r i k o k s i s t a"
joita heidän, väitetään tehneen äs­kettäin
hyväk^ttyjä "kommunismin
tukahduttamiseksi" laadittuja lakeja
vastaan.
; »«Isiiikl. — Viiden suurvallan r a u ­hansopimusta
: vaativaan iMaallman
Rauhianheuvoston vetoomukseen ori
Suomessa kerätty.. 800jl83 allekirjoi­tusta.
Kun lisäksi tiedetään, että
rauhanpuolustajat ovat allekirjoituk­sia
kerätes^län joutuneet keskuste­luihin
lukuisten sellaisten Ihmisten
kaiissa, jotka eivät kuitenkaan vielä
ole bileet! valmiita alieklrjoittamaan
' vetoomusta, voidaiän Jo -nyt todeta,
että vetoomus on tehty tunnetuksi
valtaosalle Suomen kansasta.
Rauhanpuolustajat tulevat nyt jo
saavutetun erinomaisen tuloksen I n ­nostamina
jatkamaan työtään Ja alle­kirjoitusten
määrä tulee lisäänty­mään,
sillä vielä on seDaisia joille
sitä el ole esitetty j a mbriet tulevat
asian uudelleen esille tullessa sen
allekirjoittamaan, vaikka ovat siltä
täMnmennessä pidättäytyneet.
Helsingissä . on rauhanvetoomuk-seen
kerätty 121,119 allekirjoitusta,
mikä on 33 pros, kaupungin asukas­luvusta.
Joissakin kimnissa on puo­let
asukkaista allekirjoittanut vetoo-jnultserii
.
Kirj. D. Melnikov
Itävallan kysymyksen rauhanomai­sella
säännöstämisellä on sangen suu­r
i merkitys rauhan säilyttämiselle E u ­roopassa.
Itävalta on pieni maa,
mutta sen maantieteellinen asema ja
strategiset raalca-aineriklcaudet (rau­tamalmi,
magnesllttl: yjxi.) ovat .aina
kiinnostaneet agressorelta, kun l ie
ovat valmistelleet sotaa Euroop^^.
Fasistinen saksa, joka tvältasl Itäval­lan,
muutti seri h<yökkäystUkiko3idak-si
Euroopan, rauhantahtoisia kanspja
vaötaak Kaikki'Euroopan'kansat o-vat
kiinnostuneet sUtä/ettei mikään
vaitjo taikka valtioryhmä voisi tiile-yäisuudessa'käyttää
Itä valtaa agres-siiylsiln
tarkoituksiinsa.^ J u u r i sikisi
kaikki kansa^t. ikannattavat täydelli­sesti
Neuyostolilton politiikkaa, j o n -
ka tarkpltuksena on Itävallan riippu­mattoman,
ja dempkraattisen.' valta­kunnan
jälleenrakentaminen.,
{Neuvostoliiton hallituksen päämää­ränä
on aina ollut taata Itävallan
riippumaton ja demokraattinen kehi­tys.
Sen vuoksi Neuvostoliitto on a i ­na
vaatlriut Itävallan kysymyksestä
tehtyjen neljän suurvallan päätösten
tiukkaa täyttämistä; Noin yhdeksän
vuotta sitten Moskovassa tiyvält^t-tiin
julistus, jossa Hitleriä vastaan
liittoutuneet maat Julistivat "tahton­sa'
nähdä Itävalta vapaana ja riippu­mattomana".
Potsdamin konferens­sissa
1945 määriteltiin kolmen vallan
— (Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen ja
Iso-Crltannlan yhteinen politiikka
Itävallan suhteen, johon sittemmin
yhtyi myöskin Ranska. Näiden peri­aatteiden
pohjalla neljä suurvaltaa
ryhtyi valmistamaan ivaltiosoplmus-ta
Itävallan kanssa.
Ori tunnettua-.i-että Neuvostoliiton,
Yhdysvaltojen, •;: Iso-Britannian ja
Ranskan edustajat jo kolme -vuotta
sitten- Ulkoaslalnralnlsterien Pariisin
neuvottelussa eopiVat -Itävallan val­tiosopimuksesta
muutamia pyicällä
•iQkuunottamattar Amerikkalainen
Associated ' (R-essln- • tietotoimisto
vuonna 1950 myönsi, että ""sopimuk­sen
viiden pykälän suhteeri vallitsevat
ertmiielisyydetAjllslvoltu ratkaista y h ­dessä
Istunnossa".: 'Mutta sitä'el t a -
pahtuimti-sUiä-länsivallat asettivat
päämääräkseen kieltäytyä .valtioso­pimuksen
sofäiinUseSta neljäii suur­vallan
edustajain kesken alkaiisemmln
sovittujen periaatteiden pohjalla. Jo
tämän vuoden maaliskuussa he . e h ­dottivat
uuden niinsanotun "supiste­tun
./sopimuksen" itävallan kanssa,
jota aikaisemxxrin neljän, vallan e-dustajaT
eivät;bileet käsitelleet ja
joka on ristiriidassa Potsdamin sopi­muksen
kanssa..
