1963-11-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'4 Sivu 2 Torstaina, marrask; 28 p. — Thui:sday,' Növ. 28,1963 VAPAUS INDEPENDENT L A B O R ORGAN OF FIKJNISH CANAOIANS ( L I B E R T Y » EsteblliHed l!^^ feldltor: W. Eklund ' . -. Manager: E. feuksl- , Telephone: Office 674-4264 —:Editorial"67t-4265 ' ' Published thrlce A v e e k l y : Tuesdays, Thiirsdayaiand isätuprtfäys "by VapiCusI Publisiving Co. Lid.. 100-102,Elm SI.' Vhet, •'^udbtiry. OAtafio, cätiada.1 . '! Mailing address: Box 69 v . . Advertishig ratcs upon application. t]^nsIations'-free of cliarge. Äutliorizcd as second glafs-mailby th';;Pbst Qffic?'Dep«rtiafieBt..O(tawa.. .•,!: and tor paymcnt.of poatage.:ln c{«<!V M . . , b . , o M K e CANADIAN;:lANGUAlJE-PRESS' Tiii/iusuipfN^.%ar Ganadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 US/y^ssii ä kk. -2.75 Suomessa: 1 vk. $19.00 6 fck. $5.23, 1 vk. 10:50 '6 fck. 5.^5» 'Presidäitii Jöhhsohiiri ohjdlinasta - / Kuten on uutjstiedoista saatu lukea, traagisen kitttfeman / uhriksi ' jpuluneen entisen presidentin John F. KenBedyn tilalle Yhdysvaltain ' 36. presidentiksi noussut Lyndon Johnson on moneen kertaan vakuiit- ' taxiut, että hän tulee "jatkamaan edeltäjänsä öhjeWaa''J[uin sisä-kuin ulkopolitiikassakin ja erikoisesti juuri.:Ulk^litiikää&a..Uatis-tietojen mukaan presidentti Johnson on iuvannttt jatlua 4oiiaintaansa raqhallisen rinnakkaiselon merkeissä ¥4idysvaltain ija NettVostOliiton - suhteiden parantamiseksi sekä kansainvälisen jännityksen lifevöiitä-miseksi. Hän on luvannut jatkaa edeltäjänsä. pres.Kenniedjai ohjelmaa myös sisäpoliittisesti neekerien kansalaisvapauksien turvaamiseksi jne. • ' , , MyiJs Yhdysva muut viralliset-edustajat ovat moneen fceptaan ' selittäneet, kuten korosti USA:n päävältuatettu Adlai "Stevehson ' tii^tiaina YK:n Yleiskokouksen istunnossa, että "Jpknsotun. hallitus tulee tukemaan YK:ta sekä idän ja lännen välisen jännityksen edelleen lieventämistä". '-" • , .''Presidentti Johnson on päättäväinen siitä" jatkoi 4mr..Steven-son, 'että viimeksikuluneitten kuukausien aikana kehittynyttä parem-.' p^a tunnelmaa ci hävitetä — vaan että sitä mieluimininkin lisätään . . . Presidentti Johnson on ohjannut minut vakuuttamaan talle kokoukselle, että meillä ci tule olemaan mitään |John»>nin ohjelmaa' YK:ta kohtaan -— sen paremmin kuin on o^lut Kenn^dynbäSn (dijel-._ maa. Se oli—ja.on vain Yhdysvaltain ohjelma. §e on myös kestävämpi kuin väkivalta ja elää ihmisiä kauemmin." SYNTYMÄPÄIVIÄ i Jintti Xehtisaajri; > Kapusjiasing, Ont.,] .tähtää iaöantaina, marras- ,:uun 30 pnä 65 vuotta. SoRa Laakso, Beaver Lake, Ont;. ,!i>'l>äa perjantaina, man-askuun 29 »v*|otJa,.. _ , '"Yhdymme sukulaisten ja tutta ^ain onnentoivotuksiin. JohH F. ' John Fitzgerald' Keiaxe^ynya voitto kobne .vuotta; sitten Tpäätti kahdeksan yifotta; jkestäheen, E i ^ ^ - howerin nimeen-liittyneen repu))ji-kaanien valtakanden. 5ille löi' h i mansa levottomana heittelehtivä maailmanpolitiikka, -Indo-Kiinan auha ja John F. DuIIesin ' sodan kerien r^s|einan ajajana ja "heidän kamppapuns^ tukijan^. .^^ John,:f-i,;Kenedy oli rikfis. mies, USA:n.l^hS^ astisista; pfe^identeis-tä -iJkkain,: ja luonnotlisesU häntä on larkasteltava kapitalistina ja kapitalistien edustajana. Mutta Kennedy osoitti omalta kohdaltaan ha- Yhteinea. kiitos Ci •artiialla ' sciklcaflu, Camp Davidin j vainnolliScsti, että kapitalistienkin henki ja U 2-lennot. USArn sisäpo-j keskuudessa on oma siipensä, joita litiikan alalla se merl^ilsi seisausT Tiicman mielivaltaistaen voidaan KIITTELEE JOULUJA — . .Joulu 1963 on mielestäni erittäin hyvä ja mielenkiintoinen Meitä ihn^isj^. on monenlaisia ju inakoja sen mukaan, mutta luulisin, että "Joulu" vastaa nyt suuren lukijakuntansa toivomuksia eri koisesti sisätönsä monipuolisuuden vuoksi. — Lukija, Port Arthur, Ont. SOOLAISEN MIELIPIDE KENNEDYN MORHASTA HUOLESTUNEISUUTTA » : Kaikki nämä vakuuttelut ja lupaukset ovat tietenkin «rittäin t«!rvetu]Ieita. Mutta yksistään jo nämä Kennedyn «Ajjelnrien "jatkii- ;YUUsvakuuttelnt" ovat tunnustuksena. siitä yleismaailmallisesta huo- - lestuneisuudesta, mikä vallitsee siitä, että Yhdysvaltain valtiolaivan peräsimeen tullut mies ei joko halua tai ei kykene jatkamaan siitä, mihin edesmenneen Kennedyn työ keskeytyi. ^ Tämän lukemattomien, mohtn muodoin «sitetyn: kansainvälisen huolestuneisuuden perustana ;on joko tietoisuas tai oivallus, että niin i^^rikas suurporvari kuin '{Idesmerinyt Kennedy olikin, hän oli.kuitenkin poikkeuksellisen lahjakjffi valtiomies, joka pyrki tietoisesti, vallitsevien realiteettien pohjalla, välttämään uutta sotaa, mikS voisi hyvinkin tarkoittaa koko ihmiskunnan tuhoa tai ''parhaassakin ta- .f)t(«^ksessa" ihmiskunnan rippeiden työntämistä- takaisin raakalais- ' kautta muistuttaviini;olQSulLt<»sjiQ:^NQU8ee).siis: automfi^ttisesti ;kysy-;. ntysi että: pystyykö nykyinlm presidentti,' jos 5altni8i3:k«hittym3än ' j()ku samanlainen tilanne mikä vallitsi föim. Karibian kriisnfi aikana ' -TT pystyisikö hän suorittamaan sellaisen 'valtiomiesteoh,jtfnka'teki p^. Kennedy yhdessä pääministeri: Hrushtshävin; kanssa tUanteen pnastamiseksi ja hiuskarvan varassa olleen atomisodan .frahkfearaisen'. estämiseksi? Sellaisissa kriisitilanteissa ja suurissa ratkaisuissa nähdään mikä on mies tai nainen laatuaan >— ja samalla, kuten nähtiin presidentti Kennedynkin tapaäksessa, niistä oppivat myös: itse tapahtumien korkeimmalla huipulla olevat viisaat yksiföt, sillä ilifieistä on, e^ Karibian meren kriisin ratkaisusta lähtien omaksui presidentti Kennedy entistä selvemmän ja määrätietoisemman suunnan kansainvälisen jännityksen lieventämiseksi. ' j, Kysymys siis on^ pystyykö presidentti Johnson nousemaan aikan-tsa.^ tasolle silloin, jos hänen kohdalleen sattuu tänä myrskyisenä ai- ^|^^|ia tulemaan joku sellainen suurkysymys, mistä presidentti Ken-' pysdy selvisi liehuvin lipuin^ .JbBNSON KONSERVATIIVISEAIPI Yleisesti tiedetään, että Yhdysvaltain demokraattipuolue on ja- . 'kaantuhut kahteen suureen leiriin —äärioikeistoon ja-"vasenunistok-siV sanottuun keskustasiipeen. Trumanln presidenttikauden päätyttyä 'Iraytiin puolueessa kiivas johtajataistelu pääasiassa juuri liberaalisen . ^kclskustasiiven ja äärioikeiston välillä. Liberaalit voittivat ja niin ^tdii liberaalisen suunnan edustajasta, John F. Kennedystä Demokraat-tipuolueen presidenttiehdokas ja vaalien perusteella maan presidentti. -Itfutta lujittaakseen oman asemansa— saadakseen hallitukselleen koko puolueen kannatuksen -^presidentti Kennedy halusi'ja sai puo- • li^eensav oikeistosiiven puhemiehen, mr. Johnsonin varapresidentin : pukille^r Huolimatta siis lainkaan siitä mitä on presidentti Kennedyn '"^uoieraan jälkeisestä ohjelmasta Sanottu tai sanomatta jätetty. Yhdysvalloin valtion päämiehenä ja asevoimien ylipäSUikkönä, maan 'sislpr^identtinä on nyt oikeistolaisempi eli konservatQvisempi mies ^ kilin o l | presidentti Kennedy, niin edeIläjmamHtua"|ö^ miIjon|Sri kuin presidentti Johnson onkin... ; . ^ V 'i Omsanottu —^ ja se pitää paiklcansa— että-presidentti:Johnson (on' hy^^ kouliintunut ja myös eteviä -poUitikko. Mut!^- on myös sanottu, je uskomme senkin pätWän, että hän on'enemmänj^'!