Vapaus, November 28, 1963

              '4
Sivu 2 Torstaina, marrask; 28 p. — Thui:sday,' Növ. 28,1963
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R ORGAN
OF FIKJNISH CANAOIANS
( L I B E R T Y » EsteblliHed l!^^
feldltor: W. Eklund ' . -. Manager: E. feuksl-
, Telephone: Office 674-4264 —:Editorial"67t-4265 ' '
Published thrlce A v e e k l y : Tuesdays, Thiirsdayaiand isätuprtfäys "by VapiCusI
Publisiving Co. Lid.. 100-102,Elm SI.' Vhet, •'^udbtiry. OAtafio, cätiada.1
. '! Mailing address: Box 69 v . .
Advertishig ratcs upon application. t]^nsIations'-free of cliarge.
Äutliorizcd as second glafs-mailby th';;Pbst Qffic?'Dep«rtiafieBt..O(tawa..
.•,!: and tor paymcnt.of poatage.:ln c{«<!V
M . . , b . , o M K e CANADIAN;:lANGUAlJE-PRESS'
Tiii/iusuipfN^.%ar
Ganadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 US/y^ssii
ä kk. -2.75 Suomessa:
1 vk. $19.00 6 fck. $5.23,
1 vk. 10:50 '6 fck. 5.^5»
'Presidäitii Jöhhsohiiri ohjdlinasta
- / Kuten on uutjstiedoista saatu lukea, traagisen kitttfeman / uhriksi '
jpuluneen entisen presidentin John F. KenBedyn tilalle Yhdysvaltain '
36. presidentiksi noussut Lyndon Johnson on moneen kertaan vakuiit- '
taxiut, että hän tulee "jatkamaan edeltäjänsä öhjeWaa''J[uin sisä-kuin
ulkopolitiikassakin ja erikoisesti juuri.:Ulk^litiikää&a..Uatis-tietojen
mukaan presidentti Johnson on iuvannttt jatlua 4oiiaintaansa
raqhallisen rinnakkaiselon merkeissä ¥4idysvaltain ija NettVostOliiton -
suhteiden parantamiseksi sekä kansainvälisen jännityksen lifevöiitä-miseksi.
Hän on luvannut jatkaa edeltäjänsä. pres.Kenniedjai ohjel­maa
myös sisäpoliittisesti neekerien kansalaisvapauksien turvaami­seksi
jne. • ' ,
, MyiJs Yhdysva muut viralliset-edustajat ovat moneen fceptaan '
selittäneet, kuten korosti USA:n päävältuatettu Adlai "Stevehson '
tii^tiaina YK:n Yleiskokouksen istunnossa, että "Jpknsotun. hallitus
tulee tukemaan YK:ta sekä idän ja lännen välisen jännityksen edel­leen
lieventämistä". '-"
• , .''Presidentti Johnson on päättäväinen siitä" jatkoi 4mr..Steven-son,
'että viimeksikuluneitten kuukausien aikana kehittynyttä parem-.'
p^a tunnelmaa ci hävitetä — vaan että sitä mieluimininkin lisätään
. . . Presidentti Johnson on ohjannut minut vakuuttamaan talle ko­koukselle,
että meillä ci tule olemaan mitään |John»>nin ohjelmaa'
YK:ta kohtaan -— sen paremmin kuin on o^lut Kenn^dynbäSn (dijel-._
maa. Se oli—ja.on vain Yhdysvaltain ohjelma. §e on myös kes­tävämpi
kuin väkivalta ja elää ihmisiä kauemmin."
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
i Jintti Xehtisaajri; > Kapusjiasing,
Ont.,] .tähtää iaöantaina, marras-
,:uun 30 pnä 65 vuotta.
SoRa Laakso, Beaver Lake, Ont;.
,!i>'l>äa perjantaina, man-askuun 29
»v*|otJa,.. _ ,
'"Yhdymme sukulaisten ja tutta
^ain onnentoivotuksiin.
JohH F.
' John Fitzgerald' Keiaxe^ynya
voitto kobne .vuotta; sitten Tpäätti
kahdeksan yifotta; jkestäheen, E i ^ ^ -
howerin nimeen-liittyneen repu))ji-kaanien
valtakanden. 5ille löi' h i ­mansa
levottomana heittelehtivä
maailmanpolitiikka, -Indo-Kiinan
auha ja John F. DuIIesin ' sodan
kerien r^s|einan ajajana ja "heidän
kamppapuns^ tukijan^. .^^
John,:f-i,;Kenedy oli rikfis. mies,
USA:n.l^hS^ astisista; pfe^identeis-tä
-iJkkain,: ja luonnotlisesU häntä
on larkasteltava kapitalistina ja ka­pitalistien
edustajana. Mutta Ken­nedy
osoitti omalta kohdaltaan ha-
Yhteinea. kiitos
Ci
•artiialla ' sciklcaflu, Camp Davidin j vainnolliScsti, että kapitalistienkin
henki ja U 2-lennot. USArn sisäpo-j keskuudessa on oma siipensä, joita
litiikan alalla se merl^ilsi seisausT Tiicman mielivaltaistaen voidaan
KIITTELEE JOULUJA —
. .Joulu 1963 on mielestäni
erittäin hyvä ja mielenkiintoinen
Meitä ihn^isj^. on monenlaisia ju
inakoja sen mukaan, mutta luuli­sin,
että "Joulu" vastaa nyt suu­ren
lukijakuntansa toivomuksia eri
koisesti sisätönsä monipuolisuuden
vuoksi. — Lukija, Port Arthur, Ont.