\ T^llä tavalla -.•itävallan valtiosopi­musta
koskevassa kysymyksessä län­sivallat
päättivät toistaa vanhan tak­tiikkansa,
jota ne käyttivät jo aikai­semmin
liänsl-Saksaa ja Japania
köskCTassä k;^^ Ne ovat
hylänneet sovin^biiäiitöti^^
tavat "uutta"separäattista politiik­kaa,
jolla el olefmitään yhteistä r a u ­han
j a demokratian kanssa. On k u ­vaavaa,
että länsivallat laativat ^ja
(Vahvistivat "supistetun sopimuk­sen"
••• PohJois-Atlantin liiton 'Lissabo­n
i n kokouksessa^; Jo yksistään se k u .
vastaa kirkkaasti tämän sopimuksen
tarkoitusta. -' Orihan tunnettua, että
Lissabonissa tehtiin päätöksiä aseis­tautumisen
kiihdyttämisestä Euroo­passa,
surulllserikuululsan "Euroopan
airmeijän'' miiodostamisesta,. uusien
amerikkalaisten sqtatukiasemien pe­rustamisesta
Euroopan maissa Jji.e.
Näissä toimenpiteissä on Itäval­lalla
nähtävästi tärkeä sijansa,
Taantumuksellinen itävaltalaineri
"Die presse"-lehti myönsi Jo "supis­tetun
sopimuksen" valmistamisen a i ­kana
avomielisesti, että Yhdysval­lat
on tässä asiassa öliut aloitteente­kijänä.
.. Englantilainen viikkolehti
"New Statesman and Nation" kir­joitti,
että "supistettu sopimus'' ori
•"sen taktiikan fantastista toistamista.
Jota Yhdysvallat toteuttivat Japanis­sa".
; Näiri olleri on selvää, että "su'-
piatettu^ sopimus'-' on Yhdysvaltojen
. nykyisen agressiivisen politiikan k e h -
tolapsi .Euroopassa ja siinä luvussa
myöskin Itävalliassa.
Länsivaltojen viime toimenpiteet
Itävallassa osoittavat selvästi, että
länsivaltojen tarkoituksena on muut­taa
Itävalta uusien sotaseikkailujen
näyttämöksi Euroopassa. Siinä tar­koituksessa
Itävaltaa militarisoidaan
j a faslsoidaan kovalla kiireellä. S a l z ­burgin
lähelle rakennetaan suiirta ä-merikkalaista
sotaleiriä. Kymmeniä
talonpoikaisperheitä on ihäädetty
mailtaan. Joille rakennetaan amerik­kalaisten
sotajoukkojen kasarmeja,
ammusvarastoja, lentokoneiden nou-suteitä
y j n . Itävallan taantumuksel­listenkin
lehtien lausuntojen mu­kaan
Salzburgia muutetaan "Yhdys­valtojen
suureksi sotätukiasemaksi",
Untersbergin piiristä amerikkalaiset
miehitysviranomaiset takavarikoivat
(hiljattain yli 400 hehtaaria maata
amupiimakentän rakentamista var­ten.
Loferin alppilaaksoon rakenner
taan suurta anunusvarästoa; Ylä-Itä-vaitaan
rakennetaan strategisia teitä
jji.e.
y k s i v u o t t a sitten saitte 15 p r o s S
korotuksen. Sinä vuomia
sin 15.000 doUarm tappion. vS**
vuonna.saitte kymmenen p r o ^
j a mina karsm 10,000 doUariTtou
Plon. Mitä te oikein haluatte. j J ]
taa minut vararikkoon» "
Union eduitaja: J M te känatte
moisia tappioita, eikö olisi järkev&m
pää sulkea tehdas?
Työnantaja: Oletteko te hullu» jn.
ininä suljen tehtaanl niin meaetSn
myös leipäni? v "V-PUHDASTA
VALHETTA -A^'.