^ • ,,Huin ulkopoliitikko. Tämä tnli varsin terävänä esiin mn; JohiAsönin askeltaen Euroopan matkan yhteydessä. Esimerkkiä mainittakoon^. .,että Sijpmessa vierailtuaan silloinen varapresidentti;Lyndon: Johnson... antoi luomen puolue^ttomuuspoiitiikkaa niin pahoin lo^^ suntoj^ ja "selityksiä", että-^asian johdosta esitettiin eduskunnassa välikysymys Suomen hallitukselle. Off tietysti aivan totta ja hän korosti sitä juuri käsittääksem- , mp yliämainittujen seikkojen perusteeUa — kuten 'Adlai Stcvenson i,YK:n Yleiskokouksessa sanoi, että Yhdysvaltain.pÖHtiikka ei ole yh- ,djen mj^hen politiikkaa: ei sen paremmin Johnsonin politiikkaa kuin i 1 Ke.nnc^ynkään politiikkaa. . V , M^ta tämä ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että Yhdysvaltain . , presid^tiliä on maan perustuslakien perösteella äärettömän suuret jp^ätös«ja ratkaisuvaltuudet. Sitä paitsi on. muistettava, että tnäärä-t y j s s ä alanteissa on avainasemissa olevilla yksilöillä hetkellisesti monesti catkaiseva merkitys. ' Täitä pohjalta katsoen mc. voimme vain toivoa, että presidentti Johns^ti voittaisi poliittisen menneisyytensä ja sen aiheuttaman pai- I • Jc(,<^yksi ratkaiseva merkki siitä,, mitä tiilenian pit^ Washing-vtonistA^ niin, sisä- kuin. u)kopoliittisestikin, on: se, miten Johnsonin ;^lu|1tiluv tulee asennoitumaan Yhdysvalioissa nyt uhkaavaksi kehit-j 1^ fj^^eeaaen väkivaltasuuntaukseen?' Tuleeko Washington katsomaan vj^l^pifeiston terrori- ja Väkivaltäpolttiikkaa sormiensa lävitse puhu- Naapurimaassa USA:ssa on tapahtunut himttävlä asioita tässä viime viikonlopulla. -Oli pöyristyttävää kuulla radiosta ja nähdä TV:sta sekä sanomalehdistä USA:n presi-ilentti Kennedyn murhasta ja oletetun murhaajan Oswaldin murhas- -ta sunnuntaina. <iänstcrimaisla hommaa todellakin, joka on niin ominaista kaikenlaisille murhaliigoille, joita Yhdysvalloissa kasvatetaan.: • .Paikallisen lehden "Sault Daily ^tar" otsikkona lauantaina marraskuun 23 päivänä oli 'flUarxilaista ^ytetään "mnrfaast?'' ^assassinat|on). Radiosta kuului myöskin vihjauksia nim.^ Dallas Texasin viranomaisilta ym; että Lee Os\vald olisi varmasti Kennedyn murhaaja ja että hän on kommunisti ja Neuvostoliiton sekä Kuuban hyvä ystävä ja ihailija. Onko tekeillä taas uusia salajuonia työväenliikettä ja edistysmielisiä vastaan? Onko tarkoitus saa xla aikaan uusia valtojen välisiä ristiriitaisuuksia? Myöhemmin kuitenkin kuului selventäviä -tietoja ju voi pila, että nyt punotut salajuonet menevät myttyyn. Eiköhän presidentti Kennedyn murhaajat löydy (jos todella etsi tään) niistä joukoista, jotka murhasivat ncekeriväestön^pausliikkccn toimitsijan Me^Igar Eversin, Jack ^^spnissa -- Mississipin valtiossa viime kesäkuussa ja tappoivat pyhäkoulu-laisia dynamiitti pommilla Birminghamissa Ala., ym. terroritekoja harrastavat Ku Klux Klanit ja fasistinen John Birch Society ja niitä kannattavat äärioikeiston poliitikot. • Hartain toivomus yleensä edistysmielisille on, että todelliset murhaajat ja niiden yllyttäjät saadaan kiinni ja laitetaan vastuuseen ka-lalista teoistaan. — L. tilaa, jossa mm. 1954 tehty korkeim- .iaii oikeuden yhteisopetusta'koskeva päätös tallasi paikallaan ja maccarlhyisimä jatkettiin j^lista- .nalla kommuilistit lainsäädäptö-. ci tse "vieraan valian. agenteiksi". * > Kun Kennedy'"tuli presidentiksi, niin sen katsottiin jopa; merkitse- ;^'^n samanlaista käännettä kuiti llooseyeltin valinta Hooverln jälteen 30 vuotta aikaisemmin, ja uur den presidentin nimeen liitettiin paljon toiveita. Aluksi: näissä toi- \'eissa kuitenkin petyttiin. Kennedyn presidentinkausi alkoi tammikuun 1. pnä 1961 ja jo huhtikuussa tehtiin USA:n hallituksen hiljaisella myötävaikutuksella epäonnistu nut maiiiinnousuyritys Kuubaan. Ja vaikka välillä tapahtui tiettyä ilmapiirin lämpenemistä, niin vuosi sitten, syksyllä 1962, Kennedyn hallituksen toimesta jouduttiin kolmannen maailmansodan partaalle Karibian meren kriisin vuoksi. On kuitenkin mahdollista, että juuri Karibian meren kriisi ja siihen liittynyt järkevän ratkaisun 'löytyminen NL:n'li8nssa avasi Kennedy sihnät näkemään* ^maailman realistisessa Valossa sillä tämän jälkeen hänen politiikassaan voidaan havaita ilmeinen käänne. Ensin päästiin NL:n kanssa sopimukseen ns. kuumdn linjan avaamisesta ja varsinainen sensaatio oli Moskovassa viime kesänä allekirjoitettu osittaista ydinasekoekieltoa koskeva sopimus. Ja viimeksi prof. Barg hoornin tapaus osoitti, että Kennedy voi päästä. NL:n kanssa järkeviin ratkaisuihin. Samaan liittyvät vielä myös suotuisasti edistyneet neuvottelut vehnäkaupoista, jotka kylmän'sodan kiihkeimmillä kausilla tuskin olisivat tulleet kysymykseen. Sisäpolitiikan alalla Kennedy on noussut esille nimenomaan nce-kutsita edistykselliseksi ja taantu- TOUkseUiseksi. Kennedy pjfstyi näke maan yli ensimmäisen dollarisäkin ja havaitsemaan, että rauhanomainen riimakkainelo.on jotakin muu^ ta kuin 'kommunistinen juoni". Tämä käsitys vahvistuu, kun katsellaan Kennedyn vastustajia, niin hä nen liman puolueensa oikeistosiipeä -kuin ; republikaanien keskuudessa esiintyviä virtauksia. . Texasin laukaus katkaisi sen kehitykseen, joka Kennedyssä oli havaittavissa ja USA:n presidentin valtuudet tietäen tuolla kohtalokkaalla laukauksella on maailmanlaajuinen • merkitys. USA:n perustuslain mukaan varapresidentti seuraa kesken toimikauttaan kuollutta presidenttiä ja tähän mennessä USA:n historiassa on vain yksi tällainen tapaus: Franklin D.;Roose-vejtia seurasi Harry S. Truman. Tämäkin tapahtui demokraattisen puolueen kohdalla, eikä esimerkki oikeuta katselemaan kovin luottavaisesti tulevaisuuteen. John F. Kennedy oli syntynyt 1917 «ranltilaista sukujuurta olevan bostonilaisen liikemiehen poikana. 1940 hän suoritti loppututkintonsa Harvardin yliopistossa ja astui sen jälkeen laivastoon palvellen sota-aikana Tyynellä merellä. Toimittuaan mm. poliittisena lehtimiehe-ne Kenpedy astui politiikan piiriin ja valittiin 1947 — vasta 30-vuotiaa-na —: edustajahuoneen jäseneksi. 1953 hänet valittiin demokraattien edustajana senaattiin. Hän kohosi erääksi senaatin näkyvimmäksi jäseneksi ja nimettiin 1960 demokraattien presidenttiehdokkaaksi. Tiuka.ssa kamppailussa hän voitti republikaanien ehdokkaan Richard Nixonin ja siten hänestä tuli USA:n nuorin presidentti. — KU Kennedyn viimefneii puhe: Varoitus seikkailusta ulkopolitiikan alalla I • . V • . • . : iTfidän ja meidän 'mm naa .. •< 1 Berver Lake, Ont — Aino Wo lovidnyk (Honkanen) Carrot Kiveriltä, Sask.. vierailee täällä kotikylässään pikku tyttönsä kanssa vanhempiensa ja tuttaviensa luona. -Toivomme Ainolle hauskaa ja viihtyisää -oltavaa täällä entisten tut-vtujen ja sukulaisten luona. Vielä monet muistaa täällä, että Aino oli aikoineen parhaita Jehun hiihtäjiä ja otti osaa Jehun toimintaan. — N. Dallas. —^Viimeisessä puheessaan ennen kuolemaansa perjantaina presidentti Kennedy hyökkä si ihmisiä vastaan, jotka 'sekoittavat toisiinsa retoriikan ja todellisuuden" Ja sanoi, että Yhdysvaltain turvallisuus oli vaarassa, jos näiden henkilöiden ulkopolitiikka päästettäisiin vallalle. Ken: nedy ei maininnut ketään nimellä, mutta ilmeisestikin hän viittasi senaattori Barry Goldivater-iin, joka on republikaanisen puolueen malidolUnen presidenttiehdokas seuraavissa vaaleissa ja joka äskettäin sanoi, että Yhdysvaltojen sotilaspäällikkö pitäisi olla oikeus tehdä aloite ydinaseiden käytöstä. Presidentti Kennedy kuoli ennen kuin hän ehti pitää viimeistä, jo valmistelemaansa puhetta Dallasissa. Tässä puheessa hänen piti va- Amerikan johtavuuden menestys, oli hän kirjoittanut puheessaan, riippuu maailmassa Amerikan tehtävää kohtaan tunnetusta kunnioituksesta yhtä paljon kuin maan ohjuksistakin,' vapauden ansioiden selkeämmästä tuntemuksesta yhtä paljon kuin tyranniudcn pahuuden tuntemisestakin. FORT WORTHIN PUHE Matkallaan Dallasiin presidentti Kennedy puhui myös texasilaisessa Fort Worthin kaupungissa noin 1000 hotellinsa eteen kokoontuneet le ihmiselle; Hän sanoi, että Yhdysvallat lähettäisi maailman voimakkaimman raketin ensi kuussa, Presidentin mukaan tämä raketti veisi Yhdysvallat Neuvostoliiton edelle avaruudessa. Puheessaan presidentti ylisti myös uuden Fort AVorthissa par-roittaa vapauden menettämisestä il- haillaan rakenteilla olevan hävittämän, että ammutaan yhtään ainoatakaan laukausta, äänestyslippujen kautta. PRES. KENNEDYN MURHASTA FILMI Dallas. — Eräs dallasilainen kan-gastehtaan omistaja otti 8 mm. kameralla värielokuvan presidentti ^ John F. Kennedyn murhatapahtu-masta. ,•, . Useat henkilöt, jotka :ovat tämän 15^ sekuntia • kestävän elokuvakohtauksen liähneet,. sanovat sen selvästi osoittavan miten salamurhaajan toinen. luoti iski kovalla voi- :jna]la ^presidentin