SOOLAISEN MIELIPIDE
KENNEDYN MORHASTA
HUOLESTUNEISUUTTA
» : Kaikki nämä vakuuttelut ja lupaukset ovat tietenkin «rittäin
t«!rvetu]Ieita. Mutta yksistään jo nämä Kennedyn «Ajjelnrien "jatkii-
;YUUsvakuuttelnt" ovat tunnustuksena. siitä yleismaailmallisesta huo- -
lestuneisuudesta, mikä vallitsee siitä, että Yhdysvaltain valtiolaivan
peräsimeen tullut mies ei joko halua tai ei kykene jatkamaan siitä,
mihin edesmenneen Kennedyn työ keskeytyi.
^ Tämän lukemattomien, mohtn muodoin «sitetyn: kansainvälisen
huolestuneisuuden perustana ;on joko tietoisuas tai oivallus, että niin
i^^rikas suurporvari kuin '{Idesmerinyt Kennedy olikin, hän oli.kui­tenkin
poikkeuksellisen lahjakjffi valtiomies, joka pyrki tietoisesti,
vallitsevien realiteettien pohjalla, välttämään uutta sotaa, mikS voisi
hyvinkin tarkoittaa koko ihmiskunnan tuhoa tai ''parhaassakin ta-
.f)t(«^ksessa" ihmiskunnan rippeiden työntämistä- takaisin raakalais-
' kautta muistuttaviini;olQSulLt<»sjiQ:^NQU8ee).siis: automfi^ttisesti ;kysy-;.
ntysi että: pystyykö nykyinlm presidentti,' jos 5altni8i3:k«hittym3än '
j()ku samanlainen tilanne mikä vallitsi föim. Karibian kriisnfi aikana '
-TT pystyisikö hän suorittamaan sellaisen 'valtiomiesteoh,jtfnka'teki
p^. Kennedy yhdessä pääministeri: Hrushtshävin; kanssa tUanteen
pnastamiseksi ja hiuskarvan varassa olleen atomisodan .frahkfearaisen'.
estämiseksi? Sellaisissa kriisitilanteissa ja suurissa ratkaisuissa näh­dään
mikä on mies tai nainen laatuaan >— ja samalla, kuten nähtiin
presidentti Kennedynkin tapaäksessa, niistä oppivat myös: itse tapah­tumien
korkeimmalla huipulla olevat viisaat yksiföt, sillä ilifieistä on,
e^ Karibian meren kriisin ratkaisusta lähtien omaksui presidentti
Kennedy entistä selvemmän ja määrätietoisemman suunnan kansain­välisen
jännityksen lieventämiseksi.
' j, Kysymys siis on^ pystyykö presidentti Johnson nousemaan aikan-tsa.^
tasolle silloin, jos hänen kohdalleen sattuu tänä myrskyisenä ai-
^|^^|ia tulemaan joku sellainen suurkysymys, mistä presidentti Ken-'
pysdy selvisi liehuvin lipuin^
.JbBNSON KONSERVATIIVISEAIPI
Yleisesti tiedetään, että Yhdysvaltain demokraattipuolue on ja-
. 'kaantuhut kahteen suureen leiriin —äärioikeistoon ja-"vasenunistok-siV
sanottuun keskustasiipeen. Trumanln presidenttikauden päätyttyä
'Iraytiin puolueessa kiivas johtajataistelu pääasiassa juuri liberaalisen .
^kclskustasiiven ja äärioikeiston välillä. Liberaalit voittivat ja niin
^tdii liberaalisen suunnan edustajasta, John F. Kennedystä Demokraat-tipuolueen
presidenttiehdokas ja vaalien perusteella maan presidentti.
-Itfutta lujittaakseen oman asemansa— saadakseen hallitukselleen
koko puolueen kannatuksen -^presidentti Kennedy halusi'ja sai puo- •
li^eensav oikeistosiiven puhemiehen, mr. Johnsonin varapresidentin :
pukille^r
Huolimatta siis lainkaan siitä mitä on presidentti Kennedyn
'"^uoieraan jälkeisestä ohjelmasta Sanottu tai sanomatta jätetty. Yh­dysvalloin
valtion päämiehenä ja asevoimien ylipäSUikkönä, maan
'sislpr^identtinä on nyt oikeistolaisempi eli konservatQvisempi mies ^
kilin o l | presidentti Kennedy, niin edeIläjmamHtua"|ö^
miIjon|Sri kuin presidentti Johnson onkin... ; . ^ V
'i Omsanottu —^ ja se pitää paiklcansa— että-presidentti:Johnson
(on' hy^^ kouliintunut ja myös eteviä -poUitikko. Mut!^- on myös sa­nottu,
je uskomme senkin pätWän, että hän on'enemmänj^'!^ •
,,Huin ulkopoliitikko. Tämä tnli varsin terävänä esiin mn; JohiAsönin
askeltaen Euroopan matkan yhteydessä. Esimerkkiä mainittakoon^.
.,että Sijpmessa vierailtuaan silloinen varapresidentti;Lyndon: Johnson...
antoi luomen puolue^ttomuuspoiitiikkaa niin pahoin lo^^
suntoj^ ja "selityksiä", että-^asian johdosta esitettiin eduskunnassa
välikysymys Suomen hallitukselle.
Off tietysti aivan totta ja hän korosti sitä juuri käsittääksem-
, mp yliämainittujen seikkojen perusteeUa — kuten 'Adlai Stcvenson
i,YK:n Yleiskokouksessa sanoi, että Yhdysvaltain.pÖHtiikka ei ole yh-
,djen mj^hen politiikkaa: ei sen paremmin Johnsonin politiikkaa kuin i
1 Ke.nnc^ynkään politiikkaa. .
V , M^ta tämä ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että Yhdysvaltain .