"OL-pi varsin hyvä ajatus jos tämän
meidän kaikkein. p a r h a i m m a nS
dollisen maailman kaupalllneri san^.
malehdistö ilmoittaisi päiÄttälsöi
törkytulvansa jälkeen samaako
paan kuin tehdään radionäytelmien
jälkeen, että "kaikki tässä näytelmät
sä esitetyt henkilöt ovat puhtaasti
mielikuvituksellisia, eikä niillä ols
mitään yhtäläisyyttä sen paremmin
eläviin kuin kuolleisiinkaan henkilä-hin.
Se soveltuisi noin 90 prosenttiin
sitä • törkyä, mikä päivittäin täyttää
'vapaan sanomalehdistön' palstat." -
Tom McEwen, Parilic Tribune, Vsai. ^
couver. •
Rinnan sotatukiasemien, lentokeDt.
tien Ja strategisten teiden rakentami­sen
kanssa amerikkalaiset viranomai­set
ovat ' ryhtyneet toimenpiteisiin
muuttaakseen Itävallan 'länsiosan
Pohjois-Attlantin lUtpn asevarastok­si.
He kynivät Itävallasta strategista
raaka-ainetta ja samalla supistaVat
valmiiden tubttekJen tuotantoa. Stei-ermarkin
rautamalmi lähetetään
»uhrin tuotantolaitoksiin.. Samaan
aikaan SCeiermarkin ja Ylä-Itävallan
suurissa tuotantolaitoknissa teh<Öän
amerikkalaisten .' miehitysjoukkojen
aseistuksen erilaisia varaosia. Joku
aika sitten amerikkalainen "Nev
York Times" lehti Julkaisi valokuvan
Donavican terässulattimosta ja vaid-kuvan
alle antoi seuraavan selityk­sen
: "Donavican terässulatttimo te­kee
nykyään työtä täydellä kuormi.
tuksella • aseistautumisen hyväksi."
•Mutta amerikkalaisia miehitysvi;
ranomaisia el kiinnosta ainoastaan
strateginen raaka-aine, vaan heitä
kiinnostavat myöskin.. Itävallan ih-misreservit.
He toteuttavat jo nyt
laisia toimenpiteitä, jpideti tarkoituk:
sena on muodostaa palkkasotajöukko.
Ja maan länsiosissa. Näiden .sota-joukkojen
Joiitoon amerikkalaiset
.Imp'erialistit aikovat asettaa tunne­tun
fasistisen sotarikollisen. Renduli-oin,'
Joka Vapautettiin hiljattain van­kilasta
jä nimitettiin "Itävallan so-tamiesliiton"
johtajaksi. Santarmi-kouluja
järjestetään parhaillaan uu­delleen
ja niissä tullaan koulutta­maan
sotilaita palkkasotajoukkoja
varten. Itävaltalaisen "FolkswiUe"
lehden tiedonannon mukaan Kämte-nille
on Jo annettu tehtäväksi mies­ten
kutsuminen sotapalvelukseen.
: <to: itsestään selvää, ettei näiHä toi­menpiteillä
ole mitään yhteistä Itä­vallan
kansallisen armeijan perusta-misen
kanssa, joka voisi suojella
maansa , riippiunattomuutta. Päin­vastoin
länsivallat eivät tahdo antaa
rlipptunattomalle Ja demokraatttiselle
Itävallalle oikeutta kansalliseh ar­meijansa
perustamiseen. Juuri siksi
ei Itävallan tästä oikeudesta ole mai­nittu
mitään "supistetussa sopimuk­sessa".
-Länsivallat eivät tarvitse Ita-,
vallan kansallista armeijaa, vaan ne
tarvitkevat palkkasotajoukkoja agres-siivisten
suunnitelmiensa toteuttami­seksi
Euroopassa. • .]
Nihisanpttu "supistettu sopimus^,
joka on kyhätty Itävallan kanssa soK
mittavan valtiosopimuksen tilalle,
(Jatkuu 3. sivulla) .V
Jos
tään
vanlain
kie]
liidän;
Tleläpä
akseen
{äan h
mnnöl
Äkä se
mälhen
PeopU
tsrkoltu
kahsoitt
'•-My
perheeni
^1>eople
Couhtj
laiset .