päähän. Life-julkaisun sanotaan ostaneen tämän filmin kuvien liikkumattomana juikaisuaikeuden noin $40,000 kauppahinnasta. Zapruderin paikan päältä ottaman filmin sanotaan näyttävän seu-raavaa: Presidentin loistoauto nähdään lähestyvän kanieraa. Kun se tulee kuvaajan kohdalle, Kennedyyn osuu ensimmäinen kuula, se osuu ilmeisesti kaulaan. Hän kääntyy aviopuolisoaan Jacquelinca kohti, joka maila Jonnin joutavia sekä "vasem malta' 'että oikealta tulevasta väki-valtavaarasta! Väkivaltaisuudet ja terroriteot -kuuluvat äärioikeistolle ja historia..nimenomaan Yhdysvaltain historia ja Kennedyn salamur ha osoittaa, että juuri äärioikeisto käyttää "taisteluaseinaan" työväen-lii. kkeessä ikuisesti ja ehdottomasti tuomittuja terrorimenptelmiä. istuu hänen vasemmalla puolellaan ja Jacqueline ryhtyy kietomaan käsiään hänen (presidentin) päähän. Samalla kertaa Texasin kuvernööri John Connally, joka on välittömästi presidentin edessä, kääntyy nähdäkseen mitä on tapahtumassa. : Sitten presidentin pään oikeanpuoleiseen takaosaan iskee suurella voimalla toinen kuula. Hänen päänsä menee eteenpäin, retkahtaa sitten taakseliäin ja hän lyyhistyy isr tuimelle. Tällöin haavoittuu kuvernööri hartioihin ja hän painuu alas istuintaan kohti. Samas.sa hyppää mrs. Kennedy ylös ja ryömii loistoauton taka-kan-nelle ilmeisesti yrittäen saada apuiS salaisen palvelun mieheltäi joka juoksee hiljaa kulkeneen auton p e r rässä. Hän hyppää autoon ja työntää mrs. Kennedyn takaisin istuimelleen. Sitten hän komentaa auton ohjaajan lisäämään vauhtia ja ajamaan sairaalaan missä presidentti kuoli. Aikaa kuluu kaikkiaan-noin 5 sekuntia siitä Jolloin Kennedyä ammuttiin ensimmäinen kerta ja joi-loin hänen autonsa häviää näkyvistä alikäytävään. jäkonccn erinomaisia ominaisuuk-, sia: Kennedy oli sanonut tämän koneen olevan maailman parhaan taistelukoneen. /^roiito • - - En w i olla tuomatta julki hyvää mieltäni viime lauan^ täisestä: St. Catharinesin reisusta. Se on todella virkistävä ja kaikin puolin täydellisesti onnistunut tiiai äUUS. ••• • •••• Huomioni kiintyi heti alusSa siilien ystävällisyyteen ja todella aimoon hymyyn, joka loisii kaikkien olemuksesta. Vaikka ilma olikin kolea ja tuulinen ja säänennustaja lupasi-lunta oli osanotto tUaisuudes-da suuremmoinen. Tämän vuoksi pyytäisin lausua mitä kauniimmat kiifokset osanottajille paikkakuntalaisille hyvästä kannatuksesta, siitä _ maukkaasta 'njojakasta', kahvista ja ihanasta kotitekoisesta puUasta. 'Mojakan' keittäjät ovat varmasti ammattinsa mestareita, samoin pullan leipojat ja kahvin keittäjät. Kiitos vain teille kaikesta, myös lippujen myyjille ja muille toimihenkilöille. Torontolaisille myös mitä suurin kiitos. Ohjelman esittäjät tai suorittajat, teitte mitä parhainta työtä. Oli todella hauska huomioida kuinka huolekkaasti piditte ohjelmanumeroiden esityksestä huolen. Teille kaikille on annettava yhteinen tunnustus ja suuren suuret kiitokset. Yrityksen tytöille haluaisin vielä erikoisesti huomauttaa siitä mainiosta työstä mitä teitte. Se vaatii paljon enemmän kuin muu ohjelmisto, koska eri esityksissä piti olla eri puvut ja muuta sellaista. Kiitos teille ja Dolorekselle kauniista liikkeistä Ja tanssista. En voi olla huomioimatta tanssimusiikin soittajia. Usein tulee mieleeni tanssitilaisuuksissa kun katselen "musikantteja", että se on jo työtä itsestään, mutta vielä päälle päätteeksi ei pääse nauttimaan lattialla karkeloimisesta. joka ainakin minulle olisi mitä suurin rangaistus. Siis kiitos teille kaikille. Annikki, Pauli ja Mannisen pojat ja kaikki toiset, jotka piditte huolen musiikista. Sitä tuli melkein lakkaamatta ja kauniisti. Haluaisin mainita kaikista tilaisuuden kokoonlaitlajjsta erikseen mutta lehden palstat täyttyisi siitä liian pitkästi. Ottakaa siis kaikin yhteisesti, eikä vain minun, mutta koko yleisön puolesta, mitä parhaimmat kiitokset astaan nautintorikkaasta illasta. Toivon, että pian taas tavataan ja iällccn hymyillään •'aidosti".— Mailis. Toronton toiminta- iMarteltaliälA Tilaisuul(sia Torontossa Sunnuntaina joulukuun 1 päivänä kello 3 ip. on Don haalilla 957 Broadview kadulla, naisten järjestämät vuotuiset myyjäiset. Sieltä voi ostaa mitä parhaimpia joululahjoja. Finlandia kuoron konsertti on joulukuun 8 päivänä kello 4 ip. Joukossa on paljon uusia hyviä lauluja. Menkäämme joukolla katsomaan tätä odottamattoman hyvää ti^ laisuutta. Wilbert Bohmin puhetilaisuus on järjestetty joulukuun 15 päiväksi. Tässä tilaisuudessa on tärkeätä ja innostuttavaa kuultavaa. Kaikki mukaan kuuntelemaan. Hilja Mäki on Western sai raalassa hoidettavana Bathurst kadulla; Olisi hyvän tavan mukaista poiketa häntä katsomassa. Saimme tänne Torontoon sellaisen sievän lumipyrynkin, viime sun nuntaina tk. 24 päivänä. Mutta lumi oli ja meni, eikä se pysynyt maassa. — N. Toronto. —^ Tulevista' toiminnoista ja touhuista Don haalillt on. nyt ensimmäisenä naisten käsityö- y.m. myyjäiset. Kuten entisestään muistamme, on nämä myyjäiset edellisinä vuosina olleet hyvin tarkoitus-caan vastaavia. Sieltä löytyy kaikkea eri lajia tavaraa, eikä vain sellaista tavaraa, jota kääröisEä kanne (aan. Multa siellä on myöskin hy vää hengen ja ruumiin ravintoa. Niinpä näihin tuleviin myyjäisiin uiee kaikenlaista hyvää nautittavaa esimerkiksi KarjalaTi piirakoita, joita Helmi, on luvannut tehdä oikein i^orvoon mitalia; Mennäänpä sitten oikein "kängin" voimalla nauttimaan tytläriemnie laittamisia anli-misla. Myyjäiset ovat Don haalilla ensimmäinen päivä joulukuuta kel- .0 .3 ip. Scu:aavaksi tulee Finlandia kuo-on konsertti joulukuun 8 pnä. Kuten tiedämme on kuoromme yksi toimivimpia ja elinvoimaisempia orgaanejamme. On .siis kunniaa muistaa tämä tilaisuus. Johlajamme ja kuoron henkilökunta tekevät väsymättä lyötä, melkeinpä vuodet ym-päii pitääkseen laulun henkeä yi lä. Samoin soiltoyhlyeemme huolehtii soiton sävelmistä ja se.xtetr me kunnostautuu erikoisin esityksin. Muistaessamme toveri Nummen haalin toiminnan avajaispuheessaan mainitseman kohdan, 'että esirai-vaajamme jättivät meille perinnöksi toimintapaikkamme", on meidän velvollisuutemme tehdä parhain voitavamme niiden säilyttämiseksi, että niiden olema.ssaolo tulisi hyödyksi vielä tulevillekin sukupolville. Vaalimalla ja kehittämällä tietojamme ja taitojamme juiiri näissä:paikoissa tulemme täyttämään heidän toivomuksensa. Kuulumme kaikin yhteiseen ahertajien joukkoon. Ohjelman esillä jät ja muut toimihenkilöt ovat yksi tärkein osa joukostamme. Multa y-leisö ja tilaisuuksien kannattajat ovat yhtä suuret tekijät yhteistyössä ja joukkoloiminna-ssa.-Kumpikaan ei.menesty ilman toisiaan ja ilman tätä yhteistoimintaa eivät toimipaikkamme pysy pystyssä. Ilman toimipaikkoja kuolee myö.s edistysmielinen toiminta. Toivottavaa siis oli.si että kaikki koettaisimme yhdessä puhaltaa .samlian hiileen". Näin saksimme kunnioittaen muistaa esiraivaajicmme työtä ja toivomuksia. Tätä tulevaa konserttia varten tekevät ohjelmanesittäjät ahkeraa' lyötä voidakseen luoda viihtyisän iltapäivän yleisön ja omaksi ilokseen. Koettakaammepa siis muistaa joulukuun 8 päivä ia tulla yhteisvoimin nauttimaan tästä musikaalisten vOimien järjestämästä tilaisuudesta. 1'arkcmman esittelyn näette tulevasta maksullisesta ilmoituksesta, liis terve näkemiin. — Mailis. tr • ' • 4 A ' . koimlnnäriiii %^ Port ArOijar. — '^äbj|^ esitettiin ^ ' ;Martella-näytelinSiY_K^^^ kuoi-on toimesta kolip^fin^jrij; viime i i ' sunnuntaina, Finlandia klubin' loi ninlahuoneistossa eli. TyöÄ Temppelissä. ' Näytelmä sai lämpimän vastaauo<- .^^ ton yleisöltä, jota oli kertynyt n o i n \ sata henkilöä. Näytelmän kaunis si-* '»'^•»»|^•• sältö vaihtelevine kuvaelmineen vc-'"^»"''-'"'»' ; l yleisön lähelle näyttelijöitä joika , „ ; ^ K JU hiirenhiljaisuudellaseurasjjortcaistajjj-.,.,; (;.-•' puheenvuoroa. ja väliin aploteer^M/;' -^mv, esitykselle. Näyttelijät 'olivat ijfö ,.