, presid^tiliä on maan perustuslakien perösteella äärettömän suuret
jp^ätös«ja ratkaisuvaltuudet. Sitä paitsi on. muistettava, että tnäärä-t
y j s s ä alanteissa on avainasemissa olevilla yksilöillä hetkellisesti mo­nesti
catkaiseva merkitys. '
Täitä pohjalta katsoen mc. voimme vain toivoa, että presidentti
Johns^ti voittaisi poliittisen menneisyytensä ja sen aiheuttaman pai-
I • Jc(,<^yksi ratkaiseva merkki siitä,, mitä tiilenian pit^ Washing-vtonistA^
niin, sisä- kuin. u)kopoliittisestikin, on: se, miten Johnsonin
;^lu|1tiluv tulee asennoitumaan Yhdysvalioissa nyt uhkaavaksi kehit-j
1^ fj^^eeaaen väkivaltasuuntaukseen?' Tuleeko Washington katsomaan
vj^l^pifeiston terrori- ja Väkivaltäpolttiikkaa sormiensa lävitse puhu-
Naapurimaassa USA:ssa on tapah­tunut
himttävlä asioita tässä vii­me
viikonlopulla. -Oli pöyristyttä­vää
kuulla radiosta ja nähdä TV:sta
sekä sanomalehdistä USA:n presi-ilentti
Kennedyn murhasta ja ole­tetun
murhaajan Oswaldin murhas-
-ta sunnuntaina. <iänstcrimaisla hom­maa
todellakin, joka on niin omi­naista
kaikenlaisille murhaliigoille,
joita Yhdysvalloissa kasvatetaan.:
• .Paikallisen lehden "Sault Daily
^tar" otsikkona lauantaina marras­kuun
23 päivänä oli 'flUarxilaista
^ytetään "mnrfaast?'' ^assassinat|on).
Radiosta kuului myöskin vihjauksia
nim.^ Dallas Texasin viranomaisilta
ym; että Lee Os\vald olisi varmasti
Kennedyn murhaaja ja että hän on
kommunisti ja Neuvostoliiton sekä
Kuuban hyvä ystävä ja ihailija.
Onko tekeillä taas uusia sala­juonia
työväenliikettä ja edistysmie­lisiä
vastaan? Onko tarkoitus saa
xla aikaan uusia valtojen välisiä ris­tiriitaisuuksia?
Myöhemmin kui­tenkin
kuului selventäviä -tietoja ju
voi pila, että nyt punotut salajuo­net
menevät myttyyn.
Eiköhän presidentti Kennedyn
murhaajat löydy (jos todella etsi
tään) niistä joukoista, jotka murha­sivat
ncekeriväestön^pausliikkccn
toimitsijan Me^Igar Eversin, Jack
^^spnissa -- Mississipin valtiossa viime
kesäkuussa ja tappoivat pyhäkoulu-laisia
dynamiitti pommilla Bir­minghamissa
Ala., ym. terroritekoja
harrastavat Ku Klux Klanit ja fa­sistinen
John Birch Society ja niitä
kannattavat äärioikeiston poliitikot.
• Hartain toivomus yleensä edistys­mielisille
on, että todelliset mur­haajat
ja niiden yllyttäjät saadaan
kiinni ja laitetaan vastuuseen ka-lalista
teoistaan. — L.
tilaa, jossa mm. 1954 tehty korkeim-
.iaii oikeuden yhteisopetusta'kos­keva
päätös tallasi paikallaan ja
maccarlhyisimä jatkettiin j^lista-
.nalla kommuilistit lainsäädäptö-.
ci tse "vieraan valian. agenteiksi". * >
Kun Kennedy'"tuli presidentiksi,
niin sen katsottiin jopa; merkitse-
;^'^n samanlaista käännettä kuiti
llooseyeltin valinta Hooverln jäl­teen
30 vuotta aikaisemmin, ja uur
den presidentin nimeen liitettiin
paljon toiveita. Aluksi: näissä toi-
\'eissa kuitenkin petyttiin. Kenne­dyn
presidentinkausi alkoi tammi­kuun
1. pnä 1961 ja jo huhtikuussa
tehtiin USA:n hallituksen hiljaisel­la
myötävaikutuksella epäonnistu
nut maiiiinnousuyritys Kuubaan. Ja
vaikka välillä tapahtui tiettyä ilma­piirin
lämpenemistä, niin vuosi sit­ten,
syksyllä 1962, Kennedyn halli­tuksen
toimesta jouduttiin kolman­nen
maailmansodan partaalle Kari­bian
meren kriisin vuoksi.
On kuitenkin mahdollista, että
juuri Karibian meren kriisi ja sii­hen
liittynyt järkevän ratkaisun
'löytyminen NL:n'li8nssa avasi Ken­nedy
sihnät näkemään* ^maailman
realistisessa Valossa sillä tämän
jälkeen hänen politiikassaan voi­daan
havaita ilmeinen käänne. En­sin
päästiin NL:n kanssa sopimuk­seen
ns. kuumdn linjan avaamisesta
ja varsinainen sensaatio oli Mosko­vassa
viime kesänä allekirjoitettu
osittaista ydinasekoekieltoa koske­va
sopimus. Ja viimeksi prof. Barg
hoornin tapaus osoitti, että Kenne­dy
voi päästä. NL:n kanssa järke­viin
ratkaisuihin. Samaan liittyvät
vielä myös suotuisasti edistyneet
neuvottelut vehnäkaupoista, jotka
kylmän'sodan kiihkeimmillä kausil­la
tuskin olisivat tulleet kysymyk­seen.