Thlckl
beään.a.
h
Vancouver. — -Noin 500 British Co­lumbian
maalaria lopetti keski v i h ­kona
lakon, joka alkoi kesäkuun 13:
pälvänäT •:, ,^
llyönantajat. hyväksyivät union
vaatimuksen.. Peruspalkat kohoavat
20 senttiä tunnille ja' ensi tariunlkifun
1 -pnä astuu voimaan uusi 10 sentin
korotus tuntipalkkoihin.
Maalareiden /~ minimipalkka tästä
lähtien tulee olemaan $1.90 tunnille.
ei
issa
IVashington. — Amerikan Psykoloo-gien
Yhdistyksen vuosikongressia ei
pidetä Washingtonissa niin kauan
kuin joltakin kansallisia vähemmistö^
ryhmiä, sorretaan. Tähän järjestöön
kuuluu 10,000 amerikkalaista psyko-loogia.
• y^,':^
Järjestön kansallisen neuvoston
päätöslauselmassa mainitaan, että e-rältä
kongressliri osallistuneita neeke­reitä
oli kohdeltu huonosti joissaldn
hotelleissa^ '
Toronton Vapaa Sanan Kiviperän
Pekka. Joka myöskin Mätti Mänty-lahteria
toisinaan lukee iakia'ihmisll-.
le J a joka ennen vanhaan Luppovaa-ran
Iskpn ntolmerkkiä käyttäen k i r ­joitteli
hävyttöinyyksiä Englannin
kimlnkaasta, saattaen Vapauden pää­toimittajan
Arvo Vaaran kuudeksi
kuukaudeksi tiilenpäitä lukemaan, on
eräässä suhteessa mlelenkllritolnen o-
Enune tarkoita sitä, että hänellä
olisi joskus esitettävänä jotakin sel­laista,
mikä voisi icoitua vähäväkisen
kansariosan hyväk^ j a onneksi,. t a i
jotakin sellaista. jonka työtätekevät
fhmiset. voisivat ottaa ppiksi. ;
IJN«5seri, sellaisiin asioihin Pekka-a
i a t t l on aivan syytön.
'Hän voi kyllä aivan htioletta pestä
kätensä syytöksiin liähden, että olisi
koskaan puhunut tai kirjoittanut jo­takin
sellaista, joka voitaisiin p u n n i ­ta
tySkansari asian eteenpäin alitta­miseksi.
; No. ehkä kuitenkin joskus vUureässä
nuoruuidessaan hän on sellaiseenkin
erehtynyt, kun on yrittänyt kaiken­laisissa
joukoissa kekkuloida j a etsiä
Sitä helpompaa läpeä.
Mleleiiklintolnen Pekka-Matti on
siinä sixhteessa. ittA kaikki. h ^ e r i
vuodatuksensa, niin. lyhyet ikuin, p i ­temmätkin,
ovat tulikiveltä .käiyä-vää
klroiista .ja;ruökottomuiiden r a ­joilla
lilkictivaa.^^oisten ihmisten mus-taamlsta.
. '.v
Jos joku viitsisi ryhtyä sellaiseen
vaivaan, että.;päättäisi vaikkapa ka-marln
jjuhtafiseen selnätapettiln ve­täistä
hlilällä/^^^ustanristlri aina sU-loin,
Icun Pekica-Mattl kirjoittaisi
pätkän ketään .Uroamatta ja solvaa­matta,
tai Jonkinlaisia ruokottomuuk­sia
päästelemät^, niin. varmasti, ii&n
vuoden kiUuttua]iiavaitsisl kamarinsa
tapetit yhtä tyhjiksi mustista risteis­tä
kuin uutenakin. ,"V;'"^"..
.Viime lauantain numerossaan Pek­ka.
Matti Mäntyiahden nlmeM, h u l -
tejee taas ' inssiä" j a Canadan suo­malaisia
oikein-olan takaa, kiroaa ja
noituu kuin ennen voro-Korhonen.
Epistolansa on Pekka-Matti nyt o t .
tanbtcänaidajsta iä Neuyosto-lllttoon
mutittaneista suomaMsista
j a heidän kohtalostaan — josta hän ei
todella « e d ä ' k^
• Mistä^^^ N ^ muutta­neista
hän kirjoittaa mm:
• . . Niistä e i päässyt palaamaan
tänne ja miiihln 'kapitalistisiin
iturjuu.smafflln' kuin rippeet...
riiuutamia . ^harvoja lukuunotta­matta,
menehtyivät bolshevismin
'heäässä. ^ ) e ^ 8 s ä keskitysleh-elllä
taikka tulivat axmoUis^i ammu­t
u i k s i . . . Ja tänne jääneet... kiro-avat
heidän muistonsakin, riau-kuen
yhdessä kuorossa bolsheviki-saatanari
kanssa..."