„: ikäänkuin asettuneet omiit^ liömihi^^^riM {c-.iiij a, joten esitys sujuikin maihiosti. : - roisot esittivät osansa hyvinkin kor-'^^'^=^ keatasoisesti. ; '• P. Voutilainenesitteli näytelmSil yleisölle ja laului muutamalla sa-lalla kunika Canadan suomalaisHla ^ " HUH i osuus amatööri: ^^tterin " alalla Canadassa. Tällä he kehittävät myös canadalaissyntyisjiälaitei- ' lijoita, joka on .samalla kasv^tusopU- r lista toimintaa, sekä huvia kaQisatei-' siilomme. Hän lisäsi v vielä-kuinka • monet Canadassa. syntyneet ovat bp- vt v.» y pineet suomenkielen näyttämön,pai-keillä, josta monet, ovat .olleet k i i - i , l , j i m toiiisia. ' " , / ••»•** ;;; Voutilainen huomautti, että' täs- s r% . ».» säkin näytelmässä on viisi Canadas-J^ sa^ syntynyttä henkilöä mukana, ' joista toiset jo hallitsevat suomen-' 'II kielen oikein hyvin, joskin aloitteli-i : ;|| joita on myöskin mukana. Kaiken 'ii< lisäksi hän halusi tuoda yleisön huo- ;;;:T mioon sen tosiseikan, etta viimeisen 50-vuoden ajan on Port: ^Arthurjn,,,. Bay katu ollut näyttämön ja mutln-^ kin kulttuurin kehto. Tällä kadul-' la on näyttely enemmän näytelmiä " " Kuin miilään muulla paikkäkunnal— •" Ia. Tämän todistaa jo:sekin, Cttäj^ samana päivänä siinä on • esitettyr • - näytelmiä kahdessakin eri paikassa.y.. , Näytelmän loputtua yleisö veti,* ^ suosionosoituksillaan esittäjät iju» destaan esiin saadakseen nähdäl^ei-^ _ ^ dät, vielä yhden kerran.-Tämän j8i-«*i f» keen esitettiin näytelmän' ohjaaja* -^^ Ella McLeod ja kuiskaajalla toimi-- nut Saara Tuominen. Raikuvin sqo-sionosoituksin palkitsi yleisö ol^ jaajan ja näyttelijäin työn.-^euraa...... /»" ja.. ••• • r. •ti. i SITÄ TÄTÄ JA my//////'. KANNATTAKAA LIIKKEITÄ, JOTKA ILMOITTAVAT VAPAUDES.SA! HÄTÄ KEINON KEKSII . Meluisa asiakas huuteli, jatkuvas-' ti sievälle tarjoilijattarelle.-Toisel-"- •» la puolen ravintolaa istunut mies^ kysyi tarjoilijattarelta: '.'Haluatko, niin minä lopetan tuon huutelun?" 'Älkäähän toki', vastiasiX tarjoili-jatar herttaisesti hymyillen'"HÖn on minun mieheni". ,. • - •.A.sia on näin",, selitti tarjoilija-- tar. "Me suhtaudumme asiaan tieteellisesti. Hänen vuokseen kaikki / asiakkaat säälivät minua — ja niin .saan enemmän juomarahoja". • lOKAKUUM 24: S.VHPISTYMEITTEM KAMSAHUMTIEIM P4iVX VK: N VAIKUTUS JOM-UikutaKJottomen opetus Alikehittyneiden alueiöen kehittäminen PÄ/I/Ä/S££N £CÄMM/^ Liikenteen edistäminen Tyodosuhteiden •parantamlnon . -ti yK:n tunnuskuva avustiBtouninta oikaidelhsen aseman parantaminen huunJL- • kaupan vastustaminen IlmaiiuliikentEenj turvallisuus yhteistyö , laivaliikenteen I alalla Läi I myöntäminen l^ääviiaecihi^tous ten Maitten yali tennatin-ia-edlsitt äminen iteen Ikäisten iimien 1'«« ' - r l . PÄIVÄN PAKINA Vaatimattomuuden %skm ja ennätys Tjiafkaa Vapaus! Mitään uutta ei ole tietenkään siinä, että vakoilijoita joutuu kiinni teostaan. . Eikä ole uutta sekään, että vakoilijat ja -heidän toimeksiantajansa kieltävät tekonsa viimeiseen asti. Vakoilu -on tietenkin-likaista hommaa. Mutta tässä epätäydellisyyksien maailmassa on vakoilukin sellaista hommaa.' että sitä harrastavat kaikki" maat. Tältä pohjalta emme siis tapaa suurempaa huomiota vakoilujuttuihin kiinnittää. . Tavallisuudesta poikkeava oli kuitenkin tapaus prof. Barghoorn. Kuten tiedetään, Yale yliopiston yhdysvaltalainen professori — Neuvostoliiton asiain erikoistuntijan titteliä itselleen mainostanut professori Frederick C. Bai*ghoorn pidätettiin Neuvostoliitossa syytettynä vakoilusta. Sen jälkeen Neuvostoliiton hallitus vapautti kuitenkin tämän professorin pres. Kennedyn toivomuksesta ja karkoitti hänet takaisin Yhdysvaltoihin. Presidentti Kennedy puolestaan ilmaisi "kiitollisuutensa" asiasta ja arvon professorin omia selityksiä odoteltaessa julkaisivat suuret päi-välehdet omia mahtipontisia meri-selityksiään tapahtumasta. Torontolainen Daily Star ei anta nut asiasta yhtään huonompaa elliä parempaa selitystä kuin muutkaan suurlehdet. Lainatkaamme siis sen johtavasta toimituskirjoituksesta -^marrask. 18 p:ltk) muutamia jy- •viä: ". . . Professori, Venäjän asiain johtava asiantuntija, oli mennyt Neuvostoliittoon kerätäkseen aine-histoa tutkielmaan mikä koskee . . . neyvostoelämää . . . Professori sai matkustella vapaasti. Mutta vierailunsa viimeisenä päivänä hänet kaapattiin ja pidettiin vankina 10 päivää ennen kuin asiasta tiedoitet-tiin USAn suurlähetystölle . . . "Neuvostoliiton taipuisan vakoilu-määritelmän perusteella voidaan pi^ tää vakoilijana miltei kaikkia, jotka esittävät kysymyksiä . .:. ja professorin on täytynyt esittää kysymyksiä.. . . " • : • V Niin objektiivinen eli totuuttara-kastav;! kuin Star sanookin olevansa, yhtään sanaa ei mahtunut sen toimitygkirjoitukseen siitä, mitä asiasta sanottiin toiselta puolen. Lehti kuvasi professorin viattomaksi pulmuseksi, joka pidätettiin vain sen vuoksi "että hän oli esittänyt kysymyksiä" Neuvostoliiton kansalaisille. Multa aikansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. Kun Neuvostoliitosta karkoitcttu professori saapui Yhdysvaltoihin hän kieltäytyi jyrkästi antamasta mitään sanomalehti- tai TV-haastat-telua asiasta "ennen kuin sai neuvotella" hallituksen edustajain kanssa asiasta. Ja kun hän oli neuvotellut maansa hallilusviranomaistcn 'kanssa, fitten kerrottiin (marrask. 20 pnä) esim. AP:n Washingtonin uutistie-dossa mm. seuraavaa: "Professori Frederick C. Barghoorn, Yale yliopistosta, kaapattiin Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin toimesta sen jälkeen kun joku tuntematon mies työnsi paperikäärön bänen käsiinsä Moskovan erään hotellin edustalla . . . • "Professori Barghoorn keskusteli ulkoministeriön virkailijain kanssa 5 tuntia ennen sanomalehtireportte-rien haastateltavaksi antautumista. "Hän antoi oman selostuksensa . / "Kello 7.25 ip., lokakuun 31 pnä, päivää ennen kuin hän aikoi matkustaa Varsovaan," hän oli menossa Metropole-hotelliin kun nuorehko mies lähestyi häntä. "Mies oli' ventovieras, mikäli prof. Barghoorn voi muistaa. "Tälljj nuorella miehellä oli 'sa- nomalehtl tai painotuotteelta näyt-^v^ UI tävä käärö ja hän kysyi professori Barghoornilta- 'Oletteko amerikkalainen?" "Minä,olin jossakin määrin y l l ä t -M tynyt — astuin vähän taaksepäin I C r ja sanoin 'kyllä- . . . Silloin hän työnsi minua kohti sanomalehtlpa^ • perikäärön. '• .' / "Ajattelematta, ehkävtyperästii sanoi prof. Barghoorn. hän. työnsi paperit takkinsg alle ja miltei sa* manaikaisesti pari miestä, kävi ka-. < siksi minuun ja vei minut pois autolla . . . "Professori .sanoi, ettei hän kuv-. .:. kistanut käärön sisältöön — "siellä oli jotakin sisällä,.ne näyttivät SVBT lokuvilta"; mutta hän ei varsinaisesti katsonut niitä, eikä tietänyt oliko niissä sotilaallisia tietoja. 'Minulla ei ole koskaan ollut mitään sotilaallista tehtävää Neuvosto-, -„} liitossa . .-. tosiasiassa en ole kos- V kaan ollut missään sotilaallisesj^ palveluksessa',- sanoi profesS9"i.:.-^ Barghoorn selittäen ettei hänellä S I' ole sellaista asiantuntemusta, jotta': olisi saanut selville, olivatko hinel- ^ le annetut - paperi sotilaalUlM^ti^t, mistään arvosta." ' ' , .. Vaatimattomuus* on ihailtftvavjliyr.!^!;';!! ve„ joka koristaa. ihmh|t8,;^,1it!at<Rv.a -Ä-^^d kun "NLrn asiain johtirirastalerljf^/cr^'-^^^^^^^^ tuntijasta" tulee'jfi|lin kOfVitt maton, niin se «^l|o»tlll^#|^lä kadehdittavai?l%fettfc 4 l'ik- 1 ^ 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 28, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-11-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus631128 |
Description
Title | 1963-11-28-02 |
OCR text |
'4
Sivu 2 Torstaina, marrask; 28 p. — Thui:sday,' Növ. 28,1963
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R ORGAN
OF FIKJNISH CANAOIANS
( L I B E R T Y » EsteblliHed l!^^
feldltor: W. Eklund ' . -. Manager: E. feuksl-
, Telephone: Office 674-4264 —:Editorial"67t-4265 ' '
Published thrlce A v e e k l y : Tuesdays, Thiirsdayaiand isätuprtfäys "by VapiCusI
Publisiving Co. Lid.. 100-102,Elm SI.' Vhet, •'^udbtiry. OAtafio, cätiada.1
. '! Mailing address: Box 69 v . .