Sisäpolitiikan alalla Kennedy
on noussut esille nimenomaan nce-kutsita
edistykselliseksi ja taantu-
TOUkseUiseksi. Kennedy pjfstyi näke
maan yli ensimmäisen dollarisäkin
ja havaitsemaan, että rauhanomai­nen
riimakkainelo.on jotakin muu^
ta kuin 'kommunistinen juoni".
Tämä käsitys vahvistuu, kun katsel­laan
Kennedyn vastustajia, niin hä
nen liman puolueensa oikeistosiipeä
-kuin ; republikaanien keskuudessa
esiintyviä virtauksia.
. Texasin laukaus katkaisi sen ke­hitykseen,
joka Kennedyssä oli ha­vaittavissa
ja USA:n presidentin
valtuudet tietäen tuolla kohtalok­kaalla
laukauksella on maailman­laajuinen
• merkitys. USA:n perus­tuslain
mukaan varapresidentti seu­raa
kesken toimikauttaan kuollutta
presidenttiä ja tähän mennessä
USA:n historiassa on vain yksi täl­lainen
tapaus: Franklin D.;Roose-vejtia
seurasi Harry S. Truman. Tä­mäkin
tapahtui demokraattisen
puolueen kohdalla, eikä esimerkki
oikeuta katselemaan kovin luotta­vaisesti
tulevaisuuteen.
John F. Kennedy oli syntynyt 1917
«ranltilaista sukujuurta olevan bos­tonilaisen
liikemiehen poikana.
1940 hän suoritti loppututkintonsa
Harvardin yliopistossa ja astui sen
jälkeen laivastoon palvellen sota-aikana
Tyynellä merellä. Toimit­tuaan
mm. poliittisena lehtimiehe-ne
Kenpedy astui politiikan piiriin
ja valittiin 1947 — vasta 30-vuotiaa-na
—: edustajahuoneen jäseneksi.
1953 hänet valittiin demokraattien
edustajana senaattiin. Hän kohosi
erääksi senaatin näkyvimmäksi jä­seneksi
ja nimettiin 1960 demo­kraattien
presidenttiehdokkaaksi.
Tiuka.ssa kamppailussa hän voitti
republikaanien ehdokkaan Richard
Nixonin ja siten hänestä tuli USA:n
nuorin presidentti. — KU
Kennedyn viimefneii puhe:
Varoitus seikkailusta
ulkopolitiikan alalla
I • . V • . • . :
iTfidän ja meidän
'mm naa ..
•< 1
Berver Lake, Ont — Aino Wo
lovidnyk (Honkanen) Carrot Kiver­iltä,
Sask.. vierailee täällä kotiky­lässään
pikku tyttönsä kanssa van­hempiensa
ja tuttaviensa luona.
-Toivomme Ainolle hauskaa ja viih­tyisää
-oltavaa täällä entisten tut-vtujen
ja sukulaisten luona. Vielä
monet muistaa täällä, että Aino oli
aikoineen parhaita Jehun hiihtäjiä
ja otti osaa Jehun toimintaan. — N.
Dallas. —^Viimeisessä puhees­saan
ennen kuolemaansa perjan­taina
presidentti Kennedy hyökkä
si ihmisiä vastaan, jotka 'sekoit­tavat
toisiinsa retoriikan ja todel­lisuuden"
Ja sanoi, että Yhdys­valtain
turvallisuus oli vaarassa,
jos näiden henkilöiden ulkopoli­tiikka
päästettäisiin vallalle. Ken:
nedy ei maininnut ketään nimel­lä,
mutta ilmeisestikin hän viit­tasi
senaattori Barry Goldivater-iin,
joka on republikaanisen puo­lueen
malidolUnen presidentti­ehdokas
seuraavissa vaaleissa ja
joka äskettäin sanoi, että Yhdys­valtojen
sotilaspäällikkö pitäisi
olla oikeus tehdä aloite ydinasei­den
käytöstä.
Presidentti Kennedy kuoli ennen
kuin hän ehti pitää viimeistä, jo
valmistelemaansa puhetta Dallasis­sa.
Tässä puheessa hänen piti va-
Amerikan johtavuuden menestys,
oli hän kirjoittanut puheessaan,
riippuu maailmassa Amerikan teh­tävää
kohtaan tunnetusta kunnioi­tuksesta
yhtä paljon kuin maan oh­juksistakin,'
vapauden ansioiden
selkeämmästä tuntemuksesta yhtä
paljon kuin tyranniudcn pahuuden
tuntemisestakin.
FORT WORTHIN PUHE
Matkallaan Dallasiin presidentti
Kennedy puhui myös texasilaisessa
Fort Worthin kaupungissa noin
1000 hotellinsa eteen kokoontuneet
le ihmiselle; Hän sanoi, että Yhdys­vallat
lähettäisi maailman voimak­kaimman
raketin ensi kuussa, Pre­sidentin
mukaan tämä raketti veisi
Yhdysvallat Neuvostoliiton edelle
avaruudessa.
Puheessaan presidentti ylisti
myös uuden Fort AVorthissa par-roittaa
vapauden menettämisestä il- haillaan rakenteilla olevan hävittä­män,
että ammutaan yhtään ainoa­takaan
laukausta, äänestyslippujen
kautta.
PRES. KENNEDYN
MURHASTA FILMI
Dallas. — Eräs dallasilainen kan-gastehtaan
omistaja otti 8 mm. ka­meralla
värielokuvan presidentti
^ John F. Kennedyn murhatapahtu-masta.