Kielenkäyttö on siis oikeaa Pekka-
Matin kieltä. Johon el ole mitään
Ulitta sanottavaa. Mutta asiaan näh­den
haluamme sanoa jotakin.
Ensiksi tulkoon sanotuksi, että kos­kaan
enime ole kuulleet muiden kuin
Pekan ja hänen lähimpään seurapii­riinsä
kuuluvien kiroavan j a manaa­van
niitä, jotka aikoinaan lähtivät
avustamaan Neuvostoliiton rakennus­työtä.
Koskaan emme ole, myöskään kuul­lut
— eikä ole Pekkakaan kmillut —
että NeuvostoUiton hallitus pUsi hei­tä
vastaan kohdistanut minkäänlaisia
jrainbtoimenpiteitä.;,
•1 Tofffeksr monet hiistä. Jotka nälkä-
Bennettto'' yiioslna ' lähtivät täältä
NeuvÄstofKarjalaan ja Neitvostohit-toon,
ahertavat siellä Iloisina Ja o n ­nellisina'^
tänäkin päivänä, eläriiän
tullessa päivä päivältä parenuriaksl.
} Pekka-Mattikin o n siitä tietoinen,
mutta paha sisu ei salli tunnustaa s i ­tä
j a eihän se sovikaan "oikealle ame­rikkalaisuudelle"
bmistautuneeUe v a l ­heiden
viljelijälle.
Kolmanneksi olisi Pekka-Matin so­pinut
— jos hän olisi mielinyt totuu­den
rajoissa pysytellä — mainita s i l ­tä,
että Suomen lahtarlen "ristiret­kien"
Ja Hitlerin "rlemusodari" a n ­siosta
monet täältäkin Neuvostoliit­toon
, menneet. Joutuivat turpeeseen
ennenaikojaan. ' '•'
Olisi vielä sopinut sanoa sekin, et­tä
jo ennemmin. Englannin, A m e r i ­kan
Ja tnuiden maiden kapitalistien
lähettämien agentti- Ja tuholalsryh-mien
toimesta tuhottiin monia kym-meniä
ulkomaUta Neuvostoliittoon
sUrtyneitä rehellisiä työläisiä Ja %
iieutettiin se, että esim. CaiiadastaltUi
Neuvosto-Karjalaan menneitä rehet
lislä ihmisiä jouduttiin siirtämäai
Karjalasta kauemmaksi Neuvostoin-ton
sisämaahan, turvatakseen heidän
elämänsä.
Kuten sanottu, Pekka-Mättl ei kir­joita
tällaisista asioista, sillä siiloin
hän joutuisi totuuden ilmapiiriin j}
totuus on h-änelle suiiri kauliistus. <
. Hän el kirjoita mitään muutakaan
totuudenmukaista Neuvostoliltostt.
enempää kum kansandemokraattislf-ta
maistakaan. Ei myöskään kapit^
llstlmaiden työläisten toiminnasta.
Hänellä ei ole oUut mitään kerrffj-tavaa
Neuvostoliiton valtavista ratf-häritöistä,
luonnonmuuttamisesta
remmaksl ihmisille, suurista kanJa^
rakennuksista, arojen muuttamis»-
ta viljavainioiksi kastelun avulta,
metsien Istuttamisesta, tehtaiden, i»;
misten asuntojen, koulujen, kulttua-rllaitosten
ja kaikkien muiden rau;
hanoloja Ja ihmisten hyvinvointia j»
valistamista palvelevien laitosten n-kentamisesta.
Hän el riiyöskään piihu b a l ^
sanaa hintojen alenmjksista, p a B ^
jen korotuksista, vapaasta sairajg-losta
Ja vanhuudenturvasta, k e ^
mlsta, lastenhuollosta Ja
sellaisesta, jollaisia etuja ei'/)le
tallstlmalden työläisillä. . -i
Mutta syytäköön l^kka-afotU^
Uklveään n i i n paljon kuin; b o v i ^
sääsken ääni ei kuulu taivaa»»
maailman työväestö ja kalkki l a t ^
ystävät kulkevat eteenpäinja t ^ «
voittamaan Sodan, valheen J» ' » ^
lletsojat. — Kulkuri. -f.
Jou
laiv
sine
rt