Advertishig ratcs upon application. t]^nsIations'-free of cliarge.
Äutliorizcd as second glafs-mailby th';;Pbst Qffic?'Dep«rtiafieBt..O(tawa..
.•,!: and tor paymcnt.of poatage.:ln c{«nin ohjelmaa'
YK:ta kohtaan -— sen paremmin kuin on o^lut Kenn^dynbäSn (dijel-._
maa. Se oli—ja.on vain Yhdysvaltain ohjelma. §e on myös kestävämpi
kuin väkivalta ja elää ihmisiä kauemmin."
SYNTYMÄPÄIVIÄ
i Jintti Xehtisaajri; > Kapusjiasing,
Ont.,] .tähtää iaöantaina, marras-
,:uun 30 pnä 65 vuotta.
SoRa Laakso, Beaver Lake, Ont;.
,!i>'l>äa perjantaina, man-askuun 29
»v*|otJa,.. _ ,
'"Yhdymme sukulaisten ja tutta
^ain onnentoivotuksiin.
JohH F.
' John Fitzgerald' Keiaxe^ynya
voitto kobne .vuotta; sitten Tpäätti
kahdeksan yifotta; jkestäheen, E i ^ ^ -
howerin nimeen-liittyneen repu))ji-kaanien
valtakanden. 5ille löi' h i mansa
levottomana heittelehtivä
maailmanpolitiikka, -Indo-Kiinan
auha ja John F. DuIIesin ' sodan
kerien r^s|einan ajajana ja "heidän
kamppapuns^ tukijan^. .^^
John,:f-i,;Kenedy oli rikfis. mies,
USA:n.l^hS^ astisista; pfe^identeis-tä
-iJkkain,: ja luonnotlisesU häntä
on larkasteltava kapitalistina ja kapitalistien
edustajana. Mutta Kennedy
osoitti omalta kohdaltaan ha-
Yhteinea. kiitos
Ci
•artiialla ' sciklcaflu, Camp Davidin j vainnolliScsti, että kapitalistienkin
henki ja U 2-lennot. USArn sisäpo-j keskuudessa on oma siipensä, joita
litiikan alalla se merl^ilsi seisausT Tiicman mielivaltaistaen voidaan
KIITTELEE JOULUJA —
. .Joulu 1963 on mielestäni
erittäin hyvä ja mielenkiintoinen
Meitä ihn^isj^. on monenlaisia ju
inakoja sen mukaan, mutta luulisin,
että "Joulu" vastaa nyt suuren
lukijakuntansa toivomuksia eri
koisesti sisätönsä monipuolisuuden
vuoksi. — Lukija, Port Arthur, Ont.
SOOLAISEN MIELIPIDE
KENNEDYN MORHASTA
HUOLESTUNEISUUTTA
» : Kaikki nämä vakuuttelut ja lupaukset ovat tietenkin «rittäin
t«!rvetu]Ieita. Mutta yksistään jo nämä Kennedyn «Ajjelnrien "jatkii-
;YUUsvakuuttelnt" ovat tunnustuksena. siitä yleismaailmallisesta huo- -
lestuneisuudesta, mikä vallitsee siitä, että Yhdysvaltain valtiolaivan
peräsimeen tullut mies ei joko halua tai ei kykene jatkamaan siitä,
mihin edesmenneen Kennedyn työ keskeytyi.
^ Tämän lukemattomien, mohtn muodoin «sitetyn: kansainvälisen
huolestuneisuuden perustana ;on joko tietoisuas tai oivallus, että niin
i^^rikas suurporvari kuin '{Idesmerinyt Kennedy olikin, hän oli.kuitenkin
poikkeuksellisen lahjakjffi valtiomies, joka pyrki tietoisesti,
vallitsevien realiteettien pohjalla, välttämään uutta sotaa, mikS voisi
hyvinkin tarkoittaa koko ihmiskunnan tuhoa tai ''parhaassakin ta-
.f)t(«^ksessa" ihmiskunnan rippeiden työntämistä- takaisin raakalais-
' kautta muistuttaviini;olQSulLt<»sjiQ:^NQU8ee).siis: automfi^ttisesti ;kysy-;.
ntysi että: pystyykö nykyinlm presidentti,' jos 5altni8i3:k«hittym3än '
j()ku samanlainen tilanne mikä vallitsi föim. Karibian kriisnfi aikana '
-TT pystyisikö hän suorittamaan sellaisen 'valtiomiesteoh,jtfnka'teki
p^. Kennedy yhdessä pääministeri: Hrushtshävin; kanssa tUanteen
pnastamiseksi ja hiuskarvan varassa olleen atomisodan .frahkfearaisen'.
estämiseksi? Sellaisissa kriisitilanteissa ja suurissa ratkaisuissa nähdään
mikä on mies tai nainen laatuaan >— ja samalla, kuten nähtiin
presidentti Kennedynkin tapaäksessa, niistä oppivat myös: itse tapahtumien
korkeimmalla huipulla olevat viisaat yksiföt, sillä ilifieistä on,
e^ Karibian meren kriisin ratkaisusta lähtien omaksui presidentti
Kennedy entistä selvemmän ja määrätietoisemman suunnan kansainvälisen
jännityksen lieventämiseksi.
' j, Kysymys siis on^ pystyykö presidentti Johnson nousemaan aikan-tsa.^
tasolle silloin, jos hänen kohdalleen sattuu tänä myrskyisenä ai-
^|^^|ia tulemaan joku sellainen suurkysymys, mistä presidentti Ken-'
pysdy selvisi liehuvin lipuin^
.JbBNSON KONSERVATIIVISEAIPI
Yleisesti tiedetään, että Yhdysvaltain demokraattipuolue on ja-
. 'kaantuhut kahteen suureen leiriin —äärioikeistoon ja-"vasenunistok-siV
sanottuun keskustasiipeen. Trumanln presidenttikauden päätyttyä
'Iraytiin puolueessa kiivas johtajataistelu pääasiassa juuri liberaalisen .
^kclskustasiiven ja äärioikeiston välillä. Liberaalit voittivat ja niin
^tdii liberaalisen suunnan edustajasta, John F. Kennedystä Demokraat-tipuolueen
presidenttiehdokas ja vaalien perusteella maan presidentti.
-Itfutta lujittaakseen oman asemansa— saadakseen hallitukselleen
koko puolueen kannatuksen -^presidentti Kennedy halusi'ja sai puo- •
li^eensav oikeistosiiven puhemiehen, mr. Johnsonin varapresidentin :
pukille^r
Huolimatta siis lainkaan siitä mitä on presidentti Kennedyn
'"^uoieraan jälkeisestä ohjelmasta Sanottu tai sanomatta jätetty. Yhdysvalloin
valtion päämiehenä ja asevoimien ylipäSUikkönä, maan
'sislpr^identtinä on nyt oikeistolaisempi eli konservatQvisempi mies ^
kilin o l | presidentti Kennedy, niin edeIläjmamHtua"|ö^
miIjon|Sri kuin presidentti Johnson onkin... ; . ^ V
'i Omsanottu —^ ja se pitää paiklcansa— että-presidentti:Johnson
(on' hy^^ kouliintunut ja myös eteviä -poUitikko. Mut!^- on myös sanottu,
je uskomme senkin pätWän, että hän on'enemmänj^'!^ •
,,Huin ulkopoliitikko. Tämä tnli varsin terävänä esiin mn; JohiAsönin
askeltaen Euroopan matkan yhteydessä. Esimerkkiä mainittakoon^.
.,että Sijpmessa vierailtuaan silloinen varapresidentti;Lyndon: Johnson...
antoi luomen puolue^ttomuuspoiitiikkaa niin pahoin lo^^
suntoj^ ja "selityksiä", että-^asian johdosta esitettiin eduskunnassa
välikysymys Suomen hallitukselle.