,•,
. Useat henkilöt, jotka :ovat tämän
15^ sekuntia • kestävän elokuvakoh­tauksen
liähneet,. sanovat sen sel­västi
osoittavan miten salamurhaa­jan
toinen. luoti iski kovalla voi-
:jna]la ^presidentin päähän.
Life-julkaisun sanotaan ostaneen
tämän filmin kuvien liikkumattoma­na
juikaisuaikeuden noin $40,000
kauppahinnasta.
Zapruderin paikan päältä otta­man
filmin sanotaan näyttävän seu-raavaa:
Presidentin loistoauto nähdään
lähestyvän kanieraa. Kun se tulee
kuvaajan kohdalle, Kennedyyn
osuu ensimmäinen kuula, se osuu il­meisesti
kaulaan. Hän kääntyy avio­puolisoaan
Jacquelinca kohti, joka
maila Jonnin joutavia sekä "vasem
malta' 'että oikealta tulevasta väki-valtavaarasta!
Väkivaltaisuudet ja
terroriteot -kuuluvat äärioikeistolle
ja historia..nimenomaan Yhdysval­tain
historia ja Kennedyn salamur
ha osoittaa, että juuri äärioikeisto
käyttää "taisteluaseinaan" työväen-lii.
kkeessä ikuisesti ja ehdottomasti
tuomittuja terrorimenptelmiä.
istuu hänen vasemmalla puolellaan
ja Jacqueline ryhtyy kietomaan kä­siään
hänen (presidentin) päähän.
Samalla kertaa Texasin kuvernöö­ri
John Connally, joka on välittö­mästi
presidentin edessä, kääntyy
nähdäkseen mitä on tapahtumassa.
: Sitten presidentin pään oikean­puoleiseen
takaosaan iskee suurella
voimalla toinen kuula. Hänen pään­sä
menee eteenpäin, retkahtaa sit­ten
taakseliäin ja hän lyyhistyy isr
tuimelle.
Tällöin haavoittuu kuvernööri
hartioihin ja hän painuu alas is­tuintaan
kohti.
Samas.sa hyppää mrs. Kennedy
ylös ja ryömii loistoauton taka-kan-nelle
ilmeisesti yrittäen saada apuiS
salaisen palvelun mieheltäi joka
juoksee hiljaa kulkeneen auton p e r
rässä. Hän hyppää autoon ja työn­tää
mrs. Kennedyn takaisin istui­melleen.
Sitten hän komentaa au­ton
ohjaajan lisäämään vauhtia ja
ajamaan sairaalaan missä president­ti
kuoli.
Aikaa kuluu kaikkiaan-noin 5
sekuntia siitä Jolloin Kennedyä am­muttiin
ensimmäinen kerta ja joi-loin
hänen autonsa häviää näkyvis­tä
alikäytävään.
jäkonccn erinomaisia ominaisuuk-,
sia: Kennedy oli sanonut tämän ko­neen
olevan maailman parhaan
taistelukoneen.
/^roiito • - - En w i olla tuomatta
julki hyvää mieltäni viime lauan^
täisestä: St. Catharinesin reisusta.
Se on todella virkistävä ja kaikin
puolin täydellisesti onnistunut tiiai
äUUS. ••• • ••••
Huomioni kiintyi heti alusSa sii­lien
ystävällisyyteen ja todella ai­moon
hymyyn, joka loisii kaikkien
olemuksesta. Vaikka ilma olikin
kolea ja tuulinen ja säänennustaja
lupasi-lunta oli osanotto tUaisuudes-da
suuremmoinen.
Tämän vuoksi pyytäisin lausua
mitä kauniimmat kiifokset osanotta­jille
paikkakuntalaisille hyvästä
kannatuksesta, siitä _ maukkaasta
'njojakasta', kahvista ja ihanasta ko­titekoisesta
puUasta. 'Mojakan'
keittäjät ovat varmasti ammattinsa
mestareita, samoin pullan leipojat
ja kahvin keittäjät. Kiitos vain teil­le
kaikesta, myös lippujen myyjille
ja muille toimihenkilöille.
Torontolaisille myös mitä suurin
kiitos. Ohjelman esittäjät tai suo­rittajat,
teitte mitä parhainta työtä.
Oli todella hauska huomioida kuin­ka
huolekkaasti piditte ohjelmanu­meroiden
esityksestä huolen. Teille
kaikille on annettava yhteinen tun­nustus
ja suuren suuret kiitokset.
Yrityksen tytöille haluaisin vielä
erikoisesti huomauttaa siitä maini­osta
työstä mitä teitte. Se vaatii pal­jon
enemmän kuin muu ohjelmisto,
koska eri esityksissä piti olla eri pu­vut
ja muuta sellaista. Kiitos teille
ja Dolorekselle kauniista liikkeistä
Ja tanssista.
En voi olla huomioimatta tanssi­musiikin
soittajia. Usein tulee mie­leeni
tanssitilaisuuksissa kun katse­len
"musikantteja", että se on jo
työtä itsestään, mutta vielä päälle
päätteeksi ei pääse nauttimaan lat­tialla
karkeloimisesta. joka ainakin
minulle olisi mitä suurin rangaistus.
Siis kiitos teille kaikille. Annikki,
Pauli ja Mannisen pojat ja kaikki
toiset, jotka piditte huolen musiikis­ta.
Sitä tuli melkein lakkaamatta
ja kauniisti.
Haluaisin mainita kaikista tilai­suuden
kokoonlaitlajjsta erikseen
mutta lehden palstat täyttyisi siitä
liian pitkästi.
Ottakaa siis kaikin yhteisesti, ei­kä
vain minun, mutta koko yleisön
puolesta, mitä parhaimmat kiitokset
astaan nautintorikkaasta illasta.
Toivon, että pian taas tavataan ja
iällccn hymyillään •'aidosti".—
Mailis.
Toronton toiminta- iMarteltaliälA
Tilaisuul(sia
Torontossa
Sunnuntaina joulukuun 1 päivänä
kello 3 ip. on Don haalilla 957
Broadview kadulla, naisten järjestä­mät
vuotuiset myyjäiset. Sieltä voi
ostaa mitä parhaimpia joululahjoja.
Finlandia kuoron konsertti on
joulukuun 8 päivänä kello 4 ip. Jou­kossa
on paljon uusia hyviä laulu­ja.
Menkäämme joukolla katso­maan
tätä odottamattoman hyvää ti^
laisuutta.
Wilbert Bohmin puhetilaisuus on
järjestetty joulukuun 15 päiväksi.
Tässä tilaisuudessa on tärkeätä ja
innostuttavaa kuultavaa. Kaikki mu­kaan
kuuntelemaan.
Hilja Mäki on Western sai
raalassa hoidettavana Bathurst ka­dulla;
Olisi hyvän tavan mukaista
poiketa häntä katsomassa.
Saimme tänne Torontoon sellai­sen
sievän lumipyrynkin, viime sun
nuntaina tk. 24 päivänä. Mutta lumi
oli ja meni, eikä se pysynyt maas­sa.
— N.
Toronto. —^ Tulevista' toiminnois­ta
ja touhuista Don haalillt on. nyt
ensimmäisenä naisten käsityö- y.m.
myyjäiset. Kuten entisestään muis­tamme,
on nämä myyjäiset edellisi­nä
vuosina olleet hyvin tarkoitus-caan
vastaavia. Sieltä löytyy kaik­kea
eri lajia tavaraa, eikä vain sel­laista
tavaraa, jota kääröisEä kanne
(aan. Multa siellä on myöskin hy
vää hengen ja ruumiin ravintoa.
Niinpä näihin tuleviin myyjäisiin
uiee kaikenlaista hyvää nautittavaa
esimerkiksi KarjalaTi piirakoita, joi­ta
Helmi, on luvannut tehdä oikein
i^orvoon mitalia; Mennäänpä sitten
oikein "kängin" voimalla nautti­maan
tytläriemnie laittamisia anli-misla.
Myyjäiset ovat Don haalilla
ensimmäinen päivä joulukuuta kel-
.0 .3 ip.
Scu:aavaksi tulee Finlandia kuo-on
konsertti joulukuun 8 pnä. Ku­ten
tiedämme on kuoromme yksi
toimivimpia ja elinvoimaisempia or­gaanejamme.
On .siis kunniaa muis­taa
tämä tilaisuus. Johlajamme ja
kuoron henkilökunta tekevät väsy­mättä
lyötä, melkeinpä vuodet ym-päii
pitääkseen laulun henkeä yi
lä. Samoin soiltoyhlyeemme huo­lehtii
soiton sävelmistä ja se.xtetr
me kunnostautuu erikoisin esityk­sin.
Muistaessamme toveri Nummen
haalin toiminnan avajaispuheessaan
mainitseman kohdan, 'että esirai-vaajamme
jättivät meille perinnök­si
toimintapaikkamme", on meidän
velvollisuutemme tehdä parhain
voitavamme niiden säilyttämiseksi,
että niiden olema.ssaolo tulisi hyö­dyksi
vielä tulevillekin sukupolville.
Vaalimalla ja kehittämällä tietojam­me
ja taitojamme juiiri näissä:pai­koissa
tulemme täyttämään heidän
toivomuksensa.
Kuulumme kaikin yhteiseen aher­tajien
joukkoon. Ohjelman esillä
jät ja muut toimihenkilöt ovat yksi
tärkein osa joukostamme. Multa y-leisö
ja tilaisuuksien kannattajat
ovat yhtä suuret tekijät yhteistyössä
ja joukkoloiminna-ssa.-Kumpikaan
ei.menesty ilman toisiaan ja ilman
tätä yhteistoimintaa eivät toimipaik­kamme
pysy pystyssä.
Ilman toimipaikkoja kuolee myö.s
edistysmielinen toiminta. Toivotta­vaa
siis oli.si että kaikki koettai­simme
yhdessä puhaltaa .samlian
hiileen". Näin saksimme kunnioit­taen
muistaa esiraivaajicmme työtä
ja toivomuksia.
Tätä tulevaa konserttia varten te­kevät
ohjelmanesittäjät ahkeraa'
lyötä voidakseen luoda viihtyisän
iltapäivän yleisön ja omaksi ilok­seen.
Koettakaammepa siis muistaa
joulukuun 8 päivä ia tulla yhteisvoi­min
nauttimaan tästä musikaalisten
vOimien järjestämästä tilaisuudesta.
1'arkcmman esittelyn näette tule­vasta
maksullisesta ilmoituksesta,
liis terve näkemiin. — Mailis.
tr • ' •
4
A ' .
koimlnnäriiii %^
Port ArOijar. — '^äbj|^ esitettiin ^ '
;Martella-näytelinSiY_K^^^ kuoi-on
toimesta kolip^fin^jrij; viime i i '
sunnuntaina, Finlandia klubin' loi
ninlahuoneistossa eli. TyöÄ Temp­pelissä.