Off tietysti aivan totta ja hän korosti sitä juuri käsittääksem-
, mp yliämainittujen seikkojen perusteeUa — kuten 'Adlai Stcvenson
i,YK:n Yleiskokouksessa sanoi, että Yhdysvaltain.pÖHtiikka ei ole yh-
,djen mj^hen politiikkaa: ei sen paremmin Johnsonin politiikkaa kuin i
1 Ke.nnc^ynkään politiikkaa. .
V , M^ta tämä ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että Yhdysvaltain .
, presid^tiliä on maan perustuslakien perösteella äärettömän suuret
jp^ätös«ja ratkaisuvaltuudet. Sitä paitsi on. muistettava, että tnäärä-t
y j s s ä alanteissa on avainasemissa olevilla yksilöillä hetkellisesti monesti
catkaiseva merkitys. '
Täitä pohjalta katsoen mc. voimme vain toivoa, että presidentti
Johns^ti voittaisi poliittisen menneisyytensä ja sen aiheuttaman pai-
I • Jc(,<^yksi ratkaiseva merkki siitä,, mitä tiilenian pit^ Washing-vtonistA^
niin, sisä- kuin. u)kopoliittisestikin, on: se, miten Johnsonin
;^lu|1tiluv tulee asennoitumaan Yhdysvalioissa nyt uhkaavaksi kehit-j
1^ fj^^eeaaen väkivaltasuuntaukseen?' Tuleeko Washington katsomaan
vj^l^pifeiston terrori- ja Väkivaltäpolttiikkaa sormiensa lävitse puhu-
Naapurimaassa USA:ssa on tapahtunut
himttävlä asioita tässä viime
viikonlopulla. -Oli pöyristyttävää
kuulla radiosta ja nähdä TV:sta
sekä sanomalehdistä USA:n presi-ilentti
Kennedyn murhasta ja oletetun
murhaajan Oswaldin murhas-
-ta sunnuntaina.
Kun Kennedy'"tuli presidentiksi,
niin sen katsottiin jopa; merkitse-
;^'^n samanlaista käännettä kuiti
llooseyeltin valinta Hooverln jälteen
30 vuotta aikaisemmin, ja uur
den presidentin nimeen liitettiin
paljon toiveita. Aluksi: näissä toi-
\'eissa kuitenkin petyttiin. Kennedyn
presidentinkausi alkoi tammikuun
1. pnä 1961 ja jo huhtikuussa
tehtiin USA:n hallituksen hiljaisella
myötävaikutuksella epäonnistu
nut maiiiinnousuyritys Kuubaan. Ja
vaikka välillä tapahtui tiettyä ilmapiirin
lämpenemistä, niin vuosi sitten,
syksyllä 1962, Kennedyn hallituksen
toimesta jouduttiin kolmannen
maailmansodan partaalle Karibian
meren kriisin vuoksi.
On kuitenkin mahdollista, että
juuri Karibian meren kriisi ja siihen
liittynyt järkevän ratkaisun
'löytyminen NL:n'li8nssa avasi Kennedy
sihnät näkemään* ^maailman
realistisessa Valossa sillä tämän
jälkeen hänen politiikassaan voidaan
havaita ilmeinen käänne. Ensin
päästiin NL:n kanssa sopimukseen
ns. kuumdn linjan avaamisesta
ja varsinainen sensaatio oli Moskovassa
viime kesänä allekirjoitettu
osittaista ydinasekoekieltoa koskeva
sopimus. Ja viimeksi prof. Barg
hoornin tapaus osoitti, että Kennedy
voi päästä. NL:n kanssa järkeviin
ratkaisuihin. Samaan liittyvät
vielä myös suotuisasti edistyneet
neuvottelut vehnäkaupoista, jotka
kylmän'sodan kiihkeimmillä kausilla
tuskin olisivat tulleet kysymykseen.
Sisäpolitiikan alalla Kennedy
on noussut esille nimenomaan nce-kutsita
edistykselliseksi ja taantu-
TOUkseUiseksi. Kennedy pjfstyi näke
maan yli ensimmäisen dollarisäkin
ja havaitsemaan, että rauhanomainen
riimakkainelo.on jotakin muu^
ta kuin 'kommunistinen juoni".
Tämä käsitys vahvistuu, kun katsellaan
Kennedyn vastustajia, niin hä
nen liman puolueensa oikeistosiipeä
-kuin ; republikaanien keskuudessa
esiintyviä virtauksia.
. Texasin laukaus katkaisi sen kehitykseen,
joka Kennedyssä oli havaittavissa
ja USA:n presidentin
valtuudet tietäen tuolla kohtalokkaalla
laukauksella on maailmanlaajuinen
• merkitys. USA:n perustuslain
mukaan varapresidentti seuraa
kesken toimikauttaan kuollutta
presidenttiä ja tähän mennessä
USA:n historiassa on vain yksi tällainen
tapaus: Franklin D.;Roose-vejtia
seurasi Harry S. Truman. Tämäkin
tapahtui demokraattisen
puolueen kohdalla, eikä esimerkki
oikeuta katselemaan kovin luottavaisesti
tulevaisuuteen.
John F. Kennedy oli syntynyt 1917
«ranltilaista sukujuurta olevan bostonilaisen
liikemiehen poikana.
1940 hän suoritti loppututkintonsa
Harvardin yliopistossa ja astui sen
jälkeen laivastoon palvellen sota-aikana
Tyynellä merellä. Toimittuaan
mm. poliittisena lehtimiehe-ne
Kenpedy astui politiikan piiriin
ja valittiin 1947 — vasta 30-vuotiaa-na
—: edustajahuoneen jäseneksi.
1953 hänet valittiin demokraattien
edustajana senaattiin. Hän kohosi
erääksi senaatin näkyvimmäksi jäseneksi
ja nimettiin 1960 demokraattien
presidenttiehdokkaaksi.
Tiuka.ssa kamppailussa hän voitti
republikaanien ehdokkaan Richard
Nixonin ja siten hänestä tuli USA:n
nuorin presidentti. — KU
Kennedyn viimefneii puhe:
Varoitus seikkailusta
ulkopolitiikan alalla
I • . V • . • . :
iTfidän ja meidän
'mm naa ..
•< 1
Berver Lake, Ont — Aino Wo
lovidnyk (Honkanen) Carrot Kiveriltä,
Sask.. vierailee täällä kotikylässään
pikku tyttönsä kanssa vanhempiensa
ja tuttaviensa luona.
-Toivomme Ainolle hauskaa ja viihtyisää
-oltavaa täällä entisten tut-vtujen
ja sukulaisten luona. Vielä
monet muistaa täällä, että Aino oli
aikoineen parhaita Jehun hiihtäjiä
ja otti osaa Jehun toimintaan. — N.
Dallas. —^Viimeisessä puheessaan
ennen kuolemaansa perjantaina
presidentti Kennedy hyökkä
si ihmisiä vastaan, jotka 'sekoittavat
toisiinsa retoriikan ja todellisuuden"
Ja sanoi, että Yhdysvaltain
turvallisuus oli vaarassa,
jos näiden henkilöiden ulkopolitiikka
päästettäisiin vallalle. Ken:
nedy ei maininnut ketään nimellä,
mutta ilmeisestikin hän viittasi
senaattori Barry Goldivater-iin,
joka on republikaanisen puolueen
malidolUnen presidenttiehdokas
seuraavissa vaaleissa ja
joka äskettäin sanoi, että Yhdysvaltojen
sotilaspäällikkö pitäisi
olla oikeus tehdä aloite ydinaseiden
käytöstä.
Presidentti Kennedy kuoli ennen
kuin hän ehti pitää viimeistä, jo
valmistelemaansa puhetta Dallasissa.
Tässä puheessa hänen piti va-
Amerikan johtavuuden menestys,
oli hän kirjoittanut puheessaan,
riippuu maailmassa Amerikan tehtävää
kohtaan tunnetusta kunnioituksesta
yhtä paljon kuin maan ohjuksistakin,'
vapauden ansioiden
selkeämmästä tuntemuksesta yhtä
paljon kuin tyranniudcn pahuuden
tuntemisestakin.
FORT WORTHIN PUHE
Matkallaan Dallasiin presidentti
Kennedy puhui myös texasilaisessa
Fort Worthin kaupungissa noin
1000 hotellinsa eteen kokoontuneet
le ihmiselle; Hän sanoi, että Yhdysvallat
lähettäisi maailman voimakkaimman
raketin ensi kuussa, Presidentin
mukaan tämä raketti veisi
Yhdysvallat Neuvostoliiton edelle
avaruudessa.
Puheessaan presidentti ylisti
myös uuden Fort AVorthissa par-roittaa
vapauden menettämisestä il- haillaan rakenteilla olevan hävittämän,
että ammutaan yhtään ainoatakaan
laukausta, äänestyslippujen
kautta.
PRES. KENNEDYN
MURHASTA FILMI
Dallas. — Eräs dallasilainen kan-gastehtaan
omistaja otti 8 mm. kameralla
värielokuvan presidentti
^ John F. Kennedyn murhatapahtu-masta.
,•,
. Useat henkilöt, jotka :ovat tämän
15^ sekuntia • kestävän elokuvakohtauksen
liähneet,. sanovat sen selvästi
osoittavan miten salamurhaajan
toinen. luoti iski kovalla voi-
:jna]la ^presidentin päähän.
Life-julkaisun sanotaan ostaneen
tämän filmin kuvien liikkumattomana
juikaisuaikeuden noin $40,000
kauppahinnasta.
Zapruderin paikan päältä ottaman
filmin sanotaan näyttävän seu-raavaa:
Presidentin loistoauto nähdään
lähestyvän kanieraa. Kun se tulee
kuvaajan kohdalle, Kennedyyn
osuu ensimmäinen kuula, se osuu ilmeisesti
kaulaan. Hän kääntyy aviopuolisoaan
Jacquelinca kohti, joka
maila Jonnin joutavia sekä "vasem
malta' 'että oikealta tulevasta väki-valtavaarasta!