'
Näytelmä sai lämpimän vastaauo<- .^^
ton yleisöltä, jota oli kertynyt n o i n \
sata henkilöä. Näytelmän kaunis si-* '»'^•»»|^••
sältö vaihtelevine kuvaelmineen vc-'"^»"''-'"'»'
; l yleisön lähelle näyttelijöitä joika , „ ; ^ K JU
hiirenhiljaisuudellaseurasjjortcaistajjj-.,.,; (;.-•'
puheenvuoroa. ja väliin aploteer^M/;' -^mv,
esitykselle. Näyttelijät 'olivat ijfö ,.„:
ikäänkuin asettuneet omiit^ liömihi^^^riM {c-.iiij
a, joten esitys sujuikin maihiosti. : -
roisot esittivät osansa hyvinkin kor-'^^'^=^
keatasoisesti. ; '•
P. Voutilainenesitteli näytelmSil
yleisölle ja laului muutamalla sa-lalla
kunika Canadan suomalaisHla ^
" HUH i osuus amatööri: ^^tterin "
alalla Canadassa. Tällä he kehittä­vät
myös canadalaissyntyisjiälaitei- '
lijoita, joka on .samalla kasv^tusopU- r
lista toimintaa, sekä huvia kaQisatei-'
siilomme. Hän lisäsi v vielä-kuinka •
monet Canadassa. syntyneet ovat bp- vt v.» y
pineet suomenkielen näyttämön,pai-keillä,
josta monet, ovat .olleet k i i - i , l , j i m
toiiisia. ' " , / ••»•** ;;;
Voutilainen huomautti, että' täs- s r% . ».»
säkin näytelmässä on viisi Canadas-J^
sa^ syntynyttä henkilöä mukana, '
joista toiset jo hallitsevat suomen-' 'II
kielen oikein hyvin, joskin aloitteli-i : ;||
joita on myöskin mukana. Kaiken 'ii<
lisäksi hän halusi tuoda yleisön huo- ;;;:T
mioon sen tosiseikan, etta viimeisen
50-vuoden ajan on Port: ^Arthurjn,,,.
Bay katu ollut näyttämön ja mutln-^
kin kulttuurin kehto. Tällä kadul-'
la on näyttely enemmän näytelmiä " "
Kuin miilään muulla paikkäkunnal— •"
Ia. Tämän todistaa jo:sekin, Cttäj^
samana päivänä siinä on • esitettyr • -
näytelmiä kahdessakin eri paikassa.y.. ,
Näytelmän loputtua yleisö veti,* ^
suosionosoituksillaan esittäjät iju»
destaan esiin saadakseen nähdäl^ei-^ _ ^
dät, vielä yhden kerran.-Tämän j8i-«*i f»
keen esitettiin näytelmän' ohjaaja* -^^
Ella McLeod ja kuiskaajalla toimi--
nut Saara Tuominen. Raikuvin sqo-sionosoituksin
palkitsi yleisö ol^
jaajan ja näyttelijäin työn.-^euraa...... /»"
ja.. •••
• r.
•ti. i
SITÄ
TÄTÄ
JA
my//////'.
KANNATTAKAA LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDES.SA!
HÄTÄ KEINON KEKSII .
Meluisa asiakas huuteli, jatkuvas-'
ti sievälle tarjoilijattarelle.-Toisel-"- •»
la puolen ravintolaa istunut mies^
kysyi tarjoilijattarelta: '.'Haluatko,
niin minä lopetan tuon huutelun?"
'Älkäähän toki', vastiasiX tarjoili-jatar
herttaisesti hymyillen'"HÖn
on minun mieheni". ,. • -
•.A.sia on näin",, selitti tarjoilija--
tar. "Me suhtaudumme asiaan tie­teellisesti.
Hänen vuokseen kaikki /
asiakkaat säälivät minua — ja niin
.saan enemmän juomarahoja". •
lOKAKUUM 24: S.VHPISTYMEITTEM KAMSAHUMTIEIM P4iVX
VK: N VAIKUTUS JOM-UikutaKJottomen
opetus
Alikehittyneiden
alueiöen
kehittäminen
PÄ/I/Ä/S££N £CÄMM/^
Liikenteen
edistäminen
Tyodosuhteiden
•parantamlnon
. -ti
yK:n tunnuskuva
avustiBtouninta
oikaidelhsen
aseman
parantaminen
huunJL- • kaupan
vastustaminen
IlmaiiuliikentEenj
turvallisuus
yhteistyö ,
laivaliikenteen I
alalla
Läi
I myöntäminen
l^ääviiaecihi^tous ten
Maitten yali
tennatin-ia-edlsitt
äminen
iteen
Ikäisten
iimien
1'««
' - r l .
PÄIVÄN PAKINA
Vaatimattomuuden %skm ja ennätys
Tjiafkaa Vapaus!
Mitään uutta ei ole tietenkään
siinä, että vakoilijoita joutuu kiinni
teostaan. .
Eikä ole uutta sekään, että vakoi­lijat
ja -heidän toimeksiantajansa
kieltävät tekonsa viimeiseen asti.
Vakoilu -on tietenkin-likaista
hommaa. Mutta tässä epätäydelli­syyksien
maailmassa on vakoilukin
sellaista hommaa.' että sitä harras­tavat
kaikki" maat.
Tältä pohjalta emme siis tapaa
suurempaa huomiota vakoilujuttui­hin
kiinnittää. .
Tavallisuudesta poikkeava oli
kuitenkin tapaus prof. Barghoorn.
Kuten tiedetään, Yale yliopiston
yhdysvaltalainen professori — Neu­vostoliiton
asiain erikoistuntijan
titteliä itselleen mainostanut pro­fessori
Frederick C. Bai*ghoorn pi­dätettiin
Neuvostoliitossa syytetty­nä
vakoilusta.