Väkivaltaisuudet ja
terroriteot -kuuluvat äärioikeistolle
ja historia..nimenomaan Yhdysvaltain
historia ja Kennedyn salamur
ha osoittaa, että juuri äärioikeisto
käyttää "taisteluaseinaan" työväen-lii.
kkeessä ikuisesti ja ehdottomasti
tuomittuja terrorimenptelmiä.
istuu hänen vasemmalla puolellaan
ja Jacqueline ryhtyy kietomaan käsiään
hänen (presidentin) päähän.
Samalla kertaa Texasin kuvernööri
John Connally, joka on välittömästi
presidentin edessä, kääntyy
nähdäkseen mitä on tapahtumassa.
: Sitten presidentin pään oikeanpuoleiseen
takaosaan iskee suurella
voimalla toinen kuula. Hänen päänsä
menee eteenpäin, retkahtaa sitten
taakseliäin ja hän lyyhistyy isr
tuimelle.
Tällöin haavoittuu kuvernööri
hartioihin ja hän painuu alas istuintaan
kohti.
Samas.sa hyppää mrs. Kennedy
ylös ja ryömii loistoauton taka-kan-nelle
ilmeisesti yrittäen saada apuiS
salaisen palvelun mieheltäi joka
juoksee hiljaa kulkeneen auton p e r
rässä. Hän hyppää autoon ja työntää
mrs. Kennedyn takaisin istuimelleen.
Sitten hän komentaa auton
ohjaajan lisäämään vauhtia ja
ajamaan sairaalaan missä presidentti
kuoli.
Aikaa kuluu kaikkiaan-noin 5
sekuntia siitä Jolloin Kennedyä ammuttiin
ensimmäinen kerta ja joi-loin
hänen autonsa häviää näkyvistä
alikäytävään.
jäkonccn erinomaisia ominaisuuk-,
sia: Kennedy oli sanonut tämän koneen
olevan maailman parhaan
taistelukoneen.
/^roiito • - - En w i olla tuomatta
julki hyvää mieltäni viime lauan^
täisestä: St. Catharinesin reisusta.
Se on todella virkistävä ja kaikin
puolin täydellisesti onnistunut tiiai
äUUS. ••• • ••••
Huomioni kiintyi heti alusSa siilien
ystävällisyyteen ja todella aimoon
hymyyn, joka loisii kaikkien
olemuksesta. Vaikka ilma olikin
kolea ja tuulinen ja säänennustaja
lupasi-lunta oli osanotto tUaisuudes-da
suuremmoinen.
Tämän vuoksi pyytäisin lausua
mitä kauniimmat kiifokset osanottajille
paikkakuntalaisille hyvästä
kannatuksesta, siitä _ maukkaasta
'njojakasta', kahvista ja ihanasta kotitekoisesta
puUasta. 'Mojakan'
keittäjät ovat varmasti ammattinsa
mestareita, samoin pullan leipojat
ja kahvin keittäjät. Kiitos vain teille
kaikesta, myös lippujen myyjille
ja muille toimihenkilöille.
Torontolaisille myös mitä suurin
kiitos. Ohjelman esittäjät tai suorittajat,
teitte mitä parhainta työtä.
Oli todella hauska huomioida kuinka
huolekkaasti piditte ohjelmanumeroiden
esityksestä huolen. Teille
kaikille on annettava yhteinen tunnustus
ja suuren suuret kiitokset.
Yrityksen tytöille haluaisin vielä
erikoisesti huomauttaa siitä mainiosta
työstä mitä teitte. Se vaatii paljon
enemmän kuin muu ohjelmisto,
koska eri esityksissä piti olla eri puvut
ja muuta sellaista. Kiitos teille
ja Dolorekselle kauniista liikkeistä
Ja tanssista.
En voi olla huomioimatta tanssimusiikin
soittajia. Usein tulee mieleeni
tanssitilaisuuksissa kun katselen
"musikantteja", että se on jo
työtä itsestään, mutta vielä päälle
päätteeksi ei pääse nauttimaan lattialla
karkeloimisesta. joka ainakin
minulle olisi mitä suurin rangaistus.
Siis kiitos teille kaikille. Annikki,
Pauli ja Mannisen pojat ja kaikki
toiset, jotka piditte huolen musiikista.
Sitä tuli melkein lakkaamatta
ja kauniisti.
Haluaisin mainita kaikista tilaisuuden
kokoonlaitlajjsta erikseen
mutta lehden palstat täyttyisi siitä
liian pitkästi.
Ottakaa siis kaikin yhteisesti, eikä
vain minun, mutta koko yleisön
puolesta, mitä parhaimmat kiitokset
astaan nautintorikkaasta illasta.
Toivon, että pian taas tavataan ja
iällccn hymyillään •'aidosti".—
Mailis.
Toronton toiminta- iMarteltaliälA
Tilaisuul(sia
Torontossa
Sunnuntaina joulukuun 1 päivänä
kello 3 ip. on Don haalilla 957
Broadview kadulla, naisten järjestämät
vuotuiset myyjäiset. Sieltä voi
ostaa mitä parhaimpia joululahjoja.
Finlandia kuoron konsertti on
joulukuun 8 päivänä kello 4 ip. Joukossa
on paljon uusia hyviä lauluja.
Menkäämme joukolla katsomaan
tätä odottamattoman hyvää ti^
laisuutta.
Wilbert Bohmin puhetilaisuus on
järjestetty joulukuun 15 päiväksi.
Tässä tilaisuudessa on tärkeätä ja
innostuttavaa kuultavaa. Kaikki mukaan
kuuntelemaan.
Hilja Mäki on Western sai
raalassa hoidettavana Bathurst kadulla;
Olisi hyvän tavan mukaista
poiketa häntä katsomassa.
Saimme tänne Torontoon sellaisen
sievän lumipyrynkin, viime sun
nuntaina tk. 24 päivänä. Mutta lumi
oli ja meni, eikä se pysynyt maassa.
— N.
Toronto. —^ Tulevista' toiminnoista
ja touhuista Don haalillt on. nyt
ensimmäisenä naisten käsityö- y.m.
myyjäiset. Kuten entisestään muistamme,
on nämä myyjäiset edellisinä
vuosina olleet hyvin tarkoitus-caan
vastaavia. Sieltä löytyy kaikkea
eri lajia tavaraa, eikä vain sellaista
tavaraa, jota kääröisEä kanne
(aan. Multa siellä on myöskin hy
vää hengen ja ruumiin ravintoa.
Niinpä näihin tuleviin myyjäisiin
uiee kaikenlaista hyvää nautittavaa
esimerkiksi KarjalaTi piirakoita, joita
Helmi, on luvannut tehdä oikein
i^orvoon mitalia; Mennäänpä sitten
oikein "kängin" voimalla nauttimaan
tytläriemnie laittamisia anli-misla.
Myyjäiset ovat Don haalilla
ensimmäinen päivä joulukuuta kel-
.0 .3 ip.
Scu:aavaksi tulee Finlandia kuo-on
konsertti joulukuun 8 pnä. Kuten
tiedämme on kuoromme yksi
toimivimpia ja elinvoimaisempia orgaanejamme.
On .siis kunniaa muistaa
tämä tilaisuus. Johlajamme ja
kuoron henkilökunta tekevät väsymättä
lyötä, melkeinpä vuodet ym-päii
pitääkseen laulun henkeä yi
lä. Samoin soiltoyhlyeemme huolehtii
soiton sävelmistä ja se.xtetr
me kunnostautuu erikoisin esityksin.
Muistaessamme toveri Nummen
haalin toiminnan avajaispuheessaan
mainitseman kohdan, 'että esirai-vaajamme
jättivät meille perinnöksi
toimintapaikkamme", on meidän
velvollisuutemme tehdä parhain
voitavamme niiden säilyttämiseksi,
että niiden olema.ssaolo tulisi hyödyksi
vielä tulevillekin sukupolville.
Vaalimalla ja kehittämällä tietojamme
ja taitojamme juiiri näissä:paikoissa
tulemme täyttämään heidän
toivomuksensa.
Kuulumme kaikin yhteiseen ahertajien
joukkoon. Ohjelman esillä
jät ja muut toimihenkilöt ovat yksi
tärkein osa joukostamme. Multa y-leisö
ja tilaisuuksien kannattajat
ovat yhtä suuret tekijät yhteistyössä
ja joukkoloiminna-ssa.-Kumpikaan
ei.menesty ilman toisiaan ja ilman
tätä yhteistoimintaa eivät toimipaikkamme
pysy pystyssä.
Ilman toimipaikkoja kuolee myö.s
edistysmielinen toiminta. Toivottavaa
siis oli.si että kaikki koettaisimme
yhdessä puhaltaa .samlian
hiileen". Näin saksimme kunnioittaen
muistaa esiraivaajicmme työtä
ja toivomuksia.
Tätä tulevaa konserttia varten tekevät
ohjelmanesittäjät ahkeraa'
lyötä voidakseen luoda viihtyisän
iltapäivän yleisön ja omaksi ilokseen.
Koettakaammepa siis muistaa
joulukuun 8 päivä ia tulla yhteisvoimin
nauttimaan tästä musikaalisten
vOimien järjestämästä tilaisuudesta.
1'arkcmman esittelyn näette tulevasta
maksullisesta ilmoituksesta,
liis terve näkemiin. — Mailis.
tr • ' •
4
A ' .
koimlnnäriiii %^
Port ArOijar. — '^äbj|^ esitettiin ^ '
;Martella-näytelinSiY_K^^^ kuoi-on
toimesta kolip^fin^jrij; viime i i '
sunnuntaina, Finlandia klubin' loi
ninlahuoneistossa eli. TyöÄ Temppelissä.