Sen jälkeen Neuvostoliiton halli­tus
vapautti kuitenkin tämän pro­fessorin
pres. Kennedyn toivo­muksesta
ja karkoitti hänet takaisin
Yhdysvaltoihin.
Presidentti Kennedy puolestaan
ilmaisi "kiitollisuutensa" asiasta ja
arvon professorin omia selityksiä
odoteltaessa julkaisivat suuret päi-välehdet
omia mahtipontisia meri-selityksiään
tapahtumasta.
Torontolainen Daily Star ei anta
nut asiasta yhtään huonompaa elliä
parempaa selitystä kuin muutkaan
suurlehdet. Lainatkaamme siis sen
johtavasta toimituskirjoituksesta
-^marrask. 18 p:ltk) muutamia jy-
•viä:
". . . Professori, Venäjän asiain
johtava asiantuntija, oli mennyt
Neuvostoliittoon kerätäkseen aine-histoa
tutkielmaan mikä koskee . . .
neyvostoelämää . . . Professori sai
matkustella vapaasti. Mutta vierai­lunsa
viimeisenä päivänä hänet
kaapattiin ja pidettiin vankina 10
päivää ennen kuin asiasta tiedoitet-tiin
USAn suurlähetystölle . . .
"Neuvostoliiton taipuisan vakoilu-määritelmän
perusteella voidaan pi^
tää vakoilijana miltei kaikkia, jotka
esittävät kysymyksiä . .:. ja profes­sorin
on täytynyt esittää kysymyk­siä..
. . " • : • V
Niin objektiivinen eli totuuttara-kastav;!
kuin Star sanookin olevan­sa,
yhtään sanaa ei mahtunut sen
toimitygkirjoitukseen siitä, mitä
asiasta sanottiin toiselta puolen.
Lehti kuvasi professorin viattomak­si
pulmuseksi, joka pidätettiin vain
sen vuoksi "että hän oli esittänyt
kysymyksiä" Neuvostoliiton kansa­laisille.
Multa aikansa kutakin, sanoi päs­si
kun päätä leikattiin.
Kun Neuvostoliitosta karkoitcttu
professori saapui Yhdysvaltoihin
hän kieltäytyi jyrkästi antamasta
mitään sanomalehti- tai TV-haastat-telua
asiasta "ennen kuin sai neu­votella"
hallituksen edustajain
kanssa asiasta.
Ja kun hän oli neuvotellut maan­sa
hallilusviranomaistcn 'kanssa,
fitten kerrottiin (marrask. 20 pnä)
esim. AP:n Washingtonin uutistie-dossa
mm. seuraavaa:
"Professori Frederick C. Barg­hoorn,
Yale yliopistosta, kaapattiin
Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin
toimesta sen jälkeen kun joku tun­tematon
mies työnsi paperikäärön
bänen käsiinsä Moskovan erään ho­tellin
edustalla . . . •
"Professori Barghoorn keskusteli
ulkoministeriön virkailijain kanssa
5 tuntia ennen sanomalehtireportte-rien
haastateltavaksi antautumista.
"Hän antoi oman selostuksensa . /
"Kello 7.25 ip., lokakuun 31 pnä,
päivää ennen kuin hän aikoi mat­kustaa
Varsovaan," hän oli menossa
Metropole-hotelliin kun nuorehko
mies lähestyi häntä.
"Mies oli' ventovieras, mikäli
prof. Barghoorn voi muistaa.
"Tälljj nuorella miehellä oli 'sa-
nomalehtl tai painotuotteelta näyt-^v^ UI
tävä käärö ja hän kysyi professori
Barghoornilta- 'Oletteko amerikka­lainen?"
"Minä,olin jossakin määrin y l l ä t -M
tynyt — astuin vähän taaksepäin I C r
ja sanoin 'kyllä- . . . Silloin hän
työnsi minua kohti sanomalehtlpa^ •
perikäärön. '• .' /
"Ajattelematta, ehkävtyperästii
sanoi prof. Barghoorn. hän. työnsi
paperit takkinsg alle ja miltei sa*
manaikaisesti pari miestä, kävi ka-. <
siksi minuun ja vei minut pois au­tolla
. . .
"Professori .sanoi, ettei hän kuv-. .:.
kistanut käärön sisältöön — "siellä
oli jotakin sisällä,.ne näyttivät SVBT
lokuvilta"; mutta hän ei varsinai­sesti
katsonut niitä, eikä tietänyt
oliko niissä sotilaallisia tietoja.
'Minulla ei ole koskaan ollut mi­tään
sotilaallista tehtävää Neuvosto-, -„}
liitossa . .-. tosiasiassa en ole kos- V
kaan ollut missään sotilaallisesj^
palveluksessa',- sanoi profesS9"i.:.-^
Barghoorn selittäen ettei hänellä S I'
ole sellaista asiantuntemusta, jotta':
olisi saanut selville, olivatko hinel- ^
le annetut - paperi sotilaalUlM^ti^t,
mistään arvosta." ' ' , ..
Vaatimattomuus* on ihailtftvavjliyr.!^!;';!!
ve„ joka koristaa. ihmh|t8,;^,1it!at<Rv.a -Ä-^^d
kun "NLrn asiain johtirirastalerljf^/cr^'-^^^^^^^^
tuntijasta" tulee'jfi|lin kOfVitt
maton, niin se «^l|o»tlll^#|^lä
kadehdittavai?l%fettfc 4
l'ik- 1
^ 1