'
Näytelmä sai lämpimän vastaauo<- .^^
ton yleisöltä, jota oli kertynyt n o i n \
sata henkilöä. Näytelmän kaunis si-* '»'^•»»|^••
sältö vaihtelevine kuvaelmineen vc-'"^»"''-'"'»'
; l yleisön lähelle näyttelijöitä joika , „ ; ^ K JU
hiirenhiljaisuudellaseurasjjortcaistajjj-.,.,; (;.-•'
puheenvuoroa. ja väliin aploteer^M/;' -^mv,
esitykselle. Näyttelijät 'olivat ijfö ,.„:
ikäänkuin asettuneet omiit^ liömihi^^^riM {c-.iiij
a, joten esitys sujuikin maihiosti. : -
roisot esittivät osansa hyvinkin kor-'^^'^=^
keatasoisesti. ; '•
P. Voutilainenesitteli näytelmSil
yleisölle ja laului muutamalla sa-lalla
kunika Canadan suomalaisHla ^
" HUH i osuus amatööri: ^^tterin "
alalla Canadassa. Tällä he kehittävät
myös canadalaissyntyisjiälaitei- '
lijoita, joka on .samalla kasv^tusopU- r
lista toimintaa, sekä huvia kaQisatei-'
siilomme. Hän lisäsi v vielä-kuinka •
monet Canadassa. syntyneet ovat bp- vt v.» y
pineet suomenkielen näyttämön,pai-keillä,
josta monet, ovat .olleet k i i - i , l , j i m
toiiisia. ' " , / ••»•** ;;;
Voutilainen huomautti, että' täs- s r% . ».»
säkin näytelmässä on viisi Canadas-J^
sa^ syntynyttä henkilöä mukana, '
joista toiset jo hallitsevat suomen-' 'II
kielen oikein hyvin, joskin aloitteli-i : ;||
joita on myöskin mukana. Kaiken 'ii<
lisäksi hän halusi tuoda yleisön huo- ;;;:T
mioon sen tosiseikan, etta viimeisen
50-vuoden ajan on Port: ^Arthurjn,,,.
Bay katu ollut näyttämön ja mutln-^
kin kulttuurin kehto. Tällä kadul-'
la on näyttely enemmän näytelmiä " "
Kuin miilään muulla paikkäkunnal— •"
Ia. Tämän todistaa jo:sekin, Cttäj^
samana päivänä siinä on • esitettyr • -
näytelmiä kahdessakin eri paikassa.y.. ,
Näytelmän loputtua yleisö veti,* ^
suosionosoituksillaan esittäjät iju»
destaan esiin saadakseen nähdäl^ei-^ _ ^
dät, vielä yhden kerran.-Tämän j8i-«*i f»
keen esitettiin näytelmän' ohjaaja* -^^
Ella McLeod ja kuiskaajalla toimi--
nut Saara Tuominen. Raikuvin sqo-sionosoituksin
palkitsi yleisö ol^
jaajan ja näyttelijäin työn.-^euraa...... /»"
ja.. •••
• r.
•ti. i
SITÄ
TÄTÄ
JA
my//////'.
KANNATTAKAA LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDES.SA!
HÄTÄ KEINON KEKSII .
Meluisa asiakas huuteli, jatkuvas-'
ti sievälle tarjoilijattarelle.-Toisel-"- •»
la puolen ravintolaa istunut mies^
kysyi tarjoilijattarelta: '.'Haluatko,
niin minä lopetan tuon huutelun?"
'Älkäähän toki', vastiasiX tarjoili-jatar
herttaisesti hymyillen'"HÖn
on minun mieheni". ,. • -
•.A.sia on näin",, selitti tarjoilija--
tar. "Me suhtaudumme asiaan tieteellisesti.
Hänen vuokseen kaikki /
asiakkaat säälivät minua — ja niin
.saan enemmän juomarahoja". •
lOKAKUUM 24: S.VHPISTYMEITTEM KAMSAHUMTIEIM P4iVX
VK: N VAIKUTUS JOM-UikutaKJottomen
opetus
Alikehittyneiden
alueiöen
kehittäminen
PÄ/I/Ä/S££N £CÄMM/^
Liikenteen
edistäminen
Tyodosuhteiden
•parantamlnon
. -ti
yK:n tunnuskuva
avustiBtouninta
oikaidelhsen
aseman
parantaminen
huunJL- • kaupan
vastustaminen
IlmaiiuliikentEenj
turvallisuus
yhteistyö ,
laivaliikenteen I
alalla
Läi
I myöntäminen
l^ääviiaecihi^tous ten
Maitten yali
tennatin-ia-edlsitt
äminen
iteen
Ikäisten
iimien
1'««
' - r l .
PÄIVÄN PAKINA
Vaatimattomuuden %skm ja ennätys
Tjiafkaa Vapaus!
Mitään uutta ei ole tietenkään
siinä, että vakoilijoita joutuu kiinni
teostaan. .
Eikä ole uutta sekään, että vakoilijat
ja -heidän toimeksiantajansa
kieltävät tekonsa viimeiseen asti.
Vakoilu -on tietenkin-likaista
hommaa. Mutta tässä epätäydellisyyksien
maailmassa on vakoilukin
sellaista hommaa.' että sitä harrastavat
kaikki" maat.
Tältä pohjalta emme siis tapaa
suurempaa huomiota vakoilujuttuihin
kiinnittää. .
Tavallisuudesta poikkeava oli
kuitenkin tapaus prof. Barghoorn.
Kuten tiedetään, Yale yliopiston
yhdysvaltalainen professori — Neuvostoliiton
asiain erikoistuntijan
titteliä itselleen mainostanut professori
Frederick C. Bai*ghoorn pidätettiin
Neuvostoliitossa syytettynä
vakoilusta.
Sen jälkeen Neuvostoliiton hallitus
vapautti kuitenkin tämän professorin
pres. Kennedyn toivomuksesta
ja karkoitti hänet takaisin
Yhdysvaltoihin.
Presidentti Kennedy puolestaan
ilmaisi "kiitollisuutensa" asiasta ja
arvon professorin omia selityksiä
odoteltaessa julkaisivat suuret päi-välehdet
omia mahtipontisia meri-selityksiään
tapahtumasta.
Torontolainen Daily Star ei anta
nut asiasta yhtään huonompaa elliä
parempaa selitystä kuin muutkaan
suurlehdet. Lainatkaamme siis sen
johtavasta toimituskirjoituksesta
-^marrask. 18 p:ltk) muutamia jy-
•viä:
". . . Professori, Venäjän asiain
johtava asiantuntija, oli mennyt
Neuvostoliittoon kerätäkseen aine-histoa
tutkielmaan mikä koskee . . .
neyvostoelämää . . . Professori sai
matkustella vapaasti. Mutta vierailunsa
viimeisenä päivänä hänet
kaapattiin ja pidettiin vankina 10
päivää ennen kuin asiasta tiedoitet-tiin
USAn suurlähetystölle . . .
"Neuvostoliiton taipuisan vakoilu-määritelmän
perusteella voidaan pi^
tää vakoilijana miltei kaikkia, jotka
esittävät kysymyksiä . .:. ja professorin
on täytynyt esittää kysymyksiä..
. . " • : • V
Niin objektiivinen eli totuuttara-kastav;!
kuin Star sanookin olevansa,
yhtään sanaa ei mahtunut sen
toimitygkirjoitukseen siitä, mitä
asiasta sanottiin toiselta puolen.
Lehti kuvasi professorin viattomaksi
pulmuseksi, joka pidätettiin vain
sen vuoksi "että hän oli esittänyt
kysymyksiä" Neuvostoliiton kansalaisille.
Multa aikansa kutakin, sanoi pässi
kun päätä leikattiin.
Kun Neuvostoliitosta karkoitcttu
professori saapui Yhdysvaltoihin
hän kieltäytyi jyrkästi antamasta
mitään sanomalehti- tai TV-haastat-telua
asiasta "ennen kuin sai neuvotella"
hallituksen edustajain
kanssa asiasta.
Ja kun hän oli neuvotellut maansa
hallilusviranomaistcn 'kanssa,
fitten kerrottiin (marrask. 20 pnä)
esim. AP:n Washingtonin uutistie-dossa
mm. seuraavaa:
"Professori Frederick C. Barghoorn,
Yale yliopistosta, kaapattiin
Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin
toimesta sen jälkeen kun joku tuntematon
mies työnsi paperikäärön
bänen käsiinsä Moskovan erään hotellin
edustalla . . . •
"Professori Barghoorn keskusteli
ulkoministeriön virkailijain kanssa
5 tuntia ennen sanomalehtireportte-rien
haastateltavaksi antautumista.
"Hän antoi oman selostuksensa . /
"Kello 7.25 ip., lokakuun 31 pnä,
päivää ennen kuin hän aikoi matkustaa
Varsovaan," hän oli menossa
Metropole-hotelliin kun nuorehko
mies lähestyi häntä.
"Mies oli' ventovieras, mikäli
prof. Barghoorn voi muistaa.
"Tälljj nuorella miehellä oli 'sa-
nomalehtl tai painotuotteelta näyt-^v^ UI
tävä käärö ja hän kysyi professori
Barghoornilta- 'Oletteko amerikkalainen?"
"Minä,olin jossakin määrin y l l ä t -M
tynyt — astuin vähän taaksepäin I C r
ja sanoin 'kyllä- . . . Silloin hän
työnsi minua kohti sanomalehtlpa^ •
perikäärön. '• .' /
"Ajattelematta, ehkävtyperästii
sanoi prof. Barghoorn. hän. työnsi
paperit takkinsg alle ja miltei sa*
manaikaisesti pari miestä, kävi ka-. <
siksi minuun ja vei minut pois autolla
. . .
"Professori .sanoi, ettei hän kuv-. .:.
kistanut käärön sisältöön — "siellä
oli jotakin sisällä,.ne näyttivät SVBT
lokuvilta"; mutta hän ei varsinaisesti
katsonut niitä, eikä tietänyt
oliko niissä sotilaallisia tietoja.
'Minulla ei ole koskaan ollut mitään
sotilaallista tehtävää Neuvosto-, -„}
liitossa . .-. tosiasiassa en ole kos- V
kaan ollut missään sotilaallisesj^
palveluksessa',- sanoi profesS9"i.:.-^
Barghoorn selittäen ettei hänellä S I'
ole sellaista asiantuntemusta, jotta':
olisi saanut selville, olivatko hinel- ^
le annetut - paperi sotilaalUlM^ti^t,
mistään arvosta." ' ' , ..
Vaatimattomuus* on ihailtftvavjliyr.!^!;';!!
ve„ joka koristaa. ihmh|t8,;^,1it!at |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-11-28-02